Kirjasto Laatukäsikirja Versio Känsälä/Muhonen/Rissanen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kirjasto Laatukäsikirja Versio 1.3 29.1.2010. Känsälä/Muhonen/Rissanen"

Transkriptio

1 1 Kirjasto Laatukäsikirja Versio Känsälä/Muhonen/Rissanen

2 2 1. Johdanto Kirjaston laatukäsikirjassa kuvataan kirjaston nykyinen toiminta, toiminnan tavoitteet sekä keskeisimmät kehittämiskohteet. Laatukäsikirjatyöstä vastaa ylikirjastonhoitaja. Aineiston keräämiseen ja käsikirjan kirjoittamistyöhön on osallistunut ylikirjastonhoitajan lisäksi kirjaston toimistopäällikkö. Opetuksen ja oppimisen tuki yksikön (Opetuki) kuvauksesta vastaa yksikön vetäjä. Laatukäsikirja pohjautuu koko kirjaston henkilökunnan osallistumiseen toiminnan kuvaukseen, toiminnan tavoitteiden määrittelyyn ja kehittämiskohteiden pohdintaan. Kirjastoon hallinnollisesti kuuluvan Opetuksen ja oppimisen tuki yksikön toiminta on kuvattu erillisenä osiona. 2. Kirjasto lyhyesti Teknillisen korkeakoulun erillisenä laitoksena toimiva kirjasto on kaikille avoin tieteellinen kirjasto ja korkeakoulun tieteellisen tietohuollon keskus. TKK:n kirjasto palvelee kaikkia teknistä tietoa tarvitsevia asiakkaita niin kotimaassa kuin ulkomailla. Kirjaston toimintaa johtaa ylikirjastonhoitaja ja toimintaa ohjaa neuvottelukunta. Kirjasto huolehtii siitä, että korkeakoulun tutkijoilla, opettajilla ja opiskelijoilla on käytettävissään laadullisesti arvioitu, ajantasainen ja tarpeisiin sopiva tietoaineisto huolehtii osaltaan siitä, että käyttäjillä on taidot käyttää tietoaineistoa vastaa elektronisesta kampuskirjastosta hoitaa tietoaineiston käyttöön antoon liittyviä tehtäviä, joita ovat aineiston hankinta ja lisensointi, luettelointi, sisällönkuvailu ja muu metadatan käsittely, aineistoa koskevien hallinta ja hakujärjestelmien sekä tilojen ylläpito tuottaa tietokantoja (mm. TKK:n tutkimus ja julkaisurekisterit) osallistuu osaltaan TKK:n tutkimuksen tuloksellisuuden analysointiin kehittää toimintaansa korkeakoulua hyödyttävillä hankkeilla. TKK Opetuksen ja opiskelun tuki sekä opintopsykologi kehittävät ja tukevat opetusta sekä opiskelua TKK:lla vaikuttavat myönteisesti opetuskulttuuriin. Kirjasto vastaa digitalisoitumisen mukanaan tuomiin haasteisiin tukemalla TKK:n yksiköitä elektronisessa julkaisemisessa julkaisujen käyttöön annossa ja arkistoinnissa elektronisten opetusaineistojen käyttöön annossa ja säilyttämisessä tietoaineistojen tehokkaassa hyödyntämisessä tieteellisen tiedonvaihdon edistämisessä.

3 3 Teknillisessä korkeakoulussa toimii pääkirjaston lisäksi tiedekunta ja laitoskirjastoja. Tiedot näistä löytyvät osoitteesta Kirjastoilla on yhteinen kokoelmatietokanta, lainausjärjestelmä ja yhteiset käyttösäännöt. 2.1 Missio ja visio Kirjasto on sopeutumassa uuteen Aalto yliopiston kirjastolaitokseen omaksumalla uuden mission ja vision. Missio (Aalto yliopiston kirjastolaitos) Kirjasto tunnistaa asiakkuuksien elinkaaren ja palvelutarpeet ja pystyy vastaamaan näihin haasteisiin luomalla asiakaslähtöiset palvelut ja prosessit. Kirjasto integroituu osaksi Aalto yliopiston tutkimus ja oppimisprosesseja. Visio (Aalto yliopiston kirjastolaitos) Aalto yliopiston kirjasto on kulttuuri ja sivistysorganisaatio, joka jakaa yliopistoyhteisön vision ja mission ja tukee yliopiston tavoitteiden toteutumista tarjoamalla korkeatasoisia kirjastopalveluja. Se edistää yliopiston tutkimuksellista, kulttuurista ja opetuksellista kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä luomalla kansainvälisesti laadukkaat palvelut ja palveluympäristön. Aalto yliopiston kirjasto on aktiivinen ja haluttu partneri kansainvälisessä tiedekirjastoverkostossa ja alueellisena vaikuttajana. Visio (TKK:n kirjaston nykyinen) Kirjasto on tutkijan työväline, opiskelijan opiskeluympäristö sekä uuden oppimiskulttuurin edistäjä. Kirjasto takaa kansainvälisesti vertailukelpoisen tietoaineiston saatavuuden ja käytettävyyden sekä tarvittavan arkistoinnin. Teknistieteellinen tieto tarjotaan saumattomasti verkossa, asiakkaan työasemalle. Kirjasto ja sen osana TKK:n Opiskelun ja opetuksen tukiyksikkö sekä opintopsykologit yhdessä luovat mahdollisuuksia uuden oppimiskulttuurin syntymiselle Aalto yliopistossa. Aalto yliopistossa on yksi kirjastolaitos, jonka yhtenä kampuskirjastona toimii TKK:n pääkirjasto ja tiedekuntakirjastot yhtenä hallinnollisena ja toiminnallisena kokonaisuutena. 2.2 Strategia Kirjasto noudattaa tulosneuvotteluissa esittelemiään linjauksia korkeakoulun perustehtävien tukemisessa, digitalisoitumisessa, laadussa ja uudistumiskyvyssä, kansainvälistymisessä sekä yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa.

