Taustaa Valtionavustuslaki (688/2001) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu laki (1705/2009) ja asetus (1766/2009)

Transkriptio

1 HAKUTIEDOTE 51/ Asia HAKUTIEDOTE 2011 Yleissivistävä koulutus Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen Taustaa Valtionavustuslaki (688/2001) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu laki (1705/2009) ja asetus (1766/2009) Valtion erityisavustus opiskelun tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoimintaan esi-, perus- ja lisäopetuksessa Valtionavustuksen määräraha asettaa haettavaksi valtion vuoden 2011 talousarvioon sisältyvästä määrärahasta valtionavustuksen tehostetun ja erityisen tuen kehittämiseen. Tähän tarkoitukseen on varattu euroa. Hakukelpoisuus Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta esi-, perus- ja lisäopetuksessa hankkeen rahoituksen avustus kohdennetaan oppimisessaan ja koulunkäynnissään tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen laatuun ja tukitoimiin liittyvän lainsäädännön sekä uudistettujen esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien toimeenpanon tukemiseen. Haku jakaantuu kolmeen hakuryhmään. Hakuryhmä 1 Hakuryhmässä yksi avustusta voivat hakea ne opetuksen järjestäjät, jotka eivät ole aikaisemmin olleet mukana tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminnassa. Kuntien lisäksi avustushaussa ovat mukana myös yksityiset opetuksen järjestäjät. Hakuryhmä 2 Hakuryhmässä kaksi avustusta voivat hakea ne opetuksen järjestäjät jotka ovat olleet aikaisemmin mukana tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminnassa. Kuntien lisäksi avustushaussa ovat mukana myös yksityiset opetuksen järjestäjät. Hakuryhmä 3 Osa tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoimintaan kohdennetusta valtion erityisavustuksesta asetetaan haettavaksi kehittämisverkostotoimintaan. Hakuryhmässä kolme avustus on tarkoitettu uudelle perustettavalle kehittämisverkostolle (1-2 kpl). Kehittämisverkosto muodostuu vähintään kahdesta tehostetun ja erityisen tuen hankkeeseen kuuluvasta opetuksen järjestäjästä, joista yksi kantaa kehittämisverkoston vetovastuun. Opetuksen järjestäjien lisäksi verkostoon tulee kuulua tieteellisen osaamisen kehittämistoimintaan tuova taho sekä kodin ja koulun yhteistyötä kehittävä

2 taho. Vetovastuusta huolehtivan opetuksen järjestäjän tehtävänä on jo avustuksen hakuvaiheessa kutsua mukaan kehittämisverkostoonsa osallistuvat muut toimijat. Kehittämistyöstä saatavien tulosten on oltava valtakunnallisesti levitettävissä. Avustusten myöntämisen välttämättömät edellytykset Hakemusten tulee saapua määräajassa. Hakijan on oltava hakukelpoinen. Hakija on antanut pyydetyt selvitykset aiemmin myönnettyjen valtionavustusten käytöstä. Avustuksen käyttötarkoitus on käytölle asetettujen tavoitteiden mukainen. Avustettava hanke tai toiminta toteutetaan avustuksen käyttöajan rajoissa. Kehittämistoiminnan yleiset tavoitteet Hankkeen puitteissa suunniteltu ja toteutettava toiminta on oltava selkeästi organisoitua. Kustannusarvion, rahoitussuunnitelman ja aikataulutuksen tulee olla realistisia ja toteutettavissa olevia. Toiminta toteutetaan yhteistyössä paikallisten ja/tai alueellisten yhteistyöverkostojen kanssa. Tulosten tulee näkyä suoraan perustoiminnassa. Hakuryhmän tavoitteet, painopisteet, valintaperusteet ja hakuaika HAKURYHMÄT 1 ja 2 Tavoitteet Opetuksen järjestäjät kehittävät oppimisessaan ja koulunkäynnissään tukea tarvitsevien oppilaiden opetusta osana perusopetuksen laadun kehittämistoimintaa. Toiminnan kohteena ovat esi- ja perusopetuksen oppilaat, jotka tarvitsevat opiskelussaan joko yleistä, tehostettua tai erityistä tukea. Toimintaan voi osallistua myös lisäopetuksen oppilaita. Toiminnan tarkoituksena on opiskelun tuen kolmiportaisuuden ja palvelurakenteen kehittäminen sekä toimenpiteiden vakiinnuttaminen opetustoimen käytänteisiin. Kehittämistyön lähtökohtana on, että jokainen oppilas saa tarvitsemansa tuen oikea-aikaisesti ja oikean vahvuisena mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Toiminnassa painotetaan moniammatillista, eri hallintokuntien, organisaatioiden ja koulutusasteiden rajat ylittävää yhteistyötä, johon osallistuvat opetustoimen lisäksi kuntien sosiaali- ja terveystoimi. Opiskelussaan yleistä, tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen kehittämisessä on tärkeää rakentaa jatkumo esiopetuksen ja perusopetuksen välille, perusopetuksen

