Kirjasto Laatukäsikirja Versio Känsälä/Muhonen/Rissanen
|
|
- Sami Leppänen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Kirjasto Laatukäsikirja Versio Känsälä/Muhonen/Rissanen
2 2 1. Johdanto Kirjaston laatukäsikirjassa kuvataan kirjaston nykyinen toiminta, toiminnan tavoitteet sekä keskeisimmät kehittämiskohteet. Laatukäsikirjatyöstä vastaa ylikirjastonhoitaja. Aineiston keräämiseen ja käsikirjan kirjoittamistyöhön on osallistunut ylikirjastonhoitajan lisäksi kirjaston toimistopäällikkö. Opetuksen ja oppimisen tuki yksikön (Opetuki) kuvauksesta vastaa yksikön vetäjä. Laatukäsikirja pohjautuu koko kirjaston henkilökunnan osallistumiseen toiminnan kuvaukseen, toiminnan tavoitteiden määrittelyyn ja kehittämiskohteiden pohdintaan. Kirjastoon hallinnollisesti kuuluvan Opetuksen ja oppimisen tuki yksikön toiminta on kuvattu erillisenä osiona. 2. Kirjasto lyhyesti Teknillisen korkeakoulun erillisenä laitoksena toimiva kirjasto on kaikille avoin tieteellinen kirjasto ja korkeakoulun tieteellisen tietohuollon keskus. TKK:n kirjasto palvelee kaikkia teknistä tietoa tarvitsevia asiakkaita niin kotimaassa kuin ulkomailla. Kirjaston toimintaa johtaa ylikirjastonhoitaja ja toimintaa ohjaa neuvottelukunta. Kirjasto huolehtii siitä, että korkeakoulun tutkijoilla, opettajilla ja opiskelijoilla on käytettävissään laadullisesti arvioitu, ajantasainen ja tarpeisiin sopiva tietoaineisto huolehtii osaltaan siitä, että käyttäjillä on taidot käyttää tietoaineistoa vastaa elektronisesta kampuskirjastosta hoitaa tietoaineiston käyttöön antoon liittyviä tehtäviä, joita ovat aineiston hankinta ja lisensointi, luettelointi, sisällönkuvailu ja muu metadatan käsittely, aineistoa koskevien hallinta ja hakujärjestelmien sekä tilojen ylläpito tuottaa tietokantoja (mm. TKK:n tutkimus ja julkaisurekisterit) osallistuu osaltaan TKK:n tutkimuksen tuloksellisuuden analysointiin kehittää toimintaansa korkeakoulua hyödyttävillä hankkeilla. TKK Opetuksen ja opiskelun tuki sekä opintopsykologi kehittävät ja tukevat opetusta sekä opiskelua TKK:lla vaikuttavat myönteisesti opetuskulttuuriin. Kirjasto vastaa digitalisoitumisen mukanaan tuomiin haasteisiin tukemalla TKK:n yksiköitä elektronisessa julkaisemisessa julkaisujen käyttöön annossa ja arkistoinnissa elektronisten opetusaineistojen käyttöön annossa ja säilyttämisessä tietoaineistojen tehokkaassa hyödyntämisessä tieteellisen tiedonvaihdon edistämisessä.
3 3 Teknillisessä korkeakoulussa toimii pääkirjaston lisäksi tiedekunta ja laitoskirjastoja. Tiedot näistä löytyvät osoitteesta Kirjastoilla on yhteinen kokoelmatietokanta, lainausjärjestelmä ja yhteiset käyttösäännöt. 2.1 Missio ja visio Kirjasto on sopeutumassa uuteen Aalto yliopiston kirjastolaitokseen omaksumalla uuden mission ja vision. Missio (Aalto yliopiston kirjastolaitos) Kirjasto tunnistaa asiakkuuksien elinkaaren ja palvelutarpeet ja pystyy vastaamaan näihin haasteisiin luomalla asiakaslähtöiset palvelut ja prosessit. Kirjasto integroituu osaksi Aalto yliopiston tutkimus ja oppimisprosesseja. Visio (Aalto yliopiston kirjastolaitos) Aalto yliopiston kirjasto on kulttuuri ja sivistysorganisaatio, joka jakaa yliopistoyhteisön vision ja mission ja tukee yliopiston tavoitteiden toteutumista tarjoamalla korkeatasoisia kirjastopalveluja. Se edistää yliopiston tutkimuksellista, kulttuurista ja opetuksellista kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä luomalla kansainvälisesti laadukkaat palvelut ja palveluympäristön. Aalto yliopiston kirjasto on aktiivinen ja haluttu partneri kansainvälisessä tiedekirjastoverkostossa ja alueellisena vaikuttajana. Visio (TKK:n kirjaston nykyinen) Kirjasto on tutkijan työväline, opiskelijan opiskeluympäristö sekä uuden oppimiskulttuurin edistäjä. Kirjasto takaa kansainvälisesti vertailukelpoisen tietoaineiston saatavuuden ja käytettävyyden sekä tarvittavan arkistoinnin. Teknistieteellinen tieto tarjotaan saumattomasti verkossa, asiakkaan työasemalle. Kirjasto ja sen osana TKK:n Opiskelun ja opetuksen tukiyksikkö sekä opintopsykologit yhdessä luovat mahdollisuuksia uuden oppimiskulttuurin syntymiselle Aalto yliopistossa. Aalto yliopistossa on yksi kirjastolaitos, jonka yhtenä kampuskirjastona toimii TKK:n pääkirjasto ja tiedekuntakirjastot yhtenä hallinnollisena ja toiminnallisena kokonaisuutena. 2.2 Strategia Kirjasto noudattaa tulosneuvotteluissa esittelemiään linjauksia korkeakoulun perustehtävien tukemisessa, digitalisoitumisessa, laadussa ja uudistumiskyvyssä, kansainvälistymisessä sekä yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa.
