SOLUN JAKAUTUMINEN, SOLUSYKLI JA APOPTOOSI
|
|
- Jarmo Hukkanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SOLUN JAKAUTUMINEN, SOLUSYKLI JA APOPTOOSI Veli-Pekka Lehto Patologian osasto/haartmaninstituutti/hy
2 Omnis cellula e cellula (every cell from a cell) Remak-Virchow law R. Remak, 1852 R. Virchow, 1858
3 SOLUSYKLI Solun materiaalin kahdentuminen ja solun jakautuminen kahtia Solun reproduktion perusmekanismi DNA:n/kromosomien kopiointi ja siirtäminen tytärsoluille
4 Solun jakautuminen Yksisoluinen yksi jakautuminen tuottaa täydellisen yksilön Monisoluinen suuri määrä jakautumisia tarvitaan täydellisen yksilön tuottamiseen todettavissa koko eliniän (kasvu, kudosvaurioiden korjaus)
5 Solusykli/bakteeri 20 min. (E.coli) Yksi kromosomi, joka kahdentuu Kromosomit eroavat solun kasvaessa Solu jakautuu (fissio)
6 Solusykli/eukaryootti Monimutkainen tapahtuma, koska useita kromosomeja useita organelleja tukiranka Kesto vaihtelee hh-yy Tuman jakautuminen l. mitoosi Sytoplasman jakautuminen l. sytokineesi
7 Solusykli/hiiva
8 Solusyklin vaiheet M-vaihe Mitoosi-sytokineesi solu jakautuu Interfaasi solun koko kasvaa kahden M-vaiheen välinen aika
9 G1-vaihe gap koon kasvu ja organellien kahdentuminen S-vaihe DNA:n kahdentuminen ( synthesis ) G2-vaihe koon kasvu ja organellien kahdentuminen kromosomien kondensaatio Interfaasi
10 Mitoosin vaiheet
11 INTERFAASI PROFAASI METAFAASI METAFAASI ANAFAASI TELOFAASI
12 Solun tukiranka ja solusykli MITOOSISUKKULA (MITOTIC SPINDLE) - mikrotubulukset/tubuliini SUPISTUSRENGAS (CONTRACTILE RING) - mikrofilamentit (aktiini)
13 Sentrosomisykli Sentrosomi kahdentuu S-faasin lopussa Profaasissa sentrosomit liikkuvat solun napoihin Sentrosomit organisoivat mitoosisukkulan
14 Sentrosomi on MTOC MTOC= microtubule organizing center
15 Kinetokorit Kinetokorit mikrotubulusten kiinnittymiskohdat kromatidissa
16 Mikrotubulukset ja moottoriproteiinit kromatidien liikuttajina
17 Mikrotubulukset ja moottoriproteiinit kromatidien liikuttajina
18 Soluorganellien fragmentoituminen mitoosin aikana Organellit, jotka eivät jakaudu (golgi, ER, tumakalvo), pirstoutuvat, jakautuvat sattumanvaraisesti tytärsoluihin ja kasvavat entiseen tilavuuteen Mitokondriot jakautuvat TUMAKALVON FRAGMENTOITUMINEN
19 Sytokineesi Soluorganellit ja solulimaa jakautuu kahteen tytärsoluun Alkaa anafaasissa ja päättyy tumien muodostuttua Perustuu supistusrenkaan (contractile ring) toimintaan Supistusrenkaan aseman määrää mitoosisukkula Renkaan syntyä edeltää jakautumisvaon (cleavage furrow) muodostuminen Renkaan rakenneosat ovat aktiini ja myosiini
20 Sytokineesi
21 Miten solusykliä voidaan tutkia Tarkkailemalla viljeltyjen solujen morfologiaa tai tutkimalla niiden kiinnittymistä alustaan
22 Miten solusykliä voidaan tutkia Leimataan solut radioaktiivisella nukleotidianalogilla (esim. 3H-tymidiini) tunnistetaan S-vaiheen solutautoradiografiatekniikalla Leimataan solut modifioidulla nukleotidilla (esim. BrdU) tunnistetaan S-vaiheen leimautuneet solut käyttäen vasta-aineita
23 Miten solusykliä voidaan tutkia Virtaussytometri Flow cytometer Fluorescence activated cell sorter
24
25 TELOMEERIT JA TELOMERAASI
26 Frej Fyhrquist ja Outi Saijonmaa Telomeerit ja vanheneminen Duodecim 2007;123:
27 Telomeerien lyheneminen johtaa replikatiiviseen senesenssiin; solut eivät enää jakaudu. Sisäinen kello Suoja kontrolloimatonta kasvua vastaan Vanhenemisen syy? SENESCENCE JA TELOMEERIT
28 SOLUSYKLI Jakauttuu neljään vaiheeseen G1, S, G2 ja M Tukirankarakenteilla keskeinen rooli mitoosissa ja sytokineesissä Jotkut organellit fragmentoituvat jakautumisen aikana Mitoosisukkula alkaa muodostua profaasissa Kromosomit kiinnittyvät mitoosisukkulaan prometafaasissa Kromosomit järjestyvät metafaasissa Sisarkromosomit vetäytyvät erilleen anafaasissa Tumakalvo muodostuu telofaasissa Mitoosisukkula määrää kuroutumisuran paikan Kuroutumisrengas koostuu aktiinista ja myosiinista
29 SOLUSYKLIN SÄÄTELY Säätelymekanismi ( Controller ), joka koordinoi jakautumiskoneiston toimintaa ajallisesti ja paikallisesti Valvoo siirtymistä vaiheesta toiseen Herkkä solun ulkopuolisille ja soluvälitteisille signaaleille
30 Checkpoints Tarkistuspisteet ( checkpoints ) Solusyklin vaiheita, joissa siirtyminen seuraavaan vaiheeseen keskeytyy, jos edellinen vaihe ei ole toteutunut tai jos sisäiset/ulkoiset olosuhteet eivät ole suotuisat
31 Cyclin-Cdk kompleksit Cdk proteiinikinaasientsyy mejä ilmentyvät koko solusyklin ajan kinaasiaktiivisuus vaihtelee syklisesti MPF (M-phase promoting factor) oli ensimmäinen tunnistettu Cdk Sykliinit ei entsymaattista aktivitettia määrä vaihtelee solusyklin eri vaiheissa määrää säädellään hajottamalla ja syntetisoimalla sitoutuvat Cdk:eihin ja säätelevät niiden aktiviteettia
