1. Missä koulussa lapsesi on tai mihin kouluun esikoululaisesi on menossa? Vastaajien määrä: 26

Transkriptio

1 Koulukysely oppilaiden huoltajille 1. Missä koulussa lapsesi on tai mihin kouluun esikoululaisesi on menossa? Vastaajien määrä: 26 1/11

2 2/11

3 N Prosentti Hirvijärvi 0 0 Jurvan yhtenäiskoulu 0 0 Kangas 0 0 Keskikylä 0 0 Kirkonkylä 0 0 Koivisto 0 0 Koskue Luopa 0 0 Luopajärvi 0 0 Mieto 0 0 Metsola 0 0 Paulaharju 0 0 Säntti 0 0 Tuiskula 0 0 3/11

4 2. Kuinka tärkeitä mielestäsi seuraavat asiat ovat esi- ja perusopetusta järjestettäessä? Vastaajien määrä: 26 4/11

5 5/11

6 Laadukas opetus Erilaiset tukitoimet saatavilla omassa koulussa Ajanmukaiset ja monipuoliset opetusvälineet Valinnaisaineiden saatavuus Ryhmäkoko Koulun koko Terve koulurakennus Koulun sijainti Kodin ja koulun välinen yhteistyö Aamu- ja iltapäivätoiminnan saatavuus Yhteisöllisyys Ei lainkaan tärkeää Ei suurta merkitystä Erittäin tärkeää Yhteensä Keskiarvo Mediaani , ,08 76, , ,54 88, ,42 2 3, , , ,69 92, ,58 3 3,85 34,61 61, , ,54 88, , ,69 92, ,46 3 7,69 38,46 53, ,69 3 3,84 23,08 73,08 Yhteensä ,78 3 6/11

7 3. Arvioi kouluverkkoratkaisun mahdollisia vaikutuksia lasten koulunkäyntiin ja hyvinvointiin Vastaajien määrä: 26 7/11

8 Suuri Vähäin Ei En Vähäin Suuri Yhtee Keski Medi 8/11

9 Opetusryhmän koko kasvaa Oppilas siirtyy yhdysluokkaop etuksesta vuosiluokkakoh taiseen opetukseen Oppilas saa tarvittaessa erityisopetusta Kouluterveyden hoitaja ja koulukuraattori useammin omalla koululla Uusi koulu sijaitsee kauempana kotoa Oppilas siirtyy koulukuljetukse n piiriin Lapsella on mahdollisuus solmia uusia ystävyyssuhteit a Uusi koulu on nykyistä suurempi Omaan kouluun tulee lisää oppilaita negatiiv inen vaikutu s en negatiiv inen vaikutu s vaikut usta osa a san oa en positiiv inen vaikutu s positiiv inen vaikutu s nsä arvo aani , ,08 19,23 0 3,84 3, ,31 4,5 0 7,69 26,92 15,3 9 26,92 23, , ,85 3,85 15,38 76, , ,5 41,67 20, , ,08 19,23 0 3,84 3, , ,23 15,38 61,54 0 3, ,77 5 3, ,23 3,85 38,46 34, , ,62 26,92 19,23 11,5 4 7, ,27 5 3,85 15,39 7,69 15,3 8 38,46 19,23 Yhteensä ,47 3 9/11

