KISSANMAA, ASEMAKAAVAN TARKISTAMINEN, YMPÄRISTÖN SÄILYTTÄMINEN. KAAVA NRO Kaava-alueen sijainti ja luonne

Transkriptio

1 KISSANMAA, ASEMAKAAVAN TARKISTAMINEN, YMPÄRISTÖN SÄILYTTÄMINEN. KAAVA NRO Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 25. päivänä toukokuuta 2015 päivättyä asemakaavakarttaa nro Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Kaava-alue sijaitsee Kissanmaalla n. 3 km itään päin kaupungin keskustasta Teiskontien eteläpuolella. Suunnittelualue on pääosin kaupungin omistuksessa ja on laajuudeltaan noin 27 ha käsittäen Kissanmaan 1950-luvulla rakentuneen pääosin pientaloalueen, rivitalo- ja kerrostaloalueita sekä lähivirkistysalueita. Aluerakenne Kissanmaan kaupunginosa on yhtenäinen ja selkeästi rajautuva ja se on säilyttänyt hyvin1950-luvun ilmeensä. Väljyys, vehreys ja luonnonmukaisuus olivat aikakauden asuinalueiden elementtejä ja ne näkyvät Kissanmaalla erityisen hienosti. Alueella on asuinrakennustyyppeinä, omakoti- ja paritalot, rivitalot, pienkerrostalot ja kerrostalot. Yleensä rakennukset ovat muutoksista huolimatta yhä selvästi tunnistettavissa aikakautensa edustajiksi. Korttelit ja kadut on selkeästi erotettu toisistaan. Suurinta osaa tonteista ympäröivät hoidetut orapihlaja-aidat. Katuverkko on selkeä samalla maastoa mukaileva. Talot on sijoitettu omaleimaisesti porrastaen, joka toinen talo kadun varressa ja joka toinen tontin keskellä. Näin syntyy vaikutelma vielä todellista väljemmästä ympäristöstä. Viheralueet rajaavat Kissanmaata kaikilta sivuilta. Näiden ominaispiirteiden säilyminen on Kissanmaalle ensiarvoisen tärkeää. Alueella on yhtenäisyytensä vuoksi merkittävää kulttuurihistoriallista ja rakennushistoriallista arvoa. Se edustaa esimerkillisellä tavalla puutarhakaupunkisuunnittelun ihannetta ja suomalaista 1950-luvun asuinaluesuunnittelua. Rakennuskanta kertoo aikakauden arkkitehtuurista, rakennusperinteestä ja rakennustekniikasta, kuten käsityötaidosta ja orastavasta elementtitekniikasta. Pääväylänä toimineen Hippoksenkadun asema muuttui kadun katkaisun myötä ja Kissanmaankadusta on tullut alueen pääväylä sekä myös läpikulkuväylä. Tulevaisuus Kissanmaan alkuperäinen luonne omanlaisenaan pienoiskaupunkina asuntoineen ja liiketiloineen tulisi säilyttää.

2 Kissanmaan aukion ja sen liiketilojen aktiivinen rooli alueella on eduksi koko alueelle. Asuntotyyppien monipuolisuus on myös arvo alueella, jonka soisi säilyvän. Kissanmaan tulevaisuutta tulee kehittää alueen omista arvoista lähtien pohjautuen alueen alkuperään ja perinteeseen, eikä kulloinkin esillä oleviin trendeihin. Nykypäivän asumisen vaatimuksia on toteutettava niissä puitteissa, että alueen arvo säilyy ja vahvistuu. Arvoalueella asuminen voi edellyttää joiltain osin nykypäivän asumistason vaatimuksista tinkimistä, samalla saadaan tilalle asioita, joita nykypäivän uudisalueilla ei voi olla. Kissanmaan aluekokonaisuudet Kissanmaalta ei voi erottaa muita paremmin säilynyttä tai arkkitehtuuriltaan merkittävämpää aluetta, mikä kertoo alueen yhtenäisyydestä. Rakennustyypit muodostavat kuitenkin kolme selvästi hahmottuvaa osa-aluetta: Kerrostalojen kaupunkimainen alue Kissanmaankadulla ja -aukiolla ja Hippoksenkadulla, rivitalot Kissanmaan luoteisosassa sekä omakotialue. Tavoitteet Asemakaava laaditaan kaupungin aloitteesta vuosille hyväksytyn asemakaavoitusohjelman mukaan. Tavoitteena on laatia asemakaavan muutos, joka -turvaa vanhan rakennuskannan säilymisen -turvaa kulttuurihistoriallisen miljöökokonaisuuden säilymisen. Tämä tarkoittaa kaupunkikuvan kannalta tärkeiden puistojen ja katutilojen, tonttijaon ja asuinrakennusten mittakaavan sekä julkisivujen periaatteiden säilyttämistä -mahdollistaa rakentamisen niin, että talojen nykyisen vaipan sisällä tilat voidaan hyödyntää tehokkaasti -ottaa huomioon nykyajan asumisen vaatimusten sovittamisen suojelunäkökohtiin. -edistää alueen vetovoimaisuutta ja elinvoimaisena pysymistä Mahdollisimman hyvän kaavallisen lopputuloksen saavuttamiseksi: -selvitetään alueen kulttuurihistorialliset arvot -tutkitaan alueen lisärakentamismahdollisuudet -tutkitaan rakennetuilla tonteilla lisärakentamisen mahdollisuudet, jotka ympäristö kestää, mm. kuistit, ulkorakennukset ja autotallit -laaditaan kaavaa vuorovaikutteisesti -laaditaan rakentamistapaohjeet Pirkanmaan maakuntamuseon kulttuuriympäristöyksikkö on tehnyt Kissanmaalle rakennetun ympäristön inventoinnin vuonna Selvityksessä eriteltiin Kissanmaan kulttuurihistoriallisesti ja rakennushistoriallisesti arvokkaat ominaispiirteet, jotka huomioidaan asemakaavoituksessa ja muutoshankkeissa. Selvitystyö kohdistui alueen 1940-luvun lopun ja 1960-luvun alun välisenä aikana

3 rakennettuihin asuinrakennuksiin. Tätä vanhempaa rakennuskantaa Kissanmaalla ei ole säilynyt ja uudempaakin rakennuskantaa alueella on melko vähän. Kaavan perustana on maakuntamuseon inventointityö. Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavamuutos kuulutettiin vireille ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä välisen ajan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin nähtävilläoloaikana tiedoksi osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin kaksi kommenttia: toisessa vastustettiin Pikkupuistoon rakentamista, toisessa esitettiin toiveita oman omakotitontin suhteen. Maakuntamuseolta ja ympäristönsuojelusta saatiin kommentit. Kaavan aloitusvaiheen yleisötilaisuus pidettiin , paikalla oli noin 30 henkeä. Asukaskiertokävely alueella tehtiin , mukana oli noin 30 henkilöä. Kiertokävelyn ennalta laadittuihin kysymyksiin saatiin 15 kirjallista kommenttia, joissa toivottiin alueen säilymistä ennallaan ja toisaalta mahdollisuutta laajentaa ja rakentaa piharakennuksia. Pikkupuistoon rakentamista vastustettiin useimmissa kommenteissa. Ympäristönsuojelun kommentissa todettiin mm. että suunnittelualueen lähiympäristössä itä- ja koillispuolella tapahtunut lisärakentaminen ja metsähakkuut ovat heikentäneet lähialueen liitooravakannan elinmahdollisuuksia. Suunnittelutyön yhteydessä pidettiin tärkeänä selvittää sekä alueen maisemallisesti merkittävä puusto että sen merkitys liito-oravan elinmahdollisuuksien kannalta. Ympäristön muutokset ovat saattaneet aiheuttaa muutoksia myös liito-oravan elinpiiriin. Liito-oravaselvitystä ja kulkuyhteyksien tarkastelua pidettiin tarpeellisena alueen itäisessä osassa. Maakuntamuseon kommentissa todettiin mm., että Kissanmaa on yhtenäinen, 1950-luvulla syntynyt asuinalue, jolla on merkittävää kulttuuri- ja rakennushistoriallista arvoa. Keskeisiä piirteitä Kissanmaalla ovat rakennusten sijoittelun lomittaisuus, yhtenäinen massoittelu sekä alueen väljyys. Suurimmalla osalla alueen tonteista on voimassa vanha asemakaava, joka ei riitä turvaamaan Kissanmaan arvojen säilymistä. Pirkanmaan maakuntamuseo kiittää Tampereen kaupunkia Kissanmaa ottamista kaavoituksen kohteeksi ja toteaa, että kaavan miljöökokonaisuuden ja vanhan rakennuskannan säilyttämiseen tähtäävät tavoitteet ovat oikea lähtökohta kaavan suunnittelulle. Ohjausryhmäkokoukset Ryhmässä on ollut osallistujia Pirkanmaan maakuntamuseosta, rakennusvalvonnasta ja maankäytön suunnittelusta. Ohjausryhmä on linjannut kaavaratkaisun eri osa-alueita. Ohjausryhmän kokous 1: Haasteena on asuinympäristön luonteen säilyttäminen oman ajan hengen mukaisena ja vehreänä samalla huomioiden kohtuullinen ja tasapuolinen rakennusoikeus. Todettiin,