32 Cyclin-Cdk kompleksit Eri sykliini-cdk kompleksit säätelevät solusyklin eri vaiheita G1-Cdk G1/S-Cdk S-Cdk M-Cdk
33 Fosforylaatio säätelee Cdkaktiviteettia
34 Cdk:n vaimentaminen Sykliinin hajottaminen (degradaatio/ubiquitin) Cdk:n aktiviteettia inhiboiva fosforylaatio Inhibiittorin sitoutuminen sykliini- Cdk-kompleksiin
35 Solusyklin pysäyttäminen G1- Estetään vioittuneen DNA:n kahdentuminen Perustuu sykliini-cdk kompleksin muodostumisen estävän inhibiittorin toimintaan vaiheessa
36 G0-tila Solun lepotila Sykliinine ja Cdkentsyymien synteesi estynyt Kasvusignaalin puute saa aikaan vetäytymisen syklistä
37 Solusyklin säätely - monimutkainen järjestelmä
38 Solusyklin säätelymekanismi Säätelee jakautumiskoneiston vaiheita ja ajoituista Perustuu syklisesti aktivoituvien proteiinikinaasientsyymien (Cyclin Dependent Kinase; Cdk) toimintaan Syklisesti ilmentyvät sykliinit säätelevät Cdk-entsyymien toimintaa Fosforylaatio/defosforylaatio säätelee Cdk-entsyymien toimintaa Eri sykliini/cdk-kompleksit käynnistävät solusyklin eri vaiheet Cdk-entsyymin inhibiittoriproteiinit voivat estää siirtymisen G1- vaiheesta Säätelyjärjestelmä voi sulkeutua ja solu vetäytyä G0-vaiheeseen ( lepotila )
39 Kasvu signaalit ja signaalinsiirto
40 APOPTOSIS Cell suicide, Programmed Cell Death Tapa kontrolloida kudoksen/elimistön solumäärää (solujakautumisen ohella; homeostasis) Solun elossa pysyminen riippuu survival tekijöistä (erityisesti kasvutekijöistä). Niiden puute yleensä käynnistää apoptoosin
41 Apoptosis - default state?
42 Apoptoosi normaalissa fysiologiassa Sikiökehityksen aikana vilkasta muovaa kudosta määrää hermo-pääteelinliitosten määrän Aikuiskudos erityisen vilkasta nopeasti uusiutuvissa kudoksissa kuten luuydin ja suolen limakalvo
43 Apoptoosin morfologia Yksittäisten solujen tuho; no collateral damage Solupinnan muutokset johtavat nopeaan fagosytoosiin
44 Apoptosis vs. necrosis
45 Apoptosis vs. necrosis NECROSIS Cell swells Organelles rendered non-functional Random DNA degradation General chromatin precipitation PM damaged, permeable Cell ruptures Induction of inflammatory response Occurs in large groups of cells APOPTOSIS Cell shrinks Organelles remain intact Controlled DNA degradation Chromatin condensation, margination PM remains intact Apoptotic body formation Phagocytosis Occurs in individual cells
46 Apoptoosin biokemia Perustuu kaspaaseihin (caspase) kysteiinin aktiivisessa kohdassaan sisätäviä proteaaseja, jotka leikkaavat kohdeproteiinin Asp-tähteen kohdalta procaspase > caspase kaspaasit työstävät prokaspaaseja ja kohdemolekyylejä itseään voimistava prosessi
47
48 Kaspaasien aktivoituminen
49 Apoptoosin käynnistyminen Extrinsic pathway Intrinsic pathway
50 Apoptoosin merkitys Elimistön homeostaasin ylläpito Vaurioituneiden solujen eliminointi Liittyy sairaustiloihin liiallinen apoptoosi > esim Alzheimerin tauti puutteellinen apoptoosi > syöpä
51 Syöpä - solukasvun häiriö
52 Proto-onkogeenit - onkogeenit
53 Kasvunrajoitegeenit
54
55 Signaalinsiirtoketju syövässä/onkogeenit
56 Kasvunrajoitegeenit syövässä
57 Apoptoosi ja syöpä Apoptoosin estyminen (esim. apoptoosia säätelevien geenien mutaatioiden seurauksena) voi myötävaikuttaa syövän syntyyn
58 Apoptosis vs. Survival
59
Solun tuman rakenne ja toiminta. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012
Solun tuman rakenne ja toiminta Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012 Hermosolun rakkulamainen tuma Monenlaisia tumia Valkosolujen tumien monimuotoisuutta Lähde: J.F.Kerr, Atlas of Functional Histology
LisätiedotEssential Cell Biology
Alberts Bray Hopkin Johnson Lewis Raff Roberts Walter Essential Cell Biology FOURTH EDITION Chapter 18 The Cell-Division Cycle Copyright Garland Science 2014 CHAPTER CONTENTS OVERVIEW OF THE CELL CYCLE
LisätiedotThe Plant Cell / Sytoskeleton
The Plant Cell / Sytoskeleton Sytoskeleton koostuu solulimassa olevista polymeeriverkostoista Informaatiota rakenteiden 3- ulotteisesta järjestäytymisestä. Solubiologian luennot 2003, kasvitiede Sytoskeletonin
LisätiedotPerinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita. BI2 III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla
Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla 1. Avainsanat 2. Solut lisääntyvät jakautumalla 3. Dna eli deoksiribonukleiinihappo sisältää perimän
LisätiedotSolubiologian luennot Solusykli
