Kirjasto Laatukäsikirja Versio Känsälä/Muhonen/Rissanen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kirjasto Laatukäsikirja Versio 1.3 29.1.2010. Känsälä/Muhonen/Rissanen"

Transkriptio

1 1 Kirjasto Laatukäsikirja Versio Känsälä/Muhonen/Rissanen

2 2 1. Johdanto Kirjaston laatukäsikirjassa kuvataan kirjaston nykyinen toiminta, toiminnan tavoitteet sekä keskeisimmät kehittämiskohteet. Laatukäsikirjatyöstä vastaa ylikirjastonhoitaja. Aineiston keräämiseen ja käsikirjan kirjoittamistyöhön on osallistunut ylikirjastonhoitajan lisäksi kirjaston toimistopäällikkö. Opetuksen ja oppimisen tuki yksikön (Opetuki) kuvauksesta vastaa yksikön vetäjä. Laatukäsikirja pohjautuu koko kirjaston henkilökunnan osallistumiseen toiminnan kuvaukseen, toiminnan tavoitteiden määrittelyyn ja kehittämiskohteiden pohdintaan. Kirjastoon hallinnollisesti kuuluvan Opetuksen ja oppimisen tuki yksikön toiminta on kuvattu erillisenä osiona. 2. Kirjasto lyhyesti Teknillisen korkeakoulun erillisenä laitoksena toimiva kirjasto on kaikille avoin tieteellinen kirjasto ja korkeakoulun tieteellisen tietohuollon keskus. TKK:n kirjasto palvelee kaikkia teknistä tietoa tarvitsevia asiakkaita niin kotimaassa kuin ulkomailla. Kirjaston toimintaa johtaa ylikirjastonhoitaja ja toimintaa ohjaa neuvottelukunta. Kirjasto huolehtii siitä, että korkeakoulun tutkijoilla, opettajilla ja opiskelijoilla on käytettävissään laadullisesti arvioitu, ajantasainen ja tarpeisiin sopiva tietoaineisto huolehtii osaltaan siitä, että käyttäjillä on taidot käyttää tietoaineistoa vastaa elektronisesta kampuskirjastosta hoitaa tietoaineiston käyttöön antoon liittyviä tehtäviä, joita ovat aineiston hankinta ja lisensointi, luettelointi, sisällönkuvailu ja muu metadatan käsittely, aineistoa koskevien hallinta ja hakujärjestelmien sekä tilojen ylläpito tuottaa tietokantoja (mm. TKK:n tutkimus ja julkaisurekisterit) osallistuu osaltaan TKK:n tutkimuksen tuloksellisuuden analysointiin kehittää toimintaansa korkeakoulua hyödyttävillä hankkeilla. TKK Opetuksen ja opiskelun tuki sekä opintopsykologi kehittävät ja tukevat opetusta sekä opiskelua TKK:lla vaikuttavat myönteisesti opetuskulttuuriin. Kirjasto vastaa digitalisoitumisen mukanaan tuomiin haasteisiin tukemalla TKK:n yksiköitä elektronisessa julkaisemisessa julkaisujen käyttöön annossa ja arkistoinnissa elektronisten opetusaineistojen käyttöön annossa ja säilyttämisessä tietoaineistojen tehokkaassa hyödyntämisessä tieteellisen tiedonvaihdon edistämisessä.

3 3 Teknillisessä korkeakoulussa toimii pääkirjaston lisäksi tiedekunta ja laitoskirjastoja. Tiedot näistä löytyvät osoitteesta Kirjastoilla on yhteinen kokoelmatietokanta, lainausjärjestelmä ja yhteiset käyttösäännöt. 2.1 Missio ja visio Kirjasto on sopeutumassa uuteen Aalto yliopiston kirjastolaitokseen omaksumalla uuden mission ja vision. Missio (Aalto yliopiston kirjastolaitos) Kirjasto tunnistaa asiakkuuksien elinkaaren ja palvelutarpeet ja pystyy vastaamaan näihin haasteisiin luomalla asiakaslähtöiset palvelut ja prosessit. Kirjasto integroituu osaksi Aalto yliopiston tutkimus ja oppimisprosesseja. Visio (Aalto yliopiston kirjastolaitos) Aalto yliopiston kirjasto on kulttuuri ja sivistysorganisaatio, joka jakaa yliopistoyhteisön vision ja mission ja tukee yliopiston tavoitteiden toteutumista tarjoamalla korkeatasoisia kirjastopalveluja. Se edistää yliopiston tutkimuksellista, kulttuurista ja opetuksellista kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä luomalla kansainvälisesti laadukkaat palvelut ja palveluympäristön. Aalto yliopiston kirjasto on aktiivinen ja haluttu partneri kansainvälisessä tiedekirjastoverkostossa ja alueellisena vaikuttajana. Visio (TKK:n kirjaston nykyinen) Kirjasto on tutkijan työväline, opiskelijan opiskeluympäristö sekä uuden oppimiskulttuurin edistäjä. Kirjasto takaa kansainvälisesti vertailukelpoisen tietoaineiston saatavuuden ja käytettävyyden sekä tarvittavan arkistoinnin. Teknistieteellinen tieto tarjotaan saumattomasti verkossa, asiakkaan työasemalle. Kirjasto ja sen osana TKK:n Opiskelun ja opetuksen tukiyksikkö sekä opintopsykologit yhdessä luovat mahdollisuuksia uuden oppimiskulttuurin syntymiselle Aalto yliopistossa. Aalto yliopistossa on yksi kirjastolaitos, jonka yhtenä kampuskirjastona toimii TKK:n pääkirjasto ja tiedekuntakirjastot yhtenä hallinnollisena ja toiminnallisena kokonaisuutena. 2.2 Strategia Kirjasto noudattaa tulosneuvotteluissa esittelemiään linjauksia korkeakoulun perustehtävien tukemisessa, digitalisoitumisessa, laadussa ja uudistumiskyvyssä, kansainvälistymisessä sekä yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa.

