KOULUVERKON, PALVELUVERKON JA ARJEN SUHDE

Transkriptio

1 KOULUVERKON, PALVELUVERKON JA ARJEN SUHDE Meidän oma koulu -seminaari Kempele Sami Tantarimäki / Brahea-keskus

2 Kuka? Sami Tantarimäki Suunnittelija, FT / Turun yliopiston Brahea-keskus Aluekehittäjä- ja tutkija (maantieteilijä), erityisesti kouluja palveluverkkosuunnittelu, osallisuuden edistäminen ja maaseutu Varsinais-Suomen kylät ry:n pj Maaseutupolitiikan neuvoston (MANE) elämänlaatuverkoston jäsen (-2016) Leader Varsin Hyvä ry Esityksestä 1. Tutkimuksia taustalla 2. Palveluympäristön muutos 3. Kouluverkko 4. Palveluverkko 5. Suunnittelu 6. Tulevaisuuden kunta

3 TUTKIMUKSIA TAUSTALLA Tantarimäki, Sami & Törhönen, Anni (2016). Kouluverkkomuutos ARTTU2-kunnissa 2000-luvulla. Uutta ARTTU2-ohjelmasta julkaisuja nro 2/2016. Suomen Kuntaliitto Tantarimäki, Sami & Törhönen, Anni (2016). Kouluverkon, palveluverkon ja arjen suhde ARTTU2-kunnissa Uutta ARTTU2- ohjelmasta julkaisuja 11/2016. Suomen Kuntaliitto. Tantarimäki, Sami & Törhönen, Anni (2017). Kouluverkko muuttuu entä kouluverkkosuunnittelu? Katsaus kouluverkkosuunnitteluun Suomen kunnissa valtuustokaudella Kunnallisalan Kehittämissäätiö. Julkaistaan toukokuussa 2017.

4 LÄHIPALVELUT JA ARVOTEKIJÄT/ VAHVUUDET Lähipalvelut Lähipalvelut ovat tyypillisesti päivittäin tai toistuvasti käytettäviä, julkisesti ja yksityisesti tuotettuja palveluita. Niiden pariin on helppo hakeutua ja ne ovat tärkeä osa väestön hyvinvointia ja arkea. Esimerkiksi: koulu(rakennus), päivittäistavarakauppa, päivähoito, kotipalvelu ja -hoito, postipalvelut ja -jakelu, kirjastopalvelut, liikuntapaikat ja verkkopalvelut. Arvotekijät Saatavuus, saavutettavuus, yhteisöllisyys, yhteistyö, hyvinvointi, elinvoima, vetovoima, arjen sujuvuus, joustavuus, luovuus, kestävyys, turvallisuus, elämyksellisyys, paikallistuntemus, kerrannaisvaikutukset

5 MUUTTUVA PALVELUYMPÄRISTÖ Yhteiskunnan ja väestörakenteen muuttuessa ja muuttoliikkeen edetessä lähipalveluja on keskitetty kasvukeskuksiin. Syrjäisemmät alueet kaupunkien sisällä ja reuna-alueilla sekä maaseudulla ovat kärsineet palvelujen niukkenemisesta tai poistumisesta kokonaan. On toki kompensoitukin: palveluliikenne, liikkuvat palvelut, kotihoito, e-palvelut. Usko keskittämisen tuomiin säästöihin on vahvistunut kunnallisessa päätöksenteossa on vahvistunut ja kunnan eri osien paikalliset mahdollisuudet tuottaa palveluita ovat jääneet käyttämättä. Tuleva maakunta- ja sote-uudistus on osaltaan vilkastuttanut keskustelua sekä palvelutarjonnasta, tuottamisesta että valintamahdollisuuksista. Tulevaisuuden kunnan rooleina sivistys, hyvinvointi, osallisuus ja yhteisöllisyys, elinkeino ja työllisyys, elinympäristö, itsehallinto, kehittäjä ja kumppani Uutta ja yhteistyötä edistävää ajattelua tukevia näkökulmia tarjoavat niin kumppanuus, verkostojohtajuus, osallisuus, paikkaperusteisuus, maaseutusitoumus, palvelulupaus, palveluvelvoite (SGEI), kokeilukulttuuri, digitalisaatio kuin yhteiskunnallinen lisäarvo.

