380 LIIKUNTA- JA NUORISOPALVELUJEN TULOSYKSIKÖN KÄYTTÖSUUNNITELMAN TEKSTIOSA. Suunnitelma 2017 liikunta- ja nuorisopalvelut, yhteinen osa

Transkriptio

1 380 LIIKUNTA- JA NUORISOPALVELUJEN TULOSYKSIKÖN KÄYTTÖSUUNNITELMAN TEKSTIOSA Suunnitelma 2017 liikunta- ja nuorisopalvelut, yhteinen osa Liikunta- ja nuorisopalvelut -yksikön tarjoamien palvelujen takaamiseksi on allekirjoitettu tulosyksikön johtamisen sopimus. Yksikön toimintamallit viedään johtoryhmien kokouksista palvelualueille ja työpistekokouksiin samoin periaattein. Tapaamisten ja kokousten merkitys korostuu sisäisen viestinnän ja vahvan vuorovaikutuksen vuoksi. Tavoitteena on oikeasisältöisen tiedon kulku läpi tulosyksikön. Organisaatiossamme yksi haasteista on yhteenkuuluvuuden tunteen rakentaminen. Sopimallamme toimintakulttuurilla siirrämme poikkihallinnollisuutta poikkitoiminnallisuuteen. Tästä on olemassa arkityön sujuvoittamisen esimerkkejä. Lisäksi suunnittelemme ja toteutamme yhdessä. Palveluitamme johtaa tulosyksikön sekä palvelualueiden johto yhdessä markkinoinnin, viestinnän, tapahtumien sekä palvelujen kehittämisen asiantuntijoiden kanssa. Palvelualueita tuetaan palvelujen johtamisessa, mm. vuosikellon rakentamisessa, tärkeimpien ankkuritapahtumien tuottamisessa ja toteutuksessa, markkinoinnissa ja viestinnässä sekä palvelujemme kehittämisessä, arvioinnissa ja seurannassa. Tulosyksikön painotuksia ovat liikkumisen ja harrastetoiminnan osalta harrastetakkuun, so. matalankynnyksen toimintojen kehittäminen paitsi nuorille myös aikuisille ja senioreille. Monikulttuurista toimintaan on enemmän. Yksikkömme tarjoaa mainion mahdollisuuden auttaa uusia asukkaita integroitumisessa osaksi espoolaisuutta. Aktivoimme ihmisiä, jotka liikkuvat vähiten eivätkä he ole missään seura- tai järjestötoiminnoissa mukana. Lisäämme osallistumista kysymällä suoraan kuntalaisilta heidän toiveistaan ja osallistumisen toteutustavoista. Haluamme rinnallemme vapaaehtoisia vertaisohjaajiksi. Tarvitsemme heitä varsinkin senioreidemme liikuttamisessa. Järjestö- ja seurayhteistyö tiivistyy. Seuratoiminnan avulla saamme toteutettua suuren osan tavoitteistamme: laajentuvat leiritoiminnat, runsaammat matalan kynnyksen toiminnat sekä alati kasvavan senioriliikunnan sekä tilojen valvonnan. Nuorisojärjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä tiivistetään ja yhteistä Nuori Espoo-kumppanuutta rakennetaan. Lasten ja nuorten matalan kynnyksen harrastustoimintamahdollisuuksia ja sosiaalisia verkostoja rakentavaa toimintaa lisätään. Jatkamme Perhetöpinät, Wau-, Muuvi- sekä Jumppi toimintaa. Uutena alustana syntyy U6 (Uusiks) -toimintamalli Drop Outeille sekä myöhäisheränneille, jotka haluavat harrastaa liikuntaa. Tarjoamme myös liikunnallista kerhotoimintaa nuorisotiloilla ja luomme matalan kynnyksen lähiliikuntapaikkoja yhdessä muun kaupungin toimijoiden kanssa. Eri tulosyksiköt ovat kartoittaneet koululaisille aamu- ja iltapäivisin järjestettävää kerhotoimintaa. Sen avulla saamme kokonaiskuvan kerhojen määrästä, sijainnista, tuottajista sekä siitä, kuinka paljon toiminta tavoittaa espoolaisia lapsia ja nuoria kussakin ikäluokassa. Kartoituksen avulla löydämme katvealueet, joissa kerhotoimintaa ei joko ole lainkaan tai niissä on tilaa. Kerhotoiminnan kartoituksessa otetaan huomioon kaikki ala- ja yläkoululaisille järjestettävät kerhot, jotka tapahtuvat aamuisin klo tai iltapäivisin klo välillä.