4 että kaavaratkaisun tulee ohjata asuinrakennuksen vaipan sisätilojen tehokkaaseen hyödyntämiseen (esim. sivuvinttien muuttaminen lämpimiksi tiloiksi) ja että piharakennuksiin sijoitetaan käyttämätöntä rakennusoikeutta. Lisäksi todettiin, että kaikkein pienimpien asuinrakennusten laajentamista tutkitaan kaavaratkaisussa. Rakentamistapaohje tehdään sitovana. Ohjausryhmän kokous 2: Todettiin, että erillispientalotonteilla olisi yhtenäinen rakennusoikeus nykyisten rakennusoikeuksien tapaan, nykyistä rakennusoikeutta ei juurikaan nosteta. Kaavaratkaisussa taloja voisi laajentaa vaipan sisäpuolella, kaikkein pienimmissä taloissa myös ulospäin etenkin, jos talo on pihan perällä, eikä rakennusoikeutta saada sijoitettua piharakennuksiin riittävästi (ettei etupihan piharakennus peitä tontin takaosan pientä asuinrakennusta). Todettiin, että pikkupuiston EHYT-kohteen muuttamista osittain pientalotonteiksi ja osittain puistoksi mietitään vastustuksesta huolimatta, koska alue on valittu Ehyt-kohteeksi. Ohjausryhmän kokous 3: Todettiin, että kadun puolelle ei saa autotallin yhteyteen kerrosalan lisäksi tehdä autokatosta. Autotalli sijoitetaan harjansuunta kohtisuoraan katuun nähden, jotta se ei tule asuinrakennuksen eteen. Riistakadulla voitaisiin sallia erillinen sivuasunto tonttien suuren koon perusteella. Kaavamerkintä on A- 29/s on hyvä alueelle, eli rakennettu ympäristö säilytetään. On tarkoituksenmukaista käyttää Petsamon kaavan mukaista merkintää. Tutkitaan vielä arvokkaimpien ja pienimpien asuinrakennusten laajentamista tai sen sijaan suuremman piharakennuksen sallimista tontin takaosaan. Kuistien enimmäiskokoa tutkitaan laajentamistarkoituksessa. Nykyiset, suuret yksittäiset naapureista poikkeavat omakotitonttien rakennusoikeudet ovat haaste, kun tavoitellaan alueen yhtenäisyyttä ja tasapuoliseksi koettua yhtenäistä rakennusoikeutta. Ohjausryhmän kokous 4: Todettiin, että kaavan perusratkaisu on ohjausryhmän tavoitteiden mukainen, rakennusoikeudet ovat omakotitaloissa kortteleittain samat pohjautuen vanhoihin asemakaavoihin. Vaipan sisällä saa laajentaa rakennusoikeuden estämättä. Suurimmille tonteille Riistakadulla voi rakentaa sivuasunnon, tontteja ei saa jakaa. Rivi- ja kerrostalojen osalta määritellään rakennusoikeus toteutuneen kerrosalan pohjalta. Pienimpiä omakotitaloja saa laajentaa kadusta poispäin. Rakennusalojen etäisyyksiä naapureihin tarkastellaan vielä, samoin kerroslukuja. Museopalvelut esittää, että rivitalot osoitetaan suojelumerkinnällä. Asiaan palataan ehdotusvaiheessa. Täydennysrakentamiskorttelin tarpeellisuudesta keskusteltiin. Asemakaavan keskeinen sisältö Kaavaratkaisun perusta on ympäristön säilyminen ilmeeltään nykyisenlaisena. Toisaalta kaavamääräyksillä ja rakentamistapaohjeella tavoitellaan myös rakennusten ja alueen ilmeen entistämistä lähemmäksi alkuperäistä miljöötä. Kaavaratkaisu mahdollistaa erillispientalojen laajentamisen vaipan

5 sisällä ja laajentamisen talousrakennukseen. Lisäksi voidaan pienimpiä rakennuksia laajentaa. Riistakadun hyvin suurilla tonteilla on mahdollista erillisen pienen sivuasuntorakennuksen rakentaminen. Rakennusoikeuksien muutokset ovat pääosin varsin pieniä. Kerrostalo- ja rivitalotonteilla rakennusoikeus on osoitettu käytetyn kerrosalan perusteella. Asuinrakennuksia ei saa laajentaa. Lisärakentamismahdollisuutena tonteille on osoitettu rakennusoikeutta talousrakennuksille. Omakotitonteilla rakennusoikeuden lähtökohtana alkuperäisten asemakaavojen rakennusoikeus, koska ympäristö pyritään säilyttämään omaa aikaansa ilmentävänä miljöökokonaisuutena. Alueen omakotitalot ovat yhtenäisestä ilmeestä huolimatta jo alun perin hyvin vaihtelevan kokoisia. Rakennusoikeus on osoitettu kuitenkin edelleen alueittain samaksi ohjausryhmän linjauksen mukaisesti. Suurimmissakin taloissa voi kuitenkin kaavamääräysten mukaisesti muuttaa vaipan sisällä tiloja asuinkäyttöön huolimatta siitä, että rakennusoikeus ylittyy. Kaikkein pienimmissä omakotitaloissa (pohjan ala alle 80 k-m2 ilman kuistia) on laajentaminen harjan suuntaan sallittu rakennusalan puitteissa (19 taloa). Lisäksi yksikerroksisen erillispientalon voi korottaa kaksikerroksiseksi rakennusoikeuden puitteissa (kolme taloa). Rakennusten tyylin sekä miljöön säilymistä tukevat määräykset on kirjattu asemakaavakarttaan, rakentamistapaohjeeseen on kirjattu sitovat erilliset ohjeet. Alueelle osoitetaan seuraavia korttelialueita: A-29/s: Asuinrakennusten korttelialue, jolla rakennettu ympäristö säilytetään. Rakennettu ympäristö muodostaa kulttuurihistoriallisesti, rakennushistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaan kokonaisuuden, jonka merkittävyys perustuu yhtenäisyyden säilymiseen ja tyylinmukaiseen kokonaisvaikutelmaan. Asuinrakennuksia ei saa purkaa. AO-3/s: Erillispientalojen ja paritalojen korttelialue, jolla rakennettu ympäristö säilytetään. Rakennettu ympäristö muodostaa kulttuurihistoriallisesti, rakennushistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaan kokonaisuuden, jonka merkittävyys perustuu yhtenäisyyden säilymiseen ja tyylinmukaiseen kokonaisvaikutelmaan. Asuinrakennuksia ei saa purkaa. AL-33/s: Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jolla rakennettu ympäristö säilytetään. Rakennettu ympäristö muodostaa kulttuurihistoriallisesti, rakennushistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaan kokonaisuuden, jonka merkittävyys perustuu yhtenäisyyden säilymiseen ja tyylinmukaiseen kokonaisvaikutelmaan. Asuin-, liike- ja toimistorakennuksia ei saa purkaa. AO: Erillispientalojen korttelialue. Merkinnällä on osoitettu tyylillisesti erilaisten rakennusten tontit, joita ei ole myöskään inventoitu (7kpl). Y: Yleisten rakennusten korttelialue.

