LIIKUNTA- JA NUORISOPALVELUJEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAKERTOMUS. Vuosi 2016 liikunta- ja nuorisopalvelut, yhteinen osa

Transkriptio

1 LIIKUNTA- JA NUORISOPALVELUJEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAKERTOMUS Vuosi 2016 liikunta- ja nuorisopalvelut, yhteinen osa Liikunta- ja nuorisopalveluiden johto päivitti helmikuussa 2016 vuonna 2013 allekirjoitetun sopimuksen tulosyksikön johtamisesta. Isoimpana lisäyksenä asiakirjaan liitettiin hyvän hallintotavan periaatteet. Toimintamme kannalta merkittävimpien tapaamisten ja kokousten merkitystä on korostettu sekä pyritty varmistamaan riittävä sisäinen viestintä ja vuorovaikutus. Organisaatiomme yksi merkittävimmistä haasteista on edelleen ollut yhteenkuuluvuuden tunteen rakentaminen. Uudella toimintakulttuurilla siirrämme poikkihallinnollisuutta poikkitoiminnallisuuteen. Sijoittuminen eri kerroksiin aiheuttaa tunnetasolla eriytymistä ja siksi yhteisten hankkeiden sekä projektien merkitys korostuu. Yksikkömme palveluita johtaa johtoryhmä, jossa palvelualueiden (liikunta-, nuoriso- ja olosuhdepalvelut) päälliköt saavat tukiyksikkömme tuen. Tukiyksikön vastuulla on mm. toiminnan vuosikellon rakentaminen, tärkeimpien ankkuritapahtumien tuottaminen ja koordinointi, markkinointi ja viestintä, palvelujemme kehittäminen, arviointi sekä seuranta. Tulosyksikön merkittävimpiä painotuksia ovat olleet liikkumisen ja harrastetoiminnan osalta matalankynnyksen toimintojen kehittäminen paitsi nuorille myös aikuisille ja vanhuksille. Monikulttuuriseen toimintaan olemme keskittyneet aikaisempaa enemmän, koska näemme, että palvelutarjontamme antaa mainion mahdollisuuden integroitumiseen osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Aktivoimme ihmisiä, jotka liikkuvat vähiten ja jotka eivät ole seura- tai järjestötoiminnoissa mukana. Olemme lisänneet kuntalaisten suoraa osallistumista kysymällä heidän toiveistaan. Olemme lisänneet seurojen kanssa tehtävää yhteistyötä jatkuvasti. Sen avulla olemme toteuttaneet merkittävän osan tavoitteistamme, esimerkiksi laajentuvat leiritoiminnat, runsaammat matalan kynnyksen toiminnat sekä alati kasvavan senioriliikunnan. Lasten ja nuorten matalan kynnyksen harrastustoimintamahdollisuuksia ja sosiaalisia verkostoja rakentavia toimintoja on lisätty. Toimimme jo kaikkien peruskouluikäisten kanssa ja olemme tarjonneet maksutonta liikuntaa aikaisempaa enemmän joka ikäluokassa. Avoimen toiminnan tarjontaa on ollut enemmän ja erilaista liikuntaneuvontaa kehitetty. Lisääntyneeseen +68 liikkujaryhmien tarpeisiin on kehitetty uusia ratkaisuita. Olemme lisänneet nuorisotakuun toteutumiseksi kesätyöllistymismahdollisuuksia ja käytössämme on ollut maksimimäärä oppisopimusnuoria. Kesätyöllistymistä tuimme 900 kesäsetelillä ja tarjosimme kesätyötä kaikkiaan 148 nuorelle. Lisäsimme myös monimuotoisuutta tukevia ja maahanmuuttajille suunnattuja palveluita. Olemme tukeneet maahanmuuttajataustaisten lasten, nuorten ja perheiden ohjautumista liikunnan pariin ja seuratoimintaan.

2 Espoo on Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian yksi perustajajäsen. Mukana toiminnassa ovat mm. Liikuntapalvelut, Haukilahden ja Leppävaaran lukio, Omnia, Laurea ja Aalto-yliopisto. Liikuntapalvelut on ollut mukana nuorten espoolaisten opiskelijaurheilijoiden tukemisessa yhteistyössä koulun kanssa. Ponnistuksia toiminnan juurruttamiseksi jatketaan, jotta Urhea olisi lopulta osa pysyvää toimintaa. Stadium Sports Camp (SSC) liikunta- ja elämysleiri järjestettiin toista kertaa Leppävaaran urheilupuistossa. Espoon liikunta- ja nuorisopalvelut järjesti leirin kumppanuudella Stadium Sports Campin sekä espoolaisten urheiluseurojen kanssa. Espoolaisseurojen ohjauksessa oli lajeja jääkiekosta miekkailuun, kaikkiaan seitsemän eri lajia. Lasten ei ollut tarvinnut aiemmin harrastaa lajia vaan leirien tarkoituksena on antaa heille uusia liikunnan elämyksiä ja kokeilla eri lajeja. Stadium Sports Campilla oli päivä- tai yöleirimahdollisuus. Yöleirit oli vuotiaille ja Day Camp -päiväleirit 6-10-vuotiaille suunnattuja. Yksi päiväleireistä oli Special Sports Day Camp, joka oli suunnattu vuotiaille kehitysvammaisille lapsille ja nuorille. Leirit järjestettiin sekä juhannusta edeltävällä että juhannuksen jälkeisellä viikolla. Leireille osallistui yhteensä 433 leiriläistä, joista 157 oli Day Campilaisia. Leiriläiset olivat eri puolilta Suomea, espoolaisia leiriläisiä oli 227. Leirimaksusta pystyi anomaan maksuvapautusta Espoon liikunta- ja nuorisopalveluilta. Maksuvapautuksia myönnettiin yhteensä 59 espoolaiselle lapselle ja nuorelle. Lisäksi Stadium Sports Camp kumppaneineen myönsi maksuvapautuksen 40:lle. Stadium Sports Camp oli merkittävä nuorten kesätyöllistäjä. Liikunta- ja nuorisopalvelut kesätyöllisti yhteensä 48 nuorta ja Omnian ammattiopisto 5 nuorta. Lisäksi Stadium Sports Camp ja mukana olevat seurat tarjosivat kesätyöpaikkoja yhteensä 45 kappaletta. Kaikkiaan Stadium Sports Campilla oli 98 kesätyöntekijää. Liikunta- ja ulkoiluolosuhteet sekä nuorisotilat pidetään käyttötarkoitustaan vastaavassa kunnossa. Tilojen käytön osalta olemme pyrkineet aikaisempaa tehokkaampaan ja koordinoidumpaan käyttöön. Tavoitteena on tehostaa erilaisten tilojen käyttöastetta ja erityisesti nuorisotilojen osalta saada niitä tehokkaaseen käyttöön myös erilaisten toimijoiden kanssa. Lisäksi tilojen kunnossapitoa on parannettu laatimalla suunnitelmia lähiliikuntapaikkojen, nuorisotilojen ja leirikeskusten osalta. Talous Liikunta- ja nuorisopalvelujen toimintamenot vuonna 2016 olivat 47,7 miljoonaa euroa ja toimintatulot 6,2 miljoonaa euroa. Talouden tulostavoitteena oli että toimintakate on vähintään talousarvion mukainen ja tämä tavoite toteutui, toimintakatteen ollessa 97,8 prosenttia. Tulot ylittivät muutetun talousarvion 0,4 miljoonalla eurolla liikuntatilojen maksuja korotettiin ja osa vaikutusta näkyi 2016 vuoden puolella. Leppävaaran peruskorjattu uimahalli avattiin vuoden 2016 alussa ja maauimala toukokuussa, käyntejä oli