Solubiologian luennot Solusykli Riitta Julkunen-Tiitto Itä-Suomen yliopisto/ Biologian laitos Joensuun tiedepuisto, Luonnonainetutkimuksen laboratorio rjt@uef.fi Oheislukemisto: Campbell & Reed: kpl 12
LisätiedotTuma, solusykli ja mitoosi/heikki Hervonen 2012/Biolääketieteen laitos/anatomia Solubiologia ja peruskudokset-jakso
Tuma, solusykli ja mitoosi/heikki Hervonen 2012/Biolääketieteen laitos/anatomia Solubiologia ja peruskudokset-jakso Yleistä: Tuman kuvasi ensimmäisenä Franz Bauer v. 1804 ja myöhemmin Robert Brown 1831.
LisätiedotLääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15
Tampereen yliopisto Henkilötunnus - Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe 18.5.2018 Tehtävä 1 Pisteet / 15 1. Alla on esitetty urheilijan
LisätiedotSolubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia TUMA JA SOLUSYKLI HEIKKI HERVONEN
Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia TUMA JA SOLUSYKLI HEIKKI HERVONEN Luku 1 TUMA JA SOLUSYKLI Viereinen kuva on otettu maksakudoksesta tehdystä histologisesta valmisteesta.
LisätiedotMuuttumaton genomi? Genomin ylläpito. Jakson luennot. Luennon sisältö DNA:N KAHDENTUMINEN ELI REPLIKAATIO
Muuttumaton genomi? Genomin ylläpito SNP 14.1.2013 Tiina Immonen Biolääketieteen laitos Biokemia ja kehitysbiologia Jakson luennot Mitä on genomilääketiede? Dan Lindholm Genomin ylläpito Tiina Immonen
LisätiedotEssential Cell Biology
Alberts Bray Hopkin Johnson Lewis Raff Roberts Walter Essential Cell Biology FOURTH EDITION Chapter 18 The Cell-Division Cycle Copyright Garland Science 2014 4.12.2017: 1 CHAPTER CONTENTS OVERVIEW OF THE
Lisätiedot? LUCA (Last universal common ancestor) 3.5 miljardia v.
Mitä elämä on? - Geneettinen ohjelma, joka kykenee muuttamaan ainehiukkaset ja molekyylit järjestyneeksi itseään replikoivaksi kokonaisuudeksi. (= geneettistä antientropiaa) ? LUCA (Last universal common
LisätiedotSOLUJEN TOIMINNAN SÄÄTELY
199 C SOLUJEN TOIMINNAN SÄÄTELY 200 C1 Mitoosi solun jakautumisen vaiheet Pitkänen Juho & Lohi Arttu Solu- ja kehitysbiologian kurssin kirjoitelma Anatomian ja solubiologian laitos, Oulun yliopisto 15.9.2009
LisätiedotTuma. Tuma 2. Tuma 3. Tuma 1. Hemopoiesis. solun kasvaessa tuma kasvaa DNA:n moninkertaistuminen jättisolut
Hemopoiesis Tuma Mitochondrion Tuma 2 Flagellum Peroxisome Centrioles Microfilaments Microtubules Nuclear envelope Rough endoplasmic reticulum Ribosomes NUCLEUS muoto: pallomainen liuskoittunut (esim.
LisätiedotLaskuharjoitus 4 selitykset Juha-Matti Alakoskela, jmalakos@cc.helsinki.fi
Laskuharjoitus 4 selitykset Juha-Matti Alakoskela, jmalakos@cc.helsinki.fi Tehtävä 1: Solusykli, 0 9 p. Etsi oppikirjasta (ainakin Lehningeristä ja Albertsista löytyy) tai verkosta kuva solusyklistä (cell
LisätiedotSolubiologian luennot Solusykli
Solubiologian luennot Solusykli Riitta Julkunen-Tiitto Itä-Suomen yliopisto/ Biologian laitos Joensuun tiedepuisto, Luonnonainetutkimuksen laboratorio rjt@uef.fi Oheislukemisto: Campbell 9. painos: kpl
LisätiedotGenomin ylläpito Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia
Genomin ylläpito 14.1.2014 Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia Luennon sisältö DNA:n kahdentuminen eli replikaa8o DNA:n korjausmekanismit Replikaa8ovirheiden korjaus Emäksenpoistokorjaus
LisätiedotEpigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia
Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia 21.1.2014 Epigeneettinen säätely Epigenetic: may be used for anything to do with development, but nowadays
LisätiedotDNA:n informaation kulku, koostumus
DNA:n informaation kulku, koostumus KOOSTUMUS Elävien bio-organismien koostumus. Vety, hiili, happi ja typpi muodostavat yli 99% orgaanisten molekyylien rakenneosista. Biomolekyylit voidaan pääosin jakaa
LisätiedotSyöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna
Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka nämä solut ovat tietyssä mielessä meidän omiamme, ne polveutuvat itsenäisistä yksisoluisista elämänmuodoista, jotka ovat säilyttäneet monia itsenäisen
LisätiedotGenomin ylläpito TIINA IMMONEN MEDICUM BIOKEMIA JA KEHITYSBIOLOGIA
Genomin ylläpito 5.12.2017 TIINA IMMONEN MEDICUM BIOKEMIA JA KEHITYSBIOLOGIA Luennon sisältö Tuman kromosomien rakenne ja pakkautuminen Pakkautumisen säätely: histonien modifikaatiot DNA:n kahdentuminen
LisätiedotVastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan
1 1) Tunnista molekyylit (1 piste) ja täytä seuraava taulukko (2 pistettä) a) b) c) d) a) Syklinen AMP (camp) (0.25) b) Beta-karoteeni (0.25 p) c) Sakkaroosi (0.25 p) d) -D-Glukopyranoosi (0.25 p) 2 Taulukko.
