Liikunta- ja nuorisopalvelut Resurssit ja johtaminen

Transkriptio

1 Liikunta- ja nuorisopalvelut Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet: Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta Toimenpiteet / vastuuhenkilö Liikunta- ja nuorisopalveluiden käytössä olevien kuntalaiskäyttöön soveltuvien tiloja käytetään tehokkaasti ja koordinoidusti. Liikunta- ja ulkoilusuhteet sekä nuorisotilat pidetään käyttötarkoitustaan vastaavassa kunnossa. Tilojen käyttö on tehostunut -Nuorisotilojen käyttöaste % -Liikuntatilojen käyttöaste % Käyttöastetta ei ole vielä saatavilla raportointityökalusta. Koulun oma ilta on poistettu ja käyttövuorot myönnetty seuroille syksystä 2016 alkaen Mainingin, Lintuvaaran ja Iivisniemen kouluille. Nuorisotiloista käyttö % on noussut 7 nuorisotilassa, laskenut 5:ssä ja pysynyt ennallaan 2:ssa. Vaikka käyttöastetta ei saada raportointityökalusta, voidaan todeta, että tehdyillä toimenpiteillä on ollut vaikutusta käyttöasteen tehostumiseen. VH: Markku Sistonen ja Merja Nordling Omavalvontaa lisätään ja kävijämäärien tilastointiin kartoitetaan välineitä. Tilojen käyttöasteen osalta laskentatapa ja kriteerit määritellään ja nuorisotilojen osalta laskenta suoritetaan otannalla suoraan nuorisotiloilla. Koulujen ilta- ja viikonloppukäytön omavalvontaa on lisätty - Omavalvonta vuorokausien määrä Omavalvontavuorokausien määrä on 5494 vrk/2016. Sähkölukkojen asennus on lähtenyt liikkeelle. Listalla on 16 koulua, joista viisi koulua on menossa/valmistunut peruskorjauksesta. Omavalvonta on uusien sähkölukkojen ansioista aloitettu Leppävaaran lukion Saarnilaakson ja marraskuun alusta myös Mankkaan koululla. VH: Markku Sistonen Viikonloppuihin lisätään omavalvontaa ja otetaan käyttöön sähkölukot. Omavalvontakoulujen kartoittaminen jatkuu ja koulujen omien iltojen osalta luovutaan 1

2 Omavalvontakoulujen lisääminen jatkuu hallitusti tästä eteenpäin. Liikunta- ja nuorisopalveluiden johtamista ja esimiestyötä on kehitetty ja henkilöstön työhyvinvointi on hyvällä tasolla. Kehityskeskustelut käydään 100 % ja kehityskeskusteluiden hyödyllisyys on parantunut - kehityskeskusteluiden käyminen % - kehityskeskusteluiden hyödyllisyys % Syksyllä 2016 tehdyn Kunta 10 henkilöstötutkimuksen mukaan kehityskeskusteluiden käyminen on hieman noussut vuoden 2014 tuloksista, ollen nyt 79,6 % (2014: 76,9 %) Sen sijaan kehityskeskusteluiden hyödyllisyys ei olla koettu parantuneen vuoden 2014 tuloksista. Edelleen vain reilu 40 % vastanneista koki kehityskeskusteluiden olevan oman työn ja oman kehittymisen kannalta hyödyllisiä. Vuosi 2014: 41,7 % Vuosi 2016: 41,2 % Kehityskeskusteluiden hyödyllisyyteen kiinnitetään huomiota jokaisella palvelualueella. Tavoite ei toteutunut Työhyvinvointimatriisin lukuarvo kasvaa vähintään yhden lukuarvon vuoden 2015 arvoon verrattuna - työhyvinvointimatriisin lukuarvo Työhyvinvointiryhmä on aloittanut toimintansa tulosyksikössä tarkoituksena tukea työhyvinvoinnin suunnittelua ja toteutusta tulosyksikössä. Kunta 10 henkilöstötutkimuksen sekä riskienarviointien tuloksia on arvioitu ja kehittämiskohteita nostettu sekä tulosyksikkö että palvelualuetasoisesti. Toimenpiteet kirjataan vuoden 2017 tuloskorttiin. Työhyvinvointisuunnitelma otetaan käyttöön ja Reilu Meininki - teema lanseerataan koko tulosyksikössä työhyvinvoinnin parantamiseksi. Vuoden 2016 työhyvinvointimatriisin lukuarvoa ei ole vielä käytössä. 2

