Liikunta- ja nuorisopalvelut Resurssit ja johtaminen

Transkriptio

1 nuorisopalvelut Resurssit ja johtaminen Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. nuorisopalveluiden käytössä olevien kuntalaiskäyttöön soveltuvien tiloja käytetään tehokkaasti ja koordinoidusti. ulkoilusuhteet sekä nuorisotilat pidetään käyttötarkoitustaan vastaavassa kunnossa. Nuorisotilojen käyttö % on kasvanut - käyttö % Nuorisotilojen käyttö % on noussut kuuden tilan osalta, laskenut kolmen tilan osalta. Kuuden tilan osalta nuorisotilan huonejaot ovat muuttuneet (esim. kaksi huonetta on yhdistetty yhdeksi varausta tehdessä) varausten suhteen on muuttunut siten, että vertailua ei voi tehdä. Vuosien 2014 ja 2015 tietoja ei voi täysin verratta johtuen uudesta tilavarausjärjestelmästä ja nuorisotilojen tilojen uudelleen järjestelyistä. VH: Merja Nordling Nuorisotilojen ja leirikeskusten kunnossapidon osalta on tehty suunnitelma - laadittu suunnitelma Leirikeskusten kunnossapidon osalta kunnossapitosuunnittelu on jo käynnistetty ja ensimmäisiä toimenpiteitä toteutettu. Esimerkiksi Sierlan ja Luukin leirikeskusten piha-alueita on parannettu ja modernisoitu mm. rakentamalla ministadionit leirikeskusten pihoihin. Luukkiin on lisäksi rakennettu kiinteä seikkailurata ja jalkapallokenttä on aidattu, sekä siihen on asennettu tekonurmi. Kunnossapidon suunnitelman ei ole vielä VH: Merja Nordling ja Jarmo Ikävalko 1

2 valmistunut, eikä kaikkia ohjeistusta ei ole käyty nuorisotilojen kanssa läpi. TAVOITE EI TOTEUDU Lähiliikuntapaikka kartoitus ja niihin liittyvä kunnossapitosuunnitelma on tehty - tehty kartoitus ja kunnossapitosuunnitelma Työ on edelleen kesken, kunnossapito-ohjelman teko siirtyy vuodelle 2016 TAVOITE EI TOTEUDU VH: Jarmo Ikävalko Tehdään kartoitus olemassa olevista lähiliikuntapaikoista ja niiden kuntotasosta sekä tehdään suunnitelma niiden kunnostamiseksi nuorisopalveluiden johtamista ja esimiestyötä on kehitetty ja henkilöstön työhyvinvointi on hyvällä tasolla. Johtamisen sopimus on päivitetty ja esimiestyön kehittämisen toimenpiteitä on laitettu käyntiin - käynnistetyt toimenpiteet Johtamisen sopimus 2.0 on päivitetty ja jalkauttamisesta sovittu johtoryhmässä. Espoon johtamisen (EsJO) projektin mukaiset johtoryhmäsparraukset on tehty ja johtoryhmätyöskentelyä sitä kautta kehitetty. Lokakuussa 2015 toteutettiin liikunta- ja nuorisopalveluiden johtamisen ja esimiestyönkysely ja vastauksia saatiin tulosyksiköstä 140. Tuloksia on käsitelty johtoryhmätasolla. VH: Martti Merra Nuorisopalveluiden johtamisen ja esimiestyön kehittämisprojekti käynnissä Johtamisen sopimus laadittu vuonna 2014, joka päivitetään vuonna Kerätyn tiedon perusteella tullaan nostamaan esiin kehittämistoimenpiteitä tältä osin. Työhyvinvointimatriisin lukuarvo pysyy ennallaan - työhyvinvointimatriisin lukuarvo Työhyvinvointimatriisin lukuarvoa ei ole vielä saatu. VH: Martti Merra ja palvelualueiden päälliköt 2

