Muuttumattomuus ei ole vaihtoehto näkökulmia kyläkoulukeskusteluun ja kouluverkkosuunnittelun arkeen

Transkriptio

1 Muuttumattomuus ei ole vaihtoehto näkökulmia kyläkoulukeskusteluun ja kouluverkkosuunnittelun arkeen Palveluverkkotyön yleisötilaisuus , Lohja Sami Tantarimäki, Turun yliopiston Brahea-keskus

2 KUKA Sami Tantarimäki Turun yliopiston Brahea-keskuksen suunnittelija (maantieteilijä, FT) Alue- ja maaseutukehittäjä- ja tutkija Varsinais-Suomen Kylät ry:n puheenjohtaja Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) Elämänlaatuverkoston jäsen Leader-ryhmä Varsin Hyvä ry:n hallitus Maaseudun Uusi Aika ry:n hallitus TÄNÄÄN PUHUTAAN Koulukeskustelun luonteesta Lakkautusuhan vaikutuksista Kylän sydämestä Muutoksen väistämättömyydestä

3 Kouluverkkokeskustelu muutoksessa Kyläkoulukeskustelu liittyy lähes poikkeuksetta lakkautusuhkaan. Uhkaan siksi, että lopputulos voi olla muukin Peruskoulut < 50 opp. (* Peruskoulut yhteensä Lukiot Lakkautusuhan taustalla voi vaikuttaa yhdessä ja erikseen useita tekijöitä: kunnan taloudellinen tilanne, ikä- ja väestörakenteen muutokset, koulurakennusten kunto, koulumatkojen turvattomuus, kuntarakenteen muutokset, vanhempien oma toiminta* Keskusteluun liittyy huoli kunta- ja kouluyhteisön elin- ja vetovoimaisuudesta *Egelund, Niels & Helen Laustsen (2006): School closure: What are the consequences for the local society. Scandinavian Journal of Educational Research 50:4, Samassa ajassa peruskoululaisten määrä on vähentynyt oppilaalla ja lukiolaisten oppilaalla

4 Keskustelun aloitteen tekijä on yleensä kunta (joskus myös vanhemmat), mutta kestosta ja lopputuloksesta ei ole varmuutta > roikkuvan päätöksen ongelma Keskustelussa on useita osapuolia, minkä vuoksi näkökulmat vaihtelevat paikallisen palvelutason kerrannaisvaikutuksista opetuksen tasoon, kuntataloudesta paikallistalouteen ja yksilön toiveista yhteisön etuun Yleensä kyse on vuosia tai vuosikymmeniä jatkuneesta neuvonpidosta Muut (kylä)- koulut Muut asuinalueet/ kylät Naapurikunnan asuinalueet, kylät ja koulut Yrittäjät Naapurikunnat KOULU- KESKUS- TELU Yhdistyk set Asukkaat, käyttäjäryhmät Päättäjät Lapset Virkamiehet Opettajat Vanhemmat

5 Esimerkkejä kouluverkkoprosessista Keskustelua on luonnehdittu päätöksenteon tasolla hiljaiseksi reformiksi **; mieluummin vaietaan kuin avataan > näkyy kriisien kautta etenemisenä, tilaisuuksissa, kestona Nopean päätöksenteon tavoittelussa ja tilanteissa ongelmaksi muodostuu yleensä se, että kaiken tuotetun tiedon omaksumisesta ja siihen reagoimisesta tulee haastavaa. Kiistellään, ei keskustella **Kvalsund, Rune (2009): Centralized decentralization or decentralized centralization? A review of newer Norwegian research on schools and their communities. International Journal of Educational Research 48: Säkylä (Karhusuo, Pyhäjoki) 2 kk 2010 Sysmä (Ravioskorpi) 3 kk 2007 Jalasjärvi (Harri, Ilvesjoki, Keskikylä) 4 kk 2010 Lammi, nyk. Hämeenlinna (Mommila, nyk. Hausjärveä) 6 kk 2007 Pöytyä (Haveri, Rannanmäki, Karinainen) 10 kk 2011 Kurikka (Kamppi, Levi, Polvi) 11 kk 2007 Veteli (Patana, Pulkkinen) 12 kk 2010 Urjala (Menonen, Puolimatka) 15 kk 2007 Siilinjärvi (Kolmisoppi, Kumpunen, Jännevirta) 16 kk 2007 Sipoo (Salpar, Gumbostrand) 18 kk 2011 Korpilahti, nyk. Jyväskylä (Horkka) 24 kk 2007 Uuden koulun rakentamispäätös Mikkelin Ihastjärvi > vanha elinkaaren päässä 11 kk 7 v 2012 valmis Nousiaisten Valpperi > korjauskelvoton 7 v kesken Huittisten Suttila > sisäilmaongelmat 2 v 2014 valmis

