LIIKUNTA- JA NUORISOLAUTAKUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVIOEHDOTUS JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 LIIKUNTA- JA NUORISOLAUTAKUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVIOEHDOTUS JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMA Yleistä Sivistystoimen käyttötalouden toimintamenojen muutos verrattuna vuoden 2014 muutettuun talousarvioon on 2,2 % ja liikunta- ja nuorisolautakunnan 3,1 %. Vuoden 2015 lopussa valmistuu Leppävaaran uimahallin peruskorjaus ja kesällä 2016 maauimala. Opinmäen liikuntatila ja nuorisotila valmistuvat kesällä Suunnitelmakaudella toteutuu Tapion kentän huoltorakennuksen sekä Kirkkojärven nuorisotilan rakentaminen. Yhteistyöhankkeina muiden tulosyksiköiden kanssa valmistuu nuorisotiloja mm. koulujen yhteyteen. Kohdassa koneet ja kalusto varaudutaan talousarviovuonna Opinmäen liikuntatilan ja nuorisotilan ensikertaiseen kalustamiseen. Leppävaaran uimahallin kalustaminen alkaa 2015 ja jatkuu Taloussuunnitelmakaudella varaudutaan mm. jäänhoitokoneiden hankintaan, lähiliikunta-alueiden kalustamiseen, Tapion kentän huoltorakennuksen ja Kirkkojärven nuorisotilan ensikertaiseen kalustamiseen. Yhteishankkeina eri tulosyksiköiden kanssa valmistuvien nuorisotilojen kalustamiseen on esitetty määrärahaa. Talousarvio 2015 sisältää mm. seuraavat resurssit ja palvelut: henkilöstön palkkakustannukset liikuntapaikkojen aukioloajat pois lukien suljettavat tilat ohjatun liikunnan yhteistyösopimukset kulttuuri- ja liikuntapolku-toiminta ja Wau!- kerhot koululaisille Ice Hearts-toiminta, nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen Muuvi-kerhot, matalan kynnyksen toimintaa hiihtolatujen kunnossapito vuoden 2014 tasolla venesatamapalvelut vuoden 2014 tasolla uimarantojen valvonta vuoden 2014 tasolla nuorisopalvelujen kehittämishankkeet nuorten kesäsetelit 900 kpl a 300 euroa Vuonna 2015 toteutetaan/selvitetään seuraavia toimenpiteitä:, koulujen kenttien luistelukautta lyhennetään saariston reittiliikennekautta lyhennetään vähennetään kalustohankintoja, vaikuttaa lajien vaatimien olosuhteiden/välineiden laatutason heikkenemiseen uinninopetus ja -valvonta kilpailutetaan erillisinä palveluina. Uinninopetuksessa harkitaan 5-6- luokkien tehouinninopetuksesta luopumista selvitetään merellisen ulkoilun nettobudjetoinnin mahdollisuutta sekä sitä miten tulosyksikköjen lisätulot voidaan huomioida jatkossa talousarviossa kannustavasti. Liikuntapalvelujen perusparannusraha (1,2 milj. euroa) ei ole riittävä korjaamaan huonokuntoisia liikunta - ja ulkoilukohteita. Liikuntapalvelut on esittänyt euron korotusta määrärahaan. Tulot Maksuperusteita tarkistetaan loppuvuodesta 2014, vaikutukset näkyvät vuoden 2015 tuloissa. Nuorisopalvelut on mukana Tajua mut! - viranomaisten yhteistyölapsen ja nuoren tukena -projektin toteuttamisessa sekä peruskoulun oppilaita tukevan koulun ja nuorisotyön