6 Palveluympäristön muutos & KOULUVERKKO Kouluverkolla tarkoitetaan tässä Antunesin & Peetersin (2000: 102) määrittelyn mukaisesti kunnan perusopetusta antavien koulujen joukkoa. Suomessa määrittelyn voi täydentää kunnan järjestämän esiopetuksen ja koulutuspalveluiden kokonaisuudeksi.

7 PALVELUYMPÄRISTÖN MUUTOS ESIMERKKI 1: Kouluverkon maantiede Tantarimäki & Törhönen Kouluverkkomuutokset ARTTU2-kunnissa 2000-luvulla. ARTTU2-julkaisu 2/2016

8 YLEISKUVASSA KOULUVERKKO SUPISTUU JA YKSIKKÖKOKO KASVAA > 2016: peruskouluja 2339, oppilaita = 227 oppilasta per koulu SIZE 1-19 pupils Total 2005 Comprehensive schools Primary school (age groups 1-6) Secondary school (7-9) Comprehensive schools (1-9) High school Comprehensive schools Primary school (age groups 1-6) Secondary school (7-9) Comprehensive schools (1-9) High school Tantarimäki & Törhönen Kouluverkkomuutokset ARTTU2-kunnissa 2000-luvulla. ARTTU2-julkaisu 2/2016

9 KOULUVERKKOMUUTOS EI OLE YKSI JA SAMA ASIA Muuttuja sattuma. Kouluverkon muutosta ei selitä enää pelkästään syntyvyyden laskun, muuttoliikkeen tai talouden tapaiset suuret linjat. Tietynlainen yksiselitteisyys on vaihtunut moniselitteisyydeksi, jota maustaa sattuma, samanaikaisuus ja lyhytjänteisyys. Esim. ARTTU2-kunnissa suurin osa kouluverkkomuutoksista ajoittuu valtuustokausille ja eli samoihin ajanjaksoihin kuin talouden taantuma, kuntaliitokset ja pienkoululisän poistuminen. Muutokset voivat olla myös perua pidemmän aikavälin kouluverkkokeskustelusta tai ne voivat tapahtua vasta tarkastelujakson jälkeen. Valinta valinta. Kouluverkon supistaminen ja oppilasmäärän supistuminen eivät kulje aina käsi kädessä, sillä havaitun perusteella kasvukunta voi supistaa ja taantuva kunta taas ylläpitää. Tietoinen tiedostamaton. Yhtenäiskouluverkon laajeneminen merkitsee kouluverkon supistumista. Samalla se kertoo koulurakennuksen käyttöön ja koulun ulkoisvaikutuksiin kytkeytyvän palveluverkon muuttumisesta tai muuttamisesta. Yksipuolinen monipuolinen. Kunnat ovat jo maantieteeltään erilaisia, mutta erityisesti kasvavan väestö- ja oppilaskehityksen kunnilla on olemassa kouluverkkosuunnittelun vaihtoehtoja. Tantarimäki & Törhönen Kouluverkkomuutokset ARTTU2-kunnissa 2000-luvulla. ARTTU2-julkaisu 2/2016 Piirrokset: Tantarimäki

10 PALVELUYMPÄRISTÖN MUUTOS ESIMERKKI 2: Kuntien valinnat? Tantarimäki & Törhönen Kouluverkkomuutokset ARTTU2-kunnissa 2000-luvulla. ARTTU2-julkaisu 2/2016

11 Palveluympäristön muutos & PALVELUVERKKO Palveluverkolla tarkoitetaan tässä yhteydessä kunnan tuottamien ja/tai organisoimien palveluiden kokonaisuutta, johon myös kouluverkko yhtenä osana kuuluu.