6 ANY PUBLICITY IS GOOD PUBLICITY?

7 Lakkautusuhkaan reagoiminen Reagoinnin kolme vaihetta* 1. tieto lakkautuksesta aiheuttaa sekavuutta ja epävarmuutta 2. seuraa taistelu päätöstä vastaan 3. lopulta koittaa muutos uuteen kouluun ja arkeen Tämä on yleistettävissä, mutta todellisuudessa kuitenkin lopputulos vaihtelee. Uhkaan suhtautumiseen vaikuttaa myös paljon se miten todennäköisenä lakkauttamisen mahdollisuutta on kouluyhteisössä pidetty ja/tai miten asia kunnan taholta esitetään, sekä se, että perinteiseen vastarintaan ryhtyminen ei ole enää niin itsestään selvää* Hiipuvassa yhteisössä myönnetään väistämättömän olleen edessä jo pitkään, vaikka koulun sulkemista on saatettukin protestoida viimeisenä huutona kylän tulevaisuuden puolesta ** Koulua helposti pidetään itsestäänselvyytenä ja palveluiden merkitykseen havahdutaan vasta, kun niitä ollaan menettämässä. Päätös yllättää, kuten niin monesti näissä tilanteissa todetaan. *** Kiistatilanteita ruokkiva yllätysmahdollisuus on olemassa uhkatilanne tiedostettaessakin: esimerkiksi sovitussa pysymättömyys ja/tai päätösesityksen suljettu valmistelu yhdistettynä tavoitteeseen nopeasta päätösaikataulusta **** * Witten, Karen, McCreanor, Robin Kearns & Laxmi Ramasubramanian (2001): The impacts of a school closure on neighbourhood social cohesion: narratives from Invercargill, New Zealand. Health & Place 7, **Egelund, Niels & Helen Laustsen (2006): School closure: What are the consequences for the local society. Scandinavian Journal of Educational Research 50:4, ***Kearns, R.A., N. Lewis, T. McCreanor, & K. Witten (2009): `Status quo is not an option`: Community impacts of school closure in South Taranaki, New Zealand. Journal of Rural Studies 25, ****Tantarimäki 2010

8 Yksioikoisimmillaan asiat on jo päätetty ja kaikki muu on muodollista (Irwin & Seasons 2012: 55)

9 Lähintä koulua yleensä suositaan, koska.. maaseudun kannalta valinnan mahdollisuudet ovat olleet jo valmiiksi heikot. Harveneva kouluverkko vain syventää alueellista epätasapainoa kylien ja taajamien välillä. Mutta lakkautusuhka, lakkautusuhkaan väsyminen, arjen sujuvuus, koulun opetuksen laatu, muut koululujen erityisominaisuudet ja/tai vaikka protesti ovat esimerkkejä tilanteista, joissa lasten koulutien suuntia mietitään ja valintoja tehdään. * Valinnoilla on luonnollisesti vaikutuksensa kouluverkkoon ja koulukeskusteluun (vrt Rimpiläinen, Iisalmi). *Witten, Karen, McCreanor, Robin Kearns & Laxmi Ramasubramanian (2001): The impacts of a school closure on neighbourhood social cohesion: narratives from Invercargill, New Zealand. Health & Place 7, ; Tantarimäki et al 2014