6 Valtaosalle omakotitonteista osoitetaan rakennusoikeutta 185 k-m2, josta asuinrakennukselle 155 k-m2 ja talousrakennukselle 30 k-m2 (ennen 180 k-m2). Ansakadun itäpuolelle sekä osalle Sopulinkatua rakennusoikeudeksi osoitetaan 210 k-m2; asuinrakennus 175 k-m2 ja talousrakennus 35 k-m2 (ennen 212 k-m2). Riistakadun loppupäässä osoitetaan tonteille rakennusoikeutta 270 k-m2; asuinrakennus 180 k-m2, sivuasuntorakennus 60 k-m2 ja talousrakennus 30 k-m2 (ennen 272 k-m2). Suurin nyt esitetty muutos alueella ovat neljä uutta erillispientalotonttia Karhunkadulla. Kortteli on osoitettu osasta Pikkupuistoa, josta noin 2970 m2:ä on osoitettu korttelialueeksi ja 3420 m2:ä viheralueeksi. Pikkupuisto on EHYT-kohde, mistä johtuen osaa puistosta esitetään kaavaluonnoksessa täydennysrakentamiskohteeksi. Kissanmaan aukiolle osoitetaan pieni torialue ja autopaikat jäsennöidään uudestaan. Oleva puusto säilytetään sekä osoitetaan rakennusoikeutta kioskille. Pikkumetsän puiston keskeinen alue osoitetaan merkinnällä sl-6. alueen osa, jolla liito-oravan elinolosuhteiden ja kulkureittien turvaamiseksi tulee säilyttää ja istuttaa lajiltaan liito-oravalle suotuisaa puustoa. Mitoitus Alueen pinta-ala on 27 ha, josta korttelialuetta on 18,2 ha, katualuetta 3,7 ha ja viheraluetta 5,2 ha. Alueen kokonaisrakennusoikeus on k-m2, alueen rakennusoikeus lisääntyy 2062 k-m2:ä. Asuinkerrosalaa on k-m2, josta erillispientalotonteille on rakennusoikeutta k-m2. Erillispientalotonttien rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 989 k-m2, tästä 740 k-m2 on osoitettu alueen neljälle uudelle omakotitontille. Kokonaisrakennusoikeudessa ei ole huomioitu yleismääräyksen sallimaa vaipan sisäpuolista laajentamismahdollisuutta, vaikka sallittu kerrosala ylittyisi. Asuinkorttelitehokkuusluku on e= 0,23. Erillispientalotonttien tehokkuusluku on keskimäärin e= 0,18, A-29/stonttien keskimääräinen tehokkuus on e= 0,33 ja AL-33/s-tonttien e=0,66. Alueella on 153 tonttia, joista alueellisella suojelumerkinnällä on suojeltu 141 tonttia. Alueen asukasmäärä on noin Asemakaavan muutoksen keskeiset vaikutukset Kaavan suurin ja tärkein vaikutus on se, että rakennukset ja ympäristö säilyvät. Talousrakennusten sekä uuden erillispientalokorttelin rakentaminen vaikuttavat eniten kaupunkikuvaan. Kaavan määräyksillä vaikutetaan lisäksi pienien, mutta kaupunkikuvakokonaisuuden kannalta tärkeisiin yksityiskohtiin, esim. talousrakennusten sijoittaminen ja koko ja

7 laajentamisen säätely. Kaavassa on myös paljon muita rakennusten suojeluun kannustavia ja kulttuuriympäristön vaalimista tukevia määräyksiä. Asemakaavan toteuttaminen Havainnekuva esittää alueen rakennukset nykyisessä muodossaan sekä poikkeavalla värillä pienen asuinrakennuksen mahdollisen laajentamistavan. Talousrakennusten osalta on esitetty omakotitonteilla maksimimäärä esimerkkisijoituksella, kaikille tonteille tuskin kuitenkaan rakennetaan talousrakennusta. Rivitaloille ja kerrostaloille ei ole havainnekuvassa esitetty talousrakennuksen esimerkkisijoituspaikkaa. Asemakaavakartalla on yleismääräykset (y-8186), jotka ohjaavat rakentamista ja korjaamista. Asemakaavan liitteenä on rakentamistapaohjeet (kaavakartta rol-8186), joilla rakentamista ohjataan siten, että muutokset rakennuksissa toteutetaan kulttuuriympäristö huomioiden ja että mahdolliset uudet rakennukset ovat ympäristöön sopivia. Asemakaava toteutetaan sen saatua lainvoiman, samalla päättyy rakennuskielto. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Tonttijako: Tonttijako tehdään kaavan yhteydessä. Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin Kissanmaan kaupunginosa, korttelit: 849/1-9, 851/2, 6-8, 852, 853/9, 854/4-9, 855/ , 857, 858, 859, 860, 861, 863/1-3, 5-11, 864, 866, 867, 868, 869/1-8, 870, 871 ja 872 sekä katu- ja virkistysaluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu: Tampereen kaupungin Kissanmaan kaupunginosa, korttelit: 849 osa, 851 osa, 852, 853 osa, 854 osa, 855 osa, 856, 857, 858, 859, 860, 861, 863 osa, 864, 866, 867, 868, 869 osa, 870, 871, 872 ja Kaavan laatija Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytön suunnittelu, kaavoitusarkkitehti Katariina Korte Dno: TRE:6952/ /2011. Vireille tulo:

8 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Kissanmaalla n. 3 km itään päin kaupungin keskustasta Teiskontien eteläpuolella. Kaava-alue on kooltaan noin 27 ha. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kissanmaa, asemakaavan tarkistaminen, ympäristön säilyttäminen, kaava nro Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma , tark Asemakaavakartta - Havainnekuva - Rakentamistapaohje - Asemakaavan selostuksen liitelomake - Poistettava asemakaava - Kissanmaa, Rakennetun ympäristön inventointi 2007, Loppuraportti. Miia Hinnerichsen, Pirkanmaan maakuntamuseo, Kulttuuriympäristöyksikkö - Asukaskävelyn kommenttikooste Muuta aineistoa - Pirkanmaan 1. maakuntakaava, Kantakaupungin yleiskaava, Tampere, Kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitys KYMS, LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Kissanmaan kaupunginosa on yhtenäinen ja selkeästi rajautuva ja se on säilyttänyt 1950-luvun ilmeensä. Väljyys, vehreys ja luonnonmukaisuus olivat aikakauden asuinalueiden elementtejä ja ne näkyvät Kissanmaalla erityisen hienosti. Alueella on asuinrakennustyyppeinä, omakoti- ja paritalot, rivitalot, pienkerrostalot ja kerrostalot. Yleensä rakennukset ovat muutoksista huolimatta yhä selvästi tunnistettavissa aikakautensa edustajiksi. Korttelit ja kadut on selkeästi erotettu toisistaan. Suurinta osaa tonteista ympäröivät hoidetut orapihlaja-aidat. Katuverkko on selkeä samalla maastoa mukaileva, mikä helpottaa alueen hahmottamista. Viheralueet rajaavat Kissanmaata kaikilta sivuilta. Näiden ominaispiirteiden säilyminen on Kissanmaalle ensiarvoisen tärkeää. Alkuun alueen palvelut kasvoivat hyvin nopeasti kerrostalojen katutasojen liikehuoneistojen tarjotessa niille hyvät tilat. Alueelle saatiin 1960-luvun alkuvuosina myös julkisia palveluita. Vielä 1980-

