Myös viestintä saa aikaisempaa korostetumman aseman. Sisäisen ja varsinkin asiakaspalveluun tähtäävän palvelun viestinnän tasoa tulemme parantamaan.

Transkriptio

1 380 LIIKUNTA- JA NUORISOPALVELUJEN TULOSYKSIKÖN KÄYTTÖSUUNNITELMA 2014 Käyttösuunnitelma 2014 liikunta- ja nuorisopalvelut, yhteinen osa Liikunta- ja nuorisopalveluiden palvelutarjotinta laajennetaan vahvistamalla kumppanuuksia järjestöjen, seurojen sekä muun kolmannen sektorin palvelutuottajien kanssa. Kumppanuudet kuvataan, tavoitteet asetetaan yhteistyössä. Tavoitteena on aikaisempaa selvästi vahvempi poikkihallinnollinen yhteistyö myös Espoon eri toimialojen kanssa. Järjestöjen ja seurojen kanssa pyritään löytämään mallit, joilla tavoitellaan molemminpuolista hyötyä. Tavoitteeseen päästään keskusteluilla siitä, miten kumppanuuksin voidaan tavoittaa ennen kaikkea sellaisia nuoria, joilla ei ole aikaisemmin ollut mahdollisuutta löytää itselleen sopivaa harrastusta tai muuta toimintaa. Liikunta- ja nuorisopalvelut haluavat tarjota kumppanuuksin mahdollisuuden. Avustusperiaatteita tarkistetaan ja niissä otetaan aikaisempaa selkeämmin huomioon kaupungin omat Espoon tarinan mukaiset tavoitteet. Avustusrahoille odotamme vastinetta aikaisempaa enemmän ja tarkemmin. Tämä tulee vaatimaan yhteistyön rakentamisessa erilaista lähestymistä, kun seura- ja järjestötoiminnan sisällöistä keskustellaan. Tarkoitus on löytää palvelutoimintamme piiriin mahdollisimman paljon syrjäytymiseen alttiita nuoria. Matalankynnyksen harrastustoiminta saa merkittävää huomiota. Ulkona tapahtuva liikunta on kaupungille kustannustehokasta ja siksi painopiste on ulkoliikuntapaikkojen kehittämisessä ja houkuttelevuuden lisäämisessä. Merkittävää on iltapäivätoiminnan kehittäminen, koululiikunnan aktivointi ja senioriliikunnan lisääminen. Iltapäivätoiminnassa olemme mukana yhdessä seurojen (Muuvi- harrasteliikunta) ja muun kolmannen sektorin toimijoiden kuten Wau ry:n (Sporttis -kerhot) kanssa. Muuvi -toimintaa laajennetaan salibandyn lisäksi mm. jalka-, pesä- ja koripalloon. Kerhotoiminnoissa tarjoamme nuorille myös kulttuurista palvelua sekä mahdollisuuksia käden taidoille. Liikunta- ja nuorisotilojen käytön osalta pyritään aikaisempaa tehokkaampaan käyttöön. Tämä tulee edellyttämään tilojen jakoperusteiden sekä niiden maksuperusteiden tarkistamista. Maksuperusteiden tarkistus on kuitenkin koko kaupunkia koskeva tavoite, koska tällä hetkellä maksuperusteet on laadittu toisistaan tietämättä ja ne ovat toistensa kanssa osittain ristiriitaiset. Toimintamme osalta organisaatiouudistus asettaa haasteita. Tämän vuoksi keskitymme jämäkkään ja ennalta sovittuun johtamiseen koko tulosyksikkömme osalta. Olemmekin laatineet johtamisen sopimuksen, jonka noudattaminen ja sen tavoitteet tulevat ohjaamaan keskeisesti koko yksikön toimintaa ja on keskeinen osa johtamisen kehittämistä. Myös viestintä saa aikaisempaa korostetumman aseman. Sisäisen ja varsinkin asiakaspalveluun tähtäävän palvelun viestinnän tasoa tulemme parantamaan. Hyödynnämme toiminnassamme korostetusti nuorten asiantuntijuutta omissa asioissaan. Heidän osallisuuttaan haluamme kehittää monin eri tavoin. Vertaisryhmätoimintaa käytämme pilottina Espoon Keskuksen alueella. Nuorisotakuun toteutumista ja toteuttamista seurataan sekä kehitetään yhdessä muun kaupungin toimijoiden kanssa.