3 sisälle sekä perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen välille. Kehittämistyön tuloksena saatujen toimintamuotojen ja käytänteiden vakiinnuttaminen edellyttää erityisesti koulujen sekä opetus-, nuoriso-, sosiaali- ja terveystoimesta hallinnollisesti vastaavien henkilöiden sitoutuneisuutta. Painopisteet Valtionavustus myönnetään opetuksen järjestäjälle kehittämistyöstä sekä sen tulosten vakiinnuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Painopistealueita ovat: Tehostettu ja erityinen tuki esiopetuksessa Opetuksen järjestäjän (kunnan) yhteisten toimintatapojen luominen opetussuunnitelman toteuttamiseksi. Työyhteisöjen kouluttaminen näiden toimintatapojen käyttöön koulutuksen, työnohjauksen ja konsultaation avulla. Erityisiä painopistealueita ovat: hallinnolliset rakenteet ja menettelytavat oppilashuollollinen yhteistyö, yhteistyön prosessit koulun työskentelytavat etenkin vuosiluokilla 7-9 Kodin ja koulun välinen yhteistyö, huoltajien osallisuuden ja oppilaiden kuulluksi tulemisen rakenteet Siirtymävaiheet esiopetuksesta perusopetukseen perusopetuksen sisällä perusopetuksesta toiselle asteelle Valintaperusteet Kehittämishankkeen valintaperusteita ovat: Opetuksen järjestäjä kehittää yleisen, tehostetun ja erityisen tuen toimintatapoja Opetuksen järjestäjä muuttaa paikallisia yleisen, tehostetun ja erityisen tuen toimintatapoja lakiuudistuksen sekä uudistettujen opetussuunnitelman perusteiden suuntaisesti Henkilöstöä tiedotetaan ja koulutetaan niin, että uudistetut toimintamallit ovat kaikkien käytössä Kehittämistoiminta voidaan järjestää yhden opetuksen järjestäjän toimintana tai opetuksen järjestäjien yhteistoimintana. Jos toiminta toteutetaan usean opetuksen järjestäjän yhteisenä, hakemuksesta tulee käydä ilmi toimintaan osallistuvat opetuksen järjestäjät sekä niiden sitoutuminen kehittämistyöhön. Tällöin hakijana oleva opetuksen järjestäjä tekee sopimukset muiden toimijoiden kanssa valtionavustuksen käytöstä, käytön valvonnasta ja ehdoista. Uusien toimijoiden on myös mahdollista liittyä jo aiemmin tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminnassa mukana olleen kunnan kumppaniksi seudulliseen kehittämistyöhön. Kehittämistyön kokonaisuudesta vastaa paikallisesti tätä tarkoitusta varten muodostettava ohjausryhmä. Ohjausryhmän kokoonpanon tulee tukea moniammatillista ja eri hallintokuntien välistä yhteistyötä. Ohjausryhmän lisäksi

4 kehittämistä varten tulee nimetä kehittämistoimintaa ohjaava ja suunnitteleva henkilö, koordinaattori. Hakemuksesta tulee käydä ilmi kuinka nämä painopistealueisiin perustuvat valintaperusteet näkyvät käytännön toimenpiteinä. Hakuaika HAKURYHMÄ 3 Tavoitteet Kehittämisverkoston toiminnan tavoitteena on luoda yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen liittyviä innovaatioita sekä kehittää ja mallintaa niitä osana perusopetuksen kehittämistä. Keskeinen kehittämisverkostotoiminnan tavoite on työn tulosten soveltuminen valtakunnalliseen levitykseen. Toiminnan kohteena ovat esi-, perus- ja lisäopetuksen oppilaat, jotka tarvitsevat opiskelussaan joko yleistä, tehostettua tai erityistä tukea. Kehittämistyön lähtökohtana on, että jokainen oppilas saa tarvitsemansa tuen oikea-aikaisesti ja oikean vahvuisena mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Painopiste Kehittämisverkostotoiminnan painopistealue on kodin ja koulun välinen yhteistyö sekä huoltajien osallisuuden ja oppilaiden kuulluksi tulemisen rakenteiden kehittäminen. Valintaperusteet Valtionavustus myönnetään kehittämisverkostosta vastaavalle opetuksen järjestäjälle kehittämistyön toteutuksesta ja tulosten levittämisestä aiheutuviin kustannuksiin vuosina Kehittämisverkostossa kehitetään, mallinnetaan ja levitetään huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön sekä huoltajien osallisuuden ja oppilaiden kuulluksi tulemisen rakenteiden innovaatioita. Kehittämistyön tulosten tulee soveltua valtakunnalliseen levitykseen. Kehittämisverkoston toimintaa ohjaamaan tulee perustaa ohjausryhmä, jossa on edustettuna kaikki mukana olevat opetuksen järjestäjät, tieteellisen osaamisen tuova yhteisö sekä kodin ja koulun yhteistyötä kehittävä taho. Kehittämisverkostolle nimetään työtä ohjaava ja kokoava koordinaattori, joka osallistuu toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen, ohjaamiseen ja konsultointiin paikallisella tasolla sekä yhteistyöhön aiemmin perustettujen kehittämisverkostojen kanssa. Hakijana oleva opetuksen järjestäjä tekee sopimukset muiden toimijoiden kanssa valtionavustuksen käytöstä, käytön valvonnasta ja ehdoista.