4 4 Kansainvälisyys Kirjasto vastaa kansainvälistymisen haasteeseen tarjoamalla tiedotuksen, opetuksen ja palvelut kotimaisten kielten lisäksi kattavasti englannin kielellä. Rekrytointitilanteessa hakijoiden kielitaitoon kiinnitetään erityistä huomiota. Kirjasto palvelee sujuvasti kansainvälisiä asiakkaita (opiskelijat, opettajat ja tutkijat). Kirjasto lisää osaltaan TKK:n houkuttelevuutta ylläpitämällä kansainvälisesti vertailukelpoisia kokoelmia. Kirjasto huolehtii osaltaan TKK:n tutkimustiedon leviämisestä maailmalle. Kirjasto osallistuu aktiivisesti oman alansa kansainvälisten järjestöjen toimintaan. Laatu ja uudistumiskyky Osana Teknillistä korkeakoulua kirjasto rakentaa ja kehittää laadunvarmistusjärjestelmäänsä. Kirjasto kerää jatkuvasti asiakaspalautetta ja kehittää toimintaansa sen pohjalta. Kirjasto osallistuu joka toinen vuosi kansainväliseen LibQual asiakaskyselyyn, mikä mahdollistaa vertailut kirjastoihin eri puolilla maailmaa. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Kirjasto on avoinna kaikille tiedontarvitsijoille. Teknillisen alan keskuskirjastona kirjasto tarjoaa laajat kokoelmansa, myös elektroniset aineistot, kaikkien kiinnostuneiden käyttöön kirjaston tiloissa. Kaukopalvelun avulla pääosa aineistosta on valtakunnallisesti käytettävissä lisenssiehtojen ja tekijänoikeuslain sallimissa puitteissa. Kirjasto on vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa perustehtävänsä lisäksi järjestämällä näyttelyjä ja muuta tiloihin sopivaa toimintaa (esim. kunnallis ja eduskuntavaalien ennakkoäänestys). Digitalisoituminen Kirjasto vastaa elektronisen tietoaineiston hankinnasta, käyttöön asettamisesta ja käyttäjätuesta. Kirjasto tukee elektronisten väitöskirjojen julkaisuprosessia ja ylläpitää TKK:n elektronista julkaisuarkistoa. 2.3 Menestystekijät 1. Osaava ja uutta tietoa menestyksellisesti omaksuva henkilökunta
5 5 Kirjaston hyvää työskentelyilmapiiriä ylläpidetään vireällä tyhy toiminnalla sekä työssä kannustamisella. 2. Pedagoginen osaaminen, kyky hyödyntää sitä opetuksen kehittämisessä ja opettajien tukemisessa, TKK:n tuntemus sekä hyvät verkostot opettajiin. TKK:n Opetuksen ja opiskelun tukiyksikön sekä opintopsykologin liittyminen osaksi kirjaston organisaatiota tuottaa huomattavia synergiaetuja. 3. Kirjaston laajat, laadukkaat ja laajalti käytettävissä olevat kokoelmat Arvioinneilla varmistetaan, että aineistot ovat ajanmukaisia, ajantasaisia ja käyttäjien tarpeisiin sopivia. 4. Kyky nopeasti soveltaa uusia teknologisia ratkaisuja kirjastoympäristössä Osallistumalla edelleen kansainväliseen ja kansalliseen yhteistyöhön kirjasto on mukana luomassa alansa tulevaisuutta. 5. Aktiivinen, tekniikan eturintaman tunteva asiakaskunta Asiakkailta saadaan jatkuvasti virikkeitä kirjaston kehittämiseen. 6. TKK:n sisäinen yhteistyö Kirjaston kannalta sujuva yhteistyö erityisesti atk keskuksen, Innovaatiokeskuksen ja taloushallinnon kanssa on oleellisen tärkeää. Tiedekuntakirjastojen perustaminen parantaa olennaisesti koko TKK:n kirjastolaitoksen kehittämistä. 3. Johtaminen 3.1 Johtamiskäytännöt Kirjasto on rehtorin suorassa alaisuudessa oleva erillislaitos, jolla on oma johtosääntönsä (Liite 1.). Kirjastoa johtaa ylikirjastonhoitaja. Toimintaa ohjaa ja valvoo kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan asetettava neuvottelukunta, joka kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Ylikirjastonhoitajalla on apunaan kirjaston toimistopäälliköistä koostuva johtoryhmä, joka kokoontuu viikoittain. Keväällä ja syksyllä johtoryhmällä on strategiapäivä. Johtoryhmä luo suuntaviivat kirjaston pitkäjänteiselle toiminnalle. Se myös käy läpi ja keskustelee kirjaston arkijohtamiseen liittyvät asiat. Lähiesimiehinä toimivat toimistopäälliköt pitävät viikkopalaverit omissa yksiköissään. Lisäksi joka yksiköllä on vuosittainen kehittämispäivä. Näiden tehtävänä on soveltaa
6 6 ylikirjastonhoitajan ja johtoryhmän päätöksiä käytännössä sekä toimia keskustelukanavana yksiköiden henkilöstön kesken. Kirjastossa pidetään kuukausikokous, jossa käsitellään ajankohtaisia asioita. Tämä kokous on avoin myös erilliskirjastojen henkilökunnalle. Kokous toimii yhteisenä tiedotus ja keskustelufoorumina. Erilliskirjastoilla on myös omia kokouksia, joissa on pääkirjaston edustaja mukana. Ylikirjastonhoitaja käy kehitys ja UPJ keskustelut lähiesimiesten ja suorassa alaisuudessaan olevien asiantuntijoiden kanssa. Lähiesimiehet käyvät kehitys ja UPJ keskustelut omien alaistensa kanssa. Kehityskeskustelut ovat osa kirjaston toiminnan laadunvarmistusta ja toiminnan kehittämistä. Ylikirjastonhoitaja käy oman kehittämis ja UPJ keskustelunsa TKK:n hallintojohtajan kanssa. Kirjaston toiminnasta kerrotaan vuosikertomuksessa, joka on julkinen Organisaatio Kirjastossa on neljä toimistoa. Niistä kolme suorittaa kirjaston perinteisiä tehtäviä ja neljäs on vuoden 2008 alusta kirjastoon liitetty Opetuksen ja opiskelun tuki yksikkö. Organisaatiokaavio on seuraava: YLIKIRJASTON HOITAJA KOKOELMA PALVELU TIETOPALVELU JA ATK KIRJASTO PALVELU OPETUKSEN JA OPISKELUN TUKI TOIMISTO PÄÄLLIKKÖ TIIMIN VETÄJÄ, KOULUTUS PÄÄLLIKKÖ HANKINTA TOIMISTO PÄÄLLIKKÖ LUETTELONTI TOIMISTO PÄÄLLIKKÖ TIETOPALVELU JA OPETUS ATK LAITTEET JA JÄRJESTELMÄT ASIAKAS PALVELU (LAINAUS) TOIMISTO PÄÄLLIKKÖ KAUKOPALVELU TOIMISTO PÄÄLLIKKÖ 3.3 Näkemys laadusta
7 7 Laatutyö tukee korkeatasoisten kirjastopalveluiden tuottamista. Kirjastossa toimitaan avoimesti ja koko henkilökunta sitoutetaan laatutyöhön. Ydin ja tukiprosessit tunnistetaan, dokumentoidaan ja niitä kehitetään. Kirjastossa toimii laatutyöryhmä, jossa on edustus kustakin toimistosta. Laatutavoitteet Kirjasto tarjoaa korkeatasoisia kirjastopalveluja, jotka perustuvat vahvaan asiantuntemukseen ja ammatilliseen osaamiseen. Kirjasto pyrkii tarjoamaan kansainvälisesti vertailukelpoisen tietoaineiston saatavuuden, käytettävyyden ja tarvittavan arkistoinnin. Kirjasto tukee TKK:n julkaisutoimintaa ja huolehtii tutkimustiedon leviämisestä maailmalle. Kirjasto tarjoaa tiedonhaun ja hallinnan opetusta ja pyrkii tukemaan opiskelijaa opiskelun eri vaiheissa. Mittarit ja laadunvarmistus Asiakaspalautetta mitataan joka toinen vuosi järjestettävällä käyttäjäkyselyllä. Kirjaston antaman tiedonhaun opetuksen laatua mitataan kurssikohtaisilla palautekyselyillä. Palautteita käsitellään kirjaston johtoryhmässä ja niiden pohjalta tehdään parannuksia kirjaston palveluun ja toimintaan sekä käynnistetään kehittämishankkeita. Henkilökunnan asiantuntijuuden kehittymistä tarkastellaan kehityskeskusteluiden yhteydessä. Henkilökuntaa kannustetaan osallistumaan kotimaisiin ja kansainvälisiin laatua ja toiminnan arviointia käsitteleviin työryhmiin ja hankkeisiin. Tietoaineiston kattavuutta seurataan mm. vertaamalla kirjaston aikakauslehtitarjontaa alan huippulehtien tarjontaan. Kansallisella tasolla kirjaston toimintaa mitataan Tieteellisten kirjastojen yhteistilaston avulla. 4. Voimavarat 4.1 Henkilöstö Vuonna 2008 kirjastossa oli 57 virkaa ja Opetuksen ja opiskelun tuki yksikössä 11 virkaa. Lähes kaikki ovat vakituisessa työsuhteessa. Tietotekniikan talon ja kirjastosihteeri ja kemian ja materiaalitieteiden kirjaston kirjastoamanuenssi kuuluvat kirjaston henkilökuntaan. Muu erilliskirjastojen henkilökunta kuuluu tiedekuntiin.
