RAJALAN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS LUONTO- JA MAISEMASELVITYS

Transkriptio

1 FCG Suunnittelukeskus Oy SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAJALAN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 613-C

2 FCG Suunnittelukeskus Oy I Rajalan teollisuusalueen ak muutos Luonto- ja maisemaselvitys 613-C8916 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO YLEISTÄ Tutkimusmenetelmät ja käytetyt tiedonlähteet Lähtöaineisto Kohteiden arvottaminen Uhanalaisuusluokitus KAAVOITUSTILANNE ALUEEN NYKYTILA Kallio- ja maaperä Maisema Vesiluonto Kasvillisuus Eläimistö LUONTO- JA LINTUDIREKTIIVILAJIT SEKÄ UHANALAISET JA HARVINAISET LAJIT LUONNON- JA MAISEMANSUOJELUN KANNALTA ARVOKKAAT ALUEET JOHTOPÄÄTÖKSET JA RAKENTAMISSUOSITUKSET...11 LÄHTEET...13 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Arvokkaat luonto- ja maisemakohteet sekä uhanalaiset lajit Suositukset

3 FCG Suunnittelukeskus Oy Luonto- ja maisemaselvitys 1 (13) Rajalan teollisuusalueen ak muutos 613-C8916 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAMUUTOKSIEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYKSET 1 JOHDANTO Saarijärven kaupungilla on vireillä asemakaavan laajennus ja asemakaavamuutos Rajalan teollisuusalueella. Kaavamuutosalue sijaitsee Rajalantien pohjoispuolella, asemakaavan laajennusalue Kangastien itäpuolella. Kaavamuutostyössä tutkitaan mm. teollisuusalueen laajentamista ja uusien teollisuustonttien muodostamista, ns. Makronmäen VP-alueen muuttamista teollisuustontiksi, toteutuneen rantarakentamisen merkitsemistä asemakaavaan, Uuraistentien uuden liikennealueen huomioimista sekä alueen sisäisten liikenneyhteyksien kehittämistä. Tämän työn tavoitteena on laatia asemakaavoitusta palveleva luonto- ja maisemaselvitys maankäyttö- ja rakennuslain asemakaavalle asettamien sisältövaatimusten mukaisella tarkkuudella (MRL 54 ). Tavoitteena on, että maankäytön suunnittelussa voidaan huomioida luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden elinympäristöjen säilyminen sekä kasvillisuudeltaan ja eläimistöltään arvokkaat alueet. Selvitystä voidaan käyttää hyväksi kaavan ympäristövaikutustarkastelussa. Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 45 ha. Selvityksen teki FCG Suunnittelukeskus Oy:n Kuopion aluetoimistosta biologi, FM Minna Eskelinen. 2 YLEISTÄ 2.1 Tutkimusmenetelmät ja käytetyt tiedonlähteet Selvitysalueiden luonnonympäristön nykytila selvitettiin maastokäynnillä Tämän jälkeen selvitys työstettiin kartoille ja lyhyeksi raportiksi. Inventoinnin tavoitteena oli saada yleiskuva alueen kasvillisuudesta ja eläimistöstä sekä tunnistaa arvokkaimmat kasvillisuus- ja eläimistökohteet. Työ perustuu arvokkaiden luontokohteiden inventointiin. Lisäksi alueella tehtiin alustava liito-oravaselvitys. Maastossa alue kuljettiin läpi. Inventointi kohdistettiin putkilokasvilajistoon. Eri luontotyypeiltä kerättiin tietoa mm. puustosta, lajistosta sekä uhanalaisesta lajistosta. Lisäksi arvioitiin alueiden luonnontilaisuutta. Kasvillisuustyypit määritettiin Toivosen ja Leivon (1997) 1 laatiman luokituksen mukaan. Eläimistötiedot pohjautuvat olemassa olevaan aineistoon sekä maastokäynnin yhteydessä tehtyihin havaintoihin. Työ ei sisällä erillistä linnustoselvitystä maastoinventoinnin myöhäisestä ajankohdasta johtuen. Liito-oravaselvityksessä tarkastettiin varttuneet ja vanhat kuusi-, kuusisekaja lehtipuusekametsät. Liito-oravan lepäily-, ruokailu- ja lisääntymispuun tunnistaminen tapahtui papanoiden perusteella. Puut, joiden alta löydettiin liito-oravan papanoita, on luokiteltu joko papanapuiksi tai reviiripuiksi. Papanapuiden alta on löydetty liito-oravan papanoita alle 50 kappaletta. Reviiripuiden alla papanoita on yli 50 kappaletta. Papanapuun rinnankorkeusläpimitta mitattiin ja katsottiin, onko puussa koloja tai risupesiä. 1 Toivonen, H. & Leivo, A. 1997: Kasvillisuuskartoituksessa käytettävä kasvillisuus- ja kasvupaikkaluokitus. Kokeiluversio. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A; 14.