2 Kehittäminen Liikunta- ja nuorisopalveluiden keskeiset kehittämistavoitteet ja toimenpiteet on kirjattu tuloskorttiin. Tavoitteena on tuottaa palveluita laadukkaasti ja kehittää niitä yhdessä asukkaiden sekä asiakkaiden kanssa. Asiakaskuulemisen osalta erityisesti nuorten kuulemisen osalta kuvataan toimintatavat ja nostetaan eri tilaisuuksista kehittämiskohteet esiin. Asiakasnäkökulmasta kiinnitetään huomio viestintään ja internetsivujen ajanmukaisuuteen. Myös liikuntapaikkojen ja nuorisotilojen visuaalista ilmettä kehitetään. Liikunta- ja nuorisopalvelut tuottaa palveluita laajasti yhteistyössä kumppaneiden ja kaupungin eri toimijoiden kanssa. Vuoden 2014 tavoitteena on tehdä selvitys nuorisotakuun toteutumisesta yhteistyöprosesseissa. Kumppanuus- ja yhteistyön laatuun kiinnitetään huomiota ja kuvataan keskeiset kumppanuudet sekä laadun taso. Lasten ja nuorten matalan kynnyksen harrastustoimintamahdollisuuksia ja sosiaalisia verkostoja rakentavaa toimintaa lisätään. Uusia toimintatapoja kehitetään ja jatketaan jo syksyllä 2013 alkanutta Muuvi toimintaa, lisätään kerhotoimintaa nuorisotiloilla sekä luodaan matalan kynnyksen lähiliikuntapaikkoja. Liikunta- ja nuorisopalveluissa otetaan uusissa projekteissa käyttöön EsPro projektimalli. Kaupunginjohtajan päätöksen mukaan EsPro -projektimallia käytetään kaikissa käynnistyvissä kehittämisprojekteissa alkaen. Käynnissä olevat projektit voivat käyttää mallia soveltuvin osin. Syksyllä 2013 alkaneita kouluyhteistyön kehittämishanketta ja Labra - digitaalisen peli- ja verkkotoiminnan hanketta jatketaan vuonna Molemmat hankkeet ovat saaneet valtionrahoitusta ja rahoituksen jatkuminen vaikuttaa osaltaan hankkeiden laajuuteen. Maaliskuussa 2014 nuorisopalveluissa käynnistyy Nuorten elinvoimaisuus -ohjelman alaisuuteen kuuluvan Liputus -projektin toiminta. Toiminnallisena yhteistyökumppanina on Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra, joka rahoittaa projektia yhdessä Espoon kaupungin ja Opetusja kulttuuriministeriön kanssa. Liikunta- ja nuorisolautakunnan avustusohjetta päivitetään espoolaisille nuorisojärjestöille ja yhdistyksille sekä nuorten toimintaryhmille myönnettävän tuen osalta. 18 -vuotta täyttäneiden nuorten aikuisten vapaa-ajan palveluja kehitetään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Lisäksi kansainvälisyystyötä kehitetään ja vahvistetaan nuorten osallisuutta mm. Espoon pohjoismaisessa ystävyyskuntatoiminnassa. Vuoden 2014 tavoitteena on myös määritellä tulosyksikkö tason mittarit ja indikaattorit. Seurantasuunnitelmaan kirjataan näiden mittareiden seuranta-ajankohdat. Myös palvelualueilla otetaan haltuun keskeiset toimintaa ohjaavat mittarit. Henkilöstö Liikunta- ja nuorisopalveluiden keskeiset tavoitteet vuodelle 2014 henkilöstön osalta, on kirjattu tuloskorttiin. Työhyvinvointiin kiinnitetään huomiota tyhy teoin, muutoksen tuoman työilmapiiri tuloksia seurataan Kunta 10 henkilöstötutkimuksen kautta. Liikunta- ja nuorisopalveluiden johtamisen sopimuksessa on avattu sovitut toimenpiteet liittyen työhyvinvointiin. Sopimuksessa