4 4 Kansainvälisyys Kirjasto vastaa kansainvälistymisen haasteeseen tarjoamalla tiedotuksen, opetuksen ja palvelut kotimaisten kielten lisäksi kattavasti englannin kielellä. Rekrytointitilanteessa hakijoiden kielitaitoon kiinnitetään erityistä huomiota. Kirjasto palvelee sujuvasti kansainvälisiä asiakkaita (opiskelijat, opettajat ja tutkijat). Kirjasto lisää osaltaan TKK:n houkuttelevuutta ylläpitämällä kansainvälisesti vertailukelpoisia kokoelmia. Kirjasto huolehtii osaltaan TKK:n tutkimustiedon leviämisestä maailmalle. Kirjasto osallistuu aktiivisesti oman alansa kansainvälisten järjestöjen toimintaan. Laatu ja uudistumiskyky Osana Teknillistä korkeakoulua kirjasto rakentaa ja kehittää laadunvarmistusjärjestelmäänsä. Kirjasto kerää jatkuvasti asiakaspalautetta ja kehittää toimintaansa sen pohjalta. Kirjasto osallistuu joka toinen vuosi kansainväliseen LibQual asiakaskyselyyn, mikä mahdollistaa vertailut kirjastoihin eri puolilla maailmaa. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Kirjasto on avoinna kaikille tiedontarvitsijoille. Teknillisen alan keskuskirjastona kirjasto tarjoaa laajat kokoelmansa, myös elektroniset aineistot, kaikkien kiinnostuneiden käyttöön kirjaston tiloissa. Kaukopalvelun avulla pääosa aineistosta on valtakunnallisesti käytettävissä lisenssiehtojen ja tekijänoikeuslain sallimissa puitteissa. Kirjasto on vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa perustehtävänsä lisäksi järjestämällä näyttelyjä ja muuta tiloihin sopivaa toimintaa (esim. kunnallis ja eduskuntavaalien ennakkoäänestys). Digitalisoituminen Kirjasto vastaa elektronisen tietoaineiston hankinnasta, käyttöön asettamisesta ja käyttäjätuesta. Kirjasto tukee elektronisten väitöskirjojen julkaisuprosessia ja ylläpitää TKK:n elektronista julkaisuarkistoa. 2.3 Menestystekijät 1. Osaava ja uutta tietoa menestyksellisesti omaksuva henkilökunta

5 5 Kirjaston hyvää työskentelyilmapiiriä ylläpidetään vireällä tyhy toiminnalla sekä työssä kannustamisella. 2. Pedagoginen osaaminen, kyky hyödyntää sitä opetuksen kehittämisessä ja opettajien tukemisessa, TKK:n tuntemus sekä hyvät verkostot opettajiin. TKK:n Opetuksen ja opiskelun tukiyksikön sekä opintopsykologin liittyminen osaksi kirjaston organisaatiota tuottaa huomattavia synergiaetuja. 3. Kirjaston laajat, laadukkaat ja laajalti käytettävissä olevat kokoelmat Arvioinneilla varmistetaan, että aineistot ovat ajanmukaisia, ajantasaisia ja käyttäjien tarpeisiin sopivia. 4. Kyky nopeasti soveltaa uusia teknologisia ratkaisuja kirjastoympäristössä Osallistumalla edelleen kansainväliseen ja kansalliseen yhteistyöhön kirjasto on mukana luomassa alansa tulevaisuutta. 5. Aktiivinen, tekniikan eturintaman tunteva asiakaskunta Asiakkailta saadaan jatkuvasti virikkeitä kirjaston kehittämiseen. 6. TKK:n sisäinen yhteistyö Kirjaston kannalta sujuva yhteistyö erityisesti atk keskuksen, Innovaatiokeskuksen ja taloushallinnon kanssa on oleellisen tärkeää. Tiedekuntakirjastojen perustaminen parantaa olennaisesti koko TKK:n kirjastolaitoksen kehittämistä. 3. Johtaminen 3.1 Johtamiskäytännöt Kirjasto on rehtorin suorassa alaisuudessa oleva erillislaitos, jolla on oma johtosääntönsä (Liite 1.). Kirjastoa johtaa ylikirjastonhoitaja. Toimintaa ohjaa ja valvoo kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan asetettava neuvottelukunta, joka kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Ylikirjastonhoitajalla on apunaan kirjaston toimistopäälliköistä koostuva johtoryhmä, joka kokoontuu viikoittain. Keväällä ja syksyllä johtoryhmällä on strategiapäivä. Johtoryhmä luo suuntaviivat kirjaston pitkäjänteiselle toiminnalle. Se myös käy läpi ja keskustelee kirjaston arkijohtamiseen liittyvät asiat. Lähiesimiehinä toimivat toimistopäälliköt pitävät viikkopalaverit omissa yksiköissään. Lisäksi joka yksiköllä on vuosittainen kehittämispäivä. Näiden tehtävänä on soveltaa

6 6 ylikirjastonhoitajan ja johtoryhmän päätöksiä käytännössä sekä toimia keskustelukanavana yksiköiden henkilöstön kesken. Kirjastossa pidetään kuukausikokous, jossa käsitellään ajankohtaisia asioita. Tämä kokous on avoin myös erilliskirjastojen henkilökunnalle. Kokous toimii yhteisenä tiedotus ja keskustelufoorumina. Erilliskirjastoilla on myös omia kokouksia, joissa on pääkirjaston edustaja mukana. Ylikirjastonhoitaja käy kehitys ja UPJ keskustelut lähiesimiesten ja suorassa alaisuudessaan olevien asiantuntijoiden kanssa. Lähiesimiehet käyvät kehitys ja UPJ keskustelut omien alaistensa kanssa. Kehityskeskustelut ovat osa kirjaston toiminnan laadunvarmistusta ja toiminnan kehittämistä. Ylikirjastonhoitaja käy oman kehittämis ja UPJ keskustelunsa TKK:n hallintojohtajan kanssa. Kirjaston toiminnasta kerrotaan vuosikertomuksessa, joka on julkinen 3.2 Organisaatio Kirjastossa on neljä toimistoa. Niistä kolme suorittaa kirjaston perinteisiä tehtäviä ja neljäs on vuoden 2008 alusta kirjastoon liitetty Opetuksen ja opiskelun tuki yksikkö. Organisaatiokaavio on seuraava: YLIKIRJASTON HOITAJA KOKOELMA PALVELU TIETOPALVELU JA ATK KIRJASTO PALVELU OPETUKSEN JA OPISKELUN TUKI TOIMISTO PÄÄLLIKKÖ TIIMIN VETÄJÄ, KOULUTUS PÄÄLLIKKÖ HANKINTA TOIMISTO PÄÄLLIKKÖ LUETTELONTI TOIMISTO PÄÄLLIKKÖ TIETOPALVELU JA OPETUS ATK LAITTEET JA JÄRJESTELMÄT ASIAKAS PALVELU (LAINAUS) TOIMISTO PÄÄLLIKKÖ KAUKOPALVELU TOIMISTO PÄÄLLIKKÖ 3.3 Näkemys laadusta

