OULUN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA OULASKANKAAN SAIRAALA VISALAN SAIRAALA 3/2008. Teemana eturauhassyöpä Uusi johtaja aloittaa

Transkriptio

1 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI OULUN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA OULASKANKAAN SAIRAALA VISALAN SAIRAALA 3/2008 Teemana eturauhassyöpä Uusi johtaja aloittaa 1

2 25 Apteekki lähelläsi Kastellin Apteekki sijaitsee kätevästi Oysin ja markettien läheisyydessä, Ranta-Kastellin ostoskeskuksen vieressä. Meille on helppo tulla Apteekkimme edessä on ilmaisia parkkipaikkoja. Myös liikuntaesteisillä on vaivaton pääsy apteekkiin. 1/2008 Joustavaa palvelua Käytössämme on reseptilääkkeiden suoratoimitus. Sama farmaseutti hoitaa asiasi alusta loppuun, eikä turhaa odottelua synny. Kajaanintie 79, OULU Puh , (08) Palvelemme: ma pe 9 18 la 9 15 TERVETULOA! FYSIOTERAPIAA AMMATTITAIDOLLA Tervetuloa asumaan Oulun Medikiinteistöt Oy:n vuokra-asuntoihin! Katso netistä vapaana olevat asunnot! Oulun Medikiinteistöt Oy Sairaalanrinne 9 J OULU info@medikiinteistot.fi Kajaanintie 46, G-rakennus OULU Puh Fax fysio@fysiopalvelu.com TOIMISTOMME PALVELEE: MA PE klo ,

3 Hallintoylihoitaja Kaarina Torppa Jo joutui armas aika Muistamme jo kouluajoilta nuo vapauttavat säkeet. Ne merkitsevät kesän tuloa, iloa ja riemua. Kirjoittaessani tätä on koettu koulun päätös, lakkiaiset ja ammatteihin valmistumiset. Lapset ja nuoret ansaitsevat kesäloman työnsä tehneinä ja vanhemmat saavat kokea iloa lastensa ja lastenlastensa kautta. Lukuvuoden päätökseen kuuluu myös arviointi. Koululaiset ja valmistuneet saavat todistuksen. Toisille se merkitsee tyytyväisyyttä ja ehkä joillekin se kertoo parantamisen tarpeesta. Yhteistä hyvälle ja heikolle arviolle on, että molemmat synnyttävät jotakin uutta. Hyvä tulos antaa mahdollisuuden jatkaa kohti seuraavaa etappia ja heikompi tulos antaa aihetta kehittämiseen. Meidän arviointimme sairaanhoitopiirissä on edellisen vuoden tilinpäätös ja toimintakertomus. Edellisen vuoden yhteenveto paljastaa toiminnan tehokkuuden ja kompastelut. Myös tämän tulisi luoda jotakin uutta. Kehittymisen edellytys on terve itsekritiikki. On uskallettava sanoa ääneen onnistumiset ja epäonnistumiset. Helpointa ja turvallisinta on aloittaa itsestä. Parhaillaan on viranomaisten harkinnassa sairaanhoitopiirin hallituksen jättämä tutkintapyyntö, joka koskee eläkkeelle siirtyneen sairaanhoitopiirin johtajan toimintaa. Yksittäisinä työntekijöinä meidän ei tarvitse ottaa siihen kantaa. Meidän keskeinen tehtävämme on edelleen potilaan hoitaminen parhaan kykymme ja taitomme mukaan. Mikään tähän mennessä tapahtunut ei ole haavoittanut tätä perustehtäväämme. Tapahtunutta ei tarvitse tyhjentää, mutta se ei voi myöskään tehdä tyhjäksi meidän työtämme potilaiden hoitamisessa. Se on meille tärkeää, eikä niinkään se, mitä oman työmme ulkopuolella tapahtuu. Kuohahdukset avaavat aina jotakin uutta; tuovat toisenlaista näköalaa. Kun olemme käyneet läpi omat arviomme edellisen vuoden toiminnasta ja korjanneet toimintaamme tarpeen mukaan, niin voimme siirtää katseemme peruutuspeilistä tulevaan. Sinne saamme vaeltaa kevätvirren siivittämänä. Jo joutui armas aika Toivotan kaikille Pohjanpiirin lukijoille hyvää kesää. 3

4 sisältö 6 3 Pääkirjoitus Jo joutui armas aika 5 Teema: Eturauhasen syöpä Eturauhasen syövästä on muodostunut miesten kasvava kansantauti 6 Eturauhassyövän hoidossa on valittavana useita vaihtoehtoja 8 Sädehoidolla on tärkeä osuus eturauhassyövän primaarihoidossa ja luustoetäpesäkekipujen lievittämisessä 9 Nopea ja vaivaton brakyhoito 11 Eturauhassyöpätutkimuksen painopiste geeneissä Sairaanhoitopiirin uusi johtaja Hannu Leskinen: Olen arkinen, avoin, määrätietoinen, rohkea ja tulevaisuusorientoitunut johtaja 13 Avohoitotalon rakentaminen käynnistyy elokuussa 14 Sairaanhoitopiirin v tilinpäätös: Vuodelta 2007 siirtyi tehtäviä ja talouden tasapainotusta tuleville vuosille Neurokirurgin työpäivät eivät ole yksitoikkoisia 18 Aivokirurgiaa ääritarkalla stereotaksiatekniikalla 20 Lastenkirurgia edistynyt roimasti 30 vuodessa 22 Opetusharjoittelun toteuttaminen sairaalassa on yksi vaihtoehtoinen mahdollisuus tarjota täydennyskoulutusta henkilökunnalle 24 Keskusleikkausosaston laaturyhmä on saanut aikaan näkyviä parannuksia 25 Potilasturvallisuus oli esillä OYS:ssa 26 Ansiomerkkejä henkilöstölle 30 vuoden palvelusta 29 Juha Putkonen aloitti hankintapäällikkönä 30 Vapaa-aika: Kaikki liikkeellä Ouluhallissa 34 Lisbetti 4 30 Kannen kuva: Olavi Määttä