10 Vanhempien on todettu selviävän lapsia huonommin koulujen lakkauttamisesta. Tätä selittänee osaltaan se, että joillekin vanhemmille ja asukkaille koulu saattaa olla ainoa yhteisö, jossa he ovat mukana. Uusiin kouluyhteisöihin pääseminen voi tuntua vaikealta ja vieraalta * Tilanteeseen sopeutumisen vaikeutta selittää osaltaan myös koulun vaikutus asuntojen ja koko alueen arvoon ja arvostukseen, sillä Toisiaan ruokkivana ilmiönä tunnistetaan se, että toimiva ja laadukas julkinen lähikoulu vaikuttaa osaltaan alueen arvostukseen, arvoon ja kysyntään ** *Witten, Karen, McCreanor, Robin Kearns & Laxmi Ramasubramanian (2001): The impacts of a school closure on neighbourhood social cohesion: narratives from Invercargill, New Zealand. Health & Place 7, **Black 1997: 1, 28; Bogart & Cromwell 2000: 280, 304; Gibbons & Machin 2002: 1, 23 24; Fack & Grenet 2007: 2, 21, 24 KUVA: Bernelius, V Eriytyvät kaupunkikoulut. Helsingin peruskoulujen oppilaspohjien erot, perheiden kouluvalinnat ja oppimistuloksiin liittyvät aluevaikutukset osana kaupungin eriytymiskehitystä. Helsingin kaupungin tietokeskus, Tutkimuksia 2013:1.

11 Kylän sydän Kylä kuolee? Lapsia ja kouluja pidetään kestävän ja vetovoimaisen paikallisyhteisön symboleina. Lapset takaavat yhteisön ja opetuksen jatkuvuuden, koulu rakennuksena monen toiminnan ja palvelun ylläpitämisen. Koulun ja yhteisön välinen suhde ilmaisee sekä yhteisön kykyä vahvistaa alueensa sosiaalista pääomaa ja sosiaalisia verkostoja, että edistää koko kouluyhteisön uusiutumista ja elinvoimaisuutta. Hyvässä symbioosissa koulu on jotain, joka kuuluu yhteisöön ja jonka yhteisö haluaa omistaa. > Instituutio yhteisössään Koulun lakkautuksen lopulliset vaikutukset ovat erilaisia ja ajatus kylän kuolemasta jakaa näkemyksiä. Koulujen sulkemiset eivät heti aiheuta väestökatoa, mutta pitkässä juoksussa paikallisyhteisö hiipuu* Koulu ei välttämättä ole ratkaiseva tekijä kyläyhteisön elinvoimaisuuden säilymiseksi, eikä koulun loppuminen tarkoita kylän loppumista.** Havainnot Suomestakin puhuvat erilaisten kokemusten puolesta (mm. Tantarimäki 2011) > sijainti, kylätalo, toiminta *Kvalsund, Rune (2009): Centralized decentralization or decentralized centralization? A review of newer Norwegian research on schools and their communities. International Journal of Educational Research 48: **Haartsen, Tialda & Van Wissen, Leo (2012): Causes and consequences of regional population decline for primary school. Tijdschift voor Economische en Sociale Geografie, Vol 103:4,

