VUOROVAIKUTUSKOULUTUS

Transkriptio

1 VUOROVAIKUTUSKOULUTUS Laura Widenius Aatos Klinikka Oy

2 Laura Widenius Koulutus: Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Psykoterapeutti (erityistason perheterapeutti) Työkokemus mm. Aatos Klinikka Oy Terveydenhuollon palveluista vastaava johtaja Lastenpsykiatrin vastaanotto, perheterapia-, työnohjaus-, koulutuspalvelut HYKS Lastenpsykiatria apulaisylilääkäri Hoidollinen perhetyö ja sen kehittäminen Intensiivinen avo- ja osastohoito

3 VUOROVAIKUTUKSEN KEHITTYMINEN Kehityksellinen näkökulma Varhainen vuorovaikutus Kiintymyssuhde

4 Esityksen tavoite Tuoda ymmärrystä Vuorovaikutuksen kehitykselliseen perustaan: varhaisen vuorovaikutuksen laatu vaikuttaa ratkaisevalla tavalla lapsen tulevaan kehitykseen Kiintymyssuhde vaikuttaa lapsen tunne-elämän kehitykseen ja vuorovaikutustyyleihin, tapaan reagoida Miten erityisen haastaviin vuorovaikutustilanteisiin voi saada ymmärrystä ja keinoja

5 TÄRKEÄÄ Lapsen mieli syntyy varhaisen vuorovaikutuksen ja siihen liittyvien tunnekokemusten sekä aivojen toiminnallisen kehityksen yhteydestä

6 VARHAISEN VUOROVAIKUTUKSEN MERKITYS Henkiin jäämisen edellytys Perustarpeiden tyydytyksen lähde Kehitysympäristö vauvan kokonaiskehitykselle Vuorovaikutustaitojen synnyttäjä Kulttuurin välittäjä; mikä on pienen lapsen merkitys?

7 MIKÄ SAA AIKAAN VARHAISEN VUOROVAIKUTUKSEN Geneettisesti ohjelmoitua toimintaa läpi eläinlajien Jälkeläisten ruokinta, hoitaminen, lämpimänä pitäminen Hormonien vaikutus nisäkkäillä Oksitosiini ( mielihyvähormoni ) saa aikaan imetyksen ja ihmisillä on kytketty myös kiintymyksen syntymiseen; jatkossa kaikki vauvan hellimistilanteet aktivoivat

8 VARHAISEN VUOROVAIKUTUKSEN BIOLOGIAA Syntymässä oksitosiinia erittyy runsaasti, jonka jälkeen jokainen imetystilanne aktivoi oksitosiinin erityksen äidissä ja vauvassa Molempien hyvänolontunne lisääntyy Vähentää vauvan stressiä Lisää äidin halukkuutta olla yhteydessä vauvaan Imetys tärkeää maidontuotannolle ja vuorovaikutukselle Myöhemmin oksitosiinin eritys yleistyy kaikkeen hellimiseen vauvan kanssa

9 VARHAISEN VUOROVAIKUTUKSEN PSYKOFYSIOLOGIAA Vanhemman kasvojen ilmeet ja ääni kehittävät vauvan oikeaa, ns. sosiaalista aivopuoliskoa Vuorovaikutus kokonaisuudessaan (erityisesti katse, kosketus) lisää mielihyvää tuottavien betaendorfiinien eritystä sekä vauvan että vanhemman aivoissa

10 AIVOJEN KEHITYKSESTÄ RAKENTEELLINEN KEHITYS Geneettisesti ohjattua Synapsien (=kahden hermosolun liitos) muodostuminen; raskausaika ja osin ensimmäiset elinvuodet TOIMINNALLINEN KEHITYS Käyttöön perustuvaa = ympäristön kokemukset vaikuttavat ja muokkaavat Erityisesti vuorovaikutus Ne hermosolujen yhteydet, joita tarvitaan ja käytetään, jäävät toimiviksi Yhteyksien jäsentymistä ja integroitumista

11 PLASTISUUS Aivojen rakenteen ja toiminnan kyky muovautua ja sopeutua ympäristön vaikutusten ja elimistön tarpeiden mukaisesti Toisaalta lapsen aivot ovat erityisen haavoittuvat! Keskeinen selittäjä sille, miksi varhaisetkin kokemukset ohjaavat lapsen psyykkistä kehitystä ja toisaalta mahdollistaa suotuisan muutoksen myöhemminkin kehityksen aikana Hoitaa ja korjata syntyneitä haitallisia yhteyksiä tai integroitumatta jääneitä prosesseja