LisätiedotPerinnöllisyys. Enni Kaltiainen
Perinnöllisyys Enni Kaltiainen Tällä tunnilla: - Lyhyt kertaus genetiikasta - Meioosi - Perinnöllisyyden perusteet - Risteytystehtävät h"p://files.ko-sivukone.com/refluksi.ko-sivukone.com/j0284919.jpg Kertausta
LisätiedotSolu - perusteet. Enni Kaltiainen
Solu - perusteet Enni Kaltiainen Solu -perusteet 1. Solusta yleisesti 2. Soluelimet Kalvorakenteet Kalvottomat elimet 3. DNA:n rakenne 4. Solunjakautuminen ja solusykli Synteesi Mitoosi http://www.google.fi/imgres?q=elimet&hl=fi&gbv=2&biw=1280&bih=827&tbm=isch&tbnid=zb_-6_m_rqbtym:&imgrefurl=http://www.hila
LisätiedotEtunimi: Henkilötunnus:
Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava
LisätiedotAnatomia ja fysiologia 1 Peruselintoiminnat
Anatomia ja fysiologia 1 Peruselintoiminnat Solu Laura Partanen Yleistä Elimistö koostuu soluista ja soluväliaineesta Makroskooppinen mikroskooppinen Mm. liikkumiskyky, reagointi ärsykkeisiin, aineenvaihdunta
LisätiedotSolutyypit Soluorganellit Solujen tukiranka Solukalvo Solunulkoinen matriksi. Kirsi Sainio 2012
Kirsi Sainio 2012 Solutyypit Soluorganellit Solujen tukiranka Solukalvo Solunulkoinen matriksi Ensimmäiset solujen kaltaiset rakenteet syntyivät n. 3,5 miljardia vuotta sitten, kun solujen peruskomponentit
LisätiedotTuma. Tuma 1. Hemopoiesis
Mitochondrion Flagellum Peroxisome Tuma Centrioles Microfilaments Nuclear envelope Chromatin Nucleolus NUCLEUS Microtubules Rough endoplasmic reticulum Ribosomes Lysosome Plasma membrane Golgi apparatus
LisätiedotEpigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia
Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia 12.12.2017 Epigenetic inheritance: A heritable alteration in a cell s or organism s phenotype that does
LisätiedotJenni Hytinmäki, Anniina Mainio, Piia Mettovaara & Niina Niinimäki PERINNÖLLISYYDEN PERUSTEET -VERKKO-OPPIMATERIAALI BIOANALYY- TIKKO-OPISKELIJOILLE
Jenni Hytinmäki, Anniina Mainio, Piia Mettovaara & Niina Niinimäki PERINNÖLLISYYDEN PERUSTEET -VERKKO-OPPIMATERIAALI BIOANALYY- TIKKO-OPISKELIJOILLE PERINNÖLLISYYDEN PERUSTEET -VERKKO-OPPIMATERIAALI BIOANALYY-
LisätiedotMutaatiot ovat muutoksia perimässä
Mutaatiot ovat muutoksia perimässä Aiheuttajina mutageenit (säteily, myrkyt) myös spontaanimutaatioita, vai onko? Geenimutaatiot (syntyy uusia alleeleja) Yksittäinen emäs voi kadota tai vaihtua toiseksi.
