FCG Finnish Consulting Group Oy. Metsähallitus, Laatumaa SORSAKOSKEN SUONIEMI. Luonto- ja maisemaselvitys 3847-D2576
|
|
- Anita Laine
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 FCG Finnish Consulting Group Oy Metsähallitus, Laatumaa SORSAKOSKEN SUONIEMI Luonto- ja maisemaselvitys
2 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto ja maisemaselvitys I SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Tutkimusmenetelmät ja arvoluokitus Työn toteuttaminen ja käytetyt tiedonlähteet Kohteiden arvottaminen Uhanalaisuusluokitus Lajien uhanalaisuus Luontotyyppien uhanalaisuus Luonnon ja maiseman yleiskuva Maisema Vesiluonto Kasvillisuus Eläimistö Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit, lintudirektiivilajit sekä uhanalaiset ja harvinaiset lajit Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kohteet Johtopäätökset ja rakentamissuositukset...14 Lähteet...15
3 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto ja maisemaselvitys 1 (15) METSÄHALLITUS, LAATUMAA SORSAKOSKEN SUONIEMEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 1 Johdanto Metsähallitus Laatumaa selvittää kaavoitusmahdollisuuksia Sorsakosken Suoniemen alueelle Leppävirran kunnassa. Selvitysalue sijaitsee Sorsaveden rannalla Sorsakosken taajamasta läheisyydessä, sen luoteispuolella. Suoniemen lisäksi selvitysalueeseen kuuluu Paanunlahden ranta-aluetta. Selvitysalueen pinta-ala on noin 30 hehtaaria. Tämän työn tavoitteena on laatia kaavoitusta palveleva luonto- ja maisemaselvitys. Työ on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain asemakaavalle asettamien sisältövaatimusten mukaisella tarkkuudella (MRL 54 ). Tavoitteena on, että maankäytön suunnittelussa voidaan huomioida luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden luontotyyppien säilyminen sekä kasvillisuudeltaan ja eläimistöltään arvokkaat alueet. Selvitystä voidaan käyttää hyväksi kaavan ympäristövaikutustarkastelussa. Selvityksen teki FCG Finnish Consulting Group Oy:n Kuopion toimistosta biologi, FM Minna Eskelinen. Kuva 1. Selvitysalue (sininen ympyrä) sijaitsee Sorsaveden rannalla, Sorsakosken kylän läheisyydessä. 2 Tutkimusmenetelmät ja arvoluokitus 2.1 Työn toteuttaminen ja käytetyt tiedonlähteet Suoniemen alueen luonnonympäristön nykytila selvitettiin maastokäynnillä Alueelta selvitettiin kasvillisuuden ja maiseman yleiskuva sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet. Tämän jälkeen selvitys työstettiin kartoille ja raportiksi.
4 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto ja maisemaselvitys 2 (15) 2.2 Kohteiden arvottaminen Työ perustuu arvokkaiden luontokohteiden inventointiin. Maastossa alue kuljettiin läpi. Eri luontotyypeiltä ja arvokkailta luontokohteilta kerättiin tietoa mm. puustosta, lajistosta sekä uhanalaisesta lajistosta. Lisäksi arvioitiin alueiden luonnontilaisuutta. Kasvillisuustyypit määritettiin Toivosen ja Leivon (1997) 1 laatiman luokituksen mukaan. Linnuston osalta selvitettiin vesi- ja rantalinnustoa. Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien osalta työ sisältää liito-oravaselvityksen. Liito-oravien elinympäristöiksi soveliailta metsäalueilta etsittiin liito-oravien papanoita mahdollisten pesimä-, oleskelu- ja ruokailupuiden juurilta (erityisesti kuusi ja haapa). Liitooravan lepäily-, ruokailu- ja lisääntymispuun tunnistaminen tapahtuu papanoiden perusteella. Muut linnusto- ja eläimistötiedot pohjautuvat olemassa olevaan aineistoon sekä maastokäynnin yhteydessä tehtyihin havaintoihin. Työn kannalta keskeisimmät lähteet olivat Ympäristöhallinnon Herttaympäristötietojärjestelmä (2009) sekä Pohjois-Savon ympäristökeskuksen kotisivut ( Selvitysalueen sijainti ilmenee kuvasta 1. Kuvassa 7 on esitetty luonnonsuojelullisesti ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet, selvitysalueen maisemalliset arvot sekä uhanalaisten ja harvinaisten lajien esiintymispaikat. Arvokkaat luontokohteet arvotetaan luontoarvojen perusteella. Kohteiden arvotuskriteereinä käytetään kohteen edustavuutta, luonnontilaisuutta, harvinaisuutta ja uhanalaisuutta, luonnon monimuotoisuutta lajitasolla sekä kohteen toiminnallista merkitystä lajistolle. Metsien luonnontilaisuutta arvioitaessa huomioidaan metsän metsähoidollinen tila, lahopuujatkuvuus ja lahopuun määrä sekä elävän puuston rakenne ja puulajisuhteet. Arvoluokitus pohjautuu seuraavaan jaotukseen: kansainvälisesti arvokkaat kohteet, kansallisesti arvokkaat kohteet, maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kohteet, paikallisesti arvokkaat kohteet sekä muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet. Vesilain luontotyypit arvotetaan tapauskohtaisesti. Kansainvälisesti arvokkaita kohteita ovat Natura verkoston alueet, Ramsar -alueet ja kansainvälisesti merkittävät kosteikot ja lintualueet (IBA alueet). Kansallisesti arvokkaita kohteita ovat kansallispuistot, luonnonpuistot, suojeluohjelmien kohteet, erämaa-alueet, koskiensuojelulain mukaiset vesistöt, valtakunnallisten suojeluohjelmien kriteerit täyttävät kohteet, kansallisesti tärkeät lintuvesialueet (FINIBA-alueet), kohteet, joilla on luonnonsuojelulain luontotyyppejä (LSL 29 ), valtakunnallisesti uhanalaisten lajien esiintymispaikat, erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikat ja muut arvokkaat luonnonsuojelualueet. Lisäksi kansallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaat perinnemaisemat ja kulttuurimaisemat. Maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaita kohteita ovat valtakunnallisissa suojeluohjelmissa maakunnallisesti arvokkaiksi luokitellut kohteet, seutu- ja maakuntakaavan suojelualuevaraukset, alueellisesti uhanalaisten lajien esiintymispaikat ja maakunnallisesti/seudullisesti merkittävät muut luontokohteet. 1 Toivonen, H. & Leivo, A. 1997: Kasvillisuuskartoituksessa käytettävä kasvillisuus- ja kasvupaikkaluokitus. Kokeiluversio. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A; 14.