5 T eemana eturauhasen syöpä Eturauhasen syövästä on muodostunut miesten kasvava kansantauti Teksti ja kuva : Olavi Määttä ETURAUHASEN (prostata) syöpä on Suomessa miesten yleisin syöpätauti ja nykyään myös koko väestön tavallisin syöpäsairaus. Voimakkaasti lisääntyvän eturauhassyövän potilasmäärä ylitti 2 3 vuotta sitten naisille tyypillisen rintasyöpäpotilaiden määrän. Eturauhassyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 miestä. Sitä sairastaa yli suomalaista. Sen seurauksena kuolee vuosittain noin 800 miestä. Se on pääasiallisesti iäkkäiden (yli 70-vuotiaiden) miesten tauti. Eturauhassyöpää ennakoivat solumuutokset ovat terveilläkin miehillä varsin tavallisia. Niitä löytyy 30 prosentilta yli 50-vuotiaista ja jopa 80 prosentilta yli 80-vuotiaista. Vain yksi kymmenestä tällaisista tapauksista kehittyy syöväksi, joka pitää hoitaa. Perinnöllistä syöpää sairastaa noin 5 % eturauhassyöpäpotilaista. Ympäristötekijät lisäävät syöpävaaraa perinnöllisiä tekijöitä enemmän. Runsas eläinrasvan käyttö ja lihavuus lisäävät syöpävaaraa. Tupakoitsijoilla on Eturauhassyövän esiintyvyys (prevalenssi) Suomessa vuosina Eturauhassyöpäpotilaiden keski-ikä on diagnoosivaiheessa 70 vuotta. Aimo Käräjäoja kävi leikkauksessa 69-vuotiaana. Lähde: suurentunut riski kuolla eturauhassyöpään. Vitamiineista beetakaroteeni suurentaa sairastuvuutta ja kuolleisuutta eturauhassyöpään, kun taas E-vitamiini pienentää riskiä. Vitamiinien ja hivenaineiden merkitys eturauhassyövässä on kuitenkin toistaiseksi vielä epäselvä. Eturauhasen syöpä syntyy eturauhasen solujen alkaessa muuttua pahanlaatuisiksi. Eturauhanen on miesten sukupuolirauhanen, joka sijaitsee virtsarakon alapuolella peräsuolen edessä. Se on noin luumun kokoinen, 20 grammaa painava elin. Se ympäröi osittain virtsaputkea, joka kuljettaa virtsan rakosta elimistön ulkopuolelle. Eturauhanen tuottaa osan siemennesteessä tarvittavasta nesteestä. Eturauhassyövällä ei ole tyypillisiä esioireita eikä varhaisvaiheen eturauhassyöpä yleensä edes aiheuta mitään oireita. Oireita antava eturauhassyöpä on käytännössä aina levinnyt. Kun ensioireet ilmaantuvat, saattavat ne olla samanlaisia kuin hyvänlaatuisessa eturauhasen liikakasvussa (hyperplasia). Verivirtsaisuus, virtsatietulehdus ja selkäkipu ennakoivat nekin joskus eturauhassyövän löytymistä. Toisinaan ensimmäinen oire on etäpesäkkeistä johtuva luustokipu tai epätyypillisellä tavalla syntynyt luunmurtuma. v 5

6 Potilas osallistuu hoidon valintaan Eturauhassyövän hoidossa on valittavana useita vaihtoehtoja Teksti ja kuva : Olavi Määttä Radikaalia eturauhasleikkausta tekemässä urologit Pekka Hellström (oikealla) ja Aare Mehik, vasemmalla leikkaushoitaja Marita Kotapalo-Peltoniemi. ETURAUHASSYÖPÄPOTI- LAISTA n. 80 prosenttia tulee hoitoon taudin alkuvaiheessa, jolloin syöpä on paikallinen. Silloin valittavana on useita hoitovaihtoehtoja. Valinta perustuu taudin laajuuteen ja arvioon taudin käyttäytymisestä. Noin joka kymmenennellä potilaalla syöpä on lähettänyt etäpesäkkeitä eli edennyt pitkälle. Hoitoneuvottelussa potilaan kanssa punnitaan, mikä hoito hänen kannaltaan on järkevintä käynnistää. Harkintaan osallistuu usein myös potilaan puoliso. Valittava hoito riippuu potilaan iästä, terveydentilasta ja siitä, millaisia sivuvaikutuksia hän on valmis hyväksymään, sanoo osastonylilääkäri urologi Pekka Hellström Oulun yliopistollisesta sairaalasta. Paikallisessa eturauhassyövässä hoitovaihtoehdot ovat aktiivinen seuranta ja radikaalileikkaus sekä sädehoidot, kuten ulkoinen sädehoito ja sisäinen jyväsädehoito eli brakyterapia. Niitä kaikkia käytetään paikallisen eturauhassyövän hoidossa. Paikallisen eturauhassyövän lisäksi on edennyt eturauhassyöpä, joka voi olla paikallisesti edennyt eli syöpä on kasvanut eturauhasta ympäröivän sidekudoskapselin läpi tai paikallisiin imusolmukkeisiin. Syöpä voi olla myös etäpesäkkeitä lähettänyt eli metastasoinut. Niihin kumpaankin käytetään hormonihoitoja. Eturauhassyövän luonne vaihtelee. Toisilla se ei koskaan puhkea varsinaiseksi taudiksi, kun taas toisilla aggressiivinen syöpä voi levitä nopeasti luustoon, vaikka miten hoidettaisiin. Tauti 6