3 - laaditut nuorisopalveluiden tehtäväkuvaukset % tehtäväkuvaukset on tehty ja ajan tasalla 100 %:sti Tehtävänkuvaukset on käyty läpi 100 %. Mahdolliset organisaatiossa tapahtuneet muutokset esimiesrakenteessa saattavat vaikuttaa työnkuviin, jolloin ne tarkistetaan vastaamaan nykytilaa. VH: Martti Merra ja palvelualueiden päälliköt Sairauspoissaolot vähenevät - sairauspoissaolot pv Sairauspoissaolojen lopullista lukua ei ole saatu, mutta ennusteen mukaan ne ovat olleet kasvussa nuorisopalveluissa. TAVOITE EI TOTEUDU VH Palvelualueiden päälliköt ja esimiehet Työnkiertoa on lisätty vuodesta työnkiertoon osallistuneiden määrä Nuorisopalveluissa on toteutettu kirjaston osastojen ja nuorisotyöntekijöiden työnkiertoa sekä laadittu suunnitelma johtavien nuorisonohjaajien työnkierron toteuttamiseksi. Olosuhdepalveluissa liikuntapaikanhoitajien työnkiertoa on toteutettu useamman vuoden ajan ja suunnitelma tämän kehittämiseksi on tehty. VH: Merja Nordling ja Jarmo Ikävalko Nuorisopalveluiden (kirjaston nuorten osaston ja nuorisotyöntekijän) ja olosuhdepalveluiden työntekijöiden (liikuntapaikanhoitajat) toteutetaan työnkiertoa 3

4 nuorisopalveluiden henkilöstö on osaavaa ja hallitsee tarvittavien työvälineiden käytön. Arjen työ on mahdollistettu. Puitteet ovat nykyaikaisia ja ajantasaiset sekä tietoteknisiltä valmiuksiltaan, välineiltään että varusteiltaan. nuorisopalvelut tekee talousarvion mukaisen tuloksen vuosittain. Toiminta on tuottavasti suunniteltua ja talous tehokkaasti järjestetty. nuorisopalveluissa on tehty suunnitelma sähköisten järjestelmien hallinnan ja osaamisen osalta. Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen. Kaikki kumppanuussopimukset on käyty läpi 100 % vuoden 2015 aikana - tehty suunnitelma Sähköisten järjestelmien tiimi aloitti toimintansa keväällä 2015 ja tiimissä on edustus jokaiselta palvelualueelta. Kaikki kaupunkitasoiset ja tulosyksikkökohtaiset sähköiset järjestelmät ja ohjelmat on dokumentoitu ja samalla hallinnan osalta on tehty kuvaus siitä, ketkä liikunta- ja nuorisopalveluissa toimivat vastuu- tai tukihenkilöinä näissä järjestelmissä. - toimintakate Toimintakate on vähintään talousarvion mukainen. - sopimukset % Sopimusten läpikäynti on aloitettu ja seurantatietokanta luotu ryhmätyötiloihin. Sopimusten seuranta on kirjattu johdin vuosikelloon (johtamisen sopimuksessa). Sopimusaikatauluja tarkastellaan tämän mukaisesti noin neljä kertaa vuodessa. VH: Merra Martti VH: Martti Merra ja palvelualueiden päälliköt VH: Martti Merra 4

5 nuorisopalvelut Asukkaat ja palvelut Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa.palveluja tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen.espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittämisessä ja käyttöönotossa. Lasten, nuorten, ikäihmisten erityisryhmien sekä maahanmuuttajien palveluja on kehitetty ja hyvinvointia vahvistettu sekä tasapainoista kasvua tuettu. Matalan kynnyksen harrastetoimintaa ja palveluita on lisätty. Kuntalaisia on aktivoitu liikkumaan omatoimisesti sekä terveytensä kannalta riittävästi, toimenpiteitä on kohdistettu erityisesti riittämättömästi liikkuvien aktivoimiseen. Lasten ja nuorten matalan kynnyksen harrastustoimintamahdollis uuksia sekä sosiaalisia verkostoja rakentavaa toimintaa on lisätty ja harrastajamäärä kasvaa Matalan kynnyksen liikuntapalveluita on kehitetty lisäämällä avoimen toiminnan tarjontaa. - harrastaja ja osallistujamäärät - uudet toimintatavat - uudet kerhot - avoimen toiminnan ryhmät Nuorisopalveluissa pienryhmien määrä on kasvanut. Syyskaudella 2014 pienryhmiä oli 81 ja vastaava luku 2015 oli 94. Liikuntapalveluissa maksuttomaan Muuvi toimintaa 4-6 luokille on lisätty uusia lajeja (futsal, squash, sulkapallo, tanssi, chearleading ja edelleen jatkuvat salibandy, uinti, koripallo). Wau- kerhoja on järjestetty 1-4 luokkalaisille yhteensä kerhoa. Esport Eaglesin kanssa on aloitettu nuorten Jumppi 7-9 luokkalaisille. Lajeina palloilu, crosstraining ja ryhmäliikunta. Sivistystoimessa on yhteisesti kartoitettu koululaisten kerhotoimintaa. Avointa toimintaa (liikuntaa ilman ennakkoilmoittautumista) on toteutettu sekä kevät- että syyskauden tarjonnassa. Kevätkauden tarjonnassa järjestettiin 58 liikuntaryhmää ja syyskauden tarjonnassa 71 liikuntaryhmää, joissa ohjattua liikuntatarjontaa tarjottiin omatoimisen liikkumisen tueksi VH: Martti Merra VH: Markku Sistonen Kävelijästä hölkkääjäksi -tyylisten lyhytkurssien lisääminen, sisäänheittotunnit Movendos -sähköinen valmennustuki painonhallintaryhmien asiakkaille elämäntapaohjauksen 5