12 Koulun loppumisella on joka tapauksessa suuri merkitys päivittäisiin rutiineihin ja toimintatapoihin**, ja sitä kautta yhteisön arkeen ja yhteisöllisyyteen. Negatiivista vanhempien ajankäyttö lasten kuljettamiseen on lisääntynyt, koska sulkeminen pakottaa kulkemaan yhteisön ulkopuolelle niin kouluun kuin koulun yhteydessä järjestettyihin harrastuksiin lapset ovat kokeneet etääntymistä yhteisöstään perheen yhteinen aika ja tekeminen vähenevät, autoiluun ja kulkemisiin käytetyn ajan lisääntyminen on vähentänyt muuta sosiaalista elämää *** opetuksessa vanhempien ja yhteisön osallistuminen sekä paikallisen tietotaidon hyödyntäminen vähenee (koulun ja kodin etäisyyden vaikutus)**** Positiivista lisääntynyt liikkuminen ja uusissa yhteisöissä vietetty aika on tuonut mukanaan uusia ystäviä, sosiaalisia verkostoja ja näin kehittänyt sosiaalista elämää niin lapsilla kuin vanhemmilla. tarjonnut mahdollisuuden hyödyntää muiden yhteisöjen palveluita, harrastusmahdollisuuksia ja muita resursseja, sekä tuonut mukanaan uusia ystäviä ja verkostoja*** Laajemman kouluyhteisön sydän Toimiva kyläkoulu on voinut saada hyvän opetuksen ja/tai muun aktiivisen toiminnan myötävaikutuksella tukea ja oppilaita oman kouluyhteisönsä ulkopuolelta. tällöin koululla on rooli yhä laajemman kouluyhteisön sydämenä **Haartsen, Tialda & Van Wissen, Leo (2012): Causes and consequences of regional population decline for primary school. Tijdschift voor Economische en Sociale Geografie, Vol 103:4, ***Oncescu, Jacquelyn & Giles, Audrey R. (2012): Changing relationships: the impacts of a school s closure on rural families. Leisure/Loisir, Vol 36:2, ****Bogart, William T. & Brian A. Cromwell (2000): How much is a neighbourhood school worth? Journal of Urban Economics 47, ; Irwin, Bill & Seasons, Mike (2012): School closure decision making process: problems and prospects. Canadian Journal of Urban Research, Vol 21:2,

13 Myönteisen mahdollisuuden edessä* Kilpailua, kateutta, eripuraa ja valintoja voisi olettaa syntyvän myös silloin, kun uhkakuvista huolimatta, niistä poiketen tai niiden sijaan kyläkoululle tulee uutta toimintaa (esim. pakolaisia), kylälle rakennetaan uusi koulurakennus tai toiminta jatkuu lopulta hyvässä yhteistyössä Sivistysjohtajien kokemukset eivät kuitenkaan tue tätä oletusta, vaan asia koetaan kylillä yhteiseksi; jopa niin, että tukea on tullut enemmän kyliltä, joilla koulua ei enää ole. Kolarin (Yle ) ohella Suomeen on rakennettu, rakenteilla tai suunnitteilla uusia koulurakennuksia ainakin Mikkeliin (Ihastjärvi), Huittisiin (Suttila), Nousiaisiin (Valpperi), Oulaisiin, Keuruulle, Orimattilaan ja Perhoon (Yle 2013; 2014; Sarkkinen 2014; Suur-Keuruu 2014; Tantarimäki et al 2014). Koulu kokoaa nyt yhä suuremman yhteisön ympärilleen > looginen kehitys harvenevassa kouluverkossa, mutta totta myös säilyneessä Uuden koulurakennuksen arveltiin luovan kunnan sisäistä kysyntää, mutta tässä ei kuitenkaan nähty ongelmaa. *Tantarimäki et al 2014: Vastavirtaan ja

14

15 Uhista ja kriiseistä yhteisvastuullisemmalle tielle Yhteinen ajatteluprosessi jää käymättä tai kesken, jollei siihen varata riittävästi aikaa etukäteen, väliaikaisratkaisun aikana, tai viimeistään lopullisen päätöksen jälkeen Jälkihoito- ja arvio ovat prosessin olennainen osa, mutta nyt siitä ei kanneta vastuuta Haasteena on yhä se, miten kouluverkkosuunnittelusta saadaan tämän kokonaiskuvan näkevä, eri osapuolet ja hallinnonalat yhdistävä, osallistuva, ennakoiva ja aiemmat kouluverkkoratkaisut arvioiva prosessi yksinkertaisesti viisaampi/ älykkäämpi tapa toimia a b c d ARVIOINTI KOKONAISKUVA ENNAKOIVA JA AVOIN SUUNNITTELU KOULUVERKKORATKAISU JA SEN MUKAINEN JÄLKIHOITO

