Muuttumattomuus ei ole vaihtoehto näkökulmia kyläkoulukeskusteluun ja kouluverkkosuunnittelun arkeen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Muuttumattomuus ei ole vaihtoehto näkökulmia kyläkoulukeskusteluun ja kouluverkkosuunnittelun arkeen"

Transkriptio

1 Muuttumattomuus ei ole vaihtoehto näkökulmia kyläkoulukeskusteluun ja kouluverkkosuunnittelun arkeen Palveluverkkotyön yleisötilaisuus , Lohja Sami Tantarimäki, Turun yliopiston Brahea-keskus

2 KUKA Sami Tantarimäki Turun yliopiston Brahea-keskuksen suunnittelija (maantieteilijä, FT) Alue- ja maaseutukehittäjä- ja tutkija Varsinais-Suomen Kylät ry:n puheenjohtaja Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) Elämänlaatuverkoston jäsen Leader-ryhmä Varsin Hyvä ry:n hallitus Maaseudun Uusi Aika ry:n hallitus TÄNÄÄN PUHUTAAN Koulukeskustelun luonteesta Lakkautusuhan vaikutuksista Kylän sydämestä Muutoksen väistämättömyydestä

3 Kouluverkkokeskustelu muutoksessa Kyläkoulukeskustelu liittyy lähes poikkeuksetta lakkautusuhkaan. Uhkaan siksi, että lopputulos voi olla muukin Peruskoulut < 50 opp. (* Peruskoulut yhteensä Lukiot Lakkautusuhan taustalla voi vaikuttaa yhdessä ja erikseen useita tekijöitä: kunnan taloudellinen tilanne, ikä- ja väestörakenteen muutokset, koulurakennusten kunto, koulumatkojen turvattomuus, kuntarakenteen muutokset, vanhempien oma toiminta* Keskusteluun liittyy huoli kunta- ja kouluyhteisön elin- ja vetovoimaisuudesta *Egelund, Niels & Helen Laustsen (2006): School closure: What are the consequences for the local society. Scandinavian Journal of Educational Research 50:4, Samassa ajassa peruskoululaisten määrä on vähentynyt oppilaalla ja lukiolaisten oppilaalla

4 Keskustelun aloitteen tekijä on yleensä kunta (joskus myös vanhemmat), mutta kestosta ja lopputuloksesta ei ole varmuutta > roikkuvan päätöksen ongelma Keskustelussa on useita osapuolia, minkä vuoksi näkökulmat vaihtelevat paikallisen palvelutason kerrannaisvaikutuksista opetuksen tasoon, kuntataloudesta paikallistalouteen ja yksilön toiveista yhteisön etuun Yleensä kyse on vuosia tai vuosikymmeniä jatkuneesta neuvonpidosta Muut (kylä)- koulut Muut asuinalueet/ kylät Naapurikunnan asuinalueet, kylät ja koulut Yrittäjät Naapurikunnat KOULU- KESKUS- TELU Yhdistyk set Asukkaat, käyttäjäryhmät Päättäjät Lapset Virkamiehet Opettajat Vanhemmat

5 Esimerkkejä kouluverkkoprosessista Keskustelua on luonnehdittu päätöksenteon tasolla hiljaiseksi reformiksi **; mieluummin vaietaan kuin avataan > näkyy kriisien kautta etenemisenä, tilaisuuksissa, kestona Nopean päätöksenteon tavoittelussa ja tilanteissa ongelmaksi muodostuu yleensä se, että kaiken tuotetun tiedon omaksumisesta ja siihen reagoimisesta tulee haastavaa. Kiistellään, ei keskustella **Kvalsund, Rune (2009): Centralized decentralization or decentralized centralization? A review of newer Norwegian research on schools and their communities. International Journal of Educational Research 48: Säkylä (Karhusuo, Pyhäjoki) 2 kk 2010 Sysmä (Ravioskorpi) 3 kk 2007 Jalasjärvi (Harri, Ilvesjoki, Keskikylä) 4 kk 2010 Lammi, nyk. Hämeenlinna (Mommila, nyk. Hausjärveä) 6 kk 2007 Pöytyä (Haveri, Rannanmäki, Karinainen) 10 kk 2011 Kurikka (Kamppi, Levi, Polvi) 11 kk 2007 Veteli (Patana, Pulkkinen) 12 kk 2010 Urjala (Menonen, Puolimatka) 15 kk 2007 Siilinjärvi (Kolmisoppi, Kumpunen, Jännevirta) 16 kk 2007 Sipoo (Salpar, Gumbostrand) 18 kk 2011 Korpilahti, nyk. Jyväskylä (Horkka) 24 kk 2007 Uuden koulun rakentamispäätös Mikkelin Ihastjärvi > vanha elinkaaren päässä 11 kk 7 v 2012 valmis Nousiaisten Valpperi > korjauskelvoton 7 v kesken Huittisten Suttila > sisäilmaongelmat 2 v 2014 valmis

