Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely

Transkriptio

1 Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Kohde: Kemin kaupunki Takajärven koulu Oklaholmankatu Kemi Kyselyn ajankohta: Marras-joulukuu 2013 Tilaaja: Kemin kaupunki Tekninen palvelukeskus Lausunto Työterveyslaitos Sisäilmastokyselypalvelu Topeliuksenkatu 41 a A, Helsinki puh , sisailmastokyselypalvelu@ttl.fi Y-tunnus , Työterveyslaitos Oulussa

2 2 (7) Tilaaja Kemin kaupunki / Tekninen palvelukeskus / Tilapalvelu Valtakatu 26, 8. kerros Kemi Risto Verronen, kunnossapitopäällikkö , risto.verronen@kemi.fi Työterveyshuoltopalvelujen tuottaja Kemin kaupunki / Terveyspalvelut / Työterveyshuolto Kirkkopuistokatu 1 B Kemi Maija-Liisa Pulkkinen, työterveyshoitaja puh , maija-liisa.pulkkinen@kemi.fi Sisällysluettelo 1. Taustatiedot 2. Tulokset 3. Johtopäätökset ja suositukset VIITTEET Lausunto toimitetaan pääsääntöisesti tilaajan ilmoittamaan työterveyshuoltoon, joka hoitaa jakelun siten että se tulee johdon, työsuojelupäällikön ja -valtuutetun sekä mahdollisen sisäilmastotyöryhmän käyttöön. Kyselyn tulokset on syytä esitellä myös työpaikkakokouksessa, jossa työterveyshuoltonne kertoo kyselyn tuloksista ja on vastaamassa mahdollisiin kyselyä koskeviin kysymyksiin.

3 3 (7) 1 Taustatiedot Työterveyslaitoksen uudistettu sisäilmastokysely perustuu Ruotsissa kehitettyyn MM-40 tutkimusmenetelmään (1), jolla voidaan ryhmätasolla selvittää sisäilmasto-ongelmien esiintyvyyttä, vakavuutta ja sen mahdollisia aiheuttajia. Kyseessä on käyttäjäkysely, jossa kohdetilojen käyttäjät arvioivat työpaikkansa sisäilmastoa ja siitä mahdollisesti aiheutuvaa haittaa ja sen aiheuttajia. Ryhmätason tarkastelun edellytyksenä on, että ryhmäkoko on minimissään 20 ja että vastausprosentti on vähintään 80. Tulosten analysoinnissa käytämme kohteesta riippuen vertailuaineistona joko suomalaisesta toimisto- (2) tai sairaalaympäristöstä (3) kerättyä tausta-aineistoa. Koska eräät taustamuuttujat (sukupuolijakauma, tupakointi, astmaatikkojen ja allergikkojen osuus vastaajista sekä työssä koettu stressi ja psykososiaalinen kuormitus) vaikuttavat sekä käyttäjien kokemukseen sisäilmasto-ongelmasta että sen ratkaisukeinoihin (4-5), Työterveyslaitoksen sisäilmastokyselyssä kartoitetaan myös näitä taustamuuttujia. Kohteen ja ongelman kuvaus (saamiemme esitietojen perusteella): Tutkimuksen kohteena oli 1977 valmistunut koulurakennus Kemissä. Rakennuksessa toimii 1-6 luokkien perusopetus ja esikouluryhmä. Kiinteistössä on epäilty sisäilmastoongelmia (oirevalituksia, ilmanvaihto-ongelmia, hajuja, havaintoja pintavaurioista ja epäilyä kosteusvaurioista). Rakennusta on tutkittu (tietoja tutkimustuloksista ei ole käytössämme). Sisäilmastokysely tehdään käyttäjien kokemien ongelmien määrän ja laadun kartoittamiseksi. Kyselyn toteutus, vertailuaineiston käyttö ja tulosten vertailtavuus: Tämä kyselytutkimus toteutettiin sähköpostikyselynä Kysely lähetettiin 26:lle rakennuksessa vakituisesti työskentelevälle, joista 24 vastasi kyselyyn. Hyvän vastausprosentin (92 %) vuoksi voidaan vastauksia pitää edustavina ja tulosten vertailua ryhmätasolla mahdollisena. Tässä kyselyssä tilojen käyttäjät muodostavat yhden ryhmän. TAUSTATIETOJA Kaikki Vastanneiden lkm 24 Vastaus% 92 Naisten osuus (%) Päivittäin tupakoivia (%) 21 8 Astma 8 30 Taulukko 1 (vertailuaineisto sinisellä) Tulosten analysoinnissa käytämme vertailuaineistona suomalaisesta toimistoympäristöstä (2). Vertailuaineisto edustaa keskimääräistä toimistokohdetta ja aineistossa on mukana myös ongelmakohteita.