3 Menot alittuivat 0, 5 miljoonalla eurolla Tapiolan uimahalli oli suljettuna alkaen. Talous onnistui erinomaisesti ja toimintakate saavutettiin. Kaikki suunniteltu pystyttiin toteuttamaan ja säästyneiden vuokramaksujen vuoksi palvelulupaus kyettiin jopa hieman ylittämään. Vuoden 2016 jaossa olleista 900 kesäsetelistä on lunastettu 883 kesäseteliä. Liikuntapaikkojen perusparantamiseen varattu määräraha oli euroa. Vuoden 2016 määrärahaa käytettiin mm. Tapiolan urheilupuiston pallokentän nurmimaton uusimiseen, Suomenojan venesataman laiturin ja ponttoonien peruskorjaukseen, Oittaan tekolumetusjärjestelmän rakentamiseen, kuntoratojen LED-valaisimien asennuksiin ja lähiliikuntapaikkojen perusparantamisiin. Kone- ja kalustomääräraha oli euroa. Määrärahalla kalustettiin edelleen Leppävaaran perusparannettua uimahallia ja maauimalaa sekä hankittiin koneita ja kalusteita liikuntapaikoille. Espoon kaupungin ja Arandur Oy:n päivittämän sopimuksen mukaisesti Espoon kaupunki maksaa Arandurille ajalla vuosittain lisäkorvausta kävijän osalta ja lisäksi tehdään tasaustarkistukset vuosina 2014, 2016 ja 2017, jolloin tasataan yli 2 %:n poikkeavuudet kävijämäärässä. Vuonna 2016 maksettiin kulukorvausta euroa. Valtion ym. avustusta maksettiin vuonna 2016 seuraavaan kohteisiin: Kansallinen etsivän nuorisotyön kehittämishanke Tajua mut! - viranomaisten yhteistyö lapsen ja nuoren tukena kouluyhteistyön toimintamallien kehittäminen liikunnallisen elämäntavan kehittäminen WAU - kerhot (ent. sporttiskerhot) maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla hanke Erasmus - nuorisovaihdot OSTOPALVELUT Keski-Espoon uimahallin käyttösopimus / Arandur Tapiolan jalkapallohallin käyttösopimus / Esport Arena Oy Henkilöstön vuokrauspalvelut / Seure Luistelukenttien auraus- ja jäädytyssopimukset Urheilupuistojen parkkialueiden auraus- ja hiekotussopimukset Espoonlahden ja Tapiolan uimahallien kassapalvelusopimukset / Eklund TG Uimavalvonta Espoonlahden ja Tapiolan uinninvalvontasopimukset / TG Uimavalvonta Saaristokuljetukset / Testpoint Oy Peruskoulujen uinninopetussopimus / Cetus Espoo ry ja uinninopetuksen oppilaskuljetukset / Nurmijärven Linja Oy

4 VERTAILU (1000 EUROA) Talousarvio Tilinpäätös Talousarvion toteutuminen TA16 muutos TP16 tulos Tulot Henkilöstömenot Avustukset Toimitilat Maanvuokra Muut sisäiset erät Sitovat sopimukset Koulujen liikuntatilojen työvoimanvuokraus Kesäsetelit Palvelujen järjestäminen Toimintamenot yhteensä Toimintakate Suunnitelmapoistot Käyttöomaisuuden korko Talousarviovertailu palvelualueittain TP14 TP15 TP16 Olosuhteet Liikuntatilojen varaus- ja seuratoiminta Nuorisopalvelut Hallinto Investoinnit TP14 TP15 TP16 Liikelaitos Rakennukset suunnittelu 32 -pohjatutkimukset Perusparannukset suunnittelu Liikuntarakenteet suunnittelu Urheilupuistojen kunnallistekniikka suunnittelu Liikunnan ylläpitämät ulkoilureitit Liikunta- ja nuorisolautakunta TP14 TP15 TP16 Liikuntapaikkojen perusparantaminen Koneet ja kalusto Aineettomat hyödykkeet

5

6 1000 euroa Toimintamenojen tilinpäätösvertailu Avustukset Henkilöstö Käyttö- ja toiminta Sitovat sopimukset Toimitilat x) Kesäsetelit Koulujen liikuntatilojen työvoimanvuokraus Muut sisäiset erät Maanvuokra X) sisältää toimitilavuokrat ja siivouksen

7 1000 euroa Toimintatulojen tilinpäätösvertailu Uintimaksut Liikuntatilojen käyttökorvaukset Venepaikkamaksut Nuorten leiri-, lomaajan ja kurssitoiminta Nuorisotilojen käyttökorvaukset Tuet ja avustukset Ohjattu liikunta Muut

8 Markkinointi ja viestintä Liikuntapalveluiden Espoo liikkuu -brändin laajentamista Espoon liikunnan yhteisö-brändiksi jatkettiin aktiivisesti. Espoo liikkuu tunnuksen käyttö on levinnyt seuroihin ja espooliikkuu.fi - sivusto kokoaa yhteen koko Espoon liikunnan. Yhteisön yhteinen näkyvyyskampanja toteutettiin vuoden lopussa ja pitkin vuotta oli yhteisiä tapahtumia missä Espoo liikkuu -näkyvyyttä vahvistettiin. Panostimme markkinoinnissa ja viestinnässä strategian mukaisiin ydinviesteihin: Espoo liikkuu - yhteisöön ja seurayhteistyöhön, lasten ja nuorten matalankynnyksen liikuntaan (Töpinät, Wau, Muuvi, Jumppi), liikuntaan ilman ennakkoilmoittautumista ja liikkumiseen luonnossa sekä liikuntaneuvontaan. Nuori Espoo -brändiä vahvistettiin verkon avulla. Kaupungin verkkosivu-uudistuksen yhteydessä luovuimme nuorisopalveluiden yksikkökohtaisesta sivustosta ja toteutimme Nuori Espoo kohderyhmäsivuston. Sivustolta löytyy kaikki kaupungin nuorille suunnatut palvelut. Lisäksi panostimme strategian mukaisiin kärkiin, joita olivat Nuori Espoo Live ja tapahtumakiertue. Keskeisiä markkinointi- ja viestintäkanaviamme olivat: Espoo liikkuu -lehti ja muut painetut materiaalit, esitteet ja julisteet, mainokset länsiväylässä, internet, some- kanavat (keskeisimmät Facebook ja Instagram), sähköiset uutiskirjeet ja Wilma, jonka kautta saamme markkinoitua koululaisille suunnattua maksutonta tarjontaamme. Tapahtumat Liikunta- ja nuorisopalvelut on toiminut aktiivisesti erilaisten tapahtumien mahdollistajana ja toteuttajana. Tapahtumista valittiin ns. kärkitapahtumat, joihin panostettiin enemmän. Näissä tapahtumissa liikunta- ja nuorisopalvelut oli mukana esittelemässä omaa toimintaa sekä toteuttamassa erilaisia aktiviteetteja yhdessä muiden toteuttajatahojen kanssa. Liikunta- ja nuorisopalvelut on ollut mukana mm. seuraavissa tapahtumissa: Ystäväluistelu, Rytmisen voimistelun maailmancup, Giro d'espoo ja Perhepyöräily, Espoo Rantamaraton ja Ice Skating Tour. Lisäksi Leppävaaran urheilupuistossa järjestettiin Euroopan urheiluviikon Suomen päätapahtuma, School Action Day. Yhteistyötä vahvistettiin edelleen sivistystoimen tapahtumaverkoston ja tapahtumia tuottavien tahojen kanssa. Henkilöstö Liikunta- ja nuorisopalveluiden keskeiset kehittämistavoitteet ja toimenpiteet kirjataan tulosyksikön tuloskorttiin ja jalkautuvat sitä kautta palvelualueiden tulos- ja kehittämiskortteihin. Kehittämistoimenpiteitä nostetaan esiin vuosittain tehtävien arviointien kautta. Myös henkilöstön osallistamiseen on viime vuosina kiinnitetty erityistä huomiota. Palveluita kehitetään sekä yhdessä henkilöstön, että asiakkaiden kanssa. Liikunta- ja nuorisopalveluiden henkilöstötunnuslukuja: Liikunta- ja nuorisopalvelut Palkalliset sairauspoissaolot 2,77 3,35 3,69 Terveysperusteiset poissaolot Palkalliset ja palkattomat sairauspoissaolot 2,77 3,60 4,40