5 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto ja maisemaselvitys 3 (15) 2.3 Uhanalaisuusluokitus Lajien uhanalaisuus Luontotyyppien uhanalaisuus Paikallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat kohteet, joilla on metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MeL 10 ), yleis- ja asemakaavojen suojeluvaraukset, paikallisesti uhanalaisten ja harvinaisten lajien esiintymispaikat sekä muut paikallisesti harvinaiset ja edustavat luontokohteet. Muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet ovat kohteita, jotka eivät ole edellä mainituissa luokissa mutta, jotka ovat luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta tärkeitä, esimerkiksi suuret yhtenäiset tavanomaisen luonnon alueet ja ekologiset käytävät. Lisäksi tähän luokkaan kuuluvat luonnonmuistomerkit. Uhanalaisuusluokitus pohjautuu uhanalaisten lajien II seurantatyöryhmän esitykseen, joka on laadittu IUCN:n uusien uhanalaisuusluokkien ja kriteerien mukaisesti. Tässä mietinnössä määriteltiin kaikille uhanalaisille lajeille uhanalaisuus-luokan lisäksi elinympäristötyyppi ja uhkatekijät. Uhanalaisia ovat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU) lajit. Silmälläpidettävät (NT) lajit eivät ole uhanalaisia lajeja. Alueellisesti uhanalaiset lajit pohjautuvat uuteen uhanalaisuusluokitukseen, jossa aluejakona käytetään metsäkasvillisuusvyöhykkeitä osa-alueineen (vanhassa alue-jako pohjautui lääninjakoon). Lajit jaetaan kahteen luokkaan: alueellisesti hävinneet (RE) ja alueellisesti uhanalaiset (RT). Luontotyyppien uhanalaisuusluokitus pohjautuu Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarviointiin 2. Arviointi auttaa kohdentamaan suojelua, hoitoa, ennallistamista, tutkimusta ja seurantaa tarkoituksenmukaisesti. Uhanalaisuuden arvioinnissa Suomi on jaettu kahteen osa-alueeseen. Pohjois-Suomi vastaa pohjoisboreaalista metsäkasvillisuusvyöhykettä ja Etelä-Suomi hemi-, etelä- ja keskiboreaalista vyöhykettä. Luontotyyppien uhanalaisuuden arvioinnissa käytetyt uhanalaisuusluokat vastaavat pääpiirteissään lajien uhanalaisuustarkastelussa käytettyjä luokkia. Uhanalaisia ovat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU) luontotyypit. Luontotyypin esiintymiin tai sen keskeisimpiin laadullisiin piirteisiin kohdistuu äärimmäisen suuri välitön uhka, erittäin suuri uhka lähitulevaisuudessa tai suuri uhka keskipitkällä aikavälillä hävitä tarkastelualueelta. Uhanalaisten luontotyyppien esiintymiä voi uhata pelkästään laadullinen heikkeneminen. Luontotyyppi on silmälläpidettävä (NT), jos sen esiintymät ovat taantuneet tai se on harvinainen. Säilyvän (LC) luontotyypin esiintymiin ei kohdistu merkittävää häviämisen uhkaa keskipitkällä aikavälillä. Luontotyyppi kuuluu luokkaan hävinnyt (RE), jos sen kaikki esiintymät ovat hävinneet tarkastelualueelta. 2 Raunio ym. 2008a, 2008b
6 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto ja maisemaselvitys 4 (15) 3 Luonnon ja maiseman yleiskuva 3.1 Maisema Leppävirta kuuluu valtakunnallisessa maisemamaakuntajaossa itäiseen Järvi- Suomeen, Pohjois-Savon järviseutuun. Korkokuva on ruhjelaaksojen muovaamaa, paikoin jyrkkäpiirteistä. Järvet ovat suuria ja niillä on sekä tiheitä saaristoja että avaria selkävesiä. Selvitysalue sijoittuu Sorsaveden itäosan rannoille. Sorsaveden rannat ovat monin paikoin kallioisia ja louhikkoisia. Kallioiden murroslinjat ja jääkautinen kulutus ovat muokanneet maiseman luoteesta kaakkoon suuntautuvaksi. Vedenpinnan säännöstelystä huolimatta rannat ovat yleispiirteiltään varsin luonnontilaiset. Suoniemi on karu saari, jonka metsät ovat mäntyvaltaiset. Järeäpuustoisempia metsäkuvioita on lähinnä rantavyöhykkeessä, saaren keskiosat ovat pääosin nuorta metsää. Lehtipuuvaltaisia metsiä esiintyy kosteissa kallionalusnotkelmissa ja itärannalla. Suoniemen itäranta on alavaa ja soistunutta. Pohjois- ja eteläranta on maisemaltaan vaihtelevaa kalliorantaa, johon vaihtelua tuovat niemet ja suojaisat lahdet. Jäkäläpeitteisillä rantakallioilla ja kalliojyrkänteillä on maisemallista merkitystä. Paanunlahden alue on pinnanmuodoiltaan vaihtelevaa metsämaata. Puusto on varttunutta ja kuusivaltaista. Metsän peittoon jää maisemallisesti arvokas, luode-kaakkosuuntainen kalliojyrkänne, jossa on pystysuoria kallioseinämiä, luolia ja tasaista kallionlakialuetta. Kuva 2. Sorsaveden rannat ovat karut ja kallioiset. Kuvassa Suoniemen pohjoisrannan kallioniemi.