4 4 (7) Tulosten tulkintaan vaikuttavien taustamuuttujien (sukupuolijakauma, tupakointi, astmaatikkojen ja allergikkojen osuus vastaajista, työssä koettu stressi ja psykososiaalinen kuormitus, toimiala) suhteen tämän kyselyn kohderyhmä poikkesi vertailuaineistostamme siten, että naisia, astmaa ja allergiaa sairastavia sekä tupakoimattomia kohderyhmässä oli enemmän kuin vertailuaineistossamme. Tämä voi lisätä oireherkkyyttä ympäristötekijöille. Tämän lisäksi tuloksia tulkittaessa on huomioitava se, että tavanomainen kouluympäristö poikkeaa luonteeltaan toimistosta mm. meluisuuden, ilmanvaihdon riittävyyden ja sisäilman laadun suhteen ja näistä ympäristötekijöistä johtuvista haitoista raportoidaan kouluympäristössä luonnollisesti toimistoympäristöä useammin ilman, että ne johtuvat rakennetusta ympäristöstä. Tämän lausunnon on laatinut apulaisylilääkäri Jari Latvala Työterveyslaitoksen Oulun aluetoimipisteestä. 2 Tulokset Kyselyn tulokset on esitetty tämän lausunnon liitteessä. Tilojen käyttäjien kokemat työympäristöhaitat ( haittoja joka viikko ) ja heidän ilmoittamansa työhön liittyvät oireet ( työhön liittyviä oireita joka viikko viimeisten 3 kuukauden aikana ) kuvaavat sitä, kuinka tyytyväisiä tai tyytymättömiä tarkasteltavien tilojen käyttäjät ovat työtiloihinsa. Vastausten profiili voi antaa viitteitä myös mahdollisen sisäilmastoongelman syytekijöistä. Kyselyn tuloksia vertailuaineistoon verratessamme sekä niiden merkitystä arvioidessamme otamme huomioon myös edellä kohdassa 1 esittämämme taustamuuttujia koskevat havainnot. 3 Asiantuntijalääkärin lausunto, johtopäätökset ja suositukset Tutkitussa kohteessa käyttäjien kokemat työympäristöhaitat ja niiden aiheuttamiksi sopivat työhön liittyvät oireet olivat selvästi vertailuaineiston tasoa korkeammat, joten rakennetusta ympäristöstä aiheutuvaa sisäilmasto- sisäympäristöongelmaa voidaan taustamuuttujien erotkin huomioiden pitää todennäköisenä ja koettua haittaa tavanomaisesta poikkeavana. Erityisesti tässä kyselyssä esille nousevat Ilmanvaihdon riittämättömyys ja sisäilman tunkkaisuus sekä huono laatu, joka saattaa selittää käyttäjien kyselyssä raportoimaa oireilua. Ilmanvaihdon riittämättömyydestä tai toimimattomuudesta johtuva sisäilman laatuongelma ei aiheuta erityistä sairastumisen vaaraa, mutta sen aiheuttama haitta voi silti olla merkittävä. Ilmanvaihdon toiminta ja sen riittävyys on syytä selvittää tarkemmin. Homeen ja maakellarin haju, joka saattaa viitata kiinteistön kosteus- ja mikrobivaurioon. Hajun lähde on syytä selvittää tarkemmin ja tehdä tiloissa perusteellinen kosteus- ja mikrobivauriokartoitus. Mikäli työtiloissa todetaan kosteus- ja mikrobivaurio, se selittää käyttäjien kokemaa oireilua, aiheuttaa lisääntyneen astmariskin ja vaikeuttaa tiloissa työskentelevien astmaatikkojen ja allergikkojen oireita. Tilojen käyttäjien raportoimat oireet voivat liittyä myös mineraalikuitutarjontaan iv-järjestelmässä tai muualla rakenteissa, mikäli sellainen rakennetutkimuksissa todetaan. Mineraalikuidut eivät aiheuta