9 Kuntoutustuki 0,00 0,00 0,19 Työ- ja työmatkatapaturmat 0,29 0,06 0,18 Yhteensä 3,06 3,66 4,77 Kuorma 11,2 13,4 17,4 Lyhyiden s-polojen osuus kaikista s-poloista 33,60 23,62 20,29 Ei sairauspoissaoloja 36 % 34 % 32 % Henkilöstön työhyvinvointia parantavia ja osaamiseen kehittymiseen tähtääviä toimenpiteitä käynnistettiin. Liikunta- ja nuorisopalveluiden Työhyvinvointisuunnitelman laatiminen on loppusuoralla ja se otetaan lopullisesti käyttöön vuoden 2016 keväällä. Suunnitelmassa on otettu huomioon eri arviointilähteistä koottu työhyvinvointiin liittyvää tieto ja sen tavoitteena on kehittää sekä työhyvinvoinnin johtamista, että antaa työkaluja työhyvinvoinnin toteuttamiseen. Liikunta- ja nuorisopalvelut seuraavat vuosittain myös työhyvinvointimatriisin lukuarvon kehitystä. Työhyvinvointimatriisi antaa tietoa työhyvinvoinnin johtamisesta ja siihen on kerätty kahdeksan eri tarkasteltavaa muuttujaa: sairauspoissaolot, työtapaturmat, varhaiseläkkeelle siirtyminen, vaikutusmahdollisuudet työaikoihin, työn kuormittavuus, työyhteisön tavoitteellisuus, sosiaalinen pääoma sekä kohtelun oikeudenmukaisuus. Tulosyksikössä seurataan myös tiiviisti sairauspoissaolojen kehitystä ja puututaan kaupungin mallien mukaisesti pitkiin sairauspoissaoloihin. Liikunta- ja nuorisopalveluissa sairauspoissaolopäivien kokonaismäärä on viime vuosien aikana hieman heilahdellut. Johtamisen ja esimiestyön kehittämisen osalta liikunta- ja nuorisopalveluiden johto osallistui Espoon johtamisen kehittämisen projektin (EsJo) mukaisiin johtoryhmäsparrauksiin, kuten muutkin Sivistystoimen tulosyksiköt. Lokakuussa tehtiin koko henkilöstöä koskeva johtamisen ja esimiestyön kysely, johon saatiin yhteensä 140 vastausta. Tulosten mukaan kehittämistarpeita on tiedonkulussa sekä perehdyttämisen kehittämisessä. Lisäksi syksyllä päivitettiin vuoden 2014 alussa käyttöönotettu johtamisen sopimus. Johtamisen sopimus 2.0 on laadittu tukemaan hyvää johtamista ja esimiestyötä tulosyksikössä sekä varmistamaan arjen sujumista. Sopimuksella luodaan käytännön edellytyksiä työhyvinvoinnin johtamiselle ja toteutumiselle. Sopimuksessa kuvataan niitä käytäntöjä ja arkisen toiminnan malleja sekä tavoitteita, joita tulosyksikön johto on linjannut toteutettavaksi läpi koko tulosyksikön organisaation. Henkilöstön osaamisen kehittämisen suunnittelua tehdään palvelualuekohtaisesti. Osaamisen kehittämistä tukevat kehityskeskustelukäytännöt sekä perehdyttämissuunnitelmat. Liikunta- ja nuorisopalveluiden yhtenä kehittämiskohteena on ollut kehityskeskusteluiden hyödyllisyyden parantaminen ja sovittu on, että ne käydään vuosittain ohjeistusten mukaisesti vähintään kerran vuodessa. Keväällä 2015 tulosyksikössä tehtiin laaja työ tehtävänkuvausten ajantasalle saattamiseksi. Kuvaukset saatiin valmiiksi, mutta jatkossa niiden sisältöä on vielä yhtenäistettävä. Liikunta- ja nuorisopalveluissa on otettu viime aikoina käyttöön uusia sähköisiä järjestelmiä. Uusien järjestelmien käyttöönoton yhteydessä tuleekin varmistaa se että henkilöstö hallitsee niiden käytön. Liikunta- ja nuorisopalveluiden sähköisten järjestelmien tiimi Säbä aloitti toimintansa vuoden aikana ja sen tavoitteena on lisätä tietoisuutta digitalisaation osalta tulosyksikössä. Järjestelmien hallinnan ja tietoisuuden tueksi laadittiin kuvaus nykytilasta.