2 Suuntaamo -hanke on valmis sisään ajettavaksi ja yhdessä nuorten sekä koko henkilöstömme kanssa otamme ottaneet askeleen kohti uutta palvelutarjotinta. Osallisuus vaikuttaa keskeisesti palvelujemme suuntaamisessa. Tarjoamme kesätyöpaikkoja paljon osana yhteisötakuuta. Oppisopimuskäytäntö on käytössämme. Nuorten kesätyöllistymistä tuetaan 900 kesäsetelillä ja tarjoamme kesätyötä kaikkiaan 100 nuorelle. Palvelualueillamme tarjoamme myös nuorille mahdollisuuksia työharjoitteluun vuoden 2016 mukaisesti. Monimuotoisuutta tukevia ja maahanmuuttajille suunnattuja palveluita lisätään tarpeen vaatiessa, monikulttuurinen tausta huomioidaan palveluita suunniteltaessa. Maahanmuuttajataustaisten lasten, nuorten ja perheiden ohjautumista liikunnan pariin ja seuratoimintaan tuetaan. Palveluita lisätään jo maassamme asuville maahanmuuttajataustaisille henkilöille, alaikäisille yksin maahan tulleille lapsille ja nuorille sekä turvapaikanhakijoille. Yhteistyötä vahvistetaan monikulttuuristen järjestöjen ja vastaanottokeskusten kanssa. Humanitäärisin perustein maahan tulleille nuorille tarjotaan nuorisopalveluita. Liikunta- ja nuorisopalveluissa tuotetaan palveluita myös kumppanuuksin järjestöjen, seurojen sekä muun kolmannen sektorin palvelutuottajien kanssa. Tavoitteena on tuottaa palveluita laadukkaasti ja tuottavasti verkostoja hyödyntäen. Vahvistamme poikkitoiminnallista yhteistyötä eri toimialojen kanssa. Espoo on Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian yksi perustajajäsen. Mukana toiminnassa ovat Liikuntapalvelut, Haukilahden ja Leppävaaran lukio, Omnia, Laurea ja Aalto-yliopisto. Olemme sitoutuneet nuorten espoolaisten opiskelijaurheilijoiden tukemiseen yhteistyössä koulun kanssa. Nuoret urheilijat ovat toiminnan keskiössä ja tavoitteena on se, että urheilijat voivat tehdä kaksoisuraa eli urheilla ja opiskella tavoitteittensa suunnassa. Vuonna 2017 saamme kaupunkiin oman Urhea -koordinaattorin. Liikunta- ja ulkoiluolosuhteet sekä nuorisotilat pidetään käyttötarkoitustaan vastaavassa kunnossa. Tilojen käytössä päästään tehokkaampaan ja koordinoidumpaan käyttöön. Tavoitteena on parantaa tilojen käyttöastetta erityisesti nuorisotilojen osalta. Liikuntatilojen omavalvontaa lisätään ja otetaan asteittain käyttöön sähkölukot. Omavalvonnan ja sähköistyksen lisäämisellä on myönteinen taloudellinen vaikutus. Tilojen kunnossapitoa parannetaan laatimalla suunnitelmat lähiliikuntapaikkojen, nuorisotilojen ja leirikeskusten osalta. Lähiliikuntapaikat on kartoitettu kunnossapitosuunnitelman pohjaksi. Sähköisten järjestelmien ja palveluiden käyttö kasvavat. Tulosyksiköllä on oma Digitarina, joka antaa suuntaa näiden palveluiden kehittämiselle. Verkossa tehtävän nuorisotyön kautta kohdataan laaja määrä nuoria ja sosiaalinen media toimii palvelukanavana. Nuorisopalveluiden verkkotyöhön panostetaan. Viestintä ja markkinointi Vahvistamme Liikuntapalveluiden Espoo liikkuu -brändiä sitouttamalla lisää seuroja yhteisötunnuksen käyttöön. Espoo liikkuu on koko Espoon liikkujien ja liikuttajien yhteisö. Tapaamme seurat säännöllisesti ja lisäämme markkinoinnillista ja viestinnällistä yhteistyötä ja siten myös yhteistä näkyvyyttä. Espooliikkuu.fi sivusto kokoaa kaiken Espoon liikunnan samaan

3 paikkaan. Lisäksi sivusto osallistaa espoolaisia. Päivitämme sivustoa aktiivisesti yhdessä seurojen kanssa. Espoo liikkuu - brändistä saamme sateenvarjon espoolaiselle liikunnalle. Markkinoinnissa ja viestinnässä panostamme liikunta- ja olosuhdepalveluissa erityisesti matalan kynnyksen liikuntaan. Keskeisin kohde on lasten ja nuorten maksuttomat liikuntapalvelut sekä ulkoilun merkityksen korostaminen. Tuomme näkyviin myös lähiliikuntapaikkoja ja parannamme urheilupuistojen visuaalista ilmettä. Nuorisopalveluissa jatkamme Nuori Espoo -brändin jalkauttamista nuorisotiloille ja kaupungin kaikkien nuorisolle suunnattujen palveluiden tuomista Nuori Espoo brändin alle. Brändiä kehitetään verkkopalvelut edellä. Nuorisopalveluiden nettisivut on muutettu Nuori Espoo -sivuksi, joka kokoaa yhteen kaikki Espoon kaupungin nuorille tarjottavat palvelut. Palveluiden kokoaminen sivulle jatkuu yhteistyössä kaupungin muiden toimijoiden kanssa. Lisäksi Harrastushaku.fi -palvelun käyttöönotto tuo sivulle muiden toimijoiden tarjontaa nuorille ja laajentaa nykyisiä markkinointikanaviamme. Markkinoinnissa ja viestinnässä panostamme tarinan mukaisesti Nuori Espoo Liveen ja tapahtumakiertueeseen sekä nuorille maksuttomaan harrastustarjontaan. Nuori Espoo -brändissä keskeistä on nuorten osallistaminen ja nuorten itse tuottamien toimintojen ja tapahtumien sisältö. Tärkeimpiä markkinointi- ja viestintäkanaviamme ovat: Espoo liikkuu -lehti ja muu painettu materiaali, Länsiväylä -lehti, ulkomainonta, kaupungin internet-sivut, sosiaalinen media, pääkaupunkiseudun yhteinen harrastushaku.fi, espooliikkuu.fi -yhteisösivusto, sähköiset uutiskirjeet ja Wilma, jonka kautta saamme markkinoitua koululaisille suunnattuja maksuttomia palveluja. Myös infonäytöt lisääntyvät liikuntapaikoilla. Tapahtumat Tapahtumien merkitys liikunta- ja nuorisopalveluissa kasvaa edelleen ja Suomi 100 -juhlavuosi värittää vuoden tapahtumia ja toimintoja. Juhlavuoden teema, Yhdessä, vahvistaa ja monipuolistaa kumppanuuksin toteutettavia tapahtumia. Olemme aktiivinen toimija kaupungin tapahtumaverkostossa ja tulemme toteuttamaan kasvavasti yhteisiä hankkeita. Tammikuussa toista kertaa järjestettävä Ystäväluistelu Tapiolan Jääpuutarhassa on yksi hyvä osoitus yhdessä tekemisestä. Yksikössämme on valittu vuosittain toistuvia ankkuritapahtumia, minkä lisäksi etsimme uusia avauksia. Lisäämme mm. Pop-up toimintoja, joilla tuomme toimintojamme ja palveluita espoolaisille tutuksi, uusin tavoin ja hieman yllätyksellisestikin. Muita vuoden ankkuritapahtumia on mm. Nuorisopalvelujen järjestämä espoolaisille yhdeksäsluokkalaisille suunnattu Vaikuttamo ja Nuori Espoo Live, joka tullaan järjestämään ulkoilmatapahtumana Leppävaaran urheilupuistossa. Liikuntapalvelujen tapahtumia ovat mm. Kuninkuusravit ja Ice Skating Tour. Lisäksi toteutamme yhdessä seurojen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa kaksi Espoo Liikkuu -tapahtumaa. Tapahtumissa lapset ja nuoret pääsevät testaamaan eri lajeja ja toimintoja. Harrastusmaistiaisten tavoitteena on, että jokainen lapsi ja nuori löytäisi itselleen mieleisensä harrastuksen. Seurat ovat läsnä antamassa tietoja seuratoimintaan liittymisestä.

