S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A VARKAUDEN KAUPUNKI JOUTENLAHDEN ALUE LUONTOSELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A VARKAUDEN KAUPUNKI JOUTENLAHDEN ALUE LUONTOSELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24673P001

2 Luontoselvitys Kärkkäinen Jari SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO SELVITYSALUE YMPÄRISTÖN YLEISKUVAUS Maa- ja kallioperä sekä topografia Maisema Pinta- ja pohjavedet Natura-alueet, luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmien alueet AINEISTO JA MENETELMÄT Yleistä Kasvillisuus- ja luontotyyppikartoitus Linnusto ja muu eläimistö Arvokkaat luontokohteet ja niiden arvottaminen Maisemansuojelun kannalta arvokkaiden alueiden valintaperusteet Lajien ja luontotyyppien uhanalaisuusluokitus LUONTOSELVITYS Kasvillisuus ja luontotyypit Linnusto Tavanomainen eläimistö Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit, lintudirektiivilajit sekä uhanalaiset ja harvinaiset lajit Arvokkaat luontokohteet Arvokkaat maisemakohteet YHTEENVETO Paikkatietoaineistot: Ilmakuva ja pohjakartta Maanmittauslaitos 2014 Maa- ja kallioperä GTK 2014 Kasvupaikat METLA 2014 Suojelualuerajaukset OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille 2014 Valokuvat ja teksti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy; Jari Kärkkäinen Q:\Kuo\P246\P24673_Hasinmaen_ja_Joutenlahden_luon\C_suunnittelu\C2_tyo\Luontoselvitys Joutenlahti 2014.docx

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Joutenlahden alue 3 (14) Luontoselvitys 1 JOHDANTO Tämä Varkauden kaupungin Joutenlahden alueen kaavoitusta palveleva luontoselvitys on laadittu Varkauden kaupungin toimeksiantona. Kaava-alueen luonnonolojen selvittämisen tavoitteena on turvata luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet sekä edustavat maisema-arvot. Pyrkimyksenä on myös edistää hyvän elinympäristön ja kestävän kehityksen tavoitetta. Työ liittyy alueen asemakaavoitukseen. Luontoselvitys on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain (1999/132) kaavalle asettamien sisältövaatimusten mukaisella tarkkuudella ja sen tavoitteena on paikantaa arvokkaat luontokohteet, jotka ovat joko lainsäädännöllä määritelty tai muutoin alueellisesti edustavia sekä selvittää uhanalaisen tai alueellisesti muutoin huomionarvoisen lajiston esiintymiä ja esiintymisedellytyksiä riittävällä tarkkuudella. Inventoinneilla pyrittiin saamaan kattava kuva alueen merkittävistä luontoarvoista. Selvitysraportissa on esitetty alueen ympäristöolosuhteiden ja luontoarvojen nykytila sekä kaavassa huomioitavat, perustellut luontokohteet. Vaikutuksia luontokohteille ja lajistolle arvioidaan erikseen kaavaselostuksessa. Luontoselvityksen on laatinut FM biologi Jari Kärkkäinen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n Kuopion toimistosta.

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvitys 4 (14) 2 SELVITYSALUE Joutenlahden selvitysalueen pinta-ala on noin 11 ha. Selvitysalue sijoittuu Varkauden keskustan tuntumaan valtatien 5 ja rautatien itäpuolelle. Alue rajautuu lännessä ja kaakossa rautatiehen, luoteessa Jäppiläntiehen ja koillisessa Käsityökatuun. Kuva 1. Selvitysalue (pohjakartta Maanmittauslaitos 2014). Kuva 2. Yleiskuva Joutenlahden alueesta.

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Joutenlahden alue 5 (14) Luontoselvitys 3 YMPÄRISTÖN YLEISKUVAUS 3.1 Maa- ja kallioperä sekä topografia Joutenlahden alueella kallioperä on kiillegneissiä ja amfiboliittia. Maaperä on pääosin hiekkamoreenia. Maastonmuodoltaan alue on tasainen. Selvitysalue on tasolla m mpy. Kuva 3. Selvitysalueen kallioperä (Digitaalinen kallioperäkartta 1: aineistoa muokattuna Geologian tutkimuskeskus 2014). Kuva 4. Selvitysalueen maaperäolosuhteet (Digitaalinen maaperäkartta 1: aineistoa muokattuna Geologian tutkimuskeskus 2014).