4 4 Kansainvälisyys Kirjasto vastaa kansainvälistymisen haasteeseen tarjoamalla tiedotuksen, opetuksen ja palvelut kotimaisten kielten lisäksi kattavasti englannin kielellä. Rekrytointitilanteessa hakijoiden kielitaitoon kiinnitetään erityistä huomiota. Kirjasto palvelee sujuvasti kansainvälisiä asiakkaita (opiskelijat, opettajat ja tutkijat). Kirjasto lisää osaltaan TKK:n houkuttelevuutta ylläpitämällä kansainvälisesti vertailukelpoisia kokoelmia. Kirjasto huolehtii osaltaan TKK:n tutkimustiedon leviämisestä maailmalle. Kirjasto osallistuu aktiivisesti oman alansa kansainvälisten järjestöjen toimintaan. Laatu ja uudistumiskyky Osana Teknillistä korkeakoulua kirjasto rakentaa ja kehittää laadunvarmistusjärjestelmäänsä. Kirjasto kerää jatkuvasti asiakaspalautetta ja kehittää toimintaansa sen pohjalta. Kirjasto osallistuu joka toinen vuosi kansainväliseen LibQual asiakaskyselyyn, mikä mahdollistaa vertailut kirjastoihin eri puolilla maailmaa. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Kirjasto on avoinna kaikille tiedontarvitsijoille. Teknillisen alan keskuskirjastona kirjasto tarjoaa laajat kokoelmansa, myös elektroniset aineistot, kaikkien kiinnostuneiden käyttöön kirjaston tiloissa. Kaukopalvelun avulla pääosa aineistosta on valtakunnallisesti käytettävissä lisenssiehtojen ja tekijänoikeuslain sallimissa puitteissa. Kirjasto on vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa perustehtävänsä lisäksi järjestämällä näyttelyjä ja muuta tiloihin sopivaa toimintaa (esim. kunnallis ja eduskuntavaalien ennakkoäänestys). Digitalisoituminen Kirjasto vastaa elektronisen tietoaineiston hankinnasta, käyttöön asettamisesta ja käyttäjätuesta. Kirjasto tukee elektronisten väitöskirjojen julkaisuprosessia ja ylläpitää TKK:n elektronista julkaisuarkistoa. 2.3 Menestystekijät 1. Osaava ja uutta tietoa menestyksellisesti omaksuva henkilökunta

5 5 Kirjaston hyvää työskentelyilmapiiriä ylläpidetään vireällä tyhy toiminnalla sekä työssä kannustamisella. 2. Pedagoginen osaaminen, kyky hyödyntää sitä opetuksen kehittämisessä ja opettajien tukemisessa, TKK:n tuntemus sekä hyvät verkostot opettajiin. TKK:n Opetuksen ja opiskelun tukiyksikön sekä opintopsykologin liittyminen osaksi kirjaston organisaatiota tuottaa huomattavia synergiaetuja. 3. Kirjaston laajat, laadukkaat ja laajalti käytettävissä olevat kokoelmat Arvioinneilla varmistetaan, että aineistot ovat ajanmukaisia, ajantasaisia ja käyttäjien tarpeisiin sopivia. 4. Kyky nopeasti soveltaa uusia teknologisia ratkaisuja kirjastoympäristössä Osallistumalla edelleen kansainväliseen ja kansalliseen yhteistyöhön kirjasto on mukana luomassa alansa tulevaisuutta. 5. Aktiivinen, tekniikan eturintaman tunteva asiakaskunta Asiakkailta saadaan jatkuvasti virikkeitä kirjaston kehittämiseen. 6. TKK:n sisäinen yhteistyö Kirjaston kannalta sujuva yhteistyö erityisesti atk keskuksen, Innovaatiokeskuksen ja taloushallinnon kanssa on oleellisen tärkeää. Tiedekuntakirjastojen perustaminen parantaa olennaisesti koko TKK:n kirjastolaitoksen kehittämistä. 3. Johtaminen 3.1 Johtamiskäytännöt Kirjasto on rehtorin suorassa alaisuudessa oleva erillislaitos, jolla on oma johtosääntönsä (Liite 1.). Kirjastoa johtaa ylikirjastonhoitaja. Toimintaa ohjaa ja valvoo kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan asetettava neuvottelukunta, joka kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Ylikirjastonhoitajalla on apunaan kirjaston toimistopäälliköistä koostuva johtoryhmä, joka kokoontuu viikoittain. Keväällä ja syksyllä johtoryhmällä on strategiapäivä. Johtoryhmä luo suuntaviivat kirjaston pitkäjänteiselle toiminnalle. Se myös käy läpi ja keskustelee kirjaston arkijohtamiseen liittyvät asiat. Lähiesimiehinä toimivat toimistopäälliköt pitävät viikkopalaverit omissa yksiköissään. Lisäksi joka yksiköllä on vuosittainen kehittämispäivä. Näiden tehtävänä on soveltaa

6 6 ylikirjastonhoitajan ja johtoryhmän päätöksiä käytännössä sekä toimia keskustelukanavana yksiköiden henkilöstön kesken. Kirjastossa pidetään kuukausikokous, jossa käsitellään ajankohtaisia asioita. Tämä kokous on avoin myös erilliskirjastojen henkilökunnalle. Kokous toimii yhteisenä tiedotus ja keskustelufoorumina. Erilliskirjastoilla on myös omia kokouksia, joissa on pääkirjaston edustaja mukana. Ylikirjastonhoitaja käy kehitys ja UPJ keskustelut lähiesimiesten ja suorassa alaisuudessaan olevien asiantuntijoiden kanssa. Lähiesimiehet käyvät kehitys ja UPJ keskustelut omien alaistensa kanssa. Kehityskeskustelut ovat osa kirjaston toiminnan laadunvarmistusta ja toiminnan kehittämistä. Ylikirjastonhoitaja käy oman kehittämis ja UPJ keskustelunsa TKK:n hallintojohtajan kanssa. Kirjaston toiminnasta kerrotaan vuosikertomuksessa, joka on julkinen 3.2 Organisaatio Kirjastossa on neljä toimistoa. Niistä kolme suorittaa kirjaston perinteisiä tehtäviä ja neljäs on vuoden 2008 alusta kirjastoon liitetty Opetuksen ja opiskelun tuki yksikkö. Organisaatiokaavio on seuraava: YLIKIRJASTON HOITAJA KOKOELMA PALVELU TIETOPALVELU JA ATK KIRJASTO PALVELU OPETUKSEN JA OPISKELUN TUKI TOIMISTO PÄÄLLIKKÖ TIIMIN VETÄJÄ, KOULUTUS PÄÄLLIKKÖ HANKINTA TOIMISTO PÄÄLLIKKÖ LUETTELONTI TOIMISTO PÄÄLLIKKÖ TIETOPALVELU JA OPETUS ATK LAITTEET JA JÄRJESTELMÄT ASIAKAS PALVELU (LAINAUS) TOIMISTO PÄÄLLIKKÖ KAUKOPALVELU TOIMISTO PÄÄLLIKKÖ 3.3 Näkemys laadusta