4 Henkilöstö ja kehittäminen Palveluidemme kehittämistavoitteet ja -toimenpiteet kirjataan tulosyksikön tuloskorttiin. Nostamme kehittämistoimenpiteitä vuosittain tehtävien arviointien kautta. Palveluitamme parannamme sekä henkilöstön että asiakkaiden kanssa. Olemme kiinnittäneet erityistä huomiota henkilöstön kuulemiseen osana kehittämistyötä. Henkilöstösuunnittelun osalta vakanssiemme määrä tulee pysymään edellisen vuoden tasolla. Olemme tehneet vakansseistamme tehtävänkuvaukset, joita päivitetään tarpeen mukaan. Palvelulupauksessa olemme sitoutuneet asiakaskohtaamisten parantamiseen, niiden ylittämiseen. Panostamme asiakaskohtaamiseen, lisäämme koulutusta ja yritämme löytää keinoja palvelulupauksen ylittämiseen. Henkilöstön osaamisen kehittämisen suunnittelu tehdään palvelualuekohtaisesti, painottaen ammatillisen osaamisen kehittämiseen. Koulutustarpeet käydään läpi kehityskeskusteluissa ja suunnitelma koulutusten osalta tehdään niiden perusteella. Liikuntapalveluissa liikunnanohjaustoiminnan henkilöstö pitää aktiivisesti yllä liikunnanohjaajan ammattitaitoaan osallistumalla liikunta-alan koulutuksiin. Erityisliikuntaosaamiseen koulutetaan liikunnanohjaajia ja nuoriso-ohjaajia. Lisäksi mahdollistetaan yhteiskoulutuksia, jossa osaamista jaetaan. Nuorisopalveluissa ammatillisen koulutuksen omaavien työntekijöiden määrä on hyvällä tasolla. Osaamisen kehittämisen tueksi lisätään mahdollisuuksia työnkiertoon nuorisopalveluiden sisällä (johtavat nuoriso-ohjaajat ja nuoriso-ohjaajat). Olosuhdepalveluissa tavoitteena on, että kaikilla työntekijöillä on kelpoisuusehtojen mukainen koulutus. Erityisesti liikuntapaikanhoitajien osalta kannustetaan kouluttautumaan liikuntapaikanhoitajan tutkintoon. Ammatillista osaamista lisätään työnkierrolla, jolla laajennetaan osaamista erilaisiin liikuntapaikanhoitajien työhön. Tulosyksikkötasoisesti yhteistä tietoteknistä osaamista kartoitettiin esimieskyselyllä talvella Kehityskeskusteluiden teemana vuosina nostetaan esiin ICT osaaminen sekä kaikille yhteisesti käytössä olevien ohjelmien ja järjestelmien osalta, että palvelukohtaisien järjestelmien osalta. Tavoitteena on määritellä palveluiden näkökulmasta keskeiset osaamisalueet ja sitä kautta arvioida koulutustarve. Vuoden 2017 Käynnistämme henkilöstön työhyvinvointia parantavia sekä osaamista kehittäviä toimenpiteitä. Tulosyksikön työhyvinvointiryhmä jatkaa toimintaansa ja toimii työhyvinvointi asioissa johtamisen tukena. Työhyvinvointiin liittyvät mittarit on kuvattu ja tavoitteemme tältä osin kirjataan vuosittain henkilöstösuunnitelmaan. Nostamme esiin kehittämistarpeita Kunta 10 henkilöstötutkimuksesta sekä vuosittain päivitettävistä riskienarvioinneista. Vuoden 2017 painopisteemme ovat sosiaalisen pääoman kehittämisessä sekä kehityskeskusteluiden hyödyllisyyden parantamisessa. Edelleen seuraamme ja tarkastelemme systemaattisesti sairauspoissaolojen kehitystä, sillä sairauspoissaoloilla on iso taloudellinen merkitys. Tarkastelun alla ovat erityisesti päivää kestäneet sairauspoissaolot. Vuonna 2016 käyttöönotetun projektisalkun hyödyntämistä jatketaan ja tavoitteena on, että kaikki projektipäällikkömme ovat EsPro- malli koulutuksen saaneita. Projektien tilannetta seurataan johdon projektisalkkukatselmuksissa strategian seuranta syklin mukaisesti.