10 Kehittäminen ja projektit Espoo tarinan ja tulosyksiköiden tarinoiden toteutuksen keskeinen työvälineenä toimii tuloskortti, johon liikunta- ja nuorisopalveluissa on kirjattu strategisesti keskeiset tavoitteet ja sovitut toimenpiteet niiltä osin. Tuloyksikön strategia työ on vakiintunut osaksi vuosisykliä ja sitä tehdään systemaattisesti sovitulla tavalla. Vuoden 2015 aikana lisättiin strategiatyön yhteydessä vuoropuhelua palvelualueiden esimiesten ja asiantuntijoiden kanssa. Tämä Osallistamisen aalto käydään myös jatkossa läpi joka syksy strategiatyön osana. Osallistamisen aalto toimii hyvänä vuoropuhelun välineenä kun viedään viestiä johdon ja toimialan tekemistä linjauksista ei tason strategiakeskusteluihin ja taas vastaavasti niistä tuodaan johdolle viestiä kehittämistarpeista sekä kuullaan asiantuntemuksen ääntä. Vuonna 2014 käyttöön otetun EsPro - projektimallin käyttöönottoa jatkettiin Liikunta- ja nuorisopalveluiden keskeisten projektien osalta. Liikunta- ja nuorisopalveluiden tavoitteena on, että kaikki projektipäälliköt tai laajoista kehittämiskohteista vastaavat henkilöt ovat EsPro - projektipäällikkökoulutuksen käyneitä henkilöitä. Vuoden 2015 syksyllä Liikunta- ja nuorisopalvelut oli mukana kaupunkitasoisessa pilottiprojektissa liittyen Espoon projektisalkun käyttöönottoon. Tulosyksikön projektipäälliköt ottivat osaa salkun käyttöönotto koulutukseen ja projektisalkku otettiin käyttöön lopullisesti talven aikana. Liikunta- ja nuorisopalveluiden keskeiset meneillään olevat projektit: Nuori Espoo Suuntaamo - Nuorisopalveluiden suunnan tarkistus Tajua Mut! - viranomaisten yhteistyö lapsen ja nuoren tukena -projektin tavoitteena on tiivistää lasten, nuorten ja perheiden parissa työskentelevien ammattilaisten välistä yhteistyötä ja tarjota lapsille, nuorille ja heidän perheilleen yhä koordinoidumpaa tukea. Projektin aikana Espoossa otetaan käyttöön sähköinen Tajua mut! -tietojärjestelmä sekä kehitetään tähän pohjautuva ammattilaisten yhteistyötä tukeva toimintamalli. Etsivän nuorisotyön kehittämisen tuki-projektin tavoitteena on valtakunnallisesti yhdessä Opetus- ja kulttuuriministeriön, aluehallintovirastojen sekä etsivän nuorisotyön toimijoiden kanssa kehittää työmuotoa, sen johtamista sekä verkostotoimintaa. Rock Academy Espoo - Bänditoiminnan kehittämishanke, jonka tarkoituksena on tukea ja kehittää nuorten bänditoimintaa osana nuorten elämänhallintaa ja syrjäytymisen ehkäisyä. Ulkovalaistuksen ohjausjärjestelmä - Pallokenttien ja ulkoilureittien valojen ohjaus etänä vaihtelevien asiakastarpeiden ja olosuhteiden mukaisesti. Ohjelma antaa myös tiedon kunnossapitotarpeista. Liikuntapalveluiden sähköinen avustushakemus - nykyisten paperisten avustushakemuslomakkeiden rinnalle hankittava sähköinen avustushakemusjärjestelmä Liikunta- ja nuorisopalveluiden työhyvinvointisuunnitelman laatiminen - Laaditaan työhyvinvointisuunnitelma tulosyksikölle ja kehitetään tulosyksikön työhyvinvoinnin johtamista Liikunta- ja nuorisopalveluiden tulosyksikkötason mittarit ja tunnusluvut kuvattiin vuonna 2014 ja viime vuonna nämä mittarit priorisoitiin tarkemmin. Tulosyksikön toimintaa ja strategiaa kuvaavat mittarit nostettiin esiin ja niitä arvioitiin elokuussa tulosyksikön strategiapäivillä. Asiakaskuuleminen

11 Tulosyksikössä mitataan asiakastyytyväisyyttä joka toinen vuosi. Vuonna 2016 asiakastyytyväisyyttä mittaavia kyselyitä ei toteutettu. Seuraava asiakastyytyväisyyden mittaus tehdään vuonna Tulosyksikölle tulee vuosittain paljon palautetta eri kanavien kautta. Kaupungin internetsivujen palautejärjestelmän kautta saatiin vuonna 2016 yhteensä 1541 palautetta, eli palautteiden määrä kasvoi lähes kolmanneksella. Vastausajoissa ei päästy tavoitteeseen, eli kaupunkitasoiseen suositukseen (3-4 päivää). Palautteiden jakautuminen sisällöittäin 2015 / 2016: Kiitoksia: 66 / 86 Kommentteja: 67 / 121 Kysymyksiä: 278 / 356 Moitteita: 280 / 399 Toimenpide-ehdotuksia: 397 / 578 Kaupungin palautejärjestelmästä saadut palautteet aihe-alueittain ja keskimääräiset vastausajat: Aihe: Palautemäärä (2015/2016) Liikunta yhteensä 1061 / / 8 päivää - Ohjattu liikunta 62 / 94 6 / 5 - Uimahallit 338 / / 9 - Uimarannat ja avannot 56 / 57 9 / 14 - Hiihtoladut 100 / / 5 - Muu liikunta 505 / / 6 Nuorisopalvelut 29 / 35 1 / 3 Vastausajat 2015 / 2016 (päivä ka) YHTEENSÄ 1090 / / 8 päivää Kansainvälistä toimintaa on lisätty ja viime vuoden tavoitteena olikin saada luotua vakiintuneita käytänteitä tämän toiminnan osalta. Nuorisopalveluissa jatkui Nuorten pohjoismaiden ystävyyskaupunki - projekti ja Nuorisovaihto CIMO:n kautta. Vuonna 2016 saapui nuorten joukko Maltalta vastavierailulle Espooseen ja sateenkaarevan nuorisotilan Kirjavan kaksi nuorta pääsivät lokakuussa Nantes Creative Generations Forum -tapaamiseen Ranskan Nantesiin esittelemään Kirjavan toimintaa. Espoon liikunta- ja nuorisopalvelut on myös mukana UBC / Inclusive & healthy cities komission toiminnassa, jonka tehtävänä on pohtia ja kehittää avointa terveyden ja sosiaalisen edistämisen toimintaa Itämeren kaupunkien kesken. UBC Inclusive and Healthy Cities -komission tapaaminen järjestettiin Espoossa

12 Nuorisopalvelut on mukana UBC / Youthful cities komission toiminnassa, sekä ICY Inter City Youth -verkoston toiminnassa. Toiminta 2016 palvelualueittain 1. OLOSUHTEET - palvelualue Toiminta Liikunta- ja nuorisotilat pidettiin käyttötarkoitustaan vastaavassa kunnossa, ja niiden aukioloajat olivat edellisen vuoden tasolla. Pallokenttien valo-ohjausjärjestelmä otettiin käyttöön 70 kentällä ja kuntoradalla.. Liikkuva koulu hankkeeseen osallistuttiin hankkimalla suunnitelman mukaisesti liikuntavälineitä 22 koululle. Vapaaharjoittelusaleihin rakennettiin sähköinen kulunvalvontajärjestelmä, joka otetaan käyttöön Venepaikkojen varauksissa ja laskutuksessa siirryttiin sähköiseen järjestelmään. Kumppanuus Espoonlahden sekä Leppävaaran urheiluhallien, Tuulimäen väestönsuojan skeittihallin, Otaniemen, Kauklahden sekä Kivenlahden urheilukenttien valvonta toteutettiin yhteistyössä urheiluseurojen kanssa. Kaitaan pallokentälle rakennettiin tekonurmi liikuntapalvelujen ja Espoon Jalkapallon Tuki Oy:n yhteistyönä. Samanlainen projekti toteutettiin Kivenlahden pallokentälle Espoon Palloseuran Jalkapallo ry:n kanssa. Liikuntapaikat ja -tilat: Urheilupuistot: Leppävaaran Urheilupuiston lähiliikunta-alueen käyttö oli aktiivista. Kuntokontti avattiin keväällä urheiluaukiolle. Stadionin tulostaulu uusittiin videotulostauluksi. Urheilupuiston uuden huoltorakennuksen suunnittelu aloitettiin. Säterinniityn pallokentän ja lähiliikunta-alueen rakentaminen aloitettiin. Laaksolahden urheilupuistossa kaupungin jäähalli on käyttökiellossa. Urheilukentän ministadion uusittiin. Keski-Espoo Urheilupuiston lähiliikunta-alue valmistui syksyllä. Tekojään kaukalot sijoitettiin uudelleen ja vapaaluistelualuetta saatiin lisättyä.

