Tikkalan luontoselvitys

Transkriptio

1 Tikkalan luontoselvitys Taru Heikkinen Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki

2 SISÄLLYS Sisällys Johdanto Tutkimusmenetelmät Tausta- ja maastotyöt Kohteiden arvoluokitus Uhanalaiset lajit Tulokset Kasvillisuus ja luontotyypit Eläimet Luonto- ja lintudirektiivilajit sekä uhanalaiset lajit Arvokkaat luontokohteet Johtopäätökset ja suositukset...8 Kirjallisuus...9 Kuvat Taru Heikkinen Kannen kuva: Etenkin pohjoisella selvitysalueella vallitsevat kuusivaltaiset ja paikoin sekapuustoiset metsät. 2

3 1. JOHDANTO Työn tavoitteena oli selvittää Korpilahden Tikkalan kylässä sijaitsevien kahden erillisen alueen luontoarvot maankäytön suunnittelun pohjatiedoksi. Nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki (1999/132) edellyttää kaavoitusalueen luonnonolojen selvittämisen eli luontoselvityksen laatimisen tavoitteenaan turvata luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet. Tässä työssä keskityttiin kasvillisuuden ja luontotyyppien havainnointiin sekä liito-oravan jätösten etsimiseen. Eteläisempi tutkimusalue sijoittuu kyläkeskuksen tuntumaan ja on kooltaan noin 28 hehtaaria. Pohjoisempi tutkimusalue sijoittuu noin kahden kilometrin päähän kyläkeskuksesta ja on kooltaan noin 85 hehtaaria. Kuva 1. Tutkimusalueet (2 kpl) on esitetty kuvassa punaisella rasterikuviolla. 3

4 2. TUTKIMUSMENETELMÄT 2.1. Tausta- ja maastotyöt Tutkimusalueiden luonnontila selvitettiin karttamateriaalin, ilmakuvien, olemassa olevan tiedon sekä maastokäyntien perusteella. Vääräväri-ilmakuvan (v. 2007) pohjalta laadittiin metsäalueiden ennakkokuviointi, jota tarkennettiin maastokäynnin yhteydessä. Maastossa kerättiin tietoja kuvioiden kasvillisuudesta kuten puustosta ja putkilokasvilajistosta sekä määritettiin kuvion luontotyyppi ja luonnontilaisuus. Tutkimusalueilta etsittiin liito-oravan kellertäviä jätöksiä ja mahdollisia pesäpaikkoja etenkin varttuneista sekapuustoisista metsänkohdista. Muutoin eläimistöä ei kartoitettu aktiivisesti, mutta kohdalle sattuneet havainnot kirjattiin ylös. Luontotyyppien määrityksessä apuna käytettiin Toivosen & Leivon (1997) kasvupaikkaluokitusopasta. Maastotyöt alueella tehtiin ja Maastohavainnot paikannettiin GPS laitteella (Trimble GeoXT), josta koordinaatit siirrettiin MapInfo paikkatieto-ohjelmaan karttaesitysten laatimista varten. Tehdyt havainnot on esitetty karttaliitteissä v ilmakuvan päällä. Luontotyyppikuviointi on esitetty pohjoisen tutkimusalueen osalta liitteessä 1 ja eteläisen alueen osalta liitteessä 2. Arvokkaat luontokohteet on esitetty liitteessä Kohteiden arvoluokitus Luontoselvityksen tavoitteena on arvokkaiden luontokohteiden rajaaminen raporttiin maankäytön suunnittelun pohjatiedoksi. Kohteen arvo määritetään sen edustavuuden, luonnontilaisuuden, harvinaisuuden ja uhanalaisuuden sekä lajitasolla havaittavan monimuotoisuuden pohjalta. Metsien luonnontilaisuutta arvioidaan metsänhoidollisen tilan, lahopuun määrän ja laadun sekä elävän puuston ikärakenteen ja lajisuhteiden pohjalta. Esiteltävä arvoluokitus pohjautuu Södermanin (2003) luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa -oppaaseen Kansainvälisesti arvokkaat kohteet -Natura-alueet (SAC ja SPA, myös ehdotetut SCI) -Kansainvälisesti merkittävät kosteikot ja lintualueet, ns. IBA-alueet -Ramsar-alueet Kansallisesti arvokkaat kohteet - Kansallispuistot ja luonnonpuistot - Soiden- ja lehtojen suojelualueet sekä muut valtakunnallisesti arvokkaat suojelualueet - Erämaa-alueet - Koskiensuojelulainmukaiset vesistöt -Valtakunnallisten suojeluohjelmien kohteet sekä ohjelmien kriteerit täyttävät kohteet, jotka eivät kuulu ohjelmiin - Kansallisesti merkittävät kosteikot ja lintualueet, ns. FINIBA-alueet - Luonnonsuojelulain luontotyypit - Äärimmäisen ja erittäin uhanalaisten sekä vaarantuneiden lajien esiintymispaikat - Erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikat - Kohteet, joilla on vesilain luontotyyppejä 4