7 7 Laatutyö tukee korkeatasoisten kirjastopalveluiden tuottamista. Kirjastossa toimitaan avoimesti ja koko henkilökunta sitoutetaan laatutyöhön. Ydin ja tukiprosessit tunnistetaan, dokumentoidaan ja niitä kehitetään. Kirjastossa toimii laatutyöryhmä, jossa on edustus kustakin toimistosta. Laatutavoitteet Kirjasto tarjoaa korkeatasoisia kirjastopalveluja, jotka perustuvat vahvaan asiantuntemukseen ja ammatilliseen osaamiseen. Kirjasto pyrkii tarjoamaan kansainvälisesti vertailukelpoisen tietoaineiston saatavuuden, käytettävyyden ja tarvittavan arkistoinnin. Kirjasto tukee TKK:n julkaisutoimintaa ja huolehtii tutkimustiedon leviämisestä maailmalle. Kirjasto tarjoaa tiedonhaun ja hallinnan opetusta ja pyrkii tukemaan opiskelijaa opiskelun eri vaiheissa. Mittarit ja laadunvarmistus Asiakaspalautetta mitataan joka toinen vuosi järjestettävällä käyttäjäkyselyllä. Kirjaston antaman tiedonhaun opetuksen laatua mitataan kurssikohtaisilla palautekyselyillä. Palautteita käsitellään kirjaston johtoryhmässä ja niiden pohjalta tehdään parannuksia kirjaston palveluun ja toimintaan sekä käynnistetään kehittämishankkeita. Henkilökunnan asiantuntijuuden kehittymistä tarkastellaan kehityskeskusteluiden yhteydessä. Henkilökuntaa kannustetaan osallistumaan kotimaisiin ja kansainvälisiin laatua ja toiminnan arviointia käsitteleviin työryhmiin ja hankkeisiin. Tietoaineiston kattavuutta seurataan mm. vertaamalla kirjaston aikakauslehtitarjontaa alan huippulehtien tarjontaan. Kansallisella tasolla kirjaston toimintaa mitataan Tieteellisten kirjastojen yhteistilaston avulla. 4. Voimavarat 4.1 Henkilöstö Vuonna 2008 kirjastossa oli 57 virkaa ja Opetuksen ja opiskelun tuki yksikössä 11 virkaa. Lähes kaikki ovat vakituisessa työsuhteessa. Tietotekniikan talon ja kirjastosihteeri ja kemian ja materiaalitieteiden kirjaston kirjastoamanuenssi kuuluvat kirjaston henkilökuntaan. Muu erilliskirjastojen henkilökunta kuuluu tiedekuntiin.

8 8 Uuden palkkausjärjestelmän mukaan kirjaston tehtävät jakaantuvat vaativuustasoille seuraavasti: Tasot 14 9 Tasot 8 6 Tasot henkilöä 22 henkilöä 17 henkilöä ja Opetuksen ja opiskelun tuen tehtävät jakautuvat seuraavasti: Tasot 14 9 Tasot 8 6 Tasot henkilöä 2 henkilöä 0 henkilöä Kirjaston henkilöstökulut 2,1 milj. euroa vuonna 2008 olivat kokonaiskuluista noin 40 %. Koulutukseen summasta käytettiin noin euroa. Kirjasto kehittää henkilöstöään tavoitteellisesti. Perehdyttämisessä käytetään sekä TKK:n tarjoamaa että kirjaston omaa materiaalia. Henkilöstöä kannustetaan osallistumaan henkilöstökoulutukseen. Kirjasto huolehtii siitä, että esimiehet saavat riittävästi johtamiskoulutusta. Henkilöstön työkykyä ja hyvinvointia edistetään mm. aktiivisella tyhy toiminnalla. Kaikkien työntekijöiden kanssa käydään vuosittain kehityskeskustelut. 4.2 Rahoitus Vuonna 2008 korkeakoulu myönsi toimintamenoihin rahoitusta euroa. Määrä oli edellisvuoden tasolla. Toimintamenorahan lisäksi kirjasto sai euroa, jolla turvattiin elektronisen tietoaineiston jatkuvia hankintoja ja euroa uusien tietokoneiden ostoon. Toiminnan tuotot olivat euroa. Aineiston hankintaan käytettävästä rahasta noin 90 % käytetään elektronisen aineiston hankintaan. 4.3 Tilat ja laitteet Kirjasto sijaitsee vuonna 1970 valmistuneessa Alvar Aallon suunnittelemassa rakennuksessa. Kokonaispinta ala on m². Kirjastossa on kokoelmatiloja, asiakaspalvelutiloja ja henkilökunnan työhuoneita. Asiakkaiden käytössä on 450 lukupaikkaa ja neljä ryhmätyöhuonetta. Asiakastyöasemia on 33 ja lisäksi kirjastossa on langaton verkkoyhteys. Kirjasto odottaa peruskorjausta, jonka toivotaan toteutuvan vuonna Peruskorjauksen myötä tiloja voidaan kehittää ajanmukaiseksi oppimisympäristöksi. 5. Toiminnan kuvaus

9 9 5.1 Prosessikuvaukset Kirjaston toimintaa kuvataan prosessikuvauksissa, jotka löytyvät kirjaston intranetistä. Kuvaukset ovat sekä sanallisia että kaavioita. Sanalliseen kuvaukseen kirjasto on muokannut oman mallin yleisistä prosessinkuvausmalleista ja kaavioissa on käytetty MS Visio ohjelmaa. Kirjallisista kuvauksista löytyvät mm. prosesseihin liittyvät vastuut ja valtuudet sekä maininnat toimintaa säätelevistä ohjeista tai määräyksistä. Kirjaston toimintaan vaikuttavat esim. tekijänoikeuslaki ja henkilötietolaki. Ydinprosessit Kirjasto on tunnistanut toiminnassaan neljä ydinprosessia, jotka ovat: Tietoaineiston hallinta Tiedon ja tietoaineiston välittäminen Tiedonhankintataitojen opetus TKK:n julkaisutoiminnan tukeminen. Näihin liittyvät prosessikuvaukset löytyvät kirjaston intranetistä Tukiprosessit Tukiprosesseja tunnistettiin kolme: Hallinto Viestintä Tietotekniikka. Myös näihin liittyvät prosessikuvaukset löytyvät kirjaston intranetistä. Näissä on kuvattu kirjaston osuutta prosessissa ja sen liittymistä koko TKK:n prosessiin. 5.2 Toiminnan arviointi ja kehittäminen Toimintaa arvioidaan asiakaspalautteen lisäksi kevään tulossopimusneuvottelujen yhteydessä, kehityskeskusteluissa ja neuvottelukunnan kokouksissa. Toimintaa kehitetään kirjaston toimistojen kehittämispäivissä ja johtoryhmän strategiapäivissä. Liitteet: 1. Johtosääntö