3 Terveysperusteiset sairauspoissaolot vähenevät vuoteen 2015 verrattuna - sairaspoissaolot pv - kuorma Vuonna 2015 sairauspoissaoloja kertyi koko tulosyksikkötasoisesti 3387 päivää. Sairauspoissaoloja per henkilö oli vuonna ,2 päivää. Vuoden 2016 lukuja ei ole vielä käytössä. sekä esimiehet Sairauspoissaoloja seurataan systemaattisesti ja tehdään työhyvinvointia lisääviä sekä johtamista ja esimiestyötä kehittäviä toimenpiteitä. Lokakuussa 2016 uusitaan johtamisen ja esimiestyön kysely. Liikunta- ja nuorisopalveluiden henkilöstö on osaavaa ja hallitsee tarvittavien työvälineiden käytön. Arjen työ on mahdollistettu. Puitteet ovat nykyaikaisia ja ajantasaiset sekä tietoteknisiltä valmiuksiltaan, välineiltään että varusteiltaan. Työnkiertoa on lisätty vuodesta työnkiertoon osallistuneiden määrä Vuonna liikuntapaikanhoitajaa 65:stä suoritti työnkierron. Määrää on pystytty lisäämään edellisestä vuodesta. Nuorisopalveluissa työnkiertoon on käynnistetty johtavista nuorisonohjaajista. Vuoden 2016 alusta neljä Johtavaa nuorisonohjaajaa on siirtynyt uudelle alueelle. Yksi JNO aloitti uutena 1.1. joten hänen kohdallaan kyse ei ole työnkierosta. VH: Jarmo Ikävalko ja Merja Nordling Nuorisonohjaajien työnkierron suunnitelma tehdään ja johtavien nuorisonohjaajien työnkiertoa toteutetaan tehtävän suunnitelman mukaisesti. Liikuntapaikanhoitajien työnkierrot dokumentoidaan ja tavoitteena 100 % osallistuminen. Henkilöstön osaamistarpeet järjestelmien ja digitalisaation osalta on selvitetty ja kirjattu ylös henkilöstösuunnitelmiin. Osaamisprofiilit on määritelty ja kartoitus tehty - määritys - tehty kartoitus Osaamistarpeita on selvitetty esimieskyselyn kautta. Osaamiskuvaukset on tehty Liikunnanohjaajien, liikuntapaikanhoitajien ja nuorisonohjaajien osalta. Muiden osalta työ jatkuu edelleen. ICTosaaminen käydään läpi kehityskeskusteluissa vuoden 2017 alusta alkaen. Henkilöstösuunnitelmissa otetaan kantaa sähköisten järjestelmien osaamiseen ja kuvataan osaamisprofiilit tältä osin. Sito tason tavoite osaamistasojen määrittelyn osalta 3