16 ARVIOINTIA - ennen ja jälkeen Suunnitelma on tulevaisuusarvio aiempaa paremmasta tavasta toimia, joten valitun ratkaisun oletettua toimivuuttakin tulisi arvioida > hallituttu kokonaisuus Ehditäänkö/voidaanko/halutaanko jo tehtyjen palveluverkkopäätösten säästö- ja toteutusvaikutuksia arvioida ennen seuraavaa kierrosta? Horjuttaisiko ennakoiva tai ajantasainen keskustelu kaikesta huolimatta status quota? Voiko tällaista keskustelua käydä? Tarkkuudessaan jälkiarvio yltää varmasti samaan kuin säästöarvio, joten jos ensimmäiseen luotetaan niin miksei jälkimmäiseen? Koulu- ja kylä/asuinalueyhteisöjen tila?

17 Raumalla pikkukoulujen sulkemisen uutisoitiin säästäneen säästämiseltä. Valtuutettujen aloitteesta virkatyönä tehdyssä selvityksessä arvioitiin, että viisi vuotta sitten suljettujen viiden koulun pitäminen toiminnassa olisi tullut maksamaan vuosittain noin puolimiljoonaa euroa nykyistä verkkoa enemmän (Turun Sanomat ). Kauhajoella puolestaan lapsiperheet olivat kiinnostuneita kuulemaan kolmen koulun lakkauttamisesta (2010) saavutetuista säästöistä. Oletettua pienemmällä lisäryhmätarpeella, poistuneilla kiinteistökuluilla sekä Rauman tapaan henkilökunnan vähentymisellä arvioitiin säästöiksi noin euroa seuraavalle vuodelle (Kauhajoen Kunnallislehti ). Joensuussa sen sijaan uudelleen järjestelyjen ennakoinnin haastavuus konkretisoitui reiluna koulubudjettiarvion ylityksenä (Karjalainen ). eli onnistuu, jos vain tahtoa on.

18 Talousarvion taustalla Noin miljoonan euron säästövaade vuosittain edellyttää muutakin kuin pintaraapaisua. Nyt on pakko mennä rakenteisiin, jotta saadaan säästöjä, mutta samalla pysytään kuitenkin turvaamaan palvelut, koska meille jäisi edelleen neljä koulupiiriä. YLE Varattavat määrärahat pohjautuvat kunnan strategiaan; tahtotilaan mitä halutaan olla ja mihin tähdätään tulevaisuudessa Kunnan taloudellinen tilanne on kuitenkin tahtotilaa voimakkaampi. Kuntien kiristynyt talous ja lisääntynyt palveluiden järjestämisvelvollisuus on luonut tarpeen etsiä vaihtoehtoja ja vertailla omaa toimintaa muiden vastaavaan toimintaan. Karejoki, Kirsi (2011). Perusopetuksen kustannusten vertailu. Opetustoimen määrärahat ja kustannukset viidessä Päijät-Hämeen kunnassa. Lahden AMK, Liiketalous, opinnäyte.

19 Perusopetuksen kustannuksiin vaikuttavat monet tekijät kuten opettajien palkkarakenne, opetusryhmien koko, etäisyydet, koulurakennusten määrä ja kunto, ruokailun järjestäminen ja erityisoppilaiden määrä. Yksi vaikuttava tekijä on kuntien omat päätökset, eli kuinka paljon resursseja halutaan antaa kouluille. Koulujen lakkautus uhkaa viedä valtionavun Joutsassa Kyläkoulujen lakkautukset uhkaavat viedä Joutsalta valtionavustukset, jotka on myönnetty opetusryhmien pienentämiseen. Itä-Häme Karejoki, Kirsi (2011)