8 8 Uuden palkkausjärjestelmän mukaan kirjaston tehtävät jakaantuvat vaativuustasoille seuraavasti: Tasot 14 9 Tasot 8 6 Tasot henkilöä 22 henkilöä 17 henkilöä ja Opetuksen ja opiskelun tuen tehtävät jakautuvat seuraavasti: Tasot 14 9 Tasot 8 6 Tasot henkilöä 2 henkilöä 0 henkilöä Kirjaston henkilöstökulut 2,1 milj. euroa vuonna 2008 olivat kokonaiskuluista noin 40 %. Koulutukseen summasta käytettiin noin euroa. Kirjasto kehittää henkilöstöään tavoitteellisesti. Perehdyttämisessä käytetään sekä TKK:n tarjoamaa että kirjaston omaa materiaalia. Henkilöstöä kannustetaan osallistumaan henkilöstökoulutukseen. Kirjasto huolehtii siitä, että esimiehet saavat riittävästi johtamiskoulutusta. Henkilöstön työkykyä ja hyvinvointia edistetään mm. aktiivisella tyhy toiminnalla. Kaikkien työntekijöiden kanssa käydään vuosittain kehityskeskustelut. 4.2 Rahoitus Vuonna 2008 korkeakoulu myönsi toimintamenoihin rahoitusta euroa. Määrä oli edellisvuoden tasolla. Toimintamenorahan lisäksi kirjasto sai euroa, jolla turvattiin elektronisen tietoaineiston jatkuvia hankintoja ja euroa uusien tietokoneiden ostoon. Toiminnan tuotot olivat euroa. Aineiston hankintaan käytettävästä rahasta noin 90 % käytetään elektronisen aineiston hankintaan. 4.3 Tilat ja laitteet Kirjasto sijaitsee vuonna 1970 valmistuneessa Alvar Aallon suunnittelemassa rakennuksessa. Kokonaispinta ala on m². Kirjastossa on kokoelmatiloja, asiakaspalvelutiloja ja henkilökunnan työhuoneita. Asiakkaiden käytössä on 450 lukupaikkaa ja neljä ryhmätyöhuonetta. Asiakastyöasemia on 33 ja lisäksi kirjastossa on langaton verkkoyhteys. Kirjasto odottaa peruskorjausta, jonka toivotaan toteutuvan vuonna Peruskorjauksen myötä tiloja voidaan kehittää ajanmukaiseksi oppimisympäristöksi. 5. Toiminnan kuvaus
9 9 5.1 Prosessikuvaukset Kirjaston toimintaa kuvataan prosessikuvauksissa, jotka löytyvät kirjaston intranetistä. Kuvaukset ovat sekä sanallisia että kaavioita. Sanalliseen kuvaukseen kirjasto on muokannut oman mallin yleisistä prosessinkuvausmalleista ja kaavioissa on käytetty MS Visio ohjelmaa. Kirjallisista kuvauksista löytyvät mm. prosesseihin liittyvät vastuut ja valtuudet sekä maininnat toimintaa säätelevistä ohjeista tai määräyksistä. Kirjaston toimintaan vaikuttavat esim. tekijänoikeuslaki ja henkilötietolaki. Ydinprosessit Kirjasto on tunnistanut toiminnassaan neljä ydinprosessia, jotka ovat: Tietoaineiston hallinta Tiedon ja tietoaineiston välittäminen Tiedonhankintataitojen opetus TKK:n julkaisutoiminnan tukeminen. Näihin liittyvät prosessikuvaukset löytyvät kirjaston intranetistä Tukiprosessit Tukiprosesseja tunnistettiin kolme: Hallinto Viestintä Tietotekniikka. Myös näihin liittyvät prosessikuvaukset löytyvät kirjaston intranetistä. Näissä on kuvattu kirjaston osuutta prosessissa ja sen liittymistä koko TKK:n prosessiin. 5.2 Toiminnan arviointi ja kehittäminen Toimintaa arvioidaan asiakaspalautteen lisäksi kevään tulossopimusneuvottelujen yhteydessä, kehityskeskusteluissa ja neuvottelukunnan kokouksissa. Toimintaa kehitetään kirjaston toimistojen kehittämispäivissä ja johtoryhmän strategiapäivissä. Liitteet: 1. Johtosääntö
10 10 LIITE 1. TEKNILLISEN KORKEAKOULUN KIRJASTON JOHTOSÄÄNTÖ Hallituksen hyväksymä: 1 Teknillisessä korkeakoulussa on erillisenä laitoksena toimiva kirjasto, niinkuin Teknillisestä korkeakoulusta annetussa asetuksessa (1420/95) on säädetty. Kirjaston tarkoituksena on Suomen teknillisenä keskuskirjastona tukea ja edistää teknis tieteellistä tutkimusta, opetusta ja opiskelua sekä tyydyttää tekniikan ja sen perustana olevien luonnontieteiden alalla yhteiskunnan ja sen osana elinkeinoelämän kirjasto ja informaatiopalvelutarpeita. Teknillisen korkeakoulun kirjastoon kuuluu pääkirjaston ohella korkeakoulun eri yksiköihin sijoitettuja kirjastoja. 2 Kirjaston tehtävänä on kartuttaa ja hoitaa teknillisiä tieteitä ja niiden perustana olevia luonnontieteitä sekä korkeakoulun muita oppiaineita käsittelevän kirjallisuuden ja muun tietoaineiston kokoelmia asettaa kokoelmansa kaikkien alan tietoa tarvitsevien käyttöön tuottaa ja kehittää kauko ja informaatiopalvelua kaikille alan tietoja tarvitseville huolehtia yhteistyöstä samalla ja läheisillä tieteenaloilla toimivien kirjastojen ja muiden informaatiopalveluyksiköiden kanssa välittää Suomessa tuotettua tekniikan perustana olevien luonnontieteiden ja eri tekniikan alojen informaatiota kansainvälisiin informaatiojärjestelmiin ja välittää vastaavia palveluja ulkomailta suomalaisille käyttäjille opettaa informaatiojärjestelmien käyttöä opiskelijoille ja muille kirjaston käyttäjille sekä valmentaa kirjastotieteen ja informatiikan opiskelijoita hoitaa muut valtioneuvoston tieteellisille keskuskirjastoille antamat tehtävät 3 Kirjaston hallintoa hoitaa ylikirjastonhoitaja kirjaston johtajana. Kirjastolla on lisäksi käyttäjien neuvottelukunta. 4 Neuvottelukunnan muodostavat korkeakoulun rehtorin kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan nimeämät viisi Teknillisen korkeakoulun edustajaa ja Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunnan keskuudestaan
11 11 valitsema jäsen sekä kaksi korkeakoulun ulkopuolisten käyttäjien edustajaa, jotka rehtori valitsee. Rehtori määrää neuvottelukunnan puheenjohtajan ja neuvottelukunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. 5 Käyttäjien neuvottelukunnan tehtävänä on antaa palautetta kirjaston toiminnasta sekä tehdä esityksiä kirjaston pitkäntähtäimen suuntaviivoista. 6 Neuvottelukunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta vähintään kerran vuodessa. Puheenjohtaja on velvollinen kutsumaan johtokunnan koolle myös, jos vähintään kaksi jäsentä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten kirjallisesti pyytää. 7 Ylikirjastonhoitaja vastaa kirjaston toiminnasta tekee kirjastoa ja sen henkilökuntaa koskevia esityksiä rehtorille sekä korkeakoulun hallintovirastolle päättää kirjaston varojen käytöstä päättää henkilökunnan tehtävistä hoitaa muut kirjaston johtamiseen kuuluvat tehtävät, joista ei muutoin ole määrätty 8 Ylikirjastonhoitajan ollessa esteellinen tai poissa hänen tehtäviään hoitaa ylikirjastonhoitajan tehtävään määräämä kirjaston virkamies. 9 Korkeakoulun eri yksiköissä olevat kirjastot toimivat läheisessä yhteistyössä pääkirjaston kanssa, joka hoitaa kirjallisuuden ja muun tietoaineiston yhteishankinnat. Pääkirjasto vastaa yhteisestä tietojärjestelmästä ja kaiken hankitun aineiston rekisteröinnistä siihen. 10 Tämä johtosääntö tulee voimaan ja sillä kumotaan hyväksytty johtosääntö.