6 ANY PUBLICITY IS GOOD PUBLICITY?

7 Lakkautusuhkaan reagoiminen Reagoinnin kolme vaihetta* 1. tieto lakkautuksesta aiheuttaa sekavuutta ja epävarmuutta 2. seuraa taistelu päätöstä vastaan 3. lopulta koittaa muutos uuteen kouluun ja arkeen Tämä on yleistettävissä, mutta todellisuudessa kuitenkin lopputulos vaihtelee. Uhkaan suhtautumiseen vaikuttaa myös paljon se miten todennäköisenä lakkauttamisen mahdollisuutta on kouluyhteisössä pidetty ja/tai miten asia kunnan taholta esitetään, sekä se, että perinteiseen vastarintaan ryhtyminen ei ole enää niin itsestään selvää* Hiipuvassa yhteisössä myönnetään väistämättömän olleen edessä jo pitkään, vaikka koulun sulkemista on saatettukin protestoida viimeisenä huutona kylän tulevaisuuden puolesta ** Koulua helposti pidetään itsestäänselvyytenä ja palveluiden merkitykseen havahdutaan vasta, kun niitä ollaan menettämässä. Päätös yllättää, kuten niin monesti näissä tilanteissa todetaan. *** Kiistatilanteita ruokkiva yllätysmahdollisuus on olemassa uhkatilanne tiedostettaessakin: esimerkiksi sovitussa pysymättömyys ja/tai päätösesityksen suljettu valmistelu yhdistettynä tavoitteeseen nopeasta päätösaikataulusta **** * Witten, Karen, McCreanor, Robin Kearns & Laxmi Ramasubramanian (2001): The impacts of a school closure on neighbourhood social cohesion: narratives from Invercargill, New Zealand. Health & Place 7, **Egelund, Niels & Helen Laustsen (2006): School closure: What are the consequences for the local society. Scandinavian Journal of Educational Research 50:4, ***Kearns, R.A., N. Lewis, T. McCreanor, & K. Witten (2009): `Status quo is not an option`: Community impacts of school closure in South Taranaki, New Zealand. Journal of Rural Studies 25, ****Tantarimäki 2010

8 Yksioikoisimmillaan asiat on jo päätetty ja kaikki muu on muodollista (Irwin & Seasons 2012: 55)

9 Lähintä koulua yleensä suositaan, koska.. maaseudun kannalta valinnan mahdollisuudet ovat olleet jo valmiiksi heikot. Harveneva kouluverkko vain syventää alueellista epätasapainoa kylien ja taajamien välillä. Mutta lakkautusuhka, lakkautusuhkaan väsyminen, arjen sujuvuus, koulun opetuksen laatu, muut koululujen erityisominaisuudet ja/tai vaikka protesti ovat esimerkkejä tilanteista, joissa lasten koulutien suuntia mietitään ja valintoja tehdään. * Valinnoilla on luonnollisesti vaikutuksensa kouluverkkoon ja koulukeskusteluun (vrt Rimpiläinen, Iisalmi). *Witten, Karen, McCreanor, Robin Kearns & Laxmi Ramasubramanian (2001): The impacts of a school closure on neighbourhood social cohesion: narratives from Invercargill, New Zealand. Health & Place 7, ; Tantarimäki et al 2014

10 Vanhempien on todettu selviävän lapsia huonommin koulujen lakkauttamisesta. Tätä selittänee osaltaan se, että joillekin vanhemmille ja asukkaille koulu saattaa olla ainoa yhteisö, jossa he ovat mukana. Uusiin kouluyhteisöihin pääseminen voi tuntua vaikealta ja vieraalta * Tilanteeseen sopeutumisen vaikeutta selittää osaltaan myös koulun vaikutus asuntojen ja koko alueen arvoon ja arvostukseen, sillä Toisiaan ruokkivana ilmiönä tunnistetaan se, että toimiva ja laadukas julkinen lähikoulu vaikuttaa osaltaan alueen arvostukseen, arvoon ja kysyntään ** *Witten, Karen, McCreanor, Robin Kearns & Laxmi Ramasubramanian (2001): The impacts of a school closure on neighbourhood social cohesion: narratives from Invercargill, New Zealand. Health & Place 7, **Black 1997: 1, 28; Bogart & Cromwell 2000: 280, 304; Gibbons & Machin 2002: 1, 23 24; Fack & Grenet 2007: 2, 21, 24 KUVA: Bernelius, V Eriytyvät kaupunkikoulut. Helsingin peruskoulujen oppilaspohjien erot, perheiden kouluvalinnat ja oppimistuloksiin liittyvät aluevaikutukset osana kaupungin eriytymiskehitystä. Helsingin kaupungin tietokeskus, Tutkimuksia 2013:1.

11 Kylän sydän Kylä kuolee? Lapsia ja kouluja pidetään kestävän ja vetovoimaisen paikallisyhteisön symboleina. Lapset takaavat yhteisön ja opetuksen jatkuvuuden, koulu rakennuksena monen toiminnan ja palvelun ylläpitämisen. Koulun ja yhteisön välinen suhde ilmaisee sekä yhteisön kykyä vahvistaa alueensa sosiaalista pääomaa ja sosiaalisia verkostoja, että edistää koko kouluyhteisön uusiutumista ja elinvoimaisuutta. Hyvässä symbioosissa koulu on jotain, joka kuuluu yhteisöön ja jonka yhteisö haluaa omistaa. > Instituutio yhteisössään Koulun lakkautuksen lopulliset vaikutukset ovat erilaisia ja ajatus kylän kuolemasta jakaa näkemyksiä. Koulujen sulkemiset eivät heti aiheuta väestökatoa, mutta pitkässä juoksussa paikallisyhteisö hiipuu* Koulu ei välttämättä ole ratkaiseva tekijä kyläyhteisön elinvoimaisuuden säilymiseksi, eikä koulun loppuminen tarkoita kylän loppumista.** Havainnot Suomestakin puhuvat erilaisten kokemusten puolesta (mm. Tantarimäki 2011) > sijainti, kylätalo, toiminta *Kvalsund, Rune (2009): Centralized decentralization or decentralized centralization? A review of newer Norwegian research on schools and their communities. International Journal of Educational Research 48: **Haartsen, Tialda & Van Wissen, Leo (2012): Causes and consequences of regional population decline for primary school. Tijdschift voor Economische en Sociale Geografie, Vol 103:4,