10 4. Mitä muita vaikutuksia mahdollisella toiseen yksikköön siirtymisellä olisi lasten koulunkäyntiin ja hyvinvointiin? Ovatko vaikutukset positiivisia vai negatiivisia? Vastaajien määrä: 15 Vastaukset Pääsääntöisesti koulupäivän pituus kasvaa joka vaikuttaa negatiivisest yleiseen jaksamiseen ja vähentää huomattavasti mahdollisuutta jaksaa harrastuksissa vapaa-ajalla. Myös keskittymiskyky heikentyy, kun päivät venyvät ja energiataso kärsii. Koulupäivän pituus pitenisi joka vaikuttaisi jaksamiseen negatiivisesti. Pienen koulun yhteisöllisyys eri ikäryhmien välillä vähenisi joka myös negatiivista. Koulupäivä pitenisi entisestään, vapaa-aika lyhenee entisestään. Harrastuspaikat siirtyisi kauemmas. Toiseen yksikköön siirtyminen sujuu kaikkein parhaiten niin, että lapsen vanhemmille annetaan oikea mahdollisuus valita, mihin kouluun lapsensa siirtyvät eikä tätä oikeutta kontrolloida esim. koulululjetuksien järjestämisellä vain ja ainoastaan yhteen vaihtoehtoon. Jokaisella perheellä tulee olla oikeus valita itse oma uusi lähikoulunsa. Toivottavasti muiden koulujen remontit saadaan edes alkuun ja vauhtiin ennen kuin toisia kouluja suljetaan. Ystävyyssuhteet voivat muuttua ja kaikkien ei ole aina mutkatonta solmia uusia ystävyyssuhteita. Samoin opettajan vaihtuminen vaikuttaa jonkin aikaa. Eiväthän vaikutukset ole koskaan olleet positiivisia, koulumatkat tulevat vielä pitkän koulupäivän päälle. Tottakai se lyhentää vapaa-aikaa ja sitä kautta jaksamista. Läksytkin pitäisi vielä kaiken päälle tehdä. Negatiivisia Jos ryhmäkoot pysyvät sopivina (alle 20 oppilasta), käytössä on avustajia, koulukuljetus kestää maksimissaan 30 minuuttia/suunta, koulurakennus on terve ja opettajat ammattitaitoisia ja opetus nykyaikaista, toiseen yksikköön siirtymisellä ei ole negatiivisia vaikutuksia. Vaikutukset voivat olla jopa positiivisia. Jos ryhmäkoot kasvavat, koulurakennus ei ole terve, avustajia ei ole saatavilla tunneille, koulukuljetukset kestävät yli 30 minuuttia/suunta ja opettajat ovat äärirajoilla, toiseen yksikköön siirtymisellä on vain negatiivisia vaikutuksia. Koulupäivä pitenee pidentyvät koulukuljetuksen vuoksi, lapset joutuvat istumaan pidempään kyydityksessä ja siellä kiusaaminen lisääntyy Koulumatkan keston piteneminen, ja vaikutus negatiivinen. Jo nyt 8km matkaan menee joskus n.45min kun kyytejä yhdistelty ja kierretään aivan toisella suunnalla. Jos koulu on kovin kaukana, myös suuri osa luokkakavereista asuu kauempana ja esim. harrastusmahdollisuudet omalla kylällä saattavat vähentyä. Koulumatkojen pituus (kuljetusaika) saattaa nousta kovin suureksi. Negatiivisia. 10/11

11 Koulumatkojen kesto on nytkin jo pitkä, mahdollinen muutos lisäisi koulumatkaa (negatiivista) Yhteisöllisyys luokkatasosta riippumatta nykykoulussa hyvä, luokkakavereita isossa koulussa olisi enemmän mutta yhteisöllisyyttä vähemmän. Koulumatka tulisi todella pitkäksi, päivät venyisi ja tulisi raskaammiksi. negatiivista on se että joutuu heräämään taas aikaasemmin ku nytkin pitää olla pysäkillä 7:20 ja jos ei muutamaa oppilasta tarvitsekkaan hakea niin 7:30 aijemmin kylläkin riitti että linja-auto oli hakemas 7:50,et nostat kakarat 6 aikaa niin laskeppas siittä heirän työpäivä iliman välipaloja jotka koulusta otettiin pois ja vaikka ne kotoa pitäisi ottaa ei köyhemmillä perheillä oo varaa hommata niitä välipaloja. kaikki on nykyään kallistununeet. Positiivista et kavereita saisi enemmän mitä nykyisessä ei oo mutta sitten niitä ei nää koulunjälkeen kun matkat on pitkät joillakin ei oo varaa kuskata.kun kavereita saa uusia niin pitääs päästä harrastamaan heidän kanssa eli siis... harrastuksia useampia lajeja olisi paremmin kirkolla mitä täällä syrjäkylällä ei oo mutta nekin on ehtoosin mihin joillakin ei ole varaa. koska kaikki maailman lisenssit ym harrastukseen liittyvään maksaa eikä sattumoisin oo samalta suuntaan menossa muita. 11/11