4 Resurssivarausjärjestelmän toimivuus paranee, tukipyyntöjen määrä vähenee - tukipyyntöjen määrä Tukipyyntöjen määrä (tukipyynnöt, jotka koskevat järjestelmässä ilmenneitä virheitä) 52 kpl /2016 Tukipyyntöjen määrä on lisääntynyt. Tavoite ei toteutunut VH: Markku Sistonen, Virpi Mikama ja Mirja Taavila Järjestelmän toimivuutta seurataan ja kirjataan ylös tilavarausyksikön tekemät tukipyynnöt. Liikunta- ja nuorisopalvelut tekee talousarvion mukaisen tuloksen vuosittain. Toiminta on tuottavasti suunniteltua ja talous tehokkaasti järjestetty. Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen. - toimintakate Talouden lukuja avataan tilinpäätöksessä. Talouden kuukausiseuranta on systemaattista. Johtotiimi seuraa talouslukuja joka kuukausi Seure ostot ovat vähentyneet - Seure ostot Tilavarausten iltakäytön valvontaan käytettävien Seure ostojen määrä on vähentynyt viimevuodesta Nuorisopalvelut joutuu hyödyntämään Seure ostoja tiukkojen henkilöstöresurssien johdosta. VH: Martti Merra, Markku Sistonen ja Merja Nordling Omavalvonnan lisäämisellä tavoitellaan myös taloudellisia säästöjä Seure ostojen osalta. Työhyvinvoinnilla on vaikutus sairauspoissaoloihin ja sitä kautta Seure:sta hankittavan työvoiman määrään 4

5 Liikunta- ja nuorisopalvelut Asukkaat ja palvelut Päämäärä: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espoo järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Valtuustokauden tavoitteet: Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittämisessä ja käyttöönotossa. Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta Toimenpiteet / vastuuhenkilö Lasten, nuorten, ikäihmisten erityisryhmien sekä maahanmuuttajien palveluja on kehitetty ja hyvinvointia vahvistettu sekä tasapainoista kasvua tuettu. Matalan kynnyksen harrastetoimintaa ja palveluita on lisätty. Kuntalaisia on aktivoitu liikkumaan omatoimisesti sekä terveytensä kannalta riittävästi, toimenpiteitä on kohdistettu erityisesti riittämättömästi liikkuvien aktivoimiseen. Lasten ja nuorten matalan kynnyksen harrastetoimintaa on lisätty ja harrastajamäärä kasvaa - uudet kerhot ja palvelut - harrastetoiminnan kerhojen määrä - harrastaja ja osallistujamäärät Liikuntapalveluiden matalan kynnyksen lasten ja nuorten kerhotoimintaa on järjestetty vuoden 2016 aikana seurravasti: Töpinät 10 krt, WAU-kerhoja 77, MUUVI-ryhmiä 12, JUMPPI-ryhmiä 8 Näissä ryhmissä käyntejä yhteensä n , vuonna 2015 käyntejä oli yhteensä noin Kasvua yli 30 % 10 -vuotiaille päiväleiri, jossa oli 157 osallistujaa. Stadium Sports Camp:lla järjestettiin vuotiaille päiväleiri, jossa oli 157 osallistujaa. Stadium Sports Campin 2016 arvioinnin perusteella yhteistyötä päätettiin jatkaa järjestämällä vuonna 2017 kolme päiväleiriä 6-12-vuotiaille. Nuorisopalveluissa pienryhmiä 70. Kokonaismäärä on laskenut 24 vuoden takaiseen verrattuna. VH: Merja Nordling ja Markku Sistonen Liikunta- ja nuorisopalvelut vastaavat osaltaan Tunti Liikuntaa päivässä tavoitteeseen lisäämällä suunnitelmallista kerhotoimintaa Nuorisopalveluissa ja tarjoamalla tukea toiminnallisen oppimisen hyödyntämiseksi kouluilla. Liikuntapalveluissa Muuvi ja Jump toimintaa lisätään. Syksyllä alkanutta Wau toiminta pysyy vuoden 2015 tasolla. 5

