LUONTOSELVITYS SORSAKOSKEN VENERANNANTIEN ALUEEN LEPPÄVIRRAN KUNTA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21589P001
|
|
- Pertti Keskinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LEPPÄVIRRAN KUNTA SORSAKOSKEN VENERANNANTIEN ALUEEN LUONTOSELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21589P001
2 2 (15) FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kärkkäinen Jari SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO SELVITYSALUE YMPÄRISTÖN YLEISKUVAUS Maa- ja kallioperä sekä topografia Maisema Pinta- ja pohjavedet Pintavedet Pohjavesialueet Natura-alueet, luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmien alueet AINEISTO JA MENETELMÄT Kasvillisuus- ja luontotyyppikartoitus Liito-oravakartoitus Linnusto ja muu eläimistö Arvokkaat luontokohteet ja niiden arvottaminen Maisemansuojelun kannalta arvokkaiden alueiden valintaperusteet Uhanalaisuusluokitus LUONTOSELVITYS Kasvillisuus ja luontotyypit Linnusto Tavanomainen eläimistö Arvokkaat luontokohteet Arvokkaat maisemakohteet YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET LIITTEET: Liite Arvokkaat luontokohteet Paikkatietoaineistot: Ilmakuva ja pohjakartta Maanmittauslaitos 2014 Maa- ja kallioperä GTK 2014 Kasvupaikat METLA 2014 Suojelualuerajaukset OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille 2014 Valokuvat FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy; Jari Kärkkäinen
3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Venerannantien alueen 3 (21) 1 JOHDANTO Tämä Leppävirran Sorsakosken Venerannantien alueen kaavoitusta palveleva luontoselvitys on laadittu Leppävirran kunnan toimeksiantona. Kaavaalueen luonnonolojen selvittämisen tavoitteena on turvata luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet sekä edustavat maisema-arvot. Pyrkimyksenä on myös edistää hyvän elinympäristön ja kestävän kehityksen tavoitetta. Työ liittyy Suoniemen ja Venerannantien alueen yleiskaavan muutokseen ja asemakaavoituksen. on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain (1999/132) kaavalle asettamien sisältövaatimusten mukaisella tarkkuudella ja sen tavoitteena on paikantaa arvokkaat luontokohteet, jotka ovat joko lainsäädännöllä määritelty tai muutoin alueellisesti edustavia sekä selvittää uhanalaisen tai alueellisesti muutoin huomionarvoisen lajiston esiintymiä ja esiintymisedellytyksiä riittävällä tarkkuudella. Inventoinneilla pyrittiin saamaan kattava kuva alueen merkittävistä luontoarvoista. Selvitysraportissa on esitetty alueen ympäristöolosuhteiden ja luontoarvojen nykytila sekä kaavassa huomioitavat, perustellut luontokohteet. Vaikutuksia luontokohteille ja lajistolle arvioidaan erikseen kaavaselostuksessa. Tämän luontoselvityksen ovat laatineet FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n FM biologi Jari Kärkkäinen Kuopion aluetoimistosta. 2 SELVITYSALUE Suunnittelualueen koko on noin 44 ha ja se sijaitsee Leppävirran kunnan Osmajärven kylän Suolahden Venerannantien alueella (kuva 1). Venerannantien alue rajautuu Sorsaveteen ja alueen kaakkoispuolella on Sorsakosken taajama.
4 4 (15) FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 1. Selvitysalue.
5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Venerannantien alueen 5 (21) 3 YMPÄRISTÖN YLEISKUVAUS 3.1 Maa- ja kallioperä sekä topografia Kallioperä on kiillegneissiä ja graniittia. Maaperää leimaa kallio- ja moreenimaat. Karkeaa hietaa on hieman Paanunpohjan itäpuolella notkossa. Lisäksi saraturvetta on Suolahden pohjukassa ja alueen pohjoisosalla suonotkossa. Alueella on kaksi kallioselännettä. Alueen pohjoisosassa on Paanunlahden kallioselänne, joka jatkuu selvitysalueesta pohjoiseen. Paanunpohjan eteläpuolella on toinen selänne, joka on kaakkois-luodesuuntainen. Se ulottuu Suolahden rannalle, missä aivan rannan tuntumassa on rantakallio ja järveltä päin maanpinta nousee jyrkästi. Kuva 2. Selvitysalueen maaperäolosuhteet. 3.2 Maisema Leppävirta kuuluu valtakunnallisessa maisemamaakuntajaossa itäiseen Järvi- Suomeen, Pohjois-Savon järviseutuun. Korkokuva on ruhjelaaksojen
6 6 (15) FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY muovaamaa, paikoin jyrkkäpiirteistä. Järvet ovat suuria ja niillä on sekä tiheitä saaristoja että avaria selkävesiä. Selvitysalue sijoittuu Sorsaveden itäosan rannalle ja vesistöllä on hallitseva asema alueen maisemassa. Selvitysalueen rannat ovat pitkälti rakennettua rantaa. Suolahden rannalla on myös venesatama. Luonnontilaista rantaa on paikoittain loma-asuntojen ja pysyvän asutuksen välissä. Rannat ovat pitkälti moreeni-kivikkorantoja. Suolahdella pohjukassa on myös luhtaa. Luhdan kautta tullaan rakentamaan tie ja Suoniemen salmen yli silta. Suolahden rannalle sijoittuu rantakallio, joka erottuu hyvin Suolahden vesimaisemasta. Samoin Venerannantien itäpuolella olevalla mäntyvaltaisella selänteellä on myös maisemallista merkitystä. Selänne on osa Sorsakosken luode-kaakkosuuntaista kallioselännettä. Selvitysalueelle sijoittuu myös osittain Paanunlahden kalliojyrkännealue, jolla on maisemallista merkitystä lähimaisemassa. Itse kalliojyrkänne jää metsän peittoon. Paanunlahden kallioselänne erottuu Sorsaveden maisemasta ja selänteeltä avautuu hyvin Sorsaveden maisema. Kallioselänteillä metsät ovat mäntyvaltaisia (kuva 3) ja kuusikot keskittyvät Paanunpohjan alueelle ja Suolahden luhdan pohjoispuolelle (kuva 4). Vanhaa mäntymetsää on myös Suolahden rannalla (kuva 5). Paanunlahden tilan ympäristön maisemaa luonnehtivat koivuvaltaiset metsät, jotka ovat entisiä peltoja (kuva 6). Myös alueen itäosalla on vanhoille pelloille syntyneitä koivikoita. Selänteet metsät ovat virkistysarvoiltaan merkittäviä alueita, jonne sijoittuu polkuja. Kuva 3. Paanunpohjan eteläpuolen selänteellä metsämaisemaa leimaa varttuva männikkö.