12 Koulun loppumisella on joka tapauksessa suuri merkitys päivittäisiin rutiineihin ja toimintatapoihin**, ja sitä kautta yhteisön arkeen ja yhteisöllisyyteen. Negatiivista vanhempien ajankäyttö lasten kuljettamiseen on lisääntynyt, koska sulkeminen pakottaa kulkemaan yhteisön ulkopuolelle niin kouluun kuin koulun yhteydessä järjestettyihin harrastuksiin lapset ovat kokeneet etääntymistä yhteisöstään perheen yhteinen aika ja tekeminen vähenevät, autoiluun ja kulkemisiin käytetyn ajan lisääntyminen on vähentänyt muuta sosiaalista elämää *** opetuksessa vanhempien ja yhteisön osallistuminen sekä paikallisen tietotaidon hyödyntäminen vähenee (koulun ja kodin etäisyyden vaikutus)**** Positiivista lisääntynyt liikkuminen ja uusissa yhteisöissä vietetty aika on tuonut mukanaan uusia ystäviä, sosiaalisia verkostoja ja näin kehittänyt sosiaalista elämää niin lapsilla kuin vanhemmilla. tarjonnut mahdollisuuden hyödyntää muiden yhteisöjen palveluita, harrastusmahdollisuuksia ja muita resursseja, sekä tuonut mukanaan uusia ystäviä ja verkostoja*** Laajemman kouluyhteisön sydän Toimiva kyläkoulu on voinut saada hyvän opetuksen ja/tai muun aktiivisen toiminnan myötävaikutuksella tukea ja oppilaita oman kouluyhteisönsä ulkopuolelta. tällöin koululla on rooli yhä laajemman kouluyhteisön sydämenä **Haartsen, Tialda & Van Wissen, Leo (2012): Causes and consequences of regional population decline for primary school. Tijdschift voor Economische en Sociale Geografie, Vol 103:4, ***Oncescu, Jacquelyn & Giles, Audrey R. (2012): Changing relationships: the impacts of a school s closure on rural families. Leisure/Loisir, Vol 36:2, ****Bogart, William T. & Brian A. Cromwell (2000): How much is a neighbourhood school worth? Journal of Urban Economics 47, ; Irwin, Bill & Seasons, Mike (2012): School closure decision making process: problems and prospects. Canadian Journal of Urban Research, Vol 21:2,

13 Myönteisen mahdollisuuden edessä* Kilpailua, kateutta, eripuraa ja valintoja voisi olettaa syntyvän myös silloin, kun uhkakuvista huolimatta, niistä poiketen tai niiden sijaan kyläkoululle tulee uutta toimintaa (esim. pakolaisia), kylälle rakennetaan uusi koulurakennus tai toiminta jatkuu lopulta hyvässä yhteistyössä Sivistysjohtajien kokemukset eivät kuitenkaan tue tätä oletusta, vaan asia koetaan kylillä yhteiseksi; jopa niin, että tukea on tullut enemmän kyliltä, joilla koulua ei enää ole. Kolarin (Yle ) ohella Suomeen on rakennettu, rakenteilla tai suunnitteilla uusia koulurakennuksia ainakin Mikkeliin (Ihastjärvi), Huittisiin (Suttila), Nousiaisiin (Valpperi), Oulaisiin, Keuruulle, Orimattilaan ja Perhoon (Yle 2013; 2014; Sarkkinen 2014; Suur-Keuruu 2014; Tantarimäki et al 2014). Koulu kokoaa nyt yhä suuremman yhteisön ympärilleen > looginen kehitys harvenevassa kouluverkossa, mutta totta myös säilyneessä Uuden koulurakennuksen arveltiin luovan kunnan sisäistä kysyntää, mutta tässä ei kuitenkaan nähty ongelmaa. *Tantarimäki et al 2014: Vastavirtaan ja

14

15 Uhista ja kriiseistä yhteisvastuullisemmalle tielle Yhteinen ajatteluprosessi jää käymättä tai kesken, jollei siihen varata riittävästi aikaa etukäteen, väliaikaisratkaisun aikana, tai viimeistään lopullisen päätöksen jälkeen Jälkihoito- ja arvio ovat prosessin olennainen osa, mutta nyt siitä ei kanneta vastuuta Haasteena on yhä se, miten kouluverkkosuunnittelusta saadaan tämän kokonaiskuvan näkevä, eri osapuolet ja hallinnonalat yhdistävä, osallistuva, ennakoiva ja aiemmat kouluverkkoratkaisut arvioiva prosessi yksinkertaisesti viisaampi/ älykkäämpi tapa toimia a b c d ARVIOINTI KOKONAISKUVA ENNAKOIVA JA AVOIN SUUNNITTELU KOULUVERKKORATKAISU JA SEN MUKAINEN JÄLKIHOITO

16 ARVIOINTIA - ennen ja jälkeen Suunnitelma on tulevaisuusarvio aiempaa paremmasta tavasta toimia, joten valitun ratkaisun oletettua toimivuuttakin tulisi arvioida > hallituttu kokonaisuus Ehditäänkö/voidaanko/halutaanko jo tehtyjen palveluverkkopäätösten säästö- ja toteutusvaikutuksia arvioida ennen seuraavaa kierrosta? Horjuttaisiko ennakoiva tai ajantasainen keskustelu kaikesta huolimatta status quota? Voiko tällaista keskustelua käydä? Tarkkuudessaan jälkiarvio yltää varmasti samaan kuin säästöarvio, joten jos ensimmäiseen luotetaan niin miksei jälkimmäiseen? Koulu- ja kylä/asuinalueyhteisöjen tila?