9 luvun alussa alueella oli yli 20 palveluntarjoajaa, mm. yli kymmenen kauppaa. Nyt palveluja on alueella vähän. Palvelujen säilyminen on alueella olennaista. Pääväylänä toimineen Hippoksenkadun asema muuttui kadun katkaisun myötä ja Kissanmaankadusta tuli alueen pääväylä sekä myös läpikulkuväylä Luonnonympäristö Alueella ei ole varsinaista luonnonympäristöä, puistot ovat osittain luonnonmukaista metsikköä ja nurmikkoaluetta. Tapiolanpuisto ja Pikkumetsänpuisto muodostavat Kissanmaan kaupunginosan laajan yhtenäisen puistoalueen. Pikkumetsän puiston pohjoisosa on liitooravalle hyvin soveltuvaa aluetta. Pikkupuiston luoteisosassa on pieni keltavuokkoesiintymä Rakennettu ympäristö Kissanmaan historia ja ominaispiirteet Ennen 1950-lukua Kissanmaalla ei ollut juurikaan rakennuksia, Hippoksenkadun varrella sijaitsi metsävartijan torppa, Kissanmaan koulu oli rakennettu alueen länsipäähän ja itäosaan työväenyhdistyksen talo Tapiola. Kissanmaalla on vielä vanhoja isoja havupuita muistuttamassa vanhasta metsäalueesta luvun vaihteessa kaupunkisuunnittelun ihanteeksi oli omaksuttu luonnonläheinen, kaupunki- ja maaseutuasumisen hyvät puolet yhdistävä aate puutarhakaupungista ja Kissanmaan asemakaavoitusta voidaan pitää koko maatakin ajatellen huomattavana esimerkkinä ajan puutarhakaupunki-ihanteesta. Ensimmäisen asemakaavan laativat vuonna 1951 arkkitehti Aaro Alapeuso ja arkkitehti Inga Söderlund. Ydinaluetta täydentävä kaava valmistui 1954, tekijänä oli arkkitehti Pirkko Nieminen. Kissanmaa on rakennustaiteellisena kokonaisuutena hyvin arvokas. Rakentamisessa päästiin yhtenäiseen toteutukseen luonnonoloja myötäilevällä, mutta tarkkaan määritetyllä yleisotteella. Monet Kissanmaan kadut ovat loivasti kaartuvia ja talot sijoitettu kadun varteen porrastaen, mikä korostaa avaruuden vaikutelmaa. Vuonna 1951 kaavoitettu alue muodostaa Kissanmaan ydinalueen. Muodoltaan se on kolmiomainen; pohjoissivua rajaa Teiskontie, lounaissivua Hippoksenkatu ja kaakkoissivua Karhunkatu. Alun perin pääväyläksi suunniteltu Hippoksenkatu ja kokoojakaduksi suunniteltu Kissanmaankatu on linjattu viuhkamaisesti eteläkärjestä. Pääväylät ovat suoria ja sivukadut myötäilevät maastonmuotoja kaartuen luonnonmuotojen mukaisesti. Asuinrakennukset sijoitettiin alueelle tyypeittäin, kerrostalot pääväylien tuntumaan, rivitalot omaksi kokonaisuudeksi, muutoin alue on omakotialuetta. Kolmiomaisen alueen kärkiin varattiin tontit yleisille rakennuksille. Alueen keskelle sijoitettiin Kissanmaan aukio, jota ympäröivien kerrostalojen pohjakerroksissa sijaitsi aina 1980-luvulle asti

10 palveluja ja liikehuoneistoja. Keskusaukiolla oli merkitystä myös asukkaiden identiteetin muodostumiselle. Pieneen, helposti hahmotettavan ja selkeäkeskustaiseen kaupunginosaan uusikin asukas tutustui nopeasti. Omakotialueen väljä kaupunkikuva perustuu suurelta osin asuinrakennusten sijoitteluun. Valtaosa omakotitaloista on sijoitettu tonteille porrastaen niin, että joka toinen talo on kadun varressa ja joka toinen keskellä tonttia. Näin syntyy vaikutelma vielä suuremmista puutarhatonteista kuin ne todellisuudessa ovat. Yhtenäisen ilmeen keskeinen tekijä olivat tiukat rakentamismääräykset. Jyrkkäkattoiset omakoti- ja paritalot sijoitettiin tonteille päädyt kadulle päin, näin rakennusten kokoeroja ei juuri huomaa. Räystäskorkeudeksi oli määritelty 4,5 m ja kattokaltevuudeksi 1:1. Katemateriaalina tuli käyttää tiiltä ja tontit tuli rajata orapihlaja-aidalla. Toinen, täydentävä asemakaava 1954 noudatti ensimmäisen asemakaavan henkeä, mm katujen kaartuminen luonnonmuotojen mukaan ja talojen porrastamista oli myös laajennuskaavassa. Kissanmaalla ei ole varsinaisia tyyppitaloja, talot ovat kuitenkin hyvin samanhenkisiä. Ainoastaan Majavakadun rivitaloryhmä on Puutalo Oy:n tyyppitaloja. Ensimmäiset omakoti- ja paritalot valmistuivat alueelle Rivi- ja kerrostalojen rakentaminen käynnistyi hieman hitaammin, mutta pääosa valmistui vuoteen 1956 mennessä. Viimeisenä valmistui Kissanmaan aukion reunassa sijaitseva pistetalo vuonna Kissanmaa on säilynyt erittäin hyvin yhtenäisenä puutarhakaupunginosana näihin päiviin asti. Muutokset rakennuksissa Omakotitaloissa yleisin vuosien kuluessa tehty muutos on kylmien ullakon lapetilojen ottaminen asuinkäyttöön. Samassa yhteydessä on voitu tehdä kattoikkunoita, jotka eivät kuitenkaan kuulu aikakauden rakennuksiin. Kooltaan merkittäviä, rakennuksen muotoa muuttaneita laajennuksia on alueella melko vähän. Paritalojen merkittävin muutos on ollut yleensä pienehköjen asuntojen yhdistäminen yhden perheen asunnoiksi. Ulkoiset muutokset ovat olleet kuitenkin pieniä, esim paritaloja ei ole laajennettu. Rivitaloihin on tehty hyvin vähän ulkoisia muutoksia. Kerrostalot ovat kaksikerroksisia puutaloja sekä 2-4-kerroksisia tiilirunkoisia kerrostaloja, joista puukerrostalot ovat vanhimpia. Joissain rakennuksista alkuperäinen ilme on säilynyt esimerkillisesti, vaikka katteeksi on vaihdettu tiilijäljitelmäpelti. Joissain taloista on vaihdettu ovet ja ikkunat. Joitain rakennuksia on levytetty mineriittilevyillä. Osa rakennuksista on pikaisen remontin tarpeessa. Yhdyskuntarakenne ja liikenne Kissanmaan on yhdyskuntarakenteessa Hervannan valtaväylän ja