10 10 LIITE 1. TEKNILLISEN KORKEAKOULUN KIRJASTON JOHTOSÄÄNTÖ Hallituksen hyväksymä: 1 Teknillisessä korkeakoulussa on erillisenä laitoksena toimiva kirjasto, niinkuin Teknillisestä korkeakoulusta annetussa asetuksessa (1420/95) on säädetty. Kirjaston tarkoituksena on Suomen teknillisenä keskuskirjastona tukea ja edistää teknis tieteellistä tutkimusta, opetusta ja opiskelua sekä tyydyttää tekniikan ja sen perustana olevien luonnontieteiden alalla yhteiskunnan ja sen osana elinkeinoelämän kirjasto ja informaatiopalvelutarpeita. Teknillisen korkeakoulun kirjastoon kuuluu pääkirjaston ohella korkeakoulun eri yksiköihin sijoitettuja kirjastoja. 2 Kirjaston tehtävänä on kartuttaa ja hoitaa teknillisiä tieteitä ja niiden perustana olevia luonnontieteitä sekä korkeakoulun muita oppiaineita käsittelevän kirjallisuuden ja muun tietoaineiston kokoelmia asettaa kokoelmansa kaikkien alan tietoa tarvitsevien käyttöön tuottaa ja kehittää kauko ja informaatiopalvelua kaikille alan tietoja tarvitseville huolehtia yhteistyöstä samalla ja läheisillä tieteenaloilla toimivien kirjastojen ja muiden informaatiopalveluyksiköiden kanssa välittää Suomessa tuotettua tekniikan perustana olevien luonnontieteiden ja eri tekniikan alojen informaatiota kansainvälisiin informaatiojärjestelmiin ja välittää vastaavia palveluja ulkomailta suomalaisille käyttäjille opettaa informaatiojärjestelmien käyttöä opiskelijoille ja muille kirjaston käyttäjille sekä valmentaa kirjastotieteen ja informatiikan opiskelijoita hoitaa muut valtioneuvoston tieteellisille keskuskirjastoille antamat tehtävät 3 Kirjaston hallintoa hoitaa ylikirjastonhoitaja kirjaston johtajana. Kirjastolla on lisäksi käyttäjien neuvottelukunta. 4 Neuvottelukunnan muodostavat korkeakoulun rehtorin kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan nimeämät viisi Teknillisen korkeakoulun edustajaa ja Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunnan keskuudestaan

11 11 valitsema jäsen sekä kaksi korkeakoulun ulkopuolisten käyttäjien edustajaa, jotka rehtori valitsee. Rehtori määrää neuvottelukunnan puheenjohtajan ja neuvottelukunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. 5 Käyttäjien neuvottelukunnan tehtävänä on antaa palautetta kirjaston toiminnasta sekä tehdä esityksiä kirjaston pitkäntähtäimen suuntaviivoista. 6 Neuvottelukunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta vähintään kerran vuodessa. Puheenjohtaja on velvollinen kutsumaan johtokunnan koolle myös, jos vähintään kaksi jäsentä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten kirjallisesti pyytää. 7 Ylikirjastonhoitaja vastaa kirjaston toiminnasta tekee kirjastoa ja sen henkilökuntaa koskevia esityksiä rehtorille sekä korkeakoulun hallintovirastolle päättää kirjaston varojen käytöstä päättää henkilökunnan tehtävistä hoitaa muut kirjaston johtamiseen kuuluvat tehtävät, joista ei muutoin ole määrätty 8 Ylikirjastonhoitajan ollessa esteellinen tai poissa hänen tehtäviään hoitaa ylikirjastonhoitajan tehtävään määräämä kirjaston virkamies. 9 Korkeakoulun eri yksiköissä olevat kirjastot toimivat läheisessä yhteistyössä pääkirjaston kanssa, joka hoitaa kirjallisuuden ja muun tietoaineiston yhteishankinnat. Pääkirjasto vastaa yhteisestä tietojärjestelmästä ja kaiken hankitun aineiston rekisteröinnistä siihen. 10 Tämä johtosääntö tulee voimaan ja sillä kumotaan hyväksytty johtosääntö.

12 Opetuksen ja opiskelun tuen toimintasuunnitelma 2010

13 1 Johdanto Dokumentaatio Toiminnan visio Laadunvarmistusjärjestelmä LVJ: vuosisykli Toiminnan suunnittelu Johtamisjärjestelmän kuvaus Toiminnot ja rahoitus Toimintojen tavoitteet ja työmäärät Työmäärät ja henkilöt Toiminnan vuosikello Suunnitellut ja tehdyt kehittämistoimenpiteet Yleiset ja yhteiset kehittämiskohteet Toimintojen kehittämiskohteet ja suunnitelmat Oman LVJ:n itsearviointi Opetuksen kehittämisen toimintakentän analyysi Kehittämistyön luonne Kehittämistoiminnan tasot Kehittämistyön kenttä Toiminnan reunaehdot Yliopiston tilanne Opiskelijoiden haasteet Sidosryhmäanalyysi Omien vaikutusmahdollisuuksien ja osaamisen analyysi Elinkaarianalyysi Toiminnan yleiset tavoitteet mitä? Opetus- ja opiskelukulttuurin kehittämisen tavoitteet Liitteet...19

14 1 Johdanto Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun opetuksen ja opiskelun tuki on yliopiston kehittämisyksikkö, jonka päätehtävänä on parantaa opetuksen laatua ja opiskelun sujuvuutta yliopistossa. Yksikkö on ( ) osa Aalto-yliopiston Otaniemen kirjastoa, mutta siirtyy mahdollisesti osaksi tutkimuksen ja opetuksen kehittämistoimintoa Aalto-yliopiston organisaation muovautuessa Yksikön palvelut ovat jo nykyisellään avoinna pääsääntöisesti koko Aallon henkilökunnalle vaikka se on hallinnollisesti osa Aalto-yliopiston teknillistä korkeakoulua. Yksikön resurssit ovat 2010 noin 11 henkilötyövuotta. Yksikön vetäjänä toimii koulutuspäällikkö Riikka Rissanen

15 2 Dokumentaatio Suuri osa toiminnan ohjaukseen liittyvästä dokumentaatiosta on erillisinä tiedostoina. Tiedostoista on otettu näytteet osaksi tätä dokumenttia. Lista liitetiedostoista: Itsearvioinnit (Excel) Yleinen toiminnan itsearviointi (sheet) Toimintojen omat itsearvioinnit (sheet) Toiminnan suunnittelu (Excel) Toimintojen tavoitteet ja työmäärät (sheet) Työmäärät ja henkilöt (sheet) Toiminnan vuosikello (sheet) Laatukäsikirja (Tässä dokumentissa)

16 3 Toiminnan visio Visiotyöskentely alussa, 2010 tulee tähän lisää tietoa Liittyy läheisesti Aalto-yliopiston käynnistämiseen ja vaatii opetuksen kehittämisen aseman määrittelyn yliopistossa, organisatoorisen aseman ja budjetin määrittelyn.