5 5 (7) erityistä sairastumisen vaaraa, mutta voivat haitata merkittävästi tiloissa työskentelyä. Sisäympäristö-ongelmaa selvitettäessä on syytä huomioida myös käyttäjien haitalliseksi kokema tilojen meluisuus sekä heikko valaistus. Tässä kyselyssä eivät tule esille yksittäisten huoneiden tai käyttäjien mahdolliset ongelmat. Viisi kyselyyn osallistunutta antoi palautetta myös vapaaseen kenttään. Näissä vastauksissa ei tullut esille edellä esitettyyn lisättävää. Nyt toteutetun kyselyn perusteella kohteeseen tulisi tehdä laaja rakennustekninen kosteusvaurio- ja kuntokartoitus, jonka yhteydessä otetaan huomioon myös kyselyissä esille tulleet edellä esitetyt tilojen käyttäjien raportoimat tilojen käyttöön, sisäilmaan ja sisäympäristöön liittyvät ongelmat. Lisätietoja Työterveyslaitoksen tarjoamista palveluista ongelmanne ratkaisemiseksi löytyy osoitteesta: default.aspx Sisäympäristöongelmien ratkaisu vaatii moniammatillista yhteistyötä ja edellyttää erilaisten näkökulmien ja työkäytäntöjen yhteensovittamista sekä pitkäjänteistä työskentelyä. Tähän työskentelyyn ohjaavaa materiaalia löytyy mm. seuraavan linkin kautta www -sivuiltamme: ntamalli/sivut/default.aspx Kaikki kiinteistössä mahdollisesti havaitut kosteusvauriot on korjattava asianmukaisesti myös rakennusmääräysten perusteella. Sisäilmasto-ongelmien ratkaisussa se ei useinkaan yksin riitä, vaan samanaikaisesti on korjattava myös muut sisäilmasto-ongelman syytekijät ja huolehdittava riittävästä tiedottamisesta. Suosittelemme, että kyselyn tulokset käsitellään työpaikkakokouksessa, jossa työterveyshuolto kertoo kyselyn tuloksista ja on vastaamassa mahdollisiin kyselyä koskeviin kysymyksiin. Työterveyslaitos voi pyydettäessä antaa lisätietoa ja auttaa mahdollisten sisäilmasto-ongelmien syytekijöiden terveydellisen merkityksen arvioinnissa. Jari Latvala apulaisylilääkäri Työlääketieteen palvelut Soile Jungewelter erikoislääkäri Työlääketieteen palvelut VIITTEET (1) Andersson K. Epidemiological Approach to Indoor Problems. Indoor Air 1998; Suppl. 4: (2) Sundman-Digert C., Reijula K., Suomen Lääkärilehti 2002; 11: ja Reijula K, Sundman-Digert C, Occup Environ Med 2004; 61:33-38

6 6 (7) (3) Hellgren, U-M, Palomäki, E., Lahtinen, M., Riuttala, H. and Reijula, K., Scand J Work Environ Health 2008, 34: (4) Lahtinen, M., Sundman-Digert, C., Reijula, K. Psykososiaalinen työympäristö ja sisäilmaongelmat. Suomen Lääkärilehti 2002; 12: (5) Työ ja terveys -haastattelututkimus Taulukkoraportti. Työterveyslaitos, Helsinki, LIITTEET Kyselyn tulokset

7 7 (7) Kemin kaupunki, Takajärven koulu, 11-12/2013.