11 Teiskontien välisessä kolmiossa ja liittyy ympäristön katuverkkoon nykyisin Kissanmaankadun kautta. Tays:n alue jää Kissanmaan kaupunginosan pohjoispuolelle. Kaupunginosaa ympäröivät viheralueet. Sudenkadun kautta kulkee alueellinen kevyen liikenteen reitti. Kissanmaankatu on alueen joukkoliikenneväylä Takahuhdintielle ja keskustaan päin Teiskontielle. Palvelut Kissanmaan alakoulu on alueen luoteisnurkassa. Alueen välittömässä läheisyydessä on kolme päiväkotia. Lukuun ottamatta Kissanmaankadun joitakin yksityisiä palveluja alue tukeutuu keskustan palveluihin. Kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Pirkanmaan maakuntamuseon kulttuuriympäristöyksikön mukaan asemakaava-alueella ei ole tarvetta tehdä arkeologista inventointia. Ympäristöhäiriöt / melu Meluohjearvot vuoden 2030 ennusteen mukaan yö- ja päivämelutasojen osalta ylittyvät selvästi Karhunkadun ja Riistakadun pohjoispuolella. Kaava-alueen pohjoispuolella Teiskontien suojaviheralueella on määräykset meluntorjunnasta siihen rajautuvien Karhunkadun ja Riistakadun tonttien osalta: Alueen osa, jolle on sijoitettava melusuojaksi maavalli, meluseinä tai näiden yhdistelmä. Melueste on tarkoitettu suluissa osoitetun korttelinosan suojaamiseen. Melueste saa olla enintään suluissa olevan metrimäärän korkuinen tien pinnasta lukien. (mevs-18) ja Merkintä osoittaa sen osan eri kaavamääräysten alaisten alueenosien välisestä rajasta, jolle on rakennettava vähintään suluissa olevan luvun osoittaman metrimäärän korkuinen melueste. (mevs-14(3))teiskontielle on suunniteltu Karhunkadun omakotitaloja vasten meluaitaa tai meluvalleja, mutta meluntorjunta on niiltä osin kesken Maanomistus Kaava-alue on kaupungin omistuksessa lukuun ottamatta tontteja 858/12-16, 866/1-6, 867/1-4, 868/1-3, 869/1-8, 870/1-7, 871/1-3 ja 872/ Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Pirkanmaan maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja vahvistunut ympäristöministeriössä. Siinä alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi.

12 Pirkanmaan valmisteilla olevassa maakuntakaavan luonnoksessa 2040 Kissanmaa on osoitettu maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi, jota koskee suunnittumääräys: Suunnittelussa, käytössä ja rakentamisessa tulee turvata ja edistää alueen ja sen lähiympäristön kaupunkikuvan ja rakennusperinnön arvojen säilymistä ja edelleen kehittämistä. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen Yleiskaava Tampereen kantakaupungin vahvistetussa yleiskaavassa alue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP) sekä kerrostalovaltaista asuntoaluetta (AK). Alueen itä- ja länsiosassa on kaupunkipuistoksi varattu lähivirkistysalue (VLK). Kantakaupungin yleiskaavan tarkistus on valmisteilla Asemakaava Kaava-alueella on voimassa kuusitoista asemakaavaa. Suurimmalla osalla alueen pientalotonteista on voimassa vahvistettu asemakaava nro 332 sekä alueen koillisosassa vahvistettu asemakaava nro 408. Kaavan ulkopuolelle jää Kissanmaankadun ja Hippoksenkadun ympäristön kerrostalokortteleita, joihin on laadittu asemakaavan muutos vuonna Myös Hipposkylä jää asemakaavan ulkopuolelle. Suurimmalla osalla alueesta on siis voimassa vanhat asemakaavat, jotka sisältävät varsin vähän informaatiota. Rakennusoikeudet tulkitaan tonttikartoista tapauskohtaisesti, tontilla asuinrakennuksen rakennusoikeus saadaan kertomalla sen rakennusala kerrosluvulla, joka on1 ½. Eli tontin rakennusalan pinta-alaan lisätään 50 %. Saatu luku on asuinrakennuksen rakennusoikeus. Nykyinen kaava ei riitä turvaamaan Kissanmaan aluekokonaisuuden suojelua Selvitykset Pirkanmaan maakuntamuseon kulttuuriympäristöyksikkö on tehnyt Kissanmaalle rakennetun ympäristön inventoinnin, joka valmistui vuoden 2007 lopussa. Selvityksessä eriteltiin Kissanmaan kulttuurihistoriallisesti ja rakennushistoriallisesti arvokkaat ominaispiirteet. Selvitystyö kohdistui alueen 1940-luvun lopun ja 1960-luvun alun välisenä aikana rakennettuihin asuinrakennuksiin. Tätä vanhempaa rakennuskantaa Kissanmaalla ei ole säilynyt ja uudempaakin rakennuskantaa alueella on melko vähän Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu v

13 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaava laaditaan kaupungin aloitteesta vuosille hyväksytyn asemakaavoitusohjelman mukaan. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi on tehnyt Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön kehittäminen. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat Suunnittelualueen asukkaat ja kiinteistönomistajat Lähivaikutusalueen naapurikiinteistöt Kissanmaan omakotiyhdistys Kaupungin eri toimialat; kaupunkiympäristön kehittäminen viranomaispalveluineen, kiinteistötoimi, Tampereen aluepelastuslaitos Kaupungin liikelaitokset; Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Kaukolämpö Oy, Tampereen Vesi liikelaitos Pirkanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus (ELY) Pirkanmaan liitto Pirkanmaan maakuntamuseo (viranomainen) Muut ilmoituksensa mukaan Vireille tulo Kaavahanke on tullut vireille , jolloin osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavamuutos kuulutettiin vireille ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä välisen ajan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin nähtävilläoloaikana tiedoksi osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin kaksi kommenttia: toisessa vastustettiin Pikkupuistoon rakentamista, toisessa esitettiin toiveita oman omakotitontin suhteen. Maakuntamuseolta ja ympäristönsuojelusta saatiin kommentit. Kaavan aloitusvaiheen yleisötilaisuus pidettiin , paikalla oli noin 30 henkeä. Asukaskiertokävely alueella tehtiin , mukana oli noin 30 henkilöä. Kiertokävelyn ennalta laadittuihin kysymyksiin saatiin 15 kirjallista kommenttia, joissa toivottiin alueen säilymistä ennallaan ja toisaalta mahdollisuutta laajentaa ja rakentaa piharakennuksia. Pikkupuistoon rakentamista vastustettiin useissa kommenteissa.