LisätiedotSyövän synty. Esisyöpägeenit (proto-onkogeenit)
Esisyöpägeenit (proto-onkogeenit) Syövän synty 1. Säätelevät solunjakautumista ja mitoosia (solunjakaantumisen kaasupolkimia). 2. Kasvunrajoitegeenit hillitsevät solun jakaantumista tai pysäyttävät se
LisätiedotSoluproliferaatiomenetelmien validoiminen virtaussytometrian avulla. Heidi Mäkkylä. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Insinööri (AMK)
Heidi Mäkkylä Soluproliferaatiomenetelmien validoiminen virtaussytometrian avulla Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Bio- ja elintarviketekniikka Insinöörityö 17.5.2013 Tiivistelmä Tekijä(t)
LisätiedotYleispatologia. Solu- ja kudosvauriot. Morfogenesis. Differentiaatio. Kasvu
Morfogenesis Yleispatologia Solu- ja kudosvauriot Jarkko Hietanen professori, LKT, HLL, M.Sc Hammaslääketieteen laitos Hammaslääketieteellinen patologia Embryonaalisen kehityksen prosessi, jossa kudokset
LisätiedotSOLUJEN RAKENTEET, ERI SOLUTYYPIT
71 B SOLUJEN RAKENTEET, ERI SOLUTYYPIT 72 B1 Tuma miten aitotumallinen säilyttää ja käsittelee informaatiota Stenius, Hannele & Valli, Noora Solu-ja kehitysbiologian kurssin kirjoitelma Anatomian ja solubiologian
LisätiedotGenomi-ilmentyminen Genom expression (uttryckning) Nina Peitsaro, yliopistonlehtori, Medicum, Biokemia ja Kehitysbiologia
Genomi-ilmentyminen Genom expression (uttryckning) DNA RNA 7.12.2017 Nina Peitsaro, yliopistonlehtori, Medicum, Biokemia ja Kehitysbiologia Osaamistavoitteet Lärandemål Luennon jälkeen ymmärrät pääperiaatteet
LisätiedotSolut liikkuvat ja muuttavat muotoaan. Heikki Hervonen 2012
Solut liikkuvat ja muuttavat muotoaan. Heikki Hervonen 2012 Solujen liikkumisesta yleensä Useimmat solut kykenevät tai ovat ainakin joskus kyenneet liikkumaan. Joidenkin solujen toiminnan ehtona on liikkumiskyky.
LisätiedotPerinnöllisyyden perusteita
Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyystieteen isä on augustinolaismunkki Gregor Johann Mendel (1822-1884). Mendel kasvatti herneitä Brnon (nykyisessä Tsekissä) luostarin pihalla. 1866 julkaisu tuloksista
LisätiedotSÄTEILYN TERVEYSVAIKUTUKSET
SÄTEILYN TERVEYSVAIKUTUKSET 25 Säteily- ja ydinturvallisuus -kirjasarjan toimituskunta: Sisko Salomaa, Wendla Paile, Tarja K. Ikäheimonen, Roy Pöllänen, Anne Weltner, Olavi Pukkila, Jorma Sandberg, Heidi
LisätiedotSOLUT LIIKKUVAT JA MUUTTAVAT MUOTOAAN
Solun tukiranka SOLUT LIIKKUVAT JA MUUTTAVAT MUOTOAAN MA 2013 BLL/anatomia Kuva: Ismo Virtanen Banaanikärpäsen varhaiskehitys light-sheet microscopy Tomer et al. (2012) Nature Methods Nopeutettu ~1000x
LisätiedotAvainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio
Avainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio Perinnöllinen informaatio sijaitsee dna:ssa eli deoksiribonukleiinihapossa
LisätiedotEuromit2014-konferenssin tausta-aineistoa Tuottaja Tampereen yliopiston viestintä
Mitkä mitokondriot? Lyhyt johdatus geenitutkijoiden maailmaan Ihmisen kasvua ja kehitystä ohjaava informaatio on solun tumassa, DNA:ssa, josta se erilaisten prosessien kautta päätyy ohjaamaan elimistön,
LisätiedotSolubiologia ja peruskudokset- jakso/ biolääketieteen laitos/ anatomia SOLUN TUKIRANKA HEIKKI HERVONEN
Solubiologia ja peruskudokset- jakso/ biolääketieteen laitos/ anatomia SOLUN TUKIRANKA HEIKKI HERVONEN Kuvassa punaiset ovat aktiinisäikeitä LT Minna Takkusen väitöskirjan kansikuva. Luku 1 SOLUN TUKIRANKA
Lisätiedot2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit
2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit Tiivistelmä Esitumaisiset eli alkeistumalliset solut ovat pieniä (n.1-10µm), niissä on vähän soluelimiä, eikä tumaa (esim. arkeonit, bakteerit) Tumalliset eli aitotumalliset
LisätiedotSolutyypit Soluorganellit niiden tehtävät Solujen tukiranka sen tehtävät Solukalvo sen tehtävät Solunulkoinen matriksi sen tehtävät
Kirsi Sainio 2013 Solutyypit Soluorganellit niiden tehtävät Solujen tukiranka sen tehtävät Solukalvo sen tehtävät Solunulkoinen matriksi sen tehtävät Ensimmäiset solujen kaltaiset rakenteet syntyivät n.
LisätiedotKirsi Sainio. Kirsi Sainio. Kirsi Sainio. Biokemiaja kehitysbiologia Biolääketieteenlaitos. Kirsi Sainio. Kirsi Sainio.