5 Uusina projekteina tulosyksikössä on alkanut Slap shot - pilottiprojekti, jonka tavoitteena on edistää leiri väestöryhmistä tulevien lasten yhdenvertaisia mahdollisuuksia säännölliseen liikuntaharrastukseen ja liikunnalliseen elämäntavan omaksumista osaksi arkea. Liikunnallisen elämäntavan kehittämisen projekti jatkaa tavoitteenaan edistää ja tukea liikunnallista elämäntapaa. Tarkoituksena on tukea olemassa olevan liikuntatarjonnan lisäksi muita tahoja liikuttamaan kuntalaisia. Lisäksi Nuorisopalveluissa lähtee liikkeelle Espoo kaikille - vihapuheen ehkäisyn ja yhdenvertaisuuden edistämisen projekti. Jo aikaisemmin alkaneista projekteista jatkavat myös Monikulttuurisen liikuntapolku sekä Rock Academy. Digitaalisen nuorisotyön osalta jatketaan olemassa olevan pelitoiminnan sisältöjen kehittämistä hyödyntämällä nuorisonohjaajien osaamista. Digityötä osana nuorisonohjaajien työnkuvaa tehdään näkyvämmäksi ja mm. someosaamista vahvistetaan. Lisäksi käynnistetään Digi Nuori Espoo -hanke, jonka tavoitteena on kehittää toimintatapoja, joiden avulla digitaalisuus tuodaan osaksi espoolaista nuorisotyötä ja luodaan uudenlaisia tapoja kohdata nuoria. Hanke jakautuu kolmeen toisiinsa nivoutuvaan osaan: erilaisten digitaalisten medioiden sisällön tuottamiseen, pääasiassa Nuori Espoo -Youtube-kanavan kautta keskittyvään TubEsbooseen, digitaalisen musiikin tekemiseen sekä digipelaamiseen. Kansainvälistä toimintaa lisätään ja tehdään uusia avauksia, tavoitteena on myös saada luotua vakiintuneita käytänteitä tämän toiminnan osalta. Kansainvälisen työn osalta laaditaan koonti, jossa kokonaiskuva toiminnan laajuudesta avautuu. Tulosyksikkötasoisen tiedolla johtamisen tueksi vahvistetaan mittareiden ja tunnuslukujen arviointia. Syksyllä 2016 aloitettu työ näiden osalta jatkuu ja tilastollisen tiedonkeruun ohella panostetaan tuotteistamiseen, jonka osalta tuotteistamismallit on alustavasti tehty ja siihen liittyvät laskentamallit tehdään kevään 2017 aikana. Kaupunkitasoisessa PATU (=palvelujen tuotteistaminen) -projektissa on tarkoitus kehittää palvelujen tuottavuutta, tehokkuutta, taloudellisuutta ja vaikuttavuutta. Tarkoituksena on mahdollistaa palvelujen tuotantovaihtoehtojen vertailu ja optimointi sekä kehittää asiakasohjausta. Projektissa kehitetään tiedolla johtamista palvelujen tuotannonohjauksessa ja seurannassa kaikilla organisaatiotasoilla. Valmistellut toimintatavat otetaan käyttöön talousarvion 2018 valmistelussa, seurannassa ja raportoinnissa. Projektia toteutetaan vaiheittain ja useassa aliprojektissa. Mystery shopping- tyyppinen arviointityökalu otetaan nuorten käyttöön Nuorisopalveluissa. Asiakastyytyväisyyttä selvitetään uimahallien, ohjatun liikunnan ja nuorisotilojen osalta. Tulosyksikölle tulee vuosittain paljon palautetta eri kanavien kautta. Kaupungin internetsivujen palautejärjestelmän kautta saadaan yli 1000 kuntalaispalautetta vuosittain. Seuraamme tämän järjestelmän vastausaikoja ja tavoitteena on saada vastausaikoja lyhennettyä. Investointiosa Liikuntapaikkojen perusparantamiseen on käytettävissä euroa ja koneisiin ja kalustoon euroa.

6 Suunnitelma 2016 palvelualueittain 1. OLOSUHTEET - palvelualue Toiminta Liikunta- ja nuorisotilat pidetään käyttötarkoitustaan vastaavassa kunnossa ja niiden aukioloajat pidetään vähintään edellisen vuoden tasolla. Verkkomaksamista kehitetään venepaikkomaksun sekä uimahalli - ja kuntosalituotteiden oston osalta. Nuorisotiloille hankitaan suunnitelman mukaisesti liikuntavälineitä. Nuorisojärjestöjen leirivälinelainaamo toteutetaan omana palveluna. Kesätyöntekijöitä palkataan uimarantojen valvontaan sekä urheilupuistojen ja ulkoilualueiden siivous- ja kunnossapitotehtäviin. Myös leirivälinelainaamon toiminta toteutetaan osin kesätyöntekijöillä. Kalusto Koneet ja kalusto määrärahalla euroa hankitaan mm. seuraavia laitteita, koneita ja muita välineitä: - Septi-imulaitteita - Säterinpuiston tekojään kylmälaitteisto - Säterinpuiston lähiliikuntavälineet - Leppävaaran maauimalan tulostaulu - Tekonurmien hoitokone - Kirkkojärven ja Järvenperän nuorisotilojen ensikertainen kalustaminen Perusparantaminen Liikuntapaikkojen perusparantamiseen on varattu euroa. Sillä parannetaan olosuhteita mm. seuraavasti: - Uusitaan Kivenlahden F ja Haukilahden I laiturit - Uusitaan Gåsgrudetin ulkoilusaarella keittokatos ja suojasataman laiturilaudoitus. - Uusitaan Otaniemen yu-radan pinnoite sekä jalkapallonurmi - Espoonlahden urheilupuiston tekojään rakentamistyöt - Pallokenttien valaistuksen parantaminen - Ulkoilureittien valaistuksen parantaminen - Urheilupuistojen lähiliikuntalaitteita

7 Kumppanuus Espoonlahden sekä Leppävaaran urheiluhallien, Tuulimäen väestönsuojan liikuntatilojen, Otaniemen, Kauklahden ja Metsämaan urheilukenttien valvontaa toteutetaan yhteistyössä urheiluseurojen kanssa. Venekerhojen kanssa tehdään sopimukset satamien käytöstä ja mahdollistetaan kerhojen laitureiden rakentaminen heidän omasta toimesta. Liikuntapaikat ja -tilat: Urheilupuistot: Syksyllä valmistuu uusi liikuntapuisto, Säterinniitty. Liikuntapuistossa on iso tekonurmi, juoksusuora sekä lähiliikunta-alue. Talvella alueelle tehdään tekojää. Espoonlahden urheilupuistoon tehdään talviajaksi tekojää. Matinkylän jäähallin purkutyöt alkavat keväällä, purun jälkeen Jääurheilun Tuki ry aloittaa uuden jäähallin rakentamisen. Tapiolan urheilupuistoon tehdään vapaassa käytössä oleva kuntosalikontti. Uimahallit Tapiolan uimahalli on pois käytöstä peruskorjauksen takia. Leppävaaran maauimalan palveluja kehitetään mm. lisäämällä kulkuporttien määrää. Leirikeskukset: Kattilaniemen leirikeskuksen portit uusitaan. Sierlan leirikeskukseen rakennetaan saniteettitilat ja Luukista jäävä pienpuhdistamo siirretään Sierlaan. Luukin leirikeskus yhdistetään kunnallistekniikkaan ja kiinteistölle tuodaan valokuituyhteys. Merellinen ulkoilu Merellisissä ulkoilupalveluissa parannetaan ja peruskorjataan nykyisiä rakenteita satamissa, ulkoilusaarissa ja uimarannoilla. Saaristokuljetuksia järjestetään kohdennettuna tilastollisesti vilkkaimpaan kävijä ajankohtaan. Ulkoilusaarissa keskitytään nykyisten rakenteiden ja palveluiden ylläpitämiseen ja niiden valvonta sekä huolto toteutetaan nykyisellä tasolla. Veneväylien tarkastukset tehdään yhdessä Espoon meripelastusyhdistyksen kanssa ja tarvittavat korjaukset tehdään omana työnä. Kivenlahden sataman F-laituri uusitaan kokonaan. Laiturin perusparannus valmistuu keväällä ennen purjehduskauden alkua. Venesatamien kuntokartoitus päivitetään ja muut perusparannuskohteet valitaan sen perusteella ja ne toteutetaan joko keväällä tai syksyllä. Venekerhojen kanssa tehdään heidän hallinnassaan olevien satamien tai venepaikkojen käytöstä sopimukset, joissa mahdollistetaan myös kerhojen omat laituri-investoinnit. Venesatamasääntö päivitetään. Venesatamien ostopalvelu vartiointia jatketaan entisellä tasolla.