12 LÄHTÖKOHDAT Ei ole olemassa yhtä luonnonmukaista tai ihannevuorovaikutusta, jokainen löytää omansa Oma mieli, omat tarpeet Jokaisella vanhemmalla Oma, ainutkertainen kehityshistoriansa ja vanhemmaksi kasvamisen kehityspolkunsa Vuorovaikutuksen juuret jo raskausaikana Ruumiillinen dialogi, mielikuvat

13 Varhainen vuorovaikutus Käyttäytymisen taso Mitä tapahtuu; katsekontakti, vuorovaikutuspuhe, toiminnan laatu ja tilanteeseen sopivuus, reaktio toisen toimintaan Tunnetaso Mitä ja miten tunteita ilmaistaan ja jaetaan; jakaminen ja soinnuttaminen = säätely Psykologinen taso Miten vuorovaikutusta ymmärretään; vanhemman kyky nähdä ja ymmärtää asiat lapsen näkökulmasta

14 Riittävän hyvä varhainen vuorovaikutus Vanhempien kannalta Käyttäytymisen, tunnevuorovaikutuksen, psykologisen tason arviointi määrältään, laadultaan riittävää vv:a? Vauvan kannalta Fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tarpeet tulevat riittävästi ymmärretyiksi Tarpeisiin vastataan

15 RASKAUSAIKA Vauvan kannalta kohdussa kaikki on säädeltyä (homeostaasi) Äidin stressitaso, tupakka, päihteet vaikuttavat Äänimaailma äidin kehon sisältä ja ulkopuolisesta maailmasta Perheenjäsenten äänet, musiikki jne Kosketusärsykkeet oman kehon kosketuksista, kohdun seinämistä Liikeaistimukset äidin liikkeistä, rytmistä

16 RASKAUSAIKA Äidin kannalta Tutustuminen vauvaan liikkeiden, rytmien kautta Omien mielikuvien merkitys vuorovaikutuksen iduille; mielikuvien muuttuminen raskauden eri vaiheissa Isän kannalta Vauvan liikkeet äidin vatsaa tunnustellen Mukanaolo valmistautumisessa Omien mielikuvien luominen äidin kokemusten ja mielikuvien kautta

17 VASTASYNTYNYT Kykenevä ja halukas vuorovaikutukseen Vuorovaikutushetkien aloitteet, ylläpito, lopettaminen Vetää ja kutsuu vanhempaa luokseen Vastavuoroista keskustelua jo keskosilla Tunteet keskeisiä inhimillisessä vuorovaikutuksessa ( tunnekommunikaatio )

18 PROTOKONVERSAATIO Vauvan ja vanhemman varhaisen kommunikaation muoto Katsekontakti, ääntelyt, liikkeet Välittää jaettua kokemusta, tunteita, ymmärrystä Vauvalle paljon kognitiivista ja sosiaalista informaatiota; vauvalle voimakas, tunteilla ladattu vuorovaikutushetki Protokonversaation kautta vauvan ja vanhemman aivot (erityisesti limbinen järjestelmä) ovat yhteydessä -> ohjaa vauvan aivojen kehitystä

19 SYNKRONOINTI JA SOINNUTTAMINEN Vauvan vaihtelevat tunnetilat, keskus- ja ääreishermoston virittyminen -> kaaoksesta jäsentyneeseen, säädeltyyn tilaan Vanhemman kyettävä säätelemään sekä omaa että vauvan tunnetilaa (soinnuttaminen) Viesteihin vastaaminen oikea-aikaisesti (synkronointi) Tapahtuu sekunnin murto-osissa Tukee vauvan kokemusmaailmaa jäsentyneemmäksi ja johdonmukaisemmaksi Tukee lapsen tervettä psyykkistä kehitystä

20 Ihmisen mieli kehittyy aistimuksellisen ja ruumiinliikkeisiin liittyvän toiminnan kautta suhteessa toisiin ihmismieliin (psykiatri Daniel Stern)