12 Opetuksen ja opiskelun tuen toimintasuunnitelma 2010
13 1 Johdanto Dokumentaatio Toiminnan visio Laadunvarmistusjärjestelmä LVJ: vuosisykli Toiminnan suunnittelu Johtamisjärjestelmän kuvaus Toiminnot ja rahoitus Toimintojen tavoitteet ja työmäärät Työmäärät ja henkilöt Toiminnan vuosikello Suunnitellut ja tehdyt kehittämistoimenpiteet Yleiset ja yhteiset kehittämiskohteet Toimintojen kehittämiskohteet ja suunnitelmat Oman LVJ:n itsearviointi Opetuksen kehittämisen toimintakentän analyysi Kehittämistyön luonne Kehittämistoiminnan tasot Kehittämistyön kenttä Toiminnan reunaehdot Yliopiston tilanne Opiskelijoiden haasteet Sidosryhmäanalyysi Omien vaikutusmahdollisuuksien ja osaamisen analyysi Elinkaarianalyysi Toiminnan yleiset tavoitteet mitä? Opetus- ja opiskelukulttuurin kehittämisen tavoitteet Liitteet...19
14 1 Johdanto Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun opetuksen ja opiskelun tuki on yliopiston kehittämisyksikkö, jonka päätehtävänä on parantaa opetuksen laatua ja opiskelun sujuvuutta yliopistossa. Yksikkö on ( ) osa Aalto-yliopiston Otaniemen kirjastoa, mutta siirtyy mahdollisesti osaksi tutkimuksen ja opetuksen kehittämistoimintoa Aalto-yliopiston organisaation muovautuessa Yksikön palvelut ovat jo nykyisellään avoinna pääsääntöisesti koko Aallon henkilökunnalle vaikka se on hallinnollisesti osa Aalto-yliopiston teknillistä korkeakoulua. Yksikön resurssit ovat 2010 noin 11 henkilötyövuotta. Yksikön vetäjänä toimii koulutuspäällikkö Riikka Rissanen
15 2 Dokumentaatio Suuri osa toiminnan ohjaukseen liittyvästä dokumentaatiosta on erillisinä tiedostoina. Tiedostoista on otettu näytteet osaksi tätä dokumenttia. Lista liitetiedostoista: Itsearvioinnit (Excel) Yleinen toiminnan itsearviointi (sheet) Toimintojen omat itsearvioinnit (sheet) Toiminnan suunnittelu (Excel) Toimintojen tavoitteet ja työmäärät (sheet) Työmäärät ja henkilöt (sheet) Toiminnan vuosikello (sheet) Laatukäsikirja (Tässä dokumentissa)
16 3 Toiminnan visio Visiotyöskentely alussa, 2010 tulee tähän lisää tietoa Liittyy läheisesti Aalto-yliopiston käynnistämiseen ja vaatii opetuksen kehittämisen aseman määrittelyn yliopistossa, organisatoorisen aseman ja budjetin määrittelyn.
17 4 Laadunvarmistusjärjestelmä Tässä on kuvattu Opetuksen ja opiskelun tuen oman toiminnan laadunvarmistusjärjestelmä. Kyse ei ole yliopiston opetuksen vaan yksikön omasta laadunvarmistusjärjestelmästä. Yksikön keskeisenä tehtävänä on opetuksen laadun kehittäminen, joten siinä mielessä hyvä järjestelmä tukee koko yliopiston opetuksen laadun kehittämistä. Järjestelmän kuvauksessa on: 1) Laadunvarmistuksen vuosikello ja liittymä muuhun suunnitteluun 2) Toiminnan tavoitteet 3) Toiminnan itsearviointipohja ja tehdyt itsearvioinnit 4) Itsearvioinneista johdetut kehittämissuunnitelmat 5) Tehdyt kehittämistoimenpiteet 4.1 LVJ: vuosisykli Toiminnan itsearvioinnit ja kehittämissuunnitelmien seuranta tehdään kaksi kertaa vuodessa. Ks. liite toiminnan vuosikello.