8 Merelliset ulkoilupalvelut on mukana suunnittelemassa ja rakentamassa uusia talvisäilytysalueita Ämmäsmäkeen, Skatanniittyyn ja Kauklahteen. Merelliset ulkoilupalvelut osallistuu tiiviisti Finnoon sataman kaavoitukseen ja satamien kehittämis- ja rakentamissuunnitelmien tekoon pyrkimyksenä niiden käytön tehostamiseen ja kaupunkirakenteen sovittamiseen niiden toimintojen kanssa. Venekerhojen ja eri veneilyalan toimijoiden kanssa tehdään tiivistä yhteistoimintaa alan kehittämiseksi. Merelliset ulkoilupalvelut osallistuu osaltaan rantaraitin kehittämiseen hallinnassaan olevilla venesatama- ja uimaranta-alueilla. Kalastuksen osalta kohdistetaan painopiste kalavesien hoitoon, kalastuksen järjestämiseen ja kalastuksen valvontaan yhdessä Helsinki-Espoon kalastusalueen ja venepoliisin sekä rajavartioston kanssa. Mannerulkoilu Mannerulkoilun painopiste on nykyisten ulkoilureittien perusparantamisessa sekä niiden laajentamisessa yhdessä teknisen keskuksen kanssa siten, että ne olisivat paremmin saavutettavissa ja ottaisivat huomioon mahdollisimman monen käyttäjäryhmän. Hiihtolatujen kunnossapito hoidetaan vähintään edellisen vuoden tasoisesti olosuhteiden niin salliessa. Oittaan ja Leppävaaran lumetusasemat mahdollistavat hyvät hiihto-olosuhteet myös vähälumisina talvina. Luonnonjääkenttien jäädytys priorisoidaan alkutalvesta. Jäädytys aloitetaan alueittain isoimmilta kentiltä ja jäädytettävien kenttien määrää lisätään jos sääolosuhteet sen mahdollistaa. Espoossa on n. 200 km hiihtolatua sekä n. 100 jääkenttää. Ulkoilualueiden keittokatokset ja puuceet tarkastetaan ja kunnostetaan tarvittaessa. Jäte- ja puuhuolto alueille hoidetaan aikaisempien vuosien tasoisesti. Äijänpellon frisbeegolfradan suunnittelu etenee ja rakennustyöt on tarkoitus aloittaa kesällä Maastopyöräilyreittien suunnittelu aloitetaan yhdessä kaupunkitekniikankeskuksen kanssa. Ulkoilureittien ja kuntoratojen varsille lisätään edelleen ulkokuntotelineitä. Leppävaaran kuntoradan sprinttiladun suunnittelua jatketaan ja rakennustyöt alkavat kesällä Keskuspuiston ulkoilureittien talvikunnossapitoa jatketaan ja aurattavien reittien määrää lisätään uusien rakennettujen reittien osalta. Pallokenttien ja kuntoratojen valaistuksia parannetaan sekä kenttien suoja-aitoja uusitaan. Pallokenttien pinnoitteita parannetaan. Luonnonjäille tehtävien hiihtolatujen ja luisteluratojen asiakasturvallisuuteen sekä kunnossapidon työturvallisuuteen liittyvä hanke siirtyi vuodelle Espoon kaupunki on sitoutunut olemaan mukana hakkeessa. Hankeidea on lähtöisin osallistuvien kaupunkien ja kuntien liikuntatoimien tarpeista parantaa käyttäjien asiakasturvallisuutta ja työtekijöiden työturvallisuutta. Ennen uimakauden alkua uimarannat tarkistetaan sukeltajien toimesta. Rantojen hiekka-alueet, laiturit sekä pukukopit kunnostetaan. Uimarantojen valvonta järjestetään edellisen vuoden tasoisesti. Uimarantojen valvontaan palkataan n. 30 kesätyöntekijää, jotka huolehtivat uimarantojen valvonnasta ja siivouksesta koulujen kesäloman ajan. Espoossa on yhteensä 21 yleistä uimarantaa joista valvottuja rantoja on seitsemän.