21 LIIKE Liike on ihmisen ensimmäinen kieli; toteuttaa ainakin kahta kielen perustehtävää: kommunikaatiota ja tunnetilojen säätelyä Ruumiin liikkeiden synkronia: Vauva aistii sisäelimistään hermoratoja pitkin tulevan viestin (esim. nälkä) -> alkaa liikehtiä, äännellä -> liikkeellä pyrkii poistamaan ärtymystilaansa ja saamaan sen hallintaan (=tunneärsytyksen säätelyä) -> antaa samalla viestin vanhemmalle ärtymystilasta kutsuen vanhempaa lohduttamaan ja poistamaan nälän aistimuksen

22 Kasvot, silmät KATSE Tärkeä olemassaolon tunteen, itsekokemuksen ylläpitäjä; minut nähdään, olen Kasvojen kielessä mielikuvien ja verbaalisen kielen juuret Kasvojen avulla mielentilojen molemminpuolinen peilaaminen; luo itsen ja toisen sisäisten mielikuvien perustan

23 KATSEKONTAKTI JA MIELTEN KOHTAAMINEN Vain kaksi vuorovaikutustilannetta, jolloin ihmiset voivat olla yhtaikaa sekä antavana (lähettävänä) että saavana (vastaanottavana) osapuolena Silmiin katsominen Kosketus Lähettämisen ja saamisen yhtäaikaisuuden vuoksi läheisyyden tunne erityisen voimakasta Oleellista: katsekontakti pystyy vaikuttamaan laaja-alaisesti sosiaalista informaatiota käsittelevän aivoverkoston toimintaan (läpi elämän); katsekontaktiefekti

24 KOSKETUS Tuntoaivokuorella erotellaan erilaisia kosketuksen piirteitä, mutta sosiaalinen kosketus aktivoi aivoissa myös tunteiden käsittelyyn osallistuvia alueita Kosketus tehokasta sekä sosiaalisten suhteiden synnyttämiseen että niiden vaalimiseen Miellyttävä, turvallinen kosketus vähentää ahdistuneisuutta, stressiä, jännitystä ja voi jopa lievittää kivun tunnetta (endorfiinit)

25 SENSITIIVISYYS Psyykkistä läsnäoloa vuorovaikutuksessa Vauvan tarpeiden huomiointia, niihin vastaamista adekvaatisti ja mahdollisimman osuvasti Luo pohjan kiintymyssuhteen muodostumiselle Vauvan reagointi (esim. rauhoittuminen) vahvistaa äidin tunnetta toimia oikein vauvan tarpeiden tulkitsijana

26 TUNNESÄÄTELY Negatiivisten tunteiden vähentäminen, positiivisten tunteiden jakaminen ja lisääminen Lapsi sisäistää ja oppii ne säätelymallit, joita vanhempansa kanssa kokenut Lapsen kyky säädellä omia tunteita itsenäisemmin lisääntyy kehityksen myötä Hyvin säädellyt emotionaaliset vuorovaikutuskokemukset lisäävät turvallisuuden tunnetta ja uteliaisuutta tutkia uusia asioita ympäristössä

27 TUNNE VUOROVAIKUTUKSESSA - vastavuoroisuus Vanhempi välittää omaa tunnetilaansa, sen voimakuutta ja dynamiikkaa käsitellessään lasta Esim vanhemman liikkeet iloisen nopeat, reippaat tai vihaisen nopeat ja kulmikkaat Rauhallinen ja lämmin, tai hidas ja passiivinen Vauva reagoi tunnetilaan kokonaisvaltaisesti Esim innostumalla, jännittymällä, rauhoittumalla tai vetäytymällä Miten vanhempi reagoi vauvan reagointiin?

28 VUOROVAIKUTUKSELLINEN YHTEISSÄÄTELY Ensi kuukausista alkaen vauva pystyy säätelemään vuorovaikutustuokioiden etenemistä ilmeillään, katsettaan suuntaamalla, liikehtimällä, ääntelemällä Vanhemmalla suurempi vastuu sovittautua vauvan tarpeisiin, toimia ulkoisena säätelijänä Ensimmäisen vuoden aikana vauvasta tulee aktiivisempi vuorovaikutuskumppani Molempien ainutlaatuiset ominaisuudet luovat puitteet yhteissäätelylle Yhteissäätely mahdollistaa itsesäätelyä

