Kuntien toimintatavat ja kipupisteet koulujen sisäilmaongelmien hoitamisessa

Transkriptio

1 Kuntien toimintatavat ja kipupisteet koulujen sisäilmaongelmien hoitamisessa Anne Hyvärinen, yksikön päällikkö, dosentti Asuinympäristö ja terveys -yksikkö 1

2 Tavoitteena ohjeistuksen kehittäminen koulujen sisäilmaongelmien hallintaan Kehittämistyön tueksi on v kerätty tietoa kuntien nykyisistä toimintatavoista kehittämistarpeista hyviksi koetuista käytännöistä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) sekä Kuntaliiton yhteistyössä toteuttama hanke Osa Avaimet terveelliseen ja turvalliseen rakennukseen (AVATER)-hanketta VNK-TEAS-hanke

3 Aineisto Valtakunnallinen kysely (ei Ahvenanmaa) kuntien sisäilmatyöryhmille tai vastaaville tahoille (kuntakohtainen) (295 kuntaa) Haastattelut kuudessa kunnassa sisäilma-asioista vastaaville tahoille (kiinteistöistä vastaava, terveydensuojeluviranomainen, työterveys/työsuojelu, sisäilma-asiantuntija tms.) Osallistumis- / vastausprosentti 54 / 52 Asukasluvultaan suurimmissa osallistuttiin aktiivisimmin, alueellisesti osallistuneet kunnat jakautuivat tasaisemmin 3

4 Koettu sisäilmatilanne kunnissa Noin puolessa kuntia tilanteen nähdään paranevan tai ongelmat on pystytty ennaltaehkäisemään Toisaalta hieman alle kymmenessä prosentissa kuntia koetaan, että sisäilmaongelmat kuntien rakennuksissa pahenevat Arvioikaa yleisellä tasolla, minkälainen sisäilmaongelmatilanne on tällä hetkellä kuntanne? (N 146) 4

5 Kun koulussa epäillään sisäilmaongelmaa Haittailmoitusten tekeminen kunnissa Noin 30 % kunnista ilmoitus sisäilma-asioita hoitavalle taholle tulee suoraan rehtorilta (yksinomaan jotain muuta kautta kuin rehtorilta 7 % kunnista). Suuressa osassa (63 %) kuntia ilmoituksia tekevät kuitenkin rehtorin lisäksi myös monet muut, kuten henkilökunta, oppilaat, huoltajat tai kiinteistönhoitaja. Yli puolessa kunnista (noin 55 %) haittailmoitukset tehdään sähköpostitse ja/tai puhelimitse (tilakeskukseen tai kiinteistön omistajalle) ilman vakiomuotoista haittailmoituslomaketta tms. Haittailmoituslomake on käytössä neljäsosalla kunnista ja jonkinlainen sähköinen järjestelmä ilmoitusten tekemiseen 17 % kunnista. 5

6 Ongelman täsmentäminen ja jatkotoimenpiteiden määrittely Kunnan sisäilmatyöryhmät tms. tahot onnistuvat kohteiden sisäilmaongelmien täsmentämisessä ja hankkeiden jatkotoimenpiteiden määrittelyssä pääsääntöisesti hyvin. Kolmanneksella on näillä osa-alueilla kuitenkin haasteita. Miten kohdekohtaiset sisäilmatyöryhmät (tai muut asiaa hoitavat tahot) pystyvät yleensä tehtyjen lisäselvitysten avulla täsmentämään kohteen ongelman? (N=144) Miten kohdekohtaiset sisäilmatyöryhmät (tai muut asiaa hoitavat tahot) onnistuvat yleensä hankkeen jatkotoimenpiteiden määrittelyssä? (N=143) 6

7 Jatkotoimenpiteiden määrittelyn ja kiireellisyyden arvioinnin periaatteet Rakennuksen tekninen kunto Tilojen käyttöaste Toimenpiteiden taloudelliset kustannukset Terveyshaittaa aiheuttavien olosuhteiden esiintyminen Altistumisen arviointi (todennäköisyys ja määrä) Yksittäisten epäpuhtausmittausten tulokset Käyttäjien terveydentila ja oireet Koetut sisäilmahaitat Julkinen paine 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Millaisia perusteita käytetään sisäilmaongelmaisten koulujen jatkotoimenpiteiden määrittelyssä ja niiden kiireellisyyden arvioinnissa? (N 133)