3 on myös kuvattu niitä tavoitteita ja toimenpiteitä, joita tulosyksikön johto on linjannut toteutettavan läpi koko tulosyksikön organisaation. Kehityskeskustellut käydään sovitun mukaisesti ja käydyt keskustelut dokumentoidaan kaupungin työntekijän kehittymis- ja tavoitesuunnitelmiin. Johtamisen ja esimiestyön laadun selvittämiseksi laaditaan arviointimalli ja tehdään henkilöstöselvitys asiasta palvelualueittain mallia käyttäen. Sähköisten järjestelmien osaamisen kehittämiseen panostetaan. Resurssivarausjärjestelmän uusimisen myötä sitä käyttävää henkilöstöä koulutetaan käyttöönottoon. Liikuntapalvelujen palvelualueella kiinnitetään entistä vahvemmin huomio työilmapiiriin, työtyytyväisyyteen, osallistumiseen ja kuulemiseen henkilöstön yhteisiä kohtaamisia lisäämällä. Henkilöstön osaamista kehitetään edelleen. Kehityskeskusteluiden käymisen osuus tulee olla 100 %. Palvelualueella lisätään mahdollisuuksia henkilöstön keskinäiseen yhteydenpitoon, tiedonkulun parantamiseen ja vertaistukeen liikkuvan työn ja hajanaisten työ-/toimipisteiden vuoksi, tämän tavoitteen toteutumiseksi kokeillaan liikunnanohjaustoiminnassa työparimallia. Nuorisopalvelujen palvelualueella osaamiskeskusta kehitetään vuoden 2014 aikana, jotta se saataisiin vuonna 2015 käyttöön. Tavoitteena saada kuvattua nuorisopalveluiden osaamisprosesseja siten, että osaamista jaetaan koko palvelualueen sisällä. Olosuhteet palvelualueella jatketaan henkilöstön työnkiertoa, jotta liikuntapaikkojen henkilöstöllä on valmiutta siirtyä liikuntapaikasta toiseen, esimerkiksi peruskorjausten takia suljettavista liikuntapaikoista. Palvelualueella tehdään myös yhteistyötä kaupungin työterveyshuollon kanssa sovittujen ohjelmien mukaisesti. Tehtävät hoidetaan nykyisellä henkilökunnalla, se toteutetaan tehtäväkuvia tarkistamalla. Palvelupinnassa olevan henkilöstön määrä on tärkeä säilyttää vähintään nykytasolla. Investointiosa Liikuntapaikkojen perusparantamiseen on käytettävissä euroa ja koneisiin ja kalustoon euroa. Käyttösuunnitelma 2014 palvelualueittain OLOSUHTEET Liikuntatilat Peruskorjaukset sekä rakentaminen Leppävaaran uimahalli on suljettuna peruskorjauksen vuoksi. Uimahalli avataan loppuvuonna Kannusillanmäen väestönsuoja on suljettu peruskorjauksen takia, tilat avataan elokuun alussa. Laaksolahden jäähalli on käyttökiellossa. Investointiohjelmassa uuden hallin valmistuminen ajoittuu vuodelle Olarin uimahalli ja kuntosalit suljetaan toukokuussa putkiremontin vuoksi. Tilat avataan ensi vuoden alussa. Keski-Espoon urheilupuiston huoltorakennuksen rakentaminen on aloitettu, ja se valmistuu loppuvuonna. Projektin aikana uusitaan myös vanha tekonurmi, ja huoltorakennuksen lauhdelämpö ohjataan kentälle.