12 PALVELUYMPÄRISTÖN MUUTOS ESIMERKKI 3: Kaupat ja koulut Suomessa on 61 kuntaa, joissa on vain pieniä lähikauppoja. (HS ). Kuntaluettelossa on mainittu kunnittain ala- ja yläkoulujen lukumäärä vuonna 2014 (Tilastokeskus). Merkintä sulkeissa = ala- + yläkoulu, tai ala tai yhtenäiskoulu. 25 kunnassa on jäljellä enää yksi koulu. Näistä ainoista kouluista 19 on yhtenäiskouluja. 1 Askola 5 (4+1) 2 Aura 2 (1+1) 3 Enonkoski 4 (4+1) 4 Enontekiö 1 (yht) 5 Hailuoto 1 (yht) 6 Halsua 4 (3+1) 7 Honkajoki 2 (1+1) 8 Humppila 2 (1+1) 9 Juupajoki 2 (1+1) 10 Jämijärvi 1 (yht) 11 Kannonkoski 1 (yht) 12 Karijoki 1 (ala) 13 Karvia 5 (4+1) 14 Kaskinen 1 (ala) 15 Kihniö 1 (yht) 16 Kivijärvi 1 (yht) 17 Kolari 5 (4+1) 18 Konnevesi 4 (3+1) 19 Korsnäs 3 (ala) 20 Koski Tl 2 (1+1) 21 Kustavi 1 (ala) 22 Kyyjärvi 1 (yht) 23 Lapinjärvi 3 (ala) 24 Lemi 2 (1+1) 25 Lestijärvi 2 (1+1) 26 Luhanka 2 (ala) 27 Lumijoki 1 (yht) 28 Luvia 1 (yht) 29 Marttila 1 (ala) 30 Masku 6 (5+1) 31 Merijärvi 1 (yht) 32 Miehikkälä 4 (1+3) 33 Multia 1 (yht) 34 Myrskylä 1 (ala) 35 Oripää 1 (ala) 36 Pedersöre 14 (13+1) 37 Pelkosenniemi 1 (yht) 38 Pertunmaa 2 (1+1) 39 Pomarkku 2 (1+1) 40 Pornainen 5 (4+1) 41 Pukkila 2 (ala) 42 Puumala 1 (yht) 43 Pyhtää 3 (2+1) 44 Pyhäjoki 4 (3+1) 45 Pyhäntä 1 (yht) 46 Pyhäranta 3 (ala) 47 Pöytyä 9 (7+2) 48 Savukoski 1 (yht) 49 Siikainen 1 (yht) 50 Siikajoki 6 (5+1) 51 Siikalatva 6 (3+3) 52 Simo 3 (2+1) 53 Soini 2 (1+1) 54 Taivassalo 1 (yht) 55 Tervo 1 (yht) 56 Tervola 4 (3+1) 57 Toivakka 2 (1+1) 58 Utajärvi 1 (yht) 59 Utsjoki 3 (1+2) 60 Uurainen 4 (3+1) 61 Ypäjä 4 (3+1) N Anni Törhönen, 2016 Aineistot: HS 2016; Maanmittauslaitos 2016 Tantarimäki & Törhönen Kouluverkon, palveluverkon ja arjen suhde. ARTTU2-julkaisu 11/2016

13 PALVELUYMPÄRISTÖN MUUTOS ESIMERKKI 4: Kuntatasolla esim. kauppaja/tai koulurakennus toimintoineen on osa sekä kunnan asuinalueverkkoa, kouluverkkoa että palveluverkkoa. Yhdistyksiä Kotihoito KUNTA Keskus Päiväkoti Yritystoimin-taa Liikuntapaikkoja KYLÄ Liikuntapaikkoja Srk Yhdistyksiä KYLÄ Kotihoito Päiväkoti Yritystoimintaa Esim. kauppaja/tai koulurakennus itsessään on monen toiminnan solmukohta, joka täydentää osaltaan kylän tai asuinalueen palveluverkkoa. Liikunta, harrastus-, ja juhlatila KOULU Järjestöja yhdistystoiminta Vanhuspalvelut Päiväkoti, esikoulu, nuorisotila E-palvelupiste Matkahuoltoi Apteekki Alko KAUPPA Seurakuntatyö Posti Yhdenkin osan muuttamisella on kerrannaisvaikutuksensa. Etätyö, kokoustila, hub Yritystoiminta Etätyö, kokoustila, hub Kahvila/ ravintola Mukaillen: Tantarimäki Valtavirtaan ja vastavirtaan. Avauksia kyläkoulukeskusteluun, s. 100