4 FCG Suunnittelukeskus Oy Luonto- ja maisemaselvitys 2 (13) Rajalan teollisuusalueen ak muutos 613-C8916 Liito-oravan elinalueet koostuvat lisääntymis-, ruokailu- ja liikkumisalueista. Liito-oravan lisääntymisalueiksi on tulkittu toisistaan selvästi erilliset alueet, joilta on löydetty reviiripuita. Lisääntymisalueet on rajattu pääosin puustollisten ominaisuuksien perusteella. Elinalueiden ja ruokailualueiden rajaukset ovat tulkintaa. Selvitysalueen sijainti ilmenee kuvasta (kuva 1) sekä liitekartoista. Luonnonsuojelullisesti ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet, liitooravan elinalueet sekä selvitysalueen maisemalliset arvot on esitetty liitekartassa 1. Liitekartassa 2 on esitetty rakentamiseen soveltuvat alueet sekä alueet, jotka suositetaan jätettäväksi rakentamisen ulkopuolelle. Kuva 1. Rajalan teollisuusalueen asemakaavamuutosalue (sinen rasteri). 2.2 Lähtöaineisto Työn kannalta keskeisimmät lähteet olivat: Ympäristöhallinnon Hertta-ympäristötietojärjestelmä Suomen ympäristökeskus (2004): Uhanalaisten eliölajien esiintymätiedot 2.3 Kohteiden arvottaminen Tunnetut ja maastotyössä löydetyt arvokkaat kohteet arvotetaan luonto- ja maisema-arvojen perusteella. Kohteiden arvotuskriteereinä käytetään kohteen edustavuutta, luonnontilaisuutta, harvinaisuutta ja uhanalaisuutta, luonnon monimuotoisuutta lajitasolla sekä kohteen toiminnallista merkitystä lajistolle. Alueen arvoa nostaa sen toimiminen eläimistön lisääntymis- tai ravinnonhankinta-alueena. Mitä harvinaisemmasta ja uhanalaisemmasta lajista on kyse sitä arvokkaampi alue on. Metsien luonnontilaisuutta arvioitaessa huomioidaan metsän metsähoidollinen tila, lahopuujatkuvuus ja lahopuun määrä sekä elävän puuston rakenne ja puulajisuhteet.

