380 LIIKUNTA- JA NUORISOPALVELUJEN TULOSYKSIKÖN KÄYTTÖSUUNNITELMAN TEKSTIOSA. Suunnitelma 2016 liikunta- ja nuorisopalvelut, yhteinen osa

Transkriptio

1 380 LIIKUNTA- JA NUORISOPALVELUJEN TULOSYKSIKÖN KÄYTTÖSUUNNITELMAN TEKSTIOSA Suunnitelma 2016 liikunta- ja nuorisopalvelut, yhteinen osa Liikunta- ja nuorisopalvelut -yksikön tarjoamien palvelujen takaamiseksi on allekirjoitettu tulosyksikön johtamisen sopimus. Yksikön toimintamallit viedään johtoryhmien kokouksista palvelualueille ja työpistekokouksiin samoin periaattein. Tapaamisten ja kokousten merkitys korostuu sisäisen viestinnän ja vahvan vuorovaikutuksen vuoksi. Tavoitteena on oikeasisältöisen tiedon kulku läpi organisaation. Organisaatiossamme yksi haasteista on yhteenkuuluvuuden tunteen rakentaminen. Sopimallamme toimintakulttuurilla siirrämme poikkihallinnollisuutta poikkitoiminnallisuuteen. Tästä on olemassa arkityön sujuvoittamisen esimerkkejä. Lisäksi suunnittelemme ja toteutamme yhdessä. Palveluitamme johtaa tulosyksikön sekä palvelualueiden johto yhdessä markkinoinnin, viestinnän, tapahtumien sekä palvelujen kehittämisen asiantuntijoiden kanssa. Palvelualueita tuetaan palvelujen johtamisessa, mm. vuosikellon rakentamisessa, tärkeimpien ankkuritapahtumien tuottamisessa ja toteutuksessa, markkinoinnissa ja viestinnässä sekä palvelujemme kehittämisessä, arvioinnissa ja seurannassa. Tulosyksikön painotuksia ovat liikkumisen ja harrastetoiminnan osalta matalankynnyksen toimintojen kehittäminen paitsi nuorille myös aikuisille ja senioreille. Monikulttuurista toimintaan on enemmän. Yksikkömme tarjoaa mainion mahdollisuuden auttaa asukkaita integroitumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan. Aktivoimme ihmisiä, jotka liikkuvat vähiten eivätkä he ole missään seura- tai järjestötoiminnoissa mukana. Lisäämme osallistumista kysymällä suoraan kuntalaisilta heidän toiveistaan ja osallistumisen toteutustavoista. Haluamme rinnallemme vapaaehtoisia vertaisohjaajiksi. Tarvitsemme heitä varsinkin senioreidemme liikuttamisessa. Järjestö- ja seurayhteistyö tiivistyy. Seuratoiminnan avulla saamme toteutettua suuren osan tavoitteistamme: laajentuvat leiritoiminnat, runsaammat matalan kynnyksen toiminnat sekä alati kasvavan senioriliikunnan. Nuorisojärjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä tiivistetään ja yhteistä Nuori Espoo-kumppanuutta rakennetaan. Lasten ja nuorten matalan kynnyksen harrastustoimintamahdollisuuksia ja sosiaalisia verkostoja rakentavaa toimintaa lisätään. Malleja kehitetään ja jatketaan Wau-, Muuvi- sekä Jumppi toimintaa. Tarjoamme liikunnallista kerhotoimintaa nuorisotiloilla ja luomme matalan kynnyksen lähiliikuntapaikkoja yhdessä muun kaupungin toimijoiden kanssa. Eri tulosyksiköt kartoittavat koululaisille aamu- ja iltapäivisin järjestettävää kerhotoimintaa. Sen avulla saamme kokonaiskuvan kerhojen määrästä, sijainnista, tuottajista sekä siitä, kuinka paljon toiminta tavoittaa espoolaisia lapsia ja nuoria kussakin ikäluokassa. Kartoituksen avulla löydämme katvealueet, joissa kerhotoimintaa ei joko ole lainkaan tai niissä on tilaa.

