HÄMEENLINNAN HALLINTO-OIKEUDELLE

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "HÄMEENLINNAN HALLINTO-OIKEUDELLE"

Pirjo Sala
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 1 HÄMEENLINNAN HALLINTO-OIKEUDELLE ASIA Lausunto asiassa dnro 02189/16/4103, joka koskee valitusta Tampereen kaupunginvaltuuston päätöksestä Päätöksellään kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan nro VALITTAJA Kalevi Lammi LAUSUNNON ANTAJA Tampereen kaupunginhallitus PL Tampere puh. (03) LAUSUNNON ANTAJAN ASIAMIES JA PROSESSIOSOITE Lakimies Maija Neva Tampereen kaupunki Konsernihallinto, laki- ja päätösvalmisteluyksikkö PL Tampere puh , fax (03)

2 2 LAUSUNTO Hämeenlinnan hallinto-oikeus on pyytänyt Tampereen kaupunginhallitusta hankkimaan valtuuston lausunnon, tai jos se hallituksen johtosäännön mukaan on mahdollista, antamaan lausunnon valituksen johdosta. Kaupunginhallitus yhtyy kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen lopputulokseen. Kaupunginhallitus on toimivaltainen antamaan lausunnon valituksen johdosta. Vaatimukset Kaupunginhallitus vaatii, että valitus hylätään. Perustelut Kaupunginhallitus uudistaa asiassa kaiken sen, mitä kaupungin puolesta on asiassa aikaisemmin lausuttu. Kaavapäätös ei ole ollut lainvastainen. Päätös on syntynyt oikeassa järjestyksessä. Kaupunginvaltuuston hyväksymää lainmukaista kaavaa ei voida kumota pelkästään sillä perusteella, että toisenlainen kaava olisi valittajan käsityksen mukaan alueelle paremmin soveltuva. Kaupunginhallitus lisää aiemmin lausumaansa seuraavaa: Valituksessa on vaadittu valtuuston päätöksen kumoamista valituksessa tarkemmin mainituin perustein. Lisäksi on vaadittu, että kaupunki velvoitetaan maksamaan valittajan oikeudenkäyntikulut. Suojelun kohtuuttomuus ja epätasapuolisuus Suojelukaava-alueen rajaus Vuoden 1954 kaavasta on otettu suojelukaavaan yhtenäinen 50-luvun asuinaluetta edustava osa. Kaavan ulkopuolelle on rajattu 50-luvun kokonaisuudesta selkeästi poikkeavat myöhemmin rakennetut alueet Sopulinkadun läheisyydessä. Mukaan on otettu vuosina -51 ja -54 suunnitellut alueet, joilla on säilynyt alueen alkuperäinen kaupunkikuva ja -ympäristö, itäreunalta nyt suojelukaavassa ovat vuoden -54 kaavasta Ansakadun, Sopulinkadun ja Riistakadun alueet. Esimerkiksi idempänä Kissanmaan

3 3 kaupunginosan Ketunkadun ja Hukankadun alueet ovat olleet alun perin kaavoitettu puistoksi ja vuonna -79 ne on kaavoitettu pientaloille, rakennukset on rakennettu vasta - 80-luvulla, joten niitä ei ole otettu mukaan suojelukaavaan. Lisäksi yhtenäisen suojelun piirin otetun alueen sisällä on muutama kokonaisuudesta selvästi poikkeava omakotitalo (7 kpl, joista 3 Sopulinkadulla) jätetty ilman alueellista suojelumerkintää. Näiden yksittäisten kokonaisuudesta poikkeavien rakennusten jättäminen ilman suojelumerkintää ei vähennä yhtenäisen kokonaisuuden arvoa. Sopulinkadulla on sekä parhaiten säilyneeseen ykkösluokkaan kuuluvia (kuten valittajan viittaama oma kotitalo) että kokonaisuudesta poikkeavat kolme omakotitaloa. Kokonaisuutena suojelukaavaan otettu osa vuoden -54 kaava-alueesta on säilynyt hyvin yhtenäisenä vähäisistä Ansakadulle sijoittuvista kaavamuutoksista huolimatta. Sopulinkadulla ei ole tapahtunut suojeluperusteita vähentäviä merkittäviä muutoksia eikä kaavamuutoksia ole tehty alkuperäiseen kaavaan. Rakennussuojelun tarkoituksenmukaisuus Suojeluperusteet Suojelukaavan perusteena on MRL 54 : Asemakaava on laadittava siten, että rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia, eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Inventoinnin tarve perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin, jonka mukaan kaavojen on perustuttava kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Asemakaavaa varten laaditun rakennusinventoinnin tehtävänä oli kuvata inventointialueen, sen rakennetun ympäristön kohteiden ja rakennusten ominaispiirteet ja arvot kaavoitusta varten. Kissanmaan rakennetun ympäristön inventointi 2007 on laadittu alueen rakennetun ympäristön arvojen selvittämiseksi. Selvitys on laadittu asemakaavan tarpeisiin niin että se keskittyy asemakaavalla määriteltävissä oleviin rakennetun ympäristön ominaisuuksiin (rakennuskohtaisuus, julkisivut ja piha-alueet). Inventointi koskee koko kiinteistöä (myös piha-alue ja piharakennukset) rakennusten sisätiloja lukuun ottamatta. Asemakaavalla ei lähtökohtaisesti suojella pientalojen sisätiloja eikä inventointikaan

4 4 siten koske niitä. Kissanmaan rakennetun ympäristön inventointi kohdistuu alueen 1940-luvun lopun ja 1960-luvun alun välisenä aikana rakennettuihin asuinrakennuksiin. Pientalot sijoittuvat 1951 ja 1954 laadittujen asemakaavojen alueelle. Selvityksen mukaan Kissanmaalla on yhtenäisyytensä vuoksi merkittävää kulttuurihistoriallista ja rakennushistoriallista arvoa. Alueena se edustaa esimerkillisellä tavalla suomalaista 1950-luvun asuinaluesuunnittelua. Alueen rakennuskanta puolestaan kertoo aikakautensa arkkitehtuurista, rakennusperinteestä ja rakennustekniikasta, kuten käsityötaidosta ja orastavasta elementtirakentamisesta. Koska alueen suurin kulttuurihistoriallinen arvo on juuri alueen yhtenäisyydessä, tulee kaikkia rakennuksia käsitellä samanarvoisina. Kissanmaan kaikkien yhtenäisyyttä luovien rakennusten säilyminen on turvattu alueellisella suojelumerkinnällä. Ympäristön säilymistä ei voida taata asemakaavaehdotuksen määräyksillä ilman alueellisia suojelumääräyksiä. Pirkanmaan maakuntakaavaa varten laaditussa Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt selvityksessä on todettu, että Kissanmaan inventoinnissa todetulla alueella on maakunnallista arvoa. Valittajan kotitaloa koskeva suojelumääräys Rakennusoikeus Kaava-alueen rakennusoikeuden määritys perustuu ympäristön säilyttämiseen. Suurimmalla osalla alueesta on voimassa vanhat asemakaavat, joiden rakennusoikeutta tulkitaan siten, että tontilla asuinrakennuksen rakennusoikeus saadaan kertomalla sen rakennusala kerrosluvulla, joka on 1 1/2. Nyt suojelukaavan perustana ovat alkuperäisten 50-luvun asemakaavat ja niiden toteutuneet rakennusoikeudet, Kissanmaan suojelukaava on ratkaistu siten, että alkuperäisten kaavojen mukaista toteutunutta rakennusoikeutta ei ole leikattu ja rakennusoikeudet on kortteleittain naapuritontteihin nähden osoitettu yhteneväisin periaattein siten, että asuinrakennusoikeus on k-m2 riippuen toteutuneesta rakennusoikeudesta, näihin rakennusoikeuksiin sisältyy kaikkein pienimpien omakotitalojen laajentamismahdollisuus. Alkuperäisten kaavojen rakentamatonta rakennusoikeutta on leikattu ympäristön