7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Venerannantien alueen 7 (21) Kuva 4. Ilmakuva alueesta.
8 8 (15) FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 5. Suolahden pohjoisrannalla puusto on paikoin vanhaa ja mäntyvaltaista. Kuva 6. Ote vuoden 1973 peruskartasta.
9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Venerannantien alueen 9 (21) 3.3 Pinta- ja pohjavedet Pintavedet Selvitysalue sijaitsee Vuoksen vesistön kuuluvan Sorsaveden ( ) rannalle. Sorsaveden vesipinta-ala on 52 km² ja korkeus merenpinnasta on noin 98 metriä. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 55 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut NN+98,50 m (toukokuussa 1982) ja alin NN+96,71 m (maaliskuussa 1942), joten äärivaihtelu on ollut 179 cm. Keskivedenkorkeus on tämän jakson aikana ollut NN+97,85 m. Sorsavettä on säännöstelty vuodesta 1938, nykyinen lupa on vuodelta Järven keskisyvyys on 9,6 m ja suurin syvyys 62 m. Sorsavesi saa vetensä suurelta osin Kilpikosken kautta Suonenjoella sijaitsevasta Kuvansijärvestä ja sen valuma-alueelta. Sorsavesi purkaa vetensä Sorsakosken kautta Osmajärveen, josta edelleen Osmajoen ja Kuvansijoen kautta Saimaan tasolle Varkauden eteläpuolella sijaitsevalle Siitinselälle Haukiveden pohjoisosaan. Sorsaveden ekologinen tila on hyvä Pohjavesialueet Selvitysalueelle ei sijoitu luokiteltuja pohjavesialueita. Lähin pohjavesialue sijaitsee Leppävirran keskustataajaman tuntumassa. Kyseessä on Pohjukansalon pohjavesialue (vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue). Alueella ei ole lähteitä tai lähdeympäristöjä. 3.4 Natura-alueet, luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmien alueet Selvitysalueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse Natura-alueita. Lähin Natura-alue Sorsaveden saaristo (FI ) sijoittuu noin 3,5 km etäisyydelle alueen länsipuolelle. Alueen välittömässä läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita tai suojeluohjelmien kohteita.
10 10 (15) FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4 AINEISTO JA MENETELMÄT Kaavoitettavan alueen luonnonolojen selvittämisen tavoitteena on turvata luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet sekä alueella mahdollisesti esiintyvä arvokas lajisto. Maastoselvityksillä pyrittiin paikantamaan arvokkaita kohteita, jotka muodostuvat osin ihmisen muokkaamista ympäristöistä ja eri luontotyyppien yhdistelmistä alueellinen edustavuus ja lähiluontokohteiden säilyttäminen huomioiden. raportissa on kuvailtu alueen luonnon yleis- ja erityispiirteet sekä paikannettu luonnon kannalta arvokkaat kohteet, jotka ovat joko lainsäädännöllä määriteltyjä tai muutoin alueellisesti edustavia kohteita, arvokkaita luontotyyppejä tai uhanalaisen, EU:n luonto- ja/tai lintudirektiiveissä mainitun tai muutoin merkittävän kasvilajiston kasvupaikkoja tai eläinlajiston elinympäristöjä. Selvitysalueelle sijoittuvat arvokkaat luontokohteet ja arvokkaan lajiston esiintymät on esitetty kartoilla, kuvailtu pääpiirteissään sekä arvotettu. Maastotöiden tueksi selvitettiin kaavoitettavan alueen ja sen lähistön tiedossa oleva uhanalaisten lajien paikkatietoaineisto ympäristöhallinnon uhanalaisrekisteristä (tiedonanto, Hertta Eliölajit -tietokanta, Pohjois-Savon ELYkeskus ). Luontoselvityksessä on hyödynnetty seuraavia aineistoja ja tietolähteitä maastoselvitysten pohjatiedoiksi sekä selvitysten täydentämiseksi: Maanmittauslaitoksen kartta- ja ilmakuva-aineistot Hertta uhanalaispaikkatiedot ja suojelualuetiedot (ELY-keskus) Ympäristöhallinnon OIVA ympäristö- ja paikkatietokanta asiantuntijoille Valtakunnallinen lintuatlastietokanta (pesimälajiston yleispiirteet) 4.1 Kasvillisuus- ja luontotyyppikartoitus Suunnittelualueen kasvillisuutta ja luontotyyppejä kartoitettiin Alue kartoitettiin systemaattisesti niin, kartoitus kattoi koko selvitysalueen. Piha-alueita ei kartoitettu. Selvitysalue kuvioitiin kasvillisuuden ja luontotyyppien perusteella. Kasvillisuusinventoinneissa tarkasteltiin metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (Meriluoto ym. 1998), luontotyyppien uhanalaisuusluokituksen (Raunio ym. 2008) mukaisia arvokkaita luontotyyppejä sekä mahdollisia arvokkaan tai alueellisesti huomionarvoisen lajiston kasvupaikkoja. 4.2 Liito-oravakartoitus Liito-orava on EU:n luontodirektiivin liitteissä IV (a) mainittu laji ja se on luokiteltu vaarantuneeksi (VU) uusimmassa uhanalaisluokituksessa (Rassi ym. 2010). Selvitysalueelta kartoitettiin liito-oravatilanne Maastossa tutkittiin liito-oravalle soveltuvat elinympäristöt eli varttuneet vanhat kuusimetsän ja kuusisekametsät, joissa kasvaa sekapuuna lehtipuuta kuten haapaa ja koivua. Maastossa etsittiin ulostepapanoita, joita kertyy liito-oravan pesimiseen, ruokailuun, liikkumiseen ja oleskeluun talven aikana käyttämien puiden tyville. Tällaisia puita ovat erityisesti kookkaat kuuset ja haavat. Lisäksi havainnoitiin kolopuita, risupesiä, pesäpönttöjä sekä metsän rakennetta ja soveltuvuutta liito-oravalle. Työn suorittamisessa on huomioitu viranomaisohjeistukset (Sierla ym. 2004, Söderman 2003).