4 Leppävaaran lähiliikunta-alue valmistuu syksyllä. Metsämaan skeittialuetta laajennetaan. Aarnivalkean koulun lähiliikunta-alue peruskorjataan. Matinkylän urheilupuiston tekonurmen uusiminen sekä yleisurheiluratojen peruskorjaus valmistuu keväällä. Kalusto Urheilupuistoihin hankitaan pientraktoreita, kelaleikkuri sekä siirrettävä tekojäälaitteisto. Espoonlahden uimahalliin hankitaan uusi tulostaulu. Espoonlahden ja Matinkylän jäähalleihin asennetaan turvakaukalot. Kannusillanmäen kuntosalin laitteet uusitaan. Myös Tuulimäen väestönsuojan kuntosalilaitteita uusitaan. Urheiluseurojen toimintaedellytyksiä parannetaan hankkimalla liikuntavälineitä, mm. telinevoimistelun SM-kilpailuihin hankitaan voimistelukanveesi. Perusparantaminen Leppävaaran vanhempi tekonurmi uusitaan. Olarinniityn pallokentälle asennetaan pesäpallolle tarkoitettu tekonurmi. Espoonlahden urheilupuiston tekonurmikentän lämmittelyaluetta laajennetaan, samoin yleisurheilusuora peruskorjataan. Koulumäen moukaririnki uusitaan. Toiminta Liikuntatilat pidetään käyttötarkoitustaan vastaavassa kunnossa, ja niiden aukioloajat pidetään vähintään edellisen vuoden tasolla. Liikuntapaikoilla varaudutaan suurten urheilutapahtumien ja -otteluiden järjestämiseen, mutta myös muiden tapahtumien järjestämiseen, kuten Leppävaaran urheilupuistossa Kivenlahti rock tapahtumaan. Leppävaaran liikuntahallin valvonta hoidetaan Leppävaaran uimahallin henkilöstöllä. Espoonlahden urheiluhallin, Otaniemen urheilukentän sekä Kauklahden urheilukentän ilta- ja viikonloppuvalvonnat hoidetaan yhteistyössä urheiluseurojen kanssa. Pallokenttien valo-ohjausjärjestelmä otetaan käyttöön. Nuorisotilojen ja leirikeskusten toimintaedellytyksiä tuetaan yhteisesti tehtävän toimintamallin mukaisesti Merellinen ulkoilu Merellisissä ulkoilupalveluissa perusparannetaan ja peruskorjataan nykyisiä rakenteita niin satamissa kuin ulkoilusaarissa sekä meriuimarannoilla. Saaristokuljetuksia järjestetään edellisten vuosien tasoisena. Aikataulua muokataan asiakaspalautteiden perusteella ja Kivenlahden reitin lähtöpaikka siirretään Meritorilta Marinsatamaan. Meriuimarantojen kesäaikainen valvonta järjestetään aiemmalla tasolla. Ulkoilusaarissa keskitytään nykyisten rakenteiden ja palveluiden ylläpitämiseen sekä niiden valvonta ja huolto toteutetaan nykyisellä tasolla.

5 Veneväylien tarkastukset tehdään yhdessä Espoon meripelastusyhdistyksen kanssa ja tarvittavat korjaukset tehdään omana työnä. Soukan Klobbenin sataman aallonmurtaja laiturin perusparannus valmistuu keväällä ennen purjehduskauden alkua. Klobbenin B-laituria jatketaan ja C-laituri uusitaan kokonaan. Svinön sataman pistolaituri uusitaan. Lisäksi puuttuvia sähkö- ja vesipisteitä rakennetaan Kivenlahteen ja Suomenojalle. Suomenojan talvisäilytysaluetta laajennetaan ja karanteenialue siirretään. Uusia veneiden talvisäilytysalueita kartoitetaan yhdessä kaupunkisuunnittelukeskuksen ja teknisen keskuksen kanssa. Venepaikkojen uusi varausjärjestelmä otetaan käyttöön vaiheittain maaliskuun alusta lähtien. Uusien venepaikanhaltijoiden kanssa tehdään vuokrasopimukset ja venekerhojen kanssa tehdään heidän hallinnassaan olevien paikkojen käytöstä sopimukset. Venekerhojen ja eri veneilyalan toimijoiden kanssa tehdään tiivistä yhteistoimintaa alan kehittämiseksi. Nokkalan venesataman peruskorjaus jatkuu yhdessä teknisen keskuksen kanssa. Merelliset ulkoilupalvelut osallistuu tiiviisti Finnoon sataman kaavoitukseen ja uusien suunnitelmien tekoon pyrkimyksenä uuden kaupunkirakenteen sovittamiseen sataman toimintojen kanssa. Kalastuksen osalta kohdistetaan painopiste valvontaan yhdessä Helsingin kalastusalueen ja venepoliisin sekä merivartioston kanssa. Mannerulkoilu Mannerulkoilun painopiste on nykyisten ulkoilureittien perusparantamisessa sekä reitistön laajentamisessa siten, että ne ottaisivat huomioon mahdollisimman monen käyttäjäryhmän. Hiihtolatujen sekä luistelukenttien kunnossapito hoidetaan vähintään edellisen vuoden tasoisesti olosuhteiden niin salliessa. Oittaan ja Leppävaaran lumetuskalustot mahdollistavat hyvät hiihtoolosuhteet myös vähälumisina talvina. Tekolumen valmistaminen edellyttää riittävän pitkää pakkasjaksoa. Hiihtolatujen tiedottamista parannetaan edelleen lisäämällä kaikki kunnossapidettävät hiihtoladut mski-latukarttapalveluun. Kuntoratojen ja uimarantojen ulkoliikuntavälineistöä uusitaan. Uimarantojen valvonta järjestetään edellisen vuoden tasoisesti. Espoossa on yhteensä 21 yleistä uimarantaa joista valvottuja rantoja on Oittaan, Laaksolahden, Haukilahden, Matinkylän, Klobbenin, Hanikan sekä Kivenlahden uimarannat. Uimarannoista tiedottamista kehitetään edelleen. Uimaveden lämpötilaa ja sinilevätilannetta voi seurata edelleen internetin uimarantainfosta. Uimarantojen ilmoitustaulut uusitaan siten, että vuonna 2014 uusitaan valvottujen uimarantojen taulut.