7 7 Laatutyö tukee korkeatasoisten kirjastopalveluiden tuottamista. Kirjastossa toimitaan avoimesti ja koko henkilökunta sitoutetaan laatutyöhön. Ydin ja tukiprosessit tunnistetaan, dokumentoidaan ja niitä kehitetään. Kirjastossa toimii laatutyöryhmä, jossa on edustus kustakin toimistosta. Laatutavoitteet Kirjasto tarjoaa korkeatasoisia kirjastopalveluja, jotka perustuvat vahvaan asiantuntemukseen ja ammatilliseen osaamiseen. Kirjasto pyrkii tarjoamaan kansainvälisesti vertailukelpoisen tietoaineiston saatavuuden, käytettävyyden ja tarvittavan arkistoinnin. Kirjasto tukee TKK:n julkaisutoimintaa ja huolehtii tutkimustiedon leviämisestä maailmalle. Kirjasto tarjoaa tiedonhaun ja hallinnan opetusta ja pyrkii tukemaan opiskelijaa opiskelun eri vaiheissa. Mittarit ja laadunvarmistus Asiakaspalautetta mitataan joka toinen vuosi järjestettävällä käyttäjäkyselyllä. Kirjaston antaman tiedonhaun opetuksen laatua mitataan kurssikohtaisilla palautekyselyillä. Palautteita käsitellään kirjaston johtoryhmässä ja niiden pohjalta tehdään parannuksia kirjaston palveluun ja toimintaan sekä käynnistetään kehittämishankkeita. Henkilökunnan asiantuntijuuden kehittymistä tarkastellaan kehityskeskusteluiden yhteydessä. Henkilökuntaa kannustetaan osallistumaan kotimaisiin ja kansainvälisiin laatua ja toiminnan arviointia käsitteleviin työryhmiin ja hankkeisiin. Tietoaineiston kattavuutta seurataan mm. vertaamalla kirjaston aikakauslehtitarjontaa alan huippulehtien tarjontaan. Kansallisella tasolla kirjaston toimintaa mitataan Tieteellisten kirjastojen yhteistilaston avulla. 4. Voimavarat 4.1 Henkilöstö Vuonna 2008 kirjastossa oli 57 virkaa ja Opetuksen ja opiskelun tuki yksikössä 11 virkaa. Lähes kaikki ovat vakituisessa työsuhteessa. Tietotekniikan talon ja kirjastosihteeri ja kemian ja materiaalitieteiden kirjaston kirjastoamanuenssi kuuluvat kirjaston henkilökuntaan. Muu erilliskirjastojen henkilökunta kuuluu tiedekuntiin.

8 8 Uuden palkkausjärjestelmän mukaan kirjaston tehtävät jakaantuvat vaativuustasoille seuraavasti: Tasot 14 9 Tasot 8 6 Tasot henkilöä 22 henkilöä 17 henkilöä ja Opetuksen ja opiskelun tuen tehtävät jakautuvat seuraavasti: Tasot 14 9 Tasot 8 6 Tasot henkilöä 2 henkilöä 0 henkilöä Kirjaston henkilöstökulut 2,1 milj. euroa vuonna 2008 olivat kokonaiskuluista noin 40 %. Koulutukseen summasta käytettiin noin euroa. Kirjasto kehittää henkilöstöään tavoitteellisesti. Perehdyttämisessä käytetään sekä TKK:n tarjoamaa että kirjaston omaa materiaalia. Henkilöstöä kannustetaan osallistumaan henkilöstökoulutukseen. Kirjasto huolehtii siitä, että esimiehet saavat riittävästi johtamiskoulutusta. Henkilöstön työkykyä ja hyvinvointia edistetään mm. aktiivisella tyhy toiminnalla. Kaikkien työntekijöiden kanssa käydään vuosittain kehityskeskustelut. 4.2 Rahoitus Vuonna 2008 korkeakoulu myönsi toimintamenoihin rahoitusta euroa. Määrä oli edellisvuoden tasolla. Toimintamenorahan lisäksi kirjasto sai euroa, jolla turvattiin elektronisen tietoaineiston jatkuvia hankintoja ja euroa uusien tietokoneiden ostoon. Toiminnan tuotot olivat euroa. Aineiston hankintaan käytettävästä rahasta noin 90 % käytetään elektronisen aineiston hankintaan. 4.3 Tilat ja laitteet Kirjasto sijaitsee vuonna 1970 valmistuneessa Alvar Aallon suunnittelemassa rakennuksessa. Kokonaispinta ala on m². Kirjastossa on kokoelmatiloja, asiakaspalvelutiloja ja henkilökunnan työhuoneita. Asiakkaiden käytössä on 450 lukupaikkaa ja neljä ryhmätyöhuonetta. Asiakastyöasemia on 33 ja lisäksi kirjastossa on langaton verkkoyhteys. Kirjasto odottaa peruskorjausta, jonka toivotaan toteutuvan vuonna Peruskorjauksen myötä tiloja voidaan kehittää ajanmukaiseksi oppimisympäristöksi. 5. Toiminnan kuvaus

9 9 5.1 Prosessikuvaukset Kirjaston toimintaa kuvataan prosessikuvauksissa, jotka löytyvät kirjaston intranetistä. Kuvaukset ovat sekä sanallisia että kaavioita. Sanalliseen kuvaukseen kirjasto on muokannut oman mallin yleisistä prosessinkuvausmalleista ja kaavioissa on käytetty MS Visio ohjelmaa. Kirjallisista kuvauksista löytyvät mm. prosesseihin liittyvät vastuut ja valtuudet sekä maininnat toimintaa säätelevistä ohjeista tai määräyksistä. Kirjaston toimintaan vaikuttavat esim. tekijänoikeuslaki ja henkilötietolaki. Ydinprosessit Kirjasto on tunnistanut toiminnassaan neljä ydinprosessia, jotka ovat: Tietoaineiston hallinta Tiedon ja tietoaineiston välittäminen Tiedonhankintataitojen opetus TKK:n julkaisutoiminnan tukeminen. Näihin liittyvät prosessikuvaukset löytyvät kirjaston intranetistä Tukiprosessit Tukiprosesseja tunnistettiin kolme: Hallinto Viestintä Tietotekniikka. Myös näihin liittyvät prosessikuvaukset löytyvät kirjaston intranetistä. Näissä on kuvattu kirjaston osuutta prosessissa ja sen liittymistä koko TKK:n prosessiin. 5.2 Toiminnan arviointi ja kehittäminen Toimintaa arvioidaan asiakaspalautteen lisäksi kevään tulossopimusneuvottelujen yhteydessä, kehityskeskusteluissa ja neuvottelukunnan kokouksissa. Toimintaa kehitetään kirjaston toimistojen kehittämispäivissä ja johtoryhmän strategiapäivissä. Liitteet: 1. Johtosääntö