11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Venerannantien alueen 11 (21) Niiltä metsäkuvioilta, joilta löydettiin liito-oravan jätöspapanoita, kirjattiin ylös seuraavat tiedot: Pesäpuiden (kolopuut, risupesäpuut, pöntöt) sijainnit sekä muiden liito-oravan käyttämien puiden (joiden tyviltä havaittiin liito-oravan ulostepapanoita) sijainnit GPS laitteella paikannettuna. Papanamäärä, puu laji, ja sen läpimitta. Metsän rakenne ja ominaispiirteet liito-oravan kannalta Esiintymän rajaus varovaisuusperiaatetta noudattaen (Sierla ym. 2004) eli siinä laajuudessa, mitä liito-orava vähintään tarvitsee säilyäkseen metsäkuviolla pitkällä aikavälillä. Puustoiset kulkuyhteydet esiintymältä muihin suuntiin. Liito-oravan esiintyminen vaihtelee vuosien ja vuodenaikojen välillä, lajille soveltuvan elinympäristön asettamissa rajoissa. Se, että joltain metsäkuviolta ei löydetä inventointiajankohtana papanoita, ei sulje pois mahdollisuutta, että seuraavana vuonna alue onkin liito-oravan käytössä. Liito-orava käyttää elinpiirinsä eri osia eri tavalla eri vuodenaikoina ja sillä on myös käytössään vaihtopesiä, jolloin kevään ja kesän poikueet voivat olla eri pesissä. Jotkin lajille ihanteelliset metsäkuviot voivat olla autioina joinain vuosina, jos esimerkiksi kuviolla elänyt yksilö on menehtynyt. Kuviolle voi kuitenkin levitä uusi liito-oravayksilö ja lajille onkin oltava sekä asuttuja että asumattomia metsäkuvioita tarjolla. Mikäli metsätaloudessa ja maankäytön suunnittelussa jätetään jäljelle vain kulloinkin asutut metsäkuviot, johtaa se alueen liitooravien taantumiseen ja häviämiseen pitkällä aikavälillä. 4.3 Linnusto ja muu eläimistö Tiedot selvitysalueen linnustosta sekä muusta tavanomaisesta eläimistöstä perustuvat pääosin maastohavaintoihin. Linnuston osalta selvitysalueella pesivää linnustoa on hahmotettu myös valtakunnallisen lintuatlaksen (Valkama ym. 2011) aineistoihin perustuen. Selvitysalueella muuta eläimistöä havainnoitiin maastotyön yhteydessä. 4.4 Arvokkaat luontokohteet ja niiden arvottaminen Arvokkaiksi luontokohteiksi luetaan kohteet joiden olemassaolo merkittävästi lisää tarkasteltavan alueen luontoarvoja. Merkittävimmät tällaiset ympäristötyypit on lueteltu luonnonsuojelulaissa (LSL 29 ), ja niiden olemassaolo on lailla turvattu sen jälkeen kun alueellinen ELY-keskus on tehnyt niistä rajauspäätöksen ja saattanut sen maanomistajan tiedoksi. Metsälaki (MetsäL 10 ) määrittelee metsätaloustoimissa huomioitavia erityisen tärkeitä elinympäristöjä, jotka ilmentävät luonnon monimuotoisuutta ja ne on hyvä huomioida myös muussa maankäytön suunnittelussa. Uudistetussa vesilaissa on luonnontilaisten pienvesien muuttamiskielto (2 luku 11 ). Lisäksi selvityksessä huomioitu myös em. lakien mainitsemattomat muut metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt (Meriluoto & Soininen 1998), joita ovat esimerkiksi vanhat havu- ja sekapuumetsiköt, vanhat lehtimetsiköt, paisterinteet, supat, ruohoiset suot, metsäniityt ja hakamaat. Luontokohteita suojellaan tai huomioidaan muutoin maankäytössä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja lajien elinympäristöjen säilyttämiseksi. Arvokkaalla luontotyypillä esiintyy usein myös arvokasta eliölajistoa. Arvokkaiden luontotyyppien lisäksi maankäytön suunnittelussa huomioitavia kohteita ovat uhanalaisten, ja varsinkin erityisesti suojeltavien eliölajien (Lsl 46
12 12 (15) FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY ja 47 ) esiintymät sekä EU:n luontodirektiivin liitteeseen IV (a) sisällytettyjen eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikat (LSL 49 ). Arvokkaat luontokohteet arvotetaan luontoarvojen perusteella. Luontokohteiden arvoluokitus pohjautuu seuraavaan jaotukseen (Söderman 1996): a) kansainvälisesti arvokkaat kohteet, b) kansallisesti arvokkaat kohteet, c) maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kohteet, d) alueellisesti ja paikallisesti arvokkaat kohteet sekä e) muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet. Kansainvälisesti arvokkaat kohteet Tähän ryhmään kuuluvat Natura 2000 verkoston alueet, Ramsar -alueet ja kansainvälisesti merkittävät kosteikot ja lintualueet (IBA alueet). Kansallisesti arvokkaat kohteet Kansallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat kansallispuistot, luonnonpuistot, suojeluohjelmien kohteet, erämaa-alueet, koskiensuojelulain mukaiset vesistöt, valtakunnallisten suojeluohjelmien kriteerit täyttävät kohteet, kansallisesti tärkeät lintuvesialueet (FINIBA -alueet), kohteet, joilla on luonnonsuojelulain luontotyyppejä (LsL 29 ), äärimmäisen ja erittäin uhanalaisten sekä vaarantuneiden lajien esiintymispaikat ja edustavat luontotyypit ja niiden kokonaisuudet, erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikat ja muut arvokkaat luonnonsuojelualueet. Lisäksi kansallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaat perinnemaisemat ja kulttuurimaisemat. Maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kohteet Tähän ryhmään kuuluvat valtakunnallisissa suojeluohjelmissa maakunnallisesti arvokkaiksi luokitellut kohteet, seutu- ja maakuntakaavan suojelualuevaraukset, alueellisesti uhanalaisten lajien esiintymispaikat ja maakunnallisesti/seudullisesti merkittävät muut luontokohteet, kuten edustavat uhanalaiset luontotyypit. Alueellisesti ja paikallisesti arvokkaat kohteet Alueellisesti ja paikallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat kohteet, joilla on metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MeL 10 ), yleis- ja asemakaavojen suojeluvaraukset, paikallisesti uhanalaisten ja harvinaisten lajien esiintymispaikat sekä muut paikallisesti harvinaiset ja edustavat luontokohteet, kuten pienialaiset uhanalaiset tai silmälläpidettävät luontotyypit. Muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet Kohteet, jotka eivät ole edellä mainituissa luokissa mutta, jotka ovat luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta tärkeitä, esimerkiksi suuret yhtenäiset tavanomaisen luonnon alueet ja ekologiset käytävät. Lisäksi tähän luokkaan kuuluvat luonnonmuistomerkit. 4.5 Maisemansuojelun kannalta arvokkaiden alueiden valintaperusteet Luonnonmaisemaltaan merkittäväksi luokitetaan näkymältään edustavat rantamaisemat, näkymäalueiden rajapinnat (niemen kärjet, pienet saaret) sekä rantaosuudet, joilla on maisemallisia erityispiirteitä. Arvokkaiksi alueiksi mielletään myös edustavimmat pienvesien pienmaisemat. Arvoluokitus on luontokohteiden mukainen.