7 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto ja maisemaselvitys 5 (15) 3.2 Vesiluonto 3.3 Kasvillisuus Kuva 3. Suoniemi erottuu vesimaisemaan metsäisenä kumpareena. Itärannat ovat alavat ja soistuneet. Kuvassa Suoniemen eteläosaa. Vesistöjä, vesistöalueita ja pohjavesialueita koskevia tietoja on saatu mm. Pohjois-Savon ympäristökeskuksen kotisivuilta sekä ympäristöhallinnon Hertta-ympäristötietojärjestelmästä 3. Selvitysalue ei sijaitse pohjavesialueella. Alueella ei ole lähteitä tai lähdeympäristöjä. Selvitysalueen vesistöt kuuluvat Vuoksen vesistöalueeseen, Haukiveden- Kallaveden alueeseen (04.2), Sorsaveden vesistöalueeseen (04.26) ja Sorsaveden alueeseen (04.263). Sorsavesi (55 km 2, keskisyvyys 9,6 m, suurin syvyys 61,5 m) on suuri, vähähumuksinen, kirkasvetinen järvi. Se on luokiteltu vesistöjen käyttökelpoisuusluokituksessa laadultaan erinomaiseksi. Järvi on säännöstelty. Luvan mukainen säännöstelyväli on 0,65 m. Koko vuoden vedenkorkeuden vaihteluväli on keskimäärin 0,55 m. Leppävirta sijaitsee eteläboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä, Järvi-Suomen kasvimaantieteellisellä alueella (2b). Suoniemen alueella vaihtelevat keskinkertaiset ja karuhkot metsämaat, puolukkatyypin (VT) kuivahkot ja mustikkatyypin (MT) tuoreet mäntykankaat. Koivu- ja koivu-mäntykankaita esiintyy Suoniemen itärannalla. Saaren keskiosassa on varttuneen kuusimetsän kuvio. Silokalliorannat ja kalliokumpareet ovat karuja kanervatyypin (CT) kuivia sekä jäkälätyypin (ClT) karukkokankaita. Reheviä, lehtipuuvaltaisia metsätyyppejä, käenkaali-mustikkatyypin (OMT) lehtomaisia kankaita sekä lehtolaikkuja, esiintyy kallionalusmetsinä. Puusto on nuorta ja harmaaleppävaltaista. Kasvillisuudessa on piirteitä käenkaalioravan-marjatyypin (OMaT) tuoreen lehdon sekä saniaistyypin (FT) kostean lehdon kasvillisuudesta. 3 Keto ym. 2008
8 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto ja maisemaselvitys 6 (15) Rannat ovat karut ja kivikkoiset, hiekkapohjaista rantaa on Suoniemen länsirannan lahdissa. Ranta- ja vesikasvillisuus on niukkaa. Järviruokoa kasvaa harvakseltaan. Muita tyypillisiä lajeja ovat kurjenjalka, myrkkykeiso, rantaminttu, luhtavuohennokka suoputki, jouhisara sekä rämevarvuista suopursu ja vaivero. Rantapuusto on pensastoinen ja koivuvaltainen. Kuva 4. Suoniemessä vallitsevat kuivahkot mäntykankaat. Kuva 5. Suoniemen metsät ovat pääosin nuoria mäntykankaita. Rannoilla kasvaa harvakseltaan järviruokoa. Paanunlahden alueella niemi on mustikkatyypin tuoretta mäntykangasta. Mäntykankaita on lisäksi kallioisilla alueilla, jossa kasvillisuus vaihtelee puolukkatyypin kuivahkoista kankaista kanervatyypin kuiviin kankaisiin. Kallionalusmetsät ovat pääosin uudistuskypsää, tuoretta ja lehtomaista kuusikangasta. Rantaan viettävässä rinteessä on kostean saniaislehdon (FT) kasvillisuutta. Tyypillisiä lajeja ovat mm. soreahiirenporras, metsäimarre, metsäalvejuuri ja käenkaali. Niemen mäntykankaan ja rinnekuusikoiden väliin jää korpijuotti, jossa esiintyy metsäkortekorpea ja tervaleppäkorpea.
9 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto ja maisemaselvitys 7 (15) Paanunlahden rantapuustossa ja pensastossa kasvaa koivua, tervaleppää ja korpipaatsamaa. Rannoilla tyypillinen on rämevarpuinen reunus. 3.4 Eläimistö Kuva 6. Varttuneita kuusikankaita on Paanunlahden kalliojyrkänteen alusmetsissä. Eläimistötiedot perustuvat maastokäynnin yhteydessä tehtyihin havaintoihin. Alueen metsien pesimälinnustoon kuuluu pääosin yleisiä havu- ja lehtimetsien lintulajeja. Maastoinventoinneissa alueella havaittiin peippo, pajulintu, punatulkku, sirittäjä, laulurastas ja käpytikka. Lisäksi Paanunlahden metsistä on tavattu rautiainen, hippiäinen ja töytötiainen. Lehtipuusekametsien tyypillinen laji on lehtokurppa. Huomionarvoista lajistoa ovat tiltaltti, palokärki sekä metsäkanalinnuista teeri ja pyy, joista on tehty havaintoja Paanunlahden rantametsistä. Lisäksi metsäkanalintujen rypykuoppia on Suoniemen länsirannan kallioilla. Sorsavedellä on merkitystä selkävesilinnustolle. Linnustollisesti merkittävimmät alueet kuuluvat Natura-alueeseen. Selvitysalueen vesi- ja rantalinnustoon kuuluvat kalalokki, telkkä ja kuikka. Telkkä pesii Suolahden rannoilla. Kuikka liikkuu selvitysalueen läheisyydessä ruokailemassa, mutta ei pesi alueella. Kalalokki on tyypillinen pesijä (5 p) Suoniemen ja Suosaaren rantakivillä. Paloselän luodot noin 400 m Suoniemen pohjoiskärjestä luoteeseen ovat lokkien (mm. selkälokki) pesimäluotoja. Kahlaajista selvitysalueen pesimälinnustoon kuuluvat metsäviklo ja kuovi, joka pesii Suolahden pohjoisrannan luhtaisilla soilla. 4 Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit, lintudirektiivilajit sekä uhanalaiset ja harvinaiset lajit Selvitysalueen uhanalaisesta ja harvinaisesta lajistosta on saatu tietoja maastoinventoinnin lisäksi Ympäristöhallinnon Eliölajit-tietojärjestelmästä sekä Leppävirran kunnan luontoselvityksestä 4. Selvitysalueelta ei havaittu eikä ole tiedossa luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeja. Liito-oravalle sopivaa elinympäristöä on Paanunlahden kalliojyrkänteen 4 Ympäristöhallinnon Eliölajit-tietojärjestelmä ; Rönkä 1995