10 10 LIITE 1. TEKNILLISEN KORKEAKOULUN KIRJASTON JOHTOSÄÄNTÖ Hallituksen hyväksymä: 1 Teknillisessä korkeakoulussa on erillisenä laitoksena toimiva kirjasto, niinkuin Teknillisestä korkeakoulusta annetussa asetuksessa (1420/95) on säädetty. Kirjaston tarkoituksena on Suomen teknillisenä keskuskirjastona tukea ja edistää teknis tieteellistä tutkimusta, opetusta ja opiskelua sekä tyydyttää tekniikan ja sen perustana olevien luonnontieteiden alalla yhteiskunnan ja sen osana elinkeinoelämän kirjasto ja informaatiopalvelutarpeita. Teknillisen korkeakoulun kirjastoon kuuluu pääkirjaston ohella korkeakoulun eri yksiköihin sijoitettuja kirjastoja. 2 Kirjaston tehtävänä on kartuttaa ja hoitaa teknillisiä tieteitä ja niiden perustana olevia luonnontieteitä sekä korkeakoulun muita oppiaineita käsittelevän kirjallisuuden ja muun tietoaineiston kokoelmia asettaa kokoelmansa kaikkien alan tietoa tarvitsevien käyttöön tuottaa ja kehittää kauko ja informaatiopalvelua kaikille alan tietoja tarvitseville huolehtia yhteistyöstä samalla ja läheisillä tieteenaloilla toimivien kirjastojen ja muiden informaatiopalveluyksiköiden kanssa välittää Suomessa tuotettua tekniikan perustana olevien luonnontieteiden ja eri tekniikan alojen informaatiota kansainvälisiin informaatiojärjestelmiin ja välittää vastaavia palveluja ulkomailta suomalaisille käyttäjille opettaa informaatiojärjestelmien käyttöä opiskelijoille ja muille kirjaston käyttäjille sekä valmentaa kirjastotieteen ja informatiikan opiskelijoita hoitaa muut valtioneuvoston tieteellisille keskuskirjastoille antamat tehtävät 3 Kirjaston hallintoa hoitaa ylikirjastonhoitaja kirjaston johtajana. Kirjastolla on lisäksi käyttäjien neuvottelukunta. 4 Neuvottelukunnan muodostavat korkeakoulun rehtorin kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan nimeämät viisi Teknillisen korkeakoulun edustajaa ja Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunnan keskuudestaan

11 11 valitsema jäsen sekä kaksi korkeakoulun ulkopuolisten käyttäjien edustajaa, jotka rehtori valitsee. Rehtori määrää neuvottelukunnan puheenjohtajan ja neuvottelukunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. 5 Käyttäjien neuvottelukunnan tehtävänä on antaa palautetta kirjaston toiminnasta sekä tehdä esityksiä kirjaston pitkäntähtäimen suuntaviivoista. 6 Neuvottelukunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta vähintään kerran vuodessa. Puheenjohtaja on velvollinen kutsumaan johtokunnan koolle myös, jos vähintään kaksi jäsentä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten kirjallisesti pyytää. 7 Ylikirjastonhoitaja vastaa kirjaston toiminnasta tekee kirjastoa ja sen henkilökuntaa koskevia esityksiä rehtorille sekä korkeakoulun hallintovirastolle päättää kirjaston varojen käytöstä päättää henkilökunnan tehtävistä hoitaa muut kirjaston johtamiseen kuuluvat tehtävät, joista ei muutoin ole määrätty 8 Ylikirjastonhoitajan ollessa esteellinen tai poissa hänen tehtäviään hoitaa ylikirjastonhoitajan tehtävään määräämä kirjaston virkamies. 9 Korkeakoulun eri yksiköissä olevat kirjastot toimivat läheisessä yhteistyössä pääkirjaston kanssa, joka hoitaa kirjallisuuden ja muun tietoaineiston yhteishankinnat. Pääkirjasto vastaa yhteisestä tietojärjestelmästä ja kaiken hankitun aineiston rekisteröinnistä siihen. 10 Tämä johtosääntö tulee voimaan ja sillä kumotaan hyväksytty johtosääntö.

12 Opetuksen ja opiskelun tuen toimintasuunnitelma 2010

13 1 Johdanto Dokumentaatio Toiminnan visio Laadunvarmistusjärjestelmä LVJ: vuosisykli Toiminnan suunnittelu Johtamisjärjestelmän kuvaus Toiminnot ja rahoitus Toimintojen tavoitteet ja työmäärät Työmäärät ja henkilöt Toiminnan vuosikello Suunnitellut ja tehdyt kehittämistoimenpiteet Yleiset ja yhteiset kehittämiskohteet Toimintojen kehittämiskohteet ja suunnitelmat Oman LVJ:n itsearviointi Opetuksen kehittämisen toimintakentän analyysi Kehittämistyön luonne Kehittämistoiminnan tasot Kehittämistyön kenttä Toiminnan reunaehdot Yliopiston tilanne Opiskelijoiden haasteet Sidosryhmäanalyysi Omien vaikutusmahdollisuuksien ja osaamisen analyysi Elinkaarianalyysi Toiminnan yleiset tavoitteet mitä? Opetus- ja opiskelukulttuurin kehittämisen tavoitteet Liitteet...19

14 1 Johdanto Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun opetuksen ja opiskelun tuki on yliopiston kehittämisyksikkö, jonka päätehtävänä on parantaa opetuksen laatua ja opiskelun sujuvuutta yliopistossa. Yksikkö on ( ) osa Aalto-yliopiston Otaniemen kirjastoa, mutta siirtyy mahdollisesti osaksi tutkimuksen ja opetuksen kehittämistoimintoa Aalto-yliopiston organisaation muovautuessa Yksikön palvelut ovat jo nykyisellään avoinna pääsääntöisesti koko Aallon henkilökunnalle vaikka se on hallinnollisesti osa Aalto-yliopiston teknillistä korkeakoulua. Yksikön resurssit ovat 2010 noin 11 henkilötyövuotta. Yksikön vetäjänä toimii koulutuspäällikkö Riikka Rissanen

15 2 Dokumentaatio Suuri osa toiminnan ohjaukseen liittyvästä dokumentaatiosta on erillisinä tiedostoina. Tiedostoista on otettu näytteet osaksi tätä dokumenttia. Lista liitetiedostoista: Itsearvioinnit (Excel) Yleinen toiminnan itsearviointi (sheet) Toimintojen omat itsearvioinnit (sheet) Toiminnan suunnittelu (Excel) Toimintojen tavoitteet ja työmäärät (sheet) Työmäärät ja henkilöt (sheet) Toiminnan vuosikello (sheet) Laatukäsikirja (Tässä dokumentissa)

16 3 Toiminnan visio Visiotyöskentely alussa, 2010 tulee tähän lisää tietoa Liittyy läheisesti Aalto-yliopiston käynnistämiseen ja vaatii opetuksen kehittämisen aseman määrittelyn yliopistossa, organisatoorisen aseman ja budjetin määrittelyn.

17 4 Laadunvarmistusjärjestelmä Tässä on kuvattu Opetuksen ja opiskelun tuen oman toiminnan laadunvarmistusjärjestelmä. Kyse ei ole yliopiston opetuksen vaan yksikön omasta laadunvarmistusjärjestelmästä. Yksikön keskeisenä tehtävänä on opetuksen laadun kehittäminen, joten siinä mielessä hyvä järjestelmä tukee koko yliopiston opetuksen laadun kehittämistä. Järjestelmän kuvauksessa on: 1) Laadunvarmistuksen vuosikello ja liittymä muuhun suunnitteluun 2) Toiminnan tavoitteet 3) Toiminnan itsearviointipohja ja tehdyt itsearvioinnit 4) Itsearvioinneista johdetut kehittämissuunnitelmat 5) Tehdyt kehittämistoimenpiteet 4.1 LVJ: vuosisykli Toiminnan itsearvioinnit ja kehittämissuunnitelmien seuranta tehdään kaksi kertaa vuodessa. Ks. liite toiminnan vuosikello.