17 4 Laadunvarmistusjärjestelmä Tässä on kuvattu Opetuksen ja opiskelun tuen oman toiminnan laadunvarmistusjärjestelmä. Kyse ei ole yliopiston opetuksen vaan yksikön omasta laadunvarmistusjärjestelmästä. Yksikön keskeisenä tehtävänä on opetuksen laadun kehittäminen, joten siinä mielessä hyvä järjestelmä tukee koko yliopiston opetuksen laadun kehittämistä. Järjestelmän kuvauksessa on: 1) Laadunvarmistuksen vuosikello ja liittymä muuhun suunnitteluun 2) Toiminnan tavoitteet 3) Toiminnan itsearviointipohja ja tehdyt itsearvioinnit 4) Itsearvioinneista johdetut kehittämissuunnitelmat 5) Tehdyt kehittämistoimenpiteet 4.1 LVJ: vuosisykli Toiminnan itsearvioinnit ja kehittämissuunnitelmien seuranta tehdään kaksi kertaa vuodessa. Ks. liite toiminnan vuosikello.

18 4.2 Toiminnan suunnittelu Johtamisjärjestelmän kuvaus Opetuen asema on muuttumassa merkittävästi 2010 Aallon myötä. Tässä on kuvattu tähän mennessä ollut johtamisjärjestelmä: Opetuen vetäjän rooli on tähän mennessä ollut: - Toiminnan rahoituksesta neuvottelut tulossopimusneuvotteluissa - Toiminnan strateginen ja operatiivinen johtaminen - Tiimin esimiehenä toimiminen - Yhteydenpito ja kontaktit yliopiston sisällä ja sen ulkopuolelle - Yhteistyö yliopiston sisäisten toimijoiden kanssa - Raportointi johdolle toiminnasta Opetuen ohjausryhmän rooli - Hallinnollinen elin kursseihin liittyvissä asioissa - Toiminnan ohjausta tukeva rooli - Sidosryhmien edustajista koostuva ryhmä Opetuksesta vastaavan vararehtorin rooli - Ohjausryhmän puheenjohtaja - Yhteistyökumppani Rehtorin rooli - Rahoituksen päättäjä - Toimeksiantaja yliopiston sisäisissä tehtävissä Toiminnot ja rahoitus Tiimin toimintojen suunnittelu on osa Yliopiston tulossopimusneuvotteluja. Siinä säädetään yleiset rahoitukselliset raamit vuosi kerrallaan. Ks. Liite Tusopohja kirjallinen kuvaus ja tusopohja excel Toimintojen tavoitteet ja työmäärät

19 Tavoitteisiin ja työmääriin on tehty tiimin tulossopimusneuvottelujen pohjalta tarkennettu toimintasuunnitelma, jossa toiminnan osa-alueiden yleiset painotukset (resurssit) on määritelty. Tietojen pohjalta tehdään työmäärien jakaminen tiimin henkilöille (ks. seuraava kohta). Ks. Liite Toimintojen tavoitteet Työmäärät ja henkilöt Toimintojen työmäärät on jaettu tarkemmin henkilökohtaisessa työsuunnitelmapohjassa tiimin toimijoille. Tätä pohjaa tiimin vetäjä käyttää työresurssien ohjauksessa ja tarkemmassa toiminnan suunnittelussa. Tähän kohtaan haetaan tiedot yleisestä toimintojen tavoitteet ja työmäärät tiedostosta. Ks. Liite työmäärät ja henkilöt Toiminnan vuosikello Laadunvarmistusjärjestelmää rakennettaessa huomattiin, että toiminnasta puuttui selkeästi auki kuvattu vuosikello, jossa tiimin toiminnan suunnittelulle, arvioinnille ja kehittämiselle on omat ajankohtansa. Samalla kuvattiin tiimin muuhunkin toimintaan liittyviä ajankohtia ja tehtiin tästä työvälien tiimin vetäjälle. Työväline on Excel-muodossa ja elää / kehittyy käytön myötä. Ks. Liite toiminnan vuosikello 4.3 Suunnitellut ja tehdyt kehittämistoimenpiteet Seuraavat toimenpiteet ovat nousseet säännöllisesti tehdystä itsearvioinnista tai muusta toiminnan ohessa tehtävästä arvioinnista Yleiset ja yhteiset kehittämiskohteet ALOITUS PVM TOIMENPIDE (Havaittu kehitystarve) STATUS 1/2010 Rekrytoidaan uusi projektisihteeri (työkuormien analyysista noussut) Tehty 1/2010- Vuosikellon laatiminen (uusi työkalu) Kesken? Koulutusten koordinaattorin nimeäminen ja koulutussuunnitteluryhmän muodostaminen (uusi toiminta) Ei aloitettu (2/2010 suunniteltu aloitus)? Projektisuunnitteluryhmän perustaminen (uusi toiminta) Ei aloitettu (2/2010 suunniteltu aloitus)

20 ? Opiskelijapalveluiden ryhmän virallistaminen (on jo osa toimintaa) Ei aloitettu (2/2010 suunniteltu aloitus) 1/2010 Uusien tilojen hankkiminen ja muutto Tehty 2/2010 Visiotyöskentelyn käynnistyminen osana vuosisuunnitelmaa, toimijoiden ajan varaaminen tähän, ulkopuolisten kiinnittäminen mukaan 12/2009 Tavoitteiden määrittely keskeisille toiminnoille ja kerääminen yhteen 12/2009 Suunnitelmat toimijoiden osaamisen kehittämiseen, periaatteet ja vastuu selviksi 12/2009 Toimintasuunnitelman näkyväksi tekeminen; Noussut itsearvioinnista ja Kirjaston auditoinnista: Kirjaston laatukäsikirjassa on kuvattu Opetuki-yksikön toimintaa vain muutamalla lauseella. Yksiköllä on kuitenkin tärkeä tehtävä TKK:n laadunvarmistusjärjestelmässä. Opetuki-yksikön toiminta on kuvattava riittävässä laajuudessa kirjaston laatukäsikirjassa joko siihen sulautettuna tai erillisenä osiona. Kesken Tehty Kesken Tehty 12/2009 LVJ:n kehittäminen Käynnissä (Jatkuva toiminto)? Yliopistotasoisen opetuksen laadunvarmistusjärjestelmän rakentaminen ja kehittäminen. Työ tulee olemaan mahdollisesti osa Aallon opetuksen laadunkehittämiseen suunniteltavaa työtä. Ei aloitettu? Ulkopuolinen toiminnan arviointi (täydentäisi itsearviointia) Ei aloitettu Toimintojen kehittämiskohteet ja suunnitelmat ALOITUS PVM TOIMENPIDE (Havaittu kehitystarve)? Kehitetään opintopsykologien vastaanottoihin vaikuttavuuden arviointiin mittari (vaikuttavuutta ei nykyisellään erikseen arvioida)? Kehitetään koulutusten ja muiden toimintamuotojen vaikuttavuuden arviointiin malli ja pohjia. Kytketään arviointi elimelliseksi osaksi toimintaa. STATUS Ei aloitettu Ei aloitettu 4.4 Oman LVJ:n itsearviointi Vahvuudet