6 ilman ennakkoilmoittautumista. Vuodesta 2014 on lisätty yhteensä 13 ryhmää. tukemiseksi. Liikuntaa ilman ennakkoilmoittautumista -palveluiden jatkuminen toukokuulle, Liikuntaneuvonnan aikojen lisääminen juhannukseen asti. Liikunnanohjauspalveluid en tuotteet ja nimet selkeäksi, asiakaskin tunnistaa sisällön. Ratkaisut +68 asiakkaiden kasvuun liittyen on löydetty ja uusia toimintamalleja luotu - uudet toimintamallit Toteutettiin isommat ryhmäkoot mahdollistava suunnittelu uimahallien isojen altaiden käyttöönotosta kertamaksuvesijumppiin. Avoimen toiminnan tiedottamiseen ja markkinointiin panostaminen alueellisesti (ilman ennakkovarausta, polettijumpat) VH: Markku Sistonen Toteutettiin yksityisten senioriyhteistyöryhmien lisääminen toukokuulle ja kesään (esim. puistojumpat) sekä syksyn tarjontaan. Yhteistyö koulujen isojen liikuntatilojen päiväkäytöstä eteni Sivistystoimen johtajan kautta laajempana infona rehtorien 6

7 tietoon. Syksyllä tämä toteutui vähintään 1-2 h / viikko kaikilla Espoon suuralueilla. Liikuntaneuvonnan kehittämisprojekti on käynnistynyt ja sille asetetut toteutuneet - uudet avaukset - liikuntaneuvonnan asiakkaiden määrä Liikuntaneuvontaa annetaan kaikilla suuralueilla. Vuonna 2015 yhteistyötä aloitettiin neuvoloiden kanssa sekä neuvoloiden diabeteshoitajien kanssa. VH: Markku Sistonen Yhteistyö Hus:in kanssa käynnistettiin (liikunta osana sydänsairaiden hoitopolkua). Syksyllä aloitettiin selvitys terveysasemien liikuntaneuvonnan vaikuttavuudesta. Lopulliset tulokset tästä saadaan vuoden 2016 aikana. Liikuntaneuvonta-asiakkaat : Terveysasemien kautta: 212 henkilöä Puhelinpalvelun kautta: 26 henkilöä Liikuntaneuvonta-asiakkaat yhteensä: 238 henkilöä Erityisryhmien liikuntaa on lisätty alueellisesti - erityisryhmien liikunnan ryhmät 7 Erityisryhmien iltatoiminta VH: Markku Sistonen huomioitiin syksyn kausisuunnittelussa. Uudenmaan CP -yhdistyksen ja Lauren ammattikorkeakoulun kanssa alkoi tammikuussa uusi