18 4.2 Toiminnan suunnittelu Johtamisjärjestelmän kuvaus Opetuen asema on muuttumassa merkittävästi 2010 Aallon myötä. Tässä on kuvattu tähän mennessä ollut johtamisjärjestelmä: Opetuen vetäjän rooli on tähän mennessä ollut: - Toiminnan rahoituksesta neuvottelut tulossopimusneuvotteluissa - Toiminnan strateginen ja operatiivinen johtaminen - Tiimin esimiehenä toimiminen - Yhteydenpito ja kontaktit yliopiston sisällä ja sen ulkopuolelle - Yhteistyö yliopiston sisäisten toimijoiden kanssa - Raportointi johdolle toiminnasta Opetuen ohjausryhmän rooli - Hallinnollinen elin kursseihin liittyvissä asioissa - Toiminnan ohjausta tukeva rooli - Sidosryhmien edustajista koostuva ryhmä Opetuksesta vastaavan vararehtorin rooli - Ohjausryhmän puheenjohtaja - Yhteistyökumppani Rehtorin rooli - Rahoituksen päättäjä - Toimeksiantaja yliopiston sisäisissä tehtävissä Toiminnot ja rahoitus Tiimin toimintojen suunnittelu on osa Yliopiston tulossopimusneuvotteluja. Siinä säädetään yleiset rahoitukselliset raamit vuosi kerrallaan. Ks. Liite Tusopohja kirjallinen kuvaus ja tusopohja excel Toimintojen tavoitteet ja työmäärät
19 Tavoitteisiin ja työmääriin on tehty tiimin tulossopimusneuvottelujen pohjalta tarkennettu toimintasuunnitelma, jossa toiminnan osa-alueiden yleiset painotukset (resurssit) on määritelty. Tietojen pohjalta tehdään työmäärien jakaminen tiimin henkilöille (ks. seuraava kohta). Ks. Liite Toimintojen tavoitteet Työmäärät ja henkilöt Toimintojen työmäärät on jaettu tarkemmin henkilökohtaisessa työsuunnitelmapohjassa tiimin toimijoille. Tätä pohjaa tiimin vetäjä käyttää työresurssien ohjauksessa ja tarkemmassa toiminnan suunnittelussa. Tähän kohtaan haetaan tiedot yleisestä toimintojen tavoitteet ja työmäärät tiedostosta. Ks. Liite työmäärät ja henkilöt Toiminnan vuosikello Laadunvarmistusjärjestelmää rakennettaessa huomattiin, että toiminnasta puuttui selkeästi auki kuvattu vuosikello, jossa tiimin toiminnan suunnittelulle, arvioinnille ja kehittämiselle on omat ajankohtansa. Samalla kuvattiin tiimin muuhunkin toimintaan liittyviä ajankohtia ja tehtiin tästä työvälien tiimin vetäjälle. Työväline on Excel-muodossa ja elää / kehittyy käytön myötä. Ks. Liite toiminnan vuosikello 4.3 Suunnitellut ja tehdyt kehittämistoimenpiteet Seuraavat toimenpiteet ovat nousseet säännöllisesti tehdystä itsearvioinnista tai muusta toiminnan ohessa tehtävästä arvioinnista Yleiset ja yhteiset kehittämiskohteet ALOITUS PVM TOIMENPIDE (Havaittu kehitystarve) STATUS 1/2010 Rekrytoidaan uusi projektisihteeri (työkuormien analyysista noussut) Tehty 1/2010- Vuosikellon laatiminen (uusi työkalu) Kesken? Koulutusten koordinaattorin nimeäminen ja koulutussuunnitteluryhmän muodostaminen (uusi toiminta) Ei aloitettu (2/2010 suunniteltu aloitus)? Projektisuunnitteluryhmän perustaminen (uusi toiminta) Ei aloitettu (2/2010 suunniteltu aloitus)
20 ? Opiskelijapalveluiden ryhmän virallistaminen (on jo osa toimintaa) Ei aloitettu (2/2010 suunniteltu aloitus) 1/2010 Uusien tilojen hankkiminen ja muutto Tehty 2/2010 Visiotyöskentelyn käynnistyminen osana vuosisuunnitelmaa, toimijoiden ajan varaaminen tähän, ulkopuolisten kiinnittäminen mukaan 12/2009 Tavoitteiden määrittely keskeisille toiminnoille ja kerääminen yhteen 12/2009 Suunnitelmat toimijoiden osaamisen kehittämiseen, periaatteet ja vastuu selviksi 12/2009 Toimintasuunnitelman näkyväksi tekeminen; Noussut itsearvioinnista ja Kirjaston auditoinnista: Kirjaston laatukäsikirjassa on kuvattu Opetuki-yksikön toimintaa vain muutamalla lauseella. Yksiköllä on kuitenkin tärkeä tehtävä TKK:n laadunvarmistusjärjestelmässä. Opetuki-yksikön toiminta on kuvattava riittävässä laajuudessa kirjaston laatukäsikirjassa joko siihen sulautettuna tai erillisenä osiona. Kesken Tehty Kesken Tehty 12/2009 LVJ:n kehittäminen Käynnissä (Jatkuva toiminto)? Yliopistotasoisen opetuksen laadunvarmistusjärjestelmän rakentaminen ja kehittäminen. Työ tulee olemaan mahdollisesti osa Aallon opetuksen laadunkehittämiseen suunniteltavaa työtä. Ei aloitettu? Ulkopuolinen toiminnan arviointi (täydentäisi itsearviointia) Ei aloitettu Toimintojen kehittämiskohteet ja suunnitelmat ALOITUS PVM TOIMENPIDE (Havaittu kehitystarve)? Kehitetään opintopsykologien vastaanottoihin vaikuttavuuden arviointiin mittari (vaikuttavuutta ei nykyisellään erikseen arvioida)? Kehitetään koulutusten ja muiden toimintamuotojen vaikuttavuuden arviointiin malli ja pohjia. Kytketään arviointi elimelliseksi osaksi toimintaa. STATUS Ei aloitettu Ei aloitettu 4.4 Oman LVJ:n itsearviointi Vahvuudet
21 Nykyisessä arviointimallissamme on mahdollista luoda erilaisia arviointipohjia riippuen mitä toiminnan osaaluetta arvioidaan. Arvioinnin kautta on hyvin saatu näkyväksi mitä kehittämiskohteita on. Näkyväksi tekemisen avulla on helpompi valikoida ja priorisoida kehittämisen kohteita. Vuosikellon käyttö auttaa tekemään toiminnan itsearvioinnista säännöllisen ja toistuvan toiminnon. Arvioinnin kautta löydettiin hyviä kehittämiskohteita eli siinä oli jotakin toimivaa. Heikkoudet Arviointi on tehty tällä kertaa vain itsearviointina, mikä rajoittaa arvioinnin luotettavuutta ja kohteita. Tämä valittiin, jotta arvioinnissa päästäisiin alkuun ja jatkossa arviointia laajennetaan muita ryhmiä kattavaksi valituissa kohteissa. Tästä havainnosta johtuen listalle nostettiin myös ulkopuolisen arvioinnin mahdollinen tekeminen omasta toiminnasta. Toimintokohtaisista tarkasteluista ei noussut esille kovinkaan paljon kehittämisen kohteita ja tämä johtuu osiltaan siitä, että arvioinnissa käytettiin kaikille toiminnoille yhteistä pohjaa. Osaksi se johtuu siitä, että arviointeja ei vielä tehty kuin muutamista toiminnoista. Tulevaisuudessa toimintojen pitää itse kehittää itselleen sopivat kohdistetut itsearviointipohjat, jotta toimintojen erityisluonne tulee huomioitua. Mahdollisuudet Kehittämisen suunnittelu mahdollistaa tiimin toiminnanohjauksen kehittämisen ja suurempien toimintakokonaisuuksien paremman johtamisen. Arvioinnissa käytettyä kehikkoa voisi mahdollisesti hyödyntää myös yksilöiden työn arvioinnissa ja kehittämisessä. Tämän voisi kytkeä kehityskeskusteluihin. Arviointimallia voisi levittää yliopiston sisällä myös muihin yksiköihin. Tulevaisuudessa laadunvarmistuksesta muodostuu luonnollinen osa toimintakulttuuria. Tällöin toimijat itse määrittävät aktiivisesti ko. toimintaan liittyvät tavoitteet, arvioivat niiden saavuttamista ja kehittävät toimintaa. Toiminta dokumentoidaan ja se liittyy muuhun toimintaan. Toiminnan arvioinnista ja kehittämisestä tehdään yhteisöllistä ja yhteistä toimintaa. Uhat Toiminnan kehittäminen vaatii aikaa ja pitkäjänteistä sitoutumista. On mahdollista että toiminnan kehittäminen jää helposti toiminnan jalkoihin. Jo pelkkä arviointien tekeminen vaatii toimijoilta siihen paneutumista ja sen tukemista. Sinänsä LVJ itsessään varmistaa, että kesken jäänyt kehitys huomataan kun arviointia tehdään uudestaan, mutta arvioinnin sykli on varsin pitkä (0,5 v), jolloin kesken jääminen huomataan aika pitkän ajan päästä. Jos tämän kentän toiminnan laajuus kasvaa niin vaarana on, että laadunvarmistuksen rakentaminen osaksi toimintaa tulee työläämmäksi ja haastavammaksi.