6 Harrastuksissa turvataan tasa-arvoiset ja yhdenvertaiset mahdollisuudet. Sukupuolivaikutusten arviointi Liikuntapalveluiden avustusten jaon yhteydessä on tehty arvio sukupuolijakaumasta. Lisäksi ennakkoarviointi tehtiin maksuperusteiden ja Nuori Espoo Suntaamon osalta lautakuntapäätösten yhteydessä. VH: Martti Merra Sukupuolivaikutusten arviointi tehdään Sivistystoimen ohjeistusten mukaisesti. IVA - ennakkoarviointi otetaan käyttöön lautakuntapäätöksenteon tukena. Matalan kynnyksen liikuntapalveluita ja vapaa-ajan palveluita on lisätty - Lisätyt palvelut - Avoimen toiminnan ryhmien lukumäärä -Lähiliikuntapaikkojen määrä (oma hallinta) - Loma-ajan toimintaan osallistuvien määrä Liikuntapalveluiden hallinnassa olevat lähiliikuntapaikat on kartoitettu. Kaupunkitasoinen lähiliikunta-ohjelma on käynnistetty Ohjatun liikunnan avoimen toiminnan syyskauden ryhmien lukumäärä 84 (kehitys viime vuodesta +13). Kesän 2016 matalan kynnyksen, avoin toiminta (ulkoliikunta) liikuntapalveluiden määrä: 48 Loma-ajan toimintaan osallistuvien määrä: Kesän Rantalomaviikolla 1800 käyntiä ja kesän Hop on hop off - toiminnoissa 700 käyntiä ja joululomalla 1060 käyntiä / hiihtolomalla kävijöitä uimahallipalveluissa on ollut yhteensä lunastettuja kortteja on vuodelta 2016 yhteensä Kauppakeskuskävelyitä järjestettiin yhteensä 45 kolmessa eri kauppakeskuksessa. Nuorisopalveluiden kesän loma-ajan toimintojen käyntikerrat olivat yhteensä Käynnit vähenivät 13 % vuoden takaiseen verrattuna. Loma-ajan toimintoihin osallistui VH: Markku Sistonen, Jarmo Ikävalko ja Merja Nordling Matalan kynnyksen liikuntapalveluita lisätään kausien ulkopuolisena aikana. Tavoitteena että tapahtuva toiminta pysyy vähintään vuoden 2015 tasolla. Nuorisopalveluiden loma-ajan toimintaan osallistuvien nuorten (13 + v.) määrä kasvaa. Eläkeiän kynnyksellä pilottiprojekti käynnistyy ja lähiliikuntapaikkojen kehittämissuunnitelma laaditaan. 6

7 yhteensä 711 eri nuorta. Nuorisopalveluiden loma-ajan toimintaan (päivä- ja yöleirit, kurssit, pajat) osallistui 3300 nuorta. Erilaisia toimintoja oli yhteensä 52 kpl.lisäksi muita toimintoja olivat Safari leiri, KV vaihto / yöleiri ja PKS yhteistyönä Loisteleiri ja ruotsinkielinen yöleiri. Lisäksi erilaista tilatoimintaa oli Kirjavan nuorisotilassa (1 vko), Sentterin nuorisotilassa (4 vkoa), Pointissa koko kesän ja nuiorten tieto- ja neuvontapiste Yexboxissa (4 vkoa). Uutena toimintana kesällä oli Kesäpaku, joka tavoitti 1686 nuorta. Liikuntaneuvonta-asiakkaiden määrä kasvaa. BMI 40+ (diagnosoidusti ylipainoiset) asiakkaiden määrä on kartoitettu ja toimintamalli tältä osin on luotu -liikuntaneuvonta-asiakkaiden määrä -BMI 40+ asiakkaiden määrä Koko vuoden 2016 asiakkaiden määrä henkilökohtaisessa liikuntaneuvonnassa 343 asiakasta (vertaa v. 2015: 238 asiakasta). Erityisryhmien uima- ja/tai kuntosalikortteja perusteena bmi 40+ myönnettiin 41 kpl (vuosi 2016). VH: Markku Sistonen ja Virpi Mikama Maahanmuuttajille suunnattuja ja monikulttuurisia palveluita lisätään Maahanmuuttajataustaisten ja monikulttuurisen palveluiden osuus kasvaa. Yhdenvertainen mahdollisuus osallistua palveluihin toteutuu. - lisätyt palvelut - vieraskielisten korttien määrän osuus kaikista korteista Vieraskielisten osuus nuorisopalvelujen jäsenkorteista oli 24,6 %. Nuorisopalvelut tekee tiivistä yhteistyötä VOKien kanssa. Kesäseteleillä tuettiin 60:n VOK-nuoren kesätyöllistymistä. Turvapaikanhakijanuorille tarjotaan palveluja nuorisotiloilla (erityisesti 5 nuorisotilalla) ja toimintaa on VH: Merja Nordling ja Markku Sistonen Palveluita lisätään jo maassa asuville maahanmuuttajataustaisille henkilöille, alaikäisille yksin maahan tulleille lapsille ja nuorille sekä turvapaikanhakijoille (aikuiset ja perheet). Yhteistyötä 7