29 RIITTÄVÄN HYVÄN VARHAISEN VUOROVAIKUTUKSEN TULOS? Vauvasta kehittyy sosiaalinen toimija vuorovaikutuksessa ensin äidin ja myöhemmin toisten ihmisten kanssa Syntyy kyky reflektoimiseen, itsen ja toisiin eläytymiseen, itsen ja toisen mielensisältöihin ja erilaisiin tunnetiloihin virittäytymiseen

30 VARHAINEN VUOROVAIKUTUS Toistuvat, riittävän hyvät vuorovaikutuskokemukset: Ensimmäisen ikävuoden merkittävä kehitystehtävä; kiintymyssuhde kehittyy Asioille tulee mieli Tuo lapselle perusturvallisuuden kokemuksen, joka ajan myötä sisäistyy Antaa lapselle eväät itsesäätelyn kehittymiseen On pohja lapsen suotuisalle kokonaiskehitykselle

31 KIINTYMYSSUHDE

32 Miksi tärkeää? Mallit vaikuttavat ajatteluun, tunne-elämään, ihmissuhteiden laatuun läpi elämän Kiintymysmallit, reagointitavat aktivoituvat erityisesti vaara- ja stressitilanteissa, elämänmuutoksissa Pysyvyystaipumus lapsuudesta aikuisuuteen, sukupolvelta toiselle Normaalikehityksessä kouluiän myötä tärkeiksi kiintymyskohteiksi voivat tulla opettajat, harrastusten ohjaajat, valmentajat

33 Miksi tärkeää? Yksilön omaksumat kiintymysstrategiat vaikuttavat siihen, millaiselle informaatiolle yksilö on avoimempi Vaikuttaa yksilön tapaan tulkita ja prosessoida tunteita ja vuorovaikutustilanteita koskevia viestejä myös aikuisuudessa Tuo ymmärrettäväksi lapsen tavan reagoida erityisesti haastavissa tilanteissa ja tunteidensa kanssa

34 KIINTYMYSSUHDETEORIA John Bowlby, Mary Ainsworth Yksi tärkeimmistä 1900-luvun psyykkisen kehityksen teorioista Pyrkimys ymmärtää varhaisten ihmissuhteiden vaikutusta myöhempään kehitykseen Pyrkimys hahmottaa vauvan ja hoivaajan välistä vuorovaikutusta

35 KIINTYMYSSUHTEEN RAKENTUMINEN Juuret raskausaikana kehokokemukset, tunteet, mielikuvat (mielikuvien myötä vanhemmat kokevat, että vauva osallistuu vuorovaikutukseen) Rakentuu pääosin 1. ikävuoden aikana Pienet vuorovaikutustapahtumat fuusioituvat vähitellen laajemmiksi kokonaisuuksiksi Nälkä äiti ruokkii äiti on lähellä, kun tarvitsen häntä

36 KIINTYMYSSUHDE Kiintyminen vai kiinnittyminen? Rakkaus lapseen, lapsen rakkaus vanhempaan? Rakastava vanhempi ei välttämättä kykene toimimaan lapselle turvallisena kiinnittymisen kohteena Lapsi voi olla kiinnittynyt laiminlyövään vanhempaan rakastamatta tätä Biologisten ja sosiaalisten prosessien läheinen ja kaksisuuntainen vuorovaikutus lapsen kehityksessä HUOM! Yksikin hyvä kiintymyskohde riittää!

37 KIINNITTYMISEN PERUSTAA Turvallisuuden tarve Avuton vastasyntynyt, luontaiset pelot Mitä nuorempi lapsi, sitä enemmän turvaa tarvitsee Tarve (tunne)vuorovaikutukseen Molempien temperamentin, vauvan senhetkisten taitojen ja valmiuksien vaikutus Äidin kyky vastata riittävän johdonmukaisesti, sopivasti ja nopeasti lapsen tarpeisiin

38 TYÖSKENTELYMALLI Kiintymyssuhteen kautta lapsi arvioi 1. omaa itseään ( olenko rakkauden arvoinen ) 2. toisia ihmisiä ( voiko muihin ihmisiin luottaa, keneen voin turvautua ) 3. vuorovaikutusta itsen ja muiden välillä ( tulenko ymmärretyksi tunteineni ja tarpeineni miten tunteita ilmaistaan, miten reagoidaan )