18 4.2 Toiminnan suunnittelu Johtamisjärjestelmän kuvaus Opetuen asema on muuttumassa merkittävästi 2010 Aallon myötä. Tässä on kuvattu tähän mennessä ollut johtamisjärjestelmä: Opetuen vetäjän rooli on tähän mennessä ollut: - Toiminnan rahoituksesta neuvottelut tulossopimusneuvotteluissa - Toiminnan strateginen ja operatiivinen johtaminen - Tiimin esimiehenä toimiminen - Yhteydenpito ja kontaktit yliopiston sisällä ja sen ulkopuolelle - Yhteistyö yliopiston sisäisten toimijoiden kanssa - Raportointi johdolle toiminnasta Opetuen ohjausryhmän rooli - Hallinnollinen elin kursseihin liittyvissä asioissa - Toiminnan ohjausta tukeva rooli - Sidosryhmien edustajista koostuva ryhmä Opetuksesta vastaavan vararehtorin rooli - Ohjausryhmän puheenjohtaja - Yhteistyökumppani Rehtorin rooli - Rahoituksen päättäjä - Toimeksiantaja yliopiston sisäisissä tehtävissä Toiminnot ja rahoitus Tiimin toimintojen suunnittelu on osa Yliopiston tulossopimusneuvotteluja. Siinä säädetään yleiset rahoitukselliset raamit vuosi kerrallaan. Ks. Liite Tusopohja kirjallinen kuvaus ja tusopohja excel Toimintojen tavoitteet ja työmäärät

19 Tavoitteisiin ja työmääriin on tehty tiimin tulossopimusneuvottelujen pohjalta tarkennettu toimintasuunnitelma, jossa toiminnan osa-alueiden yleiset painotukset (resurssit) on määritelty. Tietojen pohjalta tehdään työmäärien jakaminen tiimin henkilöille (ks. seuraava kohta). Ks. Liite Toimintojen tavoitteet Työmäärät ja henkilöt Toimintojen työmäärät on jaettu tarkemmin henkilökohtaisessa työsuunnitelmapohjassa tiimin toimijoille. Tätä pohjaa tiimin vetäjä käyttää työresurssien ohjauksessa ja tarkemmassa toiminnan suunnittelussa. Tähän kohtaan haetaan tiedot yleisestä toimintojen tavoitteet ja työmäärät tiedostosta. Ks. Liite työmäärät ja henkilöt Toiminnan vuosikello Laadunvarmistusjärjestelmää rakennettaessa huomattiin, että toiminnasta puuttui selkeästi auki kuvattu vuosikello, jossa tiimin toiminnan suunnittelulle, arvioinnille ja kehittämiselle on omat ajankohtansa. Samalla kuvattiin tiimin muuhunkin toimintaan liittyviä ajankohtia ja tehtiin tästä työvälien tiimin vetäjälle. Työväline on Excel-muodossa ja elää / kehittyy käytön myötä. Ks. Liite toiminnan vuosikello 4.3 Suunnitellut ja tehdyt kehittämistoimenpiteet Seuraavat toimenpiteet ovat nousseet säännöllisesti tehdystä itsearvioinnista tai muusta toiminnan ohessa tehtävästä arvioinnista Yleiset ja yhteiset kehittämiskohteet ALOITUS PVM TOIMENPIDE (Havaittu kehitystarve) STATUS 1/2010 Rekrytoidaan uusi projektisihteeri (työkuormien analyysista noussut) Tehty 1/2010- Vuosikellon laatiminen (uusi työkalu) Kesken? Koulutusten koordinaattorin nimeäminen ja koulutussuunnitteluryhmän muodostaminen (uusi toiminta) Ei aloitettu (2/2010 suunniteltu aloitus)? Projektisuunnitteluryhmän perustaminen (uusi toiminta) Ei aloitettu (2/2010 suunniteltu aloitus)

20 ? Opiskelijapalveluiden ryhmän virallistaminen (on jo osa toimintaa) Ei aloitettu (2/2010 suunniteltu aloitus) 1/2010 Uusien tilojen hankkiminen ja muutto Tehty 2/2010 Visiotyöskentelyn käynnistyminen osana vuosisuunnitelmaa, toimijoiden ajan varaaminen tähän, ulkopuolisten kiinnittäminen mukaan 12/2009 Tavoitteiden määrittely keskeisille toiminnoille ja kerääminen yhteen 12/2009 Suunnitelmat toimijoiden osaamisen kehittämiseen, periaatteet ja vastuu selviksi 12/2009 Toimintasuunnitelman näkyväksi tekeminen; Noussut itsearvioinnista ja Kirjaston auditoinnista: Kirjaston laatukäsikirjassa on kuvattu Opetuki-yksikön toimintaa vain muutamalla lauseella. Yksiköllä on kuitenkin tärkeä tehtävä TKK:n laadunvarmistusjärjestelmässä. Opetuki-yksikön toiminta on kuvattava riittävässä laajuudessa kirjaston laatukäsikirjassa joko siihen sulautettuna tai erillisenä osiona. Kesken Tehty Kesken Tehty 12/2009 LVJ:n kehittäminen Käynnissä (Jatkuva toiminto)? Yliopistotasoisen opetuksen laadunvarmistusjärjestelmän rakentaminen ja kehittäminen. Työ tulee olemaan mahdollisesti osa Aallon opetuksen laadunkehittämiseen suunniteltavaa työtä. Ei aloitettu? Ulkopuolinen toiminnan arviointi (täydentäisi itsearviointia) Ei aloitettu Toimintojen kehittämiskohteet ja suunnitelmat ALOITUS PVM TOIMENPIDE (Havaittu kehitystarve)? Kehitetään opintopsykologien vastaanottoihin vaikuttavuuden arviointiin mittari (vaikuttavuutta ei nykyisellään erikseen arvioida)? Kehitetään koulutusten ja muiden toimintamuotojen vaikuttavuuden arviointiin malli ja pohjia. Kytketään arviointi elimelliseksi osaksi toimintaa. STATUS Ei aloitettu Ei aloitettu 4.4 Oman LVJ:n itsearviointi Vahvuudet