6 Ulkoilualueiden sekä kuntoratojen opastusta parannetaan lisäämällä infotauluja. Suunnistuksen harrastusolosuhteita kehitetään parantamalla mm. kiintorastikarttojen saatavuutta (sähköiset kartat) Väransbyn ulkoilualueen palveluja parannetaan uusimalla keittokatoksia ja opasteita. Pallokenttien ja kuntoratojen perusparantamista tehdään kuntokartoitusohjelman mukaisesti. Keskuspuiston ja Kauklahden kuntoradat kunnostetaan sekä yhdessä teknisen keskuksen kanssa rakennetaan ja parannetaan ulkoilureittejä kotipolut kuntoon ohjelman avulla. LIIKUNTAPALVELUT Tilavaraus- ja seuratoiminta Liikuntapalveluja kehitetään yhteistyössä espoolaisten yhdistysten kanssa. Urheiluseurojen ja muiden liikuntaa toteuttavien toimijoiden kanssa järjestetään säännöllisiä aluetapaamisia (Espoonlahti, Matinkylä, Tapiola,Leppävaara, Keski-Espoo) sekä lajitapaamisia (sisäpelit/voimistelu, jääurheilu, jalkapallo, kamppailulajit) liikuntapalveluiden sekä käyttövuorojen jaon kehittämiseksi. Viime vuonna Etelä-Suomen liikunta- ja urheilun kanssa yhteistyössä järjestettyjä espoolaisten urheiluseurojen toimijoille tarkoitettuja maksuttomia koulutustilaisuuksia (kaksi tilaisuutta) tullaan järjestämään tänäkin vuonna seurojen toiveita kuunnellen. Seuraposti lähetetään n. 900 seuratoimijalle yhdeksän kertaa vuodessa. Tavoitteena ylläpitää liikuntapalveluiden ja seuratoimijoiden välistä säännöllistä tiedottamista. Seurojen kanssa yhteistyönä järjestetty 8-12v. lasten monilajileiri järjestetään kesällä 2014 Espoonlahdessa viimevuotiseen tapaan. Aloitamme valmistautumisen vuoden 2015 Stadium Sports Campin tilatarpeisiin. Viime vuoden lopulla alkoi 4-6 luokkalaisille suunnattu maksuton matalan kynnyksen Muuvi-toiminta kolmen eri urheiluseuran toteuttamana, lajina salibandy. Muuvi- toimintaa laajennetaan kesällä erityisellä Kesä-Muuvina, mukana uusina lajeina pesäpallo ja jalkapallo. Spottiskerhojen toiminta on jatkossa maksutonta 1-3 luokkalaisille, järjestämisestä vastaa Vau ry. Liikuntatilojen sähköinen varausjärjestelmä vaihtuu uuteen resurssivarausjärjestelmään joka otetaan käyttöön vuoden 2014 aikana. Liikunnan avustusten sähköisen järjestelmän määrittäminen aloitetaan. Myönsimme vuonna 2013 tilapäisen koulumajoituksen yhteensä 4590 nuorelle 17 eri kouluun. Vuoden 2014 suurin majoitusta vaativia tapahtuma tulee olemaan EHBT- koripalloturnaus. Majoitustiedot tullaan täsmentämään. Liikunnan ohjaustoiminta Terveyttä edistävää liikuntaa kehitetään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Toimenpiteitä kohdennetaan yhä selvemmin niihin ryhmiin, joiden liikkumistottumuksissa on eniten parantamisen varaa, jotka eivät ole liikkuneet aktiivisesti tai joilla liikunnan harrastamisesta on kulunut aikaa. Erityistä huomiota kiinnitetään sosioekonomisesti heikoimmassa asemassa olevien kuntalaisten liikuntamahdollisuuksiin. Eri vuodenaikojen liikkumismahdollisuuksien tarjoamiseen ja liikuntapalveluiden saatavuuteen läpi vuoden kiinnitetään erityistä huomiota.

