EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS

Transkriptio

1 EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel KOM(2005) 154 lopullinen 2005/0064 (SYN) Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja koordinoinnin tehostamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 muuttamisesta (komission esittämä) FI FI

2 PERUSTELUT 1. Amsterdamissa 17 päivänä kesäkuuta 1997 kokoontunut Eurooppa-neuvosto sopi vakaus- ja kasvusopimuksesta EY:n perustamissopimuksessa määrättyjen periaatteiden ja menettelyjen mukaisesti. Eurooppa-neuvosto huomautti kuitenkin kesäkuussa 2004, että EU:n finanssipoliittisen säännöstön avoimuutta ja jäsenvaltioiden sitoutumista siihen olisi edistettävä ja sen sääntöjen ja määräysten täytäntöönpanoa parannettava. Komissio antoi 3 päivänä syyskuuta 2004 talouspolitiikan ohjausjärjestelmän vahvistamista ja vakaus- ja kasvusopimuksen täytäntöönpanon selkeyttämistä koskevan tiedonannon, jossa se esitti vakaus- ja kasvusopimuksen tulevat suuntaviivat ja ehdotti säännöstön talousteoreettisen perustan parantamista, uskottavuuden lisäämistä ja soveltamisen tehostamista. Komission tiedonannon jälkeen neuvosto ja komissio aloittivat keskustelut päästäkseen yhteisymmärrykseen vakaus- ja kasvusopimuksen uudistamisesta. Neuvosto antoi 20 päivänä maaliskuuta 2005 selvityksen vakaus- ja kasvusopimuksen täytäntöönpanon tehostamisesta. Selvityksessään neuvosto kiinnitti huomiota seuraaviin seikkoihin: finanssipoliittisen säännöstön hallinnoinnin parantaminen ja jäsenvaltioiden sitoutumisen lisääminen, sopimuksen talouspoliittisen perustan lujittaminen ja sen tehokkuuden parantaminen sekä ennaltaehkäisevien että korjaavien toimien osalta, julkisen talouden kestävyyden turvaaminen pitkällä aikavälillä, kasvun edistäminen ja tulevien sukupolvien suojaaminen liiallisilta taakoilta. Eurooppa-neuvosto hyväksyi tämän selvityksen 22 ja 23 päivänä maaliskuuta 2005 pidetyssä kokouksessaan ja totesi, että selvityksellä päivitetään ja täydennetään vakaus- ja kasvusopimusta, joka muodostuu neuvoston asetuksista (EY) N:o 1466/97 ja (EY) N:o 1467/97 sekä päätöslauselmasta, jonka 17 päivänä kesäkuuta 1997 kokoontunut Eurooppa-neuvosto antoi vakaus- ja kasvusopimuksesta. Eurooppa-neuvosto kehotti 22 ja 23 päivänä maaliskuuta 2005 pidettyä kokoustaan koskevissa puheenjohtajan päätelmissä komissiota tekemään pikaisesti ehdotuksia neuvoston asetusten muuttamiseksi neuvoston selvityksen mukaisesti. Selvityksessä neuvosto totesi aikovansa pitää nykyisiin asetuksiin tehtävät muutokset mahdollisimman vähäisinä. 2. Edellä mainittua sopimusta kuvastavien muutosten lisäksi asetukseen (EY) N:o 1466/97 tehdään joitain ensisijaisesti teknisiä muutoksia, jotta se olisi yhdenmukainen neuvoston selvityksen kanssa. Kokemuksen mukaan erityisesti määräajat, joiden puitteissa neuvoston on tutkittava vakaus- ja lähentymissopimukset, ovat liian kireät. Sen vuoksi ehdotetaan määräaikojen pidentämistä. FI 2 FI

3 2005/0064 (SYN) Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja koordinoinnin tehostamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 muuttamisesta EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 99 artiklan 5 kohdan, ottaa huomioon komission ehdotuksen 1, noudattaa perustamissopimuksen 252 artiklassa määrättyä menettelyä, sekä katsoo seuraavaa: (1) Vakaus- ja kasvusopimuksen muodostivat alun perin julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja koordinoinnin tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1466/97 2, liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1467/97 3 ja vakaus- ja kasvusopimuksesta 17 päivänä kesäkuuta 1997 annettu päätöslauselma 4. Vakaus- ja kasvusopimus on osoittanut käyttökelpoisuutensa budjettialijäämien hallinnassa, ja se on siten parantanut makrotalouden vakautta ja johtanut hitaampaan inflaatioon ja alhaisiin korkoihin. Vakaa makrotalous on olennainen kestävän kehityksen ja työpaikkojen luomisen kannalta. (2) Neuvosto hyväksyi 20 päivänä maaliskuuta 2005 vakaus- ja kasvusopimuksen täytäntöönpanon tehostamista koskevan selvityksen, jolla on tarkoitus parantaa finanssipoliittisen säännöstön hallinnointia ja lisätä jäsenvaltioiden sitoutumista lujittamalla sopimuksen talouspoliittista perustaa ja parantamalla sen tehokkuutta sekä ennaltaehkäisevien että korjaavien toimien osalta, turvata julkisen talouden kestävyys pitkällä aikavälillä, edistää kasvua ja suojata tulevia sukupolvia liiallisilta taakoilta. Eurooppa-neuvosto vahvisti selvityksen 23 päivänä maaliskuuta 2005 annetuissa puheenjohtajan päätelmissä 5, joissa todettiin, että selvityksellä päivitetään ja täydennetään vakaus- ja kasvusopimusta EUVL C [ ] [ ], s. [ ]. EYVL 209, , s. 1. EYVL 209, , s. 6. EYVL C 236, , s. 1. Ks. 22 ja 23 päivänä maaliskuuta 2005 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmien liite 2. FI 3 FI