17 Raumalla pikkukoulujen sulkemisen uutisoitiin säästäneen säästämiseltä. Valtuutettujen aloitteesta virkatyönä tehdyssä selvityksessä arvioitiin, että viisi vuotta sitten suljettujen viiden koulun pitäminen toiminnassa olisi tullut maksamaan vuosittain noin puolimiljoonaa euroa nykyistä verkkoa enemmän (Turun Sanomat ). Kauhajoella puolestaan lapsiperheet olivat kiinnostuneita kuulemaan kolmen koulun lakkauttamisesta (2010) saavutetuista säästöistä. Oletettua pienemmällä lisäryhmätarpeella, poistuneilla kiinteistökuluilla sekä Rauman tapaan henkilökunnan vähentymisellä arvioitiin säästöiksi noin euroa seuraavalle vuodelle (Kauhajoen Kunnallislehti ). Joensuussa sen sijaan uudelleen järjestelyjen ennakoinnin haastavuus konkretisoitui reiluna koulubudjettiarvion ylityksenä (Karjalainen ). eli onnistuu, jos vain tahtoa on.

18 Talousarvion taustalla Noin miljoonan euron säästövaade vuosittain edellyttää muutakin kuin pintaraapaisua. Nyt on pakko mennä rakenteisiin, jotta saadaan säästöjä, mutta samalla pysytään kuitenkin turvaamaan palvelut, koska meille jäisi edelleen neljä koulupiiriä. YLE Varattavat määrärahat pohjautuvat kunnan strategiaan; tahtotilaan mitä halutaan olla ja mihin tähdätään tulevaisuudessa Kunnan taloudellinen tilanne on kuitenkin tahtotilaa voimakkaampi. Kuntien kiristynyt talous ja lisääntynyt palveluiden järjestämisvelvollisuus on luonut tarpeen etsiä vaihtoehtoja ja vertailla omaa toimintaa muiden vastaavaan toimintaan. Karejoki, Kirsi (2011). Perusopetuksen kustannusten vertailu. Opetustoimen määrärahat ja kustannukset viidessä Päijät-Hämeen kunnassa. Lahden AMK, Liiketalous, opinnäyte.

19 Perusopetuksen kustannuksiin vaikuttavat monet tekijät kuten opettajien palkkarakenne, opetusryhmien koko, etäisyydet, koulurakennusten määrä ja kunto, ruokailun järjestäminen ja erityisoppilaiden määrä. Yksi vaikuttava tekijä on kuntien omat päätökset, eli kuinka paljon resursseja halutaan antaa kouluille. Koulujen lakkautus uhkaa viedä valtionavun Joutsassa Kyläkoulujen lakkautukset uhkaavat viedä Joutsalta valtionavustukset, jotka on myönnetty opetusryhmien pienentämiseen. Itä-Häme Karejoki, Kirsi (2011)

20 KOULU/PALVELUVERKON KOKONAISKUVA Tarkoituksenmukaisen kouluverkon ylläpitäminen kunnissa edellyttää ajoittaista uudelleenjärjestelyä yhteiskunnan, rakenteiden ja talouden muuttuessa. Tämän vuoksi on tärkeää, että keskustelun osapuolet (ensisijassa vanhemmat, asukkaat, päättäjät, virkamiehet, opettajat, lapset) ymmärtävät kokonaiskuvan: Liikunta, harrastus-, ja juhlatila Etätyö, kokoustila, hub KYLÄ- KOULU Päiväkoti, esikoulu, nuorisotila miksi lasten ja opetuksen ohella kyse on aluekehittämisestä, yhteisöllisyydestä ja taloudesta, miksi talouden ohella kyse on opetuksesta ja aluekehittämisestä, ja edelleen, miksi paikallisen elinvoimaisuuden ohella on ajateltava myös omaa raittia laajemmin. Yhdistyksiä Kauppa, posti, apteekki KYLÄ Kotihoito Järjestöja yhdistystoiminta Vanhuspalvelut Yritystoiminta Seurakuntatyö Päiväkoti Yritystoimintaa Liikuntapaikkoja

21 Yritystoiminta Seurakuntatyö Liikunta, harrastus-, ja juhlatila Etätyö, kokoustila, hub KYLÄ- KOULU Kauppa, posti, apteekki Vanhuspalvelut Järjestöja yhdistystoiminta Päiväkoti, esikoulu, nuorisotila Kotihoito Yhdenkin osan muuttamisella, lisäämisellä tai poistamisella on täten aina paikallisia tai laajempia vaikutuksia KUNTA Yhdistyksiä KYLÄ Liikuntapaikkoja KUNTA Päiväkoti Yritystoimintaa

22 Esimerkkinä Maaseutu-Lohjan 5 KYLÄÄ: Miinus koulua sisäliikuntapaikkaa ulkoliikuntap kokoontumistilaa harrastetilaa - esikoulu - kirjastoautopysäkkejä Plus = suunnittelun reunaehdot + liikkuvat palvelut + asiointiliikenne + tietoliikenne + kulkuyhteydet + joukkoliikennepysäkit + kylätalot/yhteistilat

23 AVOIMUUS Kouluverkkoselvityksen julkaisemisen jälkeen esitettyjä aihepiiriin liittyviä kysymyksiä sekä niihin annettuja vastauksia. K2: Mihin perustuu selvityksessä oleva arvio Valpperin koulun uudisrakennuksen hinnasta ( )? V2: Hinta perustuu konsulttien näkemykseen keskimääräisestä oppilaitosrakentamisen todennäköisestä kustannuksesta (2 700 /m2). Arvioitu neliöhinta on kerrottu.. K8: Onko niin että kouluverkkoselvityksien tuloksena annetaan aina vain yksi vaihtoehto? Jos näin on, olisi silti varmasti ennen päätösten tekoa mielenkiintoista saada tietää mitä muita vaihtoehtoja on (vai onko edes) selvitystä tehdessä mietitty. Jo senkin tähden että kuntalaisten ei enää tarvitsisi ehdottaa jo mahdollisesti huonoksi todettuja vaihtoehtoja. V8: Selvityksen tekijät ovat pohtineet oman näkemyksensä käytettävissään olevien tietojen ja kokonaistilanteen perusteella. Joitakin esillä olevia vaihtoehtoja.keskusteluista on mainittu.. Kuntalaiset voivat toki ehdottaa järkeviksi ja tarkoituksenmukaisiksi katsomiaan vaihtoehtoja. Erilaisissa ratkaisuvaihtoehdoissa yleensä kaikissa on sekä hyviä että huonoja puolia. (www.nousiainen.fi; päivitys / J.Lumiainen)