2 yhteistoimintamallin kehittämistyössä, johon saadaan valtiolta rahoitusta, vastaavat kulut ovat menopuolella. 38 LIIKUNTA- JA NUORISOLAUTAKUNTA Talous ja investoinnit Suunnitelmakaudella on varauduttu Tapion kentän huoltorakennuksen, Kirkkojärven nuorisotilan sekä uusien ja peruskorjattujen koulujen liikuntatilojen toimitilavuokriin ja siivouksiin. Kumppanuusmallilla toteutettavaa liikuntarakentamista tullaan jatkamaan suunnitelmakaudella. Tämä malli edellyttää, että kaupunki tukee urheiluseuroja vuokraavustuksin. 380 LIIKUNTA- JA NUORISOPALVELUT Tehtäväalue sisältää lautakunnan, hallinnon ja kehittämisen sekä viestinnän ja markkinoinnin määrä-rahat. Henkilöstö Liikunta- ja nuorisopalveluissa työskentelee yli 250 henkilöä. Palvelupinnassa olevan henkilöstön määrä on tärkeä säilyttää vähintään nykytasolla ja tehtävät hoidetaan nykyisellä henkilökunnalla tehtäväkuvia tarkistamalla. Henkilöstösuunnittelua tehdään systemaattisesti ja prosessissa arvioidaan Espoo tarinasta johdettujen tavoitteiden ja toimenpiteiden vaikutusta henkilöstöresursseihin. Tilojen käytön tehostaminen tai uusien tilojen avaaminen edellyttää henkilöstöresurssien hyvää organisointia. Toimintojen ja palveluiden organisoinnin ja kehittämisen myötä varmistetaan henkilöstön osaaminen ja työtehtäviin kouluttautuminen. Vuonna 2015 käynnistetään johtamisen ja esimiestyön kehittämisen toimenpiteitä ja johtamisen sopimuksen mukaisia toimia arvioidaan. Työhyvinvointisuunnitelman mukaisiin toimiin kiinnitetään huomiota ja toimenpiteillä tulisi olla vaikutusta pitkällä aikavälillä henkilöstön työhyvinvointiin ja tätä kautta sairauspoissaolojen vähenemiseen. Harjoittelijayhteistyötä jatketaan ja oppisopimuskäytäntöjä vahvistetaan (yhteistyössä konserniesikunnan kanssa) kiinnittäen huomiota näihin liittyvien prosessien suunnitelmallisuuteen. Toiminnan kehittäminen Vuoden 2015 aikana tullaan erityisesti vahvistamaan olemassa olevia toimintamalleja ja kiinnittämään huomiota toiminnan laatuun. Liikunta- ja nuorisopalveluita tuotetaan ja kehitetään laadukkaasti yhdessä asiakkaiden, kuntalaisten ja kumppaneiden kanssa. Nuorten osallisuuteen ja asiakkaiden kuulemiseen panostetaan. Palveluita kehitetään matalan kynnyksen harrastamisen periaatteita huomioiden ja kuntalaisia aktivoidaan liikkumaan sekä omatoimisesti että ohjatusti. Tilojen käytön tehostamista tarkastellaan erityisesti nuorisotilojen osalta. Sähköisten palveluiden määrään ja laatuun panostetaan aikaisempaa enemmän. Espoo Liikkuu - ja Nuori Espoo - brändit tulevat näkymään tapahtumissa ja kampanjoissa.

3 362 LIIKUNTAPALVELUT Palvelut Liikuntapaikkoja on kiinni peruskorjausten takia. Leppävaaran uimahallin peruskorjaus ja maauimalan rakentaminen on käynnissä, uimahalli avataan joulukuun alussa ja maauimala keväällä 2016 Laaksolahden jäähalli on käyttökiellossa, uuden rakentaminen on kytketty Kiekkoilun Tuki ry:n hallihankkeen toteutumiseen Perkkaalla. Leppävaaran peruskorjattu ja laajennettu lähiliikunta-alue otetaan käyttöön keväällä, myös ulkoilureittiverkostoa laajennetaan Veräjävahdin kentälle valmistuu Leppävaaran Pallo ry:n tekonurmi ja talviaikainen kupla Pallokenttien kunnossapito sekä hiihtolatujen teko toteutetaan vuoden 2014 tasoisena. Koulukenttien jäädytyksen kautta lyhennetään, niiden kunnossapito lopetetaan talvilomaviikon jälkeen. Alkutalvesta 2015 kentät jäädytetään joululomaksi, vaikka olosuhteet sallisivat jäädytyksen aloittamisen aiemmin. Yhteistyössä teknisen keskuksen kanssa uusitaan ja parannetaan kuntoratoja ja ulkoilureittejä ulkoilureittisuunnitelman mukaisesti. Erityisesti parannetaan talviaikaisten kävelyreittien olosuhteita Keskuspuistossa. Uimarantojen valvonta toteutetaan vuoden 2014 tasoisena. Liikuntapalveluja