13 Espoonlahden Forum jäähallin betonilaatan remontti valmistui. Jäähallin pukutiloista osa saatiin kunnostettua. Matinkylän urheilupuiston lähiliikunta-alueelle valmistui lasten liikuntapuisto. Urheilupuistoon pystytettiin myös Graffittiseinä. Talvella urheilukentän ympärille tehtiin hiihtolatu. Tekojää avattiin urheilukentän viereen. Matinkylän jäähalli on käyttökiellossa. Kaupungin ja Kiekkoilun Tuen välinen hallinnan siirtosopimus purettiin. Matinkylän uuden jäähallin suunnittelu aloitettiin Jääurheilun Tuen toimesta. Tapiolan urheilupuiston nurmi kuorittiin syksyllä. Tekonurmi ykkönen uusittiin, tekonurmen täytteeksi tuli kumirouheen sijasta korkki, joka oli ensimmäinen Suomessa. Urheilupuistoon tehtiin kaksi uutta kontti pukuhuonetta Metro-areenan viereinen harjoitusjäähalli otettiin käyttöön syyskuussa. Tapion kentän huoltorakennus purettiin, uusi huoltorakennus ja kenttä valmistuivat syksyllä. Tapiolan jääpuutarhan paviljonki pidetään avoinna ympäri vuoden. Kahvila palvelikin asiakkaita myös kesällä. Haarssin pallokentälle asennettiin tekonurmi. Lintulaakson koulun kentälle asennettiin Tapiolan vanha tekonurmi. Ministadionit asennettiin Röylän koulun kentälle, Lintumetsän koulun kentälle sekä Porttiniityn kentälle. Uimahallit Uimahalleissa oli käyntiä Leppävaaran uimahalli avattiin Maauimala avattiin Pienet altaat suljettiin 18.9, ison altaan käyttöä jatkettiin 2.10 saakka. Maauimala saavutti suuren suosion, kävijöitä maauimalassa oli , koko uimalassa vuoden aikana Uimahallin vuosihuolto tehtiin Tapiolan uimahalli suljettiin peruskorjauksen vuoksi 1.6., uimahalliin hankittiin uudet kuntosalilaitteet. Uimahallin rakenteiden tutkimuksissa korjaamisen tarpeen laajuus oli odotettua suurempi ja peruskorjaus jatkuu kevääseen Keski-Espoon uimahalli oli kiinni peruskorjauksen vuoksi Espoonlahden uimahalli oli kiinni peruskorjauksen vuoksi Nostopohjan koneisto ja automatiikka uusittiin. Katsomon penkit uusittiin. Olarin uima-allas oli kiinni peruskorjauksen vuoksi Leirikeskukset Kattilajärven leririkeskuksen piha-alueita peruskorjattiin sekä nuotio- ja grillipaikkoja parannettiin.

14 Merellinen ulkoilu Merellisissä ulkoilupalveluissa perusparannettiin ja peruskorjattiin nykyisiä rakenteita niin satamissa kuin ulkoilusaarissa sekä meriuimarannoilla. Saaristokuljetuksia järjestettiin edellisiä vuosia pidemmällä aikavälillä, mutta matkustajamäärät siitä huolimatta vähenivät. Saaristoliikenteessä oli noin matkustajaa. Ulkoilusaarissa keskityttiin nykyisten rakenteiden ja palveluiden ylläpitämiseen. Niiden valvonta ja huolto toteutettiin aiempien vuosien tasolla. Veneväylien tarkastukset tehtiin yhdessä Espoon meripelastusyhdistyksen kanssa ja tarvittavat korjaukset tehtiin omana työnä. Suomenoja H-laituri uusittiin kokonaan ja Nuottaniemessä jatkettiin edellisenä vuonna aloitettua vanhojen laitureiden ja niiden oheisrakenteiden uusimista. Nokkalan venesataman peruskorjaus valmistui ja joulukuussa avattiin yrittäjän toimesta kahvila ravintola Nokkalan Majakka. Merelliset ulkoilupalvelut osallistui tiiviisti Finnoon sataman kaavoitukseen ja uusien suunnitelmien tekoon pyrkimyksenä uuden kaupunkirakenteen sovittaminen sataman toimintojen kanssa. Venekerhojen ja eri veneilyalan toimijoiden kanssa tehtiin tiivistä yhteistoimintaa alan kehittämiseksi. Kaupunginjohtaja asetti tammikuussa veneiden talvisäilytystä koskevan selvitystyöryhmän. Työryhmään nimettiin edustajia kaupungin eri organisaatioista ja venekerhoista. Työryhmän puheenjohtajuus oli liikuntapalveluilla. Työryhmä luovutti yksimielisen raportin ja se on esitelty kaupungin johdolle, kaupunginhallitukselle ja eri lautakunnille. Merellisten ulkoilupalveluiden edustajat osallistuivat myös kaupunkitasoiseen Espoon rantaraittityöryhmän työskentelyyn. Kalastuksen osalta kohdistettiin painopiste valvontaan yhdessä Helsingin kalastusalueen ja venepoliisin sekä rajavartioston kanssa. Helsingin-, Espoon- ja Espoon - Mankin kalastusalueet yhdistyivät Helsinki-Espoon kalastusalueeksi. Mannerulkoilu Ulkoilureitistön suunnittelua ja rantamista jatkettiin yhteistyössä kaupunkitekniikka keskuksen kanssa. Harmaakallion ja Keskuspuiston reitistön rakentamista jatkettiin. Leppävaaran sprinttiladun suunnittelu jatkui. Sprinttiladun rakentaminen aloitetaan syksyllä Perusparannuskohteita olivat mm. Lahnuksen ampumaradan hiihtopohjien rakentaminen ja valaistuksen asentaminen sekä Kasavuoren ulkoilureitin parantamine. Oittaalla uusittiin lumetusjärjeselmä sekä asennettiin liiketunnistimilla toimivat valot 1,3 km:n kuntoradalle. Oittaan uimarannat talviuintipaikka/laituri saatiin peruskorjattua. Leppävaaran kuntoradalle vaihdettiin Led-valot. Keskuspuiston ulkoilureittien talvikunnossapitoa jatkettiin. Pallokenttien osalta perusparannukset kohdistuivat lähinnä valaistusten muutostöihin, pinnoitteiden tasauksiin, suoja-aitojen korjausiin sekä pukutilojen lisäämisiin. Kattilajärven