4 (3) Vakaus- ja kasvusopimusta olisi vahvistettava ja sen täytäntöönpanoa selkeytettävä talouspolitiikan koordinoinnin ja valvonnan parantamiseksi. Tässä toiminnassa olisi otettava huomioon muuttuvat olosuhteet, erityisesti 25 jäsenvaltion muodostaman yhteisön suurempi taloudellinen heterogeenisuus ja väestörakenteen mahdolliset muutokset. (4) Asetusta (EY) N:o 1466/97 olisi muutettava, jotta vakaus- ja kasvusopimuksen täytäntöönpanon sovittu tehostaminen voidaan toteuttaa täysimääräisesti. (5) Julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteessa pysyminen antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden reagoida normaaleihin suhdannevaihteluihin ja pitää julkistalouden alijäämä alle viitearvon, joka on 3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, ja varmistaa nopea kehitys kohti kestävää julkista taloutta. Täten se antaa finanssipoliittista liikkumavaraa erityisesti julkisille investoinneille. (6) Yksittäisten jäsenvaltioiden keskipitkän aikavälin julkisen talouden tavoitteet olisi eriytettävä, jotta voitaisiin ottaa huomioon erilaiset talous- ja budjettipoliittiset asemat ja tulevaisuuden näkymät. Neuvoston olisi komission suosituksen pohjalta vahvistettava ja tarkistettava säännöllisesti maakohtaiset keskipitkän aikavälin julkisen talouden tavoitteet. (7) Jäsenvaltioiden, jotka eivät ole vielä saavuttaneet keskipitkän aikavälin julkisen talouden tavoitetta, olisi pyrittävä parantamaan vuosittain vähintään asetetun vähimmäismäärän verran suhdannetasoitettua rahoitusasemaansa, josta on jo vähennetty kertaluonteisten ja väliaikaisten toimenpiteiden vaikutus. Parannuksen olisi oltava suurempi taloudellisesti hyvinä aikoina, ja se voisi olla pienempi huonompina aikoina. (8) Tutkiessaan ja valvoessaan vakaus- ja lähentymisohjelmia ja erityisesti keskipitkän aikavälin julkisen talouden tavoitetta tai siihen tähtäävää sopeuttamisuraa neuvoston olisi otettava huomioon sellaisten suurten rakenneuudistusten täytäntöönpano, jotka tuottavat välittömiä pitkän aikavälin kustannussäästöjä, mukaan luettuna potentiaalisen kasvun paraneminen, ja joilla sen vuoksi on todennettavissa oleva vaikutus julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen. Tämän vuoksi vakaus- ja lähentymisohjelmissa olisi oltava kuvaus suurista rakenneuudistuksista sekä kattava ja yksityiskohtainen arviointi niiden määrällisistä vaikutuksista julkisyhteisöjen rahoitusasemaan. (9) Neuvostolle asetetut vakaus- ja lähentymisohjelmien tutkimista koskevat määräajat ovat olleet liian tiukat ja niitä olisi pidennettävä. (10) Tämän vuoksi asetusta (EY) N:o 1466/97 olisi muutettava, ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN: FI 4 FI