9 2. LIIKUNTAPALVELUT - palvelualue Tilavaraus- ja seuratoiminta Liikuntapalveluja kehitetään yhteistyössä espoolaisten yhdistysten kanssa. Urheiluseurojen ja muiden liikuntaa toteuttavien toimijoiden kanssa järjestettäviä säännöllisiä aluetapaamisia kehitetään. Liikunnanopettajien kanssa tiivistetään yhteistyötä, tapaaminen keväällä. Valvottuja kouluja tullaan edelleen muuntamaan omavalvontaan. Seuroille järjestetään perehdytys paikan päällä omavalvontakouluissa.. Vuonna 2014 Etelä-Suomen liikunta- ja urheilun kanssa yhteistyössä järjestettyjä espoolaisten urheiluseurojen toimijoille tarkoitettuja maksuttomia koulutustilaisuuksia (kaksi tilaisuutta) tullaan järjestämään tänäkin vuonna seurojen toiveita kuunnellen. Seuraposti lähetetään n. 900 seuratoimijalle kuusi- kahdeksan kertaa vuodessa. Tavoitteena ylläpitää liikuntapalveluiden ja seuratoimijoiden välistä säännöllistä tiedottamista. Töpinät perheliikuntaa, lapsille 2-8-vuotiaille vanhempien kanssa, toteutetaan alueellisesti Espoonlahdessa, Keski-Espoossa, Leppävaarassa, Matinkylässä, Pohjois-Espoossa ja Tapiolassa. Wau kerhojen (n 80) toiminta jatkuu maksuttomana 1-4 luokkalaisille, toiminnassa mukana 2526 lasta ja yhteensä käyntiä. Järjestämisestä vastaa Wau ry. Muuvi- toimintaa laajennetaan edelleen, lajeina: kuplafutis, miekkailu, parkour, rullalautailu, salibandy, uinti ja uimahyppy. Uusina lajeina itsepuolustuslajit ja tramboliinivoimistelu. Jumppi kerhoja lisätään 7-9 luokkalaisille. Toimintaa järjestetään Tapiolassa, Espoonlahdessa, Leppävaarassa ja Pohjois-Espoossa. Lajeina airyoga, akrobatian alkeet, cross training, dance, kuntonyrkkeily, mailapelit, ryhmäliikunta ja ultimate. Alaikäisille turvapaikanhakijoille järjestetään tarpeen mukaisesti liikuntatoimintaa Helsinki Human Rightsin sekä espoolaisten urheiluseurojen kanssa. Liikuntatilojen sähköinen varausjärjestelmä on vaihtunut uuteen Innofactorin resurssivarausjärjestelmään. Sähköistä tilanvarausjärjestelmää kehitetään edelleen käyttäjäystävällisemmäksi. Tason (otteluiden asettamisohjelma) otetaan käyttöön keväällä. Myönsimme vuonna 2016 tilapäisen koulumajoituksen yhteensä nuorelle. Vuoden 2017 suurimmat majoitusta vaativat tapahtuma tulevat olemaan Tallink Tournament koripalloturnaus sekä Stafettkarneval. Leppävaaran lukioon on asennettu paloportaat, joka mahdollistaa majoittumisen II-kerrokseen. Liikunnanohjaustoiminta Matalan kynnyksen liikuntapalveluita eli Liikuntaa ilman ennakkoilmoittautumista -liikuntaryhmiä, jotka ovat avoimia kaikille, lisätään. Liikuntakurssien sähköistä ilmoittautumiskäytäntöä arvioidaan ja pyritään löytämään uusia menetelmiä laadun toteutumiseksi. Liikuntakurssiilmoittautumisia jaetaan kohderyhmittäin ja alueittain pienempiin osiin ruuhkan helpottamiseksi.

10 Luontoliikunta ja tasapaino näkyvät ohjatun liikunnan tuntisisällöissä ja toiminnassa. Teemat värittävät ryhmäliikuntaa keskeisten valtakunnallisten teemapäivien mukaisesti. Rantaraittia hyödynnetään ohjatun liikuntatoiminnan toteutuksessa erityisesti kesäliikuntatoiminnassa ja erilaiset ulkoiluaktiviteetit monipuolistavat liikuntatarjontaa. Liikunnanohjaustoiminnan asiakastyytyväisyyttä mitataan, ja sen tulee pysyä hyvällä tasolla. Kuntalaisten omaehtoisen liikkumisen tueksi luodaan uusia toimintatapoja kuvaamalla liikuntavideoita, jotka kannustavat liikkumiseen ja antavat siihen ohjeita. Videoita kootaan internetsivuille ja sosiaaliseen mediaan. Ryhmäliikunnan tuntikuvaukset päivitetään niin, että niiden houkuttelevuutta parannetaan visuaalisesti. Eri suuralueilla toteutetaan pop up liikuntaa. Liikuntaneuvonta-asiakkaiden määrä lisätään. Tähän pyritään löytämällä suunnitelmallisesti uusia kohderyhmiä ja samalla varmistetaan olemassa olevien toimintatapojen laatu. Erityisesti mielenterveysyhteistyötä korostetaan yhteistyössä HUSin kanssa. Polku kuntoutujasta liikkujaksi sekä liikunnan lisääminen elämänkulun eri vaiheissa huomioidaan osoittamalla muun muassa kiintiöpaikkoja liikkumisryhmiin sosiaali- ja terveyspalveluista, kutsunnoista ja HUSista. Seniorit 68+ toimintaa laajennetaan etsimällä uusia toimintamuotoja erityisesti vesiliikunnan osalta sekä isoja tiloja käyttöönottamalla. Vapaaehtoisia koulutetaan ulkoiluystäviksi ja jatketaan Eläkeiän kynnyksellä -projektia pilottikoulutuksilla. Uintiystävä-tuotetta ja erityisrannekkeiden markkinointia lisätään. Tapahtumat suunnataan kaikenikäisille ja niin, että myös erityisliikkujat pääsevät niihin mukaan. Stadium Sport Camp -leirillä toteutetaan sovelletun liikunnan päiväleiri. Movendosta, eli sähköistä valmennustyökalua käytetään kaikissa aikuisten liikuntaa ja painonhallintaa -ryhmissä. Tällä halutaan varmistaa asiakkaan ja liikunnanohjaajan välinen yhteydenpito, antaa tukea liikunnallisen elämäntavan aloittamisessa ja seurata asiakkaan edistymistä prosessin aikana. Koululaisille suunnattua liikuntapolku KULPS tarjottimen tarjontaa joudutaan vähentämään ja järkeistämään. Uimaopetuksen uinninoppimistuloksiin pyritään opetussuunnitelman mukaisesti myös jatkamalla tekniikkaopetusta 5.