15 leirikeskuksen puuvajat ja grillikatokset kunnostettiin sekä parkkipaikkoja paranneltiin. Oittaan frisbeegolfrata laajennettiin kuudella korilla. Radalla on nyt täydet 18 väylää. Valvottuja uimarantoja olivat Oittaa, Laaksolahti, Kivenlahti, Hanikka, Klobben, Matinkylä ja Haukilahti. Uimarannat ja uima-alueet tarkastettiin ennen uintikauden alkua sukeltajien ja terveysviranomaisten toimesta. Uimarantojen valvonnasta ja siisteydestä vastasi 37 rantavalvojaa, kaksi tiiminvetäjää sekä yksi koordinaattori. Valvomattomien uimarantojen siivouksesta ja kunnossapidosta vastasi liikuntapalveluiden kunnossapitoyksikkö sekä viisi kesätyöntekijää. Rantojen valvonta-aika oli Uimarannat olivat valvottuina joka päivä klo Ennen uimakauden alkua rantavalvojille järjestettiin kaksipäiväinen perehdytystilaisuus sekä valvontakauden aikana yksi yhteinen koulutustilaisuus. Lisäksi uimakauden aikana valvojille järjestettiin erillisiä vesipelastusharjoituksia. Hiihtokausi avattiin Oittaan lumetetulla ladulla joulukuun lopussa. Leppävaarassa hiihtämään päästiin muutamaa päivää myöhemmin. Varsinaisen latuverkoston lisäksi latuja tehtiin myös koulujen ja päiväkotien läheisyyteen sekä Matinkylän urheilupuiston juoksuradalle. Ladut pysyivät hiihtokunnossa Oittaalla huhtikuun alkuun saakka. Latujen kuntotietoja oli tarjolla mski - latukarttapalvelussa. Loppuvuodesta otettiin käyttöön uusi ulkoilukartta.fi palvelu. Palvelussa on aluksi mukana hiihtolatujen ja luistelukenttien kuntotiedot. Uimarantojen infopalvelu otetaan mukaan palveluun kesällä Voitelupalvelu toimi Oittaalla ja Leppävaarassa. Ulkokenttiä jäädytettiin tammi - maaliskuussa. Espoossa on n. 200 km hiihtolatua, noin 100 jääkenttää sekä neljä tekojäätä 2. LIIKUNTAPALVELUT - palvelualue Tilavaraus- ja seuratoiminta Liikuntapalveluja kehitettiin yhteistyössä espoolaisten yhdistysten kanssa. Urheiluseurojen ja muiden liikuntaa toteuttavien toimijoiden kanssa järjestettiin neljä tapaamista, 1.3 kysyimme seurojen mahdollisuuksia järjestää liikuntatoimintaa erityisryhmille. Seuratapaamisissa 6.4 ja keskusteltiin teemoista mitä menestyminen vaatii urheilijalta sekä onnellinen urheilija. Keskusteluja alustivat Mika Poutala ja Kari Helander. Suurimpien seurojen kanssa järjestettiin seuraseminaari Tallinnaan. Suuressa seuratapaamisessa perustettiin seurojen edunvalvontaryhmä. Vuonna 2016 järjestettiin Etelä-Suomen liikunta- ja urheilun kanssa yhteistyössä kaksi espoolaisten urheiluseurojen toimijoille tarkoitettua maksutonta koulutustilaisuutta. Seuraposti lähetettiin n. 900 seuratoimijalle kuusi kertaa vuodessa. Tavoitteena oli ylläpitää liikuntapalveluiden ja seuratoimijoiden välistä säännöllistä tiedottamista. Stadium Sports Camp toteutettiin kahden viikon mittaisena välillä Yöleirin rinnalla järjestettiin molempina viikkoina neljän päivän päiväleirit. Maksutonta luokkalaisten Muuvi- toimintaa kehitettiin jotta yhä useampi nuori löytäisi sopivan harrastuksen. Eri ryhmiä yhteensä 22, lajeina freegym, golf, kuplafutis, miekkailu, rullalautailu, salibandy, tramboliinivoimistelu, uimahyppy ja uinti. Wau kerhojen toiminta jatkui maksuttomana 1-4 luokkalaisille, järjestämisestä vastasi Wau ry. Kerhoja oli vuoden aikana yhteensä 153, lapsia toimintaan osallistui

16 Jumppi ryhmiä 7-9 luokkalaisille oli yhteensä 12 ja ne sijaitsivat Espoonlahdessa ja Tapiolassa. Liikunnan avustusten sähköisen järjestelmän määrittämistä jatketaan yhdessä nuorison kanssa. Myönsimme vuonna 2015 tilapäisen koulumajoituksen yhteensä nuorelle 12 eri kouluun. Vuoden 2016 suurimmat majoitusta vaativat tapahtuma tulevat olivat EHBT- koripalloturnaus, Stadium Sports Camp sekä Youth Athletic Games. Koulujen omavalvontaa lisättiin, sähkölukkoja asentamalla seuraaviin kouluihin, Leppävaaran lukio, Martinkallion koulu, Saarnilaakson koulu ja Westendinpuiston koulu. Liikunnanohjaustoiminta Liikunnanohjaustoiminnassa terveyttä edistävää liikunnan poikkihallinnollisuutta vahvistettiin entisestään. Erityinen huomio suunnattiin liikkumattomien aktivointiin ja omatoimisen liikkumisen tukemiseen. Liikunnallista elämäntapaa tuettiin ja seurattiin toteuttamalla henkilökohtaista liikuntaneuvontaa, jota sai 343 asiakasta. Saimme uuden kohderyhmän liikuntaneuvontaan; erityisryhmien kuntosali- ja/tai uimaranneke myönnettiin henkilöille, joilla on BMI 40+. Ranneke myönnettiin 41 asiakkaalle liikuntaneuvonnan kautta. Liikuntaa ja painonhallintaa -ryhmiä lisättiin ja Movendoksen, sähköisen valmennustyökalun, käyttöä tehostettiin edelleen painonhallintaryhmien asiakkaille. HUSin kanssa järjestettiin yhteistyössä Lighthouse-painonhallintaryhmä vuotiaille nuorille, joiden osallistujat koottiin HUSin asiakkaista sekä kutsuntojen kautta. Kutsuntojen kautta tavoitettiin 1500 kutsuntaikäistä henkilökohtaiseen liikuntainfoon. Liikuntapalveluita järjestettiin yhteistyössä yksityisten palveluntuottajien, liikuntaseurojen ja yhdistysten kanssa. Senioreitten 68+ toiminnan palvelua ja lajivalikoimaa lisättiin yritys- ja urheiluseurakumppanuuksin, sekä helpottamalla toimintaan osallistumista aikaisempaa laajemmin myös ilman ennakkoilmoittautumista. Uusina pilottikokeiluna senioriliikuntaan tuotiin esim. Ison Omenan palvelutorin kuntosalikokeilu ja eläkkeelle jääville suunnattu valtakunnallisen valmennustapilotin käynnistäminen Espoosta. Senioreiden ja erityisryhmien kauppakeskuskävelyt laajenivat myös Entressen kauppakeskukseen. Iso Omenan uudella palvelutorilla aloitettiin monenlaista yhteistyötä mm. tuolijumppa sekä liikuntaneuvonta siirtyivät palvelutorille. Espoonlahdessa aloitti uutena kertamaksullinen kiertoharjoittelu työikäisille uimahallin kuntosalilla. Tapiolassa järjestettiin useita senioriliikuntaryhmiä poikkeuksellisesti Tuulimäen urheiluhallin tiloissa Tapiolan uimahallin ollessa remontissa. Uutena starttasi IkäMoto-ryhmät yhteistyössä Espoon Telinetaitureiden kanssa Tuulimäessä. Kaikkien suuralueiden suosituissa Perhetöpinöissä kirjattiin lapsiperheiden yhteistä liikkumiskäyntiä. Erityisesti maahanmuuttajataustaisten lasten, nuorten ja perheiden ohjautumista liikunnan pariin ja seuratoimintaan tuettiin liikuntaseurayhteistyössä ja erityisryhmien harrasteliikkumista tuettiin yhdistyskumppanuuksin. Vuosi oli vammaispoliittisen ohjelman toimenpiteenä Iloisesti liikkumaan -teemavuosi. Vuoden aikana toteutettiin kysely liikunnan esteistä, perustettiin teeman mukainen moniammatillinen työryhmä, järjestettiin kolme sovelletun liikunnan koulutusta ja toteutettiin kaikille avoimia tapahtumia. Osana Stadium Sports Campiä järjestettiin Special Sports -päiväleiri vuotiaille liikunnassaan soveltamista tarvitseville kehitysvammaisille lapsille. Avoimien, matalan kynnyksen liikuntapalveluiden määrää lisättiin erityisesti ohjattuun kesätoimintaan monipuolisesti ulkona liikkumisen näkökulmasta. Liikuntaryhmissä näkyivät kansalliset ja kansainväliset teemapäivät. Kuntalaiset saivat liikunnanohjauspalvelujen