22 5 Opetuksen kehittämisen toimintakentän analyysi Opetuksen kehittäminen on toimintakenttänä noussut yhdeksi opetuksen ja oppimisen laadun kehittäjäksi yliopistossa. Kenttä on luonteeltaan ollut hajanainen (paljon toisistaan irrallaan tapahtuvaa kehittämistä) ja muutoksessa. 5.1 Kehittämistyön luonne Keskitetty kehittämisyksikkö mahdollistaa laadukkaan ja pitkäjänteisen kehittämisen yliopistossa. Alla on perustelut keskitetylle yksikölle, suhteessa hyvän koulutuksen kehittämisen tunnuspiirteisiin. (Gosling 2008, 55): Opetuksellinen osaaminen. Hyvälaatuinen opetus vaatii hyvää opetusosaamista. Opetuksellista osaamista tulee tuottaa henkilökunnalle, koska sitä ei merkittävästi sisälly nykyisiin tekniikan, kaupallisen tai taiteellisen alan perus- tai jatkotutkintoihin (poikkeus: Taik:n taidekasvatuksen opettajaopinnot). Tämän tuottaminen isossa yliopistossa tulisi tehdä keskitetysti. Tällöin koulutuksessa voidaan myös huomioida oman yliopiston erityispiirteet ja liittää koulutukseen paikallista kehittämistä suoraan tukevaa toimintaa. Kontekstin tuntemus. Kehittämisosaamisen syntyminen ja paikallisen organisaation tuntemus vaatii pysyvää ja osaavaa henkilökuntaa, jotta toiminnalla on vaikuttavuutta. Hyvä kehittämistoiminta huomioi kontekstin ja sen lähtökohtana ovat oman yliopiston ja tieteenalojen kulttuuriset erityispiirteet. Joustavuus. Kehittämistoiminnan on pystyttävä reagoimaan muuttuviin olosuhteisiin sekä opettajan ja opiskelijoiden tarpeisiin. Tässä keskitetty ja pysyvästi resursoitu yksikkö voi toimia uusia haasteita vastaanottavana ja kehittävänä tahona. Sisällyttäminen. Koulutuksen kehittämistoiminta koskee koko yliopistoa ja kohdistuu kaikille opetukseen ja opiskeluun liittyville tasoille (opiskelijat, opetushenkilökunta, opetuksen johto). Eri tasojen huomiointi ja yhteistyökuvioiden luominen on aikaa vievä prosessi ja sen keskittäminen kehittämisyksikölle nopeuttaa yliopistossa eri tasojen yhteistyötä vaativien kehittämistoimenpiteiden toteuttamista. Ammattimaisuus. Ammattimainen kehitys arvostaa opetuksesta vastaavien ihmisten osaamista ja pyrkii toimimaan ensisijaisesti kollegiaalisessa ja tasavertaisessa suhteessa heidän kanssaan. Opetuksen kehittäminen on oma ammattikenttänsä jota ei voida suoraan johtaa opetukseen liittyvästä tutkimuksesta tai käytännön opetustyöstä vaan se hyödyntää niitä molempia. Toiminta on analyyttistä, perusteltua, laadukkaaseen tietoon pohjautuvaa ja uutta tietoa ja toimintatapoja luovaa. Kentällä käytetyt menetelmät ja toiminta liittyvät yleisesti organisaation kehittämiseen, jossa näkökulmana on erityisesti opetuksen ja oppimisen kehittäminen. Strategisuus. Kehittämistoiminnalla on suora keskustelu- ja tiedonkulkuyhteys yliopiston johtoon, jonka kanssa myös neuvotellaan kehittämisen lyhyen- ja pitkän aikavälin tavoitteista. Monitasoisuus. Kehittämistä toteutetaan eri tasoilla (bottom-up, top-down), keskitetysti ja paikallisesti tiedekunnissa. Koordinointi vaatii omaa työpanostaan ja on yksi keskitettyjen koulutuksen kehittämisyksiköiden tehtävistä. Näkyvyys. Suorat ja toimivat kommunikointikanavat yliopiston kaikilla tasoilla. Monitasoisen kehittämisen luonteesta johtuen kommunikoinnin hallinta vaatii hyvää osaamista. Resurssit. Tarvitaan riittävä määrä pätevää henkilökuntaa ja vaikuttavuuden näkökulmasta hyvin johdettua työtä. Vaikuttavuus voi monissa kehittämiskohteissa syntyä ja näkyä vasta vuosien kuluttua. Tämä vaatii kehittäjien läsnäoloa pysyvämmin. Keskitetyn yksikön kautta luodaan osaamiskeskittymä, jossa samantyyppistä työtä tekevät osaajat voivat synnyttää laadullisesti parempaa kuin hajautetut itsenäiset kehittäjät. Kenttä vaatii luonteeltaan moniosaamista ja sen kehittäjät voivat tulla monilta eri aloilta. Reflektiivisyys. On sitoutunut myös oman toimintansa jatkuvaan kriittiseen arviointiin. Kehittämisen arviointi on oma osaamisalueensa ja vaaditaan, jotta toimintaa voidaan entistä paremmin suunnata vaikuttaviin kohteisiin.
Kirjasto Laatukäsikirja Versio Känsälä/Muhonen
1 Kirjasto Laatukäsikirja Versio 1.2 30.09.2009 Känsälä/Muhonen 2 1. Johdanto Kirjaston laatukäsikirjassa kuvataan kirjaston nykyinen toiminta, toiminnan tavoitteet sekä keskeisimmät kehittämiskohteet.
LisätiedotOppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto
Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun
LisätiedotOulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007
Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen
LisätiedotTampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia
Tampereen n koulutusstrategia Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat kansainvälisen ja Suomen monipuolisimman, yli 30 000 opiskelijan n. Monitieteisen mme koulutuksen ja tutkimuksen
Lisätiedot06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta
06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija
LisätiedotHelsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit
n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa
LisätiedotTaideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017
TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän
LisätiedotMiten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?
Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään
LisätiedotKOULUTUKSEN LAATU JA OPINTOJAKSOMALLIT. Asiantuntija Mia Valanne, Opintokeskus Sivis
KOULUTUKSEN LAATU JA OPINTOJAKSOMALLIT Asiantuntija Mia Valanne, Opintokeskus Sivis MIKÄ ON OPINTOJAKSOMALLI? Kyse on järjestön koulutuksesta, jonka osaamistavoitteet, sisältö ja laajuus ovat samat toteuttajasta
LisätiedotTaideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia
Kansallinen Bologna-seurantaseminaari, Dipoli 25.5.2009 Opetussuunnitelmatyön haasteet ja mahdollisuudet yliopistolakiuudistuksen ja korkeakoulutuksen rakenteellisen kehittämisen yhteydessä Taideteollisen
LisätiedotOPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ
LIITE 3 OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Henkilökohtaisen palkanosan määräytymisjärjestelmällä tarkoitetaan niitä kriteerejä ja menettelytapoja,
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
LisätiedotKansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi
Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotOpinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.
OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden
LisätiedotYliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset
Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset
LisätiedotMikkelin ammattikorkeakoulu
Mikkelin ammattikorkeakoulu Mamk lyhyesti Mikkelin ammattikorkeakoulu on elinikäisen oppimisen korkeakoulu, opiskelijan korkeakoulu, kansainvälinen korkeakoulu, yhteisöllinen korkeakoulu, vahva TKI-korkeakoulu
LisätiedotTIEDONHANKINNAN JA HALLINNAN OPETUS AVOIMEN TIEDON KESKUKSESSA
TIEDONHANKINNAN JA HALLINNAN OPETUS AVOIMEN TIEDON KESKUKSESSA Mirja Laitinen Tietopalvelupäällikkö, pedagoginen johtaja 4.10.2016 Tiedonhankinnan ja hallinnan opetuksen tavoitteet OPS2017 Rehtorin linjaukset:
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6
Lisätiedot10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen
Itsearviointi, case MAMK Laatu- ja palvelujohtaja Marjo Nykänen Lehtori, laatuvastaava Ulla Keto Ohjelma Itsearviointi korkeakoulun laatutyökaluna Itsearviointi MAMKissa EFQM-itsearvioinnit (1998, 1999)
LisätiedotLaatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015
Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä Laatuseminaari 7.12.2015 Hankeverkosto Sammosta ammennetaan Hankkeen tavoitteet Kehittää toimintamalleja ja tietovarastoja, joilla vahvistetaan johdon roolia ja osallistumista
LisätiedotKilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi
Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan
LisätiedotPirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013
Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.
LisätiedotLAATUTYÖSTÄ JA AUDITOINNISTA TTY:N KIRJASTOSSA
LAATUTYÖSTÄ JA AUDITOINNISTA TTY:N KIRJASTOSSA Kaija Jääskeläinen, Tampereen teknillinen yliopisto Kirjasto Taustaa laadunvarmistusjärjestelmään ja auditointiin 2 Kirjastossa perinteisesti tehty työtä
LisätiedotAMEO-strategia
AMEO-strategia 2022 9.10.2018 AMEOn missio ja visio AMEO-missio Ammatillisen erityisopetuksen tulevaisuuden rakentaja AMEO-visio Kaikille yhdenvertainen, saavutettava ja osallistava ammatillinen koulutus
LisätiedotPOLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA
POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia osaamistarpeisiin ovat: niukkenevat toiminnalliset
LisätiedotOpetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4
Sisällys Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus Esipuhe 3 Johdanto 4 1 Opettajankoulutuksen rakenne 5 1.1 Ammatillisen opettajan ydinosaaminen 5 1.2 Opettajankoulutuksen tavoitteet ja
LisätiedotTOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ
TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien
LisätiedotKorkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen
LisätiedotViestintä- strategia
Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.
LisätiedotOPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus
OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan
LisätiedotHelsingin yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön
JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON JOHTOSÄÄNTÖ hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön. Sisällys 1 Kirjaston tehtävä... 2 2 Hallinto... 2 3 Johtokunnan vastuut ja tehtävät... 2 4 Johtokunnan
LisätiedotOSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA
POLIISIN POLIISIN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA 2017 2019 POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA Toimintaympäristön muutostekijät Keskeisiä muutostekijöitä
LisätiedotHanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15
Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden
LisätiedotPOLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
LisätiedotAuditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit
Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 emeritusprofessori Paavo Okko Auditointiryhmän
LisätiedotFysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus
Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset
LisätiedotHyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki
Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET
LisätiedotPALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ. Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen
PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen OPETUSSUUNNITELMA OPISKELIJALLE Opetussuunnitelma on tärkeä asiakirja koko korkeakouluyhteisölle. Sen tulee osoittaa opiskelijalle, minkälainen
Lisätiedottukipalvelujen laadunvarmistusta
Verkko-opetuksenopetuksen tukipalvelujen laadunvarmistusta Taina Rytkönen-Suontausta Bit 06, Oulu 2.11.2006 Agenda Vopla-hanke pähkinänkuoressa Mitä laatu ja laadunvarmistus ovat? Miksi tukipalveluja kannattaa
LisätiedotSavon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022
Savon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022 1 muuttuva toimintaympäristö Huomioimme toiminnassamme globalisaation, yhteiskunnalliset muutokset ja nopeasti muuttuvat lähiympäristön tarpeet. Olemme aktiivinen
LisätiedotOpistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista
Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati
LisätiedotVUODEN 2014 ULKOISEEN
VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto
LisätiedotAjankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto
Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt
LisätiedotDigimentoritoimintaa. Suvi Junes, TaY Minna Koskinen, JAMK Paula Vaskuri, OY Mari Virtanen, Metropolia AMK
Digimentoritoimintaa Suvi Junes, TaY Minna Koskinen, JAMK Paula Vaskuri, OY Mari Virtanen, Metropolia AMK Mistä puhutaan? Digitalisaatio "Digitalisaatio on sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten
LisätiedotLaatuvastaavien perehdytys
Laatuvastaavien perehdytys Perehdytyksen tavoite Laatuvastaava ymmärtää oman tehtäväosuutensa yliopiston laadunhallintatyössä Laatuvastaavan tehtävistä: Koordinoi yksikössä laadunhallintatyötä Toimii laaturyhmän
LisätiedotKielten organisointi ammattikorkeakouluissa
Kielten organisointi ammattikorkeakouluissa Vastaajat Vastaukset 21 AMKista Kielikeskusmalli 3 AMKissa Koordinointimalli / Yliopettajamalli 8 AMKissa Tiimi- ja koulutusalakohtaisesti organisoidut 3 AMKissa
LisätiedotSelkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset
Selkeästi vaikuttava STM-konsernin viestinnän linjaukset 1 1. Viestintä tukee konsernin strategian tavoitteita STM-konsernin viestinnän linjaukset Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja koko STM-konsernin
LisätiedotLAADUKAS verkostohanke 2015, Sari Heinikoski. LAADUKAS osallistava kehittäminen osaksi ammattiopiston arkea
LAADUKAS verkostohanke 2015, Sari Heinikoski LAADUKAS osallistava kehittäminen osaksi ammattiopiston arkea LAADUKAS 2015 Hankkeen yhteiset toimenpiteet 1. Vakiinnuttaa oppilaitoksiin jatkuva laadunhallintajärjestelmä
LisätiedotJyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs
LAITOS Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs. 231105 Tämän taulukon tarkoituksena on auttaa laitoksia kuvailemaan opetus- ja opiskelukulttuuriaan ja/tai niiden tukitoimien ominaisuuksia.