8 järjestetty myös vastanottokeskuksissa. Yhteistyötä on tehty koulujen valmistavien luokkien kanssa. Kesäpakun avulla vietiin nuorisotoimintaa viikoittain VOK:iin. 90 leiripaikkaa kohdennettiin turvapaikanhakijoille. Kaikille avoimia liikuntaryhmiä Helsinki Human Rights kanssa lisätty syksylle kaksi ryhmää, Viherlaakso ja Keski-Espoo, Gaamir ry:n kanssa kaksi ryhmää Laurinlahti ja Keski-Espoo. Special Sports camp järjetettiin vuotiaille kehitysvammaisille Kaksi HHR ryhmää lopetettiin vähäisen kävijämäärän vuoksi. Monikulttuurinen liikuntapolku hankkeen avulla on tuettu maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten, sekä aikuisten ohjautumista liikunnan pariin ja seuratoimintaan. Vuoden 2016 tavoitteena oli tavoittaa ja aktivoida erityisesti tyttöjä ja nuoria naisia liikkumaan. vahvistetaan monikulttuuristen järjestöjen kanssa.humanitäärisin perustein maahan tulleille nuorille tarjotaan Nuorisopalveluita. Yhteistyötä tehdään vastaanottokeskusten kanssa. Monikulttuurisen tausta huomioidaan palveluita suunniteltaessa. Liikunta- ja nuorisopalveluiden asiakkaat käyttävät sähköisiä järjestelmiä ja välineitä palveluiden varaamiseen. Järjestelmät ja välineet mahdollistavat sujuvan palvelukokonaisuuden. Verkossa tehtävän nuorisotyön kautta kohdataan Liikunta- ja nuorisopalveluiden digitarina on kirjoitettu ja jalkautettu. Digitaaliset palvelut ovat ajan tasalla ja kuvaus niistä tehty. -Digitarina Liikunta- ja nuorisopalveluiden Digitarina on työstetty ja käsitelty johtotiimissä. Tarina otetaan lopullisesti käyttöön keväällä 2016 ja siihen liittyvä osaamista suunnitellaan osaamisperusteisten henkilöstösuunnitelman laatimisen yhteydessä. VH: Martti Merra, Pia Martin ja Tarja Kauppinen Liikunta- ja nuorisopalveluiden digitarina kirjoitetaan ja digitaalisien palveluiden kehittämisen osalta ollaan ajan tasalla 8