7 Luontoliikunnan merkitystä korostetaan. Liikuntapalvelutarjonnassa lisätään matalan kynnyksen harrastemahdollisuuksia: Toimenpiteitä kohdennetaan terveyttä edistävään liikuntaan ja henkilökohtaista liikuntaneuvontaa toteutetaan terveysasemilla, 68+ asiakkaiden määrää kasvatetaan ohjatussa liikunnassa kumppanuuksia hyödyntäen ja ikäihmisten ohjattuja ulkoiluryhmiä lisätään. Lasten ja nuorten tasapainoista kasvua tuetaan lisäämällä matalan kynnyksen harrastustoimintamahdollisuuksia ja sosiaalisia verkostoja rakentavaa toimintaa. Liikunnallista elämäntapaa tuetaan ja seurataan toteuttamalla henkilökohtaista liikuntaneuvontaa. Arvioidaan terveyskeskusten ajanvarausjärjestelmään luodun liikuntasivun käyttöönoton vaikutuksia liikuntaneuvontaan ohjautumisessa ja vaikutuksia liikunnallisemman elämäntavan omaksumisessa. Lisäksi kehitetään liikuntatarjontaa kattamaan paremmin liikuntaneuvonta- ja fysioterapiasta ohjautuvien asiakkaiden tarpeita. Kehitetään nuorille suunnattua liikuntaneuvontaa yhteistyössä nuorisopalveluiden ja koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon kanssa. Ikääntyville tarjotaan laadukkaita, helposti saavutettavia ja edullisia liikuntapalveluita eri vuodenajat huomioiden. Erityinen huomio suunnataan liikkumattomien aktivointiin ja omatoimisen liikkumisen tukemiseen hyödyntäen lähiliikuntapaikkoja, yhteistyötä ja kumppanuuksia. Toimintaa järjestetään myös yhteistyössä yksityisten palveluntuottajien ja urheiluseurojen kanssa. Ikääntyneiden palvelutarjontaa lisätään vastaamaan 68 vuotta täyttäneiden määrän kasvua vastaavaksi. Kuntosalitoiminnassa vahvistetaan yhteisöllistä ja alueellista klubitoimintaa ja tuettua vapaaharjoittelua, panostaen myös liikuntaa aloittelevien laadukkaaseen ohjaukseen. Erityisesti ohjatussa jumppatoiminnassa kehitetään suurempien liikuntatilojen käyttöönottoa asiakaspaikkojen lisäämiseksi. Ikääntyvien ulkoliikuntaa tuetaan järjestämällä ohjattuja ulkoiluryhmiä ja aktivoivia tapahtumia. Ulkoilun vertaisohjaajia koulutetaan järjestelmällisesti lisää. Senioriliikuntapalveluja toteutetaan säännöllisellä poikkihallinnollisella yhteistyöllä. Palvelujen vaikuttavuutta ja laatua mitataan. Lapsille, nuorille ja perheille tarjotaan tietoa, tukea ja mahdollisuuksia liikunnalliseen elämäntapaan. Erityislasten ja -nuorten liikuntaa lisätään järjestämällä liikuntaa, joka sopii kaikille. Erityisryhmien huomioimista liikuntapalvelutarjonnassa vahvistetaan eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä. Toiminnassa lisätään varhaiskasvatus-, koulu- ja oppilaitosyhteistyötä ja seuratoiminnassa seurayhteistyötä. Toimitaan yhteistyössä varhaiskasvatuksen kanssa ryhmäperhepäiväkotien liikunnan lisäämiseksi. Järjestetään kumppanuuksin alueellisia matalan kynnyksen perheliikuntamahdollisuuksia. Koordinoidaan peruskoululaisten KULPS-toiminnan liikuntapolkua, joka toteutetaan yhteistyössä liikuntaseurojen kanssa. Toteutetaan peruskoulujen ja esikoululaisten uinninopetus uimahalleissa oppilaskuljetuspalveluineen. Tuetaan koululaisten luontoliikuntaa, Liikkuva koulu -projektia ja käynnistetään oppilaitosyhteistyö nuorten liikunnan edistämiseksi. Lisätään ja kehitetään yhteistyötä nuorisopalveluiden kanssa mukaan lukien lomaajantoiminta sekä tapahtumat. Monikulttuurisen