5 Maakunnallisesti arvokkaat kohteet -Valtakunnallisissa suojeluohjelmissa maakunnallisesti arvokkaiksi luokitellut kohteet -Maakuntakaavojen suojelualuevaraukset -Maakunnallisesti uhanalaisten lajien esiintymispaikat -Maakunnallisesti/seudullisesti merkittävät muut luontokohteet Paikallisesti arvokkaat kohteet -Metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt -Yleis- ja asemakaavojen suojelualuevaraukset -Paikallisesti uhanalaisten tai harvinaisten lajien esiintymispaikat -Muut paikallisesti harvinaiset ja edustavat kohteet Muut arvokkaat kohteet Kohteet, jotka eivät ole yllä mainituissa luokissa, mutta jotka ovat luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta tärkeitä. Esimerkiksi suuret ja yhtenäiset tavanomaisen luonnon alueet ja ekologiset käytävät Uhanalaiset lajit Selvityksessä käytetty uhanalaisuusluokitus perustuu uhanalaisten lajien II seurantatyöryhmän mietintöön (Rassi ym. 2001). Mietintö on laadittu IUCN:n uusien uhanalaisuusluokkien ja kriteerien pohjalta. Uhanalaisia lajeja ovat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU). Silmälläpidettävät lajit (NT) eivät ole valtakunnallisesti uhanalaisia. Ne ovat kuitenkin lajeja, joiden tarkkailu on aiheellista kannan kehityksen ja koon perusteella. Monet niistä ovat alueellisesti uhanalaisia. Alueellisesti uhanalaisten lajien aluejakona käytetään metsäkasvillisuusvyöhykkeitä osa-alueineen. Lajit jaetaan kahteen luokkaan: alueellisesti uhanalaiset (RT) ja alueellisesti hävinneet (RE). 3. TULOKSET 3.1. Kasvillisuus ja luontotyypit Tutkimusalueilla vallitsevat kuusivaltaiset talousmetsät (kannen kuva) sekä paikoin hyvin laajat hakkuut ja taimikkoalueet. Lähes kaikkialla metsäalueilla näkyvät selvät ihmistoiminnan merkit: metsiä on harvennettu säännöllisesti ja ne eivät ole erityisen iäkkäitä. Metsät ovat pääasiassa tuoreita ja lehtomaisen kankaan kuusi- ja sekametsiä, joissa esiintyy tyypillisinä putkilokasvilajeina mm. mustikka, oravanmarja, käenkaali, metsälauha, metsäkastikka ja paikoin metsäalvejuuri. Etenkin pohjoisella tutkimusalueella maastonmuodot ovat äärevät. Pohjoinen selvitysalue Pohjoisen selvitysalueen metsät ovat voimakkaasti käsiteltyjä ja puuston rakenteeltaan melko tasalaatuisia, pääasiassa vuotiaita kuusimetsiä. Puhtaiden kuusikoiden lisäksi alueella esiintyy kuusivaltaisia sekametsiä (koivua, mäntyä) ja alueen länsireunalla Saukkolahdentien tuntumassa kasvaa kahdella kallioisella metsäkuviolla myös mäntyä (kuva 2). Alueen eteläreunalla on kaksi pientä suokuviota (rämettä ja korpea) jotka ovat kuitenkin ojituksen vuoksi kuivuneet ja menettäneet luonnontilansa. Korkeuserot ovat pohjoisella tutkimusalueella paikoin huomattavat. Etenkin alueen länsireunalta avautuu hienot näkymät Muuratjärvelle (kuva 3). Luontoarvojen sijaan pohjoisella tutkimusalueella onkin lähinnä vain maisema-arvoja. 5