9 laaja määrä nuoria. Sosiaalisen median kautta tavoitetaan kuntalaisia ja sähköisiä alustoja on kehitetty asiakaslähtöisesti. Uusia avauksia on tehty sähköisten palveluiden osalta. - uudet palvelut Infotaulut otettiin käyttöön Leppävaaran uimahallissa. Uimahalleissa ja kuntosaleilla otettiin käyttöön kulunvalvontarannekkeet. Sähköinen avustusjärjestelmä on otettu käyttöön ja nyt sopimus on irtisanottu toimittajan päätöksellä. Uuden järjestelmän kehitetään vuoden 2017 aikana. PKS -yhteinen Harrastushaku.fi on otettu käyttöön. Espoo.fi -sivujen Nuoret kohderyhmäsivu uusi näkemys kerää nuorille suunnatut palvelut yhteen Espooliikkuu.fi -yhteisösivu otettiin käyttöön. palvelualueiden päälloiköt Uusina avauksina vuodelle 2016 suunnitteilla infotaulujen käyttöönoton laajentaminen, Espoo Liikkuu rannekkeen käyttöönotto, sähköisten avustusjärjestelmän käyttöönotto Nuorisopalveluissa. Liikuntapalveluissa saman järjestelmän osalta tehdään määrityksiä. Harrastushaku toteutuu vuoden 2016 aikana. Liikunta- ja nuorisopalveluita tuotetaan laadukkaasti ja kehitetään yhdessä asukkaiden sekä asiakkaiden kanssa Palveluiden laadun arviointeja on tehty suunnitelmallisesti ja niistä on tehty kooste johdon tarkasteltavaksi - toteutuneet arvioinnit ja toimenpiteet Palveluiden mittarit on koostettu. Strategiset mittarit on lisäksi määritelty ja aikataulutettu niiden seuranta. Keskeisiä mittareiden tunnuslukuja seurataan seurantojen yhteydessä. VH: Nina Taipale ja Tehdyistä arvioinneista tehdään LiiNu tason kooste johdon käsiteltäväksi. Vuoden 2016 osalta arvioidaan liikuntaneuvonnan vaikuttavuutta, suunnitellaan Nuorisopalveluiden Mystery shopping prosessia ja 9

10 selvitetään kuntosalien asiakastyytyväisyyttä. Lisäksi uudet alueellisen nuorisotyön kriteerit testataan PKSyhteistyössä. Alueellisen nuorisotyön itsearvioinnit toteutetaan 12/2016 Nuorten osallisuuden osalta on NuPan kokonaisuus määritelty sekä Nuori Espoo kiertueen nuorten osallistamisen prosessi on mallinnettu vuoden 2016 aikana - toiminnan omaehtoiseen toteuttamiseen tai tapahtumien ja toiminnan tuottamiseen osallistuneiden nuorten lukumäärä ManiMiittiin osallistuneiden nuorten määrä oli yhteensä ManiMiitti äänestyksestä nousseisiin 10 aloitteeseen on kaikilta tahoilta saatu vastaukset. Pohjois-Espoon aloitteista 3 on toteutunut ja Keski-Espoon aloitteista 1 on toteutunut kokonaisuudessa ja 3 osittain. Kummaltakin alueelta pääsi 5 aloitetta neuvottelukuntien käsittelystä jatkoon. VH: Merja Nordling ManiMiitin ideat käytäntöön ja toinen kierros alkaa. Osallisuuden mahdollisuudet kootaan yhteen ja Nuorisopalveluiden rooli osallisuuden osalta määritellään. Toimintaan osallistuneiden määrää aletaan tilastoida ja kerätään tieto Palveluita tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa laadukkaasti ja tuottavasti. Työtä tehdään verkostoja hyödyntäen. Yhteistyötä nuorisojärjestöjen ja seurojen on lisätty ja uusia avauksia tehty. Tavoitteena on kumppanuuksien monipuolisempi hyödyntäminen ja uusien kumppanuuksien löytäminen. - uudet toimintamallit - uudet avaukset Seurojen edunvalvontaryhmä perustettiin ja aloitti toimintansa syksyllä Kaitaan koulun kentälle valmistui tekonurmi kumppanuushankkeena Espoon Jalkapalloilun Tuki Oy:n kanssa Harrastushaku.fi -palveluun on tunnukset 5 aluenuorisojärjestöllä. (muita toimijoita 18). Liikuntapalveluissa kesälajien tapaaminen pidettiin 6.4. ja Mika Poutala ja Kari Helander toimivat alustajina. Seurayhteistyöseminaari Tallinnaan Seuratapaaminen pidettiin 1.3 Seuratapaamisia pidetään suunnitellusti eri teemoilla (Onnellinen Urheilija,68+, soveltava liikunta).aluevastaavien liikunnan ohjaajien yhteistyö ja verkostokartoitus tehdään ja priorisoidaan aluetyön näkökulmasta keskeisimmät verkostot. Nuorisopalveluiden verkostotyön kartoitus on tehty ja toimintamallia sovelletaan arviointi. Harrastehaku.fi Kuinka moni nuorisojärjestö käyttää harrastehakua. 10

11 Aiheina aikuisliikunnan, +68 toiminnan ja erityisryhmienliikunnan järjestämisestä. Vammaisjärjestöille pidettiin tapaaminen Nuorisopalveluissa järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön osalta vuoden 2016 avaus on ollut kumppanuussopimusten mahdollistaminen mm. Olarin nuorisotilan toiminnan osalta (ltk-päätös). 11

12 Liikunta- ja nuorisopalvelut Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Päämäärä: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Valtuustokauden tavoitteet: Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Osana metropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliikenneyhteyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta Toimenpiteet / vastuuhenkilö Espoossa järjestetään sekä valtakunnallisesti että paikallisesti kuntalaisille houkuttelevia kilpailuita, tapahtumia ja leirejä Urbaani pop-up toiminta on aloitettu kesällä käyntikerrat - pop-up paikkojen määrä Kesäpaku tavoitti toimintansa aikana yhteensä 1686 nuorta (870 alakouluikäistä, 702 yläkouluikäistä ja vuotiasta). Kesäpaku toimi yhteensä 49 päivänä eri puolilla Espoota ja nuoret pystyivät myös tilaamaan palvelua. VH: Merja Nordling Liikkuva pop-up toiminta suunnitellaan ja toteutetaan kesällä 2016 Ollaan oltu mukana kumppanina mm. Rantamaraton, Ciro de Espoo (perhepyöräily, Stadium Sports Camp, School Action day,ystäväluistelu, Ice Skating Tour sekä järjestetty pop up toimintana työmatkapyöräilyiden stop asema. Espoo Liikkuu ja Nuori Espoo brändit ovat palvelulupaus ja niiden tulee näkyä läpi palveluiden. Espoo liikkuu yhteisön logo on otettu käyttöön seurayhteistyössä - Espoo Liikkuu logon käyttöönottaneiden määrä Yhteisötunnuksen ovat ottaneet käyttöön seurat sitä mukaan kun ovat liittyneet yhteisöön ja alkaneet näkyä espooliikku.fi -sivustolla. Yhteisötunnuksen alla on tehty myös yhteisiä markkinointikampanjoita ja seurat VH: Jetta Laajarinne Nuorisotilojen visuaalista ilmettä on kehitetty suunnitelman mukaisesti ja infotauluja on lisätty liikuntapaikoille. espooliikkuu.fi, yhteisötapaamiset, yhteistä 12

13 ovat lisänneet tunnuksen sivustoilleen ja tuoneet tunnusta esiin tapahtumissaan sekä markkinoinnissaan. Tunnusta käyttää tällä hetkellä 17 suurinta seuraa. Jatkossa toimintaa laajennetaan edelleen. Infotaulut. markkinointia Palveluita tuotetaan kestävän kehityksen periaatteita huomioiden Liikunta- ja nuorisopalveluiden kestävän kehityksen sitoumus on laadittu - laadittu sitoumus Kestävän kehityksen sitoumuksen osalta on käyty keskustelut sisällöstä johtoryhmässä ja tavoitteet asetettu. Sitoumus on laadittu. VH Martti Merra Sivistystoimen tavoitteen mukaisesti jokainen tulosyksikkö laatii oman sitoumuksensa. Kerätään olemassa oleva tieto. Liikunta- ja nuorisopalveluita on kehitetty alueellisia eroja ja erityisyyttä huomioiden. Nuoria on kannustettu yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen. Kansainvälisen toiminnan osalta on saatu luotua vakiintuneita käytäntöjä Kansainvälisen toiminnan ja yhteistyön osalta uusia avauksia on tehty - uudet avaukset - kansainvälisen toiminnan määrä Nuorisopalvelut osallistuvat aktiivisesti UBC Youthfull Cities Commissionin sekä InterCity Youth -verkostojen toimintaan. UBC-tapaamisia on 2 krt/vuosi. UBC - Inclusive and Healthy Cities -komission tapaaminen järjestettiin Espoossa ICY-tapaaminen on lokakuussa Espoosta on edustaja ICY:n tunnuslukuryhmässä, jonka tapaamisia on 4 krt/vuosi. Rahoitus ERASMUS+. Keväällä 2016 Etelä-Suomen Avi järjesti tutustumismatkan Saksaan liittyen turvapaikanhakijanuorten tilanteeseen. Matkaan osallistui 1 henkilö. yesboxista oli edustaja paikalla keväällä Pohjoismaisen yhteistyöverkoston matkalla VH: Martti Merra Icehearts esittelyä laajennetaan ystävyyskaupunkeihin. Tutustumiskäyntejä lisätään hyvien käytäntöjen jakamiseksi ja löytämiseksi. 13