21 Nykyisessä arviointimallissamme on mahdollista luoda erilaisia arviointipohjia riippuen mitä toiminnan osaaluetta arvioidaan. Arvioinnin kautta on hyvin saatu näkyväksi mitä kehittämiskohteita on. Näkyväksi tekemisen avulla on helpompi valikoida ja priorisoida kehittämisen kohteita. Vuosikellon käyttö auttaa tekemään toiminnan itsearvioinnista säännöllisen ja toistuvan toiminnon. Arvioinnin kautta löydettiin hyviä kehittämiskohteita eli siinä oli jotakin toimivaa. Heikkoudet Arviointi on tehty tällä kertaa vain itsearviointina, mikä rajoittaa arvioinnin luotettavuutta ja kohteita. Tämä valittiin, jotta arvioinnissa päästäisiin alkuun ja jatkossa arviointia laajennetaan muita ryhmiä kattavaksi valituissa kohteissa. Tästä havainnosta johtuen listalle nostettiin myös ulkopuolisen arvioinnin mahdollinen tekeminen omasta toiminnasta. Toimintokohtaisista tarkasteluista ei noussut esille kovinkaan paljon kehittämisen kohteita ja tämä johtuu osiltaan siitä, että arvioinnissa käytettiin kaikille toiminnoille yhteistä pohjaa. Osaksi se johtuu siitä, että arviointeja ei vielä tehty kuin muutamista toiminnoista. Tulevaisuudessa toimintojen pitää itse kehittää itselleen sopivat kohdistetut itsearviointipohjat, jotta toimintojen erityisluonne tulee huomioitua. Mahdollisuudet Kehittämisen suunnittelu mahdollistaa tiimin toiminnanohjauksen kehittämisen ja suurempien toimintakokonaisuuksien paremman johtamisen. Arvioinnissa käytettyä kehikkoa voisi mahdollisesti hyödyntää myös yksilöiden työn arvioinnissa ja kehittämisessä. Tämän voisi kytkeä kehityskeskusteluihin. Arviointimallia voisi levittää yliopiston sisällä myös muihin yksiköihin. Tulevaisuudessa laadunvarmistuksesta muodostuu luonnollinen osa toimintakulttuuria. Tällöin toimijat itse määrittävät aktiivisesti ko. toimintaan liittyvät tavoitteet, arvioivat niiden saavuttamista ja kehittävät toimintaa. Toiminta dokumentoidaan ja se liittyy muuhun toimintaan. Toiminnan arvioinnista ja kehittämisestä tehdään yhteisöllistä ja yhteistä toimintaa. Uhat Toiminnan kehittäminen vaatii aikaa ja pitkäjänteistä sitoutumista. On mahdollista että toiminnan kehittäminen jää helposti toiminnan jalkoihin. Jo pelkkä arviointien tekeminen vaatii toimijoilta siihen paneutumista ja sen tukemista. Sinänsä LVJ itsessään varmistaa, että kesken jäänyt kehitys huomataan kun arviointia tehdään uudestaan, mutta arvioinnin sykli on varsin pitkä (0,5 v), jolloin kesken jääminen huomataan aika pitkän ajan päästä. Jos tämän kentän toiminnan laajuus kasvaa niin vaarana on, että laadunvarmistuksen rakentaminen osaksi toimintaa tulee työläämmäksi ja haastavammaksi.

22 5 Opetuksen kehittämisen toimintakentän analyysi Opetuksen kehittäminen on toimintakenttänä noussut yhdeksi opetuksen ja oppimisen laadun kehittäjäksi yliopistossa. Kenttä on luonteeltaan ollut hajanainen (paljon toisistaan irrallaan tapahtuvaa kehittämistä) ja muutoksessa. 5.1 Kehittämistyön luonne Keskitetty kehittämisyksikkö mahdollistaa laadukkaan ja pitkäjänteisen kehittämisen yliopistossa. Alla on perustelut keskitetylle yksikölle, suhteessa hyvän koulutuksen kehittämisen tunnuspiirteisiin. (Gosling 2008, 55): Opetuksellinen osaaminen. Hyvälaatuinen opetus vaatii hyvää opetusosaamista. Opetuksellista osaamista tulee tuottaa henkilökunnalle, koska sitä ei merkittävästi sisälly nykyisiin tekniikan, kaupallisen tai taiteellisen alan perus- tai jatkotutkintoihin (poikkeus: Taik:n taidekasvatuksen opettajaopinnot). Tämän tuottaminen isossa yliopistossa tulisi tehdä keskitetysti. Tällöin koulutuksessa voidaan myös huomioida oman yliopiston erityispiirteet ja liittää koulutukseen paikallista kehittämistä suoraan tukevaa toimintaa. Kontekstin tuntemus. Kehittämisosaamisen syntyminen ja paikallisen organisaation tuntemus vaatii pysyvää ja osaavaa henkilökuntaa, jotta toiminnalla on vaikuttavuutta. Hyvä kehittämistoiminta huomioi kontekstin ja sen lähtökohtana ovat oman yliopiston ja tieteenalojen kulttuuriset erityispiirteet. Joustavuus. Kehittämistoiminnan on pystyttävä reagoimaan muuttuviin olosuhteisiin sekä opettajan ja opiskelijoiden tarpeisiin. Tässä keskitetty ja pysyvästi resursoitu yksikkö voi toimia uusia haasteita vastaanottavana ja kehittävänä tahona. Sisällyttäminen. Koulutuksen kehittämistoiminta koskee koko yliopistoa ja kohdistuu kaikille opetukseen ja opiskeluun liittyville tasoille (opiskelijat, opetushenkilökunta, opetuksen johto). Eri tasojen huomiointi ja yhteistyökuvioiden luominen on aikaa vievä prosessi ja sen keskittäminen kehittämisyksikölle nopeuttaa yliopistossa eri tasojen yhteistyötä vaativien kehittämistoimenpiteiden toteuttamista. Ammattimaisuus. Ammattimainen kehitys arvostaa opetuksesta vastaavien ihmisten osaamista ja pyrkii toimimaan ensisijaisesti kollegiaalisessa ja tasavertaisessa suhteessa heidän kanssaan. Opetuksen kehittäminen on oma ammattikenttänsä jota ei voida suoraan johtaa opetukseen liittyvästä tutkimuksesta tai käytännön opetustyöstä vaan se hyödyntää niitä molempia. Toiminta on analyyttistä, perusteltua, laadukkaaseen tietoon pohjautuvaa ja uutta tietoa ja toimintatapoja luovaa. Kentällä käytetyt menetelmät ja toiminta liittyvät yleisesti organisaation kehittämiseen, jossa näkökulmana on erityisesti opetuksen ja oppimisen kehittäminen. Strategisuus. Kehittämistoiminnalla on suora keskustelu- ja tiedonkulkuyhteys yliopiston johtoon, jonka kanssa myös neuvotellaan kehittämisen lyhyen- ja pitkän aikavälin tavoitteista. Monitasoisuus. Kehittämistä toteutetaan eri tasoilla (bottom-up, top-down), keskitetysti ja paikallisesti tiedekunnissa. Koordinointi vaatii omaa työpanostaan ja on yksi keskitettyjen koulutuksen kehittämisyksiköiden tehtävistä. Näkyvyys. Suorat ja toimivat kommunikointikanavat yliopiston kaikilla tasoilla. Monitasoisen kehittämisen luonteesta johtuen kommunikoinnin hallinta vaatii hyvää osaamista. Resurssit. Tarvitaan riittävä määrä pätevää henkilökuntaa ja vaikuttavuuden näkökulmasta hyvin johdettua työtä. Vaikuttavuus voi monissa kehittämiskohteissa syntyä ja näkyä vasta vuosien kuluttua. Tämä vaatii kehittäjien läsnäoloa pysyvämmin. Keskitetyn yksikön kautta luodaan osaamiskeskittymä, jossa samantyyppistä työtä tekevät osaajat voivat synnyttää laadullisesti parempaa kuin hajautetut itsenäiset kehittäjät. Kenttä vaatii luonteeltaan moniosaamista ja sen kehittäjät voivat tulla monilta eri aloilta. Reflektiivisyys. On sitoutunut myös oman toimintansa jatkuvaan kriittiseen arviointiin. Kehittämisen arviointi on oma osaamisalueensa ja vaaditaan, jotta toimintaa voidaan entistä paremmin suunnata vaikuttaviin kohteisiin.