39 HAASTEET KIINTYMYSSUHTEESSA Lapsi kuormittuu stressi Lapsi ylikuormittuu trauma Kiintymyssuhdetraumojen vaikutus kokonaiskehitykselle merkittävä Suuret haasteet tunne-elämän kehityksessä ja arjen vuorovaikutustilanteissa

40 KIINTYMYSSUHDEMALLIT TURVALLINEN TURVATON välttelevä TURVATON ristiriitainen ORGANISOITUMATON

41 Turvallinen kiintymyssuhde Syntyy, kun lapsi elää ennakoitavassa maailmassa, jossa voi tuoda vuorovaikutukseen kaikenlaiset tunteet ja voi heittäytyä luottavaisesti hoivaajansa varaan Yhteys suotuisaan sosioemotionaaliseen ja kognitiiviseen kehitykseen Lapsi oppii käyttämään vuorovaikutuksessa sekä emotionaalisia että kognitiivisia elementtejä ( tunne ja järki )

42 Myöhemmässä kehityksessä voisi olla: mukava, sosiaalisissa suhteissa joustava ja empaattinen, toiset huomioiva ja kaveripiirissä suosittu osaa käyttää järkeä ja tunnetta uskaltaa ilmaista monenlaisia tunteita, löytää keinoja säädellä negatiivisiakin tunteita toisaalta joskus liiankin sinisilmäinen ajatellessaan kaikista ihmisistä hyvää

43 Turvaton - välttelevä Hoivaaja sietää heikosti negatiivisia tunteita Vauvan selvittävä tunnekuohuista itse Intensiiviset tunteet vievät hoivaajan pois -> vältettävä niitä Reipas lapsi, joka ei kuormita vanhempiaan tunnemyrskyillä Lapsen toiminta sävyttyy rationaalisesti, kosketus omiin tunteisiin saattaa kadota

44 Myöhemmässä kehityksessä voisi olla: rauhallinen, hillitty, kaveripiirissä pärjäävä, ei aiheuta koulussa häiriötä looginen, selviää tilanteista järkeilemällä tunteiden ilmaisu niukkaa ja vähäistä riskinä menettää yhteys tunteisiinsa, jolloin lopulta on pulassa erityisesti vaikeiden elämäntilanteiden edessä

45 Turvaton - ristiriitainen Hoivaaja tunnereaktioissaan intensiivinen, mutta ailahteleva ja epäjohdonmukainen Lapsi lisää omien tunteidensa intensiteettiä, pakottaa aikuisen reagoimaan Vuorovaikutus kuohahtelevaa ja tunnepitoista, kielteisiä tunteita ilmaistaan pidäkkeettömästi Vallalla monesti negatiivinen tunneilmapiiri

46 Myöhemmässä kehityksessä voisi olla: tunnekuohujensa ja levottomuutensa kanssa pulassa oleva lapsi, jolla erityisesti aggressiopulmaa (esim. raivokohtaukset) maailma näyttää ennakoimattomalle ja on täynnä uhkia sosiaalisissa suhteissa vaikea nähdä toisen näkökulmaa

47 Organisoitumaton kiintymyssuhde Pitkäkestoinen kaltoinkohtelu/hoidon laiminlyönti Lapsi yrittää soveltaa vältteleviä/ristiriitaisia strategioita, voi olla ylivalpas tai jähmettynyt Hoivaajan tunteet ailahtelevat niin, ettei ailahtelulla ole yhteyttä lapsen käytökseen Hoivaajan käytös, äänensävyt ja eleet ristiriidassa keskenään Hoivaajan epäsensitiivisyys

48 Myöhemmässä kehityksessä voisi olla: erityisesti psyykkistä oirehdintaa paljon; tunneelämän ja käytöksen pulmaa (pelokkuutta, kyvyttömyyttä selviytyä yksin tunnepitoisista tilanteista, ylivalppautta/jähmettymistä) ennakoimattomia, vaikeasti tulkittavia raivokohtauksia, voimakasta ahdistuneisuutta suuri riski kehityksen vaarantumiselle