24 MYÖS UUSILLE RATKAISUILLE, AJATTELUTAVOILLE, POISOPPIMISELLE LÄHIPALVELU- KESKUS Esimerkkinä Ihastjärvi,Mikkeli Mikkeli

25 JÄLKIHOITO.ON MUUTAKIN KUIN KOULUKULJETUSTEN JÄRJESTÄMINEN! Oli päätös lakkauttava, säilyttävä tai jotain siltä väliltä, niin tulisi huolehtia siitä, että keskustelu käydään loppuun, kaikki tietävät kuinka asiat etenevät ja kuinka yhteistyö kunnan ja kylän välillä jatkuu Avoimiksi jääneisiin kysymyksiin arvioidaan kouluverkkoratkaisun opetukselliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuivat, millaisia alueellisia ja yhteisöllisiä (maaseutu)vaikutuksia sillä, kuinka lakkautus prosessina hoidettiin, mitä kaikesta opittiin Päätöksen synnyttyä ei seuraa vastuuvapautta, vaan velvollisuus asian jälkihoidosta. > Asukkaiden ja/tai/vai kunnan vastuulla? Ylipäätään pidetään kiinni siitä mitä kylän tai kunnan kannalta myönteisen päätöksen toteutuessa luvattiin tehdä. Kunta on yhteisö ja tästä yhteisöllisyydestä on huolehdittava.

26 Muuttumattomuus ei siis ole mahdollisuus, tai edes mahdollista Kyläkoulukeskustelun vasta- ja valtavirtaan kulkeminen kertoo siitä, miten kyläkouluyhteisöt muuttuvat perinteisen tiukasta yhteisöllisyydestä väljemmin määrittyväksi ja miellettäväksi asiaksi. Kylä ja kylän sydän elävät ja muuttuvat ajassa, paikassa ja ihmisissä Maaseutukaupunkeja, kaupunkimaaseutua Muutokset vaativat uutta ajattelua niin paikallisesti kuin kunnassa Uusia ratkaisuja, ei toimintakyvyttömiä torsoja! Sanat ja teot Vastuun anto ja kanto

27 Pohdittavaksi Koulurakennusten monikäyttöisyys on perinteisesti alueen asukkaiden aktiivisuuden tulosta. Myös kunta voi ja voisi olla aktiivinen koordinaattori hajakeskittämällä eri ikäryhmien palveluitaan saman katon alle. Tai julkisen, yksityisen ja/tai kolmannen sektorin tuottamia > toisiaan tukevaa Koulurakennus tulee nähdä investointina tulevaisuuden aluekehitykseen: ei vain yhden kulmakunnan kehitykseen, vaan laajojenkin maaseutukaupunkien mahdollisuuksiin tarjota erityyppisiä ja houkuttelevia asuinpaikkoja erilaisille asukkaille > kylä brändinä Raja-aidat ylittävän yhteistyön mahdollisuudet tulee nähdä, jotta osataan hyödyntää resurssitehokkaat ja yhteisvastuulliset ratkaisut niin paikallisesti kuin kuntatasolla > pelkän taloudenkin nimissä Haasteena yhä on se, miten kouluverkkosuunnittelusta saadaan tämän kokonaiskuvan näkevä, eri osapuolet ja hallinnonalat yhdistävä, osallistuva, ennakoiva ja aiemmat kouluverkkoratkaisut arvioiva prosessi > yksinkertaisesti viisaampi tapa toimia

28 SULJETUN SUUNNITTELUN kaava A Osallistamattomuus + ennakoimattomuus + jatkuva lakkautusuhka + vaihtoehdottomuus + talous + kiire + kiistely + aikalisä + valitukset + sisäiset riidat + ei arviointia + negatiivinen kuntaimago = todellinen säästö/hinta A "AVOIMEN SUUNNITTELUN" kaava B Arviointi +ennakointi + työrauha + vaihtoehdot + osallisuus+ yhteisvastuu+ jälkihoito+ positiivinen kuntaimago = todellinen säästö/hinta B

29 KIITOS! Mieluusti askel edellä. ja omaa toimintamallia esitellen!

Uusia (?) rooleja koulurakennukselle Mikkelin Ihastjärvellä. Kumppanuuspäivä 14.10.2015 Manu Rantanen

Uusia (?) rooleja koulurakennukselle Mikkelin Ihastjärvellä. Kumppanuuspäivä 14.10.2015 Manu Rantanen Uusia (?) rooleja koulurakennukselle Mikkelin Ihastjärvellä Kumppanuuspäivä 14.10.2015 Manu Rantanen www.helsinki.fi/yliopisto 15.10.2015 1 Kuvat: Manu Rantanen www.helsinki.fi/yliopisto 15.10.2015 2 Sisältö

Lisätiedot

KYLÄKAUPASTA YKSITYISTEN JA JULKISTEN PALVELUIDEN KÄYTTÖLIITTYMÄ

KYLÄKAUPASTA YKSITYISTEN JA JULKISTEN PALVELUIDEN KÄYTTÖLIITTYMÄ KYLÄKAUPASTA YKSITYISTEN JA JULKISTEN PALVELUIDEN KÄYTTÖLIITTYMÄ Sosiaalisten vaikutusten arviointiosuus Kick off 6.3.2013, Helsinki TY, koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, Sami Tantarimäki TOTEUTUSAIKATAULU