13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Venerannantien alueen 13 (21) Kulttuurimaisemaltaan arvokkaiksi kohteiksi valitaan valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaiksi todetut kulttuurimaisema-alueet ja perinnemaisemat sekä selvästi vesimaisemasta erottuvat kulttuurimaisemat. 4.6 Uhanalaisuusluokitus Selvityksen uhanalaisuusluokitus pohjautuu uhanalaisten lajien seurantatyöryhmän esitykseen, joka on laadittu IUCN:n uusien uhanalaisuusluokkien ja kriteerien mukaisesti (Rassi ym. 2010). Uhanalaisia ovat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU) lajit. Silmälläpidettävät (NT) lajit eivät ole uhanalaisia lajeja. Suomen ensimmäinen luontotyyppien uhanalaisuusarviointi valmistui vuonna 2008 (Raunio ym. 2008). Arvioinnissa luontotyyppien uhanalaisuutta on tarkasteltu yleisesti koko maassa sekä erikseen Pohjois-Suomessa ja Etelä- Suomessa. Selvitysalue luetaan luontotyyppien uhanalaisuuden aluejaossa Etelä-Suomeen. Uhanalaisia luontotyyppejä ei ole lakisääteisesti turvattu, mutta ne ovat yleensä hyvä indikaattori arvokkaista luontokohteista. Luontotyypit ovat luokiteltu samalla periaatteella kuin lajit (Raunio ym. 2008). Uhanalaisuusluokka on selvityksessä esitetty koko maan ja Etelä-Suomen osalta.
14 14 (15) FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5 LUONTOSELVITYS 5.1 Kasvillisuus ja luontotyypit Leppävirta sijaitsee eteläboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä, Järvi- Suomen kasvi-maantieteellisellä alueella (2b). Kaavoitettavan alueen talousmetsät vaihtelevat kasvupaikkatyypiltään pääasiassa kuivahkojen ja lehtomaisen kankaiden välillä (kuva 7). Kalloselänteillä metsät ovat puolukkatyypin (VT) kuivahkoja mäntykankaita ja kalliopaljastumakohdilla kuivia kanervatyypin (CT) mäntykankaita. Tuoreet ja lehtomaiset kankaat sijoittuvat selänteiden rinteille. Lehtoja on vähän ja ne sijoittuvat purojen varsille ja notkopaikoille. Lehdot ovat joko saniaisvaltaisia kosteita lehtoja tai tuoreita lehtoja. Kuva 7. Alueen kasvupaikat (Metla 2014 ).
15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Venerannantien alueen 15 (21) Pääosa Paanunpohjan tilan ja alueen itäosalla olevat vanhat pellot on metsitetty koivulle, joiden kasvillisuus on osin heinittynyttä ja kulttuurivaikutteisten kasvien vallitsemaa (kuva 8). Koivikoiden kasvillisuus on rehevää ja luontaisia lajeja ovat mesiangervo, hiirenporras, vadelma ja nurmilauha. Tilan länsipuolella on myös metsäinen hevoslaidun. Kuva 8. Valoisaa ja rehevää koivikkoa Paanunpohjan tilan alueella. Selvitysalueen luonnontilaiset suot ovat rantaluhtia tai pienialaisia suokohteita. Nämä ovat luonteeltaan isovarpu-, korpirämeitä ja kangaskorpia. Alueella on lisäksi yksi pienialainen metsäkortekorpi. Rantojen kasvillisuus on varsin karua. 5.2 Linnusto Valtakunnallisessa Lintuatlashankkeessa on selvitetty koko Suomen pesimälinnuston levinneisyyttä 10 x 10 km suuruisilla atlasruuduilla vuosina Selvitysalue sijoittuu pääosiltaan Leppävirran Sorsakosken (Ruutu 692:353, selvitysaste erinomainen) atlasruudun alueelle. Sorsakosken keskustan atlasruudussa on havaittu atlaskartoituksen aikana yhteensä 271 lintulajia, joista 93 lajia on tulkittu alueella varmasti tai todennäköisesti pesiväksi. Linnusto koostuu pääosin Suomen yleisimmistä ja runsaslukuisempina esiintyvistä lajeista, jotka tulevat hyvin toimeen myös ihmisvaikutteisilla alueilla. Näitä ovat peippo, pajulintu, punakylkirastas, laulurastas, räkättirastas, västäräkki, vihervarpunen, talitiainen, harakka, varis ja varpunen.
16 16 (15) FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Lehtimetsissä lajisto on monipuolisin ja siihen kuuluvat mm. lehtokurppa, sirittäjä, peippo, pajulintu ja rastaat. Myös käpytikka pesii Suolahden rantalehtimetsissä. Havupuuvaltaisilla kuvioilla lajistoon kuuluvat mm. metsäkirvinen, hippiäinen, hömötiainen, punarinta, pyy ja leppälintu. Rantavyöhykkeellä pesi kalalokki. Kalatiira ruokailee alueen vesillä. Suolahden pohjoisosan luhtaisilla rantasoilla pesii kuovi. Huomionarvoisia lajeja ovat alueella sirittäjä, pyy ja pohjantikka, jonka syönnöksiä todettiin selvitysalueen pohjoisosalla. Sirittäjä, joka suosii tuoreita tai lehtomaisia lehti- tai sekametsiä, on varsin yleinen alueella. Laji on silmälläpidettävä. Pyy esiintyy alueen pohjoisosalla. 5.3 Tavanomainen eläimistö Alueen nisäkäslajisto on tyypillistä taajama-alueiden ja kulttuurivaikutteisten metsäkuvioiden sekä metsälajistoa, joka koostuu etupäässä alueellisesti yleisistä lajeista. Yleisimpiä nisäkkäitä ovat metsäjänis, orava ja kettu sekä useat tavanomaiset piennisäkäslajit. Selvitysalueen reunaosien laajemmilla metsäalueilla esiintyy myös hirveä. Selvitysalueelta ei havaittu eikä ole tiedossa luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeja. Liito-oravalle sopivaa elinympäristöä on Paanunlahden kalliojyrkänteen kuusivaltaisissa alusmetsissä. Lajista ei tehty alueelta havaintoa. Lähin tiedossa oleva liito-oravan elinalue sijaitsee Paloniemessä, Paanunlahden metsistä 500 metriä luoteeseen (Havainto , Liito-oravalaskenta ). 5.4 Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit, lintudirektiivilajit sekä uhanalaiset ja harvinaiset lajit Selvitysalueelta ei ole havaittu eikä ole tiedossa luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeja. Liito-oravalle sopivaa elinympäristöä on mm. Paanunlahden kalliojyrkänteen kuusivaltaisissa alusmetsissä, mutta lajista ei tehty havaintoa. Lähin tiedossa oleva liito-oravan elinalue sijaitsee Paloniemessä, Paanunlahden metsistä 500 metriä luoteeseen. Kaava-alueen linnustoon kuuluvat lintudirektiivin liitteen I lajeista teeri ja pyy. Lisäksi alueen ranta-alueella ruokailee kuikkia, jotka pesivät selvitysalueen ulkopuolella. Valtakunnallisesti silmälläpidettävistä (NT) lajeista alueen linnustoon kuuluvat teeri ja sirittäjä. 5.5 Arvokkaat luontokohteet Kaavoitettavan alueen arvokkaiksi poimitut luontokohteet ovat ympäristöstään erottuvia, luonnontilaisia, luonnontilaisen kaltaisia tai perinteisen maankäytön luomia kohteita. Luontokohteet on nimetty niiden sijainnin mukaan karttanimillä sekä numeroitu. Kaikki arvokkaat luontokohteet on esitetty raportin liitekartalla (liite 1).