14 Ympäristönsuojelun kommentissa todettiin mm. että suunnittelualueen lähiympäristössä itä- ja koillispuolella tapahtunut lisärakentaminen ja metsähakkuut ovat heikentäneet lähialueen liitooravakannan elinmahdollisuuksia. Suunnittelutyön yhteydessä pidettiin tärkeänä selvittää sekä alueen maisemallisesti merkittävä puusto että sen merkitys liito-oravan elinmahdollisuuksien kannalta. Ympäristön muutokset ovat saattaneet aiheuttaa muutoksia myös liito-oravan elinpiiriin. Liito-oravaselvitystä ja kulkuyhteyksien tarkastelua pidettiin tarpeellisena alueen itäisessä osassa. Maakuntamuseon kommentissa todettiin mm., että Kissanmaa on yhtenäinen, 1950-luvulla syntynyt asuinalue, jolla on merkittävää kulttuuri- ja rakennushistoriallista arvoa. keskeisiä piirteitä Kissanmaalla ovat rakennusten sijoittelun lomittaisuus, yhtenäinen massoittelu sekä alueen väljyys. Suurimmalla osalla alueen tonteista on voimassa vanha asemakaava, joka ei riitä turvaamaan Kissanmaan arvojen säilymistä. Pirkanmaan maakuntamuseo kiittää Tampereen kaupunkia Kissanmaa ottamista kaavoituksen kohteeksi ja toteaa, että kaavan miljöökokonaisuuden ja vanhan rakennuskannan säilyttämiseen tähtäävät tavoitteet ovat oikea lähtökohta kaavan suunnittelulle. Ohjausryhmäkokoukset Ryhmässä on ollut osallistujia Pirkanmaan maakuntamuseosta, rakennusvalvonnasta ja maankäytön suunnittelusta. Ohjausryhmä on linjannut kaavaratkaisun eri osa-alueita. Ohjausryhmän kokous 1: Haasteena on asuinympäristön luonteen säilyttäminen oman ajan hengen mukaisena ja vehreänä samalla huomioiden kohtuullinen ja tasapuolinen rakennusoikeus. Todettiin, että kaavaratkaisun tulee ohjata asuinrakennuksen vaipan sisätilojen tehokkaaseen hyödyntämiseen (esim. sivuvinttien muuttaminen lämpimiksi tiloiksi) ja että piharakennuksiin sijoitetaan käyttämätöntä rakennusoikeutta. Lisäksi todettiin, että kaikkein pienimpien asuinrakennusten laajentamista tutkitaan kaavaratkaisussa. Rakentamistapaohje tehdään sitovana. Ohjausryhmän kokous 2: Todettiin, että erillispientalotonteilla olisi yhtenäinen rakennusoikeus nykyisten rakennusoikeuksien tapaan, nykyistä rakennusoikeutta ei juurikaan nosteta. Kaavaratkaisussa taloja voisi laajentaa vaipan sisäpuolella, kaikkein pienimmissä taloissa myös ulospäin etenkin, jos talo on pihan perällä, eikä rakennusoikeutta saada sijoitettua piharakennuksiin riittävästi (ettei etupihan piharakennus peitä tontin takaosan pientä asuinrakennusta). Todettiin, että pikkupuiston EHYT-kohteen muuttamista osittain pientalotonteiksi ja osittain puistoksi mietitään vastustuksesta huolimatta. Isommista viheralueista ei oteta alueita rakentamiseen. Ohjausryhmän kokous 3: Todettiin, että kadun puolelle ei saa autotallin yhteyteen kerrosalan lisäksi tehdä autokatosta. Autotalli sijoitetaan harjansuunta kohtisuoraan katuun nähden, jotta se ei tule asuinrakennuksen eteen. Riistakadulla voitaisiin sallia erillinen

15 sivuasunto tonttien suuren koon perusteella. Kaavamerkintä on A- 29/s on hyvä alueelle; rakennettu ympäristö säilytetään. On tarkoituksenmukaista käyttää Petsamon kaavan mukaista merkintää. Tutkitaan vielä arvokkaimpien ja pienimpien asuinrakennusten laajentamista tai sen sijaan suuremman piharakennuksen sallimista tontin takaosaan. Kuistien enimmäiskokoa tutkitaan laajentamistarkoituksessa. Nykyiset, suuret yksittäiset naapureista poikkeavat omakotitonttien rakennusoikeudet ovat haaste, kun tavoitellaan alueen yhtenäisyyttä ja tasapuoliseksi koettua yhtenäistä rakennusoikeutta. Ohjausryhmän kokous 4: Todettiin, että kaavan perusratkaisu on ohjausryhmän tavoitteiden mukainen, rakennusoikeudet ovat omakotitaloissa kortteleittain samat pohjautuen vanhoihin asemakaavoihin. Vaipan sisällä saa laajentaa rakennusoikeuden estämättä. Suurimmille tonteille Riistakadulla voi rakentaa sivuasunnon, tontteja ei saa jakaa. Rivi- ja kerrostalojen osalta määritellään rakennusoikeus toteutuneen kerrosalan pohjalta. Pienimpiä omakotitaloja saa laajentaa kadusta poispäin. Rakennusalojen etäisyyksiä naapureihin tarkastellaan vielä, samoin kerroslukuja. Museopalvelut esittää, että rivitalot osoitetaan suojelumerkinnällä. Asiaan palataan ehdotusvaiheessa. Täydennysrakentamiskorttelin tarpeellisuudesta keskusteltiin Viranomaisyhteistyö Kaavaan liittyen pidetään viranomaisneuvotteluja tarpeen mukaan. 4.5 Asemakaavan tavoitteet Asemakaava laaditaan kaupungin aloitteesta vuosille hyväksytyn asemakaavoitusohjelman mukaan. 4.6 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Kaavaratkaisun perustaksi mietittiin eri lähestymistapoja kaavaratkaisuun kaavoituksen sekä ohjausryhmän toimesta. Todettiin, että nykyistä suuremmat rakennusoikeudet johtaisivat useilla erillispientalotonteilla laajennuksen myötä omakotitalojen mittasuhteiden muuttumiseen. Tämä vaikuttaisi rakennusten ilmeeseen sekä alkuperäiseen hyvin säilyneeseen kaupunkikuvaan. Eri laajentamisvaihtoehtojen pohdinnassa päädyttiin ratkaisuun, jossa vain kaikkein pienimpiä omakotitaloja voisi laajentaa kohtuullisen asuinkerrosalan saavuttamiseksi. Kaavaan pohdittiin myös vaihtoehtoa, jossa erillispientalokortteleissa rakennusoikeus olisi tonteittain erisuuruinen toteutuneen kerrosalan mukaan tai muulla perusteella. Tästä todettiin kuitenkin, että yhtenäinen rakennusoikeus alueittain on lähtökohtaisesti tasapuolisempi. Rivi- ja kerrostalojen osalta ei varsinaisesti edes tarkasteltu vaihtoehtoja rakennusoikeuksien suhteen, koska oli ilmiselvää, ettei rakennuksia voi laajentaa kulttuurihistoriallisten arvojen kärsimättä.

16 Rivitalojen osalta mietittiin rakennusten osoittamista suojeltaviksi, mutta kaavoitusyksikkö ratkaisi asian tässä vaiheessa niin, että A- 29/s- merkintä riittäisi. Asiaa voidaan vielä jatkosuunnittelussa tutkia. Talousrakennusten osalta pohdittiin autokatoksen lisäämistä talousrakennuksen rakennusoikeuteen ja sen kaupunkikuvallista vaikutusta suurehkona rakennusmassana. Todettiin, että autotallikatos-yhdistelmä on liian suuri elementti tontin etuosaan. Talousrakennuksen sijoittaminen tontin takaosaan on muutenkin kaupunkikuvan kannalta parempi vaihtoehto ja kaavassa päädyttiin ratkaisuun, jossa tontin takaosaan voi tehdä talli-katos-yhdistelman, mutta kaupunkikuvallisesti herkemmällä alueella tontin etuosassa voi olla vain yhden auton talli tai katos aputiloineen. Kaavan yleismääräyksiä ja rakentamistapaohjeita laadittaessa pohdittiin määräysten tarkkuustasoa; mikä tarkkuustaso olisi sopiva kulttuuriympäristön ja rakennusten säilymisen takaamiseksi korjauksia ja muutoksia tehtäessä ja päädyttiin kohtalaisen tarkkaan suojeluun kannustavaan ohjeistukseen, jossa kuitenkin olisi liikkumavaraa ja valinnan mahdollisuuksia rakennuksia ja asuinympäristöä hoidettaessa. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Aluerakenne säilyy nykyisellään. Kaavaratkaisun perusta on ympäristön säilyminen ilmeeltään nykyisenlaisena. Toisaalta kaavamääräyksillä ja rakentamistapaohjeella tavoitellaan myös rakennusten ja alueen ilmeen entistämistä lähemmäksi alkuperäistä miljöötä. Lisäksi kaavaratkaisu mahdollistaa erillispientalojen laajentamisen vaipan sisällä ja laajentamisen talousrakennukseen. Lisäksi voidaan pienimpiä rakennuksia laajentaa harjansuuntaan. Riistakadun hyvin suurilla tonteilla on mahdollista erillisen pienen sivuasuntorakennuksen rakentaminen. Rakennusoikeuksien muutokset ovat pääosin varsin pieniä. Kerrostalo- ja rivitalotonteilla rakennusoikeus on osoitettu käytetyn kerrosalan mukaisesti. Asuinrakennuksia ei saa laajentaa. Lisärakentamismahdollisuutena tonteille on osoitettu rakennusoikeutta talousrakennuksille. Omakotitonteilla rakennusoikeuden lähtökohtana alkuperäisten asemakaavojen rakennusoikeus, koska ympäristö pyritään säilyttämään, osin jopa entistäen, omaa aikaansa ilmentävänä miljöökokonaisuutena. Alueen omakotitalot ovat yhtenäisestä ilmeestä huolimatta jo alun perin hyvin vaihtelevan kokoisia. Rakennusoikeus on osoitettu kuitenkin alueittain samaksi ohjausryhmän linjauksen mukaisesti. Suurimmissakin taloissa voi kuitenkin kaavamääräysten mukaisesti muuttaa vaipan sisällä tiloja asuinkäyttöön huolimatta siitä, että rakennusoikeus on ylitetty. Kaikkein pienimmissä omakotitaloissa (pohjan ala alle 80 k-m2