6 Kuva 2. Selvitysalueen länsireunalla esiintyy kuivahkoa puolukkatyypin mäntykangasta (kuvio 3) ja pieniä kalliopaljastumia. Kuva 3. Pohjoisen selvitysalueen länsireunalta avautuu näkymiä Muuratjärvelle. 6

7 Eteläinen selvitysalue Eteläinen selvitysalue on maastonmuodoiltaan pohjoista huomattavasti tasaisempi. Metsät ovat käsiteltyjä ja hakkuita sekä taimikoita esiintyy lukuisia. Metsien putkilokasvilajistossa esiintyy paikoin lähes vallitsevasti mm. erilaiset heinät kuten viitakastikka. Ravinteisuudeltaan metsät ovat pääasiassa lehtomaisia kankaita, mutta selvitysalueen pohjoispäässä esiintyy myös käenkaalioravanmarjatyypin tuoretta lehtoa (kuvio 34). Lehtokuvio on kuitenkin puuston rakenteeltaan harvennettua ja nuorta ja putkilokasvilajistosta puuttuvat varsinaiset lehtolajit, joten lehdolla ei ole erityistä arvoa tutkimusalueen luonnon monimuotoisuudelle. Selvitysalueen eteläpäässä sijaitsee peltojen ympäröimänä lampi, jonka luonnontila on mm. ojituksen takia muuttunut. Pellon eteläpuolella sijaitsee pieni avosuo, joka on osittaisesta ojituksesta huolimatta säilynyt lähes luonnontilaisen kaltaisena Eläimet Tutkimusalueilta ei löytynyt merkkejä liito-oravasta. Kuviolla 28 havaittiin metso (Tetrao urogallus). Metso on uhanalaisuusluokituksessa määritelty silmälläpidettäväksi lajiksi (NT). 4. LUONTO- JA LINTUDIREKTIIVILAJIT SEKÄ UHANALAISET LAJIT Tutkimusalueilta ei löytynyt merkkejä liito-oravasta. Kuviolla 28 havaittiin metso (Tetrao urogallus), joka on Suomen uhanalaisuusluokituksen mukaan silmälläpidettävä (NT) ja joka kuuluu lintudirektiivin liitteen I lajeihin. Liitteen I lajit ovat yhteisön tärkeinä pitämiä lajeja, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityissuojelualueita (Natura 2000 verkosto). Keski-Suomen ympäristökeskuksen Hertta-tietokannassa ei ollut merkintöjä uhanalaisista lajeista pohjoiselta tai eteläisestä selvitysalueelta. 5. ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET Arvokkaat luontokohteet on esitetty liitteessä Likolampi Arvoluokka: paikallisesti arvokas Pinta-ala: 1 ha Pieni lampi (peruskartassa Likolampi) sijaitsee peltojen ja hakkuun ympäröimänä (kuva 4). Lampeen virtaa luoteiselta laajalta peltoalueelta oja. Lampi on voimakkaasti umpeenkasvanut: vesipintaalaa on jäljellä noin 0,3 ha. Lammen luonnontila on muuttunut ja siten se ei ole tulkittavissa vesilakikohteeksi. Kuva 4. Likolampi kuvassa oikealla ja pieni avosuo vasemmalla. 7