2 Kerhotoiminnan kartoituksessa otetaan huomioon kaikki ala- ja yläkoululaisille järjestettävät kerhot, jotka tapahtuvat aamuisin klo tai iltapäivisin klo välillä. Suuntaamo -hanke valmistuu ja yhdessä nuorten sekä koko henkilöstön kanssa otamme askeleen kohti uutta palvelutarjotinta. Osallisuus vaikuttaa keskeisesti palvelujemme suuntaamisessa. Suuntaamo- työskentelyyn osallistui 715 nuorta nuorisotiloilta ja Nuorisovaltuustosta. Lisäämme osana yhteisötakuuta kesätyöpaikkoja. Oppisopimuskäytäntö on käytössämme. Nuorten kesätyöllistymistä tuetaan 900 kesäsetelillä ja tarjoamme kesätyötä kaikkiaan 148 nuorelle. Yhdessä seurojen ja muiden kumppaneidemme kanssa tarjoamme kaikkiaan lähes 200 kesätyöpaikkaa. Palvelualueillamme tarjoamme myös nuorille mahdollisuuksia työharjoitteluun vuoden 2015 mukaisesti. Monimuotoisuutta tukevia ja maahanmuuttajille suunnattuja palveluita lisätään ja monikulttuurinen tausta huomioidaan palveluita suunniteltaessa. Maahanmuuttajataustaisten lasten, nuorten ja perheiden ohjautumista liikunnan pariin ja seuratoimintaan tuetaan. Palveluita lisätään jo maassamme asuville maahanmuuttajataustaisille henkilöille, alaikäisille yksin maahan tulleille lapsille ja nuorille sekä turvapaikanhakijoille. Yhteistyötä vahvistetaan monikulttuuristen järjestöjen ja vastaanottokeskusten kanssa. Humanitäärisin perustein maahan tulleille nuorille tarjotaan nuorisopalveluita. Liikunta- ja nuorisopalveluissa tuotetaan palveluita myös kumppanuuksin järjestöjen, seurojen sekä muun kolmannen sektorin palvelutuottajien kanssa. Tavoitteena on tuottaa palveluita laadukkaasti ja tuottavasti verkostoja hyödyntäen. Vahvistamme poikkitoiminnallista yhteistyötä eri toimialojen kanssa. Espoo on Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian yksi perustajajäsen. Mukana toiminnassa ovat Liikuntapalvelut, Haukilahden ja Leppävaaran lukio, Omnia, Laurea ja Aalto-yliopisto. Olemme sitoutuneet nuorten espoolaisten opiskelijaurheilijoiden tukemiseen yhteistyössä koulun kanssa. Nuoret urheilijat ovat toiminnan keskiössä ja tavoitteena on se, että urheilijat voivat tehdä kaksoisuraa eli urheilla ja opiskella tavoitteittensa suunnassa. Liikunta- ja ulkoiluolosuhteet sekä nuorisotilat pidetään käyttötarkoitustaan vastaavassa kunnossa. Tilojen käytössä päästään tehokkaampaan ja koordinoidumpaan käyttöön. Tavoitteena on parantaa tilojen käyttöastetta erityisesti nuorisotilojen osalta. Liikuntatilojen omavalvontaa lisätään ja otetaan asteittain käyttöön sähkölukot. Omavalvonnan lisäämisellä on myönteinen taloudellinen vaikutus. Tilojen kunnossapitoa parannetaan laatimalla suunnitelmat lähiliikuntapaikkojen, nuorisotilojen ja leirikeskusten osalta. Lähiliikuntapaikoista tehdään kartoitus kunnossapitosuunnitelman pohjaksi. Sähköisten järjestelmien ja palveluiden käyttö kasvavat. Kirjoitamme tulosyksikön Digitarinan, joka antaa suuntaa näiden palveluiden kehittämiselle. Verkossa tehtävän nuorisotyön kautta kohdataan laaja määrä nuoria ja sosiaalinen media toimii palvelukanavana.

3 Viestintä ja markkinointi Vahvistamme Liikuntapalveluiden Espoo liikkuu -brändiä sitouttamalla seurat yhteisötunnuksen laajempaan käyttöön. Tapaamme seurat säännöllisesti ja lisäämme markkinoinnillista ja viestinnällistä yhteistyötä ja siten myös yhteistä näkyvyyttä. Espooliikkuu.fi sivusto kokoaa kaiken Espoon liikunnan samaan paikkaan. Lisäksi sivusto osallistaa espoolaisia. Päivitämme sivustoa yhdessä seurojen kanssa. Espoo liikkuu - brändistä saamme sateenvarjon espoolaiselle liikunnalle. Markkinoinnissa ja viestinnässä panostamme matalan kynnyksen liikuntaan. Keskeisin kohde on lasten ja nuorten maksuttomat liikuntapalvelut sekä ulkoilun merkityksen korostaminen. Tuomme näkyviin myös lähiliikuntapaikkoja ja parannamme urheilupuistojen visuaalista ilmettä. Jatkamme Nuori Espoo -brändin jalkauttamista nuorisotiloille ja tuomme visuaalista ilmettä tiloihin. Markkinoinnissa ja viestinnässä panostamme Nuori Espoo Liveen ja tapahtumakiertueeseen, Itse tehty rahaan ja liikkuvaan nuorisotyöhön. Brändiä kehitetään verkkopalvelut edellä ja nettisivumme muutetaan askeleittain Nuori Espoo -sivuksi, joka kokoaa yhteen kaikki Espoon kaupungin nuorille tarjottavat palvelut. Lisäksi Harrastushaku.fi -palvelun käyttöönotto tuo sivulle muiden toimijoiden tarjontaa nuorille. Toteutamme syksyllä Nuori Espoo-tapahtumakiertueen kaikilla nuorisotiloilla ja niissä kiteytyy palvelulupauksemme: tehdään yhdessä kivaa nuorten kanssa. Keskitymme palveluiden tuotteistamiseen tuomalla palvelut lähemmäksi nuoria. Nuori Espoo -brändissä keskeistä on nuorten osallistaminen ja nuorten itse tuottama toimintojen ja tapahtumien sisältö. Markkinointi- ja viestintäkanaviamme ovat: Espoo liikkuu -lehti ja muu painettu materiaali, Länsiväylä -lehti, ulkomainonta, kaupungin internet-sivut, sosiaalinen media, espooliikkuu.fi - yhteisösivusto, sähköiset uutiskirjeet ja Wilma, jonka kautta saamme markkinoitua koululaisille suunnattuja maksuttomia palveluja. Myös infonäytöt lisääntyvät liikuntapaikoilla. Tapahtumat Tapahtumien merkitys liikunta- ja nuorisopalveluissa kasvaa. Olemme aktiivinen toimija koko sivistystoimen tapahtumaverkostossa ja toteutamme enemmän myös sivistystoimen yhteisiä hankkeita. Yksikössämme on valittu joitakin vuosittain toistuvia ankkuritapahtumia, minkä lisäksi etsimme uusia avauksia. Helmikuussa toteutetaan kulttuuripalveluiden kanssa Ystäväluistelu Tapiolan Jääpuutarhassa. Tapahtumassa asukkaat voivat katsoa Sinfonietan säestyksellä esiintyviä OVO:n voimistelijoita ja Espoon Taitoluisteluklubin ja Jäätaitureiden luistelijoita. Koululaisille toteutetaan yhteistyössä ministeriön ja PKS -kuntien kesken School Action Day Leppävaarassa. Päivä on Euroopan liikuntaviikon Suomen päätapahtuma. Stadium Sports Camp on liikunta- ja elämysleiri, joka järjestetään toista kertaa Leppävaaran urheilupuistossa. Leiritoiminta laajenee ja se rakentuu kahdesta eri osasta: Sports Camp on vuotiaille suunnattu yöleiri ja Day Camp vuotiaille suunnattu neljän päivän mittainen päiväleiri. Yksi päiväleireistä on Special Sports Day Camp, joka on suunnattu vuotiaille kehitysvammaisille lapsille ja nuorille. Special Sports Day Camp -ohjelman toteuttaa omat liikunnanohjaajat.