5 FCG Suunnittelukeskus Oy Luonto- ja maisemaselvitys 3 (13) Rajalan teollisuusalueen ak muutos 613-C Uhanalaisuusluokitus Arvoluokitus pohjautuu seuraavaan jaotukseen: a) kansainvälisesti arvokkaat kohteet, b) kansallisesti arvokkaat kohteet, c) maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kohteet, d) paikallisesti arvokkaat kohteet sekä e) muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet. Vesilain luontotyypit arvotetaan tapauskohtaisesti poikkeuksena fladat ja kluuvijärvet, jotka luokitetaan kansallisesti arvokkaiksi kohteiksi. Kansainvälisesti arvokkaat kohteet. Tähän ryhmään kuuluvat Natura 2000 verkoston alueet, Ramsar -alueet ja kansainvälisesti merkittävät kosteikot ja lintualueet (IBA alueet). Kansallisesti arvokkaat kohteet. Kansallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat kansallispuistot, luonnonpuistot, suojeluohjelmien kohteet, erämaaalueet, koskiensuojelulain mukaiset vesistöt, valtakunnallisten suojeluohjelmien kriteerit täyttävät kohteet, kansallisesti tärkeät lintuvesialueet (FINIBA - alueet), kohteet, joilla on luonnonsuojelulain luontotyyppejä (LsL 29 ), äärimmäisen ja erittäin uhanalaisten sekä vaarantuneiden lajien esiintymispaikat, erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikat ja muut arvokkaat luonnonsuojelualueet. Lisäksi kansallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaat perinnemaisemat ja kulttuurimaisemat. Maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kohteet. Tähän ryhmään kuuluvat valtakunnallisissa suojeluohjelmissa maakunnallisesti arvokkaiksi luokitellut kohteet, seutu- ja maakuntakaavan suojelualuevaraukset, alueellisesti uhanalaisten lajien esiintymispaikat ja maakunnallisesti/seudullisesti merkittävät muut luontokohteet. Paikallisesti arvokkaat kohteet. Paikallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat kohteet, joilla on metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MeL 10 ), yleis- ja asemakaavojen suojeluvaraukset, paikallisesti uhanalaisten ja harvinaisten lajien esiintymispaikat sekä muut paikallisesti harvinaiset ja edustavat luontokohteet. Muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet. Kohteet, jotka eivät ole edellä mainituissa luokissa mutta, jotka ovat luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta tärkeitä, esimerkiksi suuret yhtenäiset tavanomaisen luonnon alueet ja ekologiset käytävät. Lisäksi tähän luokkaan kuuluvat luonnonmuistomerkit. Luontoselvityksen uhanalaisuusluokitus pohjautuu uhanalaisten lajien II seurantatyöryhmän esitykseen, joka on laadittu IUCN:n uusien uhanalaisuusluokkien ja kriteerien mukaisesti. Tässä mietinnössä määriteltiin kaikille uhanalaisille lajeille uhanalaisuusluokan lisäksi elinympäristötyyppi ja uhkatekijät. Uhanalaisia ovat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU) lajit. Silmälläpidettävät (NT) lajit eivät ole uhanalaisia lajeja. Alueellisesti uhanalaiset lajit pohjautuvat uuteen uhanalaisuusluokitukseen, jossa aluejakona käytetään metsäkasvillisuusvyöhykkeitä osa-alueineen (vanhassa aluejako pohjautui lääninjakoon). Lajit jaetaan kahteen luokkaan: alueellisesti hävinneet (RE) ja alueellisesti uhanalaiset (RT).