Larsen s Human Embryology, kappaleet 1. ja 2. Lisälukemisto: Kehitysbiologian opetusmoniste (DiKK) Scott Gilbert: Developmental Biology J. Slack: Essential Developmental Biology H. Sariola ym.: Solusta
LisätiedotSyöpähoitojen kehitys haja- Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008
Syöpähoitojen kehitys haja- ammunnasta täsmäosumiin Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008 Haasteet Syöpämäärien lisäys/väestön vanheminen Ennaltaehkäisy/seulonnat
LisätiedotSolun Kalvot. Kalvot muodostuvat spontaanisti. Biologiset kalvot koostuvat tuhansista erilaisista molekyyleistä
Solun Kalvot (ja Mallikalvot) Biologiset kalvot koostuvat tuhansista erilaisista molekyyleistä Biokemian ja Farmakologian erusteet 2012 Kalvot muodostuvat spontaanisti Veden rakenne => ydrofobinen vuorovaikutus
LisätiedotSäteilyvaikutuksen synty. Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio
Säteilyvaikutuksen synty Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio Säteilyn ja biologisen materian vuorovaikutus Koska ihmisestä 70% on vettä, todennäköisin (ja tärkein) säteilyn ja biologisen
LisätiedotSolun kalvorakenteet ja niiden välinen kuljetus
Solun kalvorakenteet ja niiden välinen kuljetus Solun kalvorakenteet ja kalvoliikenne Elina Ikonen akatemiaprofessori Biolääketieteen laitos, Anatomia Suomen Akatemia Kalvotutkimuksen huippuyksikkö 22.10.2013
LisätiedotVASTAUS 1: Yhdistä oikein
KPL3 VASTAUS 1: Yhdistä oikein a) haploidi - V) ihmisen sukusolu b) diploidi - IV) ihmisen somaattinen solu c) polyploidi - VI) 5n d) iturata - III) sukusolujen muodostama solulinja sukupolvesta toiseen
LisätiedotSolun tukiranka. Tukirangan uudelleenjärjestäytyminen fibroblastin jakautumisen aikana. Epiteelisolun tukirangan organisoituminen.
Solun tukiranka Chapter 16 Mikrotubulukset vihreällä Aktiinifilamentteja punaisella Tuman DNA sinisellä Figure 16-1 Molecular Biology of the Cell ( Garland Science 2008) Tukirangan uudelleenjärjestäytyminen
LisätiedotHPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku
HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku Olli Carpén VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI HOSPITAL DISTRICT OF VARSINAIS-SUOMI Kohdunkaulan syöpä ja esiasteet HPV ja kohdunkaulan
Lisätiedot- Jakautuvat kahteen selvästi erottuvaan luokkaan,
Syöpä, osa II Syöpäkriittiset geenit - Geenejä, joiden mutaatiot usein havaitaan syöpien kanssa korreloituneena - Jakautuvat kahteen selvästi erottuvaan luokkaan, - dominoiviin onkogeeneihin - resessiivisiin
LisätiedotSolubiologian ja biokemian perusteet (4 op) 140174) Solun rakenne. Campbell & Reed: Biology, 9th ed., Chapter 6, A Tour of the Cell
Solubiologian ja biokemian perusteet (4 op) 140174) Solun rakenne Campbell & Reed: Biology, 9th ed., Chapter 6, A Tour of the Cell Riitta Julkunen-Tiitto Biologian laitos Luonnonainetutkimuksen laboratorio
LisätiedotBIOLOGIAN OSIO (45 p.)
BIOLÄÄKETIETEEN KOULUTUSOHJELMA VALINTAKOE 16.5.2018 BIOLOGIAN OSIO (45 p.) HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET I) Esseetehtävät (2 kpl) a) Aitotumallisen solun elämänkierron (solusyklin) vaiheet. Havainnollista
LisätiedotTarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin.
1. Pääryhmien ominaispiirteitä Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. Merkitse aukkoihin mittakaavan tuttujen yksiköiden lyhenteet yksiköitä ovat metri,
LisätiedotBioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30
Tampereen yliopisto Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe 21.5.2015 Henkilötunnus - Sukunimi Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 30 3. a) Alla on lyhyt jakso dsdna:ta, joka koodaa muutaman aminohappotähteen
LisätiedotSytosoli eli solulima. Sytosoli. Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu (Chapter 12 Alberts et al.)
Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu (Chapter 12 Alberts et al.) Figure 12-1 Molecular Biology of the Cell ( Garland Science 2008) Sytosoli eli solulima Sytosoli määritellään operatiivisesti
LisätiedotMiten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö
Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin
LisätiedotDNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Biolääketieteen laitos, Biokemia ja kehitysbiologia
DNA 3.3.2015 Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Biolääketieteen laitos, Biokemia ja kehitysbiologia Koordinaattori, Master s Degree Programme in Translational Medicine (TRANSMED) 1 Sisältö DNA:n rakenne
LisätiedotBIOLOGIAN OSIO (45 p.)
BIOLÄÄKETIETEEN KOULUTUSOHJELMA PÄÄSYKOE 17.5.2017 BIOLOGIAN OSIO (45 p.) HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET I) Esseetehtävät (2 kpl) a) Selitä perustellen, miten kuvaan merkittyihin kohtiin osuvat mutaatiot voivat
LisätiedotBIOLOGIAN OSIO (45 p.)