10 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto ja maisemaselvitys 8 (15) kuusivaltaisissa alusmetsissä. Lajista ei tehty alueelta havaintoa. Lähin tiedossa oleva liito-oravan elinalue sijaitsee Paloniemessä, Paanunlahden metsistä 500 metriä luoteeseen. Paanunlahden kuusivaltaisten rantametsien linnustoon kuuluvat lintudirektiivin liitteen I lajeista palokärki ja pyy sekä mehiläishaukka, joka on lisäksi valtakunnallisesti silmälläpidettävä laji. Mehiläishaukka on tavattu pesivänä Ollinlahden-Paanunlahden kalliojyrkännemetsissä 4. Pesän tarkempi sijainti ei ole tiedossa, mutta todennäköisesti se sijoittuu selvitysalueen ulkopuolelle. Valtakunnallisesti uhanalaisista lajeista alueella elää tiltaltti, joka on vaarantunut (VU) lintulaji. Valtakunnallisesti silmälläpidettävistä (NT) lajeista alueen linnustoon kuuluu teeri. Suoniemen ympäristössä havaittiin kuikkia (1 p ja 1 y), jotka pesivät selvitysalueen ulkopuolella. Suolahden pohjoisosan luhtaisilla rantasoilla pesii alueellisesti uhanalainen (RT) kuovi. 5 Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kohteet Sorsaveden keskeiset osat ja linnustollisesti arvokkaimmat alueet kuuluvat Sorsaveden saaristo (FI ) Natura 2000 alueeseen (5179 ha), joka sijaitsee lähimmillään noin 2,5 km päässä selvitysalueesta. Kohde kuuluu myös Sorsaveden rantojensuojeluohjelmaan (RSO080089). Selvitysalueella tai sen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita eikä luonnonsuojelulain (LSL 29 5 ) tai vesilain (VL 1 luku 15a ja 17a 6 ) mukaisia suojeltuja luontotyyppejä. Metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MetsäL 10 7 ) selvitysalueella ovat rehevät lehtolaikut, rehevät korvet sekä mahdollisesti jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät. Lisäksi luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä alueita ovat Suoniemen itärannan luhtaiset rantasuot sekä länsirannan metsäalue, johon kuuluu kallionlakimetsää, kallionaluslehtoa, louhikkoa ja rantarämeitä. Luonnonmaisemaltaan arvokkaita kohteita ovat Suoniemen pohjoisrannan kallioniemi sekä länsirannan veteen rajoittuva kalliojyrkänne (kansikuva). Maisemallisesti arvokkaat kohteet erottuvat vesimaisemaan. Paanunlahden pystysuorilla kalliojyrkänteillä on paikallista maisemallista arvoa, mutta ne eivät erotu kauas metsämaisemassa. Selvitysalueen luonnon- ja maisemansuojelullisesti arvokkaimmat kohteet on esitetty kuvassa 7. 5 Luonnonsuojelulaki ( /1096); Luonnonsuojeluasetus ( /160) 6 Vesilaki ( /264) 7 Metsälaki ( /1093); Metsäasetus ( /1200)
11 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto ja maisemaselvitys 9 (15) Kuva 7. Selvitysalueen arvokohteet luontokohteet (vihreä rasteri) ja maisemakohteet (sininen katkoviiva). Vaarantuneet lajit (punainen neliö), silmälläpidettävät lajit (punainen ympyrä) ja alueellisesti uhanalaiset lajit (punainen kolmio). 1. Paanunlahden jyrkänteet Pinta-ala: 1,6 ha Arvoluokka: maakunnallisesti ja seudullisesti arvokas Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: karut varjoisat kalliojyrkänteet (NT) Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: tiltaltti (VU), mehiläishaukka (NT) Maankäyttösuositus: MY/luo
12 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto ja maisemaselvitys 10 (15) Geologinen kohde, kasvillisuus-, linnusto- ja maisemakohde. Ollinlahden- Paanunlahden jyrkänteet on maakunnallisesti merkittävä kalliojyrkänne-, louhikko- ja luolaseutu Sorsakosken taajaman pohjoispuolella. Selvitysalueeseen kuuluvat kalliojyrkänteen Paanunlahden puoleiset osat. Pohjoispuolen jyrkänteen jylhimmässä kohdassa on parikymmentä metriä korkea pystysuora kallioseinämä. Eteläpuolen jyrkänteessä on valtavia kallioseinästä haljenneita suorakulmaisia lohkareita, alarinteeseen vyöryneessä louhikossa useita pikkuluolia (Paanunlahden luolat). Kalliojyrkänteen lajistoon kuuluvat mm. kallioimarre, haurasloikko, karvakiviyrtti ja kalliosammalet. Kallion lakialueen metsät ovat puustoltaan nuoria, kuivahkoja ja kuivia mäntykankaita. Kalliojyrkänteen alusmetsät ovat pääosin puustoltaan uudistuskypsää kuusikangasta, vaihtelevasti tuoretta ja lehtomaista kangasta. Paikoin esiintyy myös havu-lehtipuukangasta, jossa vallitsevan latvuskerroksen muodostavat kuusi, haapa, mänty ja koivu, alikasvoksen haapa, pihlaja ja koivu. Lahopuuta on sekä pysty- että maapuuna. Kallion alusmetsissä on myös kasvillisuudeltaan reheviä osia, esimerkiksi korpeen viettävässä rinteessä on kostean saniaislehdon (FT) kasvillisuutta. Kenttäkerroksen lajistoon kuuluvat mm. sorahiirenporras, metsäimarre, metsäalvejuuri, korpi-imarre, korpialvejuuri, käenkaali, vadelma ja lillukka. Kohteella on linnustollista arvoa. Vanhoissa kuusimetsissä ja kuusisekametsissä pesivät tiltaltti ja palokärki. Ollinlahden-Paanunlahden jyrkänteiltä on todettu mehiläishaukka pesivänä (tieto vuodelta 1995). Kallionalusmetsät ovat liito-oravalle soveliasta aluetta. Lajista ei kuitenkaan tehty havaintoja. Jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät ovat metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MetsäL 10 ). Kalliojyrkänne on vähintään kymmenen metriä korkea ja sen alusmetsän kasvillisuus poikkea paikoin muusta metsäympäristöstä. Kuva 8. Paanunlahden kalliojyrkänteessä on suuria kallioseinästä haljenneita lohkareita. Kohteella on maisemallista arvoa.
13 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto ja maisemaselvitys 11 (15) Kuva 9. Jyrkänteenalusmetsät ovat kuusivaltaiset, paikoin on kasvillisuudeltaan rehevämpiä lehtipuulaikkuja. 2. Paanunlahden korvet Pinta-ala: 0,5 ha Arvoluokka: maakunnallisesti ja seudullisesti arvokas Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: teeri (NT) Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: metsäkortekorvet (EN) Maankäyttösuositus: MY/luo Kasvillisuuskohde. Rantaan rajoittuvalla suoalueella esiintyy pienellä alalla metsäkortekorpea sekä tervaleppäkorpea. Puuston muodostavat tervaleppä, koivu, kuusi ja mänty. Metsäkortekorven valtalaji on metsäkorte, muuta lajistoa korpikastikka, raate, vehka, kurjenjalka, metsätähti ja vaivero. Tervaleppäkorpiosuudella tyypillistä on mätäs- ja välipintojen vaihtelu. Mätäspinnoilla kasvaa puolukkaa, mustikkaa, juolukkaa ja metsäkortetta. Välipinnat ovat rahkasammalpeitteiset ja raatevaltaiset. Muuta lajistoa mm. korpikastikka ja vehka. Suo jatkuu luoteeseen korpijuottina, joka on lähinnä kuusikankaiden reunustama vetinen painanne. Rahkasammalpeitteellä kasvaa harvakseltaan vehkaa. Tervaleppäkorpi ei täytä luonnonsuojelulain (LSL 29 ) suojeltavan luontotyypin kriteereitä, mutta se on rehevänä suona tulkittavissa metsälain erityisen tärkeäksi elinympäristöksi (MetsäL 10 ).