21 Nykyisessä arviointimallissamme on mahdollista luoda erilaisia arviointipohjia riippuen mitä toiminnan osaaluetta arvioidaan. Arvioinnin kautta on hyvin saatu näkyväksi mitä kehittämiskohteita on. Näkyväksi tekemisen avulla on helpompi valikoida ja priorisoida kehittämisen kohteita. Vuosikellon käyttö auttaa tekemään toiminnan itsearvioinnista säännöllisen ja toistuvan toiminnon. Arvioinnin kautta löydettiin hyviä kehittämiskohteita eli siinä oli jotakin toimivaa. Heikkoudet Arviointi on tehty tällä kertaa vain itsearviointina, mikä rajoittaa arvioinnin luotettavuutta ja kohteita. Tämä valittiin, jotta arvioinnissa päästäisiin alkuun ja jatkossa arviointia laajennetaan muita ryhmiä kattavaksi valituissa kohteissa. Tästä havainnosta johtuen listalle nostettiin myös ulkopuolisen arvioinnin mahdollinen tekeminen omasta toiminnasta. Toimintokohtaisista tarkasteluista ei noussut esille kovinkaan paljon kehittämisen kohteita ja tämä johtuu osiltaan siitä, että arvioinnissa käytettiin kaikille toiminnoille yhteistä pohjaa. Osaksi se johtuu siitä, että arviointeja ei vielä tehty kuin muutamista toiminnoista. Tulevaisuudessa toimintojen pitää itse kehittää itselleen sopivat kohdistetut itsearviointipohjat, jotta toimintojen erityisluonne tulee huomioitua. Mahdollisuudet Kehittämisen suunnittelu mahdollistaa tiimin toiminnanohjauksen kehittämisen ja suurempien toimintakokonaisuuksien paremman johtamisen. Arvioinnissa käytettyä kehikkoa voisi mahdollisesti hyödyntää myös yksilöiden työn arvioinnissa ja kehittämisessä. Tämän voisi kytkeä kehityskeskusteluihin. Arviointimallia voisi levittää yliopiston sisällä myös muihin yksiköihin. Tulevaisuudessa laadunvarmistuksesta muodostuu luonnollinen osa toimintakulttuuria. Tällöin toimijat itse määrittävät aktiivisesti ko. toimintaan liittyvät tavoitteet, arvioivat niiden saavuttamista ja kehittävät toimintaa. Toiminta dokumentoidaan ja se liittyy muuhun toimintaan. Toiminnan arvioinnista ja kehittämisestä tehdään yhteisöllistä ja yhteistä toimintaa. Uhat Toiminnan kehittäminen vaatii aikaa ja pitkäjänteistä sitoutumista. On mahdollista että toiminnan kehittäminen jää helposti toiminnan jalkoihin. Jo pelkkä arviointien tekeminen vaatii toimijoilta siihen paneutumista ja sen tukemista. Sinänsä LVJ itsessään varmistaa, että kesken jäänyt kehitys huomataan kun arviointia tehdään uudestaan, mutta arvioinnin sykli on varsin pitkä (0,5 v), jolloin kesken jääminen huomataan aika pitkän ajan päästä. Jos tämän kentän toiminnan laajuus kasvaa niin vaarana on, että laadunvarmistuksen rakentaminen osaksi toimintaa tulee työläämmäksi ja haastavammaksi.

22 5 Opetuksen kehittämisen toimintakentän analyysi Opetuksen kehittäminen on toimintakenttänä noussut yhdeksi opetuksen ja oppimisen laadun kehittäjäksi yliopistossa. Kenttä on luonteeltaan ollut hajanainen (paljon toisistaan irrallaan tapahtuvaa kehittämistä) ja muutoksessa. 5.1 Kehittämistyön luonne Keskitetty kehittämisyksikkö mahdollistaa laadukkaan ja pitkäjänteisen kehittämisen yliopistossa. Alla on perustelut keskitetylle yksikölle, suhteessa hyvän koulutuksen kehittämisen tunnuspiirteisiin. (Gosling 2008, 55): Opetuksellinen osaaminen. Hyvälaatuinen opetus vaatii hyvää opetusosaamista. Opetuksellista osaamista tulee tuottaa henkilökunnalle, koska sitä ei merkittävästi sisälly nykyisiin tekniikan, kaupallisen tai taiteellisen alan perus- tai jatkotutkintoihin (poikkeus: Taik:n taidekasvatuksen opettajaopinnot). Tämän tuottaminen isossa yliopistossa tulisi tehdä keskitetysti. Tällöin koulutuksessa voidaan myös huomioida oman yliopiston erityispiirteet ja liittää koulutukseen paikallista kehittämistä suoraan tukevaa toimintaa. Kontekstin tuntemus. Kehittämisosaamisen syntyminen ja paikallisen organisaation tuntemus vaatii pysyvää ja osaavaa henkilökuntaa, jotta toiminnalla on vaikuttavuutta. Hyvä kehittämistoiminta huomioi kontekstin ja sen lähtökohtana ovat oman yliopiston ja tieteenalojen kulttuuriset erityispiirteet. Joustavuus. Kehittämistoiminnan on pystyttävä reagoimaan muuttuviin olosuhteisiin sekä opettajan ja opiskelijoiden tarpeisiin. Tässä keskitetty ja pysyvästi resursoitu yksikkö voi toimia uusia haasteita vastaanottavana ja kehittävänä tahona. Sisällyttäminen. Koulutuksen kehittämistoiminta koskee koko yliopistoa ja kohdistuu kaikille opetukseen ja opiskeluun liittyville tasoille (opiskelijat, opetushenkilökunta, opetuksen johto). Eri tasojen huomiointi ja yhteistyökuvioiden luominen on aikaa vievä prosessi ja sen keskittäminen kehittämisyksikölle nopeuttaa yliopistossa eri tasojen yhteistyötä vaativien kehittämistoimenpiteiden toteuttamista. Ammattimaisuus. Ammattimainen kehitys arvostaa opetuksesta vastaavien ihmisten osaamista ja pyrkii toimimaan ensisijaisesti kollegiaalisessa ja tasavertaisessa suhteessa heidän kanssaan. Opetuksen kehittäminen on oma ammattikenttänsä jota ei voida suoraan johtaa opetukseen liittyvästä tutkimuksesta tai käytännön opetustyöstä vaan se hyödyntää niitä molempia. Toiminta on analyyttistä, perusteltua, laadukkaaseen tietoon pohjautuvaa ja uutta tietoa ja toimintatapoja luovaa. Kentällä käytetyt menetelmät ja toiminta liittyvät yleisesti organisaation kehittämiseen, jossa näkökulmana on erityisesti opetuksen ja oppimisen kehittäminen. Strategisuus. Kehittämistoiminnalla on suora keskustelu- ja tiedonkulkuyhteys yliopiston johtoon, jonka kanssa myös neuvotellaan kehittämisen lyhyen- ja pitkän aikavälin tavoitteista. Monitasoisuus. Kehittämistä toteutetaan eri tasoilla (bottom-up, top-down), keskitetysti ja paikallisesti tiedekunnissa. Koordinointi vaatii omaa työpanostaan ja on yksi keskitettyjen koulutuksen kehittämisyksiköiden tehtävistä. Näkyvyys. Suorat ja toimivat kommunikointikanavat yliopiston kaikilla tasoilla. Monitasoisen kehittämisen luonteesta johtuen kommunikoinnin hallinta vaatii hyvää osaamista. Resurssit. Tarvitaan riittävä määrä pätevää henkilökuntaa ja vaikuttavuuden näkökulmasta hyvin johdettua työtä. Vaikuttavuus voi monissa kehittämiskohteissa syntyä ja näkyä vasta vuosien kuluttua. Tämä vaatii kehittäjien läsnäoloa pysyvämmin. Keskitetyn yksikön kautta luodaan osaamiskeskittymä, jossa samantyyppistä työtä tekevät osaajat voivat synnyttää laadullisesti parempaa kuin hajautetut itsenäiset kehittäjät. Kenttä vaatii luonteeltaan moniosaamista ja sen kehittäjät voivat tulla monilta eri aloilta. Reflektiivisyys. On sitoutunut myös oman toimintansa jatkuvaan kriittiseen arviointiin. Kehittämisen arviointi on oma osaamisalueensa ja vaaditaan, jotta toimintaa voidaan entistä paremmin suunnata vaikuttaviin kohteisiin.