8 yhteistyönä toteutettava kuntosaliryhmä, jotka jatkuvat syyskaudella. Liikuntaa ja painonhallintaa -kurssi toteutuu syyskaudella kolmella alueella yhteistyössä yhdistysten kanssa kolmella alueella. Monimuotoisuutta tukevia ja maahanmuuttajille suunnattuja palveluita on lisätty - lisätyt palvelut Monikulttuurisen liikuntapolun kautta kiinnitetään huomiota maahanmuuttajien kotouttamiseen liikunnan avulla ja heitä kannustetaan liikunnan pariin. Monikulttuurisia liikuntapalveluja tarjotaan Espoossa usealla alueella. Uusia ryhmiä syksyllä on musiikkiliikunta tytöille, palloilua pojille ja polkupyöräilyn alkeisopetus. Monikulttuurisen liikuntapolun hankehakemus vuodelle 2016 on tehty. Maahanmuuttajat huomioidaan henkilökohtaisessa liikuntaneuvonnassa omana kohderyhmänään ja kävijämäärät tilastoidaan (kaupunkitasoinen seuranta). VH: Martti Merra Sateenkaarevan nuorisotyön vakinaistaminen nuorisopalveluissa. Tuetaan maahanmuuttajataustaist en lasten, nuorten, nuorten aikuisten ja perheiden ohjautumista liikunnan pariin ja seuratoimintaan. Monikulttuuristen espoolaisten liikuntaneuvonta-asiakkai den määrien kirjaaminen aloitetaan (äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi). Maahanmuuttajat henkilökohtaisessa liikuntaneuvonnassa : Terveysaseman kautta: 36 henkilöä Puhelinpalvelun kautta: 1 henkilö 8

9 Maahanmuuttajat henkilökohtaisessa liikuntaneuvonnassa yhteensä Nuorisopalveluiden monimuotoisuutta tukevaa toimintaa on kuvattu nuorten elinvoimaisuusohjelman tavoitteiden kokonaisuudessa. Nuorten elinvoimaisuus ohjelman mukaisia toimenpiteitä on käynnistetty suunnitelman mukaisesti - ohjelman mukaiset toimenpiteet Nuorten elinvoimaisuus ohjelman mukaisia toimenpiteitä on toteutettu. Romaninuorisotyön kehittäminen on käynnistetty yhteistyössä Helsingin ja Vantaan kanssa. Espoon romanityöntilannetta kartoitetaan alkusyksyn aikana. Tästä tehdään johtopäätökset toiminnan suunnitteluun. Tajua Mut projekti päättyy ja jatkuu vakinaisena toimintana nuorisopalvelujen hallinnassa alkaen. Toimintaa arvioidaan vuosittain. Sateenkaareva nuorisotyö on vakiinnutettu osaksi nuorisopalvelujen toimintaa. VH: Merja Nordling Sateenkaarinuorten nuorisotila, Romaninuoret, Tajua Mut projekti Ohjelman hyöty nuorisopalveluiden asiakkaat käyttävät sähköisiä järjestelmiä ja välineitä palveluiden Sähköinen avustuslomake on otettu käyttöön 9 - käyttöön otettu lomake Sähköisen avustushakemusta on pilotoitu nuorisopalveluissa ja se otetaan käyttöön vuoden 2016 alussa. Liikuntapalveluiden avustushakemuksen määrittely VH: Markku Sistonen

10 varaamiseen. Järjestelmät ja välineet mahdollistavat sujuvan palvelukokonaisuuden. Verkossa tehtävän nuorisotyön kautta kohdataan laaja määrä nuoria. Sosiaalisen median kautta taan kuntalaisia ja sähköisiä alustoja on kehitetty asiakaslähtöisesti. Resurssivarausjärjestelmä on otettu käyttöön suunnitellusti ja henkilöstö koulutettu sen käyttöön. - käyttöön otettu järjestelmä aloitetaan tämän vuoden puolella. TAVOITE EI TOTEUDU Järjestelmä on otettu käyttöön, mutta järjestelmää pitää kehittää edelleen. Koulutusta on järjestetty asteittain, jatkuu edelleen. VH: Jarmo Ikävalko ja Markku Sistonen Asiakaspalautteisiin nuorisopalveluita tuotetaan vastaamisen aika laadukkaasti ja kehitetään pienenee vuodesta 2014 yhdessä asukkaiden sekä asiakkaiden kanssa - vastausaika Vastausaikoja on pystytty lyhentämään välisellä ajalla. nuorisopalvelut sai kuluneen vuoden aikana saanut yhteensä 1099 palautetta internetsivujen palautejärjestelmän kautta ja vastausaika on ollut keskimäärin 3-4 päivää. VH: Martti Merra ja palvelualueiden päälliköt Palautejärjestelmän vastausaikoja ja sisältöjä arvioidaan systemaattisesti laajennetussa johtoryhmässä seurantojen yhteydessä. 10