- ja 6. -luokkalaisille. Tapiolan uimahalliremontin vuoksi uimaopetusryhmät järjestetään Leppävaaran ja Espoonlahden uimahalleissa oppilaskuljetuksineen. Henkilöstölle suunnatut ohjatut liikuntapalvelut kilpailutetaan nykyisen sopimuskauden päättyessä. Projektit Liikunnallisen elämäntavan kehittäminen Projektilla edistetään ja tuetaan liikunnallista elämäntapaa ja tuetaan olemassa olevan liikuntatarjonnan lisäksi muita tahoja liikuttamaan kuntalaisia. Olennainen osa tätä on liikuntaan kannustaminen tai liikunnan pariin asiakkaiden saattaminen. Espoon Liikuntapalveluilla ei ole resursseja itse tavoittaa kaikkia kuntalaisia, vaan kumppanuuksien kautta pyrimme tavoittamaan lisää henkilöitä, jotka eivät meidän pariin itsenäisesti hakeudu. Koko Espoo liikkuu. Erityisesti halutaan tavoittaa liikkumattomat, vähän liikkuvia tai liikuntarajoitteisia henkilöitä ja auttaa heidät liikunnan pariin. Hankkeeseen sisältyy Iloisesti liikkumaan - sovelletun liikunnan koulutukset, Liikuntaneuvonnan kehittäminen (Mikä mieltä motivoi - motivoiva keskustelu liikuntaneuvonnan tukena - luento), Luontoliikunta kuntalaisten arkeen (suunnistusvälineistön hankinta), Lasten ja

11 nuorten liikunnan kehittäminen (Perhetöpinöiden lisääminen ja kuntosalikorttien markkinointi nuorille) ja Eläkeiän kynnyksellä olevien ikääntyvien kuntalaisten liikunnallisen elämäntavan tukeminen. Olemme anoneet hankkeelle Liikunnallisen elämäntavan kehittäminen Espoossa jatkoaikaa keväälle asti. Eläkkeelle jäävien pilotti on iso osa Liikunnallisen elämäntavan hanketta. Tämä on mallinnettu ja se toteutus tapahtuu kevään 2017 aikana. Yhteistyöverkosto on luotu toteutusta varten. Jatkoaikaa on myönnetty. Monikulttuurinen liikuntapolku 2017 Projektilla halutaan tukea maahanmuuttajataustaisten kohderyhmien ohjautumista liikunnan pariin ja seuratoimintaan. Yksi hankkeen päätavoitteista on lisätä maahanmuuttajaväestön aktiivista osallistumista monipuoliseen liikuntatoimintaan. Hankkeessa arvostamme yhteistyötä, joka toteutuu eri toimijoiden kesken. Hankkeeseen sisältyy lasten sekä nuorten liikuntaa ja aikuisten terveyttä edistävää liikuntaa. Naiset ja tytöt on myös erikseen pyritty huomioimaan. Toimintaan ovat kaikki tervetulleita, jolloin mahdollistetaan kohtaamisia kantasuomalaisten kanssa. Espoon monikulttuurista liikuntapolku -hanketta on edelleen uudistettu ja monipuolistettu, uusia lajeja on tarjolla ja Espoon eri alueet on otettu huomioon. Uusien kohtaamispaikkojen ja liikuntalajien sekä suosittujen ryhmien lisätarjonnalla pyritään löytämään taas uusia liikkujia. Liikuntaryhmiä markkinoidaan erityisesti monikulttuurisiin verkostoihin. Hankkeen toiminnalla pyrimme siihen, että maahanmuuttajataustaiset henkilöt integroituvat yhteiskuntaamme ja tämä auttaa myös kotouttamisprosessia. Maahanmuuttajat saavat käyttää kaikille tarkoitettuja kuntien liikunta- ja urheiluseurojen palveluja ja hanketoiminnan avulla voimme paremmin ohjata heitä myös muuhun kuin hankkeen toimintaan mukaan. Toiminnan periaatteena on edelleen matalan kynnyksen liikunnan järjestäminen, jossa osallistumismaksut, monimutkaiset ilmoittautumiskäytännöt ja muut mahdolliset kynnykset osallistumiseen pyritään minimoimaan. Liikuntaa ei myöskään markkinoida pelkkinä monikulttuurisina liikuntaryhminä, vaan kaikille suunnattuina, jolla tuetaan kohtaamisia valtaväestön ja maahanmuuttajien välillä. Toiminta toteutetaan yhteistyössä seurojen ja yhdistysten kanssa. Vuoden 2016 Monikulttuurinen liikuntapolku -hankkeelle on anottu jatkoaikaa asti, koska toimintaa ei vuonna 2016 voitu toteuttaa suunnitelmien mukaisesti Tapiolan uimahallin remontin takia. Jatkoaikaa on myönnetty. 3.NUORISOPALVELUT - palvelualue Tarjoamme Nuori Espoo Suuntaamon mukaisesti toimintaa ensisijaisesti vuotiaille nuorille. Toissijainen kohderyhmämme ovat 9-28-vuotiaat nuoret. Tarjoamme kivaa tekemistä nuorille syksystä 2017 alkaen 20:llä nuorisotilalla Järvenperän ja Kirkkojärven nuorisotilojen valmistuttua. Nuorisotiloilla toteutettavilla pienryhmätoiminnoilla tarjotaan erilaisia harrastusmahdollisuuksia. Lisäksi nuorisotiloilla on mahdollisuus kohdata avoimessa toiminnassa kavereita vapaamuotoisesti. Nuorisotiloilla nuoret voivat suunnitella, toteuttaa ja arvioida toimintaa. Tavoitteenamme on, että nuoret kokevat nuorisotilamme paikkoina, joissa nuorille on tarjolla kivaa tekemistä yhdessä kavereiden kanssa, sekä riittävästi aikuisten aikaa kohtaamiseen. Toimintamme pääpainopiste on nuorten kohtaamisessa. Toteutamme palvelujemme tuottamisessa positiivisen diskriminaation periaatetta: Huomioimme että alueilla on erilaisia tarpeita. Tarjoamme palvelujamme ympäri vuoden, kolmen toimintakauden puitteissa, jotka ovat kevät, kesä ja syyskausi. Kesäkauden pääasiallinen kohderyhmämme ovat 9-17-vuotiaat nuoret. Kesätoiminnassamme painotamme päiväleiritoimintaa, sekä liikkuvaa nuorisotyötä. Nuorten