järjestetään edelleen yhteistyössä urheiluseurojen, yhdistysten ja liikuntaalan yritysten kanssa. Erityisesti kehitetään nuorten harrasteliikuntatoimintaa. Uimahallien valvonta kilpailutetaan keväällä. Paikalliset urheiluseurat vastaavat Espoonlahden urheiluhallin sekä Otaniemen ja Kauklahden kenttien valvonnasta. Saariston reittiliikennettä lyhennetään kahdella syksyn viikonlopulla. Kumppanuutta on toteutettu myös liikuntakohteiden rakentamisessa. Seurat ovat toteuttaneet uusia liikuntahalleja kaupungin myötävaikutuksella. Strategian mukaisesti liikuntapalvelut on edistänyt näiden uusien hallien syntymistä ja näin kaupunki on välttynyt uusilta investoinneilta. Liikuntatilojen vuokra-avustus seuroille on tällä hetkellä noin 31 prosenttia toteutuneista vuokrakustannuksista. Vuokra-avustuksen lisääminen on välttämätöntä kumppanuusmallien turvaamiseksi ja kustannustehokkuuden lisäämiseksi. Tavoitteena on, että avustus seuroille on 40 prosenttia toteutuneista vuokrakustannuksista. Koulujen liikuntatilojen ilta- ja viikonloppuvalvonnan ostopalvelua vähennetään edelleen, käyttövuoroja keskitetään ja valvontaa jatketaan urheiluseurojen kanssa ns. omavalvontana. Koulujen kanssa on päästy sopimukseen ns. omaillan siirtämisestä liikuntapalvelujen päätettäväksi, jolloin tilojen käyttöä voidaan tehostaa. Terveyttä edistävän liikunnan kehittämisen poikkihallinnollisuutta vahvistetaan entisestään. Toimenpiteitä kohdennetaan erityisesti terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta riittämättömästi liikkuvien aktivoimiseen. Kohdennettuja toimenpiteitä suunnataan sellaisiin kohderyhmiin, joiden liikkumisesta on syytä olla eniten huolissaan, tai joiden osalta toimenpiteet ovat olleet vähäisiä. Tällaisia ovat esimerkiksi alle kouluikäiset lapset ja heidän perheensä, sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevat lapset, nuoret ja lapsiperheet, yläkouluikäiset nuoret, ammatillisen koulutuksen opiskelijat, ikääntyneet ja kotona asuvat ikäihmiset. Liikuntaneuvontaa ja kynnyksettömiä liikuntapalveluita suunnataan

4 ensi sijassa näille kohderyhmille. Henkilöstön liikuntaneuvonnan motivointiosaamiseen kiinnitetään huomiota. Ikäihmisten ja eri ikäryhmien välistä yhtäaikaista liikuntaa kehitetään. Painonhallintaryhmien määrää lisätään osana elämäntapaohjausta. Liikuntaa ilman ennakkoilmoittautumista lisätään erityisesti isoissa liikuntatiloissa ikäihmisille. Arkiympäristön liikuntamahdollisuuksia tukevaan markkinointiin panostetaan. Uusia kumppaneita ja innovaatioita mahdollistetaan arkiympäristön liikunnallistamiseksi, jotta kuntalaiset voisivat lisätä liikuntaa. Koulujen oppilaiden ja vapaa-ajan pyöräilykulttuuria edistetään yhteistyössä koulupuolen kanssa. Liikuntapalvelujen saatavuuteen läpi vuoden kiinnitetään erityistä huomiota ja luontoliikunnan merkitystä korostetaan eri vuodenaikoina. Ala- ja esikoululaisten uinninopetus toteutetaan kuljetuspalveluineen uimahalleissa. Espoon kaupungin henkilöstölle tarjotaan kuntojumppatunteja ja maksutonta uintia uimahalleissa. Toiminnan kehittäminen Liikunta- ja ulkoilupalveluja kehitetään espoolaisten kumppanien ja kaupungin eri organisaatioiden kanssa. Urheiluseurojen ja muiden liikuntaa toteuttavien toimijoiden kanssa järjestetään säännöllisiä tapaamisia avustusten ja liikuntapalvelujen