4 SSC tarjoaa myös maksuttomia paikkoja 80 lapselle ja leiri työllistää kaikkiaan noin 100 nuorta eri tehtäviin. Hanke on kumppanuushanke, jossa varsinaisen sisällön tuottaa Stadiumin voittoa tavoittelematon tytäryhtiö, Espoon kaupunki ja espoolaiset urheiluseurat. Tavoitteena on aktivoida lapsia ja nuoria liikuntaan osaavassa ohjauksessa ja tuottaa heille elämyksiä ikäistensä kanssa. Lisäksi Espoon tavoitteena on lisätä nuorten kesätyöpaikkoja ja tarjota opiskelijoille harjoittelumahdollisuuksia. Espoo tarjoaa toiminnalle suorituspaikat sisä- ja ulkokäyttöön, tiloja majoitukseen, ateriointimahdollisuudet sekä kausityöntekijöitä. Nuorisopalvelut järjestää espoolaisille yhdeksäsluokkalaisille Vaikuttamon sekä ankkuritapahtumaksi nousseen Nuori Espoo Liven. Liikuntapalvelujen tapahtumista Rytmisen voimistelun Maailman Cup ja Voimistelupäivät ovat merkittäviä. Henkilöstö ja kehittäminen Palvelujemme kehittämistavoitteet ja -toimenpiteet kirjataan tulosyksikön tuloskorttiin. Nostamme kehittämistoimenpiteitä vuosittain tehtävien arviointien kautta. Palveluitamme parannamme sekä henkilöstön että asiakkaiden kanssa. Olemme kiinnittäneet erityistä huomiota henkilöstön kuulemiseen osana kehittämistyötä. Vakanssiemme määrä pysyy edellisen vuoden tasolla. Olemme tehneet vakansseistamme tehtävänkuvaukset. Niiden osalta työ edelleen jatkuu. Henkilöstön osaamisen kehittämisen painopiste tulee ammatillisen osaamisen kehittämisen ohella olemaan sähköisten järjestelmissä, niiden hallinnassa. Henkilöstön osaaminen tältä osin selvitetään ja tehdään suunnitelma osaamisen päivittämisestä. Suunnitelma laaditaan syksyllä 2016, osana osaamisperusteista henkilöstösuunnitelmaa. Tässä yhteydessä kuvataan myös työntekijätasoiset osaamisen profiilit. Henkilöstön työhyvinvointia parantavia ja osaamista kehittäviä toimenpiteitä käynnistetään. Otamme käyttöön koko yksikköä koskevan työhyvinvointisuunnitelman. Asian johtamiseksi on suunnitelmassa kuvattu tavoitteet ja mittarit, joita seurataan henkilöstön työkyvyn tukemiseksi. Erityisesti tarkastelussa on sairauspoissaolojen kehitys. Sairauspoissaoloilla on iso taloudellinen merkitys. Työhyvinvoinnin kehittämiseksi nostamme esiin tiedonkulku ja kehityskeskusteluiden hyödyllisyys. Esimiestyön parantamiseen kiinnitetään huomiota. Viime vuonna päivitetty ja syksyllä allekirjoitettu Johtamisen sopimus 2.0 jalkautetaan henkilöstölle keväällä Syksyllä 2015 yksikkömme henkilöstölle tehdyn johtamisen ja esimiestyön kyselyn tuloksista nostetaan kehittämistoimenpiteitä. Työhyvinvoinnin osalta vuosi 2016 on tulosyksikössämme Reilu Meininki - teemavuosi. Tältä osin kiinnitämme huomiota jokaisen vastuuseen työhyvinvoinnin toteutumisessa sekä arvostaan kohtaamiseen arjessa. Olemme mukana kaupunkitasoisessa EsPro projektisalkku - pilotissa. Projektisalkun käyttöönotto selkeyttää projektien hallintaa ja tuo työkaluja projektien johtamisen tueksi. Tulosyksikön kaikkien projektien projektipäälliköt ovat EsPro - malli koulutuksen saaneita projektipäälliköitä. Jo alkaneista projekteista jatkavat ManiMiitti - nuorten osallisuusprojekti, Muuvi - matalan kynnyksen harrasteliikunta projekti, Nuori Espoo Suuntaamo, Kouluyhteistyön mallien kehittäminen sekä Rock Academy Espoo projekti. Uusina projekteina vuonna 2016 alkaa Eläkeiän kynnyksellä -