17 teemaviikkojen myötä monipuolisesti tietoa sydänterveyteen, mielenvireyteen, ikääntymiseen, luustoterveyteen, muistiin sekä tuki- ja liikuntaelimistön hyvinvointiin liittyen. Näin ollen liikkujille mahdollistettiin teemojen myötä uusia tapoja vaikuttaa kokonaisvaltaisesti hyvinvointiinsa. Koululaisten talvilomaviikolla löysi tiensä yli 1500 kävijää Esport Areenalla järjestettyyn Hop On Hop Off avoimeen liikuntatoimintaan. Alakoululaisille ja esiopetusryhmille toteutettiin uimaopetusta uimahalleissa oppilaskuljetuspalveluineen. Tapiolan uimahallin remontin vuoksi Tapiolan koululaiset saivat opetusta syyslukukaudella Leppävaaran ja Espoonlahden uimahalleissa: Uimaopetuksen oppimistulokset sekä ostopalveluina tuotettujen että kaupungin henkilöstön toteuttamana olivat erinomaisia kaikissa uimahalleissa. Koululaisille koordinoitiin peruskoululaisten KULPS-toiminnan liikuntapolkua, joka toteutettiin yhteistyössä liikuntaseurojen ja liikunta-alan palveluntuottajien kanssa tavoittaen koululaiskäyntiä. Espoon kaupungin henkilöstöä kannustettiin kiinnittämään enemmän huomiota liikunnan lisäämiseen ja oman hyvinvoinnin edistämiseen. Henkilökuntaa aktivoitiin järjestämään erilaisia liikuntahaasteita esim. Hiihtämällä saaristoon! -kisa, Nyt keräämme askeleita! - haaste ja porrashaasteen avulla. Tämän lisäksi olimme mukana KKI:n Matka hyvään kuntoon - kampanjassa, jossa mitattiin henkilöstön kuntoa hikoilematta ja hengästymättä. 3. NUORISOPALVELUT - palvelualue Nuorisopalvelujen tavoitteena on, että nuoret kokevat nuorisotilamme paikkoina, joissa nuorille on tarjolla kivaa tekemistä yhdessä kavereiden kanssa sekä aikuisia, joilla on riittävästi aikaa nuorten kohtaamiseen. Tarjosimme ohjattua toimintaa 9-17-vuotiaille nuorille kahdeksallatoista nuorisotilalla. Opinmäen nuorisotilasta luovuttiin kesäkuussa 2016, mutta Opinmäen kampuksella jatkettiin pienryhmä- ja loma-aikojen toimintaa. Mankkaan makasiinin toimintaa tehtiin vahvasti vapaaehtoisten tuella ja Olarin nuorisotilan toiminta yritettiin kehittää kumppaneiden kanssa. Tämän lisäksi nuorisopalvelut ostaa Tyttöjen talo-toimintaa Kalliolan nuoret ry:ltä ja toteuttaa sateenkaarevaa nuorisotyötä yhdessä kumppaneiden kanssa nuorisotila Kirjavassa. Nuorisotiloilla oli mahdollisuus kohdata avoimessa toiminnassa kavereita vapaamuotoisesti. Nuorisotiloilla toteutettavilla pienryhmä- ja kerhotoiminnoilla tarjottiin erilaisia kivaa tekemistä ja matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia. Yhteensä nuorisotiloilla nuorten käyntikerrat kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 5,7 %. Kasvua tapahtui esimerkiksi Saunalahden koulun yhteydessä olevalla nuorisotilalla, jossa kohdattujen nuorten määrä kasvoi vahvasti sen myötä, kun koululla alkoi myös yläkoulun luokka-aste. Samoin kävi Tapiolassa, kun Tapiolan koulu palasi evakosta, niin nuorisotilalla kohdattujen määrä moninkertaistui. Turvapaikanhakijanuorten kohtaamisessa nuorisopalvelut jatkoi yhteistyötä vastaanottokeskuksien ja ryhmäkotien kanssa. Niissä olevia nuoria kutsuttiin nuorisotiloille ja he osallistuivatkin aktiivisesti nuorisotilojen toimintaan. Etenkin Matinkylän, Leppävaaran ja Pohjois- Espoon alueilla uudet espoolaiset nuoret integroituivat hyvin nuorisotilojen toimintoihin. Turvapaikanhakijoita ja muita maahanmuuttajanuoria kohdattiin myös valmistavien luokkien kanssa tehdyssä yhteistyössä. Nuori Espoo-kiertue oli Espoon kaupungin nuorisopalveluiden nuorille suunnattu 21 tapahtuman kokonaisuus, johon osallistui yhteensä yli 2000 nuorta. Kiertueen ohjelma sisälsi erilaisia nuorten toivomia tapahtumia, konsertteja ja työpajoja Espoon nuorisotiloilla syys-marraskuussa 2016.

18 Tavoitteina oli tarjota mahdollisuus jokaiselle nuorisotilalle tehdä yhdessä nuorten kanssa laadukas, arjesta poikkeava tapahtuma, jolla tehdään nuorisotilaa ja sen toimintaa tutuksi muille alueen nuorille. Espoon suurin nuorten ilmaistapahtuma, Nuori Espoo-LIVE -tapahtuma tuotetaan vuosittain Espoo-päivänä yhdessä nuorten kanssa ja nuorten toiveisiin pohjautuen. Nuori Espoo Live järjestettiin toista vuotta peräkkäin kulttuurikeskus Kannussa ja virastotalon sisäpihalla. Kävijöitä tapahtumassa oli kaikkiaan noin Tapahtumassa näyttäytyi jälleen laaja kirjo eri toimijoiden erilaisia kulttuuri- ja liikuntatoimintoja. Keskiössä oli ennen kaikkea nuorten itsensä suunnittelemaa sekä toteuttamaa ohjelmaa. Vuonna 2016 nuorisotiloissa ja niiden lähiympäristöissä tapahtuvassa toiminnassa sekä lomaajan toiminnassa kohdattiin yhteensä nuorta edellisen vuoden luvun ollessa Myös nuorisotilojen käyttötehokkuus nousi. Kun mukaan luetaan myös ulkopuoliset käyttäjät, niin kohdattujen asiakkaiden määrä oli , kun edellisenä vuonna määrä oli Pienryhmiä oli vuoden aikana 70. Ryhmien määrä väheni vuoden takaiseen verrattuna 25 %, mutta pienryhmätoiminnassa kohdattujen nuorten määrä väheni vain 7,4 %. Kesätoiminnassa nuorten kohtaamiskertoja kertyi Koulujen loma-aikojen toiminnassa järjestettiin yöleirejä, päiväleirejä, kursseja ja pajatoimintaa. Yöleireille osallistui 285 nuorta. Kurssien ja pajojen osallistujamäärä oli 253 ja päiväleireille osallistui 173 nuorta. Nuorisotilojen kesäajan toiminnassa kohdattiin 667 nuorta. Vappuaattona ja koulujen päättäjäisviikonloppuna vastasimme nuorten palveluoperaatioista yhteistyössä seurakuntien kanssa. Espoolaisille nuorille tarjottiin itsenäistymistä tukevia palveluita nuorten tieto- ja neuvontapiste yesboxissa, verkossa Pulmakulmassa sekä toisen asteen oppilaitoksissa. Osallistuimme Nuorisotakuun toteuttamiseen osoittamalla oppisopimus-, työharjoittelu- ja työkokeilu- ja kesätyöpaikkoja nuorille, palkkaamalla maahanmuuttajien rekrytointimallilla työntekijöitä toimintaamme, koordinoimalla Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston toimintaa, osallistumalla Nuorisotakuuta koordinoivaan työryhmään sekä Ohjaamo-toimintaan. Sijoitimme resursseistamme Ohjaamoon yhden nuorisonohjaajan työpanoksen. Nuorten kesätyöllistymistä tuettiin 900 kesäsetelillä. Kesäseteliin olivat oikeutettuja vähintään 15 vuotta täyttävät ja enintään 19 vuotta täyttävät espoolaiset nuoret. Teimme yhteistyötä Nuorisovaltuuston kanssa mm. osallistumalla Vaikuttamo -tapahtuman toteutukseen. Lisäksi osoitimme työntekijäresurssia Nuorisovaltuuston koulutustilaisuuksiin. Tuimme nuorisoyhdistysten ja nuorten toimintaryhmien toimintaa avustuksilla eurolla, antamalla tiloja käyttöön sekä lainaamalla toimintavälineitä. Projektit Kouluyhteistyön mallien kehittäminen -projekti toteutettiin nuorisopalveluiden ja opetustoimen yhteistyönä , ja sen aikana tuotettiin yhteinen toimintamalli. Toimintamallin avulla tiivistetään koulun ja nuorisopalveluiden yhteistyötä lasten ja nuorten kasvun tukemisessa. Toimintamalli otettiin käyttöön syksyllä 2016.