6 FCG Suunnittelukeskus Oy Luonto- ja maisemaselvitys Rajalan teollisuusalueen ak muutos (13) 613-C8916 KAAVOITUSTILANNE Keski-Suomen seutukaavassa (Keski-Suomen liitto, seutukaavan 5 vk) kaavamuutosalue on teollisuusaluetta. Rajalan teollisuusalueen aluevaraus sisältää nykyisen teollisuusalueen (mm. Kirjapainon alueen) laajenemisalueineen. Saarijärven kaupungin osayleiskaavassa alue on varattu teollisuusalueeksi, puistoalueeksi, tiealueeksi sekä maa- ja metsätalousalueeksi. Voimassa olevassa asemakaavassa ( ) muutosalue on osittain teollisuusaluetta, puistoaluetta ja katualuetta. 4 ALUEEN NYKYTILA 4.1 Kallio- ja maaperä Selvitysalueen kallioperä on graniittia. Alue sijaitsee harjujakson reunamilla. Maaperä on harjumuodostumien soraa ja hiekkaa sekä moreenia. 4.2 Maisema Selvitysalue rajautuu etelässä Summanen järveen, pohjoisessa rautatiehen, lännessä Uuraistentiehen, teollisuusalueeseen sekä pientaloasutukseen. Alueella ei ole erityisiä maisemallisia arvoja. Luoteisosassa sijaitseva Makromäki erottuu peltomaiseman takaa puustoisena kumpareena valtatielle 13. Selvitysalueen pohjoisosa on pääosin nykyistä tai rakenteilla olevaa teollisuusaluetta, joita rajaavat hakatut alueet ja hylätyt pellot. Maisema on avoin ja joutomaaluonteinen. Reunuspuustot ja pensastot kasvavat nuorta koivua, mäntyä ja pajuja. Selvitysalueen kaakkoisosa on metsämaisemaa, jossa vaihtelevat puustoltaan varttuneet mänty- ja kuusimetsät. Nuoret metsät ovat metsitettyjen peltojen koivikoita. Summasen ranta-alue on pääosin rakennettua. Kuva 2. Makromäki on teollisuusalueiden ympäröimä mäkialue.

7 FCG Suunnittelukeskus Oy Luonto- ja maisemaselvitys Rajalan teollisuusalueen ak muutos 5 (13) 613-C8916 Kuva 3. Kaakkoisosan metsämaisemassa vaihtelevat varttuneet metsät sekä nuoret koivikot. 4.3 Vesiluonto Selvitysalue sijaitsee Summanen järven rannalla noin 400 metrin matkan. Summasjärvi (2189 ha, keskisyvyys 6,7 m) on ruskeavetinen ja rehevä. Järvellä on havaittu sinileväkukintoja. Suomen ympäristökeskuksen tekemässä vesistöjen käyttökelpoisuusluokituksessa Summasjärvi on laadultaan tyydyttävä ( Vedenlaatutietoja on saatu ympäristöhallinnon Hertta-ympäristötietojärjestelmästä. Selvitysalue sijaitsee pääosin Voudinniemen pohjavesialueella ( ), joka on vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (luokka 1). Kuva 4. Rajalan teollisuusalue sijaitsee länsiosastaan pohjavesialueella (sininen rasteri).