5 pilottiprojekti sekä Iloisesti Liikkumaan - pilottiprojekti, molemmat Liikuntapalveluiden koordinoimina. Kansainvälistä toimintaa lisätään ja tehdään uusia avauksia, tavoitteena on myös saada luotua vakiintuneita käytänteitä tämän toiminnan osalta. Icehearts esittelyä laajennetaan ystävyyskaupunkeihin. Liikunta- ja nuorisopalveluiden tulosyksikkötason mittarit ja tunnusluvut on kuvattu ja vuonna 2016 tiedolla johtamisen tueksi painotetaan strategisten mittareiden käyttöä. Palveluiden laadun arviointeja tehdään suunnitelmallisesti ja niistä tehdään kooste johdon tarkasteltavaksi. Nuori Espoo hyvinvointiraportti (nuorten hyvinvoinnista kertova raportti) laaditaan syksyllä 2016, tarkoituksena täydentää kaupungin hyvinvointiraporttia. Asiakaskuulemisen osalta suunnitellaan Nuorisopalveluiden Mystery shopping- prosessia ja selvitetään kuntosalien asiakastyytyväisyyttä. Alueellisen nuorisotyön kriteerit testataan PKS - yhteistyössä ja alueellisen nuorisotyön itsearvioinnit toteutetaan 12 / Tulosyksikölle tulee vuosittain paljon palautetta eri kanavien kautta. Kaupungin internetsivujen palautejärjestelmän kautta saadaan yli 1000 kuntalaispalautetta vuosittain. Seuraamme tämän järjestelmän vastausaikoja ja tavoitteena on saada vastausaikoja lyhennettyä. Investointiosa Liikuntapaikkojen perusparantamiseen on käytettävissä euroa ja koneisiin ja kalustoon euroa. Suunnitelma 2016 palvelualueittain 1. OLOSUHTEET - palvelualue Toiminta Liikunta- ja nuorisotilat pidetään käyttötarkoitustaan vastaavassa kunnossa ja niiden aukioloajat pidetään vähintään edellisen vuoden tasolla. Pallokenttien valo-ohjausjärjestelmä otetaan käyttöön 80 kentällä ja kuntoradalla. Resurssivarausjärjestelmää kehitetään venepaikkojen varaustoimintojen osalta. Liikuntapaikoilla varaudutaan suurten urheilutapahtumien ja -otteluiden järjestämiseen, mutta myös muiden, kuten Leppävaaran urheilupuistossa Stadium Sport Camp - leiriin. Nuorisotiloille tehdään liikunnallinen kehittämissuunnitelma. Liikkuva koulu hankkeeseen osallistutaan hankkimalla suunnitelman mukaisesti liikuntavälineitä 22 koululle.

6 Kalusto Koneet ja kalusto määrärahalla euroa hankitaan mm. seuraavia laitteita, koneita ja liikuntavälineitä: - Latukone - Matinkylän tekojään kylmälaitteisto - Leppävaaran maauimalan ensikertainen kalustaminen - Tapion kentän huoltorakennuksen ensikertainen kalustaminen - Jäänhoitokone Perusparantaminen Liikuntapaikkojen perusparantamiseen on varattu euroa. Sillä parannetaan olosuhteita mm. seuraavasti: - Uusitaan Tapiolan jalkapallonurmi - Uusitaan pallokenttien aitoja ja valoja - Asennetaan Hansavalkaman pallokentälle wc- ja pukukonttitilat. - Peruskorjataan Oittaan uimarannan laituri - Uusitaan Nuottaniemen B- ja C-laiturit sekä Suomenojan H-laituri - Parannetaan Iso - Vasikkasaaren päälaiturin rantareuna Kumppanuus Liikunta- ja nuorisopalvelut tukee urheiluseurojen liikuntarakentamista. Espoon Jalkapalloilun Tuki Oy asentaa kustannuksellaan jalkapallonurmen Kaitaan koulun kentälle. Liikuntapalvelut kunnostaa kentän pohjan tekonurmen asennusta varten. Espoonlahden sekä Leppävaaran urheiluhallien, Tuulimäen väestönsuojan skeittihallin, Otaniemen, Kauklahden, Kivenlahden ja Metsämaan urheilukenttien valvontaa toteutetaan yhteistyössä urheiluseurojen kanssa. Liikuntapaikat ja -tilat: Urheilupuistot: Leppävaaran urheilupuiston stadionin katsomon katto puretaan sen huonon kunnon vuoksi, uuden rakentaminen aloitetaan syksyllä. Urheiluaukiolle tuodaan kesäksi kuntosalikontti kuntalaisten vapaaseen käyttöön. Laaksolahdessa kaupungin jäähalli on käyttökiellossa. Urheilupuiston yleissuunnitelman päivittäminen alkaa syksyllä. Keski-Espoon urheilupuiston lähiliikunta-alue valmistuu. Hansavalkaman kentälle asennetaan puku- ja pesukopit. Espoonlahden jäähalliin asennetaan betonilaatta helpottamaan jääntekoa ja kunnossapitoa. Tapiolan urheilupuistoon hankitaan puku- ja pesutiloja lisääntyville käyttäjäryhmille. Tapion kentän huoltorakennus ja kenttä valmistuvat syksyllä. Matinkylän jäähalli on käyttökiellossa, siitä tehdään purkusuunnitelma. Uuden hallin rakentamissuunnitelmat etenevät Kiekkoilun Tuki ry:n toimesta. Uimahallit Leppävaaran uimahalli avattiin vuoden alussa, maauimala avataan toukokuussa.