14 PALVELUYMPÄRISTÖN MUUTOS ESIMERKKI 5: Tulevaisuuden kunta + maakunta KUNTA Keskus MAAKUNTA Sote, pelastus, ympäristö, maahanmuutto- ja koto, liikenne, tukipalvelut Sivistys, yhteisö, osallisuus, kumppanuus, hyvinvointi, elinvoima Mukaillen: Tantarimäki Valtavirtaan ja vastavirtaan & Tantarimäki ja Törhönen Kouluverkko muuttuu Osallisuus ja yhteisö, Kehittäjä ja kumppani Kulttuuri, Liikunta, harrastus-, ja juhlatila Etätyö, kokoustila, hub Järjestö- ja yhdistystoiminta, srk KOULU Opetus, päiväkoti, esikoulu, nuorisotila Apteekki Etätyö, kokoustila, hub Kahvila/ ravintola Alko KAUPPA Posti Vanhuspalvelut, sotepalvelut Yritystoiminta Terveyskioski E-palvelupiste Maakuntauudistus ja tulevaisuuden kunnan roolit tuovat sekä kunnallisen että maakunnallisen palveluverkon rakentamiseen uusia yhdyspintoja, yhteistyötahoja ja näkökulmia (mm: Kuntaliitto Rajapinnoista yhdyspintoihin)

15 Palveluympäristön muutos & ARKI

16 PALVELUYMPÄRISTÖN MUUTOS ESIMERKKI 6: Arjen liikkuminen Tantarimäki & Törhönen Kouluverkon, palveluverkon ja arjen suhde. ARTTU2-julkaisu 11/2016

17 Kunta A Kunta B Lakkautusuhka Kunta C Kunnan kouluverkko ja oppilaaksiottoalueet Kouluverkkosuunnitelman vaihtoehdot Lapsiperheen vaihtoehdot etäisyyden ja/tai toimivan arjen kannalta Kuntayhteistyön kouluverkko Tantarimäki 2014: Valtavirtaan ja vastavirtaan. Avauksia kyläkoulukeskusteluun, s. 102.

18 Palveluympäristön muutos & KOULU- / PALVELUVERKON SUUNNITTELU Kouluverkkosuunnittelulla tarkoitetaan prosessia, jossa määritellään minne ja milloin uusi koulu rakennetaan, minkä kokoisia kouluja tarvitaan, mitkä koulut pidetään toiminnassa ja mitkä koulut suljetaan (Antunes & Peeters 2000: 102). Palveluverkkosuunnittelu vastaa kunnan tuottamien ja/tai organisoimien palveluiden kokonaisuudesta, johon kouluverkkosuunnittelukin voi sisältyä.

19 KOULUVERKON SEL(V)ITTÄMISESTÄ PALVELUVERKON TARKASTELUUN Havaintoja ARTTU2-kuntien (40 kuntaa) kouluverkkoa koskeneista selvityksistä valtuustokaudella (kevääseen 2016 asti): Kaikkiaan selvityksiä oli tehty 17. Selvityksen tehneistä kunnista seitsemän oli alle asukkaan kuntia (Askola, Kankaanpää, Liperi, Mustasaari, Hollola, Kokkola, Raasepori), viisi oli asukkaan kuntia (Hämeenlinna, Lappeenranta, Mikkeli, Salo, Vaasa) ja viisi oli yli asukkaan kuntia (Jyväskylä, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa). Kouluverkkotarkastelu on ollut vilkkainta siellä, missä kouluverkko on tihein. Alle asukkaan kunnista ainoastaan Askolassa ja seuraavankin kokoluokan ( asukasta) kunnissa alle puolessa on tehty selvitys. Kokoluokassa selvityksiä on tehty puolessa kunnista ja asukkaasta ylöspäin olevissa kunnissa Kotkaa ja Espoota lukuun ottamatta kaikissa. Kotkassakin oli tehty vuonna Tantarimäki & Törhönen Kouluverkon, palveluverkon ja arjen suhde. ARTTU2-julkaisu 11/2016