17 ilman kuistia) on laajentaminen harjan suuntaan sallittu rakennusalan puitteissa (19 taloa). Lisäksi yksikerroksisen erillispientalon voi korottaa kaksikerroksiseksi rakennusoikeuden puitteissa (3 taloa). Rakennusten tyylin sekä miljöön säilymistä tukevat yleismääräykset on kirjattu asemakaavakarttaan, rakentamistapaohjeeseen on kirjattu sitovat erilliset ohjeet. Valtaosalle omakotitonteista osoitetaan rakennusoikeutta 185 k-m2, josta asuinrakennukselle 155 k-m2 ja talousrakennukselle 30 k-m2 (ennen 180 k-m2). Ansakadun itäpuolelle sekä osalle Sopulinkatua rakennusoikeudeksi osoitetaan 210 k-m2; asuinrakennus 175 k-m2 ja talousrakennus 35 k-m2 (ennen 212 k-m2). Riistakadun loppupäässä osoitetaan tonteille rakennusoikeutta 270 k-m2; asuinrakennus 180 k-m2, sivuasuntorakennus 60 k-m2 ja talousrakennus 30 k-m2 (ennen 272 k-m2). Suurin nyt esitetty muutos alueella ovat neljä uutta erillispientalotonttia Karhunkadulla. Kortteli on osoitettu osasta Pikkupuistoa, josta noin 2970 m2:ä on osoitettu korttelialueeksi ja 3420 m2:ä viheralueeksi. Pikkupuisto on EHYT-kohde, mistä johtuen osaa puistosta esitetään kaavaluonnoksessa täydennysrakentamiskohteeksi. Kissanmaan aukiolle osoitetaan pieni torialue ja autopaikat jäsennöidään uudestaan. Oleva puusto säilytetään sekä osoitetaan rakennusoikeutta kioskille. Pikkumetsän puiston keskeinen alue osoitetaan merkinnällä sl Aluevaraukset Korttelialueet Valtaosa alueesta osoitetaan erillispientalojen ja paritalojen korttelialueeksi, jolla ympäristö säilytetään (AO-3/s). Pienkerrostalot (856-10, ja 860-1) sekä rivitalot ja yksi kerrostalo (851-2,6,7,8, 852-1,2 ja 853-9) osoitetaan asuinrakennusten korttelialueeksi, jolla rakennettu ympäristö säilytetään (A-29/s). Merkintä määrittelee alueen arvot ja mahdollistaa alueelle edelleen monipuoliset asuntotyypit. Rakennettu ympäristö muodostaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kokonaisuuden, jonka merkittävyys perustuu yhtenäisyyden säilymiseen ja tyylinmukaiseen kokonaisvaikutelmaan. Asuinrakennuksia ei saa purkaa. Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL-33/s) osoitetaan tontit 854-4, sekä 861-1,3. Rakennuksissa on liiketiloiksi rakennettuja tiloja. Merkintä määrittelee alueen arvot ja mahdollistaa asumisen lisäksi yritystoiminnan rakennusten alkuperäisen käyttötarkoituksen mukaisesti. Erillispientalojen korttelialueeksi (AO) on osoitettu Karhunkadun uusi täydennysrakentamiskortteli sekä aluekokonaisuudessa tyylillisesti

18 erilaisten rakennusten tontit Riistakadulla (858-16, ja 871-3), Sopulinkadulla (869-1,3 ja 870-6) sekä Sudenkadulla (868-3). Näitä rakennuksia ei ole myöskään inventoitu. Rakennusoikeus on määritelty kerrosalaneliömetreinä erikseen asuinrakennuksille ja talousrakennuksille sekä neljälle sivuasuntorakennukselle Riistakadulla (871 ja 872) Asuinkortteleissa autopaikkoja osoitetaan 1 ap /asunto, asuinliikekortteleissa osoitetaan 1 ap/80 k-m2. Korttelialueita koskevat kaavamerkintöjen lisäksi kaavakartan yleismääräykset (y-8186) sekä erilliset sitovat rakentamistapaohjeet (rol-8186). Tapiola-talo on osoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y) Mitoitus Alueen pinta-ala on 27 ha, josta korttelialuetta on 18,2 ha, katualuetta 3,7 ha ja viheraluetta 5,2 ha. Alueen kokonaisrakennusoikeus on k-m2, alueen rakennusoikeus lisääntyy 2062 k-m2:ä. Asuinkerrosalaa on k-m2, josta erillispientalotonteille on rakennusoikeutta k-m2. Erillispientalotonttien rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 989 k-m2, tästä 740 k-m2 on osoitettu alueen neljälle uudelle omakotitontille. Kokonaisrakennusoikeudessa ei ole huomioitu yleismääräyksen sallimaa vaipan sisäpuolista laajentamismahdollisuutta, vaikka sallittu kerrosala ylittyisi. Asuinkorttelitehokkuusluku on e= 0,23. Erillispientalotonttien tehokkuusluku on keskimäärin e= 0,18, A-29/stonttien keskimääräinen tehokkuus on e= 0,33 ja AL-33/s-tonttien e=0,66. Alueella on 153 tonttia, joista alueellisella suojelumerkinnällä on suojeltu 141 tonttia. Alueen asukasmäärä on noin Muut alueet Virkistysalueet Virkistysalueeksi (VL) on osoitettu osa nykyistä Pikkupuistoa, Majavanpuisto, johon on liitetty kapea pohjoissivun katualue, Tapiolanpuisto sekä Pikkumetsän puisto, josta valtaosa on osoitettu alueeksi, jolla liito-oravan elinolosuhteiden ja kulkureittien turvaamiseksi tulee säilyttää ja istuttaa lajiltaan liito-oravalle suotuisaa puustoa (sl-6). Riistakadun kapea viheraluekaista on liitetty osaksi katualueeseen ja osaksi viereiseen tonttiin. Yleismääräykset koskevat puistoalueita. Katu- ja torialueet Alueen katuverkko säilyy ennallaan. Riistakadun viheraluekaistaleesta osa on liitetty katualueeseen. Majavapuiston eteläpuolelle on osoitettu jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu,