8 2. Pieni avosuo Arvoluokka: paikallisesti arvokas Pinta-ala: 0,25 ha Pienialainen avosuo on lyhytkorsinevaa jonka tyyppilajeja ovat tupasvilla, rahkasara ja jokasuonrahkasammal. Suon ympärillä kasvaa mäntyvaltaista, paikoin soistunutta ja ojitettua sekametsää. Osittaisesta ojituksesta huolimatta suo on säilynyt lähes luonnontilaisen kaltaisena ja on siten mahdollinen metsälain erityisen tärkeä elinympäristö (kuva 4). 3. Suuri haapa Arvoluokka: muut arvokkaat kohteet Saukkolahdentien varressa kasvaa suuri ja näyttävä haapa (kuva 5). Puun läpimitta on noin 70 cm. Puussa on ainakin yksi kolo joten sillä on maisema-arvon lisäksi arvoa myös kolopesijöille. Kuva 5. Varsinaisen selvitysalueen ulkopuolella kasvaa komea haapa. 6. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Arvokkaat luontokohteet on esitetty liitteessä 2. Niin pohjoisen kuin eteläisenkin selvitysalueen luonnonpiirteissä näkyvät selvät ihmistoiminnan merkit. Alueilta ei löytynyt erityisen arvokkaita luontokohteita, eikä merkkejä liito-oravan esiintymisestä. Yleisesti ottaen selvitysalueiden metsät ovat sekapuustoisia, mutta pääasiassa melko nuoria ja tiheitä ja siten sopimattomia liito-oravan esiintymiselle. Ainoastaan eteläisen tutkimusalueen kuvion 35 kuusivaltainen sekametsä oli varttunutta ja mahdollisesti liito-oravalle kelvollista, mutta alueelta ei löytynyt merkkejä eläimen esiintymisestä. Eteläiseltä selvitysalueelta voidaan mainita paikallisesti arvokkaat pieni lampi ja avosuo, jotka ovat ihmistoiminnan merkeistä huolimatta säilyttämisen arvoisia. Saukkolahdentien varressa kasvava kolohaapa on poikkeuksellisen näyttävä ja sillä on arvoa myös kolopesijöiden kannalta, ja siten sen säilyttämistä voidaan suositella. Pohjoisella selvitysalueella ei ole mainittavia luontoarvoja. Alueella on kuitenkin paikoin suuria korkeuseroja ja maisemallisia arvoja. Erityisesti alueen länsireunan kallioisilta metsäkuvioilta avautuu näkymiä Muuratjärvelle. Jyväskylässä Taru Heikkinen 8

9 KIRJALLISUUS Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö. Helsinki. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVAmenettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. 196 s. Toivonen, H. & Leivo, A. 1997: Kasvillisuuskartoituksissa käytettävä kasvillisuus- ja kasvupaikkaluokitus. Kokeiluversio. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A; 14. Henkilökohtaiset tiedonannot: Juha Romula, Keski-Suomen ympäristökeskus, kesä

10 Tikkalan luontoselvitys 2008 Liite 1. N Luontotyypit kuusimetsä (MT, 50-70v) kuusivaltainen sekametsä (MT, 30-50v) mäntyvaltainen sekametsä (VT-CT, 30-70v) lehtipuuvaltainen sekametsä (OMT, 30v) hakkuu/taimikko 5-15v 1:8000 Taru Heikkinen Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki korpimuuttuma (40v) rämemuuttuma (40v) selvitysalue

11 Tikkalan LIITE 2. luontoselvitys 2008 Liite Luontotyypit kuusivaltainen sekametsä (OMT, 60v) kuusivaltainen sekametsä (OMT, 35v) kuusivaltainen sekametsä (OMaT, 40v) mäntyvaltainen sekametsä (VT, 40v) pusikoituva pelto hakkuu/taimikko 5-15v 1:5000 Taru Heikkinen Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki lampi neva selvitysalue

12 Tikkalan LIITE 2. luontoselvitys 2008 Liite 3. Arvokkaat luontokohteet 1:5000 Taru Heikkinen Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki lampi neva suuri kolohaapa selvitysalue