7 ei etene suoraviivaisesti, mikä aiheuttaa tavallista enemmän haasteita hoidolle. Hoidon valinta on yksilöllistä hoidon hyötyjen ja haittojen punnitsemista. Paikallisen eturauhassyövän hoitovaihtoehtojen valinnassa sekä arvioitaessa potilaan ennustetta apuna käytetään riskiryhmäluokitusta: matala, keskikorkea ja korkea riskiryhmä. Matalan riskin potilailla ennuste on hyvä, ja pelkkä seurantakin voi tulla kysymykseen. Korkean riskin potilaita puolestaan pitäisi hoitaa mahdollisimman tehokkaasti. Eturauhassyöpää epäiltäessä lääkäri tunnustelee muovikäsineellä suojatulla sormella peräaukon kautta eturauhasta. Kyhmyisyys, kiinteys ja kovuus ovat tyypillisiä syövän merkkejä. Jos jotain normaalista poikkeavaa havaitaan, neulalla otetaan biopsia eli kudosnäyte. Mikroskoopissa saadaan selville, onko kyseessä syöpä. Ultraääni- eli kaikututkimuksen avulla saadaan tietoa syövän paikallisesta levinneisyydestä. Sen yhteydessä eturauhasesta otetaan yleensä 6 12 koepalaa, joista selviää, onko eturauhasessa syöpäsoluja, missä ne sijaitsevat ja millaisia ne ovat laadultaan. Eturauhassyöpä lähettää etäpesäkkeen useimmiten paikallisiin imusolmukkeisiin ja luustoon. Ennen OYS:aan tuloa potilaista on tutkittu PSA, joka on prostataspesifinen eli eturauhasen tuottama antigeeni. Huomattava osa hyvän ennusteen taudista löytyy sattumalta siksi, että PSA-arvo on koholla. PSA ei kuitenkaan ole varsinainen syöpäkoe. PSA-arvo voi olla koholla myös eturauhasen hyvänlaatuisessa liikakasvussa. Leikkauksella kasvain pois elimistöstä Hoito käynnistetään urologian poliklinikalla. Paikallisesti pitkälle edenneessä ja etäpesäkkeitä lähettäneessä eturauhassyövässä annetaan hormonihoitoa. Eturauhasen poisto voi tulla kysymykseen silloin, kun syöpä ei ole kasvanut eturauhaskapselin läpi eikä lähettänyt etäpesäkkeitä ja potilas on alle 70-vuotias. Leikkaus soveltuu paikallista eturauhassyöpää sairastaville hyväkuntoisille, yleensä alle 70-vuotiaille potilaille, joille on tärkeää saada kasvain pois elimistöstä. Leikkaushoidon jälkeen kasvain uusii paikallisesti jonkin verran harvemmin kuin sädehoidon jälkeen, mutta siihen liittyy useasti erektiohäiriöitä ja vitsanpidätyskyvyttömyyttä. Täydellistä virtsanpidätyskyvyn häiriötä esiintyy noin viidellä prosentilla potilaista. Hormonihoitoa käytetään paikallisesti edenneen ja etäpesäkkeitä lähettäneen eturauhassyövän hoidossa. Kysymykseen voi tulla kirurginen kastraatio, jossa potilaalta poistetaan kivekset, jotka ovat miehen pääasiallinen miessukuhormonin lähde, joka kiihdyttää eturauhasen kasvua. Sama vaikutus saadaan nykyään myös pistoslääkkeellä, jolloin puhutaan ns. kemiallisesta kastraatiosta. Hormonihoitoon voidaan liittää myös sädehoito, Hellström kertoo. Ongelmana on, että hormonihoito tehoaa vain aikansa. Kun hoito ei enää tehoa (hormoniresistenssi), tauti leviää. Eturauhassyövällä on se erikoi- Kurunevalla Rantsilassa la Leikkimielinen suourheilukisa, pelikenttänä turvesuo Avoin 4 6-hengen joukkueille (osallistumismaksu 40 /joukkue,alaikäraja 18v) Vain 36 joukkuetta otetaan mukaan, ilmoittaudu heti! Nuorten lentopalloturnaus v syntyneille, ei osallistumismaksua Lasten suoluontopolku klo Turpeinen asustelee turvekammissa Virvokkeita ja ruokaa ilmoittautumiset mennessä raili.kangas@rantsila.fi tai Eturauhasen syövän oireet virtsaamisen heikkous tai katkonaisuus tihentynyt virtsaamisen tarve (varsinkin öisin) muut erilaiset virtsaamisvaikeudet ja -kivut tunne siitä, ettei virtsarakko tyhjene täysin verivirtsaisuus Myös alaselän, lantion tai lonkkien kipu voi olla oireena levinneestä eturauhassyövästä. HUOM! Paikallinen eturauhassyöpä on täysin oireeton. Paikallisesti edenneen syövän oireita voivat olla edellä luetellut, jotka ovat samoja kuin eturauhasen hyvänlaatuisessa liikakasvussa. nen piirre, että se voi levitä luustoon ja aiheuttaa luustokipuja. Potilas, jolla on pitkälle edennyt syöpä, voi elää monta vuotta kivuliaan sairautensa kanssa. Luustokivut ovat erittäin kovia ja vaivalloisia. Se voi vaatia toistuvia hoitoja sairaalassa ja terveyskeskuksen vuodeosastolla. Potilas tarvitsee voimakkaita kipulääkkeitä. Pahimpia kipupaikkoja voidaan hoitaa sädehoidolla. Miten eturauhassyövän voisi ehkäistä ennalta? Siihen pätee sama ohje kuin lähes kaikkiin muihinkin sairauksiin. Sairautta esiintyy runsaasti länsimaissa, mutta hyvin vähän itämaissa, joissa syödään paljon kasviksia ja mm. soijaa. Jos haluaa estää diabetesta, sydän- ja verisuonisairauksia, paksusuolensyöpää ja eturauhassyöpää, pitäisi liikkua, syödä monipuolista ja terveellistä ruokaa, jossa on paljon kasviksia ja hedelmiä ja vihanneksia, ja välttää ylipainoa. Se on ennalta ehkäisyä ja hoitoa parhaimmillaan, Hellströn selventää. OYS:n urologian yksikössä tehdään vuosittain eturauhassyövän radikaalileikkausta ja brakyterapiaa. Urologit ovat Hellströmin mukaan erittäin työllistettyjä eturauhassyövän hoidossa. Paineet kasvavat potilaiden siirtämiseksi terveyskeskusseurantaan. v 7

8 Sädehoidolla on tärkeä osuus eturauhassyövän primaarihoidossa ja luustoetäpesäkekipujen lievittämisessä Teksti ja kuva : Olavi Määttä ETURAUHASSYÖPÄPOTI- LAITA hoidetaan OYS:n sädehoito-osastolla sairauden eri vaiheissa. Paikallisessa taudissa annetaan paranemiseen tähtäävää ns. radikaaliannoksista sädehoitoa. Jos syöpä on levinnyt tai lähettänyt etäpesäkkeitä (metastaaseja), sädehoidon painopiste on oireenmukaisessa hoidossa, mm. luustoetäpesäkekipujen lievittämisessä. Sädehoitoa käytetään yksin tai yhdistettynä hormonihoitoon. Hormonilääkehoito aloitetaan yleensä 2 4 kuukautta ennen sädehoitoa ja se jatkuu sädehoidon ajan ja sen jälkeenkin vielä kolmesta kuukaudesta kolmeen vuoteen riippuen taudin ennusteellisista tekijöistä. Liitännäishoitotyppisesti sädehoitoa voidaan antaa eturauhasen poistoleikkauksen jälkeen, jos esiintyy tiettyjä riskitekijöitä. kertoo erikoislääkäri Merja Korpela syöpätautien ja sädehoidon vastuualueen sädehoito-osastolta. Sädehoito suunnitellaan tietokonekerroskuvaukseen perustuen kullekin potilaalle yksilöllisesti. Hoitojakso kestää noin seitsemän viikkoa ja hoitokäynti kerrallaan noin 15 minuuttia. Ulkoinen sädehoito toteutetaan nykyisin ns. kuvantaohjattuna hoitona eturauhaseen asetettujen kultamarkkereiden avulla. Urologi asettaa kolme kultamark- Sädehoito käynnistymässä, erikoislääkäri Merja Korpela (keskellä) on tullut seuraamaan röntgenhoitajien Katri Kelan ja Kaarina Kalliopuskan työtä. keria eturauhaseen ennen sädehoidon suunnittelukuvauksia. Korpelan mukaan eturauhassyövän ulkoinen sädehoito ei yleensä edellytä vuodeosastolla oloa. Suurin osa suhteellisen hyväkuntoisista potilaista käy hoidossa kotoa tai potilaskodista. Jos eturauhassyöpä on lähettänyt etäpesäkkeitä, hoidon tavoite on ns. palliaatio eli oireiden lievittäminen ja elämänlaadun ylläpitäminen. Tavallisimpia ovat luustoetäpesäkkeet. Palliatiivisen sädehoidon aiheita ovat huono vaste kipulääkitykselle tai kantavan luun murtuma tai sen uhka. Sädehoito on tehokas luustoetäpesäkekivun lievittäjä. Kolmella neljästä potilaasta kivut lievittyvät hyvin kahdessa viikossa ja hoitovasteen kesto on useita kuukausia. Palliatiivinen sädehoito annetaan 8