19 jonka länsipäässä on tontille ajo sallittu. Kissanmaanaukiosta osa on osoitettu toriksi. Aukiolle on osoitettu myös säilytettäviä puita (s- 23) sekä rakennusoikeutta kioskirakennukselle 60 k-m2. Yleismääräykset koskevat katualueita. 5.4 Kaavan vaikutukset Kaavan vaikutuksia tarkastellaan vielä ehdotusvaiheessa tarpeen mukaan Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Alueella elinympäristö säilyy kokonaisuutena nykyisenkaltaisena. Ympäristön säilymiseen tähtäävä kaava takaa elinympäristön säilymisen alueella viihtyisänä ja omaa aikakauttaan ilmentävänä 50-luvun kodikkaana vehreänä kaupunginosana. Asukasmäärä pysyy käytännössä ennallaan. Kortteleiden pääkäyttötarkoitusmerkinnät mahdollistavat monenlaiset asuntotyypit. Kissanmaan aukion uudistumisen myötä toivotaan aukiosta muodostuvan kylän keskusaukio alkuperäisen suunnitelman mukaisesti sekä alueen nykyisinkin vahvaa identiteettiä tukeva kohtaamispaikka. Pikkupuiston virkistysalue pienenee, muiden osalta viheralueet ja - ympäristö säilyvät Vaikutukset kaupunkikuvaan, kulttuuri- ja rakennettuun ympäristöön Kaavaratkaisu tukee alueen rakennetun ympäristön säilymistä nykyisen henkisenä sekä rakennusten ulkomuodon ja mittasuhteiden säilymistä nykyisen kaltaisina. Kaavan myötä alueen kaupunkikuva ei juuri muutu. Korttelien pääkäyttötarkoitusmerkinnöillä turvataan kulttuuriympäristön säilymistä. Rakennuksia ei saa purkaa. Kaavamääräysten lisäksi rakentamistapaohje sisältää suojelun kannustimia, joilla vaalitaan vanhaa rakennuskantaa. Määräykset eivät estä rakennusten muutoksia, mutta ne ohjaavat toimenpiteitä siten, että kaupunkikuva sekä kulttuuriperintö säilyisivät. Joitain muutoksia kaupunkikuvaan tulee kaavan myötä. Kaikkein pienimpiä asuinrakennuksia voidaan laajentaa. Muutoksena alkuperäiseen alueen ilmeeseen on sallittu talousrakennusten rakentaminen, joiden kokoa ja sijaintia on kuitenkin säädelty, jotta ne jäävät alisteisiksi asuinrakennuksiin nähden. Eninten kaupunkikuvaan vaikuttaa kuitenkin talousrakennusten rakentaminen. Neljän uuden omakotitalon rakentaminen tuo muutoksen kaupunkikuvaan Pikkupuiston ympäristössä. Kaava mahdollistaa Kissanmaanaukion kehittymisen kaupunkikuvassa alueen keskusaukioksi, johon voidaan sijoittaa

20 mm. kivetty oleskelualue. Jatkossa on toivottavaa, että Kissanmaankadun katutila alueen pääkatuna kehittyy tulevien katusuunnitelmien myötä kaupunkikuvallisesti eheämmäksi. Palveluiden saatavuus suunnittelualueella Kaavamerkinnöin on mahdollistettu alueen yksityisten palvelujen säilyminen. Alueella ei ole julkisia palveluita. Alue tukeutuu jatkossakin pääosin keskustan palveluihin, alakoulu toimii alueen vieressä samoin kolme päiväkotia. Liikenteelliset vaikutukset Alueen liikenneverkkoon ei tule muutoksia, eikä kaavan johdosta liikennemääriin alueella tule muutoksia. Tulevaisuudessa Kissanmaankadun liikennemäärien kehittyminen riippuu paljolti Hakametsän alueen muutoksista. Kissanmaan aukiolle tehdään tulevaisuudessa suunnitelma, joka jäsentää aukion pysäköintiä. Yritysvaikutukset Nykyisten asuinliikerakennusten liiketilojen yritystoiminta jatkuu ALkaavamerkinnän mahdollistamana. On toivottavaa, että liiketilojen yritystoiminta säilyy vireinä elävöittäen kaupunginosan toimintaa ja tuoden alueelle yksityisiä palveluja. Alueelle ei ole osoitettu uusia liiketiloja vaan liiketilat keskittyvät alueen pääkadun Kissanmaankadun tuntumaan kaupunginosan alkuperäisen suunnitelman ja hengen mukaisesti. Kissanmaan kaupunginosan kulttuuriperinnön säilyttämisellä rakennusten kunnostamisen ja ylläpidon kautta on positiivisia yritysvaikutuksia korjausrakentamisen työllistävän vaikutuksen kautta Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön ja maisemaan Kissanmaalla ei ole varsinaista luonnontilaista ympäristöä. Kaavaalueella Pikkumetsän puistossa on liito-oravalle hyvin soveltuvaa aluetta. Alueelta on liito-oravan jätöshavaintoja usealta vuodelta, eikä tämän kaavan yhteydessä ole katsottu tarpeelliseksi tehdä kaava-alueen osalta lisäselvityksiä, alue on turvattu kaavamerkinnällä. Liito-oravan elinolosuhteisiin kaavalla ei ole vaikutuksia, puiston säilyessä entisellään sl-6-merkinnän turvin. Pikkupuisto alueen keskellä on täydennysrakentamiskohde. Nyt laajuudeltaan noin 6400 m2:n puisto pienenee, kun kadun varteen tulee omakotitontteja. Korttelien keskelle jää kuitenkin pieni korttelipuisto (3420 m2). Keltavuokon esiintymisalue puiston luonteisosassa säilyy.

21 5.4.3 Ympäristön häiriötekijät Melu Kaavamuutoksen johdosta melulle altistuvien määrä ei kasva. Meluohjearvot vuoden 2030 ennusteen mukaan yö- ja päivämelutasojen osalta ylittyvät selvästi Karhunkadulla ja Riistakadulla. Karhunkadun uudiskorttelissa meluohjearvot eivät ylity. Kaava-alueen pohjoispuolella Teiskontien suojaviheralueella on määräys meluntorjunnasta (mevs-18 ja mevs-14(3)) siihen rajautuvien tonttien osalta. Teiskontielle on suunniteltu Karhunkadun omakotitaloja vasten meluaitaa tai meluvalleja, mutta meluntorjunta on niiltä osin kesken. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Havainnekuva esittää alueen rakennukset pääosin nykyisessä muodossaan lukuun ottamatta esim. pienimpiä omakotitaloja, joiden sallittu laajentamissuunta on osoitettu havainnekuvassa tummalla värillä. Piharakennusten osalta havainnekuvassa on osoitettu maksimimäärä, jos kaikilla tonteilla käytettäisiin piharakennusoikeus. Kaikki eivät todennäköisesti rakenna piharakennusta, joten havainnekuva on suuntaa antava esitys maksimimaankäytöstä Yleismääräykset ja rakentamistapaohjeet Asemakaavakartalla on yleismääräykset (y-8186), jotka ohjaavat rakentamista ja korjaamista. Asemakaavan liitteenä on rakentamistapaohjeet (kaavakartta rol-8186), joilla rakentamista ohjataan siten, että muutokset rakennuksissa toteutetaan kulttuuriympäristö huomioiden ja että mahdolliset uudet rakennukset ovat ympäristöön sopivia. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteuttaminen alkaa kaavan saatua lainvoiman ja sen myötä rakennuskielto päättyy. Toteutus riippuu tontinhaltijoiden tarpeista. 6.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä. Toteutuksen seuranta tapahtuu rakennuslupakäsittelyn yhteydessä.