8 FCG Suunnittelukeskus Oy Luonto- ja maisemaselvitys 6 (13) Rajalan teollisuusalueen ak muutos 613-C Kasvillisuus 4.5 Eläimistö Saarijärvi sijaitsee keskiboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä, Pohjanmaan kasvimaantieteellisellä alueella. Selvitysalueen metsät ovat pääosin puustoltaan varttuneita mänty-, kuusi- ja mänty-kuusikankaita. Kasvillisuus vaihtelee puolukkatyypin (VT) kuivahkoista kankaista mustikkatyypin (MT) tuoreisiin sekä käenkaali-mustikkatyypin (OMT) lehtomaisiin kankaisin. Lisäksi alueella on taimikoita ja puustoltaan nuoria koivikoita, jotka ovat metsittyneitä peltoja. Pienialaisia lehtolaikkuja ja juotteja on selvitysalueen eteläisimmässä osassa. Kasvillisuudeltaan ne vaihtelevat käenkaali-oravanmarjatyypin (OMaT) tuoreista lehdoista, kosteisiin käenkaali-mesiangervotyypin (OFiT) suurruoholehtoihin sekä saniaistyypin (FT) lehtoihin. Tyypillisiä lajeja ovat soreahiirenporras, metsäalvejuuri, metsäimarre, käenkaali, mesiangervo, ojakelukka, metsäkurjenpolvi ja rönsyleinikki. Vaateliaampaa lehtolajistoa edustaa sudenmarja. Rantakasvillisuus on vyöhykkeistä. Uloimpana on järviruokovyöhyke, jota reunustaa järvikortevyöhyke sekä lähimpänä rantaa saravyöhyke. Saravyöhykkeen rantakasvillisuutta ovat mm. luhtasara, kastikat, järvikorte, terttualpi, ranta-alpi, rantakukka, rantaminttu, kurjenjalka, suoputki ja myrkkykeiso. Maastokäynnin yhteydessä havaittiin pääosin yleisiä havu- ja lehtimetsien lintulajeja. Alueen pesimälinnustoon kuuluvat mm. peippo, pajulintu, rastaat ja tiaiset. Kasvillisuudeltaan rehevät lehtimetsät sekä sekametsät selvitysalueen kaakkoisosassa ovat monien lintulajien elinympäristöä. Selvitysalueen kaakkoisosasta löydettiin kaksi toisistaan erillistä liito-oravan elinaluetta. 5 LUONTO- JA LINTUDIREKTIIVILAJIT SEKÄ UHANALAISET JA HARVINAISET LAJIT Selvitysalueella elää luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeista liito-orava, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulaissa kielletty (LSL 49.1 ) 2. Liito-orava (Pteromys volans) Luontodirektiivin liitteen IV(a) laji Vaarantunut laji (VU) Liito-oravan luontaisia elinympäristöjä ovat vanhat kuusivaltaiset sekametsät, joissa kasvaa järeitä haapoja sekä leppää ja koivua. Liito-oravametsissä on tyypillisesti eri-ikäistä puustoa ja useita eri latvuskerroksia. Lisääntymisalueet ovat usein kallioiden juurilla, rinteissä ja pienvesistöjen varsilla. Myös suuripuiset puistot ja puutarhat kelpaavat, mikäli kolopuita on tarjolla. Liitooravat pystyvät käyttämään nuoria metsiä sekä siemenpuuasentoon hakattuja ja varttuneita taimikoita ruokailuun ja liikkumiseen kuusimetsiköstä toiseen. 2 Luonnonsuojelulaki ( /1096); Luonnonsuojeluasetus ( /160)

9 FCG Suunnittelukeskus Oy Luonto- ja maisemaselvitys 7 (13) Rajalan teollisuusalueen ak muutos 613-C8916 Aikuiset liito-oravat elävät samassa metsässä vuosia. Naaraalla vakituinen asuinpaikka on vähintään 3,5 ha kokoinen, koirailla alue on suurempi. Naaras voi oleskella suppealla alueella, jopa samassa pesäkolossa, useita vuosia. Koiraat liikkuvat melko vapaasti naaraan valtaamalla alueella sekä eri naaraiden alueiden välissä. Yhden uroksen liikkuma-alue voi olla yli 100 ha. Syksyllä ja talvella nuoret liito-oravat etsivät itselleen uuden sopivan lisääntymisalueen, joka voi sijaita jopa useiden kilometrien päässä synnyinpaikasta. Liito-orava liikkuu liitämällä puista toiseen. Liidot ovat tavallisesti 40 metrin pituisia. Maassa se liikkuu kömpelösti ja yleensä vain muutamia metrejä, jos liito jää lyhyeksi. Pääravintona liito-oravalla ovat talvisin lepän ja koivun norkot, kesäisin lepän ja haavan lehdet sekä kukat ja marjat. Sille kelpaavat myös koivun kypsyvät siemenet ja vihreät kuusen kävyt, männyn silmut ja kukinnot. Liito-oravasta tehtiin havaintoja kahdesta toisistaan erillisestä paikasta selvitysalueen eteläisimmästä osasta (liite 1; kuva 5). Lisäksi alueella on ruokailu-alueiksi soveltuvia koivuvaltaisia metsiä. 6 LUONNON- JA MAISEMANSUOJELUN KANNALTA ARVOK- KAAT ALUEET Selvitysalueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole Natura 2000 verkostoon kuuluvia alueita, valtakunnallisiin suojeluohjelmiin kuuluvia kohteita, luonnonsuojelualueita eikä luonnonsuojelulain (LSL 29 2 ) tai vesilain (VL 1 luku 15a ja 17a 3 ) mukaisia suojeltavia luontotyyppejä. Alueelta ei ole tiedossa kiinteitä muinaisjäännöksiä. Selvitysalueen luonnonsuojelullisesti arvokkaimmat kohteet ovat liito-oravan elinalueita. Liito-oravasta tehtiin havaintoja Summasen rantametsästä sekä tästä koilliseen sijaitsevasta sekametsästä, jotka voidaan tulkita liito-oravan lisääntymisalueeksi. Elinalueen pinta-ala koskee esiintymän ydinaluetta, jonka läheisyyteen tulisi jättää ruokailualueiksi soveltuvia lehtipuuvaltaisia metsiä. Lisääntymis- ja ruokailualueet on esitetty liitteessä 1. Lisäksi selvitysalueella on pienialaisia lehtoja, jotka ovat paikallisesti arvokkaita, mahdollisia metsälain (MeL 10 4 ) mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Kohteet muodostavat liito-oravan elinalueiden kanssa luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävän metsäalueen. 1. Liito-oravan elinalue Pinta-ala: 2,0 ha Arvoluokka: kansallisesti arvokas Maankäyttösuositus: VL/S Eläimistökohde. Liito-oravan elinalueen lounaisosa sijaitsee kuusivaltaisessa rantametsässä. Varttuneen puuston vallitsevan latvuskerroksen muodostavat kuusi, mänty ja haapa, alikasvoksen kuusi, koivu, haapa ja pihlaja. Kohde on tulkittu lisääntymisalueeksi. Se rajautuu rantaan, pientaloasutuksen ja metsitettyyn peltoon, jossa kasvaa nuorta koivua ja harmaaleppää. Koivikolla on merkitystä liito-oravan ruokailualueena. 3 Vesilaki (264/1961) 4 Metsälaki ( /1093); Metsäasetus ( /1200)