7 Tapiolan uimahalli on kiinni peruskorjauksen vuoksi kesä-syyaikaan noin 4 kuukautta. Siellä tehdään pesu- ja pukutilojen ilmastoinnin parantamista sekä uusitaan allaslaattoja. Kuntosalin laitteet uusitaan. Muut tilat: Kattilajärven leirikeskuksen keittiörakennusta kunnostetaan sekä rakennetaan saniteettitiloja. Luukin leirikeskukseen rakennetaan vesi- ja viemärijärjestelmä. Sierlan leirikeskukseen rakennetaan saniteettitilat. Vapaaharjoittelukuntosaleille asennetaan uusi kulunvalvontalaitteisto, joka mahdollistaa uimahalleissa jo käytössä olevien rannekkeiden käytön. Sen jälkeen voidaan luoda uusia tuotteita vapaaharjoittelukuntosaleille. Merellinen ulkoilu Merellisissä ulkoilupalveluissa parannetaan ja peruskorjataan nykyisiä rakenteita niin satamissa kuin ulkoilusaarissa sekä uimarannoilla. Saaristokuljetuksia järjestetään edellisten vuosien tasoisena. Ulkoilusaarissa keskitytään nykyisten rakenteiden ja palveluiden ylläpitämiseen sekä niiden valvonta ja huolto toteutetaan nykyisellä tasolla. Veneväylien tarkastukset tehdään yhdessä Espoon meripelastusyhdistyksen kanssa ja tarvittavat korjaukset tehdään omana työnä. Nuottaniemen sataman C-laituri uusitaan kokonaan. Laiturin perusparannus valmistuu keväällä ennen purjehduskauden alkua. Uusien venepaikanhaltijoiden kanssa tehdään vuokrasopimukset ja venekerhojen kanssa tehdään heidän hallinnassaan olevien paikkojen käytöstä sopimukset. Venesatamasääntö päivitetään. Nokkalan venesataman peruskorjaus valmistuu. Alueella toteutetaan myös kahvila-ravintola valitun yrityksen toimesta. Venesatamien piirivartiointia lisätään muihin venesatamiin Suomenojalta saatujen hyvien kokemusten johdosta. Merelliset ulkoilupalvelut osallistuu tiiviisti Finnoon sataman kaavoitukseen ja uusien suunnitelmien tekoon pyrkimyksenä uuden kaupunkirakenteen sovittamiseen sataman toimintojen kanssa. Venekerhojen ja eri veneilyalan toimijoiden kanssa tehdään tiivistä yhteistoimintaa alan kehittämiseksi. Merelliset ulkoilupalvelut ovat mukana kaupunginjohtajan asettamissa veneiden talvisäilytys ja rantaraitin kehittäminen - työryhmissä. Kalastuksen osalta kohdistetaan painopiste valvontaan yhdessä Helsingin kalastusalueen ja venepoliisin sekä rajavartioston kanssa. Mannerulkoilu Mannerulkoilun painopiste on nykyisten ulkoilureittien perusparantamisessa sekä niiden laajentamisessa yhdessä teknisen keskuksen kanssa siten, että ne olisivat paremmin saavutettavissa ja ottaisivat huomioon mahdollisimman monen käyttäjäryhmän. Leppävaaran alueen ulkoilureittien kehittämisessä on otettu huomioon myös kilpailuolosuhteet. Leppävaaran kuntoradan yhteyteen aloitetaan sprinttiladun rakentaminen, mikä soveltuu vaatimuksiltaan kilpahiihtoon.

8 Hiihtolatujen sekä luistelukenttien kunnossapito hoidetaan vähintään edellisen vuoden tasoisesti olosuhteiden niin salliessa. Oittaan ja Leppävaaran lumetusasemat mahdollistavat hyvät hiihtoolosuhteet myös vähälumisina talvina. Espoossa on n. 200 km hiihtolatua sekä n. 100 jääkenttää. Keskuspuiston ulkoilureittien talvikunnossapitoa jatketaan. Espoon on mukana hankkeessa joka keskittyy luonnon jäille tehtävien hiihtolatujen ja luisteluratojen käyttäjien asiakasturvallisuuteen sekä näiden suorituspaikkojen koneellisen kunnossapidon työturvallisuuteen. Hankeidea on lähtöisin osallistuvien kaupunkien ja kuntien liikuntatoimien tarpeista parantaa käyttäjien asiakasturvallisuutta ja työtekijöiden työturvallisuutta. Ennen uimakauden alkua uimarannat tarkistetaan sukeltajien toimesta. Rannoille ajetaan uutta hiekkaa ja laiturit sekä pukukopit kunnostetaan. Uimarantojen valvonta järjestetään edellisen vuoden tasoisesti. Uimarantojen valvontaan palkataan n. 30 kesätyöntekijää, jotka huolehtivat uimarantojen valvonnasta ja siivouksesta koulujen kesäloman ajan. Espoossa on yhteensä 21 yleistä uimarantaa joista valvottuja rantoja on seitsemän. Uimarannoille ja kuntoradoille lisätään edelleen uusia ulkoliikuntavälineitä. 2. LIIKUNTAPALVELUT - palvelualue Tilavaraus- ja seuratoiminta Liikuntapalveluja kehitetään yhteistyössä espoolaisten yhdistysten kanssa. Urheiluseurojen ja muiden liikuntaa toteuttavien toimijoiden kanssa järjestettäviä säännöllisiä aluetapaamisia kehitetään. Kesälajien ja talvilajien urheiluseuroille järjestetään omat seuratapaamiset teemalla onnellinen urheilija. Alustajina Kari Helander sekä Mika Poutala. Vuonna 2014 Etelä-Suomen liikunta- ja urheilun kanssa yhteistyössä järjestettyjä espoolaisten urheiluseurojen toimijoille tarkoitettuja maksuttomia koulutustilaisuuksia (kaksi tilaisuutta) tullaan järjestämään tänäkin vuonna seurojen toiveita kuunnellen. Seuraposti lähetetään n. 900 seuratoimijalle kuusi- kahdeksan kertaa vuodessa. Tavoitteena ylläpitää liikuntapalveluiden ja seuratoimijoiden välistä säännöllistä tiedottamista. Töpinät perheliikuntaa, lapsille 2-8-vuotiaille vanhempineen, toteutetaan alueellisesti Keski- Espoossa, Leppävaarassa, Espoonlahdessa ja Tapiolassa. Wau kerhojen (n 75) toiminta jatkuu maksuttomana 1-4 luokkalaisille, järjestämisestä vastaa Wau ry. Muuvi- toimintaa laajennetaan edelleen, lajeina uinti, salibandy, futsal. Uusina lajeina sulkapallo, squash, miekkailu, parkour ja chearleading.. Uutena Jumppi 7-9 luokkalaisille. Lajeina Cross training, ryhmäliikunta ja palloilu. Alaikäisille turvapaikanhakijoille järjestetään säännöllistä liikuntatoimintaa Helsinki Human Rightsin sekä espoolaisten urheiluseurojen kanssa.

