Auran kunnantalon tutkimukset

Transkriptio

1 Auran kunnantalon tutkimukset Jouni Vuohijoki

2 Tehdyt tutkimukset Tutkimukset rajattiin ulkoseinien ja kantavien väliseinien alaosiin. Ulkoseinien rakenneavaukset ja mikrobinäytteet Kantavien väliseinien rakenneavaukset ja mikrobinäytteet Ulkoseinien merkkiainekokeet 2

3 Valesokkelirakenne 3

4 Ulkoseinien valesokkelirakenne 4

5 Mikrobinäytteiden ottopaikat Mikrobinäytteitä otettiin yhteensä 7 kpl, joista kolmessa oli kasvusto ja kolmessa mahdollinen kasvusto. 10 A 10 B 11 A 11 B N7 N12 N11 N 10 N8 5

6 Mikrobinäyte 7 3 Aspergillus lajia + Eurotium 6

7 Mikrobinäyte 8 Kserofiiliset sienet +++ 7

8 Ulkoseinän mikrobinäyte 12 3 kosteusvaurioindikaattoria, Aktinomykeetit 8

9 Ilmavuodot ulkoseinien kautta Näytteenottopaikka 9

10 Näytteenottokohta 10

11 Merkkiainekokeet Merkkiainekokeilla selvitettiin mahdollisia rakenteiden kautta sisälle tapahtuvia ilmavuotoja 11

12 Ilmavuodot kantavien väliseinien kautta 12

13 Ilmavuotokohtia 13

14 Rakenteiden sisällä oleva mikrobikasvu Havaitut mikrobit ovat kuivissa rakenteissa ns. horrostilassa, jolloin ne eivät tuota toksiineja eikä aineenvaihduntatuotteita (kaasumaisia yhdisteitä). Sensijaan itiöt, rihmastot tai rihmastojen osat saattavat aiheuttaa oireiluja, mikäli ne pääsevät ilmavuotojen mukana sisäilmaan. 14

15 Rakennuksen kunto Rakennus on tyypillinen rakennusaikakautensa edustaja. Rakennuksen kunto on aikakautensa rakennuksiin verrattuna tavanomainen. Valesokkelirakenteessa esiintyvä mikrobikasvu on em. rakenteen ominaisuus, ei vika luvun rakennusten valesokkelirakenteissa esiintyy mikrobikasvua lähes aina. Rakenteiden sisällä oleva mikrobikasvu ei vaikuta sisäilman laatuun, ellei rakenteiden kautta ole ilmavuotoja sisälle. Merkitys sisäilmaan riippuu rakenteiden ilmatiiveydestä ja kosteudesta 15

16 Rakennuksen korjaaminen Rakennus (rakennetekniikka ja talotekniikka) on tulossa teknisen käyttöikänsä päähän. Ennen rakennuksen mahdollista perusteellisempaa korjausta on syytä pohtia korjauksen kannattavuutta mm. korjauskustannusten, rakennuksen iän sekä alkuperäisen talotekniikan ja lämmöneristysten vuoksi. Havaittujen puutteiden ja vaurioiden osittaisella korjaamisella ei yleensä päästä sisäilman kannalta haluttuun lopputulokseen. Laajamittaisen peruskorjauksen kustannuksen saattavat taas olla kohtuuttoman korkeat saavutettuun hyötyyn verrattuna. Tässä tapauksessa on mahdollista, että uuden rakennuksen rakentaminen on kokonaiskustannuksiltaan peruskorjausta edullisempi vaihtoehto. 16

17 Toimenpiteet sisäilman laadun takaamiseksi Ilmanvaihdon tehostaminen ja tasapainottaminen + Jatkuvatoiminen ilmanvaihto ( teho 3/3 ajalla 24/7)+ Sisäpintojen ilmatiiveyden parantaminen, jolla saadaan vähennettyä epäpuhtauksien kulkeutumista sisäilmaan + Ikkunatuuletuksen mahdollistaminen / käyttö aina kuin mahdollista + Tehostetun siivouksen käyttöönotto ja siivousmenetelmien läpikäynti Tilakohtaisten ilmanpuhdistimien käyttö 17

18 Altistumisolosuhteiden arviointi Altistumisen todennäköisyys ilmoitetaan neliportaisella asteikolla: 1. Haitallinen altistumisolosuhde epätodennäköinen 2. Haitallinen altistumisolosuhde mahdollinen 2,5 1,5 3. Haitallinen altistumisolosuhde todennäköinen 4. Haitallinen altistumisolosuhde erittäin todennäköinen Jos sisäilmasto-ongelmatilanteessa on arvioitu, että haitallinen altistumisolosuhde on todennäköinen (3) tai erittäin todennäköinen (4), on aina arvioitava myös toimenpidetarve. Haitallisen altistumisolosuhteen kriteeristö, Työterveyslaitoksen ohje Lähde: Lappalainen S., Reijula K., Tähtinen K. ym., Ohje työpaikkojen sisäilmasto-ongelmien selvittämiseen. Altistumisolosuhteiden arviointi perustuu teknisen kokonaisuuden hallintaan, jossa otetaan huomioon rakennus- ja talotekniikan sekä rakennuksesta peräisin olevien epäpuhtauslähteiden vaikutus sisäilmaston laatuun. 18

19 19