12 kesätyöllistymistä tuetaan 900 kesäsetelillä. Vuonna 2017 Kesäseteliin ovat oikeutettuja vähintään 15 vuotta täyttävät ja enintään 19 vuotta täyttävät espoolaiset. Nuorisopalvelut tarjoaa kesätyöpaikan yhteensä 12:lle nuorelle. Pääosa kesätyöpaikoista on suunnattu 15 vuotta täyttäneille nuorille, mutta pilotoimme työlainsäädännön puitteissa 14 vuotta täyttäneiden kesätyöllistämistä lyhyemmillä jaksoilla. Vuonna 2017 toteutamme kaikilla alueillamme pop up -toimintaa, joka on lyhytkestoista ja yllätyksellistä, palvelulupauksen ylittämiseen pyrkivää toimintaa nuorten arkiympäristöissä (mm. kauppakeskukset, rannat, torit, tapahtumat jne.) Pop up -toiminnan mahdollistamiseksi käynnistämme ympärivuotisen liikkuva nuorisotila, Nuori Espoo paku -toiminnan. Pop uptoiminnan suunniteluun otamme nuoret mukaan kehittämiskumppaneiksemme. Vuoden 2017 nuorisopalveluiden tapahtumissa huomioidaan Suomi 100 -juhlavuosi. Keskeisimmät tapahtumamme ovat Nuori Espoo Live -konsertti Espoo-päivänä, sekä syksyllä kolmatta kertaa toteutettava Nuori Espoo -tapahtumakiertue. Lisäksi olemme aktiivisesti mukana pääkaupunkiseudun yhteisissä Reaktori- ja Loiste -tapahtumissa, sekä Rock Academy - toiminnassa. Kouluyhteistyömme kohdistuu ensisijaisesti vuotiaisiin nuoriin, huomioiden siirtymä alakoulusta yläkouluun. Lisäksi tarjoamme kerhotoimintaa ensisijaisesti luokkalaisille kouluilla, joiden lähialueella ei ole muuta harrastustoimintaa tarjolla. Kohdennettua pienryhmätoimintaa järjestämme tarvittaessa jo 9-vuotiaille nuorille. Työntekijämme ovat mukana koulujen yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä ja tarjoamme opetussuunnitelmaa tukevaa teemoitettua toimintaa luokkien oppilaille sovitusti. Teemme mahdollisuuksiemme mukaan yhteistyötä Jopo-luokkien ja Kaikki käy koulua -hankkeen kanssa. Vuoden 2017 keskeinen kehittämiskohteemme on 16+ nuorten matalan kynnyksen palvelukokonaisuus, jossa tavoitteena on kumppanuudessa Espoon kaupungin, Helsingin Diakonissalaitoksen, Kalliolan Nuoret ry:n, Monik ry:n ja Omnian kanssa yhteen sovittaa peruskoulunsa päättäneille nuorille tarjolla olevat palvelut siten, että nuori löytää tarvitsemansa palvelut helposti yhdestä paikasta ja palvelupolkumme ovat eheät. Nuorisopalvelujen osalta keskeisiä toimijoita ovat Ison Omenan Palvelutorin tiimi sekä Tajua mut! -toimintamallin työntekijät. Yhteistoiminnan kehittämistä koordinoi nuorisopalvelupäällikkö. Olemme aktiivisesti mukana turvapaikanhakijanuorten ja uusien espoolaisten nuorten kotoutumista tukevien palveluiden järjestämisessä. Kehitämme vihapuheen vastaista ja yhdenvertaisuuden edistämistä toteuttavaa toimintaa yhdessä nuorten kanssa. Koulutamme nuoria ja henkilöstöämme ihmisoikeuksiin ja vihapuheeseen liittyvissä teemoissa yhdessä yhteistyökumppaneidemme kanssa. Kehitämme digitaalista nuorisotyötä videoiden, konemusiikin ja pelitoiminnan keinoin. Luomme nuorisopalveluihin digitaalisen nuorisotyön tarinan, sekä konkreettisen toimintasuunnitelman. Hyödynnämme sosiaalisen median kanavia toimintamme markkinoinnissa ja viestinnässä nuorten kanssa. Jatkamme nuorisopalveluiden toiminnan pelillistämistä NECREW ( -toiminnalla. Sähköisten järjestelmien kehittäminen on merkittävässä roolissa mm. avustusjärjestelmän osalta. Jatkamme nuorten osallisuus- ja lähivaikuttamismahdollisuuksien parantamista mm. laajentamalla osallistavan budjetoinnin ManiMiitti-toimintaa Matinkylän alueelle.

13 Teemme yhteistyötä Nuorisovaltuuston kanssa mm. osallistumalla Vaikuttamo -tapahtuman toteutukseen. Osoitamme työntekijäresurssia Nuorisovaltuuston koulutustilaisuuksiin. Tuemme nuorten muille nuorille järjestämää toimintaa kohdeavustuksin. Tuemme nuorisoyhdistysten ja nuorten toimintaryhmien toimintaa avustuksilla, antamalla tiloja käyttöön sekä lainaamalla toimintavälineitä. Vuonna 2017 kehitämme Suuntaamon linjaustemme mukaisesti yhteistyötä ja kumppanuuksia nuorisojärjestöjen kanssa. Järjestämme jokaisella suuralueella kumppanuustapaamisen, jonka tavoitteena on konkreettisen yhteistyön toteuttaminen. Mahdollistamme järjestöille ryhmätoiminnan järjestämisen suuremmilla nuorisotiloillamme oman toimintamme kanssa rinnakkain nuorisotilojen aukioloaikana. Ohjaamme aktiivisesti nuoria järjestöjen palveluihin hyödyntäen -palvelua. Kutsumme vuosittain kaupunkitasoisesti järjestötoimijoita yhteisiin kehittämispäiviin. Kehitämme nuorisopalveluiden ja järjestöjen välistä tiedottamista. Kutsumme järjestöjä kumppanuuteen kanssamme erityisesti 9-11-vuotiaille suuntautuvan kerhotoiminnan järjestämisessä. Vahvistamme vapaaehtoisten toimintamahdollisuuksia nuorisotyössä ja kutsumme vapaaehtoisia mukaan toiminamme järjestämiseen omien mielenkiinnon kohteidensa ja vahvuuksiensa mukaan. Olemme mukana kaupunkitasoisessa vapaaehtoistyön kehittämisessä.