49 YHTEENVETOA Kiintymyssuhde syntyy vuorovaikutustilanteiden tuloksena Vauvan ja vanhemman ominaisuudet vaikuttavat yhdessä, kummankin oma mieli, omat tunteet, oma tapa olla vuorovaikutuksessa Vanhempi seuraa lapsen reaktioita, säätelee, soinnuttaa, synkronoi Sensitiivisyyden merkitys suuri Vuorovaikutuksen laatu vanhemman vastuulla Varhainen vuorovaikutus ja kiintymys merkityksellistä lapsen kokonaiskehityksen ja aivojen kehittymisen kannalta

50 ERITYISEN HAASTAVAT VUOROVAIKUTUSTILANTEET Epävakaat lapset (ennakoimattomat, voimakkaat tunnereaktiot) tausta, mikä laukaisee? Lapsi voi olla todella pulassa Mitä lapsi tarvitsee aikuiselta tunnekuohun vuoksi haastavassa vuorovaikutustilanteessa? Turvallisuus, turvallisuus, turvallisuus Aikuisuus, arvostus, hoiva, kasvojen säilyttäminen

51 HAASTAVAT TILANTEET Vaikea lapsi vai vaikea vuorovaikutustilanne? Ääni ja äänensävy, katse, kehon kieli Luotettavuus aikuinen kestää voimakkaankin tunteen (vaikka mitä tahansa käytöstä ei tarvitse hyväksyä) Vastavuoroisuus, omien reaktioiden ymmärtäminen ja hallinta (hengitys, maadoitus)

52 RAIVARI LUOKKAHUONEESSA? Kun yksi oppilas saa raivarin, 25 muun oppilaan (sekä opettajan) kiintymysmalli aktivoituu Milloin lisätä turvallisuutta ja milloin kurinpitoa? Arjen aikuiset merkittävässä roolissa korjaavien kokemusten näkökulmasta Kiintymyssuhdejärjestelmän lujittuminen Yksi myönteinen katse päivässä

53 ENTÄ YHTEISTYÖ VANHEMPIEN KANSSA? Mitä erityistä huomioida? Lapsen taustat? Kirjallinen viestintä, tapaamiset? Yhteisiä keinoja, yhteistä ymmärrystä?

54 KÄYTÄNNÖN SOVELLUKSIA Kiusaaminen lapsen kiintymyssuhteen ymmärtämisen näkökulmasta Millaiset (negatiivisten) tunteiden säätelytaidot lapsi on sisäistänyt? Itsesäätelytaidot ylipäätään? Aggression ilmaisu (- taustalla liiallinen sallivuus tai liiallinen ankaruus, jopa fyysinen rankaisu?) Lämmön ja myötätunnon osoittaminen toisia kohtaan? Lapsen kokemus aikuisten vuorovaikutus- ja kiintymyssuhteista? Kyky ottaa toisen näkökulma huomioon?

55 jatkoa Kiusatuksi tulemisen kokemus kiintymyssuhteen näkökulmasta Miksi toisella menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos toinen kokee saman tilanteen kipeänä ja hyvin henkilökohtaisena? Miten vaikea kokemus ja tunne vaikuttaa itseen, miten pääsee yli (sisäinen turvallisuus/turvattomuus), kokemus vuorovaikutussuhteen vaikeuksien korjaamisesta? Miten itse toimii kiusaamistilanteessa; oma aggressio? Erillisyyden ja läheisyyden näkökulma?

56 LÄHTEITÄ JA KIRJALLISUUTTA, MM. Kumpulainen, Aronen et al (2016); Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria. Duodecim Sinkkonen, Kalland, toim. (2011); Varhaislapsuuden tunnesiteet ja niiden suojeleminen. WSOY Murray L. (2014); The Psychology of Babies Ylikangas M., toim (2016); Mielen salat. Suomen Akatemia Brodén Margareta (2013); Raskausajan mahdollisuudet. Therapeia-Säätiö Isosävi, Lundén (2013): Vanhemman ja vauvan vuorovaikutuksellinen yhteissäätely. Psykologia 48 (05-06) Mankinen, Jokinen et al (2015): Pikkulapsesta koululaiseksi, psykodynaaminen näkökulma tunne-elämän ja ihmissuhteiden kehitykseen. Therapeia-Säätiö. Gerhardt (2004): Rakkaus ratkaisee, varhaisen vuorovaikutuksen merkitys aivojen kehittymiselle. Edita. Niemelä, Siltala, Tamminen (2003); Äidin ja vauvan varhainen vuorovaikutus. WSOY

57 KIITOS