20 Palveluverkkonäkökulma on jo olemassa. Eniten oli tehty koulutuspalveluihin keskittyneitä selvityksiä (7 kappaletta). Palveluverkkonäkökulmaa ajatellen pelkkiä kouluverkkoselvityksiä oli tehty kuitenkin vähiten, sillä niitä oli vähemmän kuin useamman palvelun kattaneita selvityksiä (10). Nämä laajemmat selvitykset jakautuivat tasan siten, että puolet (5) niitä oli kasvatus- ja koulutuspalveluselvityksiä ja puolet (5) laajemmin eri toimialoja kokoavia tai kunnan palveluverkkotyöhön liittyviä. Toisin sanoen ARTTU2 -kunnista neljäsosan voi ajatella katsovan jo lähtökohtaisesti kouluverkon osaksi laajempaa palveluverkkoa. Palveluita katsotaan laajimmin kaupungeissa. Alle asukkaan kunnista seitsemän oli tehnyt selvityksen ja näistä pelkkää kouluverkkoa laajempia oli kaksi (Mustasaari ja Raasepori). Raaseporin selvitys itsessään keskittyi kouluverkkoon, mutta työ liittyi laajempaan palveluverkkotarkasteluun asukkaan kunnissa selvityksiä oli tehty viisi, joista ainoastaan yksi keskittyi pelkkään kouluverkkoon (Vaasa). Hämeenlinna ja Lappeenranta puolestaan katsoivat kokonaisuutta laajimmin. Selvityksen laatineiden isojen kaupunkien joukossa Vantaa oli perinteisimmillä linjoilla, Oulu ja Tampere taas uusimmalla otteella. Laajempi palveluverkkonäkökulma tarjoaa mahdollisuuden kehittää koulurakennuksia palvelukeskuksina nykyisen/tulevan kouluverkon pohjalta, liittää koulutoiminta osaksi palvelukeskuksia, tai tarkastella koulutoiminta osana muita tila-/omistusratkaisua. Tantarimäki & Törhönen Kouluverkon, palveluverkon ja arjen suhde. ARTTU2-julkaisu 11/2016

21 Palveluiden kokonaiskuvan ymmärtäminen näkyy tai näkeminen annetaan ymmärtää muun muassa näin: Kyse ei ole vain kouluverkosta, vaan koko palveluverkosta, ja asiat liittyvät toisiinsa (Lappeenranta/ lähde: Imatralainen 2015). Tarvitaan uusi toimintamalli. Kuntien on välttämätöntä alkaa tarkastella koko palveluverkkoa. Kuntien pitää löytää säästöjä, mutta kuitenkin pystyä turvaamaan riittävä palvelutaso myös tulevaisuudessa (Askola 2014). Palveluverkolla tarkoitetaan kaupunkilaisten arjessa palvelujen käyttöön liittyviä fyysisiä toimipisteitä sekä muita palvelujen käyttötapoja (Kotka 2012). Tavoitteena on, että väestömäärän ja palvelutarpeiden kasvuun pystytään vastaamaan entistä vaikuttavimmilla palveluilla ja tehokkaammalla palveluverkolla, mikä edellyttää palvelujen ja palveluverkon samanaikaista, kokonaisvaltaista kehittämistä ja tarkastelua (Tampere 2015) Varhaiskasvatus-, perusopetus- nuoriso-, lähiliikunta- ja alueelliset kulttuuripalvelut (esim. lähikirjasto) voivat aluemallissa sijoittua fyysisesti samoihin tiloihin ja hyödyntää yhteistä henkilöstöä sekä asiakasohjausjärjestelmiä palvelujen tuottamisessa. Lisäksi tähän peruspalvelukokonaisuuteen voidaan kytkeä monia muita asukkaiden tarvitsemia palveluja, jotka yksittäin tuotettuina olisivat investointi- ja käyttökustannuksiltaan liian kalliita. Tämä mahdollistaa myös sivistys- ja kulttuuripalvelujen ja hyvinvointipalvelujen välisen, aiempaa tiiviimmän, yhteistyön sekä luo nykyistä paremmat edellytykset uusien asiakaslähtöisten palvelukonseptien kehittämiseen (Oulu 2015) Tantarimäki & Törhönen Kouluverkon, palveluverkon ja arjen suhde. ARTTU2-julkaisu 11/2016