20 KOULU/PALVELUVERKON KOKONAISKUVA Tarkoituksenmukaisen kouluverkon ylläpitäminen kunnissa edellyttää ajoittaista uudelleenjärjestelyä yhteiskunnan, rakenteiden ja talouden muuttuessa. Tämän vuoksi on tärkeää, että keskustelun osapuolet (ensisijassa vanhemmat, asukkaat, päättäjät, virkamiehet, opettajat, lapset) ymmärtävät kokonaiskuvan: Liikunta, harrastus-, ja juhlatila Etätyö, kokoustila, hub KYLÄ- KOULU Päiväkoti, esikoulu, nuorisotila miksi lasten ja opetuksen ohella kyse on aluekehittämisestä, yhteisöllisyydestä ja taloudesta, miksi talouden ohella kyse on opetuksesta ja aluekehittämisestä, ja edelleen, miksi paikallisen elinvoimaisuuden ohella on ajateltava myös omaa raittia laajemmin. Yhdistyksiä Kauppa, posti, apteekki KYLÄ Kotihoito Järjestöja yhdistystoiminta Vanhuspalvelut Yritystoiminta Seurakuntatyö Päiväkoti Yritystoimintaa Liikuntapaikkoja

21 Yritystoiminta Seurakuntatyö Liikunta, harrastus-, ja juhlatila Etätyö, kokoustila, hub KYLÄ- KOULU Kauppa, posti, apteekki Vanhuspalvelut Järjestöja yhdistystoiminta Päiväkoti, esikoulu, nuorisotila Kotihoito Yhdenkin osan muuttamisella, lisäämisellä tai poistamisella on täten aina paikallisia tai laajempia vaikutuksia KUNTA Yhdistyksiä KYLÄ Liikuntapaikkoja KUNTA Päiväkoti Yritystoimintaa

22 Esimerkkinä Maaseutu-Lohjan 5 KYLÄÄ: Miinus koulua sisäliikuntapaikkaa ulkoliikuntap kokoontumistilaa harrastetilaa - esikoulu - kirjastoautopysäkkejä Plus = suunnittelun reunaehdot + liikkuvat palvelut + asiointiliikenne + tietoliikenne + kulkuyhteydet + joukkoliikennepysäkit + kylätalot/yhteistilat

23 AVOIMUUS Kouluverkkoselvityksen julkaisemisen jälkeen esitettyjä aihepiiriin liittyviä kysymyksiä sekä niihin annettuja vastauksia. K2: Mihin perustuu selvityksessä oleva arvio Valpperin koulun uudisrakennuksen hinnasta ( )? V2: Hinta perustuu konsulttien näkemykseen keskimääräisestä oppilaitosrakentamisen todennäköisestä kustannuksesta (2 700 /m2). Arvioitu neliöhinta on kerrottu.. K8: Onko niin että kouluverkkoselvityksien tuloksena annetaan aina vain yksi vaihtoehto? Jos näin on, olisi silti varmasti ennen päätösten tekoa mielenkiintoista saada tietää mitä muita vaihtoehtoja on (vai onko edes) selvitystä tehdessä mietitty. Jo senkin tähden että kuntalaisten ei enää tarvitsisi ehdottaa jo mahdollisesti huonoksi todettuja vaihtoehtoja. V8: Selvityksen tekijät ovat pohtineet oman näkemyksensä käytettävissään olevien tietojen ja kokonaistilanteen perusteella. Joitakin esillä olevia vaihtoehtoja.keskusteluista on mainittu.. Kuntalaiset voivat toki ehdottaa järkeviksi ja tarkoituksenmukaisiksi katsomiaan vaihtoehtoja. Erilaisissa ratkaisuvaihtoehdoissa yleensä kaikissa on sekä hyviä että huonoja puolia. ( päivitys / J.Lumiainen)

24 MYÖS UUSILLE RATKAISUILLE, AJATTELUTAVOILLE, POISOPPIMISELLE LÄHIPALVELU- KESKUS Esimerkkinä Ihastjärvi,Mikkeli Mikkeli