Kirjasto Laatukäsikirja Versio Känsälä/Muhonen

Kirjasto Laatukäsikirja Versio Känsälä/Muhonen 1 Kirjasto Laatukäsikirja Versio 1.2 30.09.2009 Känsälä/Muhonen 2 1. Johdanto Kirjaston laatukäsikirjassa kuvataan kirjaston nykyinen toiminta, toiminnan tavoitteet sekä keskeisimmät kehittämiskohteet.

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia Kansallinen Bologna-seurantaseminaari, Dipoli 25.5.2009 Opetussuunnitelmatyön haasteet ja mahdollisuudet yliopistolakiuudistuksen ja korkeakoulutuksen rakenteellisen kehittämisen yhteydessä Taideteollisen

Lisätiedot

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ LIITE 3 OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Henkilökohtaisen palkanosan määräytymisjärjestelmällä tarkoitetaan niitä kriteerejä ja menettelytapoja,

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Mamk lyhyesti Mikkelin ammattikorkeakoulu on elinikäisen oppimisen korkeakoulu, opiskelijan korkeakoulu, kansainvälinen korkeakoulu, yhteisöllinen korkeakoulu, vahva TKI-korkeakoulu

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

LAATUTYÖSTÄ JA AUDITOINNISTA TTY:N KIRJASTOSSA

LAATUTYÖSTÄ JA AUDITOINNISTA TTY:N KIRJASTOSSA LAATUTYÖSTÄ JA AUDITOINNISTA TTY:N KIRJASTOSSA Kaija Jääskeläinen, Tampereen teknillinen yliopisto Kirjasto Taustaa laadunvarmistusjärjestelmään ja auditointiin 2 Kirjastossa perinteisesti tehty työtä

Lisätiedot

TIEDONHANKINNAN JA HALLINNAN OPETUS AVOIMEN TIEDON KESKUKSESSA

TIEDONHANKINNAN JA HALLINNAN OPETUS AVOIMEN TIEDON KESKUKSESSA TIEDONHANKINNAN JA HALLINNAN OPETUS AVOIMEN TIEDON KESKUKSESSA Mirja Laitinen Tietopalvelupäällikkö, pedagoginen johtaja 4.10.2016 Tiedonhankinnan ja hallinnan opetuksen tavoitteet OPS2017 Rehtorin linjaukset:

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen Itsearviointi, case MAMK Laatu- ja palvelujohtaja Marjo Nykänen Lehtori, laatuvastaava Ulla Keto Ohjelma Itsearviointi korkeakoulun laatutyökaluna Itsearviointi MAMKissa EFQM-itsearvioinnit (1998, 1999)

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia osaamistarpeisiin ovat: niukkenevat toiminnalliset

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.

Lisätiedot

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015 Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä Laatuseminaari 7.12.2015 Hankeverkosto Sammosta ammennetaan Hankkeen tavoitteet Kehittää toimintamalleja ja tietovarastoja, joilla vahvistetaan johdon roolia ja osallistumista

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 emeritusprofessori Paavo Okko Auditointiryhmän

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN

LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN Perehtyjä /pm Mentori / pm Huomiot, havainnot, kysymykset, kehittämisehdotukset yms. Perehtymissuunnitelman laatiminen Tavoitteet ja aikataulu Uusi laatuvastaava laatii oman

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Laadunohjausryhmä hyväksynyt 19.1.2017 J Y V Ä S K Y LÄ N Y LI O PI S T O 26.1.2017 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään

Lisätiedot

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017 POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Laatuvastaavien perehdytys

Laatuvastaavien perehdytys Laatuvastaavien perehdytys Perehdytyksen tavoite Laatuvastaava ymmärtää oman tehtäväosuutensa yliopiston laadunhallintatyössä Laatuvastaavan tehtävistä: Koordinoi yksikössä laadunhallintatyötä Toimii laaturyhmän

Lisätiedot

Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF)

Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF) Kuvallinen aloitussivu, kuvan koko 230 x 68 mm Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF) Parasta on muutos kirjastopalveluiden avoin tulevaisuus seminaari 28.20.2016 31.10.2016

Lisätiedot

TieVie-Vopla -työrukkasen kokous Muistio Tavoitteet yhteistyön suhteen Keskustelua Vopla laatukäsikirjasta (ks. liite)

TieVie-Vopla -työrukkasen kokous Muistio Tavoitteet yhteistyön suhteen Keskustelua Vopla laatukäsikirjasta (ks. liite) TieVie-Vopla -työrukkasen kokous Aika: 12.5.2005 klo 12.00 16.00 Paikka: Jyväskylän yliopisto, Mattilanniemi Agora, Lea Pulkkisen seminaarihuoneessa (4.krs). Paikalla: Antti Auer, Kristiina Karjalainen,

Lisätiedot

PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ. Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen

PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ. Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen OPETUSSUUNNITELMA OPISKELIJALLE Opetussuunnitelma on tärkeä asiakirja koko korkeakouluyhteisölle. Sen tulee osoittaa opiskelijalle, minkälainen

Lisätiedot

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

LAADUKAS verkostohanke 2015, Sari Heinikoski. LAADUKAS osallistava kehittäminen osaksi ammattiopiston arkea

LAADUKAS verkostohanke 2015, Sari Heinikoski. LAADUKAS osallistava kehittäminen osaksi ammattiopiston arkea LAADUKAS verkostohanke 2015, Sari Heinikoski LAADUKAS osallistava kehittäminen osaksi ammattiopiston arkea LAADUKAS 2015 Hankkeen yhteiset toimenpiteet 1. Vakiinnuttaa oppilaitoksiin jatkuva laadunhallintajärjestelmä

Lisätiedot

tukipalvelujen laadunvarmistusta

tukipalvelujen laadunvarmistusta Verkko-opetuksenopetuksen tukipalvelujen laadunvarmistusta Taina Rytkönen-Suontausta Bit 06, Oulu 2.11.2006 Agenda Vopla-hanke pähkinänkuoressa Mitä laatu ja laadunvarmistus ovat? Miksi tukipalveluja kannattaa

Lisätiedot

Helsingin yliopiston kirjasto 1

Helsingin yliopiston kirjasto 1 Helsingin yliopiston kirjasto 1 TIETEELLINEN TIETO KUULUU KAIKILLE Suomessa tieteelliset kirjastot ovat avoinna kaikille ja tarjoavat esteettömän pääsyn tieteellisen tiedon lähteille. Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Yliopistojen kansainvälisen koulutuksen sähköinen rekrytointi- ja hakujärjestelmä -hanke OPM seminaari opiskelijavalinnoista 12.2.