BIOLÄÄKETIETEEN KOULUTUSOHJELMA PÄÄSYKOE 17.5.2017 BIOLOGIAN OSIO (45 p.) HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET I) Esseetehtävät (2 kpl) a) Selitä perustellen, miten kuvaan merkittyihin kohtiin osuvat mutaatiot voivat
LisätiedotLuennon 5 oppimistavoitteet. Soluseinän biosynteesi. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia. Solun organelleja. Elävä kasvisolu
Luennon 5 oppimistavoitteet Soluseinän biosynteesi Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia saat listata puuaineksen muodostumisen vaiheet. Ymmärrät, kuinka soluseinän tapahtuu. saat lyhyesti kuvata soluseinän
LisätiedotKäsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen
Käsitteitä Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä 1/2 Umpirauhanen vs. sisäeriterauhanen Endokrinologia Parakriininen Autokriininen Neurotransmitteri Reseptori Sisäeriterauhanen
LisätiedotSolujen muuntumisprosessi kestää vuosia tai
Katsaus Miten syöpä syntyy Marikki Laiho Kahden vuosikymmenen ajalta kertynyt tietous solujen toiminnasta ja niiden kasvun säätelystä on kiistatta osoittanut, että syövän syntymekanismina ovat erilaiset
LisätiedotTulehdus ja karsinogeneesi. Tulehduksen osuus syövän synnyssä. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi
Tulehduksen osuus syövän synnyssä Ari Ristimäki, professori Patologia Helsingin yliopisto esiasteissa ja useissa eri syöpäkasvaintyypeissä. 1 A Mantovani, et al. NATURE Vol 454 24 July 2008 Figure 15.22d
LisätiedotDNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Lääketieteellinen tiedekunta Biokemia ja kehitysbiologia
DNA 18.4.2016 Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Lääketieteellinen tiedekunta Biokemia ja kehitysbiologia Koordinaattori, Master s Degree Programme in Translational Medicine (TRANSMED) 1 Sisältö DNA:n rakenne
Lisätiedot6 GEENIT OHJAAVAT SOLUN TOIMINTAA nukleiinihapot DNA ja RNA Geenin rakenne Geneettinen informaatio Proteiinisynteesi
6 GEENIT OHJAAVAT SOLUN TOIMINTAA nukleiinihapot DNA ja RNA Geenin rakenne Geneettinen informaatio Proteiinisynteesi GENEETTINEN INFORMAATIO Geeneihin pakattu informaatio ohjaa solun toimintaa ja siirtyy
LisätiedotVALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY
VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY BIOLOGIAN KYSYMYSTEN Hyvän vastauksen piirteet 2014 Väittämätehtävät. Maksimipisteet 10. Määrittele tai kuvaa lyhyesti seuraavat termit.
LisätiedotSOLUBIOLOGIAN PERUSTEET
Susanna Korhonen & Tiina Matero SOLUBIOLOGIAN PERUSTEET Verkko-opiskelumateriaali Moodleen bioanalytiikan opiskelijoille SOLUBIOLOGIAN PERUSTEET Verkko-opiskelumateriaali Moodleen bioanalytiikan opiskelijoille
LisätiedotSOLUBIOLOGIAN LUENTORUNKO (syksy 2013) Seppo Saarela ;
SOLUBIOLOGIAN LUENTORUNKO (syksy 2013) Seppo Saarela seppo.saarela@oulu.fi ; http://cc.oulu.fi/~ssaarela/sb.htm 1 Solubiologisten kysymysten tekeminen uteliaisuus 2 Solubiologian historia 3 Solubiologiset
Lisätiedotx _ Miksi elinikä ei ole rajaton? Mediterranean fruitfly (Ceratitis capitata) Eliniän jakautuma
Vanhenemisen fysiologia 1 Elinikä ja vanheneminen Käsitteet Elinikä - yksilön elinikä Eliniän odotusarvo, aktuaarinen (kirjanpidollinen) elinikä - keskimääräinen odotettavissa oleva elinikä tietylle lajille,
LisätiedotSolun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne
Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne 1. Avainsanat 2. Kaikille soluille yhteiset piirteet 3. Kasvisolun rakenne 4. Eläinsolun rakenne 5. Sienisolun rakenne 6. Bakteerisolun rakenne
LisätiedotEndoteelisolut. Kantasolut ja solujen erilaistuminen. Kantasolun määritelmä. Angiogenesis. Hapentarve ohjaa kapillaarien kasvua.
Endoteelisolut Kantasolut ja solujen erilaistuminen Alberts et al. 2002 luku 22 Eri kudosten kantasoluja muodostavat verisuonet säätelevät vaihtoa verisuonten ja ympäröivien kudosten välillä endoteelisoluista
LisätiedotPeptidi ---- F ----- K ----- V ----- R ----- H ----- A ---- A. Siirtäjä-RNA:n (trna:n) (3 ) AAG UUC CAC GCA GUG CGU (5 ) antikodonit
Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Sukunimi 24.5.2006 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20 Osa 1: Haluat selvittää -- F -- K -- V -- R -- H -- A peptidiä
LisätiedotAvainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.
Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki
Lisätiedot- Extra: PCR-alukkeiden suunnittelutehtävä haluttaessa
Kertaus CHEM-C2300 0 Tällä luennolla: - Oletteko lukeneet artikkelia, käydäänkö läpi? - Ehdotuksia tenttikysymyksiin? - Käydään läpi kurssin keskeiset asiakokonaisuudet otsikkotasolla - Extra: PCR-alukkeiden
LisätiedotDNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio
CELL 411-- replikaatio repair mitoosi meioosi fertilisaatio rekombinaatio repair mendelistinen genetiikka DNA-huusholli Geenien toiminta molekyyligenetiikka DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi
LisätiedotPerinnöllisyyden perusteita
Perinnöllisyyden perusteita Eero Lukkari Tämä artikkeli kertoo perinnöllisyyden perusmekanismeista johdantona muille jalostus- ja terveysaiheisille artikkeleille. Koirien, kuten muidenkin eliöiden, perimä
LisätiedotFLIPPED CLASSROOM LUKION MEIOOSIN OPETUKSESSA JA LUKIOLAISTEN OPPIMISTA TUKEVAT OPETUSMENETELMÄT JUULI LINDÈN
FLIPPED CLASSROOM LUKION MEIOOSIN OPETUKSESSA JA LUKIOLAISTEN OPPIMISTA TUKEVAT OPETUSMENETELMÄT JUULI LINDÈN Pro gradu- tutkielma Ympäristö- ja biotieteiden laitos Biologia Itä-Suomen Yliopisto 2019 ITÄ-SUOMEN
LisätiedotGeenitekniikan perusmenetelmät
Loppukurssikoe To klo 14-16 2 osiota: monivalintatehtäväosio ja kirjallinen osio, jossa vastataan kahteen kysymykseen viidestä. Koe on auki klo 14.05-16. Voit tehdä sen oppitunnilla, jolloin saat tarvittaessa
LisätiedotSÄTEILY JA SOLU. Riitta Mustonen ja Aki Salo
2 SÄTEILY JA SOLU Riitta Mustonen ja Aki Salo SISÄLLYSLUETTELO 2.1 Solun toiminta on tarkoin säädeltyä... 28 2.2 Säteilyn fysikaaliset vuorovaikutukset solussa... 28 2.3 Ionisoiva säteily vaurioittaa DNA:ta...