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvitys 6 (14) 3.2 Maisema Varkaus kuuluu valtakunnallisessa maisemamaakuntajaossa itäiseen Järvi- Suomeen, Pohjois-Savon järviseutuun. Korkokuva on ruhjelaaksojen muovaamaa, paikoin jyrkkäpiirteistä. Järvet ovat suuria ja niillä on sekä tiheitä saaristoja että avaria selkävesiä. Joutenlahden alue on suurelta osin hakattua avoimeksi (kuva 6-7). Puustoa on jäljellä vain alueen luode- ja pohjoisosalla. Aikaisemmin alueella on ollut ollut muutama pientalo ja peltoa. Tämä selviää vuoden 1973 peruskartasta (kuva 5). Talot on purettu. Hakatulla alueella vanhojen talojen pihojen koristepensaat erottuvat hyvin maisemasta. Kuva 5. Ote vuoden 1973 peruskartasta ( Maamittauslaitos). Kuva 6. Joutenlahden alue on nykyään suurelta osin hakattua. Kuva on otettu Käärmeniementieltä Käsityökadun suuntaan.

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Joutenlahden alue 7 (14) Luontoselvitys Kuva 7. Näkymä Joutenlahden alueen eteläosista. Kuva 8. Lehmuspensas vanhassa pihapiirissä. 3.3 Pinta- ja pohjavedet Joutenlahden alue kuuluu Vuoksen vesistön Haukiveden valuma-alueelle (04.211). Selvitysalueilla ei ole vesistöjä. Selvitysalueelle ei sijoitu luokiteltuja pohjavesialueita. Lähin luokitettu pohjavesialue on yli 10 kilometrin päässä. Alueella ei ole lähteitä tai lähdeympäristöjä. 3.4 Natura-alueet, luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmien alueet Selvitysalueella tai sen läheisyydessä ei ole suojeluohjelmakohteita, Natura-alueita tai luonnonsuojelualueita.

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvitys 8 (14) 4 AINEISTO JA MENETELMÄT 4.1 Yleistä Kaavoitettavan alueen luonnonolojen selvittämisen tavoitteena on turvata luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet sekä alueella mahdollisesti esiintyvä arvokas lajisto. Luontoselvitysraportissa on kuvailtu alueen luonnon yleis- ja erityispiirteet sekä paikannettu luonnon kannalta arvokkaat kohteet, jotka ovat joko lainsäädännöllä määriteltyjä tai muutoin alueellisesti edustavia kohteita, arvokkaita luontotyyppejä tai uhanalaisen, EU:n luonto- ja/tai lintudirektiiveissä mainitun tai muutoin merkittävän kasvilajiston kasvupaikkoja tai eläinlajiston elinympäristöjä. 4.2 Kasvillisuus- ja luontotyyppikartoitus Suunnittelualueen kasvillisuutta ja luontotyyppejä kartoitettiin Alue kartoitettiin systemaattisesti niin, kartoitus kattoi koko selvitysalueen. Selvitysalue kuvioitiin kasvillisuuden ja luontotyyppien perusteella. Kasvillisuusinventoinneissa tarkasteltiin luonnonsuojelulain suojeltavia luontotyyppejä ja metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (Meriluoto ym. 1998), luontotyyppien uhanalaisuusluokituksen (Raunio ym. 2008) mukaisia arvokkaita luontotyyppejä sekä mahdollisia arvokkaan tai alueellisesti huomionarvoisen lajiston kasvupaikkoja. 4.3 Linnusto ja muu eläimistö Tiedot selvitysalueen linnustosta sekä muusta tavanomaisesta eläimistöstä perustuvat pääosin maastohavaintoihin. Linnuston osalta selvitysalueella pesivää linnustoa on hahmotettu myös valtakunnallisen lintuatlaksen (Valkama ym. 2011) aineistoihin perustuen. Selvitysalueella muuta eläimistöä havainnoitiin maastotyön yhteydessä. 4.4 Arvokkaat luontokohteet ja niiden arvottaminen Arvokkaiksi luontokohteiksi luetaan kohteet joiden olemassaolo merkittävästi lisää tarkasteltavan alueen luontoarvoja. Merkittävimmät tällaiset ympäristötyypit on lueteltu luonnonsuojelulaissa (LSL 29 ), ja niiden olemassaolo on lailla turvattu sen jälkeen kun alueellinen ELY-keskus on tehnyt niistä rajauspäätöksen ja saattanut sen maanomistajan tiedoksi. Luonnonsuojelulain suojeltavat luontotyypit ovat: 1) luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt 2) pähkinäpensaslehdot 3) tervaleppäkorvet 4) luonnontilaiset hiekkarannat 5) merenrantaniityt 6) puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset hiekkadyynit 7) katajakedot 8) lehdesniityt 9) avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut ja puuryhmät