9 OYS:ssa annetaan ulkoisia ns. radikaaleja sädehoitoja vuodessa n. 240 eturauhassyöpäpotilaalle oireenmukaisia eturauhassyövän luustohoitoja noin 50 miehelle vuodessa joko kerta-annoksena tai jaksotettuna useampiin hoitokertoihin 1 2 viikon aikana. Sädehoidossa käytetään suurienergistä ionisoivaa säteilyä, joka tappaa syöpäsoluja. Tavoitteena on kasvaimen hävittäminen. Yleisesti ottaen hoitotulokset kapselinsisäisissä eturauhassyövissä ovat hyviä kaikilla hoitomuodoilla. Sen sijaan kapselin ulkopuolelle levinneissä syövissä, joita ei saada leikkauksella poistetuksi, sädehoitokin johtaa harvoin pysyvään paranemiseen. Eturauhassyövän ulkoinen sädehoito on huomattavasti lisääntynyt viime vuosina. Vuonna 2001 eturauhassyövän ulkoisia sädehoitoja annettiin OYS:ssa vajaalle sadalle potilaalle. Nyt määrä on vuosittain. Sädehoidon lisääntynyt käyttö liittyy eturauhassyövän ilmaantuvuuden lisääntymiseen ja sädehoidon tekniikan kehittyminen on rohkaissut urologeja ohjaamaan potilaita sädehoitoon. Sädehoidolla on myös haittavaikutuksia: hoitojakson aikana virtsaamis- ja suolistovaivat ovat yleisiä, vaikeat myöhäishaitat ovat harvinaisia, mutta suolen toiminnan muutoksia ja erektiohäiriöitä ilmaantuu lähivuosien aikana. OYS:n erityisvastuualueen syöpäpotilaiden kaikki sädehoidot annetaan OYS:n sädehoitoosastolla. Urologisia yksikköjä on myös keskussairaaloissa. Nopea ja vaivaton brakyhoito Teksti: Olavi Määttä UUTUUS Perusterveydenhuollon tuoteluettelo 2008 Tilaa maksuton luettelo osoitteesta medola@oriola.com Eturauhassyöpäpotilaan keski-ikä on diagnoosivaiheessa 70 vuotta. Sytostaattihoitoja Syöpätautien ja sädehoidon vastuualueella annetaan sytostaattihoitoja (solunsalpaajahoitoja) oman sairaanhoitopiirin potilaille, joilla on hormoniresistentti tauti eli joihin hormonihoidot eivät enää tehoa. Tällä oireenmukaisella hoidolla ei ole mahdollista parantaa tautia, mutta sillä voidaan vähentää sairauden aiheuttamia oireita ja kenties hieman hidastaa taudin kulkua. Elossaoloaikaa voidaan saada lisää keskimäärin kolmisen kuukautta Korpela kertoo. v KUDOKSENSISÄINEN sädehoito (brakyterapia) on sädehoidon erityismuoto. Eturauhassyövän hoidossa säteileviä jyväsiä sijoitetaan suoraan eturauhaseen ultraääniohjauksessa. Paikallisen säteilyn vaikutuksesta syöpäkudos tuhoutuu. Brakyterapiatoimenpiteen merkittävä etu on sen nopeus: jyvien asettaminen eturauhaseen vie vain pari tuntia ja potilas pääsee kotiin toimenpiteen jälkeisenä päivänä. Jodijyvästen säteilyn puoliintumisaika on n 60 vuorokautta, joten sädeannos eturauhaseen kertyy lähikuukausien aikana. Brakyterapialla on vähemmän kiusallisia normaalia elämää rajoittavia jälkiseuraamuksia kuin eturauhasen poistoleikkauksella tai ulkoisella sädehoidolla. Potilas voi olla toimenpiteen jälkeen työkykyinen jo 1 2 viikon kuluttua. Brakyterapia soveltuu paikallisen hyväennusteisen eturauhassyövän hoitoon potilaalle, jolla on kohtuullinen yleiskunto, virtsaamisoireita ei ole kovin paljoa eikä eturauhanen ole kovin suuri. Brakyterapioita tehdään OYS:ssa noin 70 /vuosi urologian yksikön ja sädehoito-osaston tiiviinä yhteistyönä. v 9

10 Kun otetaan paha pois, taudin voi saada pysähtymään Teksti ja kuva : Olavi Määttä RAAHELAINEN Aimo Käräjäoja (69) sai siskonsa mieheltä sysäyksen käydä lääkärillä tarkistuttamassa eturauhasen tilanne. Nyt mies makoilee toipilaana OYS:n osastolla eturauhasen poistoleikkauksen jälkeen. Aimo kertoo oman tarinansa, jossa lienee paljon tuttua useimmille eturauhassyöpäpotilaille. Viime kesänä 74-vuotias siskon mies sairasti juuri samaa tautia. Kun menin käymään kylässä, mies oli todella sairas. Hänelle oli tehty leikkaus, mutta kun syöpä oli jo tehnyt etäispesäkkeitä, se ei pysähtynyt. Mies laihtui 48-kiloiseksi ennen kuin kuoli kotonaan tapanina. Se antoi minulle sysäyksen. Menin Raahen sairaalaan. Verikokeesta ilmeni, että tulehdusarvot olivat korkealla. Sanoin, että haluan jatkohoitoa ja taudista lopputuloksen. Tutkimusten jälkeen ne passittivat OYS:aan. Kävin täällä kaksi kertaa magneettikuvauksessa. Sitten he ottivat neulanäytteen. 12 näytteestä 7:ssä oli syöpäsoluja. Etäispesäkkeitä ei löydetty. Lääkäri suotitteli leikkausta, jolla paha otetaan pois. Suostuin ja sanoin, että puukko on paras työväline, kun se on oikeissa käsissä. Lääkäri sanoi, että leikkaus on parempi ja varmempi kuin sädehoidot. Ellei leikattaisi, on vaarana, että eturauhanen kasvaa ja rupeaa tekemään etäispesäkkeitä. Kun leikataan, ei tarvita sytostaattihoitoja. Leikkauksen jälkihoito on tarvittaessa sädehoitoa. Aimo Käräjäoja tunsi ennen lääkärillä käyntiään, ettei kalusto Aimo Käräjäojan leikkaus on takana ja ajatukset liikkuvat jo kotiasioissa. ollut kunnossa. Virtsaaminen vaikeutui. Tarvetta tuntui olevan, mutta tuli vain tiraus. Virtsaamisen tarve tiheni. Paine laski. Lääkäri kirjoitti lääkkeet kolmeksi kuukaudeksi. Lääke löysäsi painetta. Minulla ei ollut muuta vaivaa. Tämä on niin salakavala sairaus, ettei siitä tiedä mitään. Olen sitä mieltä, että tällaiset asiat pitäisi olla kontrollin alla. Pitäisi olla seurantaa, että ne asiat tulisivat esille ja pitäisi päästä aikaisemmin hoitoon. Voi olla myöhäistä lähteä hoitoon sen jälkeen, kun syöpä on ruvennut leviämään. Minullekin esitettiin leikkauksen vaihtoehtona höyläystä. Leikkauksen jälkeen osastolle Aimon huonetoveriksi tuli mies, jolle oli tehty eturauhasen höyläys 12 vuotta sitten. Nyt häneltä oli tavattu syövän etäpesäkkeitä virtsarakossa. Niitä myrkytettiin pois sädehoidolla. Onhan tämä tietysti monelle miehelle masentavaa. Minä ainakin olen sitä mieltä, että kun paha otetaan pois, on hyvä mahdollisuus saada tauti pysähtymään. Leikkauksen jälkeen Aimon tilannetta seurataan kymmenen vuoden ajan. v 10