9 Liikuntatilojen sähköinen varausjärjestelmä on vaihtunut uuteen resurssivarausjärjestelmään joka otettiin käyttöön vuoden 2014 aikana. Liikunnan avustusten sähköisen järjestelmän määrittämistä jatketaan. Myönsimme vuonna 2015 tilapäisen koulumajoituksen yhteensä nuorelle. Gymnaestradan ansiosta kasvoi vuodesta 2014 (2448) merkittävästi. Vuoden 2016 suurimmat majoitusta vaativat tapahtuma tulevat olemaan Tallink Tournament koripalloturnaus, Stadium Sports Camp Voimistelupäivät sekä Youth Athletic Games. Majoituskouluihin asennetaan paloportaat, joka mahdollistaa majoittumisen II-kerroksiin. Liikunnan ohjaustoiminta Liikunnanohjauspalveluissa toteutetaan Iloisesti liikkumaan -teemavuotta, joka on yksi vammaispoliittisen ohjelman toimenpiteistä. Teemavuoden tarkoituksena on tarjota kaikille soveltuvia liikkumis- ja liikuntatapahtumia ja harrasteliikuntaa. Liikkumistarjontaa halutaan lisätä myös sinne, missä espoolaiset jo ovat, kuten päiväkoteihin, kouluihin ja viedä helposti saavutettaviin paikkoihin niin sisällä kuin ulkoalueilla. Esteettömiä kulkumahdollisuuksia tilaisuuksiin ja harrasteryhmiin pyritään kehittämään. Vammais- ja pitkäaikaissairausjärjestöille on tulossa alkuvuodesta tapahtuma, jossa keskustellaan keinoista, miten saadaan kaikki innostumaan mukaan ja ideoidaan aivan uudenlaista, kaikki tavoittavaa toimintaa. Läpi vuoden on tarjolla; Iloisesti liikkumaan 2016 toimintaa ja tapahtumia muun muassa kauppakeskuskävelyjä, talven aikana ulkoiluryhmä sisähallissa, liikuntaleirejä ja viikoittaista toimintaa lapsille, tutustumisia eri lajeihin, liikuttava Ystävä toimintaa ja koulutusta ammattilaisille kannustamaan liikkeelle. Teemavuosi on osa vammaispoliittista ohjelmaa, jonka visiona on Toimiva arki kaikille. Senioreiden 68+ toimintaa laajennetaan seurayhteistyön kautta etsimällä uusia yhteistyökumppaneita toiminnan laajentamiseksi. Nostoiksi seuratoiminnasta haetaan myös uusia lajeja tarjontaan (erityinen palloiluun huomio pelaamiseen), seniorijaosten toiminnan esiin nostamista ja mahdollisuuksia uudenlaiseen sukupolvien yhteistoimintaan. Ikäihmisten ohjattuja ulkoiluryhmien osallistujamäärää ja koulutettujen määrää lisätään. Kumppanuusverkoston (palvelutalot yms.) kouluttaminen ja niiden määrä myös kuvataan ja kehitetään: Kysely Ulkoiluystäväksi Iäkkäälle -koulutukseen osallistuneille, eläkeläisyhdistysten ja Espoon vanhusten palveluiden ulkoilutoiminnan kartoitus ja kehittäminen sekä ulkoiluhaastekampanjat. Koulu- ja seurakumppaniyhteistyössä toteutetaan soveltavan liikunnan osaamiskoulutusta. Koulutus tarjotaan yhteistyössä VAU vammaisurheilu ja liikunta ry:n kanssa Liikuntaa kaikille - koulutuksena. Kyseistä koulutusta tarjotaan myös muun muassa varhaiskasvatuksen ohjaajille, liikuntaa opettaville opettajille ja nuoriso-ohjaajille. Tapahtumia ja viikoittaista liikuntatoimintaa järjestetään erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille koulu- ja yhdistysyhteistyönä. Liikuntaneuvontatyö terveysasemilla sekä liikuntaneuvonnan ajanvaraus Visionin kautta jatkuvat samankaltaisina. Yhteistyö on jo saatu alkuun puolustusvoimien, HUS:in, maahanmuuttajapalveluiden ja neuvoloiden kanssa, ja tätä työtä ylläpidetään ja vahvistetaan. Uusia kohderyhmiä tavoitellaan: Lasten ja nuorten liikuntaneuvonnan kehittäminen (1., 5. ja 8.- luokkalaisten kohdistaminen kouluterveyshuollon kanssa), perheiden liikuntaneuvonta ja yhteistyö Ohjaamon kanssa. Uutena kohderyhmänä BMI 40+ asiakkaat liikuntaneuvonnassa,

10 heille myönnetään erityisryhmien kuntosali- ja / tai uimakortti. Luotettava mittari liikuntaneuvonnan vaikuttavuuden arvioimiseksi selvitetään ja liikuntaneuvonnan vaikuttavuuden arviointi pyritään tekemään. Liikunnanohjauspalveluiden matalan kynnyksen liikuntapalveluita lisätään kausien ulkopuolisina aikoina. Tavoitteena on, että toiminta pysyy vähintään viime vuoden tasolla. Kuntalaisten omaehtoisen liikkumisen tueksi luodaan uusia toimintatapoja: Kuvataan liikuntavideoita, jotka kannustavat liikkumiseen ja antavat siihen ohjeita. Videoita kootaan internetsivuille ja sosiaaliseen mediaan. Liikuntapalveluiden lisäämistä suunnitellaan seuraaville