10 FCG Suunnittelukeskus Oy Luonto- ja maisemaselvitys 8 (13) Rajalan teollisuusalueen ak muutos 613-C8916 Elinalueen keskiosa on teiden rajaama uudistuskypsä kuusimetsä, jossa alikasvoksena kasvaa kuusta, koivua, harmaaleppää, haapaa ja pihlajaa. Pohjoisosassa puusto on varttunutta sekametsää. Vallitsevan latvuskerroksen muodostavat kuusi, koivu ja haapa, alikasvoksen kuusi, koivu, haapa ja harmaaleppä. Lännessä alue rajautuu nuorta koivua ja harmaaleppää kasvavaan entiseen peltoon, jolla on merkitystä liito-oravan ruokailualueena. Pohjoisessa elinalue rajautuu taimikkoon ja entiseen peltoon. Lajille soveliasta metsää on myös kartalle rajatun alueen itäpuolella. Selvitysajankohdasta johtuen liito-oravan merkitsemiä puita löydettiin vain muutamia. Alueelta todettiin kolme (9) papanapuuta ja kaksi (2) reviiripuuta. Löydettyjen papanapuiden sekä metsien luonteen perusteella kartalle rajattiin liito-oravan elinalueen ydinalue. Kuva 5. Liito-oravan lisääntymisalue (sininen katkoviiva) ruokailualue (sininen rasteri), reviiripuut (vihreä kolmio) papanapuut (punainen ympyrä) sekä säilytettäväksi suositeltava kulkuyhteys (oranssi viiva). Taulukko 1. Liito-oravan elinalueen I reviiri- ja papanapuut. Läpimitta on puun rinnankorkeusläpimitta. Nro Puulaji Papanamäärä Läpimitta Huom. (kpl) (cm) 1 Kuusi Kuusi Risupesä 3 Kuusi yli Kuusi alle Kuusi alle Kuusi yli Kuusi alle Kuusi Kuusi alle Kuusi Kuusi alle 10 45

11 FCG Suunnittelukeskus Oy Luonto- ja maisemaselvitys Rajalan teollisuusalueen ak muutos 9 (13) 613-C8916 Kuva 6. Liito-oravan elinalueen pohjoisosasan puusto on sekametsää. Alueen länsipuolella on ruokailualueiksi soveltuvaa lehtipuuvaltaista nuorta metsää. Kuva 7. Liito-oravan elinalueen lounaisosa sijaitsee kuusivaltaisessa rantametsässä. Reviiripuussa nro 2 on liito-oravan käyttämä risupesä.