Kirjasto Laatukäsikirja Versio Känsälä/Muhonen

Kirjasto Laatukäsikirja Versio Känsälä/Muhonen 1 Kirjasto Laatukäsikirja Versio 1.2 30.09.2009 Känsälä/Muhonen 2 1. Johdanto Kirjaston laatukäsikirjassa kuvataan kirjaston nykyinen toiminta, toiminnan tavoitteet sekä keskeisimmät kehittämiskohteet.

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ LIITE 3 OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Henkilökohtaisen palkanosan määräytymisjärjestelmällä tarkoitetaan niitä kriteerejä ja menettelytapoja,

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

TIEDONHANKINNAN JA HALLINNAN OPETUS AVOIMEN TIEDON KESKUKSESSA

TIEDONHANKINNAN JA HALLINNAN OPETUS AVOIMEN TIEDON KESKUKSESSA TIEDONHANKINNAN JA HALLINNAN OPETUS AVOIMEN TIEDON KESKUKSESSA Mirja Laitinen Tietopalvelupäällikkö, pedagoginen johtaja 4.10.2016 Tiedonhankinnan ja hallinnan opetuksen tavoitteet OPS2017 Rehtorin linjaukset:

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

LAATUTYÖSTÄ JA AUDITOINNISTA TTY:N KIRJASTOSSA

LAATUTYÖSTÄ JA AUDITOINNISTA TTY:N KIRJASTOSSA LAATUTYÖSTÄ JA AUDITOINNISTA TTY:N KIRJASTOSSA Kaija Jääskeläinen, Tampereen teknillinen yliopisto Kirjasto Taustaa laadunvarmistusjärjestelmään ja auditointiin 2 Kirjastossa perinteisesti tehty työtä

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF)

Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF) Kuvallinen aloitussivu, kuvan koko 230 x 68 mm Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF) Parasta on muutos kirjastopalveluiden avoin tulevaisuus seminaari 28.20.2016 31.10.2016

Lisätiedot

Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää

Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää Liisa Heinämäki KT, erikoistutkija Stakes, Liisa Heinämäki Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 2 Kehittäminen

Lisätiedot

PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ. Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen

PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ. Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen OPETUSSUUNNITELMA OPISKELIJALLE Opetussuunnitelma on tärkeä asiakirja koko korkeakouluyhteisölle. Sen tulee osoittaa opiskelijalle, minkälainen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Laatuvastaavien perehdytys

Laatuvastaavien perehdytys Laatuvastaavien perehdytys Perehdytyksen tavoite Laatuvastaava ymmärtää oman tehtäväosuutensa yliopiston laadunhallintatyössä Laatuvastaavan tehtävistä: Koordinoi yksikössä laadunhallintatyötä Toimii laaturyhmän

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Laadunohjausryhmä hyväksynyt 19.1.2017 J Y V Ä S K Y LÄ N Y LI O PI S T O 26.1.2017 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Helsingin yliopiston kirjasto 1

Helsingin yliopiston kirjasto 1 Helsingin yliopiston kirjasto 1 TIETEELLINEN TIETO KUULUU KAIKILLE Suomessa tieteelliset kirjastot ovat avoinna kaikille ja tarjoavat esteettömän pääsyn tieteellisen tiedon lähteille. Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs

Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs LAITOS Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs. 231105 Tämän taulukon tarkoituksena on auttaa laitoksia kuvailemaan opetus- ja opiskelukulttuuriaan ja/tai niiden tukitoimien ominaisuuksia.

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Kirjaston henkilöstöstä ja osaamisesta 11/27/2013

Kirjaston henkilöstöstä ja osaamisesta 11/27/2013 Kirjaston henkilöstöstä ja osaamisesta Yliopisto uusi yliopistolaki Henkilöstöjohtosäännössä : KELPOISUUSVAATIMUKSET 4 Yleiset kelpoisuusvaatimukset Yliopistolaki 31 Yliopistoasetus 1 1 mom. Tehtävään

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Kauko Hämäläinen Johtaja, professori Tievie-koulutus 26.10.2006 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Esityksen tavoitteet Esitellä, miltä yliopisto-opetus näyttää arviointien

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI

KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI ASIAKKAAT SIDOSRYHMÄT TIETOJÄRJESTELMÄ- PALVELUT TEHTÄVÄT JA PALVELUT MITTARIT KÄSITTEET TIEDOT ROOLIT JA VASTUUT JOHTAMISEN PROSESSIT KYVYKKYYDET

Lisätiedot

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari 17.3.2009 KORKEAKOULUJEN STRATEGIATYÖ Korkeakoulut uudistavat strategiansa vuonna 2010 käytäviin

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta?