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Kouluverkkoselvitys. Lausunto

NOUSIAISTEN KUNTA. Kouluverkkoselvitys. Lausunto NOUSIAISTEN KUNTA Kouluverkkoselvitys Lausunto FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY P19874P001 Lausunto 1 (6) Oksanen Raila Sisällys 1 Johdanto... 1 1.1 Vaihtoehto 1. Valpperin koulun toiminta jatkaa korjaamattomassa

Lisätiedot

Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja

Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja 12.11.2009 Tero Haahtela Olavi Kallio Pekka Malinen Pentti Siitonen TKK BIT 1 Teknisen sektorin roolin kokeminen Teknistä sektoria ei koeta miellettävän

Lisätiedot

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä

Lisätiedot

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen Jyväskylä 12.3.2008 Keskustelua vapaaehtoistoiminnasta ja yleishyödyllisyydestä YTT Juha Heikkala Yhdistyksen / järjestön toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen STRATEGINEN SUUNNITTELU Strategia:

Lisätiedot

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Mikä Liikkuva koulu? Valtakunnallinen ohjelma, osa hallitusohjelmaa Tavoitteena aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä

Lisätiedot

Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa. kaisu.kumpulainen@jyu.fi

Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa. kaisu.kumpulainen@jyu.fi Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa kaisu.kumpulainen@jyu.fi Kylän muutos/ Kylän määrittelyä Kylien luonteen muutos: Perinteisistä maatalousyhteisöistä kehittämisyhteisöiksi Ihmisten

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014 Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä Valtuustosali 5.2.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat Nurmijärven hyvät lasten

Lisätiedot

Kouluverkkosuunnitelman muutosten tarkastelua

Kouluverkkosuunnitelman muutosten tarkastelua Kouluverkkosuunnitelman muutosten tarkastelua 20.10.2014 Sakari Brusila, Osikonmäen kyläyhdistys Panu Hynninen, Tuusmäen kyläyhdistys Miia Malinen, Tuusmäen koulun vanhempainyhdistys Sampo Luukkainen,

Lisätiedot

STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki

STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki KAUPUNKIA RAKENNETAAN STRATEGIOIDEN JA UNELMIEN AVULLA Kaupunkia ei rakenneta vain materian, vaan myös strategioiden ja unelmien

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Mitä lakkautuksesta opimme?

Mitä lakkautuksesta opimme? TURUN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS BRAHEAN JULKAISUJA B:2 Mitä lakkautuksesta opimme? Kyläkoulun lakkauttamisen perusteet, prosessi, säästöt ja vaikutukset viimeaikaisessa keskustelussa Tapaustutkimuksena

Lisätiedot

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry Aino Alasentie ECO SCHOOLS OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco Schools ohjelmaa Eco Schools

Lisätiedot

Markkuun koulu. Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille

Markkuun koulu. Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille Markkuun koulu Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille MAHDOLLISUUKSIEN MARKKUU V. 2025 VISIO SIITÄ MITÄ VOISI OLLA TYRNÄVÄN KALTAISESSA KUNNASSA, MARKKUUN KALTAISELLA KYLÄLLÄ, JOS LÖYTYY

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Pilottihankkeiden seurannan tuloksia

Pilottihankkeiden seurannan tuloksia Pilottihankkeiden seurannan tuloksia LK-seminaari 5.-6.10.2011, Yksikönjohtaja Kaarlo Laine Likes Vaikutuksia Oppilaiden liikkuminen koulupäivän aikana on lisääntynyt (9 mainintaa) Oppilaiden ja opettajien

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea HSL:n ja Motivan työnantajaseminaari 14.3.2013 Päivi Huhtala Tuko Logistics Osuuskunta Valikoima-, hankinta- ja logistiikkapalveluyhtiö,

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta

ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta Kati Honkanen, HTL, suunnittelija / tutkija kati.honkanen@helsinki.fi Lahden Tiedepäivä 11.11.2014

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan Helsingin kaupunkibrändin kehittämiseen

Tervetuloa mukaan Helsingin kaupunkibrändin kehittämiseen Tervetuloa mukaan Helsingin kaupunkibrändin kehittämiseen Outi Leppälä, Helsingin Lauri kaupunkimarkkinointiyksikkö Rotko 2014 Outi Leppälä Markkinointipäällikkö Kaupunkimarkkinointiyksikkö Elinkeino-osasto

Lisätiedot

KORPILAHTELAISTEN ARKI KUNTALIITOKSEN JÄLKEEN

KORPILAHTELAISTEN ARKI KUNTALIITOKSEN JÄLKEEN KORPILAHTELAISTEN ARKI KUNTALIITOKSEN JÄLKEEN Paula Määttä Korpilahden aluelautakunnan pj. 2009-2012 Pohjoisen Korpilahden yhteistyöyhdistys ry:n pj. KUNTALIITOKSEN TAUSTOJA Kunnanhallituksen aloite Kansanäänestyksen

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Aluelautakunnat kylien asialla ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Osallisuus, vaikuttaminen ja elinvoima Aluelautakunnat tärkeä osa Rovaniemen kaupungin pitkäjänteistä itsehallinnon ja asukkaiden

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN Lisää liikettä! Perusopetuksen opetussuunnitelma ja varhaiskasvatuslaki edellyttävät lasten ja nuorten aktiivisuuden