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Joutenlahden alue 9 (14) Luontoselvitys Suojeltavien luontotyyppien tulee olla luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia. Ne ovat harvinaisia ja usein pinta-alaltaan pieniä sekä arvokkaita luonnon monimuotoisuudelle ja maisemansuojelulle. Metsälaki (MetsäL 10 ) määrittelee metsätaloustoimissa huomioitavia erityisen tärkeitä elinympäristöjä, jotka ilmentävät luonnon monimuotoisuutta ja ne on hyvä huomioida myös muussa maankäytön suunnittelussa. Metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä ovat: 1) lähteiden, purojen ja pysyvän veden juoksu-uoman muodostavien norojen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt 2) luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset lehto- ja ruohokorvet, yhtenäiset metsäkorte- ja muurainkorvet, letot, vähäpuustoiset jouto- ja kitumaan suot sekä luhdat 3) rehevät lehtolaikut 4) kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla 5) rotkot ja kurut 6) jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät 7) karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot ja louhikot. Vesilain mukaisten kohteiden (2: 11, /587) muuttaminen tai heikentäminen vaatii vesilain mukaisen lupamenettelyn. Suojelun kohteena ovat luonnontilainen alle kymmenen hehtaarin suuruinen flada ja kluuvijärvi, luonnontilainen lähde, Etelä- Suomessa sijaitseva noro tai enintään yhden hehtaarin suuruinen lampi tai järvi Lisäksi selvityksessä huomioitu myös em. lakien mainitsemattomat muut metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt (Meriluoto & Soininen 1998), joita ovat esimerkiksi vanhat havu- ja sekapuumetsiköt, vanhat lehtimetsiköt, paisterinteet, supat, ruohoiset suot, metsäniityt ja hakamaat. Luontokohteita suojellaan tai huomioidaan muutoin maankäytössä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja lajien elinympäristöjen säilyttämiseksi. Arvokkaalla luontotyypillä esiintyy usein myös arvokasta eliölajistoa. Arvokkaiden luontotyyppien lisäksi maankäytön suunnittelussa huomioitavia kohteita ovat uhanalaisten, ja varsinkin erityisesti suojeltavien eliölajien (Lsl 46 ja 47 ) esiintymät sekä EU:n luontodirektiivin liitteeseen IV (a) sisällytettyjen eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikat (LSL 49 ). Arvokkaat luontokohteet arvotetaan luontoarvojen perusteella. Luontokohteiden arvoluokitus pohjautuu seuraavaan jaotukseen (Söderman 1996): a) kansainvälisesti arvokkaat kohteet, b) kansallisesti arvokkaat kohteet, c) maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kohteet, d) alueellisesti ja paikallisesti arvokkaat kohteet sekä e) muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet. Kansainvälisesti arvokkaat kohteet Tähän ryhmään kuuluvat Natura verkoston alueet, Ramsar -alueet ja kansainvälisesti merkittävät kosteikot ja lintualueet (IBA alueet). Kansallisesti arvokkaat kohteet Kansallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat kansallispuistot, luonnonpuistot, suojeluohjelmien kohteet, erämaa-alueet, koskiensuojelulain mukaiset vesistöt, valtakunnallisten suojeluohjelmien kriteerit täyttävät kohteet, kansallisesti tärkeät lintuvesialueet (FINIBA -