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Elisa Helin, 12.5.2014 Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Opettajuus muutoksessa Nuohooja on tullut, nähnyt ja voittanut, sopipa se opettajalle tai ei, ja opettajan

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari

Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari Ammatillisen koulutuksen muutoksen johtaminen Muutoksesta mahdollisuus 1 19.2.2015 Reija Lepola Reija Lepola, Kuntayhtymän johtaja, rehtori Seinäjoen koulutuskuntayhtymä

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Itsearviointi ja laadunhallinta

Itsearviointi ja laadunhallinta Itsearviointi ja laadunhallinta Case yliopiston koulu Joensuun normaalikoulu Johtava rehtori, KT UEF Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen itsearviointi- ja laadunhallintakäytänteet Kuopio 7.2.2017 Koulun

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA SISÄLTÖ Kielipolitiikka yliopiston kansainvälisyyden tukena ja vauhdittajana...1 1 Yliopisto työympäristönä...3 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TUOTANTOALUEEN TOIMINTA SÄÄNTÖ 1.9.2013 ALKAEN

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TUOTANTOALUEEN TOIMINTA SÄÄNTÖ 1.9.2013 ALKAEN VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TUOTANTOALUEEN TOIMINTA SÄÄNTÖ 1.9.2013 ALKAEN 1 Toiminta alue Tuotantoalueen laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus rakentavat lapsen ja nuoren tulevaisuutta. Toimintaperiaatteina

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston laatutyö

Jyväskylän yliopiston laatutyö Jyväskylän yliopiston laatutyö Pirjo Halonen Laatupäällikkö 17.1.2007 1 Yliopistolain Jyväskylän yliopisto velvoite 5 Arviointi Yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan sekä taiteellista

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

LAADUNHALLINNNAN KEHITTÄMINEN

LAADUNHALLINNNAN KEHITTÄMINEN LAADUNHALLINNAN KEHITTÄMINEN 2012 1. KORKEAKOULUN LAATUPOLITIIKKA t Laadunhallinnan jalkauttaminen laitoksille ja koulutusohjelmiin - EFQM-itsearvioinnin käytön kehittäminen - OPS- katselmusten kehittäminen,

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Esitykseni perustuu pääosin

Esitykseni perustuu pääosin Opetustoiminnan johtaminen osana Helsingin yliopiston akateemisten johtajien työnkuvaa. Anne Nevgi 17.3.2009 Esitykseni perustuu pääosin Maija Viitasalo: pro gradu tutkielma: Opetustoiminnan johtaminen

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 HANKKEIDEN SEURANTA, ARVIOINTI JA TUOTOKSET Tiedotustilaisuus 1.11.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

TIEDON HYÖDYNTÄMINEN OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLOSSA Näyttöön perustuva toiminta & johtaminen Tieto ja sen hyödyntäminen & esteet ja rajoitukset

TIEDON HYÖDYNTÄMINEN OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLOSSA Näyttöön perustuva toiminta & johtaminen Tieto ja sen hyödyntäminen & esteet ja rajoitukset TIEDON HYÖDYNTÄMINEN OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLOSSA Näyttöön perustuva toiminta & johtaminen Tieto ja sen hyödyntäminen & esteet ja rajoitukset Opetusneuvos 30.11.2011 NÄYTTÖÖN PERUSTUVA TOIMINTA 1. NÄYTTÖ

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Opiskelukyvyn edistämisen suositukset korkeakouluille

Opiskelukyvyn edistämisen suositukset korkeakouluille Opiskelukyvyn edistämisen suositukset korkeakouluille Suomen ylioppilaskuntien liitto Johanna Kujala, Projektipäällikkö Kyky-projekti, Campus Conexus II johanna.kujala@syl.fi 044 7800 229 Opiskelukykysuositukset

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön.

Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön. 14.12.2011 1 (5) Tampereen yliopiston normaalikoulun johtosääntö Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on 14.12.1011 hyväksynyt tämän johtosäännön. 1 Yleisiä määräyksiä

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen uudistuminen ja luonnontieteet. Opetusneuvos Tiina Tähkä Oulu

Lukiokoulutuksen uudistuminen ja luonnontieteet. Opetusneuvos Tiina Tähkä Oulu Lukiokoulutuksen uudistuminen ja luonnontieteet Opetusneuvos Tiina Tähkä Oulu 2.2.2015 Kysymyksiä ja väittämiä Avaa älypuhelimen tai kannettavan selaimella m.socrative.com room number: 800953 Vastaa kysymykseen

Lisätiedot

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Hyväksytty kasvatustieteiden johtokunnan kokouksessa 3.12.2014 Tekniset korjaukset 20.1.2017 URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA Tampereen yliopistossa on tavoitteena

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Projektipäällikkö Olli Vesterinen Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Näkökulmia verkostoituneen opetuksen tuottamiseen & toteuttamiseen

Näkökulmia verkostoituneen opetuksen tuottamiseen & toteuttamiseen Näkökulmia verkostoituneen opetuksen tuottamiseen & toteuttamiseen Torus-verkosto www.torus.oulu.fi Oulun yliopisto Historian laitos suunnittelija & koordinaattori Anita Honkala anita.honkala@oulu.fi Mikä

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 1 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Koulutuspalvelut 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS

TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS Riitta Karusaari Pedagogiset huiput Levillä 16.9.2016 Mikä on Tulevaisuuden opettajan opas? Lähtökohtana pohdintaa - Millaista opettajan työ on tulevaisuudessa? - että opetus

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Opetusneuvos Juha Haataja Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä seminaari Tampereen yliopisto 1.12.2014 Tiekartta

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan.

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan. 1 Sosiaalialan kehittämisyksikkö - kriteerien konkretisointi Sosiaalialan seudullisten kehittämisyksiköiden perustamisvaiheen kriteeristössä ei erikseen nimetä hyvän hanke- ja kehittämistyön yleisiä piirteitä,

Lisätiedot

Aalto-yliopiston kokonaisarkkitehtuuri

Aalto-yliopiston kokonaisarkkitehtuuri Aalto-yliopiston kokonaisarkkitehtuuri Tietohallinto 30.9.2008 Satu Kekäläinen AALTO-YLIOPISTO Aalto-yliopisto aloittaa 1.1.2010 TIETOHALLINTO Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun

Lisätiedot