11 ETURAUHASEN SYÖVÄN tutkimuksessa Oulussa painopiste on geeneissä. OYS:n erikoislääkärin Markku Vaaralan tutkimuksen tavoitteena on löytää geenejä, jotka vaikuttavat syöpäsolujen ominaisuuksiin. Tätä kautta halutaan selvittää, miksi normaali solu muuttuu syöpäsoluksi. Vaarala tutkii eturauhassyöpäpotilaista kastraation jälkeen otettuja eturauhasnäytteitä. Niistä on tunnistettu kymmeniä geenejä, joiden ilmentymiseen kastraatio vaikuttaa. Niiden merkitystä tutkitaan. Nyt keskitytään solutasolla molekyylibiologiseen tutkimukseen. Jos voidaan osoittaa, että geenien toiminnan muuttuminen vaikuttaa soluviljelyssä syöpäsolujen kasvuun, sillä voi olla merkitystä myös potilaan hoidon kannalta, Vaarala sanoo. Jos tiedetään tietyn geenin vaikuttavan syöpäsolujen kasvuun, sitä vastaan kannattaa kehittää lääkkeitä. Näytteiden keräys tutkimukseen on aloitettu vuonna Näytteitä kerätään sekä syöpäpotilailta että eturauhasen liikakasvua potevilta potilailta kirurgisten toimenpiteiden yhteydessä. Levinnyttä eturauhassyöpää ei voida hoitaa parantavasti niin kirurgisella kuin sädehoidollakaan. Levinneen eturauhassyövän hoito perustuu miessukuhormonien vaikutuksen estämiseen, joka tapahtuu joko kirurgisella tai kemiallisella kastraatiolla tai käyttämällä lääkeaineita, jotka estävät omien miessukuhormonien sitoutumisen soluissa vastinkappaleeseensa, androgeenireseptoriin. Androgeenireseptorin aktivoituminen saa aikaan miessukuhormonien vaikutukset soluissa. Tutkimusta tehdään OYS:n patologian yksikön tiloissa. OYS:ssa on meneillään useita lääketutkimuksia, joissa selvitetään mm. eri lääkeaineiden vaikutusta lähinnä hormoniriippumattoman eturauhassyövän hoidossa. On myös tutkimusprojekteja, joissa tutkitaan eri lääkeaineiden vaikutusta luustoetäpesäkkeiden kehittymiseen Eturauhassyöpätutkimuksen painopiste geeneissä Teksti ja kuva : Olavi Määttä Erikoislääkäri Markku Vaarala. sekä sädehoidon ja sytostaattihoidon merkitystä korkean riskin eturauhassyöpäpotilaiden liitännäishoitona. Vaaralan mukaan tutkimuksen palapeli on tiedon näkökulmasta aika hajallaan. On varmasti lukuisia tekijöitä, jotka eturauhassyövän kehittymiseen vaikuttavat. Täytyisi tutkia ja tunnistaa samanaikaisesti useampia tekijöitä ja osata tutkia niitä oikeina yhdistelminä, että tutkimuksessa saataisiin suurempia läpimurtoja. Nyt lähinnä tehdään vain yksittäisiä havaintoja. Vaaralan mukaan eturauhassyövän tutkimuksissa ei ole ratkaisevia läpimurtoja tehty sitten v Tuolloin tehtiin löydös, jonka mukaan myös kiinteissä kasvaimissa, kuten eturauhassyövässä, tapahtuu geenien yhteenliittymiä. Aikaisemmin oli luultu, että tämmöisiä ilmiöitä olisi vain lymfoomissa eli imusolmukesyövissä. Tämän havainnon merkitys yksittäisten eturauhassyöpäpotilaiden hoidolle on kuitenkin edelleen epäselvä. Paikallinen eturauhassyöpä voidaan periaatteessa hoitaa leikkaus- tai sädehoidolla, mutta levinneen taudin ainoa tehokas tunnettu hoitomuoto on hormonaalinen hoito. Sytostaattihoidolla voidaan lievittää potilaan levinneestä eturauhassyövästä aiheutuvia oireita. Tutkimusten perusteella se myös pidentää hiukan eturauhassyöpäpotilaiden elinaikaa. Syövän hoidon kehittämisen kannalta olisi tärkeää tuntea mekanismeja, jotka johtavat taudin syntyyn, määrittävät sen aggressiivisuuden ja vaikuttavat hoidon tehoon. Tampereella on menossa laaja professori Tapio Visakorven johtama tutkimus, joka selvittää eturauhasen syövän mekanismeja. Taudista ja sen synnystä ja ehkäisystä tiedetään vielä kovin vähän. Tärkein tunnettu riskitekijä on sukuhistoria, mutta sekin selittää vain osan yksilön riskistä sairastua eturauhassyöpään. Dosentti Johanna Schleutkerin ja professori Teuvo Tammelan tutkimusryhmä pyrkii tunnistamaan niitä perimän muutoksia, jotka altistavat yksilöä eturauhasen syövälle ja vaikuttavat taudin ärhäkkyyteen. Tutkimuksissa yritetään etsiä geenejä ja tekijöitä, jotka vaikuttavat eturauhassyöpäalttiuden periytymiseen. Tällä hetkellä tunnetaan neljä taudin periytymiseen liittyvää geeniä. Ne näyttävät selvittävän vain pienen osan kaikista suvuittain esiintyvistä eturauhassyövistä. Lisäksi tunnetaan useita kromosomialueita, joilla voi olla periytyvään eturauhassyöpäalttiuteen liittyviä geenejä. Tällä hetkellä tiedetään jo yli 300 syöpään liittyvää geeniä. Mekanismia, jolla nämä geenit vaikuttavat syövälle tyypillisiin toiminnan muutoksiin, ei kuitenkaan useimmissa tapauksissa tunneta. Suomessa toimii Suomen Urologiyhdistyksen sisällä Finn- Prostata-ryhmä, jolla on menossa useita kliinisiä tutkimuksia. Hoitomenetelmävertailututkimuksessa pyritään selvittämään sädehoidon oikea-aikaista antamista leikatulle korkean riskin omaavalle potilaalle, jolla tauti on imusolmukkeissa tai se kasvaa leikkauspintaan. Nyt ei vielä tiedetä, kannattaako sädehoitoa antaa siinä vaiheessa vai vasta sitten, kun tauti antaa aktivoitumisen merkkejä. FinnProstata-tutkimuksissa on saatu myös uutta tietoa esimerkiksi hormonitutkimuksilla ja saatu tietoa PSA:n merkityksestä eturauhassyövän toteamisessa ja seurannassa. v 11

