6693/17 team/elv/mh 1 DGE 2A

Transkriptio

1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. helmikuuta 2017 (OR. en) 6693/17 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 28. helmikuuta 2017 Vastaanottaja: Valtuuskunnat TRANS 82 MAR 47 FIN 142 REGIO 21 ENV 191 Ed. asiak. nro: 6483/17 TRANS 76 MAR 45 FIN 132 REGIO 20 ENV 184 Asia: Neuvoston päätelmät Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksesta nro 23/2016 Neuvoston päätelmät (28. helmikuuta 2017) Valtuuskunnille toimitetaan liitteessä neuvoston päätelmät Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksesta nro 23/2016, jotka neuvosto hyväksyi istunnossaan 28. helmikuuta /17 team/elv/mh 1 DGE 2A FI

2 LIITE NEUVOSTON PÄÄTELMÄT Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksesta nro 23/2016 NEUVOSTO 1. PANEE MERKILLE Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 23/2016 "EU:n meriliikenne vaikeuksissa paljon tuloksettomia ja kestämättömiä investointeja", jossa käsitellään lähinnä aluekehitys- ja koheesiorahastoista kaudella rahoitettuja EU:n satamainvestointeja. PANEE MERKILLE, että yhtäkään tarkastetuista hankkeista ei rahoitettu nykyisen TEN-T-rahoituskehyksen perusteella ja että Verkkojen Eurooppa - välineestä (CEF) yhteisrahoitetaan meriliikennehankkeita, joiden osoitetaan tuottavan EU:lle lisäarvoa. KOROSTAA, että EU:n liikennealan rahoituspolitiikassa on otettava huomioon paitsi hankkeiden taloudellinen kannattavuus myös muita kysymyksiä, kuten maankäytön suunnittelua ja liikennemuotosiirtymiä koskevat tavoitteet. 2. PALAUTTAA MIELEEN EU:n meriliikennepolitiikkaa vuoteen 2018 koskevasta väliarvioinnista ja näkymistä vuoteen 2020 kesäkuussa 2014 annetut neuvoston päätelmät (ns. Ateenan julkilausuma) 1, joissa korostetaan Euroopan satamien kilpailukyvyn merkitystä. SUHTAUTUU MYÖNTEISESTI komission täytäntöönpanokertomukseen 2 EU:n meriliikennestrategiasta Ks. asiak /14. SWD(2016) 326 final. 6693/17 team/elv/mh 2

3 3. PANEE MERKILLE valtiontukeen liittyvät Euroopan tilintarkastustuomioistuimen suositukset, joissa toistetaan pyyntö antaa merisatamien valtiontukea koskevat suuntaviivat reilun kilpailun ja vakaan sääntelykehyksen varmistamiseksi satamainvestointeja varten, kuten EU:n meriliikennepolitiikkaa vuoteen 2018 koskevasta väliarvioinnista ja näkymistä vuoteen 2020 kesäkuun 5. päivänä 2014 annetuissa neuvoston päätelmissä esitetään; PANEE MERKILLE, että yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen edelleen kehittämisellä tiettyjen satamainvestointien osalta voitaisiin vastata huoliin satamien julkista rahoitusta koskevien asiaankuuluvien perussopimusten sääntöjen soveltamisesta sekä tasapuolistaa eurooppalaisten merisatamien toimintaedellytyksiä. 4. SUHTAUTUU tämän vuoksi MYÖNTEISESTI satamapalvelujen tarjoamisen puitteita ja satamien rahoituksen läpinäkyvyyttä koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (satamapalveluasetus) hyväksymiseen. Asetus tehostaa julkisten varojen ja satamainfrastruktuurin käyttöä pyrittäessä luomaan tasapuoliset toimintaedellytykset. 5. PALAUTTAA MIELEEN merten moottoriteistä vuonna 2016 annetun yksityiskohtaisen täytäntöönpanosuunnitelman, jossa kehotetaan kehittämään satamia, jotta ne voivat hoitaa tehtävänsä tärkeimpänä porttina Euroopan kaupalle, sekä kehittämään aluksen ja sataman vuorovaikutusta logistiikkatoimien tehostamiseksi ja sisämaayhteyksien parantamiseksi. 6. KOROSTAA, että satamat tarvitsevat lisärahoitusta, jotta voidaan parantaa etenkin monia joko puuttuvia tai riittämättömiä yhteyksiä sisämaahan, kuten satamiin kuljetusten viimeistä vaihetta, sekä kulkuväyliä, meriliikennepalveluja ja digitaalisia merenkulkupalveluja. ON TYYTYVÄINEN siihen, että komissio kiinnittää enemmän huomiota satamiin pääsyä ja sisämaayhteyksiä edistäviin hankkeisiin tiedonantonsa "Satamat: kasvun moottori" 3 sekä tilintarkastustuomioistuimen suositusten mukaisesti. 7. PYYTÄÄ komissiota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa vähentämään hallinnollista rasitetta, joka saattaisi viivästyttää hankkeiden täytäntöönpanoa. 3 COM(2013) /17 team/elv/mh 3