ryhmille: Jo maassa asuvat maahanmuuttajataustaiset henkilöt, alaikäiset yksin maahan tulleet lapset ja nuoret sekä turvapaikanhakijat /aikuiset ja perheet. Sähköinen valmennustyökalu Movendos on käytössä kaikissa Liikuntaa ja painonhallintaaryhmissä. Kokonaisvaltaista hyvinvointia kartoittava hyvinvointikysely otetaan käyttöön, jonka avulla pystymme arvioimaan Movendoksen vaikuttavuutta painonhallintaryhmissä. Uimakoulujen uinninoppimistulokset pysyvät viime vuoden tasolla. Seurataan oppimistuloksia ja varmistetaan se, että myös ostopalveluiden oppimistulokset pysyvät aikaisemmalla tasolla. Kaupungin omien työntekijöiden tuottamien ja ostopalveluna tuotettujen uinnin oppimistulokset ovat samanlaatuisia. Liikunnanohjauspalveluiden harjoittelijayhteistyötä tehdään Kisakallion, Laurean ja Omnian kanssa. Poikkihallinnollista yhteistyön kehittäminen Espoon kaupungin toimialojen ja oppilaitosten välillä espoolaisten liikkumisen lisäämiseksi: Ison Omenan palvelutorin toiminta ja tutkimusyhteistyön selkeyttäminen. Projektit Liikunnallisen elämäntavan kehittäminen Espoossa (valtionavustushanke) Haluamme edistää ja tukea liikunnallista elämäntapaa ja tukea olemassa olevan liikuntatarjonnan lisäksi muita tahoja liikuttamaan kuntalaisia. Olennainen osa tätä on liikuntaan kannustaminen tai liikunnan pariin asiakkaiden saattaminen. Espoon liikuntapalveluilla ei ole resursseja itse tavoittaa kaikkia kuntalaisia vaan kumppanuuksien kautta pyrimme tavoittamaan lisää henkilöitä, jotka eivät meidän pariin itsenäisesti hakeudu. Erityisesti haluamme tavoittaa liikkumattomat, vähän liikkuvia tai liikuntarajoitteisia henkilöitä ja auttaa heidät liikunnan pariin. Projektiin sisältyy ILOISESTI LIIKKUMAAN! - sovelletun liikunnan koulutusta ja vapaaehtoisia ulkoiluystäviä, liikuntaneuvonnan kehittäminen, luontoliikuntaa osaksi kuntalaisten arkeen, liikuntaa osaksi lasten ja nuorten liikuntaa sekä eläkeiän kynnyksellä olevien ikääntyvien kuntalaisten liikunnallisen elämäntavan tukeminen. Monikulttuurinen liikunta polku 2016 (valtionavustushanke) Pyrimme tukemaan maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten, sekä nuorten aikuisten ohjautumista liikunnan pariin ja seuratoimintaan. Uusien kohtaamispaikkojen ja liikuntalajien sekä suosittujen ryhmien lisätarjonnalla pyritään löytämään taas uusia liikkujia. Vuonna 2016 tavoitteena on tavoittaa ja aktivoida tyttöjä ja nuoria naisia liikkumaan. Lisäksi pyritään aktivoimaan myös maahanmuuttajataustaisia aikuisia ja ikäihmisiä perheenjäsenten avulla mukaan toimintaan. Toiminnan periaatteena on edelleen matalan kynnyksen liikunnan järjestäminen jossa osallistumismaksut, monimutkaiset ilmoittautumiskäytännöt ja muut mahdolliset kynnykset osallistumiseen pyritään minimoimaan. Liikuntaa ei myöskään

11 markkinoida pelkkinä monikulttuurisina liikuntaryhminä, vaan kaikille suunnattuina, jolla tuetaan kohtaamisia valtaväestön ja maahanmuuttajien välillä. 3. NUORISOPALVELUT - palvelualue Tarjoamme ohjattua toimintaa 9-17-vuotiaille lapsille ja nuorille 18 - nuorisotilalla. Nuorisotiloilla toteutettavilla pienryhmä- ja kerhotoiminnoilla tarjotaan erilaisia harrastusmahdollisuuksia. Lisäksi nuorisotiloilla on mahdollisuus kohdata avoimessa toiminnassa kavereita vapaamuotoisesti. Nuorisotiloilla eri-ikäiset lapset ja nuoret voivat suunnitella, toteuttaa ja arvioida toimintaa. Tavoitteenamme on, että nuoret kokevat nuorisotilamme paikkoina, joissa nuorille on tarjolla kivaa tekemistä yhdessä kavereiden kanssa, sekä riittävästi aikuisten aikaa kohtaamiseen. Loppuvuodesta 2014 avattiin sateenkaareva nuorisotila Kirjava Espoon keskukseen vastaamaan espoolaisten ja pääkaupunkiseudulla asuvien seksuaalivähemmistöihin kuuluvien nuorten tarpeisiin. Vuonna 2015 toimintaa vahvistettiin järjestämällä henkilöstölle koulutusta. Vuodesta 2016 lähtien Kirjava on osa nuorisopalvelujen vakiintunutta toimintaa. Nuorisopalveluilla on kumppanuussopimus Espoon Tyttöjen Talon toiminnasta Kalliolan Nuoret ry:n kanssa. Tällä toiminnalla parannetaan mm. monikulttuurista ja sukupuolierityistä palvelutarjontaa Espoossa. Kouluyhteistyön mallien kehittäminen -projekti on