Yliopistojen kansainvälisen koulutuksen sähköinen rekrytointi- ja hakujärjestelmä -hanke OPM seminaari opiskelijavalinnoista 12.2. Yliopistojen kansainvälisen koulutuksen sähköinen rekrytointi- ja hakujärjestelmä -hanke OPM seminaari opiskelijavalinnoista 12.2.2007 Helsingin yliopisto Kati Kettunen Opiskelijapalveluiden päällikkö

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää

Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää Liisa Heinämäki KT, erikoistutkija Stakes, Liisa Heinämäki Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 2 Kehittäminen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus

Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Jukka Kola Professori, Vararehtori Valtakunnalliset opintoasiainpäivät 11.-12.10.2012 Helsingin yliopisto 18.10.2012 1 Opetustoiminnan johtaminen

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Kauko Hämäläinen Johtaja, professori Tievie-koulutus 26.10.2006 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Esityksen tavoitteet Esitellä, miltä yliopisto-opetus näyttää arviointien

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu opiskelijoita 4500 henkilöstöä 300 2 kampusta 4 koulutusalaa 18 tiimiä Kyamkin laatupolitiikka Laadusta viestitään ymmärrettävästi Vastuu laadusta ja kehittämisestä on kaikilla

Lisätiedot

Kirjaston henkilöstöstä ja osaamisesta 11/27/2013

Kirjaston henkilöstöstä ja osaamisesta 11/27/2013 Kirjaston henkilöstöstä ja osaamisesta Yliopisto uusi yliopistolaki Henkilöstöjohtosäännössä : KELPOISUUSVAATIMUKSET 4 Yleiset kelpoisuusvaatimukset Yliopistolaki 31 Yliopistoasetus 1 1 mom. Tehtävään

Lisätiedot

Uudistuvan tulosrahoituksen koulutuspoliittiset tavoitteet

Uudistuvan tulosrahoituksen koulutuspoliittiset tavoitteet Uudistuvan tulosrahoituksen koulutuspoliittiset tavoitteet Ammatillisen peruskoulutuksen tulosrahoitusseminaari 2010 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 17.9.2010 Vaatimukset ja odotukset

Lisätiedot

Koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet 10.12.2007 Tytti Tenhula

Koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet 10.12.2007 Tytti Tenhula Koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet 10.12.2007 Tytti Tenhula Tehtäväkokonaisuus KOULUTUS Apukysymyksiä Koulutuksen markkinointi Mm. www-sivut, esitteet,

Lisätiedot

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. Asetus teologisista tutkinnoista 7.4.1995/517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs

Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs LAITOS Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs. 231105 Tämän taulukon tarkoituksena on auttaa laitoksia kuvailemaan opetus- ja opiskelukulttuuriaan ja/tai niiden tukitoimien ominaisuuksia.

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus -yksikkö

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2014-2018

Henkilöstöstrategia 2014-2018 Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.

Lisätiedot

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari 17.3.2009 KORKEAKOULUJEN STRATEGIATYÖ Korkeakoulut uudistavat strategiansa vuonna 2010 käytäviin

Lisätiedot

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi Laadunvarmistuksesta 7.1.2009 Ismo Kantola Laatu Käsitykset laadusta on jäsennetty usein seuraavasti: laatu erinomaisuutena (excellence) itsestään selvää erinomaisuutta, tavanomaisesta poikkeavaa ja elitististä:

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

ABS:n ajankohtaiskatsaus. Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013

ABS:n ajankohtaiskatsaus. Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013 ABS:n ajankohtaiskatsaus Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013 Missä mennään sidosryhmien kanssa muodostetun kauppatieteiden kansallisen strategian toimeenpanon kanssa? - ABS perustettiin osittain strategian

Lisätiedot

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta?

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Elisa Helin, 12.5.2014 Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Opettajuus muutoksessa Nuohooja on tullut, nähnyt ja voittanut, sopipa se opettajalle tai ei, ja opettajan

Lisätiedot

Opintojen ohjaus. Opetuksen kehityspäällikkö Eeva Kuoppala Opetuksen palvelujohtaja Olli Ervaala

Opintojen ohjaus. Opetuksen kehityspäällikkö Eeva Kuoppala Opetuksen palvelujohtaja Olli Ervaala Opintojen ohjaus Opetuksen kehityspäällikkö Eeva Kuoppala Opetuksen palvelujohtaja Olli Ervaala Taustaa Opintojen ohjaaminen on strategisesti yksi kriittisimmistä prosesseistamme. Laadukkaalla ohjausprosessilla

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Johtamisjärjestelmä

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Johtamisjärjestelmä TEKNILLINEN KORKEAKOULU Johtamisjärjestelmä Johtoryhmän vahvistama 28.10.2008 Johtamisjärjestelmä tukee johtamista Johtamisjärjestelmä TKK:n johtamista tukevien organisaatiotasoisten prosessien, foorumien,

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

PEDAGOGINEN JOHTAJUUS PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Pedagogisen johtajuuden päätavoite on lapsen hyvä kasvu, oppiminen ja hyvinvointi. Pedagogisella johtajuudella tarkoitetaan laajasti ymmärrettynä oppimiskulttuurin kehittämistä, organisaation

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Itsearviointi ja laadunhallinta

Itsearviointi ja laadunhallinta Itsearviointi ja laadunhallinta Case yliopiston koulu Joensuun normaalikoulu Johtava rehtori, KT UEF Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen itsearviointi- ja laadunhallintakäytänteet Kuopio 7.2.2017 Koulun

Lisätiedot

LAADUNHALLINNNAN KEHITTÄMINEN

LAADUNHALLINNNAN KEHITTÄMINEN LAADUNHALLINNAN KEHITTÄMINEN 2012 1. KORKEAKOULUN LAATUPOLITIIKKA t Laadunhallinnan jalkauttaminen laitoksille ja koulutusohjelmiin - EFQM-itsearvioinnin käytön kehittäminen - OPS- katselmusten kehittäminen,

Lisätiedot

Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4.

Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4. Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma 2017-2020 Hyväksytty Yhteistyöryhmä 6.3.2017 Kunnanhallitus 13.3.2017 Valtuusto 3.4.2017 4.4.2017 1 TYÖHYVINVOINNIN VISIO Työhyvinvointi on MEIDÄN

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Aija Rinkinen Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Aija Rinkinen Opetushallitus Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Aija Rinkinen Opetushallitus For Osaamisen learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Suomi maailman osaavimmaksi kansaksi 2020 Koulutukseen on panostettava

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston laatutyö

Jyväskylän yliopiston laatutyö Jyväskylän yliopiston laatutyö Pirjo Halonen Laatupäällikkö 17.1.2007 1 Yliopistolain Jyväskylän yliopisto velvoite 5 Arviointi Yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan sekä taiteellista

Lisätiedot

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari

Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari Ammatillisen koulutuksen muutoksen johtaminen Muutoksesta mahdollisuus 1 19.2.2015 Reija Lepola Reija Lepola, Kuntayhtymän johtaja, rehtori Seinäjoen koulutuskuntayhtymä

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot