Kissanmaa, Tampere. Janina Hedström Maria Karjalainen H3 Raportti

Transkriptio

1 Janina Hedström Maria Karjalainen H3 Raportti Kissanmaa, Tampere Suunnittelualueen lyhyt esittely, lähtökohdat ja tavoitteet, asemakaavasuunnitelman kuvaus (korttelialueet, viher- ja virkistysalueet, liikenneverkko), asemakaavan toteuttamisen vaikutukset, jatkosuunnittelu ja toteutus, suunnittelun vaiheet Suunnittelualueen esittely Asemakaavanmuutos koskee Kissanmaan kaupunginosaa Tampereella. Noin 27 hehtaarin kokoinen alue sijaitsee n. 3 km itään kaupungin ydinkeskustasta,

2 Hervannan valtaväylän itäpuolella ja Teiskontien eteläpuolella. Asuinalueella on merkittävää kulttuurihistoriallista ja rakennushistoriallista arvoa, sillä kissanmaa edustaa merkittävällä tavalla 1950-luvun asuinaluesuunnittelua. Lyhyessä ajassa rakennettuna se on yhtenäinen kokonaisuus ja täten arkkitehtonisesti merkittävä ja hyvin säilynyt kohde, joka ei ole muutoksista ja korjauksista huolimatta menettänyt aikakautensa ominaispiirteitä. Näitä ovat muun muassa väljyys, vehreys ja luonnonmukaisuus. Rakennustyypeiltään alueelta voidaan kuitenkin erottaa kolme selkeämpää osa-aluetta: omakotialue, kerrostalojen kaupunkimainen alue (Kissanmaankadulla ja -aukiolla ja Hippoksenkadulla), rivitalot (Kissanmaan luoteisosassa). Kissanmaa rajautuu viheralueisiin kaikilta sivuiltaan. Korvattava asemakaava Lähtökohdat ja tavoitteet

3 Uuden asemakaavan tarkoitus on turvata Kissanmaan alueen suojelu, mitä nykyisen kaavan ei uskota tekevän. Kaupunginosa on tällä hetkellä merkittävä 1950-luvun asuinaluesuunnittelun esimerkki, jonka rakennuskannan alkuperäisen ilmeen ja arkkitehtuurin säilymiselle on elintärkeää rakennusten muodon ja julkisivujen yleisilmeen säilyminen. Tavoitteena onkin turvata vanhan rakennuskannan ja kultuurihistoriallisen miljöökokonaisuuden säilyminen. Tämä tarkoittaa kaupunkikuvan kannalta tärkeiden puistojen ja katutilojen, tonttijaon ja asuinrakennusten mittakaavan sekä julkisivujen periaatteiden pitämistä ennallaan. Uudessa asemakaavassa halutaan kuitenkin sallia rakentaminen siten, että talojen nykyisen vaipan sisällä tiloja voidaan hyödyntää entistä tehokkaammin ja huomioida nykyajan asumisen vaatimukset suhteessa alueen suojelunäkökulmiin. Tavoitteena on myös säilyttää alue elinvoimaisena sekä edistää sen vetovoimaisuutta. Asemakaavasuunnitelma Korttelialueet Asemakaavaratkaisun perustana on ympäristön ilmeen säilyttäminen nykyisenkaltaisena, alueen arkkitehtuuria kunnioittavana. Aluerakenne siis säilyy entisellään, sillä valtaosa alueesta osoitetaan erillispientalojen ja paritalojen korttelialueeksi. Merkintä määrittelee alueen arvot ja mahdollistaa alueelle edelleen monipuoliset asuntotyypit. Rakennettu ympäristö muodostaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kokonaisuuden, jonka merkittävyys perustuu yhtenäisyyden säilymiseen ja tyylinmukaiseen kokonaisvaikutelmaan. Kaavamääräyksillä ja rakentamistapaohjeella tavoitellaan myös rakennusten ja alueen ilmeen entistämistä lähemmäksi alkuperäistä miljöötä. Asuinrakennuksia ei saa purkaa. Kaavaratkaisu mahdollistaa kuitenkin erillispientalojen laajentamisen vaipan sisällä ja niiden laajentamisen talousrakennukseen. Lisäksi sallitaan pienimpien rakennuksien laajentaminen harjasuuntaan, sekä suurimmilla tonteilla (sijaitsevat Riistakadulla)

4 erillisten pienten sivuasuntorakennusten rakentaminen. Rakennusoikeuksien muutokset ovat uudessa asemakaavassa kuitenkin suurimmaksi osaksi suhteellisen pieniä, ja korttelialueita koskevat kaavamerkintöjen lisäksi kaavakartan yleismääräykset sekä erilliset sitovat rakentamistapaohjeet. Nämä ohjeet määritellään erillisessä dokumentissa, jossa muun muassa rakennusten mittasuhteet, ikkunat, materiaalit, laajennukset ja aitaukset on määritelty tarkasti. Viher- ja virkistysalueet Nykytilanteessa alueella ei ole varsinaista luonnonympäristöä, puistot ovat kuitenkin osittain luonnonmukaista vanhaakin metsikköä ja nurmikkoaluetta. Kissanmaan kaupunginosan laajan yhtenäisen puistoalueen muodostavat Pikkumetsänpuisto (alueen koillisosassa) ja Tapiolanpuisto (alueen kaakkoisosassa). Pikkumetsän puiston pohjoisosa on liito-oravalle hyvin soveltuvaa aluetta. Uudessa asemakaavamuutoksessa Pikkumetsän puiston keskeinen alue osoitetaankin merkinnällä sl-6. alueen osa, jolla liito-oravan elinolosuhteiden ja kulkureittien turvaamiseksi tulee säilyttää ja istuttaa lajiltaan liito-oravalle suotuisaa puustoa. Kaavassa virkistysalueeksi osoitetaan Pikkumetsän puiston ja Tapiolan puiston lisäksi Majavanpuisto, johon on liitetty kapea katualue sen pohjoissivussa, sekä Pikkupuisto. Riistakadun kapea viheraluekaista on liitetty osaksi katualueeseen ja osaksi viereiseen tonttiin. Lisäksi kaavamuutoksessa Kissanmaan aukiolle osoitetaan pieni torialue ja autopaikat järjestetään uudestaan. Olemassa oleva puustoalue osoitetaan istutusalueeksi sekä osoitetaan rakennusoikeutta kioskille.

5 Liikenneverkko Kissanmaan on yhdyskuntarakenteessa Hervannan valtaväylän ja Teiskontien välisessä kolmiossa ja liittyy ympäristön katuverkkoon nykyisen pää- ja läpikulkuväylän Kissanmaankadun kautta, kun entisenä pääväylänä toimineen Hippoksenkadun asema on muuttunut alkuperäisestä kadun katkaisun myötä. Kissanmaankatu on myös alueen joukkoliikenneväylä Takahuhdintielle ja keskustaan päin Teiskontielle. Sudenkadun kautta kulkee alueellinen kevyen liikenteen reitti. Alueen katuverkko säilyy kaavamuutoksessa ennallaan, muutamia hienovaraisia muutoksia lukuunotamatta. Viheralueiden yhteydessä mainittu Riistakadun viheraluekaistaleesta osa on liitetty katualueeseen. Lisäksi Majavapuiston eteläpuolelle on osoitettu jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu, jonka länsipäässä on tontille ajo sallittu ja itäpäässä huoltoajo on sallittu.

6 Ehdotusvaiheen asemakaava Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset Kissanmaan vanhassa asemakaavassa ei riittänyt turvaamaan alueen arvojen säilymistä. Sen merkittävä kulttuuri ja rakennushistoriallinen arvo on nyt uudessa asemakaavassa otettu esiin, ja tämä on suuri helpotus asukkaille. Kissanmaan elinympäristö ei muutu uudella asemakaavalla. Kaava säilyttää ympäristön joten elinympäristöstä tulee vielä viihtyisempi ja 50-luvun tuntuinen sekä vehreä. Kaava ei vaikuta asukasmäärään eikä viheralueeseen tai -ympäristöön. Suunnitelmaan kuuluu myös kissanmaan aukion uudistuminen, joka saa asukkaat viihtymään ja se muodostaa kylälle keskusaukion ja kohtaamispaikan. Kortteleiden uudella pääkäyttötarkoitusmerkinöillä on nyt mahdollista monenlaisiin asuntotyyppeihin ja ne turvaa myös kulttuuriympäristön säilymistä. Rakennuksia ei saa purkaa. Pienempiä asuinrakennuksia voi sen sijaan laajentaa.

7 Talousrakkennuksen rakentaminen vaikuttaa kaupunkikuvan eniten, joka on sallittu. Tämä tulee olemaan muutos alkuperäiseen alueen ilmeeseen. Alueella ei ole julkisia palveluita ja kaavamerkinnön on mahdollistettu yksityisten palvelujen säilyminen. Kissanmaan liikennemääriin ei tule muutoksia mutta riippuu tulevaisuudessa Hakametsän muutoksia. Haitalliset vaikutukset on muun muassa suunnittelualueen lähiympäristössä oleva liito-oravakannan elinmahdollisuuksia. On kuitenkin yritetty suojella niitä laittamalla turva-merkinnän Pikkumetsälle. Ympäristön muutoksia vaikuttaa myös kulkuyhteyksiä alueen itäisessä osassa. Melulle altistuvien määrä ei kasva mutta ongelma on vielä suuri. Siksi Teiskontielle on suunniteltu Karhunkadun omakotitaloja vasten meluaitaa tai meluvalleja. Jatkosuunnittelu ja toteutus Päätösehdotus hyväksyttiin syyskuussa Valtuusto pyysi maankäytön suunnittelu selvittää yhdessä maakuntamuseon, ELY-keskuksen ja ympäristöministeriön kanssa toimintatavan. Asemakaavan toteuttaminen alkaa nyt kun kaavan on saatu lainvoiman ja sen myötä rakennuskielto päättyy. Toteutus riippuu tontinhaltijoiden tarpeista.

8 Havainnekuva esittää alueen nykyiset rakennukset mutta tässä piharakennukset ovat maksimimäärässä, jos kaikilla tonteilla käytettäisiin piharakennusoikeus. Toteutuksen seuranta tapahtuu rakennuslupakäsittelyn yhteydessä. Suunnittelun vaiheet Suunnittelu lähti käyntiin syksyllä 2011 osallistumis- ja arviointisuunnitelmilla jotka kuulutettiin ja asetettiin julkisesti nähtäville. Siitä saatiin kaksi kommenttia: toisessa vastustettiin Pikkupuistoon rakentamista, toisessa esitettiin toiveita oman omakotitontin suhteen. Maakuntamuseolta ja ympäristösuojelusta saatiin kanssa

9 kommentteja. Samaan aikaan Kissanmaalla järjestettiin kiertokävely missä käytiin läpi ja kommentoitiin alueita ja paikkoja. Valmistelussa tutkittiin arviointisuunnitelmassa saatu palaute ja järjestettiin neuvotteluja viranomaisten kanssa. Pidettiin neljä ohjausryhmäkokouksia missä ohjausryhmä linjasi kaavaratkaisun eri osa-alueita. Ensimmäinen luonnos oli valmis keväällä 2015 ja se oli heti nähtävillä julkisesti joten ihmiset sai kommentoida sitä ja osallistua suunnitelmaan sitä kautta. Tämän jälkeen tehtiin asemakaavaehdotus ja muokatusta luonnoksesta pyydettiin lausuntoja asianomaisilta kaupungin toimialoilta ja viranomaistahoilta. Yhdyskuntalautakunta käsitteli asemakaavaehdotuksen ja teki muutoksia, jonka jälkeen se tuli yleisesti nähtäville kuukaudeksi. Tämän ajan kuluessa ihmisiä teki muistutuksia ehdotusta vastaan jotka käsiteltiin. Saatiin myös Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta asiantuntijoiden mielipiteitä ja selvityksiä erityisiin kohtiin. Käsittelyn jälkeen Yhdyskuntalautakunta hyväksyi vähäiset merkittävät asiat jotka meni heti valitusaikaan. Tärkeämmät asiat käsiteltiin vielä Kaavoitusviranomainen ennen hyväksymistä. Tämän jälkeen oli tietylainen valitusaika jonka jälkeen asemakaava tuli voimaan. Asemakaavan laatimisen yhteydessä tehtiin myös ympäristövaikutuksen arviointi. Linkit makaava_nro_8186_kissanmaa_asemakaava(587)

10