Mirjam Kalland. Päiväkoti lapsen kehitysympäristönä

Transkriptio

1 Mirjam Kalland Päiväkoti lapsen kehitysympäristönä

2 Mitä tiedetään? Päivähoidon vaikutuksista lasten kehitykseen runsaasti tutkimusta Tulokset tulkittava harkiten Päivähoidossa tapahtuvan kiusaamisen vaikutuksista vain vähän tutkimusta Koulukiusaamisen vaikutuksesta kuitenkin runsaammin tutkimusta Mirjam Kalland

3 Miten päivähoito vaikuttaa lasten kehitykseen? Kysymys on yksinkertainen, mutta tutkimusten valossa helppoja vastauksia ei tunnu löytyvän Tutkimustuloksia on vaikeaa soveltaa yhteiskunnasta toiseen, pitkäaikaistutkimukset koskevat aina historiaa Päivähoidolla voi olla sekä kielteistä että myönteistä vaikutusta lasten kehitykseen. Mirjam Kalland

4 Parempi kysymys: Miten ja missä olosuhteissa päivähoito voi tukea lasten kehitystä, ja miten ja missä olosuhteissa se voi olla lapsen kehitystä vahingoittava? Mirjam Kalland

5 Päivähoito kiintymyssuhdeteorian näkökulmasta Kiintymyssuhdeteorian mukaan vanhemman sensitiivisyys ja ennakoitavuus ovat oleellisia turvallisen kiintymyssuhteen muodostamisen kannalta Päivähoidossa mahdollisuudet huolehtia lapsen tarpeista yksilöllisesti ja tavoittaa lapsen tunnetilaa ovat rajoitetut Päiväkodissa päivä on yleensä rakennettu säännölliseksi ja ennakoitavissa olevaksi lapsen kannalta Mirjam Kalland

6 Päivähoito kiintymyssuhdeteorian näkökulmasta Päiväkodissa lapsesta voi huolehtia joukko ammattilaisia, joista kenelläkään ei ole erityinen vastuu juuri tästä lapsesta. Kotona saadun huolenpidon ja kiintymyssuhteiden laadulla on suurin vaikutus lasten kehitykseen, ja vaikuttaa myös siihen, kuinka päivähoito vaikuttaa yksittäisen lapsen kehitykseen. Mirjam Kalland

7 Stressin vaikutus lapsiin Lievän stressin vallassa lapset ovat valppaita ja kiinnostuneita, mutta samalla hiukan varuillaan. Tavallisia arkipäivän stressitilanteita ovat puolestaan sellaisia, joissa lapsi on melkein liian lujilla. Hän selviää päiväkodissa, mutta vanhemman tullessa hakemaan hän hajoaa itkee, parkuu, kiukuttelee ja vaatii syliä. Mirjam Kalland

8 Lapsen kyky käsitellä ympäristön ärsykkeitä on huomattavasti heikompi kuin aikuisen Ylisuuret ryhmät, vaihtuvat aikuiset, taukoamaton meteli ja lasten keskinäiset ristiriidat voivat johtaa lapsen pitkäaikaiseen stressiin Pitkäaikainen stressi on yhteydessä mielenterveyshäiriöihin, immuunisysteemin kehityksen häiriöihin ja suurempaan sairausalttiuteen. Mirjam Kalland

9 Stressi ja kortisoli Puolipäivähoidossa olevan lapsen kortisolitaso vastaa normaalitilannetta, eli se laskee iltapäivällä. Sen sijaan kokopäivähoidossa olevan lapsen kortisolitaso pysy korkeana koko päivän aikana. Korkea kortisolitaso vaikuttaa myös lapsen kykyyn lukea sosiaalisia signaaleja Mirjam Kalland

10 Laadultaan hyvä varhaiskasvatus tukee lapsen kehitystä On melko runsaasti tutkimuksia joiden mukaan päivähoidolla on myönteistä vaikutusta lasten kehitykseen Erään tutkimuksen mukaan riskiryhmään kuuluvan lapsen osallistuminen varhaiskasvatus ja alkuopetusohjelmaan paransi oppimistuloksia ja vähensi rikollisuutta vielä 15 vuotta ohjelmiin osallistumisen jälkeen (Reinolds 2001). Avainasemassa onkin varhaiskasvatuksen laatu ja suunnitelmallisuus. Mirjam Kalland

11 Hoidon pysyvyys ja yhteistyö vanhempien kanssa Päivähoitopaikan ja hoitajien pysyvyydellä on ratkaisevaa merkitystä lasten kehitykseen Vanhempien ja päivähoitopaikan yhteistyöhön on kiinnitettävä huomiota hyvin toimiva yhteistyö tukee lasten kehitystä Mirjam Kalland

12 Laadultaan heikolla päivähoidolla on kielteisiä vaikutuksia lasten kehitykseen. Ryhmäkoolla ja henkilökunnan koulutuksella on vaikutusta vuorovaikutuksen laatuun, ja sitä kautta lasten hyvinvointiin Päivähoitopäivän pituudella on ratkaiseva merkitys. Lapsen ikä tulee ottaa huomioon päivähoitomuodosta sekä ryhmän koosta päätettäessä. Sopiva ryhmäkoko: oma ikä plus 2 3 lasta. Mirjam Kalland