5 Hakemuksesta tulee käydä ilmi kuinka painopistealueisiin perustuvat valintaperusteet näkyvät käytännön toteutuksena verkostossa. Hakemuksesta tulee käydä ilmi: kehittämistyön tavoitteet, sisällöt ja aikataulu toimintaan osallistuvat opetuksen järjestäjät, tieteellisen osaamisen kehittämistoimintaan tuova taho sekä kodin ja koulun välistä yhteistyötä kehittävä taho miten kehittämistyössä hyödynnetään aiempaa alan tutkimus- ja kehittämistyötä eri tahojen osuus verkoston kehittämistoiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja sitoutuminen kehittämistyöhön Hakuaika Hakemusasiakirjat Avustushakemus tehdään hakulomakkeella. Hakemus on tehtävä koulutuksen järjestäjän nimissä ja hakemuksen allekirjoittajalla tulee olla nimenkirjoittamisoikeus koulutuksen järjestäjän puolesta. Tämä tiedote ja sähköinen hakulomake ovat saatavilla Opetushallituksen www-palvelimelta osoitteessa Valtionavustuksen hakuaika Valtionavustusta haetaan sähköisellä lomakkeella. Sähköinen lomake sulkeutuu haun päättymispäivänä klo jolloin hakemusten on oltava viimeistään Opetushallituksen kirjaamossa. Sähköisesti täytetty valtionavustushakemus tulostetaan, allekirjoitetaan ja toimitetaan kahtena kappaleena Opetushallituksen kirjaamoon (os. PL 380, Helsinki). pyrkii tekemään päätökset avustusten myöntämisestä mennessä. Valtionavustuksen käyttöaika Avustus myönnetään vuoden 2011 määrärahasta. Avustuksen käyttöaika alkaa ja päätyy Muuta Valtionavustusta ei voi käyttää toimintaan, johon on tarjolla erikseen valtionavustusta tai muuta julkista rahoitusta. Avustusta ei voi käyttää myöskään opetuksen järjestäjälle kuuluvan perustoiminnan rahoittamiseen eikä uusien työntekijöiden palkkaukseen. Myönnettävän valtionavustuksen suuruuteen vaikuttaa suunniteltujen kehittämistoimenpiteiden laatu, opetuksen järjestäjän aiemmin tekemän kehittämistoiminnan laajuus sekä opetuksen järjestäjän/järjestäjien toiminta-alueella

6 olevien esi- ja perusopetusikäisten oppilaiden lukumäärä. Valtionavustus lasketaan opetuksen järjestäjäkohtaisena. Jos toiminta toteutetaan opetuksen järjestäjien välisenä yhteistyönä, hakemuksesta tulee käydä ilmi, mitkä opetuksen järjestäjät osallistuvat kehittämistyöhön. Opetuksen järjestäjä tai kaikki kehittämistoiminnassa mukana olevat opetuksen järjestäjät sekä kehittämisverkoston jäsenet yhdessä osallistuvat hanketoimintaan liittyvään tuloksellisuuden arviointiin ja raportoivat tuloksista sekä saadun avustusmäärärahan käytöstä myöhemmin annettavan ohjeen mukaisesti. Lisätiedot Lisätietoja antavat: assistentti Helen Ala-Seppälä, , sähköposti: opetusneuvos Aija Rinkinen, , sähköposti: johtaja Jorma Kauppinen opetusneuvos Aija Rinkinen