sekä käyttövuorojen jaon kehittämiseksi. Kehittämisprojekteista lasten ja nuorten matalan kynnyksen harrasteliikunta Muuvi, jatkuu ja toimintaa kehitetään. Liikkuva Koulu projektiin osallistutaan laajasti eri palvelualueiden osalta yhdessä koulusektorin kanssa. Vuonna 2015 järjestetään Espoossa Leppävaarassa Stadium Sports Camp liikunnallinen monilajileiri, joka on suunnattu vuotiaille tytöille ja pojille. Omavalvontaa pyritään lisäämään edelleen. Uudet ja saneerattavat koulut tulee suunnitella ja rakentaa omavalvontamahdollisuudet huomioiden. Venesatamapalveluja kehitetään yhteistyössä venekerhojen ja veneilyalan yritysten kanssa. 372 NUORISOPALVELUT Nuorisopalvelut huolehtii osaltaan nuorisolain mukaisesti kunnan tehtäviin kuuluvasta nuorisotyöstä ja nuorisopolitiikasta. Kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluvat mm. nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimitilat ja harrastusmahdollisuudet, tieto- ja neuvontapalvelut sekä nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta sekä nuorten ympäristökasvatus. Tavoitteena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista. Lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Näillä tavoitteilla ja menetelmillä nuorisopalvelut tukee lasten ja nuorten hyvinvointia heidän kasvuympäristössään ja kaupunkikeskuksissa. Nuoret osallistuvat nuorisopalvelujen toimintojen suunnitteluun, toteuttamiseen, sekä arviointiin.

5 Ruotsinkieliset nuorisopalvelut siirtyivät vuoden 2014 alusta Svenska bildningstjänster - lautakunnan alaisuuteen. Palvelut Nuorisopalveluilla on kaikkien nuorten saatavilla olevaa ohjattua toimintaa 18 nuorisotilalla. Nuorisotilat ovat turvallisia ja päihteettömiä vapaa-ajanviettopaikkoja. Nuorisotilatoiminta kohdentuu ikäryhmittäin arki-iltapäiviin, iltoihin ja viikonloppuihin. Pääosin nuorisotilatoiminnan kohderyhmän muodostavat 9-17-vuotiaat. Nuorisotiloilla toteutettavilla pienryhmä- ja kerhotoiminnoilla tarjotaan erilaisia matalankynnyksen harrastusmahdollisuuksia. Lisäksi nuorisotiloilla mahdollistuu eri-ikäisten lasten ja nuorten omaehtoinen toiminta. Nuorisopalveluilla on kumppanuussopimus Espoon Tyttöjen Talon toiminnasta Kalliolan Nuoret ry:n kanssa. Tällä toiminnalla parannetaan palvelutarjontaa Espoossa. Nuorisopalvelujen ehkäisevää päihdetyötä toteutetaan erityisesti ehkäisevän päihdetyön viikolla Selvästi Hot -materiaalin avulla. Päihdekasvatukseen on nimetty vastuullinen johtava nuorisonohjaaja. Nuorisopalvelujen kasvatuksellista sisältöä tukevat myös nuorisopalvelujen seksuaali-, ympäristö-kohdennetun työn toimintatavat, sekä vuodesta 2014 alkaen Tajua mut! -toimintamalli. Lastensuojelulain näkökulmasta nuorisopalvelujen erityisen tuen muoto on suunnitelmallinen kohdennettu pienryhmätyö. Ryhmiin ohjataan erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria yhteistyössä koulun ja vanhempien kanssa. Lisäksi nuorisopalvelut ryhmäyttää, yhdessä muiden toimijoiden kanssa, peruskoulun 7. luokkien oppilaat kaksivaiheisesti. Nuorisopalvelut tarjoaa leiripaikan 400:lle peruskouluikäiselle lapselle ja nuorelle koulujen loma-aikoina. Lisäksi järjestetään kesäkursseja ja kesäpajatoimintaa 200:lle ja päiväleirejä 200 lapselle ja nuorelle. Nuorisopalvelut vastaa nuorten palveluoperaatioista uudenvuoden aattona, vappuaattona ja koulujen