14 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto ja maisemaselvitys 12 (15) Kuva 10. Paanunlahden metsäkortekorpea. 3. Suolahden rantasuot Pinta-ala: 3,8 ha Arvoluokka: muu luonnonsuojelullisesti arvokas Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: isokuovi (RT) Maankäyttösuositus: luo Kasvillisuuskohde. Suoniemen matalaa ja alavaa itärantaa reunustaa luhtainen saranevareunus, joka vaihettuu niemen keskiosaan isovarpurämeeksi. Nevareunuksen valtalajina on pullosara, muuta lajistoa mm. raate, kurjenjalka, suoputki, luhtavuohennokka, vaivero, tupasvilla, luhtavilla, jokapaikansara sekä vehka, joka muodostaa tyypillisesti kasvustoja vesirajaan. Kohteen eteläosassa tyypillisiä ovat rämemättäät, joilla kasvaa vaiveroa ja tupasvillaa. Suolahden pohjoisosan rantasuolla pesii alueellisesti uhanalainen isokuovi. Ranta-alueen tyypillisin lintu on yksittäisillä kivillä pesivä kalalokki. Kuva 11. Suoniemen itärannassa on vaihtelevan levyinen saranevareunus.
15 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto ja maisemaselvitys 13 (15) 4. Suoniemen kalliojyrkänne ja lehto Pinta-ala: 0,4 ha Arvoluokka: maakunnallisesti ja seudullisesti arvokas Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: tuoreet keskiravinteiset lehdot (VU) Maankäyttösuositus: MY/luo Kasvillisuus- ja maisemakohde. Suoniemen länsirannalla on vesimaisemaan erottuva kalliojyrkänne, jonka pohjoisreunalla on rehevä, lehtipuuvaltainen lehtolaikku. Puustossa on yksittäisiä järeitä, kilpikaarnaisia mäntyjä sekä nuorta metsää. Kalliojyrkänteen ja lakialueen metsät ovat jäkälätyypin karukkokangasta ja kanervatyypin kuivaa mäntykangasta. Vaalea-, harmaa- ja palleroporonjäkäläkasvustojen seassa kasvaa harvakseltaan kanervaa, puolukkaa ja mustikkaa. Reunoilla kasvillisuus vaihettuu kuivahkoiksi ja tuoreiksi kankaiksi. Kallion laella on kanalintujen rypykuoppia. Kalliojyrkänne erottuu vesimaisemaan ja sen laelta avautuu näkymiä Sorsavedelle. Kalliojyrkänteen alusmetsissä on lehtomaista kangasta sekä pienialaisia lehtolaikkuja. Puusto on nuorta ja harmaaleppävaltaista. Seassa kasvaa koivua, pihlajaa, haapaa, kuusta ja korpipaatsamaa. Kasvillisuudessa on piirteitä käenkaali-oravanmarjatyypin (OMaT) tuoreen lehdon sekä saniaistyypin (FT) kostean lehdon kasvillisuudesta. Kenttäkerroksen tyypillisiä lajeja ovat metsäimarre, käenkaali, oravanmarja, lillukka, kielo, metsäalvejuuri, vuohenputki, vadelma ja metsäkastikka. Pääosin kalliojyrkännettä ympäröivät metsät ovat nuoria, tuoreita mänty- ja lehtipukankaita. Jyrkänteet ja niiden alusmetsät sekä rehevät lehtolaikut ovat metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MetsäL 10 ). Kuva 12. Sorsaveteen rajoittuu porrasmainen kalliojyrkänne.
16 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto ja maisemaselvitys 14 (15) Kuva 13. Jyrkänteen juurella on harmaaleppävaltaista lehtoa. 6 Johtopäätökset ja rakentamissuositukset Selvitysalue on pääosin rakentamiseen kohtalaisesti soveltuvaa, luonnonarvoiltaan tavanomaista kangasmetsää, metsätalousmaata, joissa maasto on suhteellisen tasaista. Rakennettavuutta heikentävät paikoin maaston huomattavat korkeusvaihtelut, kallioisuus sekä etenkin Suoniemen itärannan soistuneisuus. Tällaiset alueet soveltuvat huonosti rakentamiseen. Rakentamisen ulkopuolelle suositetaan jätettäväksi laajemmat luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät aluekokonaisuudet, joita ovat Suoniemen länsirannan kalliojyrkänne ja lehto sekä Paanunlahden rehevät korvet ja kalliojyrkänne alusmetsineen. Myös Suoniemen pohjoiskärjen maisemallisesti arvokas kallioniemi suositellaan jätettäväksi luonnontilaan. Lievää rakentamista kestää Suoniemen itäranta. Rannat ovat vaihtelevasti soistuneet. Säilytettävät ranta-alueet sijaitsevat Suolahden pohjukassa sekä Suoniemen kaakkoisosassa, joissa on luhtaisia rantoja. FCG Finnish Consulting Group Oy Hyväksynyt: Timo Leskinen Aluepäällikkö, DI Laatinut: Minna Eskelinen Biologi, FM
17 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto ja maisemaselvitys 15 (15) Lähteet Britschgi, R. ja Gustafsson, J. (toim.) 1996: Suomen luokitetut pohjavesialueet. - Suomen ympäristö 55. Keto, A., Lähteenmäki, H., Taimisto, P., Hammar, T., Tarvainen, A. & Miettinen, T. 2008: Selvitys Pohjois-Savon säännöstellyistä järvistä. Pohjois-Savon ympäristökeskuksen raportteja 2. Kuusipalo, J. 1996: Suomen metsätyypit. 144 s. Kirjayhtymä Oy, Rauma. Meriluoto, M. & Soininen, T. 1998: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehti Kustannus Tapio, Helsinki. Pohjois-Savon ympäristökeskus. 2008: Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelma pintavesille. Luonnos Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö, Helsinki, 432 s. Uhanalaisten lajien II seurantatyöryhmä. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008a: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 1: Tulokset ja arvioinnin perusteet. Suomen ympäristö 8/2008. Suomen ympäristökeskus. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008b: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2: Luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristö 8/2008. Suomen ympäristökeskus. Rönkä, H. 1995: Leppävirran kunnan luonto- ja maisemaselvitys. Leppävirran kunta. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö 742. Ympäristöministeriö, Helsinki. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA -menettelyssä ja Natura arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. Toivonen, H. & Leivo, A. 1997: Kasvillisuuskartoituksessa käytettävä kasvillisuus- ja kasvupaikkaluokitus. Kokeiluversio. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A; 14. Väisänen, R. A., Lammi, E. & Koskimies, P. 1998: Muuttuva pesimälinnusto. 567 s. Otava, Keuruu. Ympäristöministeriö 1992: Maisemanhoito. Maisema-aluetyöryhmän mietintö I. Mietintö 66/1992. Ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto. Internet-sivut
MUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS
FCG Finnish Consulting Group Oy Viitasaaren kaupunki MUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Luonto- ja maisemaselvitys 0703-D4235 1.11.2009 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys I 1.11.2009
LisätiedotHEPOLUHDAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 488- C8206
Luhangan kunta HEPOLUHDAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 488- C8206 11.1.2007 SUUNNITTELUKESKUS OY Luhangan kunta 1 11.1.2007 Luontoselvitys 488- C8206 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSMENETELMÄT JA KÄYTETYT
LisätiedotMADEKALLION RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS
FCG Planeko Oy Jyväskylän kaupunki MADEKALLION RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Luontoselvitys 0121-D2885 1.11.2009 FCG Planeko Oy Luontoselvitys I 1.11.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSMENETELMÄT
LisätiedotFCG Finnish Consulting Group Oy. Saarijärven kaupunki KOTINIEMEN ASEMAKAAVA-ALUE. Luonto- ja maisemaselvitys P13190
FCG Finnish Consulting Group Oy Saarijärven kaupunki KOTINIEMEN ASEMAKAAVA-ALUE Luonto- ja maisemaselvitys 29.9.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys I 29.9.2010 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotUPM KYMMENE OYJ JUANKOSKEN KAUPUNKI NUOTTINIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA LUONTO- JA MAISEMASELVITYS. 2.1.2 Luonnonympäristö
UPM KYMMENE OYJ JUANKOSKEN KAUPUNKI NUOTTINIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2.1.2 Luonnonympäristö Ranta-asemakaava-alueen luonnonympäristön nykytila selvitettiin maastokäynneillä 26.5.,
LisätiedotK-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotTikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys
Tikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 25.7.2018 1. Selvitysalue Selvitysalue (1,6 ha) sijaitsee Tikkalassa päiväkoti-koulun
LisätiedotTuohimutkanrinteen luontoselvitys
LIITE 8 Tuohimutkanrinteen luontoselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki SISÄLLYS 1. Johdanto...3 2. Tutkimusmenetelmät...3 2.1. Tausta- ja maastotyöt...3 2.2.
LisätiedotSENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija
LisätiedotKOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi
LisätiedotISOSUON TEOLLISUUSALUEEN LAAJENNUKSEN LUONTOSELVITYS
FCG Finnish Consulting Group Oy Naantalin kaupunki ISOSUON TEOLLISUUSALUEEN LAAJENNUKSEN LUONTOSELVITYS Raportti 0141-D3960 28.4.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Naantalin kaupunki I SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotRamoninkadun luontoselvitys
Ramoninkadun luontoselvitys Elina Lehtinen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 7.4.2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Työmenetelmät... 3 2.1 Esiselvitys... 3 2.2 Maastotyöskentely... 3 2.3
LisätiedotMUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS
FCG Finnish Consulting Group Oy Viitasaaren kaupunki MUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Luonto- ja maisemaselvitys 0703-D4235 7.6.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys I 1.11.20092012
LisätiedotLUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue
LisätiedotKEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen
LisätiedotPUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa
LisätiedotISOSUON-VENGAN LISÄALUEEN LUONTOSELVITYS
FCG Finnish Consulting Group Oy Naantalin kaupunki ISOSUON-VENGAN LISÄALUEEN LUONTOSELVITYS Luontoselvitys 30.9.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Luontoselvitys I 30.9.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...
LisätiedotSIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009
SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 Pekka Routasuo 17.9.2009 Sipoon Boxin suunnitellun maa-aineisten ottoalueen luontoselvitys 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotAkaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011
Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584
LisätiedotTikkalan luontoselvitys
Tikkalan luontoselvitys Taru Heikkinen 22.10.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki SISÄLLYS Sisällys...2 1. Johdanto...3 2. Tutkimusmenetelmät...4 2.1. Tausta- ja maastotyöt...4 2.2. Kohteiden
LisätiedotLaihian Rajavuoren tuulivoima-alue Osayleiskaavan luontoselvitys Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy
Laihian Rajavuoren tuulivoima-alue Osayleiskaavan luontoselvitys 18.8.2013 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Maastotarkastuksen tulokset
LisätiedotLeivonmäen kunta Niininiemen asemakaava
Raportti 67070391.BJ 21.1.2008 Leivonmäen kunta Niininiemen asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä luontoselvitys on tehty Leivonmäen kuntaan Niininiemen asemakaavaa varten. Selvityksen tarkoituksena
LisätiedotRAPORTTI 16X185375 2.9.2013. KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys
RAPORTTI 16X185375 2.9.2013 KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys Sisältö 1 1 AINEISTO JA MENETELMÄT 1 2 ALUEEN YLEISKUVAUS 1 2.1 Suojelualueet ja uhanalaiset lajit 1 3 LUONTOSELVITYS
LisätiedotLAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS
Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.3.2014 Viite 1517874 LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS
LisätiedotRAJALAN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS LUONTO- JA MAISEMASELVITYS
FCG Suunnittelukeskus Oy SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAJALAN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 613-C8916 5.10.2007 FCG Suunnittelukeskus Oy I 5.10.2007 Rajalan teollisuusalueen ak muutos
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen
LisätiedotTAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari
TAIPALSAARI ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 YLEISKUVAUS 4 TULOKSET... 4 1. Myhkiö. 4 2. Ilkonsaaret (itäinen)..
LisätiedotSENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI Päivämäärä 14.11.2017 Laatija Tarkastaja Kuvaus Satu Laitinen
LisätiedotKASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotSALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016
SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...
LisätiedotSIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS
SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon
LisätiedotSOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS
1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja
LisätiedotEpoon asemakaavan luontoselvitys
Epoon asemakaavan luontoselvitys Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 Lotta Raunio 1. Johdanto Tämä luontoselvitys koostuu olemassa olevan tiedon kokoamisesta sekä maastokäynneistä ja se
LisätiedotLuontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee
25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi
LisätiedotMatalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014
LisätiedotTÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN. Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa
TÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa 19.9.2014 Metsähallituksen uudet esitykset kalastustukikohdiksi Metsähallitus on esittänyt Inarin kunnan
LisätiedotVIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi
VIITASAMMAKKOSELVITYS 1.10.2012 VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 4 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 5 5 VIITTEET 5 Pöyry Finland Oy Mika Welling,
LisätiedotLehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys
Raportti 67030416 8.7.2003 Kuva: Pasi Halme Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 SUUNNITTELUALUE 2 3 MENETELMÄT JA AINEISTO 2 3.1 Suunnittelutyön vaiheet 2 3.2 Suunnitteluaineisto
LisätiedotERÄIDEN LUONTOKOHTEIDEN NYKYTILAN SELVITTÄMI- NEN
FCG Finnish Consulting Group Oy Leppävirran kunta ERÄIDEN LUONTOKOHTEIDEN NYKYTILAN SELVITTÄMI- NEN P16796 31.10.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys I YMP SISÄLLYSLUETTELO 1
LisätiedotLUONTOSELVITYS SORSAKOSKEN VENERANNANTIEN ALUEEN LEPPÄVIRRAN KUNTA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2.5.2014 P21589P001
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LEPPÄVIRRAN KUNTA SORSAKOSKEN VENERANNANTIEN ALUEEN LUONTOSELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21589P001 2 (15) FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kärkkäinen Jari
LisätiedotMerkkikallion tuulivoimapuisto
OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2
LisätiedotKOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue
LisätiedotVANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotKortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys
Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...
LisätiedotLAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos
RAPORTTI LIITE 3 20.10.2011 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos Luontoselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1 3 MENETELMÄT 1 3.1 Lähtötiedot
LisätiedotHEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526
HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526 12.6.2006 SUUNNITTELUKESKUS OY Liito-oravaselvitys 1 12.6.2006 Hepoluhdan alue 488-C7526 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 YLEISKUVA... 1 3 LIITO-ORAVA...
LisätiedotKOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS
Liite 5 KOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Kolmenkulman alueen ympäristö on melko tasaista moreenimaastoa. Kaavoitettava alue on metsäistä ja alue on ollut talousmetsäkäytössä lähes kokonaisuudessaan.
LisätiedotKALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo
KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS Pekka Routasuo 30.12.2011 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO
LisätiedotÄkäslompolon asemakaavan laajennus, Röhkömukanmaa, Kolari. Luontoselvitys
Sami Mäkikyrö 13.8.2013 Äkäslompolon asemakaavan laajennus, Röhkömukanmaa, Kolari Luontoselvitys 2 SISÄLLYS 1. Johdanto.. 3 2. Suojelualueet ja -ohjelmat 3 2.1. Luonnonsuojeluohjelmat.. 3 2.2. Luonnonsuojelu-,
LisätiedotPäivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET
Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Luonnonympäristön yleispiirteet ja arvokkaat luontokohteet 1 2.1
LisätiedotS U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A VARKAUDEN KAUPUNKI JOUTENLAHDEN ALUE LUONTOSELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A VARKAUDEN KAUPUNKI JOUTENLAHDEN ALUE LUONTOSELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24673P001 Luontoselvitys Kärkkäinen Jari SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 SELVITYSALUE...4
LisätiedotTYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
LisätiedotPÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010
PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net TYÖN TAUSTAA JA ALUEEN YLEISKUVAUSTA Selvityksen kohteena oleva lomakodin
LisätiedotSeivalan ranta-asemakaava Luontoselvitys
LIITE 6 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Seivalan ranta-asemakaava Luontoselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22621P003 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu
LisätiedotRANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
PARAINEN. KIRJAIS RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 205 Maanmittari Oy Öhman/Mikko Siitonen 205 JOHDANTO Selvitysalue sijaitsee Paraisten saaristossa, Nauvon Kirjaisissa. Selvitysalueeseen kuuluu
LisätiedotSYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta
LisätiedotLIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS
Vastaanottaja Ilmatar Raasepori Oy Asiakirjatyyppi Liito-orava- ja kasvillisuusselvitys Päivämäärä 21.9.2012 Viite 82142499-05 ILMATAR RAASEPORI OY GUMBÖLEBERGETIN LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS
LisätiedotLiitteet: Liitekartta nro 1: Lehmihaantien määräalueen luontotyypit
Johdanto Liito- Sisällys 1 3 Liito- liito-!"#$%& %(!$ %!&' 2 3 2.1 Yleistä 3 2.2 3 *+,"!-./01!(%##))"!"# 2.3 3 3 Kasvillisuus- ja 4 3.1 Kasvillisuus- ja luontot##))"!"#$ & %!&' luontotyypi2(3%!" 7:140!2"
LisätiedotMETSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA
METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti
LisätiedotAURINKOSIIPI OY MIEKKIÖN TUULIVOIMAHANKE
Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 9.10.2014 Työnumero 1510012239 AURINKOSIIPI OY MIEKKIÖN TUULIVOIMAHANKE LUONTOSELVITYKSET 2012-2014 MIEKKIÖN TUULIVOIMAHANKE Päivämäärä 9.10.2014 Laatija Tarkastaja
LisätiedotLUONTOSELVITYS RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSTA VARTEN
MIKKELI, TAIPALE, TILA HIETANIEMI LUONTOSELVITYS RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSTA VARTEN Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 30.12.2014 1 JOHDANTO Mikkelin kaupungin Taipaleen kylässä sijaitsevalle
LisätiedotHuhtasuon keskustan luontoselvitys
Huhtasuon keskustan luontoselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki SISÄLLYS 1. Johdanto...3 2. Tutkimusmenetelmät...3 2.1. Tausta- ja maastotyöt...3 2.2. Kohteiden
LisätiedotA. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY
A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY Raportteja 3/2016 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen
LisätiedotLiite 4. Luonnonsuojelu
Liite 4. Luonnonsuojelu Luonnonsuojelualueet (SL) Kohteen nimi Kohdeluokka Arvo Inventointi 1 Koukkurahka Puuttomat suot Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu, alue kuuluu Natura Kangasalan kunta 2000
LisätiedotNIIRASENLAHDEN ASEMAKAAVA-ALUE LUONTOSELVITYS 2012
NIIRASENLAHDEN ASEMAKAAVA-ALUE LUONTOSELVITYS 2012 Markku Nironen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 12.12.2012 1 JOHDANTO Kangasniemen kirkonkylän pohjoispuolella sijaitsevalle Niirasenlahden ja Salmelantien
LisätiedotKEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 LUONTOSELVITYS
KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 Kirkonseudun-Pirilän-Savikorven ja Hakamaan- Ristisuon-Väärälänperän, sekä Kuivalanperän osaalueet LUONTOSELVITYS Työ: E23994.10 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701
LisätiedotHakkarin asemakaavan luontoselvitys
KANGASALAN KUNTA Hakkarin asemakaavan luontoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29178 Raportti Nuottajärvi Marja Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Työn suorittaminen
LisätiedotMURTONIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA
FCG Finnish Consulting Group Oy RAUTALAMMIN KUNTA MURTONIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA Kaavaselostus RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE RAUTALAMMIN KUNNAN IHALAIS KYLÄN TILOJA 4:167 JA 4:185-187. RANTA-ASEMAKAAVALLA MUODOSTUU
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 30.3.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVA... 2 3 TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 4 LUONTOTYYPIT
LisätiedotAinolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio
1 Sami Mäkikyrö 10.10.2013 Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio Luontoselvitys, Natura-tarveharkinta 2 SISÄLLYS 1. Johdanto....3 2. Suojelualueet ja -ohjelmat..3 2.1.Luonnonsuojeluohjelmat....3
LisätiedotSavonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012:
Savonlinnan kaupunki Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Riihisaari, Naistenlahdentie ja Rajalahti Petri Parkko 24.9.2012 1. Selvityksen taustoja Savonlinnan kaupunki tarvitsee
LisätiedotRAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS
RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo 9.6.2016 RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Aineisto ja menetelmät... 3 2.1 Maastotyöt... 3 3 Tulokset... 4 3.1 Luonnonolot
LisätiedotRauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS
Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.
LisätiedotASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Tmi Marko Vauhkonen, Heinola 20.9.2009 ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO
LisätiedotTAAJAMAYLEISKAAVAN LIITO-ORAVASELVITYS
FCG Finnish Consulting Group Oy Sulkavan Palvelut Oy TAAJAMAYLEISKAAVAN LIITO-ORAVASELVITYS Liito-oravaselvitys 20.9.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Liito-oravaselvitys I 20.9.2011 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotHOVILAN JA VIEREVÄNNIEMEN ALUEIDEN LUONTOSELVITYS 433-C7485
Kontiolahden kunta HOVILAN JA VIEREVÄNNIEMEN ALUEIDEN LUONTOSELVITYS 433-C7485 15.12.2006 SUUNNITTELUKESKUS OY Kontiolahden kunta 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSMENETELMÄT JA KÄYTETYT TIEDONLÄHTEET...
LisätiedotTuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala
Tuuliwatti Oy Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas Luontoselvitys 09.08.2010 FM biologi Minna Tuomala Putaankankaan tuulivoimalat 1 3 2 Putaankankaan tuulivoimalat Tuulivoimala 1 Avohakkuuala, jonka
LisätiedotTORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS
Vastaanottaja Smart Windpower Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.5.2016 TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE 1 Päivämäärä 27.5.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen Merja Isteri Viite 1510021396
LisätiedotKattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Liito-oravaselvitys 1 (23) Tuomo Pihlaja 20.8.2014
LisätiedotTUUSULAN KUNTA LAHELA LUONTOARVOTARKISTUKSET
TUUSULAN KUNTA LAHELA LUONTOARVOTARKISTUKSET Lahela 2 1 JOHDANTO Tämän työn luontoarvotarkistustyöt on tehty Tuusulan kunnalla, Lahelan yleissuunnittelun pohjaksi. Työn tarkoituksena oli tarkistaa Lahelan
LisätiedotVT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS
VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 19.1.2010 16.1T-1-1 VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT...
LisätiedotSavonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013
Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin
LisätiedotÄÄNEKOSKEN JA SUOLAHDEN TAAJAMIEN LAAJENNUSALUEIDEN LUONTOSELVITYS 226-C7402
ÄÄNEKOSKEN JA SUOLAHDEN TAAJAMIEN LAAJENNUSALUEIDEN LUONTOSELVITYS 226-C7402 21.12.2006 SUUNNITTELUKESKUS OY LUONTOSELVITYS 1 21.12.2006 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSMENETELMÄT JA KÄYTETYT
LisätiedotKIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS
Vastaanottaja Voimavapriikki Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.9.2012 KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS KIIMASSUON TUULIPUISTO TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä 07/09/2012
LisätiedotPyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011
Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja
LisätiedotASIKKALAN PASOLANHARJUN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
ASIKKALAN PASOLANHARJUN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Tmi Marko Vauhkonen, Heinola 20.9.2009 ASIKKALAN PASOLANHARJUN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Torttijärven alue sijaitsee Pirkanmaalla, Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista
LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue
LisätiedotTeernijärvi (Nokia) rantakaava
RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUSLIITTEET 2.12.2015 Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky LIITE 3 Karrakuja 6, 66400 LAIHIA gsm 0405145359 jari.venetvaara@svk.fi www.venetvaara.fi Teernijärvi (Nokia) rantakaava
LisätiedotLiite 2 Luontoselvitys. Asemakaavan luontoselvitys. Äänekosken kaupunki Ääneniemen koillisrannan asemakaava. Luontoselvityksen tavoite
Asemakaavan luontoselvitys Liite 2 Luontoselvitys Äänekosken kaupunki Ääneniemen koillisrannan asemakaava 7.7.2014 Terhi Ala-Risku Luontoselvityksen tavoite Luontoselvitys on tehty Äänekosken keskustan
LisätiedotItäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY
Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen
LisätiedotSAVITAIPALE. Taipaleenlahden ja Kolhoniemen ranta-asemakaava. ympäristöarviointi. Jouko Sipari
SAVITAIPALE Taipaleenlahden ja Kolhoniemen ranta-asemakaava ympäristöarviointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 3. SUUNNITTELUALUEEN... 3 4. INVENTOINNIN TULOKSET
LisätiedotSAVONLINNAN ANDRITZIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
SAVONLINNAN ANDRITZIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 15.12.2008 SAVONLINNAN ANDRITZIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3 TULOKSET...
LisätiedotPornaisten Hirvikallion maa-ainestenottoalueen luonto- ja maisemaselvitys
82131072 15.12.2010 NCC Roads Oy Luonto- ja maisemaselvitys Pornaisten Hirvikallion maa-ainestenottoalueen luonto- ja maisemaselvitys NCC Roads Oy Luonto- ja maisemaselvitys Pornaisten Hirvikallion maa-ainestenottoalueen
LisätiedotLUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:
LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: 743-416-5-146 SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla tilalla 743-416-5-146
Lisätiedot