LisätiedotHelsingin yliopiston kirjasto 1
Helsingin yliopiston kirjasto 1 TIETEELLINEN TIETO KUULUU KAIKILLE Suomessa tieteelliset kirjastot ovat avoinna kaikille ja tarjoavat esteettömän pääsyn tieteellisen tiedon lähteille. Helsingin yliopiston
LisätiedotLAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN
LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN Perehtyjä /pm Mentori / pm Huomiot, havainnot, kysymykset, kehittämisehdotukset yms. Perehtymissuunnitelman laatiminen Tavoitteet ja aikataulu Uusi laatuvastaava laatii oman
LisätiedotKansalliset toimet oppijan parhaaksi ja jatkuvan oppimisen mahdollistamiseksi. Digioppimisen Areena
Kansalliset toimet oppijan parhaaksi ja jatkuvan oppimisen mahdollistamiseksi Digioppimisen Areena 27.11.2018 Perusopetus Opetusneuvos Kimmo Koskinen Perusopetuksen digitalisaatiolle suunnitellaan yhteisiä
LisätiedotKOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)
KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,
LisätiedotLaatutyö ja opetuksen kehittäminen
Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Kauko Hämäläinen Johtaja, professori Tievie-koulutus 26.10.2006 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Esityksen tavoitteet Esitellä, miltä yliopisto-opetus näyttää arviointien
LisätiedotLAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017
LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Laadunohjausryhmä hyväksynyt 19.1.2017 J Y V Ä S K Y LÄ N Y LI O PI S T O 26.1.2017 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka
Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman
LisätiedotTKI-toiminnan laadunhallinta auditointiraporttien ( ) pohjalta
TKI-toiminnan laadunhallinta auditointiraporttien (2012-2018) pohjalta Mira Huusko mira.huusko@karvi.fi 31.10.2018 Korkeakoulujen laatujärjestelmien seuranta- ja kehittämisseminaari Esityksen sisältö Tutkimuksen
LisätiedotKirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF)
Kuvallinen aloitussivu, kuvan koko 230 x 68 mm Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF) Parasta on muutos kirjastopalveluiden avoin tulevaisuus seminaari 28.20.2016 31.10.2016
LisätiedotOpiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt
Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu
LisätiedotLasten ja nuorten palvelut
Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle
LisätiedotOpi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki
Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita
LisätiedotKirjaston henkilöstöstä ja osaamisesta 11/27/2013
Kirjaston henkilöstöstä ja osaamisesta Yliopisto uusi yliopistolaki Henkilöstöjohtosäännössä : KELPOISUUSVAATIMUKSET 4 Yleiset kelpoisuusvaatimukset Yliopistolaki 31 Yliopistoasetus 1 1 mom. Tehtävään
LisätiedotOpetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus
Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Jukka Kola Professori, Vararehtori Valtakunnalliset opintoasiainpäivät 11.-12.10.2012 Helsingin yliopisto 18.10.2012 1 Opetustoiminnan johtaminen
LisätiedotTieVie-Vopla -työrukkasen kokous Muistio Tavoitteet yhteistyön suhteen Keskustelua Vopla laatukäsikirjasta (ks. liite)
TieVie-Vopla -työrukkasen kokous Aika: 12.5.2005 klo 12.00 16.00 Paikka: Jyväskylän yliopisto, Mattilanniemi Agora, Lea Pulkkisen seminaarihuoneessa (4.krs). Paikalla: Antti Auer, Kristiina Karjalainen,
LisätiedotO Osaava-ohjelma Programmet Kunnig
n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti
Lisätiedotkaikille yhteinen tiimivalmennus kaikille yhteinen asiantuntijainterventiot
RIVERIA 2025 -henkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma : Olemme Suomen vaikuttavin monialainen ammatillisen koulutuksen järjestäjä vuonna 2025. Tarve: Riverian henkilöstön osaamisen ja
LisätiedotTulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä
Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän
LisätiedotKehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää
Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää Liisa Heinämäki KT, erikoistutkija Stakes, Liisa Heinämäki Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 2 Kehittäminen
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotAutenttisuutta arviointiin
Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön
LisätiedotKymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu opiskelijoita 4500 henkilöstöä 300 2 kampusta 4 koulutusalaa 18 tiimiä Kyamkin laatupolitiikka Laadusta viestitään ymmärrettävästi Vastuu laadusta ja kehittämisestä on kaikilla
LisätiedotOpiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena
Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö
LisätiedotSeuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.
KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys
LisätiedotENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA
ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti
LisätiedotTyöturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö
Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia
LisätiedotARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa
ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen
LisätiedotABS:n ajankohtaiskatsaus. Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013
ABS:n ajankohtaiskatsaus Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013 Missä mennään sidosryhmien kanssa muodostetun kauppatieteiden kansallisen strategian toimeenpanon kanssa? - ABS perustettiin osittain strategian
LisätiedotEturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto
Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,
LisätiedotHenkilöstöstrategia 2014-2018
Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.
LisätiedotKoulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet 10.12.2007 Tytti Tenhula
Koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet 10.12.2007 Tytti Tenhula Tehtäväkokonaisuus KOULUTUS Apukysymyksiä Koulutuksen markkinointi Mm. www-sivut, esitteet,
LisätiedotMerellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI
Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet
LisätiedotTeologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.
Asetus teologisista tutkinnoista 7.4.1995/517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot
LisätiedotYliopistojen kansainvälisen koulutuksen sähköinen rekrytointi- ja hakujärjestelmä -hanke OPM seminaari opiskelijavalinnoista 12.2.
Yliopistojen kansainvälisen koulutuksen sähköinen rekrytointi- ja hakujärjestelmä -hanke OPM seminaari opiskelijavalinnoista 12.2.2007 Helsingin yliopisto Kati Kettunen Opiskelijapalveluiden päällikkö
LisätiedotECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa
ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus -yksikkö
LisätiedotYhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset
Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:
LisätiedotPunaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.
Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri
LisätiedotTukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen
Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia
LisätiedotUudistuvan tulosrahoituksen koulutuspoliittiset tavoitteet
Uudistuvan tulosrahoituksen koulutuspoliittiset tavoitteet Ammatillisen peruskoulutuksen tulosrahoitusseminaari 2010 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 17.9.2010 Vaatimukset ja odotukset
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti
LisätiedotOPPIA IKÄ KAIKKI -HANKE. http://prezi.com/vuckxgt-0vzt/elbit-yleisesittely/
OPPIA IKÄ KAIKKI -HANKE http://prezi.com/vuckxgt-0vzt/elbit-yleisesittely/ Malli pohjautuu Kvalifikaatioihin, niiden kriteerien määrittämiseen, joista osaamisvaade syntyy Osaamisen tunnistamiseen ja mallintamiseen
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
Lisätiedot7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio
7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea
LisätiedotOpintojen ohjaus. Opetuksen kehityspäällikkö Eeva Kuoppala Opetuksen palvelujohtaja Olli Ervaala
Opintojen ohjaus Opetuksen kehityspäällikkö Eeva Kuoppala Opetuksen palvelujohtaja Olli Ervaala Taustaa Opintojen ohjaaminen on strategisesti yksi kriittisimmistä prosesseistamme. Laadukkaalla ohjausprosessilla
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelma johtamisen välineenä
Varhaiskasvatussuunnitelma johtamisen välineenä 7.6.2016 Pia Kola-Torvinen Elisa Helin Opetushallitus Tavoitteena suomalaiseen järjestelmään sopiva, kehittämistä ohjaava asiakirja Lainsäädännön linjaukset
LisätiedotElisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta?
Elisa Helin, 12.5.2014 Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Opettajuus muutoksessa Nuohooja on tullut, nähnyt ja voittanut, sopipa se opettajalle tai ei, ja opettajan
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)
Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos
LisätiedotOpetus- ja kulttuurinministeriön ja Opetushallituksen hankepäivä
Opetus- ja kulttuurinministeriön ja Opetushallituksen hankepäivä 7.5.2019 Teemapaja: Ammatillisen koulutuksen johtaminen Opetushallitus Tuula Sumkin Vaikuttavuus vaikuttavuusketju (Sitra) 16/05/2019 Opetushallitus
Lisätiedot