17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Venerannantien alueen 17 (21) 1. Suolahden luhta Pinta-ala: 1,20 ha Paikallisesti arvokas Uhanalaiset luontotyypit: Metsäluhdat (koko maa VU, Etelä-Suomi VU), avoluhdat (koko maa LC, Etelä-Suomi NT), pensaikkoluhdat (koko maa LC, Etelä-Suomi NT) Maankäyttösuositus: luo Luhta on pääosin saraluhtaa, jolla yleisesti kasvavat raate, pallosara, jouhisara, vaivero, suokukka, isokarpalo, tupasvilla, kalvas-, puna- ja rämerahkasammal. Hiekoivua on hieman laiteella. Saraluhdan reunalla on pajuluhtaa ja kapeasti metsäluhtaa. Luhdan kautta tullaan rakentamaan tie Suoniemeen ja silta Suoniemen salmen yli. Keväällä 2013 tielinja oli hakattu. Itä- Suomen Aluehallintovirasto on myöntänyt luvan sillan ja tiepenkereen rakentamiseen (SAVI/199/04.09/2010). Lupa on voimassa vuoden 2015 loppuun saakka Luontokohde voidaan lukea Metsälain 10 :n kohteisiin luhdat. Kuva 9. Suolahden luhta. 2. Suolahden lehto A Pinta-ala: 0,07 ha Paikallisesti arvokas Uhanalaiset luontotyypit: Tuoreet keskiravinteiset lehdot (koko maa VU, Etelä-Suomi VU) ja kosteat keskiravinteiset lehdot (koko maa NT, Etelä-Suomi NT) Maankäyttösuositus: luo Suolahden lehto A on pienialainen lehtipuuvaltainen lehto Suolahdenluhdan reunalla. Kasvillisuus on kosteaa saniaisvaltaista ja tuoretta lehtoa ja siinä ilmenee kulttuurivaikutus. Aluskasvillisuutta luonnehtivat metsäalvejuuri, hiirenporras, mesiangervo, oravanmarja, ojakellukka, huopa-ohdake, metsäkorte, poimulehti, vuohenputki, nurmilauha, lillukka, rönsyleinikki ja ora-
18 18 (15) FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY vanmarja. Kohde kuuluu sirittäjän reviiriin ja se voidaan lukea Metsälain 10 :n kohteisiin lehdot. Kuva 10. Suolahden lehto A. 3. Suolahden lehto B Pinta-ala: 0,18 ha Paikallisesti arvokas Uhanalaiset luontotyypit: Tuoreet keskiravinteiset lehdot (koko maa VU, Etelä-Suomi VU) Maankäyttösuositus: luo Pieni kulttuurivaikutteinen lehtipuulehto, missä kasvillisuutta luonnehtivat tuomi, koivu, harmaaleppä, hiirenporras, rönsyleinikki, puna-ailakki, karhunputki ja vadelma. 4. Paanunlahden lehto Pinta-ala: 0.25 ha Paikallisesti arvokas Uhanalaiset luontotyypit: Kosteat keskiravinteiset lehdot (koko maa NT, Etelä-Suomi NT) Maankäyttösuositus: luo Paanunlahden lehto on suurten saniaisten luonnehtima norovarsilehto 1. Tie jakaa lehdon kahteen osaan ja kohde on osittain kulttuurivaikutteinen. Purouoma on luonnontilainen tien ja rannan välissä, mutta vanhan pellon osalla purouoma on joskus perattu. Koivikon kohdalla uoma on luonnontilaistunut. Hiirenporras on aluskasvillisuuden ehdoton valtalaji. Muita runsaampia lajeja ovat käenkaali, sudenmarja, puna-ailakki, rönsyleinikki, kurjenjalka, mesiangervo, korpi-imarre, vuohenputki ja mustaherukka.. 1 Norolla sellaista puroa pienempää vesiuomaa, jonka valuma-alue on vähemmän kuin kymmenen neliökilometriä ja jossa ei jatkuvasti virtaa vettä eikä kalankulku ole merkittävässä määrin mahdollista.
19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Venerannantien alueen 19 (21) Luontokohde voidaan lukea Metsälain 10 :n kohteisiin lehdot ja kohdetta koskee vesilain luontotyyppisäännös (VesiL 2:11, Eräiden vesiluontotyyppien suojelu). Kuva 11. Paanunlahden lehdon valtalajina on hiirenporras. 5. Paanunlahden korpi Pinta-ala: 0,1 ha Paikallisesti arvokas Uhanalaiset luontotyypit: Kangaskorvet (koko maa VU, Etelä-Suomi VU) ja aitokorvet (koko maa VU, Etelä-Suomi VU) Maankäyttösuositus: luo Pienialainen metsäkorpi- ja kangaskorpilaikku. Valtapuu on kuusi. Laiteella kasvillisuus on lehtomaista kangasta. Luontokohde voidaan lukea Metsälain 10 :n kohteisiin korvet. 6. Paanunlahden kalliojyrkänne Pinta-ala: 0,7 ha (selvitysalueella) Maakunnallisesti merkittävä Uhanalaiset luontotyypit: Karut varjoisat kalliojyrkänteet (koko maa NT, Etelä-Suomi NT) Maankäyttösuositus: luo Paanunlahden kalliojyrkänne kuuluu laajempaan luontokokonaisuuteen Ollinlahden-Paanunlahden jyrkännealueeseen, joka on maakunnallisesti merkittävä kalliojyrkänne-, louhikko- ja luolaseutu Sorsakosken taajaman pohjoispuolella. Kalliojyrkänteen lajistoon kuuluvat mm. kallioimarre, haurasloikko, karvakiviyrtti ja kalliosammalet. Mehiläishaukka on tiettävästi pesinyt alueella. Vanhoissa kuusimetsissä ja kuusisekametsissä pesivät mm. tiltaltti ja palokärki.