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvitys 10 (14) alueet), kohteet, joilla on luonnonsuojelulain luontotyyppejä (LsL 29 ), äärimmäisen ja erittäin uhanalaisten sekä vaarantuneiden lajien esiintymispaikat ja edustavat luontotyypit ja niiden kokonaisuudet, erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikat ja muut arvokkaat luonnonsuojelualueet. Lisäksi kansallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaat perinnemaisemat ja kulttuurimaisemat. Maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kohteet Tähän ryhmään kuuluvat valtakunnallisissa suojeluohjelmissa maakunnallisesti arvokkaiksi luokitellut kohteet, seutu- ja maakuntakaavan suojelualuevaraukset, alueellisesti uhanalaisten lajien esiintymispaikat ja maakunnallisesti/seudullisesti merkittävät muut luontokohteet, kuten edustavat uhanalaiset luontotyypit. Alueellisesti ja paikallisesti arvokkaat kohteet Alueellisesti ja paikallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat kohteet, joilla on metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MeL 10 ), yleis- ja asemakaavojen suojeluvaraukset, paikallisesti uhanalaisten ja harvinaisten lajien esiintymispaikat sekä muut paikallisesti harvinaiset ja edustavat luontokohteet, kuten pienialaiset uhanalaiset tai silmälläpidettävät luontotyypit. Muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet Kohteet, jotka eivät ole edellä mainituissa luokissa mutta, jotka ovat luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta tärkeitä, esimerkiksi suuret yhtenäiset tavanomaisen luonnon alueet ja ekologiset käytävät. Lisäksi tähän luokkaan kuuluvat luonnonmuistomerkit. 4.5 Maisemansuojelun kannalta arvokkaiden alueiden valintaperusteet Luonnonmaisemaltaan merkittäväksi luokitetaan mm. näkymältään edustavat maisemat, näkymäalueiden rajapinnat sekä paikat, joilla on maisemallisia erityispiirteitä. Arvokkaiksi alueiksi mielletään myös edustavimmat pienvesien pienmaisemat. Arvoluokitus on luontokohteiden mukainen. Kulttuurimaisemaltaan arvokkaiksi kohteiksi valitaan valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaiksi todetut kulttuurimaisema-alueet ja perinnemaisemat sekä selvästi maisemasta erottuvat kulttuurimaisemat. 4.6 Lajien ja luontotyyppien uhanalaisuusluokitus Selvityksen lajien uhanalaisuusluokitus pohjautuu uhanalaisten lajien seurantatyöryhmän esitykseen, joka on laadittu IUCN:n uusien uhanalaisuusluokkien ja kriteerien mukaisesti (Rassi ym. 2010). Uhanalaisia ovat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU) lajit. Silmälläpidettävät (NT) lajit eivät ole uhanalaisia lajeja. Suomen ensimmäinen luontotyyppien uhanalaisuusarviointi valmistui vuonna 2008 (Raunio ym. 2008). Arvioinnissa luontotyyppien uhanalaisuutta on tarkasteltu yleisesti koko maassa sekä erikseen Pohjois-Suomessa ja Etelä-Suomessa. Selvitysalue luetaan luontotyyppien uhanalaisuuden aluejaossa Etelä-Suomeen. Uhanalaisia luontotyyppejä ei ole lakisääteisesti turvattu, mutta ne ovat yleensä hyvä indikaattori arvokkaista luontokohteista. Luontotyypit ovat luokiteltu samalla periaatteella kuin lajit (Raunio ym. 2008). Uhanalaisuusluokka on selvityksessä esitetty koko maan ja Etelä-Suomen osalta.

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Joutenlahden alue 11 (14) Luontoselvitys 5 LUONTOSELVITYS 5.1 Kasvillisuus ja luontotyypit Varkaus sijaitsee eteläboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä, Järvi-Suomen kasvimaantieteellisellä alueella (2b). Alueen kasvupaikat on esitetty kuvassa 9. Kuva 9. Alueen kasvupaikat (kasvupaikat Metla 2014 ). Joutenlahden alue on suurelta osin avohakattu (kuvat 10 11). Varttuvaa puustoa on hieman Käsityökadun varressa sekä alueen pohjoisosalla, missä on lehtipuuvaltainen sekapuustoinen metsikkö. Metsikössä aluskasvillisuus on lehtomaista, rehevän oloista ja kulttuurivaikutteista. Tämä johtuu siitä, että alue on entistä peltopohjaa. Hakatulla alueella kasvillisuus on paikon rehevää ja kulttuurivaikutteista. Rehevillä osilla kasvavat mm. hiirenporras, vadelma, nokkonen ja metsäkastikka. Osa alueesta on ollut suota (karua korpea). Käsityökatuun rajautuu pieni lehtipuustoinen kostea metsä ja pajukko. Metsikön aluskasvillisuutta luonnehtivat vuohenputki, nokkonen, maitohorsma, mesiangervo, korpikaisla ja nurmilauha. Reunaosalla on karviais- käärmeenkieli- ja pihlajaangervokasvustot. Nämä lajit ovat jäänteenä vanhasta asutuksesta. Käsityökadun varressa on lehtipuuvaltainen reunametsä, jossa kasvillisuus on kulttuurivaikutteista. Valtapuuna on koivu ja aluskasvillisuutta luonnehtivat seuraavat lajit: metsäkastikka, särmäkuisma, koiranheinä, nurmitähkiö, poimulehti, aitovirna, kiiltopaju, koiranputki, vadelma ja vuohenputki.