alkamisen ja päättymisen yhteydessä. Nuorten itsenäistymistä tukevia palveluja tarjotaan nuorten tieto- ja neuvontapiste yesboxissa, Pulmakulmassa sekä toisen asteen oppilaitoksissa. Teemapajojen sisällöt vaihtelevat nuorten tarpeiden mukaisesti, esimerkiksi itsenäinen asuminen ja oman talouden hallinta, kansainvälistyminen, opinnot ja työelämävalmiudet. Nuorten kesätyöllistymistä tuetaan 900 kesäsetelillä. Kesäseteliin ovat oikeutettuja vähintään 15 vuotta ja enintään 19 vuotta täyttävät espoolaiset. Verkossa tehtävää nuorisotyötä tehdään erilaisissa ympäristöissä. Lisäksi nuorisopalvelut toimii Pelastakaa Lapset ry:n koordinoimassa Netari-verkkonuorisotalossa. Nuorisoyhdistysten ja nuorten toimintaryhmien toimintaa tuetaan avustuksilla, myöntämällä tiloja kerho- ja leiritoimintaan sekä lainaamalla toimintavälineitä. Avustuksiin varataan euroa. Kulttuurinen nuorisotyö mahdollistaa nuorille harrastustoimintaa, esiintymistilaisuuksia sekä tapahtumia, jotka suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä nuorten kanssa. Pääkaupunkiseudun nuoriso- ja kulttuuritoimilla on kumppanuussopimus kulttuurisen nuorisotyön tapahtumista,

6 joita järjestetään vuoden aikana yhteensä kolme. Espoon sisällä yhteistyötä kulttuuripalvelujen kanssa vahvistetaan. Nuorisopalvelut tukee ja tekee yhteistyötä nuorisovaltuuston kanssa mm. Itse Tehty -mallin rahoituksen myöntämisessä nuorten omaehtoiseen toimintaan. Vuodesta 2014 lähtien nuorisovaltuustotoimintaa täydentävään nuorten osallisuuden ja lähivaikuttamisen kehittämiseen on nimetty vastuutyöntekijä. Nuorisopalvelut vastaa Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston toiminnasta, jota toteutetaan monialaisena yhteistyönä koulujen ja koulutuskuntayhtymän, sosiaali- ja terveystoimen, konsernihallinnon, poliisin, TE-toimiston, Puolustusvoimien sekä järjestöedustajien kanssa. Verkostolle kuuluvat Nuorisolain 7a :n mukaiset tehtävät. Toiminnan kehittäminen Syksyllä 2013 alkaneita kouluyhteistyön kehittämishanketta ja Labra - digitaalisen peli- ja verkkotoiminnan hanketta jatketaan. Molemmat hankkeet ovat saaneet valtionrahoitusta ja rahoituksen jatkuminen vaikuttaa osaltaan hankkeiden laajuuteen. Hankkeilla on yhteydet valtakunnalliseen kehittämiseen. Nuorten elinvoimaisuus-ohjelman alaisuuteen kuuluva, sivistystoimenjohtajan omistama Tajua mut! -toimintamallin kehittäminen toteutetaan nuorisopalveluista käsin. Nuorisopalveluissa kehitetään sateenkaarinuorille suunnattua vapaa-ajan- ja vertaistoimintaa yhteistyössä HeSetan kanssa. Toiminnan kehittämiseen ei ole haettu rahoitusta, vaan työ tehdään omana kehittämistyönä, kumppanuudessa HeSetan kanssa. Nuorisopalvelut päivittää liikunta- ja nuorisolautakunnan avustusohjetta, joka koskee tuen myöntämistä espoolaisille nuorisojärjestöille ja -yhdistyksille sekä nuorten toimintaryhmille. Samalla tarkastetaan nuorisopalvelujen tilojen käyttäjäprofiileja, myöntämisperusteita sekä maksuja. Nuorisopalvelut kehittää 18 vuotta täyttäneiden nuorten aikuisten palveluja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kehittämistoiminnan tavoitteena on löytää yhteisiä hyvinvointia tukevia toimintamalleja. Nuorisopalvelujen kansainvälisyystyötä kehitetään ja vahvistetaan eri toiminnoissa mm. nuorten osallisuutta Espoon pohjoismaisessa ystävyyskuntatoiminnassa.