12 FCG Suunnittelukeskus Oy Luonto- ja maisemaselvitys Rajalan teollisuusalueen ak muutos 10 (13) 613-C Lehto 1 Pinta-ala: 0,1 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas Kasvillisuuskohde. Kuusivaltaisen rantametsän lehtojuotti on kosteimmilta kohdin käenkaali-mesiangervotyypin (OFiT) kosteaa suurruoholehtoa, jota reunustaa käenkaali-oravanmarjatyypin (OmaT) tuoreen lehdon kasvillisuus. Kuusivaltaisen puuston alikasvoksena kasvaa harmaaleppää, koivua ja pihlajaa. Kenttäkerroksen tyypillisiä lajeja ovat mm. mesiangervo, metsäkurjenpolvi, käenkaali, rönsyleinikki, karhunputki, metsäimarre, soreahiirenporras, ojakellukka ja sudenmarja. 3. Lehto 2 Pinta-ala: 0,1 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas Kasvillisuuskohde. Teiden ja sähkölinjan rajaama pienialainen lehtokohde on saniaistyypin (FT) kosteaa kuusilehtoa. Varttuneen puuston vallitsevan latvuskerroksen muodostavat kuusi ja koivu, alikasvoksen koivu, harmaaleppä ja haapa. Pensaskerroksessa kasvaa punaherukkaa ja haapaa. Kenttäkerroksen valtalajina on soreahiirenporras. Muuta lajistoa mm. metsäalvejuuri, metsäimarre, käenkaali, mesiangervo, rönsyleinikki ja sudenmarja. Kuva 8. Hiirenporrasvaltainen saniaislehto sijaitsee teiden ja sähkölinjan rajaamassa metsikössä. 4. Lehto 3 Pinta-ala: 0,2 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas Kasvillisuuskohde. Ojaksi perattua kivikkoista puroa reunustaa lehtipuuvaltainen saniaistyypin (FT) kostea lehto. Varttuneen puuston vallitsevan latvuskerroksen muodostavat koivu ja mänty, alikasvoksen harmaaleppä ja pihlaja. Kenttäkerroksen valtalajina on soreahiirenporras. Muuta lajistoa mm. metsäalvejuuri, metsäimarre, korpi-imarre, mesiangervo, ojakellukka, metsäkurjenpolvi, rönsyleinikki, käenkaali, nokkonen, huopaohdake, karhunputki, vadelma ja sudenmarja. Kohteen luonnontila on heikentynyt.