22 UUSIA LÄHIPALVELURATKAISUJA Liikkuvuus, liikuteltavuus Palveluiden on oltava jatkossa entistä liikkuvampia. Rakennustenkin. Esimerkiksi paikallinen lähilogistiikka, konttikauppa tai siirrettävät rakennukset (mm. Mikkeli, Orimattila) Uudet palveluratkaisut, yhteen kokoaminen Hajakeskitetty, helposti saatavilla oleva palvelu: elämänkaarimalli, palvelukeskus, lähipalvelukeskus, monipalvelukeskus, perhepalvelut, yhteispalvelupiste, monituottajamalli, koulukeskus, hyvinvointikeskus Uudet tilaratkaisut Väistötiloihin siirtymisen pakko käännettiin Espoossa positiiviseksi mahdollisuudeksi kehittää, kokeilla ja mallintaa uudenlaisia oppimisympäristöjä > Joustavat oppimisen tilat (JOT) hanke. Uudet omistusratkaisut Kunnan ei välttämättä tarvitse omistaa kasvatuksen, opetuksen tai muun kunnan tuottaman palvelun käyttämiä tiloja; mm. Espoo, Masku ja Helsinki. Pitkäikäisin tiedossa oleva vuokrayhteistyöesimerkki löytynee Vaasasta, jossa Asevelikylään vuonna 1954 perustettu koulu toimi ensin Asevelikylän asukasyhdistyksen alivuokralaisena ja vuodesta 1991 alkaen yhdistyksen omistamissa ja ylläpitämissä tiloissa. Koulun toiminta kuitenkin loppui syksyllä Kuntayhteistyö Esim. kielen opetus Tantarimäki & Törhönen Kouluverkon, palveluverkon ja arjen suhde. ARTTU2-julkaisu 11/2016

23 Palveluympäristön muutos & TULEVAISUUDEN KUNTA KUNNAN TULEVAISUUS

24 ASKELMERKKEJÄ TULEVAAN Kokonaiskuvassa koko kunta Uudet palveluratkaisut vaikuttavat keskittyvän kasvukeskusten uusiin isoihin yksiköihin. Mikä osa silloin jää kunnan muulle kouluja palveluverkolle tai muulle osaa kuntaa? Yhteissuunnittelua moneen tarkoitukseen Kärjistäen: (samassakin kunnassa) kasvu- ja kaupunkikeskusten uudet palveluratkaisut ovat kuntavetoista kehittämistä ja organisointia, maaseudun pienten koulujen palvelupaletti on paikallisten ideoimaa, organisoimaa ja ajamaa. Miksi synergia löydetään vain uusia kouluja suunniteltaessa? Miksi yhä rakennetaan seiniä vain yhteen tarkoitukseen? Kouluverkon ja palveluverkon suhde Kouluverkon suunnittelussa on aina kyse lähipalveluiden ja palveluverkon suunnittelusta Palveluverkon tai lähipalveluiden suunnittelussa ei ole aina kyse koulusta Monella asialla opetuksen ohella Pelkästään kouluverkkoon rajoittuva ja sen supistamiseen painottuva toimintamalli ei pysty vastaamaan niihin palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden haasteisiin, joita liittyy kouluyhteisön muutokseen. S. Tantarimäki

25 Paikalliset resurssit käyttöön Nykyiset tuottamisvastuut määrittelevät usein palvelutarjonnan. Ne antavat myös kuvan palveluiden vastaavuudesta kysyntään. Näin toimittaessa paikallisia resursseja ei käytetä parhaalla mahdollisella tavalla asukkaiden hyödyksi. Tarvelähtöistä, yhteisvastuullista yhteinen näkemys välttämättömistä lähipalveluista järjestämistapoineen vaihtoehtoja lähipalveluiden toteuttamiseen toteuttamisvastuista sopiminen (kunta, yksityinen, 3.sektori ja/tai maakunta)

26 Kiitos. S. Tantarimäki