5 1 artikla Muutetaan 7 päivänä heinäkuuta 1997 annettu asetus (EY) N:o 1466/97 seuraavasti: (1) Lisätään 2 a artikla seuraavasti: 2 a artikla Kullekin jäsenvaltiolle asetetaan keskipitkän aikavälin tavoitteet, joiden mukaan julkisyhteisöjen rahoitusaseman on oltava lähellä tasapainoa tai ylijäämäinen, EY:n perustamissopimuksen 99 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn puitteissa. Näitä keskipitkän aikavälin julkisen talouden tavoitteita tarkastellaan säännöllisesti ja tarkistetaan tarvittaessa. Nämä maakohtaiset keskipitkän aikavälin julkisen talouden tavoitteet asetetaan tasolle, joka antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden reagoida normaaleihin suhdannevaihteluihin ja pitää julkistalouden alijäämä alle viitearvon, joka on 3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, sekä varmistaa nopea kehitys kohti kestävää julkista taloutta ja siten antaa finanssipoliittista liikkumavaraa erityisesti julkisille investoinneille. (2) Muutetaan 3 artiklan 2 kohta seuraavasti: a) Korvataan a alakohta seuraavasti: a) sopeuttamisura, joka tähtää tavoitteeksi asetettuun julkistalouden keskipitkän aikavälin ylijäämään/alijäämään, sekä julkistalouden velkasuhteen arvioitu kehitys, b) Korvataan c alakohta seuraavasti: c) selostus budjetti- ja muista talouspoliittisista toimenpiteistä, joita toteutetaan ja/tai joita on ehdotettu ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi, ja tärkeimpien budjettipoliittisten toimenpiteiden samoin kuin suurten rakenneuudistusten osalta kattava ja yksityiskohtainen arviointi niiden määrällisistä vaikutuksista julkisyhteisöjen rahoitusasemaan lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. (3) Muutetaan 5 artikla seuraavasti: a) Korvataan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti: 1. Komission ja perustamissopimuksen 114 artiklassa määrätyn komitean arvioiden perusteella neuvosto tutkii osana 99 artiklassa tarkoitettua monenvälistä valvontaa, onko lähentymisohjelmassa esitetty sopeuttamisura riittävän kunnianhimoinen, ovatko ohjelman perustana olevat taloutta koskevat oletukset realistisia ja ovatko toteutetut ja/tai ehdotetut toimenpiteet riittäviä julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävälle sopeuttamisuralle pääsemiseksi. Arvioidessaan julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävää sopeuttamisuraa neuvosto tarkastelee, pyrkiikö kyseinen jäsenvaltio parantamaan vuosittain vähintään vähimmäismäärän verran suhdannetasoitettua rahoitusasemaansa, josta on jo vähennetty kertaluonteisten ja väliaikaisten toimenpiteiden vaikutus, ja pyrkiikö se suurempaan parannukseen taloudellisesti hyvinä aikoina. Neuvoston on otettava huomioon myös sellaisten suurten rakenneuudistusten täytäntöönpano, joilla on FI 5 FI

6 välittömiä pitkän aikavälin kustannussäästövaikutuksia, mukaan luettuna potentiaalisen kasvun paraneminen, ja joilla sen vuoksi on todennettavissa oleva vaikutus julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen. b) Korvataan 2 kohdassa olevat sanat kahden kuukauden sanoilla kolmen kuukauden. (4) Muutetaan 7 artiklan 2 kohta seuraavasti: a) Korvataan a alakohta seuraavasti: a) sopeuttamisura, joka tähtää tavoitteeksi asetettuun julkistalouden keskipitkän aikavälin ylijäämään/alijäämään, sekä julkistalouden velkasuhteen arvioitu kehitys, rahapolitiikan keskipitkän aikavälin tavoitteet; kyseisten tavoitteiden suhde hinta- ja valuuttakurssivakauteen, b) Korvataan c alakohta seuraavasti: c) selostus budjetti- ja muista talouspoliittisista toimenpiteistä, joita toteutetaan ja/tai joita on ehdotettu ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi, ja tärkeimpien budjettipoliittisten toimenpiteiden samoin kuin suurten rakenneuudistusten osalta kattava ja yksityiskohtainen arviointi niiden määrällisistä vaikutuksista julkisyhteisöjen rahoitusasemaan lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. (5) Muutetaan 9 artikla seuraavasti: a) Korvataan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti: 1. Komission ja perustamissopimuksen 114 artiklassa määrätyn komitean arvioiden perusteella neuvosto tutkii osana 99 artiklassa tarkoitettua monenvälistä valvontaa, onko lähentymisohjelmassa esitetty sopeuttamisura riittävän kunnianhimoinen, ovatko ohjelman perustana olevat taloutta koskevat oletukset realistisia ja ovatko toteutetut ja/tai ehdotetut toimenpiteet riittäviä julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävälle sopeuttamisuralle pääsemiseksi. Arvioidessaan julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävää sopeuttamisuraa neuvosto tarkastelee, pyrkiikö kyseinen jäsenvaltio parantamaan vuosittain vähintään asetetun vähimmäismäärän verran suhdannetasoitettua rahoitusasemaansa, josta on jo vähennetty kertaluonteisten ja väliaikaisten toimenpiteiden vaikutus, ja pyrkiikö se suurempaan parannukseen taloudellisesti hyvinä aikoina. Neuvoston on otettava huomioon myös sellaisten suurten rakenneuudistusten täytäntöönpano, jotka tuottavat välittömiä pitkän aikavälin kustannussäästöjä, mukaan luettuna potentiaalisen kasvun paraneminen, ja joilla sen vuoksi on todennettavissa oleva vaikutus julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen. b) Korvataan 2 kohdassa olevat sanat kahden kuukauden sanoilla kolmen kuukauden. (6) Viittaukset 103 artiklaan korvataan asetuksessa viittauksilla 99 artiklaan. FI 6 FI

7 2 artikla Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. Tehty Brysselissä Neuvoston puolesta Puheenjohtaja FI 7 FI