4 8. KOROSTAA, että TEN-T-ydinverkon satamat on äskettäin määritelty objektiivisten suunnittelumenetelmien pohjalta ja vahvistettu hyväksymällä TEN-T-suuntaviivat, minkä vuoksi kyseistä luetteloa olisi ennenaikaista tarkastella uudelleen. KATSOO, että luetteloa voitaisiin tarkastella uudelleen ydinverkon täytäntöönpanon uudelleentarkastelun yhteydessä vuoteen 2023 mennessä, mitä myös tilintarkastustuomioistuin on suositellut. 9. TOTEAA, että luotettavat tiedot ovatkin olennaisen tärkeitä uuden infrastruktuurin kehittämistarpeen rationaalista suunnittelua varten, mutta KATSOO, että satamilla on parhaat edellytykset seurata tarpeitaan ja kapasiteettiaan yksityisten toimijoiden ja viranomaisten kanssa koordinoiden. TUNNUSTAA käytäviä koskevien työsuunnitelmien lisäarvon ja KANNUSTAA komissiota yhdessä jäsenvaltioiden kanssa käyttämään näitä TEN-Tsuuntaviivoissa vahvistettuja olemassa olevia kehyksiä ja rakenteita, jotta voidaan keskittyä merkityksellisen ja luotettavan tiedon keräämiseen ja kokoamiseen. 10. USKOO, että naapurisatamien samankaltaisten satamainfrastruktuurihankkeiden rahoitus ei ole lähtökohtaisesti tehotonta. KOROSTAA, että satamien ja satamapalvelujen organisointi vaihtelee jäsenvaltioittain ja jopa saman jäsenvaltion eri satamien välillä. 11. TOTEAA, että satamat on ehdottomasti integroitava täysimääräisesti TEN-T-verkkoon, ja KEHOTTAA ottamaan oppia nykyisen Verkkojen Eurooppa -välineen (CEF) rahoituskehyksen avulla saavutetusta menestyksestä Euroopan laajuisen liikenneverkon saattamiseksi päätökseen. 12. PALAUTTAA MIELEEN, että Euroopan laajuista liikenneverkkoa olisi mieluiten kehitettävä kaksitasoisella rakenteella, johon kuuluvat kattava verkko ja ydinverkko; kyseiset kaksi tasoa ovat infrastruktuurisuunnittelun korkein taso unionissa. Ydinverkolla on tärkeä merkitys, mutta kattavan verkon olisi oltava Euroopan laajuinen liikenneverkko, joka takaa pääsyn ja yhteydet kaikille unionin alueille, syrjäiset ja syrjäisimmät alueet sekä saarialueet mukaan lukien. 13. TOTEAA, että huomiota olisi kiinnitettävä myös TEN-T-käytävän ulkopuolisiin satamiin, joiden kehittäminen tuo myös lisäarvoa EU:n tasolla. 6693/17 team/elv/mh 4

5 14. KOROSTAA maailmanmarkkinoiden heilahtelujen vaikutusta ja USKOO, että kapasiteetin lyhytaikainen vajaakäyttö ei voi johtaa EU:n yhteisrahoituksen perumiseen ottaen huomioon, että satamahankkeita koskevien investointien tuotto saadaan pitkällä aikavälillä. KEHOTTAA pyrkimään satamien ja jäsenvaltioiden tasolla hyvään ja luotettavaan pitkän aikavälin suunnitteluun EU:n rahoituksen käytön tehostamiseksi. 15. TUNNUSTAEN satamainfrastruktuurien erityisluonteen KOROSTAA sitä, että nämä hankkeet edellyttävät yleensä huomattavia alkupääomainvestointeja, joille saadaan tuottoa vain pitkällä aikavälillä. 16. KOROSTAA, että keskeinen edellytys EU:n yhteisrahoittamille hankkeille on niiden EU:lle tuoma lisäarvo ja että tiettyjen korkean lisäarvon infrastruktuurihankkeiden luonteen ja erityispiirteiden vuoksi esiintyy rahoitusvajeita. KEHOTTAA näissä tapauksissa varovaisuuteen korostaen suuren yksityisen sijoitusosuuden tarvetta ja TOTEAA, että EU:n rahoittamien satamahankkeiden on perustuttava asianmukaiseen tarvearviointiin ja että yksityisen pääoman hankintaa ja rahoitusvälineiden käyttöä edistetään edelleen. 17. KEHOTTAA tehostamaan edelleen koordinointia ja viestintää, myös EIP:n ja komission välistä tietojenvaihtoa, pyrittäessä tehostamaan EU:n suorien avustusten ja Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) käyttöä ja kehittämään edelleen kyseisiä uusia rahoitusvälineitä satamien tarpeita vastaavasti. PALAUTTAA MIELEEN, että EU:n suorat avustukset hyväksytään luotettavien liikennetutkimusten ja johdonmukaisen kustannushyötyanalyysin perusteella. 18. PALAUTTAA MIELEEN tarpeen toteuttaa meriliikenteen sisämarkkinat ja KANNUSTAA jatkamaan eurooppalaisen merenkulkualan keskitetyn palvelupisteen kehittämistä, hyväksymään emanifest-aloitteen EU:ssa ja yhdenmukaistamaan entisestään asiaankuuluvia hallinto- ja/tai tullivalvontamenettelyjä koko liikenne- ja logistiikkaketjun tehostamiseksi. 6693/17 team/elv/mh 5