Lisätiedot

SPR:n vastaanottokeskustoiminta ja kunnan kotouttamistoiminta Punkalaitumella

SPR:n vastaanottokeskustoiminta ja kunnan kotouttamistoiminta Punkalaitumella SPR:n vastaanottokeskustoiminta ja kunnan kotouttamistoiminta Punkalaitumella Tilannekatsaus 1/2 Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskustoimintaa ollut kunnassa vuodesta 1992. Keskus toimii nyt neljättä

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Marko Ekqvist Perussuomalaiset

Marko Ekqvist Perussuomalaiset 1 / 14 27.9.2012 9:45 Yle logo Hae Uutiset Areena TV Radio Svenska Yle Helsinki Vastausten esikatselu Marko Ekqvist Perussuomalaiset Tietoja minusta Nimi: Puolue: Ikä: Ammatti: Kaupunginosa/kylä: Marko

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallinen ja eheä Suomi seminaari 24.-25.1.2012 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi Liipola Pääosin 1970-luvulla rakennettu selvärajainen

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 AKL 4.4.2014 Tiedolla johtaminen Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 Hieman taustaa Itsestäni : Kenneth Ekström 050-5700605 Usean vuodan kokemus autoalasta Eri tehtäviä vähittäiskaupassa Eri organisaatioissa

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)

Lisätiedot

Suvi Fried, sh, TtM, HM Ikäinstituutti etunimi.sukunimi(at)ikainstituutti.fi Ikäystävällinen asuinalue -seminaari 12.5. klo 10.

Suvi Fried, sh, TtM, HM Ikäinstituutti etunimi.sukunimi(at)ikainstituutti.fi Ikäystävällinen asuinalue -seminaari 12.5. klo 10. Suvi Fried, sh, TtM, HM Ikäinstituutti etunimi.sukunimi(at)ikainstituutti.fi Ikäystävällinen asuinalue -seminaari 12.5. klo 10.35-11 Kohteena erityisesti asuinympäristön ja asumisen fyysiset puitteet ja

Lisätiedot

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat Arjen turvallisuus järjestöt osallistuvat Turvapäivän tuloksia odotellessa Ideoita Miten järjestöt voivat toimia yhteistyössä keskenään Miten järjestöt voivat tukea viranomaisia Mikä rooli itselläni ja

Lisätiedot

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö

KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö Arjen turva? Läheisistä huolehtiminen vähentynyt yhteiskunta erottanut sukupolvet

Lisätiedot

SPR:n vastaanottokeskustoiminta ja kunnan kotouttamistoiminta Punkalaitumella

SPR:n vastaanottokeskustoiminta ja kunnan kotouttamistoiminta Punkalaitumella SPR:n vastaanottokeskustoiminta ja kunnan kotouttamistoiminta Punkalaitumella Tilannekatsaus 1/2 Maahanmuuttajat maaseudun arjessa hanke jatkaa Maahanmuuttajat kylille -hankkeen hyvien käytäntöjen jalkauttamista

Lisätiedot

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Mitä Leader tarkoittaa? Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden

Lisätiedot

Datatiedostoihin Asuinalue.sav ja Asuinalue.xls liittyvä kyselylomake

Datatiedostoihin Asuinalue.sav ja Asuinalue.xls liittyvä kyselylomake Datatiedostoihin Asuinalue.sav ja Asuinalue.xls liittyvä kyselylomake KAUPUNGIN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMISEEN LIITTYVÄ TUTKIMUSLOMAKE 1. VASTAAJAN TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli 1) mies 2) nainen 2. Ikäni on vuotta

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Asukastutkimus Pirkkalan kunta 3.6. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset Yleistä

Lisätiedot

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Tehtävä Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tehtävänä on tarjota

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys

Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys Tammela 19.4.2011 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Tästä on puhe Palvelujen järjestäminen maaseudulla Tammelan maaseutu Maaseudun elinkeinot

Lisätiedot

Lähipalveluiden määrittely ja asukkaiden osallisuus. Riitta Pylvänen Hankesuunnittelija 26.8.2014

Lähipalveluiden määrittely ja asukkaiden osallisuus. Riitta Pylvänen Hankesuunnittelija 26.8.2014 Lähipalveluiden määrittely ja asukkaiden osallisuus Riitta Pylvänen Hankesuunnittelija 26.8.2014 9.9.2014 HANKKEEN TAVOITTEITA Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden lähipalveluiden järjestämissuunnitelman

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Yhteisvoimin kotona hanke Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Päivän teemat Asiakkaan voimavaralähtöisyyden, osallisuuden ja toimijuuden näkökulma palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa

Lisätiedot

Kuntauudistus on lasten ja nuorten asia

Kuntauudistus on lasten ja nuorten asia Tiedätkö, mitkä palvelut ovat lasten ja nuorten arjessa tärkeitä? Tiedottaako kuntasi suunnitelmista ja palveluista lapsille ja nuorille? Suunnitellaanko kunnassasi kuntaliitosta? Oletko kysynyt lapsilta

Lisätiedot

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Torsti Hyyryläinen & Vesa Rouhiainen & Eeva Uusitalo Rural Studies -yliopistoverkoston 10-vuotisjuhlaseminaari Helsingin yliopiston Runeberg-sali

Lisätiedot

Yhteisöllinen oppiminen yksilöa kehittävänä ja kulttuureja yhdistävänä tekijänä

Yhteisöllinen oppiminen yksilöa kehittävänä ja kulttuureja yhdistävänä tekijänä Yhteisöllinen oppiminen yksilöa kehittävänä ja kulttuureja yhdistävänä tekijänä muiden huomioiminen sosiaaliset taidot kansainväisyystaidot vastuun =monikulttuurisessa ja kielisessä ottaminen ryhmässä