11 nuorisopalveluiden keskeisten palveluiden asiakastyytyväisyys on pysynyt edellisten mittausten tasolla - asiakastyytyväisyys Ohjatun liikunnan asiakastyytyväisyyskyselyt toteutettiin viikoilla ja syksyllä toteutettiin myös uimahallien asiakastyytyväisyyskyselyt. Tulokset näistä valmistuvat vuoden 2016 alussa, ja tulosten mukaan ohjatun liikunnan asiakastyytyväisyys on asteikolla 1-5 p. 4,6 ja uimahallien 3,65 Asiakastyytyväisyyskyselyt (nuoret ja vanhemmat) on toteutettu nuorisotilatoiminnoissa ja leiritoiminnassa. VH: Palvelualueiden päälliköt ja Nina Taipale Asiakastyytyväisyydet selvitetään syksyn 2015 aikana nuorisopalveluiden, ohjatun liikunnan, uimahallien ja kuntosalien osalta. Asiakastyytyväisyystulokset ovat edellisten mittausten tasolla. Toimipistekohtaisia tuloksia on hyödynnetty jo syksyn 2015 toimintaa suunnitellessa. Nuorisopalveluiden prosessien kokonaistulokset on käyty läpi Esa- kokouksessa ja alueiden työpaikkakokouksissa sekä leirinjohtajien kehittämispäivänä. Nuorten osallisuuden osalta Nuori Espoo budjetointi toimintamalli on luotu sekä Itse tehty rahan käyttö on kasvanut - toimintamalli - rahan käyttö ManiMiitti- tapahtumat Keski- ja VH: Marja Nordling Pohjois-Espoossa järjestettiin 25. Ja Syksyn aikana osallistavan budjetoinnin prosessit viedään loppuun ja ensimmäiset nuorten toiveet huomioidaan vuoden 2016 budjetissa. ManiMiitti- prosessi toteutui suunnitellusti. 11

12 Rahoitusta käytössä 6000 / vuosi. Rahoitushakemuksia ei ole tullut lainkaan alkuvuoden aikana. Itse tehty! - avustuksen brändi valmistuu syksyn aikana ja näkyvä markkinointikampanja käynnistetään heti alkuvuonna Palveluita tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa laadukkaasti ja tuottavasti. Työtä tehdään verkostoja hyödyntäen. Kouluyhteistyömalli on määrittely ja (osin) jalkautettu (sis. mm. yhteisöllisiin oppilashuoltoryhmiin osallistumisen) Urhea yhteistyö koulujen kanssa on avattu TAVOITE EI TOTEUDU - määritelty malli Kouluyhteistyö -projektin pilotti päättyy Kouluyhteistyön määrittely tehdään osana NUORI ESPOO Suuntaamoa. Nuorisopalvelujen esimiehet ja asiantuntijat ovat työstäneet asiaa elokuussa. Kouluyhteistyömallin ohjausryhmä on hyväksynyt toimintamallin joulukuussa aloitettu yhteistyö Koulujen (Suko ja Svebi) kanssa on sovittu, että LiPa osallistuu nuorten urheilijapolun varmistamiseksi euron määrällä tukemalla iltapäivisin tapahtuvaa valmennusta. Sukon asiantuntijat hallinnoivat ja tekevät vuosisuunnitelmat yhdessä urhea- nuorten kanssa. VH: Merja Nordling VH: Martti Merra Seurojen kanssa on aloitettu yhteistyö Espoo Liikkuu ilmeen lanseeraamiseksi Seuroille on jaettu tunnustuksia VH: Jetta Laajarinne yhteisötunnuksen käytöstä. Ensimmäinen yhteisötapaaminen seurojen kanssa on järjestetty ja 12

13 seurasektorille Koulujen liikuntasalien käytön osalta saleista on luotu koulukohtaiset kansiot 100 % ja majoituskoulut on kuvattu. - koulukansiot % - kuvatut majoituskoulut niitä pidetään jatkossa säännöllisesti. Yhteisötapaamisissa keskitytään markkinointiin ja viestintään. EspooLiikkuu.fi yhteisösivusto on avattu. Se kokoaa yhteen koko Espoon liikunnan ja urheilun. Majoituksen nettisivut on päivitetty. Palotarkastukset on tehty paloviranomaisten kanssa ja määritelty majoittujien määrä koulukohtaisesti. Koulukohtaisia kansioita ei ole luotu. TAVOITE EI TOTEUDU VH: Jarmo Ikävalko ja Markku Sistonen 13

14 nuorisopalvelut Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Osana metropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliikenneyhteyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen Espoossa järjestetään sekä valtakunnallisesti että paikallisesti kuntalaisille houkuttelevia kilpailuita, tapahtumia ja leirejä Stadium Sports Campleiri on toteutettu suunnitellusti - toteutunut leiri Kohderyhmänä leirille ovat vuotiaat tytöt ja pojat ( syntyneet). Leiri 1 pidetään 21/6-27/6 ja leiri 2 28/6-4/7. Osallistumis on saada noin 800 osallistujaa. 14 VH: Nina Grönmark

15 kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Liikuntapaikat ja nuorisotilat ovat vetovoimaisia ja viihtyisiä vapaa-ajan viettopaikkoja sekä tarjoavat urheilulle ja liikunta elämyksille laadukkaat puitteet Liikuntapaikkojen ja nuorisotilojen visuaalista ilmettä on kehitetty suunnitelman mukaisesti - uusitut opasteet ja infotaulut Liikuntapaikkojen osalta visuaalisen ilmeen suunnittelutyö on aloitettu, muutoksia on tehty syksyn aikana. Kuntoratojen opastauluja on uusittu ja pallokenttien opastaulujen uusimista tehdään tämän syksyn aikana. Nuorisotilojen osalta visuaalisen ilmeen suunnitelma on tehty. Toteutus tapahtuu erikseen mainostoimiston kanssa sovitusti. VH: Jetta Laajarinne ja Jarmo Ikävalko Palveluita tuotetaan kestävän kehityksen periaatteita huomioiden nuorisopalveluita on kehitetty alueellisia eroja ja erityisyyttä huomioiden. Nuoria on kannustettu yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen. Kansainvälisen toiminnan osalta on saatu luotua vakiintuneita käytäntöjä Kansainvälistä toimintaa on lisätty ja avauksia tehty - kansainvälisen toiminnan määrä Uusia avauksia kansainvälisen toiminnan osalta tehtiin Nuorisopalveluissa. Nuorten pohjoismaiden ystävyyskaupunki projektin tapaaminen toteutettiin Espoossa huhtikuussa. UBC / Youthful cities komission tapaaminen järjestettiin kesäkuussa Tanskassa. UBC/ Task Force for Youth Emplyment And Well-being -verkostossa ollaan mukana. Tapaaminen Riiassa tammikuussa ja Espoossa VH: Merja Nordling Nuorten pohjoismaiden ystävyyskaupunki projekti, UBC / Youthful cities komission toiminta ja Nuorisovaihto SIMO 15

16 syyskuussa. Heinäkuussa toteutui CIMOn rahoituksella nuorisovaihto Maltalla (2 nuorisotilaa). Pohjois-Norjassa sijaitsevan Altan kanssa käynnistettiin yhteistyötä kulttuurisen nuorisotyön osalta elokuussa. UBC Youthfull Cities Commissionin tapaamiseen osallistuttiin lokakuussa. 16

17 Nuorisotakuun edellyttämiä toimia on toteutettu nuorisopalveluissa. Nuorisotakuun toteutumiseksi on lisätty kesätyöllistymismahdollisu uksia ja oppisopimuskäytäntöjä kehitetty. - kesätyöntekijöiden määrä - harjoittelijoiden määrä Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto toimii. Puheenjohtajuus kaudella on konserniesikunnassa maahanmuuttaja-asioiden päälliköllä. Valmistelija on nuorisopalveluista. Ohjaamoon on osoitettu yhden nuorisonohjaajan työpanos sosiaaliohjaajan työpariksi. Lisäksi nuorisotiloilta on osoitettu tiloja 20h/vko Ohjaamon ryhmätoiminnoille elokuusta lähtien. Nuorten tieto- ja neuvontapiste yesbox tuottaa Ohjaamolle koulutuksia talouteen ja itsenäiseen asumiseen liittyen tarpeen mukaan. Maahanmuuttajien rekrytointimallilla nuorisopalveluihin on saatu monikulttuurisen nuorisotyön koordinaattori (töissä koko tulosyksikössä), Harjoittelu- ja työkokeilupaikkoja tarjotaan vastuullisesti resurssimme huomioiden. Kesätyöntekijöille tarjottiin yhteensä 140 kesätyöpaikkaa. Harjoittelupaikkoja yhteensä: Oppisopimuspaikkoja yhteensä: VH: Martti Merra Oppisopimuskäytännöt. NOP- verkosto, Ohjaamo yhteistyö, yrittäjyys teema, maahanmuuttaja rekrytointi, harjoittelupaikkojen tarjoaminen 17

18