12 Olen arkinen, avoin, määrätietoinen, rohkea ja tulevaisuusorientoitunut johtaja Teksti ja kuva : Olavi Määttä Terveystieteiden tohtori Hannu Leskinen aloittaa työnsä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajana elokuun alusta. Sairaanhoitopiirin valtuusto valitsi hänet virkaansa 21. huhtikuuta. Hannu Leskinen, millaiset suhteet sinulla on ennestään Ouluun ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin? Varsinkin toimiessani Kainuun sairaanhoitopiirin johtajana olin paljon tekemisissä niin yliopiston johdon kuin lääketieteellisen tiedekunnan kanssa. Mutta myös muut kehittäjät ovat suurelta osin tuttuja jo noilta ajoilta. Kainuulaiset ovat olleet viemässä yhdessä PPSHP:n toimijoiden kanssa eteenpäin terveydenhuollon kehitystä Pohjois-Suomessa. Joukoista moni on vielä remmissä. Myös alueen kunnallisjohto on suuremmilta osin tuttua pitkältä aikaa, samoin kuin keskeisten muiden kumppaneiden joukko. Toisaalta niin sitoutunut kaikkiin vanhoihin juuriin en ole, ettenkö toisi uutta keskusteluun ja päätöksentekoon. Millä mielin tulet Ouluun ja uuteen tehtävääsi? Olen todella innostunut aloittamaan työni elokuun alussa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirillä on ollut ja tulee kasvavassa määrin olemaan asema paitsi oman alueen erikoissairaanhoidon kehittämisessä myös koko Pohjois-Suomen terveydenhuollon varmistamisessa ja kehittämisessä. PPSHP:n pitää profiloitua muutamilla asioilla ja siten lunastaa jatkuvassa taistelussa asemansa erikoissairaanhoidon maan kakkosena: ainakin aluksi. Olen kiitollinen, että päättäjät alueella ovat suoneet minulle tällaisen mahdollisuuden. Millaisia odotuksia sinulla on ja millaisia haasteita odotat uudessa tehtävässäsi? Odotan paitsi itseltäni myös muilta avoimuutta ja rohkeutta rakentavaan vuoropuheluun ja kehittämiseen. Haasteena myös Pohjois-Pohjanmaalla on demografiset ja sairastavuuteen liittyvät haasteet. Mutta kaikilla terveydenhuollon ja muillakin toimijoilla on erityisenä haasteena kansalaisten elintapojen kohentaminen, terveyden edistäminen yleisemmin ottaen. Lähivuosiksi hallinnolle tulee erityistä pohdittavaa päänsärkyäkin uuden terveydenhuoltolain mukanaan tuomista muutoksista ja niiden toteuttamisesta. Mitkä ovat omat vahvuutesi? Sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Leskinen aloittaa Oulussa 1. elokuuta. Olen arkinen, avoin ja vuorovaikutukselle altis, mutta myös määrätietoinen, rohkea, tulevaisuusorientunut johtaja. Pitkää pinnaa riittää: erityisesti neuvotteluissa. v 12

13 Avohoitotalon rakentaminen käynnistyy elokuussa Hannu Leskinen Henkilötiedot, koulutus ja perhesuhteet syntynyt Kajaanin maalaiskunnassa käynyt koulun Kajaanissa, ylioppilaaksi Kajaanin Lyseosta 1972 kunnallistutkinto ja hallintotieteiden maisterin tutkinto Tampereen yliopistosta Terveystieteiden tohtori 2001 Kuopion Yliopistosta Perhe puoliso Margit, tilastotieteen ja matematiikan lehtori tytär Kaisa-Maria, lääkäri, asuu Oulussa poika Jussi-Tuomas, opiskelee Kuopiossa Aikaisemmat tehtävät ja toiminta Lammin kunnan taloussihteerinä , Äänekosken kaupungin II kaupunginsihteeri Kajaanin kaupunginsihteeri Kainuun sairaanhoito- ja erityishuoltopiirin kuntayhtymän toimitusjohtaja Kainuun maakuntakokeilun valmistelun pääsihteeri Kainuun sosiaali- ja terveysjohtaja 2004 Kainuun maakuntajohtaja KIRURGIAN avohoitotalon rakentamisen valmistelu etenee loppusuoralla. Rakennustyöt käynnistyvät elokuussa ja sen on määrä olla muuttovalmis laiteasennuksineen loppuvuodesta Kirurgian avohoitotalo rakennetaan OYS:n sairaalarakennuksen länsipuolelle. Siihen sijoittuvat kirurgian ja neurokirurgian poliklinikat, päiväkirurgian yksikkö leikkaussaleineen sekä reuman hoito. Lisäksi siihen tulee radiologian yksikkö, johon keskitetään seudullisen mallin pohjalta myös Oulun alueen perusterveydenhuollon kuvaukset. Avohoitotaloon rakennettavat samoissa tiloissa toimivat perus terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kuvausyksiköt muodostavat toiminnallisesti riittävän suuren kokonaisuuden, jossa voidaan hyödyntää tehokkaasti yhteisiä resursseja. Oulun kaupunki on luopumassa Kontinkankaan sairaalan röntgentiloista. Uuteen avohoitotaloon tulee kuusi kerrosta. Se tulee vastaamaan lisääntyviin avohoidon tar peisiin ja siirtää tähän saakka vuodeosastolla hoidettuja potilaita polikliinisiksi tai päiväkirurgisiksi. v Johtajan menettelyt tutkitaan SAIRAANHOITOPIIRIN johtajan Pentti Silvolan menettelyt tutkitaan. Päätöksen taustalla on tilintarkastaja Risto Hyvösen antama kuntalain 73 :n mukainen ilmoitus sekä saadut vastineet, joiden perusteella hallitus katsoo olevan aihetta epäillä Silvolan syyllistyneen laki kunnallisesta viranhaltijasta 47 :n mukaiseen moitittavaan menettelyyn. Sen vuoksi hallitus on tehnyt tutkintapyynnön poliisille asiasta ensisijaisesti Silvolaa koskien. Silvolalle on myönnetty anomukses- ta ero sairaanhoitopiirin johtajan virasta vanhuuseläkkeelle siirtymisen takia lukien. Hallituksen päätöksen mukaan sairaanhoitopiirin johtajan sijaisena toimii alkaen johtajaylilääkäri Aino-Liisa Oukka ja toisena sijaisena henkilöstöjohtaja Pentti Peltola. Oy Audiator Ab:n tilintarkastajan tilintarkastuskertomukseen sisältyy muistutus sairaanhoitopiirin johtajan mahdollisesta esteellisyydestä materiaalihallinnon tietojärjestelmiin liittyvissä hankinnoissa. v Hallitus on nimittänyt keuhkosairausopin professori Maritta Jaakkolan sisätautien tulosyksikön keuhkosairauksien ylilääkärin sivuvirkaan. 13

14 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin v tilinpäätös Vuodelta 2007 siirtyi tehtäviä ja talouden tasapainotusta tuleville vuosille kuva : Olavi Määttä TOIMINTA- JA TALOUS- ARVIOSSA vuodelle 2007 asetettujen määrätavoitteiden osalta avohoitokäynnit ylittyivät 5,8 %. Vuodeosastotoiminnassa hoitopäivätavoitteesta jäätiin 7,7 %. Jäsenkuntien hoidossa olleiden potilaiden määrä kasvoi. Tavoitemäärä ylittyi avohoidon ansiosta 4,7 % määrän ollessa eri potilasta. Vuodeosastoilla hoidettujen keskimääräinen hoitoaika laski 5,0 vuorokauteen arvioidusta 5,2 tasosta. Päiväkirurgisten leikkausten %-osuus elektiivisistä leikkauksista kasvoi 49 prosenttiin ja ylitti arvion 3,0 %-yksiköllä. Hoitotakuu toteutui tyydyttävästi valtakunnallisessa vertailussa, vaikka tilanne heikkeni hieman loppuvuodesta. Kuluvana vuonna tilanne on selkeästi kuitenkin parantunut, toteaa vs. sairaanhoitopiirin johtaja Aino- Liisa Oukka. Taloudellinen tulos oli 3,2 milj. euroa ylijäämäinen, mikä johtuu 7,7 milj. euron arvoisista omaisuuden ja osakkeiden myynneistä, kertoo talousjohtaja Pekka Kaisto. Jäsenkuntalaskutuksen tavoite, 650 euroa/asukas, ei toteutunut, vaan laskutus oli 658 euroa/asukas. Talouden tunnusluvuilla mitattuna sairaanhoitopiirin talous heikkeni merkittävästi vuoteen 2006 verrattuna. Vuosikatteen ja poistojen suhdeluku vuonna 2007 oli 70,4 %, kun se edellisvuonna oli 93,4 %. Myös lainakanta kasvoi 5,8 miljoonasta Vuosi 2007 oli sairaanhoitopiirin toiminnassa yllätyksellinen. Norovirus-epidemia vaikeutti toimintaa alkuvuonna ja hoitohenkilöstön työtaistelu-uhka aiheutti samankaltaisen tilanteen loppusyksyllä. Lisäksi puute ammattitaitoisesta henkilökunnasta joillakin erikoisaloilla rajoitti suunniteltua sairaanhoitoa ja aiheutti monia erityisjärjestelyjä. Hoitotakuun toteutuksen osalta ei tavoitteita saavutettu. Sairaanhoitopiirin valtuusto vahvisti tilinpäätöksen kokouksessaan 2. kesäkuuta. 14