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä

Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä Palveluverkkomuutosten taustalla I Toiminnan laatu Kaiken palvelutuotannon ja toiminnan lähtökohtana pitää olla kuntalainen (tuotantolähtöisyys

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

Kaikille Hämeenlinnan seutukunnan yhdistyksille suunnattu kokoontumistilojen käyttö- ja tarvekysely

Kaikille Hämeenlinnan seutukunnan yhdistyksille suunnattu kokoontumistilojen käyttö- ja tarvekysely Kaikille Hämeenlinnan seutukunnan yhdistyksille suunnattu kokoontumistilojen käyttö- ja tarvekysely Hattula, Hämeenlinna (sekä kantakaupunki että liitoskunnat), Janakkala Toteutus: Linnaseutu ry / Pitäjärinki-hanke

Lisätiedot

LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS. Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland

LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS. Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland TYÖN TAUSTAA JA TAVOITTEITA Työn tilaajana oli RKM, Norrbotten Työstä

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella 26.4.2012 1 "There is often a property bubble around catchment areas. If a school makes a house more saleable or desirable,

Lisätiedot

MAASEUTUTUTKIJATAPAAMISEN TYÖRYHMÄT JA ESITYKSET Pieksämäki 28. 29.8.2014

MAASEUTUTUTKIJATAPAAMISEN TYÖRYHMÄT JA ESITYKSET Pieksämäki 28. 29.8.2014 MAASEUTUTUTKIJATAPAAMISEN TYÖRYHMÄT JA ESITYKSET Pieksämäki 28. 29.8.2014 TYÖRYHMÄ 1: Hankkeilla lisää lähiruokaa? Kehitys- ja tutkimustyön tavoitteita, tuloksia ja kohdentamisen tarpeita Ossi Kotavaara,

Lisätiedot

Ilmastonmuutos asukkaiden arjessa

Ilmastonmuutos asukkaiden arjessa Ilmastonmuutos asukkaiden arjessa Lahden tiedepäivä 29.11.2011 Susanna Vanhamäki Paikallisilla teoilla ilmastonmuutoksen hillintään - IMMU 2009-2012 tavoitteena sekä selvittää paikallisia konkreettisia

Lisätiedot

Maaseudun palvelujen erityiset haasteet

Maaseudun palvelujen erityiset haasteet Maaseudun erityiset haasteet Maaseudun palvelut politiikkadialogi 2013 Kuntatalo 5.3.2013 Ritva Pihlaja Näkökulma ratkaisee, mitä koemme haasteena Miten maaseudun palvelut pitäisi järjestää, maaseudun

Lisätiedot

Foorumitoiminta Pirkkalassa. Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014

Foorumitoiminta Pirkkalassa. Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014 Foorumitoiminta Pirkkalassa Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014 Foorumitoiminnan taustaa Foorumitoiminnan taustalla oli Tekesin rahoittama perusturvapalveluiden kehittämishanke Terveellä järjellä parasta

Lisätiedot

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015 FISS -teolliset symbioosit Suomessa Henrik Österlund 10.9.2015 Tarve teolliselle muutokselle Suomessa Yhteiskunnallinen tarve Suomi tarvitsee uusia tukijalkoja talouteen, globaaleilla markkinoilla toimivaa

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Sisäisen turvallisuuden kehittäminen 06.09.2013 Järjestöillä erilaisia rooleja Kansalaisyhteiskunta on laajempi

Lisätiedot

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,

Lisätiedot

Työryhmä 3: Sosiaalipedagogiset tutkimusmenetelmät opetuksessa

Työryhmä 3: Sosiaalipedagogiset tutkimusmenetelmät opetuksessa Työryhmä 3: Sosiaalipedagogiset tutkimusmenetelmät opetuksessa Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 21.11.2014 Elina Nivala & Sanna Ryynänen Lähtökohtia 1. Tutkimusmenetelmien osaaminen ei kuulu yksinomaan

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen

Lisätiedot

Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014

Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014 Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014 Otsikko/ kirjoitetaan Calibri -fontilla, fontti 18-20 keskitettynä, kaksirivinen otsikko laitetaan näin Tänne sijoitetaan

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TA P I O K A N G A S A H O 2 6. 1 0. 2 0 11 L Ä H TÖ KO H DAT S U UNNIT TE LUA LU E Lähdin suunnittelussa liikkeelle tutkimalla pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Huomisen kynnyksellä. Kommen&eja ja huomioita EETU ry:n tee&ämään kyselytutkimukseen

Huomisen kynnyksellä. Kommen&eja ja huomioita EETU ry:n tee&ämään kyselytutkimukseen Huomisen kynnyksellä Kommen&eja ja huomioita EETU ry:n tee&ämään kyselytutkimukseen Kyselyssä selvite+in 55 79- vuo4aiden käsitykset ikäihmisten ongelmista ja suhtautumisesta eläkeläisjärjestöihin sekä

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä Sami Teikko Koulutus Elämään terveyskasvatusohjelma Ohjelma Ikäryhmä Kesto Pidän huolta itsestäni 3-4 -vuotiaat 45 min

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas?

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas? Kolmas sektori maaseutukunnissa (HY Ruralia) Kolmas sektori ja julkinen valta (www.kaks.fi) Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas? Pirkanmaan maaseutufoorumi, Tampere 19.11.2010 Ritva Pihlaja

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukunnat

Kolmas sektori ja maaseutukunnat Kolmas sektori ja maaseutukunnat Maaseudun PARAS-seminaari Kuntatalo 5.12.2008 Ritva Pihlaja Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut Innokylä Uudistuvat lähipalvelut 12.9.2012 Mira Sillanpää Asukasagentti, Uudistuva kylä kaupungissa hanke Hämeenlinna Näkökulmana Uutta ajattelutapaa palvelujen järjestämiseen Lähellä tapahtuva toiminta

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot