Työterveyshuolto sisäilmasto-ongelmatilanteissa - uusimmat työkalut ja ohjeet

Transkriptio

1 Hyvinvointia työstä

2 Työterveyshuolto sisäilmasto-ongelmatilanteissa - uusimmat työkalut ja ohjeet Jari Latvala Ylilääkäri, Työterveyslaitos, työtilat yksikkö

3 Nivelsärky t ai -jäykkyys** Kuume t ai vilunväreet ** Hengit yksen vinkuminen** Hengenahdist us** Lihaskipu** Käsien iho-oireet Muu oire Kasvojen kuivuus / punoit us Pää t unt unut raskaalt a Yskä Yöunt a häirit sevä yskä** Päänsärky Keskit t ymisvaikeudet Silmien ärt yminen Nenän ärt yminen Käheys / kurkun kuivuus Sisäilmasto-ongelmien hallinta edellyttää eri toimijoiden yhteistyötä Työnantaja Työntekijät Muut tilojen käyttäjät HAVAITTU/MITATTU SISÄYMPÄRISTÖ A + B + C Sisäilman laadussa ja sisäympäristötekijöissä ei havaita puutteita Tilojen tekninen kunto ja sisäilmastoolosuhteet [Pa] Huone- ja ulkoilman välinen paine-ero, päärakennus h KOETTU SISÄYMPÄRISTÖ Tilan käyttäjät ovat sisäilmaan ja sisäympäristöön tyytyväisiä Tilojen käyttäjien terveydentila ja hyvinvointi Nykyiset työhön liittyvät oireet 60 Väsymys ORGANISAATION TOIMIVUUS Työpaikalla on hyvät toimintatavat sisäympäristöön liittyvien ongelmien ehkäisemiseen, tunnistamiseen ja hallintaan Toimintatavat rakennuksen ylläpidossa ja viestinnässä (huolto, siivous, haittailmoitusmenettely, haittojen hallinta) Tilojen omistaja Kiinteistöhuolto ja muut palvelut Ulkopuoliset asiantuntijat: RT-asiantuntemus Työterveyshuolto Viranomaiset: AVI, terveystarkastajat, rakennusvalvonta -60 3

4 Ohje työpaikkarakennusten sisäilmastoongelmien selvittämiseen saatavilla verkkokirjana Ohje saatavilla: Työterveyslaitoksen verkkosivuilta STM:n avoimesta julkaisuarkistosta 4 Työterveyslaitos: lisätietoja Lappalainen ja Tähtinen tai

5 Työpaikkarakennukset: ohjeistuksessa huomioitu Toimijatahoja lukuisia Linjajohto, työsuojelu, työntekijät, kiinteistöhallinta ja -huolto, työterveyshuolto, työsuojeluviranomainen, terveydensuojeluviranomainen ja perusterveydenhuolto vastuut ja roolit tunnistettava sekä sovittava yhteistyöstä (sisäilmaryhmä?) Sisäilmasto-ongelmat kohdistuvat yleensä kymmeniin, jopa satoihin työntekijöihin hyvät toiminta- ja viestintätavat tärkeässä roolissa ratkaisuprosessissa onnistumisessa Työpaikkarakennukset ovat teknisesti ja myös toimintaympäristöltään haastavampia kuin asunnot Arviointi vaatii monipuolista teknistä osaamista ja myös toimintaympäristön vaikutus olosuhteisiin on huomioitava (RTA tai vastaava asiantuntijaryhmä, johtava asiantuntija) Työturvallisuuslain mukainen terveydellisen merkityksen arviointi edellyttää altistumisolosuhteiden kokonaisvaltaista ja tarkempaa arviointia. Työterveyslaitos: lisätietoja Lappalainen ja Tähtinen tai 5

6 Altistumisolosuhteiden arviointi 1. Tavanomaisesta poikkeava olosuhde epätodennäköinen 2.Tavanomaisesta poikkeava olosuhde mahdollinen 3.Tavanomaisesta poikkeava olosuhde todennäköinen 4. Tavanomaisesta poikkeava olosuhde erittäin todennäköinen Tarvittavat tiedot mm. kosteus- ja mikrobivaurioiden ja muiden tavanomaisesta poikkeavien epäpuhtauslähteiden laajuus ja voimakkuus, ilmavuotoreitit, paine-erot, ilmanvaihtojärjestelmä. 6

7 Sisäilmastoselvitykset: tilan terveellisyys tilojen käyttäjille askeleet arvioinnissa Taustatiedot, esi- ja lisäselvitykset (kuten rakennus- ja talotekniset, sisäilma). Olosuhdekyselyt. Tarvittaessa myös oirekysely (TTH). Altistumisolosuhteiden arvioiminen (RTA). Altistumisen määrittäminen (altistuvat hlöt, kesto, altistumisreitit ). (RTA ja TTH) Terveydellisen merkityksen arvioiminen (TTH). Työterveyslaitos: lisätietoja Lappalainen ja Tähtinen tai 7

8 Ohje työterveyshuollon toimintaan ja potilasvastaanotolle kun työpaikalla on sisäilmasto-ongelma Ohje saatavilla: Työterveyslaitoksen verkkosivuilta STM:n avoimesta julkaisuarkistosta Työterveyslaitos: lisätietoja Latvala, Karvala tai 8

9 Ohje työterveyshuollon toimintaan ja potilasvastaanotolle kun työpaikalla on sisäilmasto-ongelma Koulutusta työterveyshuollon ammattihenkilöille: - Sisäilmastomoduuli erikoislääkärikoulutuksen Työterveyslaitosjakson yhteydessä - Ohjattua opetusta (luentoja ja työpajatyöskentelyä) 12 h, itsenäistä työskentelyä 15 h, potilastyöskentelyä erikoispoliklinikalla - Työterveyshuollon pätevöittävän kurssin luennot eri paikkakunnilla (Helsinki, Tampere, Oulu, Kuopio) - Koulutuskiertue 2017 aikana (Helsinki, Tampere, Kuopio, Turku, Oulu) - Tilauskoulutusta Työterveyslaitos: lisätietoja Latvala, Karvala tai 9

10 Työterveyshuollon tehtävät ja rooli työpaikan sisäilmasto-ongelmatilanteissa Tavoite: tukea ongelmaratkaisuun tähtäävää päätöksentekoa ja viestintää. 1. Ohjata osaltaan prosessia työpaikalla (tietojen anto ja ohjaus) niin, että ongelmat selvitetään, arvioidaan ja ratkaistaan työpaikalla jo alkuvaiheessa ja että olosuhteiden tutkimiseen ja arviointiin (sisäilmastoselvitys) käytetään päteviä asiantuntijoita (RTA) ja hyväksyttyjä menetelmiä. Välttämätöntä paitsi ongelmien ratkaisun ja rakennusten korjaamisen kannalta myös olosuhteiden terveydellisen merkityksen arvioimiseksi. Työterveyshuolto voi olla myös aloitteellinen sisäilmaryhmän perustamiseksi työpaikalle. 2. Selvittää ja arvioida luotettavin ja yleisesti hyväksytyin menetelmin olosuhteisiin liittyvää haittaa ja oireilua ryhmätasolla suhteessa tavanomaisena pidettävään (sisäilmastokysely) sekä selvittää mitkä muut seikat työolosuhteissa ja työyhteisössä (työpaikkaselvitys) voivat vaikuttaa käyttäjäkokemuksiin Erityisesti silloin, kun tilojen käyttäjät epäilevät työpaikan sisäilmaston aiheuttavan haittaa ja lisäävän oireilua tai ongelmat ovat pitkittyneet. 10

11 Työterveyshuollon tehtävät ja rooli työpaikan sisäilmasto-ongelmatilanteissa Tavoite: tukea ongelmaratkaisuun tähtäävää päätöksentekoa ja viestintää. 3. Kun kohteeseen on tehty asianmukaiset ja riittävät rakennus- ja talotekniset selvitykset, ja näissä todettujen epäpuhtauslähteiden ja poikkeamien vaikutus olosuhteisiin on arvioitu (sisäilmastoselvitys), työterveyshuollon tulee perehtyä työtiloja koskeviin altistumisolosuhdetietoihin ja arvioida altistumista yhteistyössä selvityksen tehneen asiantuntijatahon kanssa. Työpaikkarakennusta koskevien altistumisolosuhdetietojen ohella altistumisarvioon vaikuttavat tilojen käyttöön liittyvät tekijät (altistumisaika ja käyttötapa). Altistumisarviota tehdessään työterveyshuollon tulee huomioida myös muut terveyden kannalta merkittävät altisteet työolosuhteissa (työpaikkaselvitys). 11

12 Työterveyshuollon tehtävät ja rooli työpaikan sisäilmasto-ongelmatilanteissa Tavoite: tukea ongelmaratkaisuun tähtäävää päätöksentekoa ja viestintää. 4. Arvioida tarvittaessa haitta tai vaaratekijöiden terveydellistä merkitystä = terveysvaikutuksia Työturvallisuuslain mukaan tämä arviointi on välttämätöntä silloin, kun haitta- ja vaaratekijöitä ei voida poistaa. Käytännössä arviointi tulee tehdä aina silloin, kun sisäilmasto-ongelmaan liittyy huolta ja epävarmuutta sekä epäilys siitä, että tilojen käyttäjien oireet liittyvät työpaikan sisäilmasto-olosuhteisiin. Terveydellisen merkityksen arviointi on työterveyshuollon ydinosaamista. Sisäilmasto-ongelmissa se edellyttää erityistä perehtymistä sisäilmasto-ongelmien terveysvaikutuksia koskevaan tutkittuun tietoon sekä arvioinnissa käytettävien menetelmien käyttöön ja käytäntöihin. Yksinkertaisimmillaan terveydellisen merkityksen arvioinnilla haetaan vastauksia seuraaviin kysymyksiin. Onko kohteessa todettu jokin sellainen olosuhde tai altistuminen, mitä voidaan pitää sairastumisen vaaraa aiheuttavana, ja aiheuttaako altistuminen tässä kohteessa erityisen, tavanomaisesta poikkeavan sairastumisen vaaran? Onko kohteessa työskentelevien kokemaa haittaa ja oireilua pidettävä tavanomaisesta poikkeavana ja onko kohteessa todettu jokin sellainen tavanomaisesta poikkeava olosuhde tai altistuminen tai muu tekijä, mikä saattaa olla yhteydessä käyttäjien kokemaan haittaan ja oireiluun? 12

13 Työterveyshuollon tehtävät ja rooli työpaikan sisäilmasto-ongelmatilanteissa Tavoite: tukea ongelmaratkaisuun tähtäävää päätöksentekoa ja viestintää. 5. Arvioida, tutkia, hoitaa ja tukea terveyttä, työkykyä (ml. jäljellä oleva työkyky) ja työssä selviytymistä tarvittaessa myös yksilötasolla esim. astmaa sairastavat, ympäristöherkät. ja työkykyä 13

14 Terveydellisen merkityksen arviointi Arvioidessaan haitta ja vaaratekijöiden terveydellistä merkitystä eli niiden yhteyttä / vaikutusta terveyteen, on arvioitava niiden aiheuttama Erityinen sairastumisen vaara = terveysvaara? Käsite tulee työturvallisuuslaista (11 ): Jos 10 :ssä tarkoitettu työn vaarojen arviointi osoittaa, että työstä saattaa aiheutua erityistä tapaturman tai sairastumisen vaaraa, tällaista työtä saa tehdä vain siihen pätevä ja henkilökohtaisten edellytystensä puolesta työhön soveltuva työntekijä Tarkemmin käsite määritellään asetuksessa 2001/1485: erityinen sairastumisen vaara aiheutuu sellaisista työoloista, jossa fysikaalisen, kemiallisen tai biologisen tekijän aiheuttamana voi todennäköisesti seurata sairaus, liiallinen altistuminen tai vaara lisääntymisterveydelle Käsite liittyy myös sekä työturvallisuuslaissa (1 ) että muussa lainsäädännössä määriteltyyn ammattitauti-käsitteeseen ja työperäisen sairauksien ehkäisyyn. Sairastumisen vaara on annosriippuvainen eikä se riipu toimintaympäristöstä muu henkisen ja fyysisen terveyden haitta = terveyshaitta? Käsite tulee työturvallisuuslaista (1 ): ammattitautien (ja muiden työperäisten sairauksien) lisäksi arvioitava myös muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja (TTL 1 ) Näitä haittavaikutuksia arvioitaessa on altistumisen ohella huomioitava myös toimintaympäristö eli työn ja toiminnan luonne ja sen vaikutus koettuun henkisen ja fyysisen terveyden haittaan.

15 Kosteusvauriokohteissa tehtyyn altistumisolosuhdeselvitykseen perustuva sairastumisen vaaran arviointi 1/2 Mikäli sisäilmastoselvityksissä todettujen kosteusvaurioiden vaikutus altistumisolosuhteisiin on arvioitu todennäköiseksi tai erittäin todennäköiseksi (tavanomaisesta poikkeava altistumisolosuhde) JA työskentely tiloissa on pitkäaikaista (altistuminen) Tavanomaisesta poikkeava olosuhde todennäköinen Rakenteissa on laaja-alaisia mikrobivaurioita, korjauslaajuus on merkittävä ja se koskee koko rakennusosaa tai suurta osaa siitä (esim. alapohjarakenne). Vaurioituneista rakenteista tai epäpuhtaammasta tilasta on säännöllisiä ja useita ilmavuotoreittejä työ- tai oleskelutilan sisäilmaan. Tilan käyttötarkoituksen perusteella asetetut sisäilman laadun viite- ja ohjearvot ylittyvät ja sisäilman epäpuhtauslähde on todettu ja paikallistettu. * Betonilattiarakenteessa on todettu poikkeavaa kosteutta, jonka seurauksena on todettu laajoja pinnoitevaurioita (emissiopäästöt). **,*** Rakenteessa on käytetty kreosoottia, epäpuhtauslähteestä on ilmayhteys sisäilmaan ja työ- tai oleskelutilojen sisäilmassa on kreosoottiin viittaava haju. * Sisäilman radonpitoisuudet ylittävät Suomen rakentamismääräyskokoelmassa esitetyt ohjearvot ja säteilyasetuksen toimenpiderajan. * *Ongelman laajuus on huomioitava altistumisolosuhteiden arvioinnissa (vrt. koko rakennus / kerros / yksittäinen tila). **Betonilattiarakenteiden kosteudenhallinta ja päällystäminen. Merikallio T., Niemi S., Komonen J ***Hyvät tutkimustavat betonirakenteisten lattioiden muovipäällysteiden korjaustarpeen arviointiin. Keinänen H Tavanomaisesta poikkeava olosuhde erittäin todennäköinen Rakennuksessa on useita eri rakenteita, joissa on todettu laaja-alaisia mikrobivaurioita ja rakenteiden korjauslaajuus on merkittävä useassa rakennusosassa (esim. julkisivu, alapohja). Ilmavuotoreitit epäpuhtauslähteestä ovat säännöllisiä ja niitä on useita. Tilat ovat merkittävästi alipaineisia tai rakenteen ilmanpitävyys on erittäin riskialtis. * Sisäilman laatu ei täytä rakentamismääräyskokoelma D2:n vähimmäisvaatimuksia sisäilman laadun osalta. Mahdolliset epäpuhtauslähteet on todettu ja paikallistettu. **, *** Tilan käyttötarkoituksen perusteella asetetut sisäilman laadun viite- ja ohjearvot ylittyvät ja sisäilman epäpuhtauslähde on todettu ja paikallistettu. ** työhön katsotaan liittyvän lisääntynyt astman ja hengitystieoireiden riski (sairastumisen vaara). Rakenteessa on todettu kreosoottia ja siitä on ilmayhteys sisäilmaan. Lisäksi sisäilmassa on todettu viitearvoja suurempia pitoisuuksia PAH-yhdisteitä. ** Tilojen pölynäytteissä on todettu asbestikuituja, ja tiloissa on todettu asbestikuitulähteitä. ** Sisäilman radonpitoisuudet ylittävät Suomen rakentamismääräyskokoelmassa esitetyt ohjearvot ja säteilyasetuksen toimenpiderajan* *RIL Kosteudenhallinta ja homevaurioiden estäminen **Ongelman laajuus on huomioitava altistumisolosuhteiden arvioinnissa (vrt. koko rakennus / kerros / yksittäinen tila). ***Muut D2:ssa esitetyt sisäympäristöön vaikuttavat tekijät arvioidaan tarvittaessa ja kokonaisuuden kanssa erikseen. Arviointitarve määritellään esiselvitysvaiheessa, ennen rakennukseen tehtäviä selvityksiä.

16 Kosteusvauriokohteissa tehtyyn altistumisolosuhdeselvitykseen perustuva sairastumisen vaaran arviointi 1/2 Toimenpiteet haitallisen altistumisen poistamiseksi tai vähentämiseksi ovat terveydellisesti perusteltuja. Korjaavien toimenpiteiden kiireellisyyteen vaikuttavat altistumisolosuhteet (vaurioiden laatu ja laajuus) sekä altistumisaika (tilojen käyttö). Toimenpiteistä ja niiden kiireellisyydestä sovittaessa on sovittava myös tarvittavasta seurannasta. Tilojen käytettävyyttä ja olosuhteiden hyväksyttävyyttä on arvioitava moniammatillisesti esimerkiksi sisäilmastotyöryhmässä. Yleiset terveystarkastukset eivät ole perusteltuja, koska niiden avulla ei ole mahdollista ehkäistä oireiden ilmenemistä, pahenemista tai sairauden puhkeamista. Rakennuksen kosteusvaurio ei ole pysyvä työhön liittyvä olosuhde joten haitalliset olosuhteet on saatettava kuntoon. Toistuvista tai pitkittyvistä hengitystie- ja astmaoireista kärsivät tulee ohjata työterveyshuoltoon, jossa arvioidaan tutkimusten, toimenpiteiden ja seurannan tarve yksilöllisesti.

17 Kosteusvauriokohteissa tehtyyn altistumisolosuhdeselvitykseen perustuva sairastumisen vaaran arviointi 2/2 Mikäli sisäilmastoselvityksissä todettujen kosteusvaurioiden vaikutus altistumisolosuhteisiin on arvioitu epätodennäköiseksi tai korkeintaan mahdolliseksi (tavanomaisesta poikkeava altistumisolosuhde) TAI työskentely tiloissa on lyhytaikaista tai satunnaista (altistuminen) sairastumisen vaaraa ei voida pitää merkittävänä. Terveysperusteisia suosituksia ei tällöin tule antaa. Vauriot on kuitenkin korjattava ja sovittava seurannasta. Tavanomaisesta poikkeava olosuhde epätodennäköinen Rakennuksessa ei ole todettu mikrobivaurioituneita rakenteita. Epäpuhtauslähteistä ei ole ilmavuotoreittejä työ- tai oleskelutiloihin. Tilan akustiikkamateriaaleissa tai ilmanvaihtojärjestelmässä ei ole mineraalivillakuitulähteitä, joista voi irrota kuituja sisäilmaan. Käytössä olevat rakennusmateriaalit ja kalusteet ovat M1-luokiteltuja. Sisäilman laatu vastaa tilan käyttötarkoitukselle asetettuja viite- ja ohjearvoja. Tavanomaisesta poikkeava olosuhde mahdollinen Rakenteessa on helposti rajattavia ja korjattavia mikrobivaurioita, vauriokorjaukset ovat alle 1 m 2. Epäpuhtauslähteistä on todettu ilmavuotoreittejä työ- tai oleskelutilojen sisäilmaan. Tiloissa ja tai ilmanvaihtojärjestelmässä on mineraalivillakuitulähteitä, joista voi irrota kuituja sisäilmaan. * Betonilattiarakenteessa on todettu poikkeavaa kosteutta, jonka seurauksena on todettu paikallisia pinnoitevaurioita (emissiopäästöt). *,**,*** Tilan käyttötarkoituksen perusteella asetetut sisäilman laadun viite- ja ohjearvot ylittyvät sekä epäpuhtauslähde on todettu ja paikallistettu. * *Ongelman laajuus on huomioitava altistumisolosuhteiden arvioinnissa (vrt. koko rakennus /kerros / yksittäinen tila). **Betonilattiarakenteiden kosteudenhallinta ja päällystäminen, Merikallio T., Niemi S., Komonen J ***Hyvät tutkimustavat betonirakenteisten lattioiden muovipäällysteiden korjaustarpeen arviointiin. Keinänen H

18 Kosteusvauriokohteissa tehtyyn altistumisolosuhdeselvitykseen perustuva sairastumisen vaaran arviointi Työterveyslääkärin tulee perustaa sairastumisen vaaran arviointi tilojen käyttöä ja altistumisolosuhteita koskeviin tietoihin eikä sitä voi perustaa oirekyselyihin, joilla taas on tärkeä merkitys arvioitaessa olosuhteista koettua haittaa. Mikäli kohteessa oireillaan, se voi lisätä korjaustoimenpiteiden kiireellisyyttä, mutta sen ei voida katsoa lisäävän työntekijöiden sairastumisriskiä. Kosteusvauriokohteissa ilmenevien astmatapausten työperäisyyden selvittäminen yksilötasolla kuuluu myös työterveyshuollon tehtäviin. Mitään lääketieteellistä menetelmää, jolla pystyttäisiin osoittamaan syyseuraus-suhde altistumisolosuhteiden ja sairastumisen välillä ei ole. Ammattiastmadiagnostiikka perustuu kansallisesti sovittuun käytäntöön.

19 Sisäilmasto-ongelmakohteissa tehtyyn altistumisolosuhdeselvitykseen ja oirekartoitukseen perustuva muun haitan terveydellisen merkityksen arviointi 1/4 Mikäli sisäilmastoselvityksissä on arvioitu tavanomaisesta poikkeava olosuhde todennäköiseksi tai erittäin todennäköiseksi (altistumisolosuhde) JA käyttäjien kokema olosuhdehaitta ja oireet poikkeavat tavanomaisesta Tavanomaisesta poikkeava olosuhde todennäköinen Rakenteissa on laaja-alaisia mikrobivaurioita, korjauslaajuus on merkittävä ja se koskee koko rakennusosaa tai suurta osaa siitä (esim. alapohjarakenne). Vaurioituneista rakenteista tai epäpuhtaammasta tilasta on säännöllisiä ja useita ilmavuotoreittejä työ- tai oleskelutilan sisäilmaan. Tilan käyttötarkoituksen perusteella asetetut sisäilman laadun viite- ja ohjearvot ylittyvät ja sisäilman epäpuhtauslähde on todettu ja paikallistettu. * Betonilattiarakenteessa on todettu poikkeavaa kosteutta, jonka seurauksena on todettu laajoja pinnoitevaurioita (emissiopäästöt). **,*** Rakenteessa on käytetty kreosoottia, epäpuhtauslähteestä on ilmayhteys sisäilmaan ja työ- tai oleskelutilojen sisäilmassa on kreosoottiin viittaava haju. * Sisäilman radonpitoisuudet ylittävät Suomen rakentamismääräyskokoelmassa esitetyt ohjearvot ja säteilyasetuksen toimenpiderajan. * *Ongelman laajuus on huomioitava altistumisolosuhteiden arvioinnissa (vrt. koko rakennus / kerros / yksittäinen tila). **Betonilattiarakenteiden kosteudenhallinta ja päällystäminen. Merikallio T., Niemi S., Komonen J ***Hyvät tutkimustavat betonirakenteisten lattioiden muovipäällysteiden korjaustarpeen arviointiin. Keinänen H Tavanomaisesta poikkeava olosuhde erittäin todennäköinen Rakennuksessa on useita eri rakenteita, joissa on todettu laaja-alaisia mikrobivaurioita ja rakenteiden korjauslaajuus on merkittävä useassa rakennusosassa (esim. julkisivu, alapohja). Ilmavuotoreitit epäpuhtauslähteestä ovat säännöllisiä ja niitä on useita. Tilat ovat merkittävästi alipaineisia tai rakenteen ilmanpitävyys on erittäin riskialtis. * Sisäilman laatu ei täytä rakentamismääräyskokoelma D2:n vähimmäisvaatimuksia sisäilman laadun osalta. Mahdolliset epäpuhtauslähteet on todettu ja paikallistettu. **, *** Tilan käyttötarkoituksen perusteella asetetut sisäilman laadun viite- ja ohjearvot ylittyvät ja sisäilman epäpuhtauslähde on todettu ja paikallistettu. ** Rakenteessa on todettu kreosoottia ja siitä on ilmayhteys sisäilmaan. Lisäksi sisäilmassa on todettu viitearvoja suurempia pitoisuuksia PAH-yhdisteitä. ** voidaan haitta arvioida terveydellisesti merkittäväksi. Tilojen pölynäytteissä on todettu asbestikuituja, ja tiloissa on todettu asbestikuitulähteitä. ** Sisäilman radonpitoisuudet ylittävät Suomen rakentamismääräyskokoelmassa esitetyt ohjearvot ja säteilyasetuksen toimenpiderajan* *RIL Kosteudenhallinta ja homevaurioiden estäminen **Ongelman laajuus on huomioitava altistumisolosuhteiden arvioinnissa (vrt. koko rakennus / kerros / yksittäinen tila). ***Muut D2:ssa esitetyt sisäympäristöön vaikuttavat tekijät arvioidaan tarvittaessa ja kokonaisuuden kanssa erikseen. Arviointitarve määritellään esiselvitysvaiheessa, ennen rakennukseen tehtäviä selvityksiä.

20 Sisäilmasto-ongelmakohteissa tehtyyn altistumisolosuhdeselvitykseen ja oirekartoitukseen perustuva muun haitan terveydellisen merkityksen arviointi 1/4 Sisäilmastoselvityksen perusteella annetut korjaus ja toimenpide-ehdotukset tulee toteuttaa nopealla aikataululla. Toimenpiteiden kiireellisyyteen vaikuttavat todettujen poikkeamien (olosuhteet ja koetut haitat) laatu ja laajuus sekä tiloissa työskentelyn aika ja luonne. Myös muut ABC-mallin (ks. kappale 3) osatekijät on selvitettävä ja huomioitava ongelmaa ratkaistaessa. Tilojen käytettävyyttä ja olosuhteiden hyväksyttävyyttä on arvioitava moniammatillisesti esimerkiksi sisäilmastotyöryhmässä. Toimenpiteiden vaikuttavuutta on suositeltavaa seurata esim. sisäilmastokyselyllä ½-1 vuoden kuluttua toimenpiteiden jälkeen, mikäli vastaava kysely on tehty ennen toimenpiteitä. Yleiset terveystarkastukset eivät ole perusteltuja, koska niiden avulla ei ole mahdollista ehkäistä oireiden ilmenemistä tai pahenemista vaan tavanomaisesta poikkeavat olosuhteet on saatettava kuntoon. Toistuvista tai pitkittyvistä oireista kärsivät tulee ohjata työterveyshuoltoon, jossa arvioidaan tutkimusten, toimenpiteiden ja seurannan tarve yksilöllisesti.

21 Sisäilmasto-ongelmakohteissa tehtyyn altistumisolosuhdeselvitykseen ja oirekartoitukseen perustuva muun haitan terveydellisen merkityksen arviointi 2/4 Mikäli sisäilmastoselvityksissä on arvioitu tavanomaisesta poikkeava olosuhde todennäköiseksi tai erittäin todennäköiseksi (altistumisolosuhde) MUTTA käyttäjien kokema olosuhdehaitta ja oireet ovat tavanomaista tasoa, Tavanomaisesta poikkeava olosuhde todennäköinen Rakenteissa on laaja-alaisia mikrobivaurioita, korjauslaajuus on merkittävä ja se koskee koko rakennusosaa tai suurta osaa siitä (esim. alapohjarakenne). Vaurioituneista rakenteista tai epäpuhtaammasta tilasta on säännöllisiä ja useita ilmavuotoreittejä työ- tai oleskelutilan sisäilmaan. Tilan käyttötarkoituksen perusteella asetetut sisäilman laadun viite- ja ohjearvot ylittyvät ja sisäilman epäpuhtauslähde on todettu ja paikallistettu. * Betonilattiarakenteessa on todettu poikkeavaa kosteutta, jonka seurauksena on todettu laajoja pinnoitevaurioita (emissiopäästöt). **,*** Rakenteessa on käytetty kreosoottia, epäpuhtauslähteestä on ilmayhteys sisäilmaan ja työ- tai oleskelutilojen sisäilmassa on kreosoottiin viittaava haju. * Sisäilman radonpitoisuudet ylittävät Suomen rakentamismääräyskokoelmassa esitetyt ohjearvot ja säteilyasetuksen toimenpiderajan. * *Ongelman laajuus on huomioitava altistumisolosuhteiden arvioinnissa (vrt. koko rakennus / kerros / yksittäinen tila). **Betonilattiarakenteiden kosteudenhallinta ja päällystäminen. Merikallio T., Niemi S., Komonen J ***Hyvät tutkimustavat betonirakenteisten lattioiden muovipäällysteiden korjaustarpeen arviointiin. Keinänen H Tavanomaisesta poikkeava olosuhde erittäin todennäköinen Rakennuksessa on useita eri rakenteita, joissa on todettu laaja-alaisia mikrobivaurioita ja rakenteiden korjauslaajuus on merkittävä useassa rakennusosassa (esim. julkisivu, alapohja). Ilmavuotoreitit epäpuhtauslähteestä ovat säännöllisiä ja niitä on useita. Tilat ovat merkittävästi alipaineisia tai rakenteen ilmanpitävyys on erittäin riskialtis. * Sisäilman laatu ei täytä rakentamismääräyskokoelma D2:n vähimmäisvaatimuksia sisäilman laadun osalta. Mahdolliset epäpuhtauslähteet on todettu ja paikallistettu. **, *** Tilan käyttötarkoituksen perusteella asetetut sisäilman laadun viite- ja ohjearvot ylittyvät ja sisäilman epäpuhtauslähde on todettu ja paikallistettu. ** haitan terveydellinen merkitys on vähäisempi. Rakenteessa on todettu kreosoottia ja siitä on ilmayhteys sisäilmaan. Lisäksi sisäilmassa on todettu viitearvoja suurempia pitoisuuksia PAH-yhdisteitä. ** Tilojen pölynäytteissä on todettu asbestikuituja, ja tiloissa on todettu asbestikuitulähteitä. ** Sisäilman radonpitoisuudet ylittävät Suomen rakentamismääräyskokoelmassa esitetyt ohjearvot ja säteilyasetuksen toimenpiderajan* *RIL Kosteudenhallinta ja homevaurioiden estäminen **Ongelman laajuus on huomioitava altistumisolosuhteiden arvioinnissa (vrt. koko rakennus / kerros / yksittäinen tila). ***Muut D2:ssa esitetyt sisäympäristöön vaikuttavat tekijät arvioidaan tarvittaessa ja kokonaisuuden kanssa erikseen. Arviointitarve määritellään esiselvitysvaiheessa, ennen rakennukseen tehtäviä selvityksiä.

22 Sisäilmasto-ongelmakohteissa tehtyyn altistumisolosuhdeselvitykseen ja oirekartoitukseen perustuva muun haitan terveydellisen merkityksen arviointi 2/4 Toimenpiteiden kiireellisyyteen vaikuttavat todettujen poikkeamien (olosuhteet) laatu ja laajuus. Sisäilmastoselvityksen perusteella annetut korjaus ja toimenpide-ehdotukset tulee toteuttaa ja tilannetta tulee seurata (sisäilmastokysely) mikäli korjaukset viivästyvät.

23 Sisäilmasto-ongelmakohteissa tehtyyn altistumisolosuhdeselvitykseen ja oirekartoitukseen perustuva muun haitan terveydellisen merkityksen arviointi 3/4 Mikäli sisäilmastoselvityksissä on arvioitu tavanomaisesta poikkeava olosuhde epätodennäköiseksi tai korkeintaan mahdolliseksi (altistumisolosuhde) MUTTA käyttäjien kokema olosuhdehaitta ja oireet ovat epätavanomaista tasoa, olosuhteiden terveydellinen merkitys on vähäinen, mutta on varmistettava tehtyjen olosuhdeselvitysten riittävyys ja se, että kaikki ABC-mallin osatekijät on otettu huomioon. Tavanomaisesta poikkeava olosuhde todennäköinen Rakenteissa on laaja-alaisia mikrobivaurioita, korjauslaajuus on merkittävä ja se koskee koko rakennusosaa tai suurta osaa siitä (esim. alapohjarakenne). Vaurioituneista rakenteista tai epäpuhtaammasta tilasta on säännöllisiä ja useita ilmavuotoreittejä työ- tai oleskelutilan sisäilmaan. Tilan käyttötarkoituksen perusteella asetetut sisäilman laadun viite- ja ohjearvot ylittyvät ja sisäilman epäpuhtauslähde on todettu ja paikallistettu. * Betonilattiarakenteessa on todettu poikkeavaa kosteutta, jonka seurauksena on todettu laajoja pinnoitevaurioita (emissiopäästöt). **,*** Rakenteessa on käytetty kreosoottia, epäpuhtauslähteestä on ilmayhteys sisäilmaan ja työ- tai oleskelutilojen sisäilmassa on kreosoottiin viittaava haju. * Sisäilman radonpitoisuudet ylittävät Suomen rakentamismääräyskokoelmassa esitetyt ohjearvot ja säteilyasetuksen toimenpiderajan. * *Ongelman laajuus on huomioitava altistumisolosuhteiden arvioinnissa (vrt. koko rakennus / kerros / yksittäinen tila). **Betonilattiarakenteiden kosteudenhallinta ja päällystäminen. Merikallio T., Niemi S., Komonen J ***Hyvät tutkimustavat betonirakenteisten lattioiden muovipäällysteiden korjaustarpeen arviointiin. Keinänen H Tavanomaisesta poikkeava olosuhde erittäin todennäköinen Rakennuksessa on useita eri rakenteita, joissa on todettu laaja-alaisia mikrobivaurioita ja rakenteiden korjauslaajuus on merkittävä useassa rakennusosassa (esim. julkisivu, alapohja). Ilmavuotoreitit epäpuhtauslähteestä ovat säännöllisiä ja niitä on useita. Tilat ovat merkittävästi alipaineisia tai rakenteen ilmanpitävyys on erittäin riskialtis. * Sisäilman laatu ei täytä rakentamismääräyskokoelma D2:n vähimmäisvaatimuksia sisäilman laadun osalta. Mahdolliset epäpuhtauslähteet on todettu ja paikallistettu. **, *** Tilan käyttötarkoituksen perusteella asetetut sisäilman laadun viite- ja ohjearvot ylittyvät ja sisäilman epäpuhtauslähde on todettu ja paikallistettu. ** Rakenteessa on todettu kreosoottia ja siitä on ilmayhteys sisäilmaan. Lisäksi sisäilmassa on todettu viitearvoja suurempia pitoisuuksia PAH-yhdisteitä. ** Tilojen pölynäytteissä on todettu asbestikuituja, ja tiloissa on todettu asbestikuitulähteitä. ** Sisäilman radonpitoisuudet ylittävät Suomen rakentamismääräyskokoelmassa esitetyt ohjearvot ja säteilyasetuksen toimenpiderajan* *RIL Kosteudenhallinta ja homevaurioiden estäminen **Ongelman laajuus on huomioitava altistumisolosuhteiden arvioinnissa (vrt. koko rakennus / kerros / yksittäinen tila). ***Muut D2:ssa esitetyt sisäympäristöön vaikuttavat tekijät arvioidaan tarvittaessa ja kokonaisuuden kanssa erikseen. Arviointitarve määritellään esiselvitysvaiheessa, ennen rakennukseen tehtäviä selvityksiä.