15 Hansamex 68 SA :52 Sivu 2 TURVALLISUUTTA JA VÄRIÄ ELÄMÄÄN! Julkisten rakennusten, kuten sairaaloiden sisätilojen suojaus on välttämätöntä. Monivuotisen kokemuksen ja jatkuvan tuotekehityksen tuloksena on nyt Suomenkin markkinoilla korkealaatuiset törmäys-, kulmasuojat ja käsijohteet, jotka toimivat sekä liikuntarajoitteisten apuna että seinäsuojana samanaikaisesti. Nykyaikainen ratkaisu on näyttävä, ergonominen, mielenkiintoinen, turvallinen ja värikäs. Monipuolinen malli- ja värivalikoima antaa suunnittelijoille mahdollisuuden käyttää rakenteita suojaavia tuotteita nyt myös sisustuselementteinä. Meiltä myös: - biostaattiset kestopinnoitteet - sisääntuloaulan matot - sairaalaverhotangot - vaativien kohteiden liikuntasaumat - räjähdys- ja savunpoistoluukut Kuormatie 14, Nummela p , f info@hansamex.fi Kuusankosken aluesairaala Onnenmyyrä päiväkoti, Espoo Joutsenon koulukeskus 9,9 milj. euroon. Sairaanhoitopiirin vuosikate pieneni edellisen vuoden tasosta yli 3 milj. eurolla 11 milj. euroon. Vuosikate on 5,5 milj. euroa liian pieni kattamaan 15,6 milj. euron poistoja, Kaisto toteaa. Tilinpäätöksen mukaan vuoden 2007 toimintatuotot, 374 milj. euroa, ylittivät tarkistetun talousarvion 0,5 % ja olivat 3 % (11 milj. euroa) suuremmat kuin vuonna Jäsenkuntalaskutus, sisältäen myös kuntasopimusten ulkopuoliset sairaanhoidolliset palvelut, oli kertomusvuonna 254 milj. euroa, ja se kasvoi vuoteen 2006 verrattuna 2,7 % (6,8 milj. euroa). Vuosi 2007 muodostui jäsenkuntien laskutuksen kasvun kannalta aikaisempiin vuosiin verrattuna alhaiseksi johtuen edellä todetuista sairaanhoitoa haitanneista tekijöistä. Lisäksi sopimusohjauksen neuvotteluissa asetettiin vuodelle 2007 hintojen korotukselle 3,1 % katto, jolla oli myös selkeä vaikutus sairaanhoitopiirin toiminnallisen tuloksen 4,6 milj. euron tappioon. Kuluissa pieni kasvu Sairaanhoitopiirin toimintakulut olivat 364 milj. euroa. Ne ylittivät tarkistetun talousarvion 0,5 %. Vuoteen 2006 verrattuna sairaanhoitopiirin toimintakulut olivat 14,4 milj. euroa (4,1 %) suuremmat. Menolajeittain tarkasteltuna summaltaan merkittävin, 13,2 milj. euron lisäys vuoteen 2006 verrattuna, oli henkilöstömenoissa. Vuonna 2007 niihin käytettiin 244,4 milj. euroa eli 5,7 % enemmän kuin vuonna Henkilöstömenojen kasvuun vaikuttaa loppuvuodelle ajoittuneet arvioitua korkeammat virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa sovitut palkankorotukset. Vuonna 2007 maksettiin lääkäri- ja muulle henkilöstölle noin 4 % enemmän palkkoja kuin vuonna Hoito- ja tutkimushenkilöstön osalta palkkasumman kasvu oli 7,3 %. Lääkäreiden työpanosta käytettiin 0,7 %, hoitohenkilökunnan 2,2 % enemmän kuin vuonna Hallinto-, talous- ja huoltohenkilökunnan työpanos edelleen väheni 1,2 %. Työpanoksen määrän kasvu ei vuonna 2007 jatkunut yhtä voimakkaana kuin aikaisemmin, kun kasvu esim. edellisenä vuonna oli 2 %. Investointien bruttomenoiksi vuodelle 2007 vahvistettiin 34,8 milj. euroa. Investointimenot alittuivat selvästi, koska avohoitotalon rakentamista ei vielä aloitettu eikä Oulaskankaan sairaalan leikkausosaston perusparannusta toteutettu vuonna Myös muissa yksiköissä syntyi investointien säästöjä tai niitä oli tilinpäätösvaiheessa keskeneräisinä. Ainoastaan psykiatrian klinikan rakennusinvestoinnit ylittyivät arvioitua suuremmista peruskorjauksista kosteusvaurioiden takia. Vuodelle 2008 siirtyvien hankkeiden arvo on noin 1,7 milj. euroa. Vuosi 2007 vaikuttaa osaltaan kuluvan vuoden ja lähivuosien toimintaan ja talouteen. Hoidon saatavuuden turvaaminen väestölle säilyy merkittävänä toimintaa ohjaavana periaatteena. Tärkeänä tavoitteena taloudenpidossa tulee olemaan hinnoittelusta johtuneen sairaanhoitopiirin toiminnallisen tappion oikaiseminen ja rahoitusaseman parantaminen, Oukka ja Kaisto korostavat. Avohoitotalon rakentaminen alkaa hallituksen myönteisen päätöksen mukaisesti alkusyksyllä Jatkuvana toiminnallisena ja taloudellisena haasteena säilyy edelleen kaikkien sairaanhoitopiirin tuottamien palvelujen tuottavuuden lisääminen. v 15