5 5 säilyttämiseksi. Samoin alkuperäisten kaavojen ylitettyä kerrosalaa ei ole automaattisesti lisätty rakennusoikeuteen tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi kaavassa. Kaavalla nykyisten rakennusten säilyttäminen pyritään ennen kaikkea turvaamaan. Kaavan kokonaisrakennusoikeus kasvaa. Seitsemällä omakotitontilla rakennusoikeus pienenee alle 10 k-m2. Yhdellä omakotitontilla vähennys on 45 k-m2 ja yhdellä 78 k-m2, näissä rakennusoikeuden vähennys johtuu myöhemmin tehdyistä kaavamuutoksista, joissa rakennusoikeutta on lisätty merkittävästi verrattuna naapuritontteihin. Suurella osalla omakotitonteista on asuinrakennusoikeus pysynyt ennallaan, kuten myös valittajan kotitalolla. Lisäksi kaikissa rakennuksissa rakennuksen vaipan sisällä voi tiloja muuttaa kerrosalaan laskettavaksi, vaikka rakennusoikeus ylittyisi. Kuistin voi muuttaa lämpimäksi tilaksi. Lisärakennusoikeutta on sallittu piharakennuksiin sekä laajentaminen kaikkein pienimmille omakotitaloille. Kaavassa on sallittu muutokset ja lisärakentaminen, joiden vaikutus mm. kaupunkikuvaan on kaavan tavoitteiden mukainen. Alueella on muutama yksikerroksinen asuinrakennus (valittajan kotitalo on yksi näistä), joissa on ullakko, joka ei aivan täytä asuinhuoneen korkeuden vaatimuksia. Näiden vähäinen korottaminen on sallittu siten, että muodostuu asuinhuonevaatimukset täyttävä ullakkokerros. Sen merkitys kaupunkikuvaan on vähäisempi kuin rakennusten laajentaminen ja siten näissäkin taloissa päästään tasapuolisempaan lopputulokseen rakennusoikeuden suhteen suhteessa koko alueeseen. Samalla perusteella alueen kaikkein pienimpiä omakotitaloja saa laajentaa kaupunkikuvallisesti määritetyillä kriteereillä, jotta omakotitonttien rakennusoikeudet olisivat kohtuullisia kaikilla tonteilla. Suojelumääräysten lainvastaisuus Kohtuullisuus ja tasapuolisuus Kaavasta ei aiheudu väitettyä kohtuutonta haittaa. Suojelumääräykset ovat samoja saman tyyppisillä alueilla ja tonteilla. Sopulinkadulla ja tontilla 867-1, johon valittaja viittaa kotitalonaan, on rakennusoikeus osoitettu yhteneväisen kaavaperiaatteen mukaan. Se, että osa vuoden -54 kaavan tonteista on yksityisomistuksessa, ei tee suojelusta

6 6 kohtuutonta. Kiinteistön omistaminen arvoalueella saattaa vaikuttaa kiinteistön eri tavoin riippuen myös kiinteistön hoidosta tai hoidon laiminlyömisestä. Alueen ja kiinteistöjen arvo voi myös nousta suojelustatuksen myötä. Suojelumääräysten ei katsota aiheuttavan kohtuutonta haittaa kiinteistönomistajalle. Oikeudenkäyntikulut Oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevaan vaatimukseen kaupunginhallitus toteaa, että oikeudenkäynti ei ole aiheutunut viranomaisen virheestä. Kaupunginhallitus esittää vaatimuksen hylkäämistä. Tampereella TAMPEREEN KAUPUNGINHALLITUS

Samankaltaiset tiedostot

KISSANMAA, ASEMAKAAVAN TARKISTAMINEN, YMPÄRISTÖN SÄILYTTÄMINEN. KAAVA NRO

KISSANMAA, ASEMAKAAVAN TARKISTAMINEN, YMPÄRISTÖN SÄILYTTÄMINEN. KAAVA NRO KOOSTE ASEMAKAAVAEHDOTUKSESTA SAADUISTA MUISTUTUKSISTA JA LAUSUNNOSTA SEKÄ VASTINEET Alkuperäiset muistutukset ja lausunto on koottu erilliseksi liitteeksi. 9.5.2016 Asemakaavaehdotus 9.11.2015 Asemakaavaehdotus