24 Sisäilmasto-ongelmakohteissa tehtyyn altistumisolosuhdeselvitykseen ja oirekartoitukseen perustuva muun haitan terveydellisen merkityksen arviointi 3/4 Tilannetta tulee arvioida moniammatillisesti ja kiinnittää erityistä huomiota eri toimijoiden välisen yhteystyöhön, viestintään sekä prosessiohjaukseen ja johtamiseen. Kaikki todetut poikkeamat tulee korjata. Oireilua voi seurata ryhmätasolla (sisäilmastokysely). Muut toimenpiteet kuten yksilöidyt terveystarkastukset eivät ole tarpeen Jari Latvala

25 Sisäilmasto-ongelmakohteissa tehtyyn altistumisolosuhdeselvitykseen ja oirekartoitukseen perustuva muun haitan terveydellisen merkityksen arviointi 4/4 Mikäli sisäilmastoselvityksissä on arvioitu tavanomaisesta poikkeava olosuhde epätodennäköiseksi tai korkeintaan mahdolliseksi (altistumisolosuhde) JA käyttäjien kokema olosuhdehaitta ja oireet ovat tavanomaista tasoa, erityisiä toimenpiteitä tai seurantaa ei tarvita. Tavanomaisesta poikkeava olosuhde todennäköinen Rakenteissa on laaja-alaisia mikrobivaurioita, korjauslaajuus on merkittävä ja se koskee koko rakennusosaa tai suurta osaa siitä (esim. alapohjarakenne). Vaurioituneista rakenteista tai epäpuhtaammasta tilasta on säännöllisiä ja useita ilmavuotoreittejä työ- tai oleskelutilan sisäilmaan. Tilan käyttötarkoituksen perusteella asetetut sisäilman laadun viite- ja ohjearvot ylittyvät ja sisäilman epäpuhtauslähde on todettu ja paikallistettu. * Betonilattiarakenteessa on todettu poikkeavaa kosteutta, jonka seurauksena on todettu laajoja pinnoitevaurioita (emissiopäästöt). **,*** Rakenteessa on käytetty kreosoottia, epäpuhtauslähteestä on ilmayhteys sisäilmaan ja työ- tai oleskelutilojen sisäilmassa on kreosoottiin viittaava haju. * Sisäilman radonpitoisuudet ylittävät Suomen rakentamismääräyskokoelmassa esitetyt ohjearvot ja säteilyasetuksen toimenpiderajan. * *Ongelman laajuus on huomioitava altistumisolosuhteiden arvioinnissa (vrt. koko rakennus / kerros / yksittäinen tila). **Betonilattiarakenteiden kosteudenhallinta ja päällystäminen. Merikallio T., Niemi S., Komonen J ***Hyvät tutkimustavat betonirakenteisten lattioiden muovipäällysteiden korjaustarpeen arviointiin. Keinänen H Tavanomaisesta poikkeava olosuhde erittäin todennäköinen Rakennuksessa on useita eri rakenteita, joissa on todettu laaja-alaisia mikrobivaurioita ja rakenteiden korjauslaajuus on merkittävä useassa rakennusosassa (esim. julkisivu, alapohja). Ilmavuotoreitit epäpuhtauslähteestä ovat säännöllisiä ja niitä on useita. Tilat ovat merkittävästi alipaineisia tai rakenteen ilmanpitävyys on erittäin riskialtis. * Sisäilman laatu ei täytä rakentamismääräyskokoelma D2:n vähimmäisvaatimuksia sisäilman laadun osalta. Mahdolliset epäpuhtauslähteet on todettu ja paikallistettu. **, *** Tilan käyttötarkoituksen perusteella asetetut sisäilman laadun viite- ja ohjearvot ylittyvät ja sisäilman epäpuhtauslähde on todettu ja paikallistettu. ** Rakenteessa on todettu kreosoottia ja siitä on ilmayhteys sisäilmaan. Lisäksi sisäilmassa on todettu viitearvoja suurempia pitoisuuksia PAH-yhdisteitä. ** Tilojen pölynäytteissä on todettu asbestikuituja, ja tiloissa on todettu asbestikuitulähteitä. ** Sisäilman radonpitoisuudet ylittävät Suomen rakentamismääräyskokoelmassa esitetyt ohjearvot ja säteilyasetuksen toimenpiderajan* *RIL Kosteudenhallinta ja homevaurioiden estäminen **Ongelman laajuus on huomioitava altistumisolosuhteiden arvioinnissa (vrt. koko rakennus / kerros / yksittäinen tila). ***Muut D2:ssa esitetyt sisäympäristöön vaikuttavat tekijät arvioidaan tarvittaessa ja kokonaisuuden kanssa erikseen. Arviointitarve määritellään esiselvitysvaiheessa, ennen rakennukseen tehtäviä selvityksiä.

26 Sisäilmasto-ongelmakohteissa tehtyyn altistumisolosuhdeselvitykseen ja oirekartoitukseen perustuva muun haitan terveydellisen merkityksen arviointi 4/4 Myös tällaisessa tilanteessa työpaikalla voi olla yksittäinen tai yksittäisiä oireilevia henkilöitä ja jossakin tapauksessa (esim. ympäristöherkät) voidaan joutua etsimään työkykyä ja työssä selviytymistä tukevia ratkaisuja. työkykyä

27 Sisäilmasto-ongelmakohteissa tehtyyn altistumisolosuhdeselvitykseen ja oirekartoitukseen perustuva muun haitan terveydellisen merkityksen arviointi Toisin kuin sairastumisen vaaraa arvioidessaan työterveyshuolto arvioi tässä haitan ja haittatekijöiden suhdetta tavanomaiseen ja toisiinsa huomioiden ABC-mallin mukaisesti sisäilmastoolosuhteiden ohella myös muut ongelmaan liittyvät työpaikkaa ja sen toimintaa kuvaavat tekijät.

28 Kiitos! tyoterveyslaitos tyoterveys Tyoterveyslaitos