19 Etsivän nuorisotyön kehittämisen tuki -projekti käynnistyi Etsivän nuorisotyön osaamiskeskuksen valmisteluprojektin (2015) jatkoksi maaliskuussa Vuoden 2016 tavoitteena oli edistää osaamiskeskuksen valmisteluprojektissa etsivän nuorisotyön osaamiskeskukselle ehdotettuja tehtäviä. Käytännössä projektissa tuettiin konkreettisesti erilaista alueellisista tarpeista nousevaa kehittämistä, toteutettiin kehittämistyöpajoja ja koulutuksia yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa ja koottiin alueellisesta tiedosta valtakunnallista näkemystä etsivän nuorisotyön kehittämistarpeista ja tilanteesta. Projekti sai jatkorahoituksen vuodelle 2017, jonka aikana jatketaan alueellisen kehittämisen tukemista, tuotetaan etsivän nuorisotyön valtakunnallinen perehdytysopas sekä kartoitetaan ja kehitetään kielivähemmistöihin kuuluvien nuorten tavoittamista. Projekti päättyy Olimme tiiviisti kehittämistyössä mukana Tajua mut! -toimintamallin sovittamiseksi ja vakiinnuttamiseksi osaksi nuorisopalvelujen perustoimintaa. Tajua mut! -toimintamalli sijoittuu organisatorisesti nuorisopalveluihin, mutta toiminta koskee kaikkia kaupungin toimijoita. Tajua mut! -projekti päättyi vuoden 2015 lopussa, mutta toiminta jatkuu vuonna 2016 sivistystoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen yhteisellä rahoituksella. Uudet avaukset Matinkylän Ison Omenan palvelutori avautui ja sinne siirtyi myös nuorten tieto- ja neuvontapalvelut. Espoo liittyi myös sovitusti Nuorisotyö raiteilla -hankkeeseen, jossa nuorisonohjaajat jalkautuvat nimensä mukaisesti sekä raideliikennevälineisiin että asemille. Tähän osoitettiin kahden nuorisonohjaajan työpanos. Uusina nuorisotilatoimintoina aloitettiin mm. Gräsan kädentaitojen keskuksessa mopokerhot ja Tyttöjen talon kanssa yhteistyössä Sorellahankkeen tyttötyö eri puolilla Espoota. Kesätoiminnassa uutena avauksena kokeiltiin yhteistyössä Espoon Yrityskylän kanssa Kesäkyläpäiväleiriä, joka oli suunnattu vuotiaille ja se kesti 5 päivää. Yhteistyötä Yrityskylän kanssa jatketaan Kesäkylä-päiväleirin toteuttamisessa edelleen. Kesällä 2016 pilotoitiin liikkuvaa nuorisotilatoimintaa Nuori Espoo Kesäpaku -toimintana. Nuori Espoo Kesäpaku kierteli ympäri Espoota nuorten suosimissa paikoissa sekä vastaanottokeskuksessa. Lisäksi nuorilla oli mahdollisuus tilata Kesäpaku niihin paikkoihin, joissa nuoret viettävät aikaansa kavereiden kanssa. Kesäpakussa oli tarjolla erilaisia pelivälineitä, kuten sumopukuja, katuliituja ha lautapelejä. Kesäpakun ajoaika oli arkipäivisin klo Kesäpakun toiminnassa kohdattiin nuorta. Osallistavan budjetoinnin ManiMiitti -prosessin pilottivaiheen ideoiden toteutusvaihe toteutui keväällä 2016, jolloin työn alla oli mm. yhteistyössä nuorisovaltuuston kanssa kouluruokaan ja bussiaikatauluihin liittyvät aloitteet, sekä nuorten oma klubitapahtuma Partyzone. Keväällä käynnistyi ManiMiittin toinen kierros kahdeksasluokkalaisten Starttitapahtumalla ja loppuvuodesta valikoitiin äänestyksen jälkeen vuonna 2017 toteutettavat ideat. Lisäksi päätettiin, että ManiMiitti laajenee 2017 Espoon keskuksen alueen lisäksi Matinkylä-Olarin alueelle. Valtakunnallinen bänditoiminnan projekti Rock Academy käynnistettiin pääkaupunkiseudulla yhteistyössä Helsingin, Vantaan ja Kauniaisten kanssa. Rock Academy Finland -konseptin pääkehittäjäkaupunkina toimii Turku, joka on saanut kehittämistyöhön rahoituksen Opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Espoosta mukana toiminnassa oli kaksi bändiä. Rock Academy -toimintaa jatketaan pilottina vuoden 2017 kevääseen asti.

20 Keväällä 2016 käynnistettiin 16+ nuorten matalan kynnyksen palvelukokonaisuuden kehittäminen. Palvelukokonaisuuden kehittämisessä oli mukana käynnistysvaiheessa etsivä nuorisotyö, InfoOmnia, Monik ry:n URAX-hanke, nuorisopalveluiden R-tiimi, nuorten työpajat, Ohjaamo, Tajua mut! -toimintamalli, Tyttöjen talo sekä Vamos. Elokuussa käynnistettiin yhteistyössä Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa valtakunnallisen etsivän nuorisotyön osaamiskeskuksen valmistelutyö. Tuotoksena syntyi nykytilaraportti sekä toimenpide-ehdotukset jatkovalmistelulle vuodelle Liikunta- ja nuorisolautakunta teki päätökset Nuori Espoo Suuntaamo-projektin linjauksista huhtikuussa Jalkauttamista käsiteltiin nuorisopalveluiden kehittämispäivillä elokuussa ja jalkauttamislinjaukset päätettiin Varsinaisesti Suuntaamon mukainen toiminta käynnistyy vuonna 2017.Espoon nuorisopalvelujen suunnan tarkastuksessa määriteltiin Espoon kaupungin nuorisopalvelujen toimintalinjat Nuori Espoo-tarinan jalkauttamiseksi, huomioiden kaupunkitasoisen talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman mukaiset realiteetit käytössä oleviin resursseihin liittyen.