25 JÄLKIHOITO.ON MUUTAKIN KUIN KOULUKULJETUSTEN JÄRJESTÄMINEN! Oli päätös lakkauttava, säilyttävä tai jotain siltä väliltä, niin tulisi huolehtia siitä, että keskustelu käydään loppuun, kaikki tietävät kuinka asiat etenevät ja kuinka yhteistyö kunnan ja kylän välillä jatkuu Avoimiksi jääneisiin kysymyksiin arvioidaan kouluverkkoratkaisun opetukselliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuivat, millaisia alueellisia ja yhteisöllisiä (maaseutu)vaikutuksia sillä, kuinka lakkautus prosessina hoidettiin, mitä kaikesta opittiin Päätöksen synnyttyä ei seuraa vastuuvapautta, vaan velvollisuus asian jälkihoidosta. > Asukkaiden ja/tai/vai kunnan vastuulla? Ylipäätään pidetään kiinni siitä mitä kylän tai kunnan kannalta myönteisen päätöksen toteutuessa luvattiin tehdä. Kunta on yhteisö ja tästä yhteisöllisyydestä on huolehdittava.

26 Muuttumattomuus ei siis ole mahdollisuus, tai edes mahdollista Kyläkoulukeskustelun vasta- ja valtavirtaan kulkeminen kertoo siitä, miten kyläkouluyhteisöt muuttuvat perinteisen tiukasta yhteisöllisyydestä väljemmin määrittyväksi ja miellettäväksi asiaksi. Kylä ja kylän sydän elävät ja muuttuvat ajassa, paikassa ja ihmisissä Maaseutukaupunkeja, kaupunkimaaseutua Muutokset vaativat uutta ajattelua niin paikallisesti kuin kunnassa Uusia ratkaisuja, ei toimintakyvyttömiä torsoja! Sanat ja teot Vastuun anto ja kanto

27 Pohdittavaksi Koulurakennusten monikäyttöisyys on perinteisesti alueen asukkaiden aktiivisuuden tulosta. Myös kunta voi ja voisi olla aktiivinen koordinaattori hajakeskittämällä eri ikäryhmien palveluitaan saman katon alle. Tai julkisen, yksityisen ja/tai kolmannen sektorin tuottamia > toisiaan tukevaa Koulurakennus tulee nähdä investointina tulevaisuuden aluekehitykseen: ei vain yhden kulmakunnan kehitykseen, vaan laajojenkin maaseutukaupunkien mahdollisuuksiin tarjota erityyppisiä ja houkuttelevia asuinpaikkoja erilaisille asukkaille > kylä brändinä Raja-aidat ylittävän yhteistyön mahdollisuudet tulee nähdä, jotta osataan hyödyntää resurssitehokkaat ja yhteisvastuulliset ratkaisut niin paikallisesti kuin kuntatasolla > pelkän taloudenkin nimissä Haasteena yhä on se, miten kouluverkkosuunnittelusta saadaan tämän kokonaiskuvan näkevä, eri osapuolet ja hallinnonalat yhdistävä, osallistuva, ennakoiva ja aiemmat kouluverkkoratkaisut arvioiva prosessi > yksinkertaisesti viisaampi tapa toimia

28 SULJETUN SUUNNITTELUN kaava A Osallistamattomuus + ennakoimattomuus + jatkuva lakkautusuhka + vaihtoehdottomuus + talous + kiire + kiistely + aikalisä + valitukset + sisäiset riidat + ei arviointia + negatiivinen kuntaimago = todellinen säästö/hinta A "AVOIMEN SUUNNITTELUN" kaava B Arviointi +ennakointi + työrauha + vaihtoehdot + osallisuus+ yhteisvastuu+ jälkihoito+ positiivinen kuntaimago = todellinen säästö/hinta B

29 KIITOS! Mieluusti askel edellä. ja omaa toimintamallia esitellen!