8 Altistumisen arvioinnin osa-alueet Kosteusvaurioiden esiintyminen ja laajuus 142 Kosteusvaurioiden sijainti 122 Riskirakenteiden esiintyminen 109 Rakenteissa esiintyvän mikrobikasvuston laajuus ja voimakkuus Muiden kuin mikrobiologisten epäpuhtauksien lähteiden esiintyminen Ilmayhteys vaurioituneisiin rakenteisiin Paine-erot 100 Mikrobien sisäilmamittaustulokset 115 Muiden kuin mikrobiologisten epäpuhtauksien mittaustulokset 68 Toksisuusmittaukset 53 Hajuhaitat Mitä osa-alueita (epäpuhtauksille) altistumisen arvioinnissa yleensä huomioidaan? 8

9 Jatkotoimenpiteiden määrittelyn ja kiireellisyyden arvioinnin periaatteet ja korjauskohteiden priorisointi Vaikka valtaosalla kunnista (70 %) on käytössä jonkinlainen toimintaohje sisäilmaongelmien hoitamiseen vain kolmanneksella on ohjeistusta tai yhtenäiset periaatteet jatkotoimenpiteiden määrittelyyn ja niiden kiireellisyyden arviointiin (33 %) ja neljänneksellä useiden eri korjauskohteiden väliseen priorisointiin (25 %) 9

10 Suosituksia terveydellisen merkityksen ja toimenpiteiden kiireellisyyden arviointiin I Tulee perustua kokonaisvaltaiseen altistumisen arviointiin Altistumisen arviointi perustuu altistumisolosuhteiden selvittämiseen ja siinä huomioidaan paitsi altistumisen todennäköisyys myös altistumisen kesto ja toistuvuus Rakennus tulee tutkia kokonaisuutena Ongelma voi rajoittua vain rakennuksen yhteen osaan Arvioinnissa tulee huomioida myös käyttäjien kokemat olosuhdehaitat, oireet ja sairastavuus Koettujen haittojen, oireiden ja sairastavuuden poikkeava esiintyminen voi korostaa toimenpiteiden kiireellisyyttä 13

11 Suosituksia terveydellisen merkityksen ja toimenpiteiden kiireellisyyden arviointiin II Altistumisen arviointiin, toimenpiteiden määrittelyyn ja priorisointiin tarvitaan lisää ohjeistusta Työterveyslaitoksen altistumisolosuhteiden arviointimallin periaatteet luovat hyvän pohjan (Lappalainen ym. 2016: Ohje työpaikkojen sisäilmasto-ongelmien selvittämiseen) Terveydellisen merkityksen ja kiireellisyyden arviointia tulisi tehdä asiantuntijaryhmässä esimerkiksi kuntotutkijan, terveystarkastajan ja lääkärin muodostama työryhmä Päätöksenteko rakennukselle tehtävistä toimenpiteistä myös altistumis- ja terveysseikat tuntevat asiantuntijat mukaan 14

12 Suosituksia terveydellisen merkityksen ja toimenpiteiden kiireellisyyden arviointiin III Rakennusten kuntotutkimukset ovat tärkeä osa altistumisen arviointia Raporttien oltava käyttökelpoisia esimerkiksi terveystarkastajan ja lääkärin muodostamalle työparille Kuntotutkimuksille ja vastaaville selvityksille tarvitaan yleinen raportointiohje Lääkäreille tarvitaan lisää koulutusta terveydellisen merkityksen arviointiin Kouluterveydenhuollon roolia tulee täsmentää 15

13 Suosituksia koko sisäilmaongelman hallintaprosessiin Tarvitaan prosessikuvaus sisäilmaongelmien hoitamisesta: selkeästi eri toimijoiden roolit ja vastuut Ohjeistusta etenkin prosessin alkuvaiheeseen hyvä toimintarutiini tavanomaisten tapausten nopeaan hoitamiseen Nykyohjeistus painottuu vaikeisiin tapauksiin Huomio sisäiseen viestintään ja tiedonkulkuun yhtenäinen sähköinen järjestelmä, jossa kaikki vastuussa olevat toimijat Oikea-aikainen ulkoinen viestintä on osa prosessia - moniammatillisen ryhmän yhteinen näkemys Koulutusta rehtoreille + tietopaketti käyttäjille (opettajat, muu henkilökunta, oppilaat ja heidän vanhempansa) 16

14 Kiitokset! Sari Ung-Lanki, Mari Turunen, THL Terhi Asikainen, Riihimäen kaupunki Tarja Hartikainen, Esko Korhonen, Kuntaliitto Anne Mannerkorpi, Kuopion kaupunki Vesa Pekkola, STM 17