13 FCG Suunnittelukeskus Oy Luonto- ja maisemaselvitys Rajalan teollisuusalueen ak muutos 11 (13) 613-C Makromäki Arvoluokka: paikallisesti arvokas Luonnonmaisemakohde. Teollisuusalueiden ja radan rajaama metsäkumpare on reunoilta havu-lehtipuukangasta, lakialueelta mäntykangasta. Mäkialue ja rinteet ovat louhikkoiset. Kohteella on paikallinen maisema-arvo, sillä se näkyy peltojen takaa valtatielle metsäkumpareena. Kuva 9. 7 Makromäki on louhikkoinen mäntyvaltainen metsäkumpare. JOHTOPÄÄTÖKSET JA RAKENTAMISSUOSITUKSET Rakentamiseen soveltuvat alueet sekä alueet, jotka tulisi jättää rakentamisen ulkopuolelle, on esitetty liitteessä 2. Rakentamisen ulkopuolelle tulisi jättää alueet, jotka on tulkittu liito-oravan lisääntymisalueiksi. Liito-orava on EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulaissa kielletty (LsL 49 )2. Liito-oravan elinalueet tulee huomioida alueen kaavoituksessa siten, että alueet jätetään ensisijaisesti rakentamisen ulkopuolelle. Lievää rakentamista voidaan osoittaa elinalueiden reunamille. Alueen maankäytön suunnittelussa tulisi huomioida, että liitoorava tarvitsee lisääntyäkseen noin 3-4 ha suuruisen yhtenäisen metsäalueen5. Ainoastaan pienten lisääntymisalueiden säästäminen ei turvaa lajin olemassaoloa. Liito-oravan elinalueet koostuvat lisääntymis-, ruokailu- ja liikkumisalueista. Lajille on osoitettava kaavassa myös liikkumiseen sopivia viherväyliä, latvusyhteyksiä, jotta yhteys elinalueen ulkopuolelle säilyy. Latvusyhteyksiä tulisi jättää itään ja länteen. Kulkuväyliksi soveltuvat esimerkiksi ojanreunusmetsät sekä rakentamisen väliin jäävät metsäkaistaleet. Pääosa alueesta on jo rakennettua tai rakentamiseen hyvin soveltuvaa kulttuurivaikutteista aluetta. Kangasmetsät ovat pääosin luonnonarvoiltaan tavanomaisia metsiä. Liito-oravan elinalueet suositellaan merkittäväksi kaavaan merkinnällä VL/S. S-merkintä osoittaa suojeltavan alueen osan, jonka luontoarvot turvataan vain kaavoituksella. Aluerajauksen 5 Liito-oravan huomioon ottaminen kaavoituksessa. Ympäristöministeriö

14 FCG Suunnittelukeskus Oy Luonto- ja maisemaselvitys 12 (13) Rajalan teollisuusalueen ak muutos 613-C8916 kokonaispinta-ala on 3,5 ha. Siihen sisältyvät myös lehtolaikut, jotka ovat metsälain arvokkaita luontotyyppejä. Lisäksi liito-oravan elinalueen ympärille suositellaan jätettäväksi lehtipuuvaltaisia metsiä ruokailualueiksi. Tällaiset alueet suositetaan merkittäväksi lähivirkistysalueiksi (VL). FCG Suunnittelukeskus Oy Hyväksynyt: Timo Leskinen DI, aluetoimiston päällikkö Tarkastanut: Jari Kärkkäinen FK, biologi Laatinut: Minna Eskelinen FM, biologi

15 FCG Suunnittelukeskus Oy Luonto- ja maisemaselvitys 13 (13) Rajalan teollisuusalueen ak muutos 613-C8916 LÄHTEET Britschgi, R. ja Gustafsson, J. (toim.) 1996: Suomen luokitetut pohjavesialueet..- Suomen ympäristö 55. Korsman, K., Koistinen, T., Kohonen, J., Wennersröm, M., Ekdahl, E., Honkamo, M., Idman, H. & Pekkala, Y. 1997: Suomen kallioperäkartta 1: Geologian tutkimuskeskus. Kujansuu, R. & Niemelä, J. 1984: Suomen maaperäkartta 1: Geologian tutkimuskeskus. Kuusipalo, J. 1996: Suomen metsätyypit. 144 s. Kirjayhtymä Oy, Rauma. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö, Helsinki, 432 s. Uhanalaisten lajien II seurantatyöryhmä. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA -menettelyssä ja Natura arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. Väisänen, R. A., Lammi, E. & Koskimies, P. 1998: Muuttuva pesimälinnusto. 567 s. Otava, Keuruu. Toivonen, H. & Leivo, A. 1997: Kasvillisuuskartoituksessa käytettävä kasvillisuus- ja kasvupaikkaluokitus. Kokeiluversio. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A; 14. Internet-sivut:

16

17