14 Islannissa. Kesällä toteutettiin maltalaisten nuorten vastavaihto Espooseen. Nuorisotila Kirjavan vaihto Ruotsiin kaatui vastaanottavan tahon järjestelyvaikeuksiin. School Action day oli euroopan urheiluviikon Suomen päätapahtuma. Kansainvälisen nuorisotyön osalta toteutui myös kahden nuorisotila Kirjavan nuoren osallistuminen Ranskaan Nantes Creative Generations- foorumiin. Yhteisötakuun edellyttämiä toimia on toteutettu Liikuntaja nuorisopalveluissa. Yhteisötakuun liittyviä toimia ja harjoittelupaikkoja on lisätty. Kesätyöllistämisen osalta nuorille on tarjottu työpaikkoja vuoden tasoisesti. - Nuori Espoo setelien määrä - harjoittelupaikat vammaisille nuorille - harjoittelupaikkojen määrä Nuori Espoo seteleitä lunastettiin 883. Harjoittelupaikat vammaisille nuorille eivät ole toteutuneet, koska emme ole saaneet yhteyttä vammaispalveluiden edustajaan useista yhteydenottoyrityksistä huolimatta. VH Martti Merra ja Harjoittelijamäärät eri palvelualueilla ovat pysyneet vuoden 2015 tasolla ja harjoittelijayhteistyö toimii hyvin. Kesätöitä pystyttiin tarjoamaan yhteensä 148 nuorelle. Nuoria on kannustettu yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen. Yrittäjyyspaketin toimintamalli on luotu - toimintamalli Nuorisopalvelut on mukana Espoon kaupungin yrittäjyyskasvatusverkostossa Nuorisopalvelut järjesti yhden päiväleirin yhteistyössä Espoon Yrityskylän kanssa. Päiväleirille VH: Nina Grönmark Yrittäjyyspaketin toimintamalli on luodaan, sitä toteutetaan sekä henkilöstöä koulutetaan yrittäjyyskoulutukseen. 14

15 osallistui 30 alakouluikäistä. Tavoite ei toteutunut Liikunta- ja nuorisopalveluita on kehitetty alueellisia eroja ja erityisyyttä huomioiden. (Metro huomiointi) Metron / Kaupunkikeskusten ja alueellisuuden huomioiminen ja alueellinen tarkastelu on tehty Nuorisopalveluissa ja suunnitelma tulosten hyödyntämiseksi on laadittu - aluekartoitus - tehty suunnitelma Nuorisotyö raiteilla -projektissa oltu mukana viime keväästä lähtien; jalkautumista tapahtunut mm. nykyisen metron varrella, ranta- ja kehäradan asemilla, kauppakeskuksissa sekä tapahtumissa (esim. weekend & flow). Alueellinen tarkastelu on tehty aluekartoitusten yhteydessä. LIPAS järjestelmään on syötetty Espoon liikunta- ja ulkoilupaikat. Nuorisotyö raiteilla, Metroasemien seutujen huomioiminen (nuorisotilat, jalkautuminen), Iso - Omena palvelutori. Metroasemien yhteyteen lisätään liikunta aktivointia 15