20 20 (15) FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitysalueelle sijoittuu jyrkänteen etelälaide, missä on varttunutta tuoreen kankaan kuusikkoa ja kuivaa ja kuivahkoa mäntykangasta. 5.6 Arvokkaat maisemakohteet Selvitysalueen luonnonmaiseman merkittävimmät kohteet ovat Suolahden kalliot, jotka hallitsevat ja leimaavat Suolahden ja Venerannantien lähimaisemaa. Paanunlahden kalliojyrkänteillä on paikallista maisemallista arvoa, mutta ne eivät erotu kauas metsämaisemassa. 6 YHTEENVETO Leppävirran Sorsakosken Venerannantien alueen maankäyttöä suunnitellaan yhdessä Suoniemen alueen kanssa. Tämä luontoselvitys koskee Venerannantien aluetta. Kasvillisuutta leimaa rehevät istutuskoivikot ja kuivahkot ja tuoreet mäntyja kuusikankaat. Alueen eläimistö on tyypillistä lehti- ja havumetsien lajistoa. Selvitysalueella on seuraavat arvokkaat luontokohteet, jota suurelta osin ovat pienialaisia kulttuurivaikutteisia lehtoja: Suolahden luhta, Suolahden lehto A, Suolahden lehto B, Paanunlahden lehto, Paanunlahden korpi ja Paanunlahden kalliojyrkänne. Selvitysalueen luonnonmaiseman merkittävimmät kohteet ovat Suolahden kalliot ja Paanunlahden kalliojyrkänne.
21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Venerannantien alueen 21 (21) LÄHTEET GTK 2014: Suomen kallioperäkartta. WWW-palvelu: (viitattu ). Luonnonsuojelulaki (1096/1996) ja -asetus (160/1997). Meriluoto, M & Soininen, T. 1998: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehti kustannus. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. 192 s. Neuvoston direktiivi luonnonvaraisten lintujen suojelusta (NDir 79/409/ETY). Neuvoston direktiivi luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta (NDir 92/43/ETY). Rajasärkkä, A., Below, A., Hario, M., Lehikoinen, A., Lehikoinen, E., Lehtiniemi, T., Mikkola-Roos, M., Tiainen, J., Valkama, J. & Väisänen, R.A. 2013: Lintujen alueellinen uhanalaisuus Suomessa. Linnut-vuosikirja 2012: Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslen, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Erillisjulkaisu. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. 685 s. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Suomen ympäristö 8/2008. Osat I ja II. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Saarela, S-R. ja Söderman, T. 2008: Ekologisesti kestävät kaupunkiseudut ja niiden ekosysteemipalvelut. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 33/ s. Sierla, L., Lammi, E. Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö 742. Luonto ja luonnonvarat. Ympäristöministeriö. 113 s. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi - kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen Ympäristö-keskus. Luonto ja luonnonvarat. 196 s. Valkama, J., Vepsäläinen, V. & Lehikoinen, A. 2011: Suomen III Lintuatlas. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö. WWW-dokumentti: (viitattu ). Väisänen, R.A., Lammi, E. & Koskimies, P. 1998: Muuttuva pesimälinnusto. Otava, Keuruu. 567 s.
MUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS
FCG Finnish Consulting Group Oy Viitasaaren kaupunki MUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Luonto- ja maisemaselvitys 0703-D4235 1.11.2009 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys I 1.11.2009
LisätiedotHEPOLUHDAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 488- C8206
Luhangan kunta HEPOLUHDAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 488- C8206 11.1.2007 SUUNNITTELUKESKUS OY Luhangan kunta 1 11.1.2007 Luontoselvitys 488- C8206 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSMENETELMÄT JA KÄYTETYT
LisätiedotS U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A VARKAUDEN KAUPUNKI JOUTENLAHDEN ALUE LUONTOSELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A VARKAUDEN KAUPUNKI JOUTENLAHDEN ALUE LUONTOSELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24673P001 Luontoselvitys Kärkkäinen Jari SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 SELVITYSALUE...4
LisätiedotRamoninkadun luontoselvitys
Ramoninkadun luontoselvitys Elina Lehtinen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 7.4.2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Työmenetelmät... 3 2.1 Esiselvitys... 3 2.2 Maastotyöskentely... 3 2.3
LisätiedotTikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys
Tikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 25.7.2018 1. Selvitysalue Selvitysalue (1,6 ha) sijaitsee Tikkalassa päiväkoti-koulun
LisätiedotK-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO
LisätiedotKASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen
LisätiedotSALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016
SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...
LisätiedotSENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija
LisätiedotMADEKALLION RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS
FCG Planeko Oy Jyväskylän kaupunki MADEKALLION RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Luontoselvitys 0121-D2885 1.11.2009 FCG Planeko Oy Luontoselvitys I 1.11.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSMENETELMÄT
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotLAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos
RAPORTTI LIITE 3 20.10.2011 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos Luontoselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1 3 MENETELMÄT 1 3.1 Lähtötiedot
LisätiedotRUSKON KAUPAN SUURYKSIKKÖ
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NCC SUOMI OY RUSKON KAUPAN SUURYKSIKKÖ FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P28378 2 (8) Ruskon kaupan suuryksikkö FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...
LisätiedotSENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI Päivämäärä 14.11.2017 Laatija Tarkastaja Kuvaus Satu Laitinen
LisätiedotLUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue
LisätiedotPUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN
LisätiedotSIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS
SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon
LisätiedotKINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS
KINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 2019 Kinkomaa AK 2019 1 (8) Sisältö 1 Tehtävän sisältö ja selvitysalue... 2 2 Selvitysalueen kuvaus ja menetelmät... 2 3 Tulokset ja karttarajaukset... 4 4 Johtopäätökset
LisätiedotHEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526
HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526 12.6.2006 SUUNNITTELUKESKUS OY Liito-oravaselvitys 1 12.6.2006 Hepoluhdan alue 488-C7526 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 YLEISKUVA... 1 3 LIITO-ORAVA...
LisätiedotRAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS
RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo 9.6.2016 RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Aineisto ja menetelmät... 3 2.1 Maastotyöt... 3 3 Tulokset... 4 3.1 Luonnonolot
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotTYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista
LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue
LisätiedotTuohimutkanrinteen luontoselvitys
LIITE 8 Tuohimutkanrinteen luontoselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki SISÄLLYS 1. Johdanto...3 2. Tutkimusmenetelmät...3 2.1. Tausta- ja maastotyöt...3 2.2.
LisätiedotKortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys
Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...
LisätiedotKONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS
Vastaanottaja UPM tuulivoima Asiakirjatyyppi Liito-oravaselvitys Päivämäärä 24.9.2013 KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 24.9.2013 Laatijat Tarkastanut Kuvaus Emilia Osmala Tarja Ojala Liito-oravaselvitys
LisätiedotTAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari
TAIPALSAARI ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 YLEISKUVAUS 4 TULOKSET... 4 1. Myhkiö. 4 2. Ilkonsaaret (itäinen)..
LisätiedotNostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys
Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:
LisätiedotSavonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013
Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin
LisätiedotNIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki
RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1
LisätiedotLuontokohteiden tarkistus
LAUKAAN KUNTA Luontokohteiden tarkistus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29017 Raportti 1 (11) Pihlaja Tuomo Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Menetelmät... 1 3 Selvitysalueiden sijainti... 1
LisätiedotLaihian Rajavuoren tuulivoima-alue Osayleiskaavan luontoselvitys Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy
Laihian Rajavuoren tuulivoima-alue Osayleiskaavan luontoselvitys 18.8.2013 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Maastotarkastuksen tulokset
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys
LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen
LisätiedotRauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS
Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.
LisätiedotVANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...
LisätiedotNIIRASENLAHDEN ASEMAKAAVA-ALUE LUONTOSELVITYS 2012
NIIRASENLAHDEN ASEMAKAAVA-ALUE LUONTOSELVITYS 2012 Markku Nironen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 12.12.2012 1 JOHDANTO Kangasniemen kirkonkylän pohjoispuolella sijaitsevalle Niirasenlahden ja Salmelantien
LisätiedotLuonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat
Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteina oli kaksi pientä, erillistä aluetta Pitkäjärvellä, noin 20 km Lieksan kaupungista
LisätiedotASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Tmi Marko Vauhkonen, Heinola 20.9.2009 ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO
LisätiedotLIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016
TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja
LisätiedotS U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO
S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO KEHRÄÄJÄSELVITYS 2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P18892P002 Tiina Mäkelä Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Tuulivoimapuiston
LisätiedotItäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY
Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen
LisätiedotLUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:
LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: 743-416-5-146 SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla tilalla 743-416-5-146
LisätiedotLITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS
Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll
LisätiedotLIITO-ORAVA- JA KYNÄJALAVASELVITYS
LIITO-ORAVA- JA KYNÄJALAVASELVITYS PIRKKALA, NIEMENMAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 253 Marko Vauhkonen 29.5.2019 LIITO-ORAVA- JA KYNÄJALAVASELVITYS PIRKKALA, NIEMENMAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 253 Sisällys
LisätiedotSYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta
LisätiedotAkaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011
Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584
LisätiedotNASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013
NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 27.5.2013 1 JOHDANTO Arkkitehtityö Oy laatii ranta-asemakaavaa Nastolan Kirkonkylässä sijaitsevalle
LisätiedotKattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Liito-oravaselvitys 1 (23) Tuomo Pihlaja 20.8.2014
LisätiedotTuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala
Tuuliwatti Oy Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas Luontoselvitys 09.08.2010 FM biologi Minna Tuomala Putaankankaan tuulivoimalat 1 3 2 Putaankankaan tuulivoimalat Tuulivoimala 1 Avohakkuuala, jonka
LisätiedotRAPORTTI 16X185375 2.9.2013. KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys
RAPORTTI 16X185375 2.9.2013 KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys Sisältö 1 1 AINEISTO JA MENETELMÄT 1 2 ALUEEN YLEISKUVAUS 1 2.1 Suojelualueet ja uhanalaiset lajit 1 3 LUONTOSELVITYS
LisätiedotLiite 2 Luontoselvitys. Asemakaavan luontoselvitys. Äänekosken kaupunki Ääneniemen koillisrannan asemakaava. Luontoselvityksen tavoite
Asemakaavan luontoselvitys Liite 2 Luontoselvitys Äänekosken kaupunki Ääneniemen koillisrannan asemakaava 7.7.2014 Terhi Ala-Risku Luontoselvityksen tavoite Luontoselvitys on tehty Äänekosken keskustan
LisätiedotValtatien 4 parantaminen välillä Joutsa Toivakka, Joutsa Liito-oravaselvitys
16T-3 Valtatien 4 parantaminen välillä Joutsa Toivakka, Joutsa Liito-oravaselvitys Hanna Suominen 22.6.2017 22.6.2017 1 (17) SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 LIITO-ORAVA... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 4
LisätiedotTikkalan luontoselvitys
Tikkalan luontoselvitys Taru Heikkinen 22.10.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki SISÄLLYS Sisällys...2 1. Johdanto...3 2. Tutkimusmenetelmät...4 2.1. Tausta- ja maastotyöt...4 2.2. Kohteiden
LisätiedotEpoon asemakaavan luontoselvitys
Epoon asemakaavan luontoselvitys Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 Lotta Raunio 1. Johdanto Tämä luontoselvitys koostuu olemassa olevan tiedon kokoamisesta sekä maastokäynneistä ja se
LisätiedotLeivonmäen kunta Niininiemen asemakaava
Raportti 67070391.BJ 21.1.2008 Leivonmäen kunta Niininiemen asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä luontoselvitys on tehty Leivonmäen kuntaan Niininiemen asemakaavaa varten. Selvityksen tarkoituksena
LisätiedotPIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010
PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 Marko Vauhkonen 1.8.2010 PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN
LisätiedotLINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi
LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset
LisätiedotLehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys
Raportti 67030416 8.7.2003 Kuva: Pasi Halme Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 SUUNNITTELUALUE 2 3 MENETELMÄT JA AINEISTO 2 3.1 Suunnittelutyön vaiheet 2 3.2 Suunnitteluaineisto
LisätiedotTOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS
S U U N N IT T E LU JA T E K N II K K A MÄNTYHARJUN KUNTA TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus P17766 31.5.2013 Tarkistettu 11.6.2013 Hyväksytty: xx.xx.2012 x FCG SUUNNITTELU
LisätiedotMT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI
MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI Pekka Routasuo 6.2.2012 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT... 2 3 SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotMIKKELIN KALEVANKANKAAN KOULUN ALUEEN LUONTOSELVITYS
MIKKELIN KALEVANKANKAAN KOULUN ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 11.12.2012 MIKKELIN KALEVANKANKAAN KOULUN ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3 TULOKSET...
LisätiedotSAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari
SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 OSA-ALUEET... 4 1. Osa-alue 1. 4 2. Osa-alue 2. 5 3. Osa-alue 3. 5 4. Osa-alue 4. 6 5. Osa-alue
LisätiedotAinolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio
1 Sami Mäkikyrö 10.10.2013 Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio Luontoselvitys, Natura-tarveharkinta 2 SISÄLLYS 1. Johdanto....3 2. Suojelualueet ja -ohjelmat..3 2.1.Luonnonsuojeluohjelmat....3
LisätiedotTikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista Taru Heikkinen Kaavoitus Jyväskylän kaupunki
Tikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista 18.6.2009 Tämän työn tarkoituksena oli tarkentaa Korpilahden Tikkalan kylän alueella vuonna 2003 tehdyssä luontoselvityksessä (Anna-Riikka Ihantola) havaittujen
LisätiedotStorträsket-Furusbacken
Storträsket-Furusbacken Pinta-ala: 19,1 ha Omistaja: Mustasaaren kunta Kaavatilanne: Tuovila-Granholmsbacken osa-yleiskaavassa alue on virkistysaluetta (V/s), suurin osa on myös osa-yleiskaavan luo-aluetta.
LisätiedotRIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017
TUTKIMUSRAPORTTI 5.4.2017 RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017 Riihimäen kaupunki Tekijä: Laura Ahopelto SISÄLLYS 1 Johdanto... 4 2 Menetelmä... 5 3 Tulokset... 5 4 Muita
LisätiedotLIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS
Vastaanottaja Ilmatar Raasepori Oy Asiakirjatyyppi Liito-orava- ja kasvillisuusselvitys Päivämäärä 21.9.2012 Viite 82142499-05 ILMATAR RAASEPORI OY GUMBÖLEBERGETIN LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS
LisätiedotLuontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee
25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 30.3.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVA... 2 3 TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 4 LUONTOTYYPIT
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYKSEN TÄYDENNYS
LIITO-ORAVASELVITYKSEN TÄYDENNYS PIRKKALA, LOUKONLAHDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 250 Marko Vauhkonen 28.5.2019 LIITO-ORAVASELVITYKSEN TÄYDENNYS PIRKKALA, LOUKONLAHDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 250 Sisällys
LisätiedotASIKKALAN PASOLANHARJUN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
ASIKKALAN PASOLANHARJUN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Tmi Marko Vauhkonen, Heinola 20.9.2009 ASIKKALAN PASOLANHARJUN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO
LisätiedotSIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009
SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 Pekka Routasuo 17.9.2009 Sipoon Boxin suunnitellun maa-aineisten ottoalueen luontoselvitys 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO
LisätiedotMUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS
FCG Finnish Consulting Group Oy Viitasaaren kaupunki MUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Luonto- ja maisemaselvitys 0703-D4235 7.6.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys I 1.11.20092012
LisätiedotMETSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö
METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu
LisätiedotLiito-oravaselvitys Kauniainen 2008
Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien
LisätiedotLiitteet: Liitekartta nro 1: Lehmihaantien määräalueen luontotyypit
Johdanto Liito- Sisällys 1 3 Liito- liito-!"#$%& %(!$ %!&' 2 3 2.1 Yleistä 3 2.2 3 *+,"!-./01!(%##))"!"# 2.3 3 3 Kasvillisuus- ja 4 3.1 Kasvillisuus- ja luontot##))"!"#$ & %!&' luontotyypi2(3%!" 7:140!2"
LisätiedotMÄNTSÄLÄN LEMPIVAARAN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013
MÄNTSÄLÄN LEMPIVAARAN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Pekka Routasuo 12.12.2013 MÄNTSÄLÄN LEMPIVAARAN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Sisällys 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3
LisätiedotVT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS
VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS 1 1. Selvityksen taustoja Destia Oy tilasi tämän selvityksen Luontoselvitys Kotkansiiveltä 29.2.2008. Selvitys
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue
LisätiedotHEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009
HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 Marko Vauhkonen 18.5.2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 TULOKSET... 4 4 SUOSITUKSET...
LisätiedotPorhonkallion-Virpin kaavamuutosalueen luontoselvitys
Porhonkallion-Virpin kaavamuutosalueen luontoselvitys Luonto- ja ympäristötutkimus Envibio Oy Prinssinkuja 2 C 26 21420 Lieto Puh. 045-6793602 2 1. JOHDANTO Naantalin kaupunki tilasi Luonto- ja ympäristötutkimus
LisätiedotFCG Finnish Consulting Group Oy. Metsähallitus, Laatumaa SORSAKOSKEN SUONIEMI. Luonto- ja maisemaselvitys 3847-D2576
FCG Finnish Consulting Group Oy Metsähallitus, Laatumaa SORSAKOSKEN SUONIEMI Luonto- ja maisemaselvitys 18.12.2009 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto ja maisemaselvitys I 18.12.2009 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotVammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004
LIITE 4 Vammalan kaupunki Kukkurin kaavaselostus liite 1 Yhdyskuntasuunnittelu PL 23 38201 VAMMALA Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004 Tmi Mira Ranta Karkunkyläntie 179 38140 KÄRPPÄLÄ
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.
TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT
LisätiedotYLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO. Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 TM VOIMA OY
S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TM VOIMA OY YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA
LisätiedotMatalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014
LisätiedotMäntymäen luontoselvitys Laihia
Mäntymäen luontoselvitys Laihia 2.9.2013 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy 2 Sisällys 1 Johdanto.. 3 2 Liito-orava 3 2.1 Yleistä liito-oravasta. 3 2.2 Liito-oravaselvityksen
LisätiedotKIVENNEVAN LUONTOSELVITYS
KIVENNEVAN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. YLEISTÄ Tämän luontokartoituksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen Kivennevan alueella sellaisia luontoarvoja, jotka olisi huomioitava
LisätiedotKEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti
LisätiedotHEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009
HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 Marko Vauhkonen 12.5.2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3 TULOKSET... 5 4 SUOSITUKSET...
LisätiedotMT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa
MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa Liito-orava- ja viitasammakkoselvitys Heikki Holmén 8.6.2016 2 (9) 8.6.2016 MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa SISÄLTÖ 1
LisätiedotVT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS
VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 19.1.2010 16.1T-1-1 VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT...
LisätiedotKorpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava
Raportti 67080546.ABT 5.11.2008 Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä ympäristöselvitys on tehty Korpilahden kunnassa sijaitsevalle Lapinjärven alueelle ranta-asemakaavaa
LisätiedotKALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo
KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS Pekka Routasuo 30.12.2011 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO
LisätiedotAs Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys
As Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys Pirkkala Heikki Holmén 23.3.2017 23.3.2017 1 (7) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2.1 Lähtöaineisto ja aiemmat selvitykset...
LisätiedotKOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi
Lisätiedot