liikuntapolun myötä karsitaan kulttuuriset ja taloudelliset esteet osallistua kantaväestön liikuntatarjontaan panostamalla erityisesti riittämättömästi liikkuvien tyttöjen liikuntaan. Tarjotaan muun muassa tanssia nuorille, äitilapsiliikuntaa ja lisätään tyttöjen uinninopetusta. Työikäisille järjestetään matalan kynnyksen terveysliikuntaryhmiä, ja liikunnan aloittelijoille suunnattuja starttiryhmiä sekä painonhallintaryhmiä lisätään. Eri toimijoiden järjestämin matalan kynnyksen liikuntaryhmien markkinointia kehitetään. Kohderyhmämarkkinointiin panostetaan suuntaamalla markkinointia liikuntapalveluista tietyille ikäryhmille. Espoon kaupungin henkilöstölle tarjotaan kuntojumppatunteja, maksutonta uintia uimahalleissa ja Liikahdus

8 Elämäntapa projekti työhyvinvoinnin parantamiseksi. NUORISOPALVELUT Huolehdimme nuorisolain mukaisesti kunnan tehtäviin kuuluvasta nuorisotyöstä ja nuorisopolitiikasta. Tavoitteenamme on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista vahvistamista. Lapset ja nuoret osallistuvat nuorisopalvelujen toimintojen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Palvelut Tarjoamme ohjattua toimintaa 9-17-vuotiaille lapsille ja nuorille 18 nuorisotilalla. Nuorisotiloilla toteutettavilla pienryhmä- ja kerhotoiminnoilla tarjotaan erilaisia matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia. Nuorisotiloilla eri-ikäiset lapset ja nuoret voivat suunnitella, toteuttaa ja arvioida toimintaa. Nuorisopalveluilla on kumppanuussopimus Espoon Tyttöjen Talon toiminnasta Kalliolan Nuoret ry:n kanssa. Tällä toiminnalla parannetaan mm. monikulttuurista palvelutarjontaa Espoossa. Päihde-, seksuaali- ja ympäristökasvatusmallit sekä kohdennetun työn malli tuovat kasvatuksellista sisältöä toimintaamme. Kohdennetun tuen muoto on suunnitelmallinen yksilö- ja pienryhmätyö. Ryhmiin ohjataan lapsia ja nuoria yhteistyössä koulun ja vanhempien kanssa. Lisäksi ryhmäytämme peruskoulun 7. -luokkien oppilaat yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Koulujen loma-aikoina tarjoamme leiripaikan 400:lle peruskouluikäiselle lapselle ja nuorelle. Järjestämme kesäkursseja ja kesäpajatoimintaa 200:lle ja päiväleirejä 200:lle lapselle ja nuorelle. Uudenvuoden aattona, vappuaattona ja koulujen alkamisen ja päättymisen yhteydessä vastaamme nuorten palveluoperaatioista. Nuorten itsenäistymistä tukevia palveluita annetaan nuorten tieto- ja neuvontapiste yesboxissa, Nupolissa, Pulmakulmassa sekä toisen asteen oppilaitoksissa. Nuorten kesätyöllistymistä tuetaan 900:llä kesäsetelillä. Vuonna 2014 kesäseteliin ovat oikeutettuja vähintään 15 vuotta täyttävät ja enintään 19 vuotta täyttävät espoolaiset. Verkossa tehtävää nuorisotyötä tehdään erilaisissa ympäristöissä (mm. sosiaalinen media, Netari). Kulttuurisen nuorisotyön keinoin mahdollistamme nuorille harrastustoimintaa ja esiintymistilaisuuksia. Tapahtumat ja muut toiminnot suunnittelemme, toteutamme ja arvioimme yhdessä nuorten kanssa. Teemme yhteistyötä Nuorisovaltuuston kanssa mm. myöntämällä rahoitusta nuorten omaehtoiseen toimintaan (Itse Tehty) sekä osallistumalla Vaikuttamo -tapahtuman toteutukseen. Tuemme nuorisoyhdistysten ja nuorten toimintaryhmien toimintaa avustuksilla, antamalla tiloja käyttöön sekä lainaamalla toimintavälineitä.