13 Häiriöille altistavat tekijät päivähoidossa Lapsen nuori ikä, ylisuuret ryhmät, pitkät hoitopäivät, vaihtuvat tai epäpätevät hoitajat ja julmat tai välinpitämättömät kasvatuskäytännöt Mirjam Kalland

14 Kiteyttäen Lapsi tarvitsee turvallisuutta, jatkuvuutta ihmissuhteissa ja että joku pitää häntä mielessään kokonaisvaltaisesti. Hänellä on tarve huolenpitoon, rajoittamiseen, ymmärrykseen ja rakkauteen. Hänellä on tarve läheisyyteen ja kokemusten jakamiseen. Lapsella on myös tarve ystäviin, ja oikeus kokea olevansa ryhmän pidetty ja arvostettu jäsen. Mirjam Kalland

15 Vaikutus lapsen sosiaaliseen kehitykseen Päiväkoti tai perhepäivähoitoryhmässä aikuisen ja lapsen välinen suhde on oleellinen. Mutta lapset muodostavat myös keskenään ystävyyssuhteita jotka parhaimmillaan voivat tukea lapsen sosiaalista kehitystä, hänen turvallisuuden tunnetta, hänen kokemustaan omasta kompetenssistaan ja hänen itsetuntoaan. Mirjam Kalland

16 Vaikutus sosiaaliseen kehitykseen Päivähoidolla voi olla merkittävä tehtävä lapsen sosiaalisen kehityksen tukemisessa Sopivan kokoisessa lapsiryhmässä lapsi voi oppia sosiaalisia taitoja ja toisten huomioimista Lapsi voi oppia kohtaamaan monenlaisista perheistä ja kulttuureista tulevia lapsia. Lapsi muodostaa usein ensimmäiset ystävyyssuhteensa päivähoidossa, ja nämä ovat toisinaan elinikäiset. Alatunnistetiedot tähän

17 Lapsen mahdollisuus päästä ryhmän jäseneksi aikuisen varassa Tutkimusten mukaan yksittäisen lapsen pääseminen ryhmän jäseneksi on kuitenkin täysin aikuisen varassa Lapset tarvitsevat aikuisen läsnäoloa, tukea ja ohjausta päiväkoti ikäinen lapsi ei pärjää omillaan. Alatunnistetiedot tähän

18 Ryhmässä vallitsee viidakon laki Päiväkodissa ympäröivät lapset ovat lapsen kanssa samanikäisiä, toisin kuin sisarusparvessa, ja pienten lasten ryhmässä vallitseva viidakon laki on ilman aikuisten ohjausta ja todellista läsnäoloa armoton Alatunnistetiedot tähän

19 Miten kiusaaminen vaikuttaa lapsen kehitykseen? Vakavalla ja pitkäkestoisella koulukiusaamisella on yhteys myöhempiin depressio oireisiin, syrjäytyneisyyteen ja toivottomuuden tunteisiin. Kroonisen kiusanteon kohteeksi joutuneen lapsen oireet ovat samankaltaiset kuin lapsen, joka on joutunut kroonisen väkivallan kohteeksi tai todistajaksi Alatunnistetiedot tähän

20 Kiusattu lapsi ei yksin pääse tilanteesta pois Pitkäkestoisesti kiusattu lapsi saattaa muuttaa vuorovaikutuksen tulkintamalliaan siten, että hän herkistyy tulkitsemaan vuorovaikutusta negatiiviseksi (merkki traumatisoitumisesta) Kiusatun lapsen on tämän takia hyvin vaikeaa päästä eroon asemastaan omin voimin. Alatunnistetiedot tähän

21 Ongelma on yhteisössä Tutkimusten mukaan kiusaamisen puuttumiseksi ei riitä, että kiusaaminen saadaan loppumaan Ongelma ei ole yksilössä, vaan yhteisössä Kiusaamiseen liittyy vääristynyt vallantavoittelu Kiusaamisella voidaan tavoitella asemaa, suosiota tai huomiota ryhmässä Alatunnistetiedot tähän

22 Reaktio uhrissa Uhrissa torjutuksi tuleminen johtaa parasympaattisen hermoston aktivoitumiseen, josta seuraa lamaantuneisuutta ja lihasten voimattomuus. Uhri vetäytyy tai jähmettyy, ja tämä mahdollistaa kiusaamisen jatkumisen. Mirjam Kalland

23 Hyvän päivähoidon tunnusmerkit Pieni ja pysyvä ryhmä, hyvin tehtäväänsä koulutettu ja lapseen sitoutunut omahoitaja, ja hoitopäivä jonka pituus ei ylitä lapsen kapasiteettia. Päiväkodissa tapahtuva vuorovaikutus on lapsen kannalta sensitiivistä ja ennakoitavissa. Mirjam Kalland

24 Hyvän päivähoidon tunnusmerkit Lapsi voi turvautua tuttuun hoitajaan, joka on hellä ja empaattinen lasta kohtaan. Henkilökunta puuttuu kiusaamistilanteisiin ja luo yksinkertaiset säännöt päiväkodille. Henkilökunta työskentelee aktiivisesti siten, että jokainen lapsi on ryhmänsä arvostettu jäsen, eikä kukaan lapsi jää yksin. Henkilökunta on myös aktiivisesti yhteydessä lapsen vanhempiin. Mirjam Kalland

25 Kiitos!