nuorisopalveluiden ja opetustoimen yhteinen ja sen tavoitteena on kehittää koulun ja nuorisopalveluiden yhteistyötä lasten ja nuorten kasvun tukemisessa. Menetelmiä pilotoitiin lukuvuonna Alkuvuonna 2016 henkilöstö koulutetaan toimintamallin käyttöön ja toiminta vakiinnutetaan syksystä 2016 lähtien. Peli- ja verkkotoiminnan vuoden 2016 kehittämiskohteina ovat verkko- ja konsolipelaamisen kehittäminen sekä digitaalisen sisällöntuotannon käynnistäminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Verkkopelaamisen rinnalla kokeillaan nuorisopalveluiden toiminnan pelillistämistä NECREW ( -toiminnalla, edistetään some-työkalujen käyttöä sekä verkossa tehtävän nuorisotyön menetelmiä. Myös sähköisen asioinnin kehittäminen on keskeisessä roolissa mm. avustusjärjestelmän osalta. Olemme tiiviisti kehittämistyössä mukana Tajua mut! -toimintamallin sovittamiseksi ja vakiinnuttamiseksi osaksi nuorisopalvelujen perustoimintaa. Vuonna 2016 Tajua mut! - toimintamalli rahoitetaan Espoon kaupungin omalla rahalla osana vakiinnuttamisprosessia. Koulujen loma-aikoina tarjoamme leiripaikan 400:lle peruskouluikäiselle lapselle ja nuorelle. Lisäksi järjestämme kesäkursseja ja kesäpajatoimintaa 200:lle ja päiväleirejä 200:lle lapselle ja nuorelle. Uudenvuoden aattona, vappuaattona ja koulujen alkamisen ja päättymisen yhteydessä vastaamme nuorten palveluoperaatioista yhteistyössä seurakuntien kanssa. Vuonna 2016 nuorisopalveluissa kehitetään ja kokeillaan pop up-toimintaa suunnattuna ensisijaisesti yli 12- vuotiaille nuorille. Nuorten itsenäistymistä tukevia palveluja tarjotaan nuorten tieto- ja neuvontapiste yesboxissa, Pulmakulmassa sekä toisen asteen oppilaitoksissa. Teemapajojen sisällöt vaihtelevat nuorten tarpeiden mukaisesti, esimerkiksi itsenäinen asuminen ja oman talouden hallinta,

12 kansainvälistyminen, opinnot ja työelämävalmiudet. Vuonna 2016 nuorten tieto- ja neuvontapiste toimii vahvassa yhteistyössä Ohjaamon kanssa. Lisäksi osallistumme Nuorisotakuun toteuttamiseen osoittamalla oppisopimus-, työharjoittelu- ja työkokeilu- ja kesätyöpaikkoja nuorille, palkkaamalla maahanmuuttajien rekrytointimallilla työntekijöitä toimintaamme, koordinoimalla Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston toimintaa, osallistumalla Nuorisotakuuta koordinoivaan työryhmään sekä Ohjaamo-toimintaan. Nuorten kesätyöllistymistä tuetaan 900 kesäsetelillä. Vuonna 2016 Kesäseteliin ovat oikeutettuja vähintään 15 vuotta täyttävät ja enintään 19 vuotta täyttävät espoolaiset. Kulttuurisen nuorisotyön keinoin mahdollistamme nuorille harrastustoimintaa ja esiintymistilaisuuksia. Tapahtumat ja muut toiminnot suunnittelemme, toteutamme ja arvioimme yhdessä nuorten kanssa. Parannamme nuorten osallisuus- ja lähivaikuttamismahdollisuuksia mm. jatkamalla osallistavan budjetoinnin ManiMiitti-toimintaa. Teemme yhteistyötä Nuorisovaltuuston kanssa mm. myöntämällä rahoitusta nuorten omaehtoiseen toimintaan (Itse Tehty!) sekä osallistumalla Vaikuttamo -tapahtuman toteutukseen. Osoitamme työntekijäresurssia Nuorisovaltuuston koulutustilaisuuksiin, sekä olemme mukana yhteistyössä uusintavaaleihin liittyen. Tuemme nuorisoyhdistysten ja nuorten toimintaryhmien toimintaa avustuksilla, antamalla tiloja käyttöön sekä lainaamalla toimintavälineitä. Huolehdimme nuorisolain mukaisesti kunnan tehtäviin kuuluvasta nuorisotyöstä ja nuorisopolitiikasta. Tavoitteenamme on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista vahvistamista. Lapset ja nuoret osallistuvat nuorisopalvelujen toimintojen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Vuoden 2016 aikana jalkautetaan Nuori Espoo Suuntaamo -prosessin tulokset. Prosessin tuotoksena määrittelemme nuorisopalvelujen keskeisiä linjauksia uudelleen. Tarkastelussa ovat mm. kohderyhmäämme, toimintaympäristöihimme sekä toiminnan sisältöihin liittyvät asiakokonaisuudet. Missä espoolaista nuorisotyötä tehdään jatkossa, huomioiden olemassa olevat resurssit sekä nuorten toiveet ja tarpeet. Suuntaamo-prosessin tuotokset ovat liikunta- ja nuorisolautakunnan linjattavana keväällä Tämän jälkeen käynnistyy käytännön toiminnan muutos annettujen linjausten pohjalta.