LisätiedotKandiakatemiA Kandiklinikka
Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset
LisätiedotAktiini. Solun tukiranka. Tukiranka 1. Tukiranka 2
Aktiini Solun tukiranka runsaasti solun sisällä 1-5 % kaikista proteiineista Ihmisellä 6 aktiinigeeniä Geenien tuotteet: -4 α-aktiinia - β- ja γ-aktiini poikkeavat vain muutaman aminohapon verran Tukiranka
LisätiedotGeenisakset (CRISPR)- Geeniterapian vallankumousko? BMOL Juha Partanen
Geenisakset (CRISPR)- Geeniterapian vallankumousko? BMOL 19.11.2016 Juha Partanen Geenisakset 2 2 N A T U R E V O L 5 2 2 4 J U N E 2 0 1 5 Sisältö Geenimuokkaus: historiallinen perspektiivi Geenisakset
LisätiedotDNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio
replikaatio repair mitoosi meioosi fertilisaatio rekombinaatio repair mendelistinen genetiikka DNA-huusholli Geenien toiminta molekyyligenetiikka DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio
LisätiedotSukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20
Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20 3: Osa 1 Tumallisten solujen genomin toiminnassa sekä geenien
LisätiedotGenomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma
Genomin ilmentyminen 17.1.2013 Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma liisa.kauppi@helsinki.fi Genomin ilmentyminen transkription aloitus RNA:n synteesi ja muokkaus DNA:n ja RNA:n välisiä eroja
LisätiedotAnatomia ja fysiologia 1
Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...
LisätiedotFrancis Crick ja James D. Watson
Francis Crick ja James D. Watson Francis Crick ja James D. Watson selvittivät DNAn rakenteen 1953 (Nobel-palkinto 1962). Rosalind Franklin ei ehtinyt saada kunniaa DNA:n rakenteen selvittämisestä. Hän
LisätiedotDNA (deoksiribonukleiinihappo)
DNA (deoksiribonukleiinihappo) Kaksoiskierre (10 emäsparin välein täysi kierros) Kaksi sokerifosfaattirunkoa. Huomaa suunta: 5 -päässä vapaana fosfaatti (kiinni sokerin 5. hiilessä) 3 -päässä vapaana sokeri
LisätiedotSolujen viestintäjärjestelmät. Katri Koli, Solu- ja molekyylibiologian dosentti Helsingin Yliopisto 16.04.2014
Solujen viestintäjärjestelmät Katri Koli, Solu- ja molekyylibiologian dosentti Helsingin Yliopisto 16.04.2014 Solujen kasvu Geneettinen koodi Liukoiset viestimolekyylit Kontakti ympäristöön Kantasolut
LisätiedotBIOLOGIAN OSIO (45 p.)
BIOLÄÄKETIETEEN KOULUTUSOHJELMA VALINTAKOE 15.5.2019 BIOLOGIAN OSIO (45 p.) Hyvän vastauksen piirteet Hyvän vastauksen piirteet on yleinen kuvaus kunkin koetehtävän osalta arvioinnin perusteena olevista
Lisätiedotmåndag 10 februari 14 Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda
GENETIIKKA: KROMOSOMI DNA & GEENI Yksilön ominaisuudet 2 Yksilön ominaisuudet Perintötekijät 2 Yksilön ominaisuudet Perintötekijät Ympäristötekijät 2 Perittyjä ominaisuuksia 3 Leukakuoppa Perittyjä ominaisuuksia
LisätiedotMa > GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING
Ma 5.12. -> GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Cell-Surface Receptors Relay Extracellular Signals via Intracellular Signaling Pathways Some Intracellular Signaling Proteins Act as Molecular Switches
LisätiedotRAD50:N MERKITYS PERINNÖLLISESSÄ RINTASYÖPÄALTTIUDESSA
RAD50:N MERKITYS PERINNÖLLISESSÄ RINTASYÖPÄALTTIUDESSA Aune Aho Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Syöpägenetiikan tutkimusryhmä Helmikuu 2014 Tampereen yliopisto
LisätiedotEvolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2. 21.2. 2006, Nisse Suutarinen
Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2 21.2. 2006, Nisse Suutarinen Aivoalueen monimutkaistuminen eriytymällä Eriytyminen (segregation) aivojen evoluutiosta puhuttaessa on tapahtuma, jossa
LisätiedotOnko kuolema biologisesti väistämätön? Eero Saksela
Kuolema ja kuolinsyytutkimus Onko kuolema biologisesti väistämätön? Eero Saksela Elämän kaikissa muodoissaan voi sanoa olevan geneettisen ohjelman toteuttamaa antientropiaa. Vuosimiljoonien aikana seuloutuneet
Lisätiedot