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvitys 12 (14) Kuva 10. Ilmakuva Joutenlahden alueelta (ilmakuva Maanmittauslaitos 2014). Kuva 11. Joutenlahden alueella kasvillisuus on paikoin rehevää. Kuva paikalla on ollut pelto. Taustalla on kukkiva pihasyreenipensas puretun talon pihassa. 5.2 Linnusto Valtakunnallisessa Lintuatlashankkeessa on selvitetty koko Suomen pesimälinnuston levinneisyyttä 10 x 10 km suuruisilla atlasruuduilla vuosina Selvitysalue sijoittuu Varkauden keskusta atlasruudun alueelle (ruutu 691:354, selvitysaste erinomainen). Varkauden keskusta atlasruudussa on havaittu atlaskartoituksen aikana yhteensä 129 lintulajia, joista 96 lajia on tulkittu alueella varmasti tai todennäköisesti pesiväksi.

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Joutenlahden alue 13 (14) Luontoselvitys Joutenlahden alueella linnuston on varsin niukka ja siihen kuuluvat lajit, jotka tulevat hyvin toimeen myös ihmisvaikutteisilla alueilla. Lajistoon kuuluvat mm. peippo, talitiainen, harakka ja varis. 5.3 Tavanomainen eläimistö Joutenlahden alueella ei tehty eläinhavaintoja. 5.4 Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit, lintudirektiivilajit sekä uhanalaiset ja harvinaiset lajit Selvitysalueelta ei ole havaittu eikä ole tiedossa luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeja tai uhanalaisia lajeja (Hertta Eliölajit -tietokanta, Pohjois-Savon ELY-keskus ). 5.5 Arvokkaat luontokohteet Joutenlahden alueella ei ole luonnonarvoltaan merkittäviä kohteita. 5.6 Arvokkaat maisemakohteet Selvitysalueella ei ole kulttuuri- tai luonnonmaisemaltaan merkittäviä kohteita. 6 YHTEENVETO Tämä luontoselvitys laadittiin Joutenlahden alueelta asemakaavoitusta varten. Joutenlahden alue on avohakattua aluetta ja kulttuurivaikutteista metsäympäristöä. Aikaisemmin alueella on ollut peltojen ympäröimää pientaloasutusta. Selvitysalueella ei ole arvokkaita maisema- tai luontokohteita.

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvitys 14 (14) LÄHTEET GTK 2014: Suomen kallioperäkartta. WWW-palvelu: (viitattu ). Luonnonsuojelulaki (1096/1996) ja -asetus (160/1997). Meriluoto, M & Soininen, T. 1998: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehti kustannus. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Metsälaki (1093/1996) ja -asetus (1234/2010) Neuvoston direktiivi luonnonvaraisten lintujen suojelusta (NDir 79/409/ETY). Neuvoston direktiivi luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta (NDir 92/43/ETY). Rajasärkkä, A., Below, A., Hario, M., Lehikoinen, A., Lehikoinen, E., Lehtiniemi, T., Mikkola-Roos, M., Tiainen, J., Valkama, J. & Väisänen, R. A. 2013: Lintujen alueellinen uhanalaisuus Suomessa. Linnut-vuosikirja 2012: Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslen, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Erillisjulkaisu. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Suomen ympäristö 8/2008. Osat I ja II. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Sierla, L., Lammi, E. Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö 742. Luonto ja luonnonvarat. Ympäristöministeriö. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi - kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen Ympäristö-keskus. Luonto ja luonnonvarat. Valkama, J., Vepsäläinen, V. & Lehikoinen, A. 2011: Suomen III Lintuatlas. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö. WWW-dokumentti: (viitattu ). Vesilaki (587/2011) Väisänen, R. A., Lammi, E. & Koskimies, P. 1998: Muuttuva pesimälinnusto. Otava, Keuruu.