16 Neurokirurgin työpäivät eivät ole yksitoikkoisia Teksti: Olavi Määttä Kuvat : Olavi Määttä ja Timo Kumpulainen Yhteistyössä aivolisäkekasvainleikkauksessa tässä ovat neurokirurgi Timo Kumpulainen ja korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Antti Raappana. Aivokudosta on varovasti raotettu ja operoidaan kallon pohjassa, jossa on aivolisäke. Poistuva kasvainaines on pehmeää rauhaskudosta. OYS:n neurokirurgit työskentelevät millimetriosien tarkkuudella syvällä ihmiskallon sisällä. Siinä työssä suuripiirteisyydelle ei ole sijaa. VARHAIN maanantaiaamuna Pentti (nimi muutettu) aloitti työpäivänsä nostamalla kohtalaisen painavaa laatikkoa. Äkkiä iski kova päänsärky ja tajunta sammui. Hänet lennätettiin kopterilla parinsadan kilometrin päähän OYS:aan, jossa hänet puoli yhdeksän maissa kiidätettiin kuvauksen jälkeen leikkaussaliin. Hänellä oli kookas verenpurkauma päässään, toteaa neurokirurgian apulaisylilääkäri Timo Kumpulainen. Hoitamattoman Tiistaina Kumpulaisen koko työpäivä aamuyhdeksästä iltayhdeksään kului tiiviisti valtavan suuverenpainetaudin aiheuttama purkauma saatiin poistetuksi ja potilas siirtyi jatkohoitoon tehoosastolle. Neurokirurgian yksikön arki on arvaamatonta. Odottamattomuutta tuo se, että potilaista n. 40 % tulee päivystyksenä, jolloin usein tarvitaan kiireistä leikkaushoitoa. Aivovammoista ja aivoverenvuodoista johtuvat leikkaukset työllistävät päivystäjää eniten. Noin 60 % on elektiivisiä leikkauksia, joita toteutetaan suunnitelman mukaan. Neurokirurgeilla on käytössään pääsääntöisesti kaksi leikkaussalia lähes joka päivä. Tavallisimmin toisessa salissa tehdään isompi toimenpide, esimerkiksi aivokasvainleikkaus, ja toisessa salissa vaikkapa useita rankaleikkauksia. Elektiivisistä leikkauksista suuri osa on välilevypullistuman vuoksi tehtäviä hermojuuren vapautusleikkauksia. Nämä vähemmän aikaa vievät toimenpiteet ovat tervetulleita leikkaussalien optimaalisen käytön kannalta. F F F reksi kasvaneen hyvänlaatuisen kallonsisäisen kasvaimen poistossa. Osa siitä oli leikattu jo helmikuussa. Magneettikuvauksessa kasvain näkyi vaaleana alueena voimakkaasti aivorunkoon työntyneenä. Leikkaus vaati erityistä tarkkuutta, koska hyvänlaatuinen kasvain työntyi aivokudokseen ja kasvoi aivohermojen sekä aivoverisuonten lomaan ja ympäri. Kumpulainen tähdentää tarkkuutta, jotta potilaalle ei seuraisi ikävyyksiä eli vaurioita herkkiin rakenteisiin. Hyvälaatuisissa kasvaimissa leikkaushoito on ensisijainen ja usein ainoa tehokas hoito. Pahanlaatuisten aivokasvainten hoitoon liitetään yleensä leikkauksen jälkeinen sädehoito. 16

17 Neuronavigaattori on tärkeä apuväline Leikkausmenetelmätkin kehittyvät. Nykyään tiettyjen leikkausten toteuttamista auttamaan on käytössä mm. neuronavigaattori. Ennen leikkausta potilaan päästä otetaan kolmiulotteiset magneettikuvat, joita käyttäen voidaan navigaattorin avulla suunnistaa millimetrien tarkkuudella aivojen uumeniin. Navigaattorilla pystytään hakemaan täsmälleen oikea lähestymissuunta ja osutaan varmuudella haluttuun kohteeseen, jolloin ei vaurioiteta ympäristöä. Kumpulainen korostaa kuitenkin, että tarkan neurokirurgisen työn perusvälineitä ovat edelleenkin leikkausmikroskooppi ja kirurgin käsityö. F F F Keskiviikkoaamuna tarvittiin nopeita päätöksiä ja toimia. Kuvien perusteella näytti siltä, että potilaalla oli pahalaatuinen aivokasvain syvissä aivorakenteissa. Kumpulainen kertoo: Kuvien perusteella aluksi harkittiin leikkaustoimenpiteestä luopumista, koska pelkästään koepalankin otto muutoksesta olisi riskaapeli ja sen seurauksena saattaisi tulla verenpurkauma tai potilas voisi jopa täysin halvaantua. Vaihtoehtona mietittiin suoraa sädehoitoa, mikä ei kuitenkaan tulisi kyseeseen jos muutos olisi kasvaimen sijasta märkäkertymä. Potilaalla oli ollut aikaisemmin maksassa märkäpesäke. Aamuyöstä potilas meni äkisti huonoon kuntoon, mikä pakotti ottamaan uudet kuvat, jossa todettiin kohteen olevan aiempaa laajempi. Osoittautui, että kysymyksessä oli märkäpesäke, jonka tyhjentäminen mehupillin paksuisella katetrilla neuronavigaattorin avulla onnistui hyvin. F F F Yksikössä on normaalin työajan lisäksi päivystys. Neurokirurgian erikoislääkärille päivystysvuoroja kertyy n. 6 8 vrk/kk. Yleensä erikoislääkärin apuna on ns. etupäivystäjänä toimiva erikoistuvan vaiheen lääkäri. Työ on tiivistä yhteistyötä muiden klinikoiden kanssa, erityisesti anestesiaklinikan, jonka lääkärit vastaavat potilaiden ensihoidosta, anestesiasta ja tehohoidosta. OYS:n ja erityisvastuualueen keskussairaaloiden neurologeihin ollaan tiuhaan yhteydessä sekä potilaan lähettämistä että jatkohoitoa suunniteltaessa. Teleradiologinen röntgenkuvien siirto keskussairaaloista OYS:aan on nopeuttanut päätöksentekoa hoitoratkaisuissa. Monivammapotilaiden hoidossa toimitaan yhteistyössä traumatiimin kirurgien kanssa. Lasten neurokirurgiset ongelmat hoidetaan lastenkirurgien ja pediatrien kanssa. Radiologian klinikassa tehdään neurokirurgisille potilaille kuvantamistutkimusten lisäksi mm.aivoverisuoniin kohdistuvia suonensisäisiä (endovaskulaarisia) toimenpiteitä. Korvaklinikan kanssa on yhteistyötä mm. kallotraumojen hoidossa. F F F Yhteys yläkautta aivolisäkkeeseen. Torstaiaamuna Kumpulainen on aivolisäkekasvainleikkauksessa yhdessä korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärin Antti Raappanan kanssa. Tavallisimmin ao. leikkaukset tekee korvalääkäri alakautta, eli tähystysleikkauksena nenäkäytävien ja kitaontelon kautta. Viime vuodet aivolisäkekasvainleikkauksissa on hyödynnetty operatöörin ennen leikkausta tekemää, potilaan yksilölliseen anatomiaan tutustumisen mahdollistavaa tietokoneavusteista 3D-mallintamista. Aivolisäkekasvaimen leikkauksessa harvemmin joudutaan menemään kallon puolelta sisälle. Nyt se toteutettiin kallon kautta, koska potilaan jäännöskasvain tiimalasimaisuutensa johdosta soveltui paremmin siten operoitavaksi. Raappana oli jo 1,5 vuotta aikaisemmin operoinut potilaalta nenän kautta tähystysleikkauksella suuren osan kookkaasta aivolisäkekasvaimesta. Uusintaleikkaukseen päädyttiin, koska jäännöskasvain kasvoi seurannassa, uhkasi potilaan näköä ja se tarjoutui paremmin yläkautta leikattavaksi. v Erikoistuva lääkäri Niina Lähdesluoma ohjaa navigaattoriavusteisesti ventrikkelikatetria märkäpesäkkeeseen sairaalafyysikko Jani Katiskon seuratessa toiselta monitorilta tilannetta ja navigoinnin teknistä onnistumista. Toimenpiteessä käytetty magneettikenttään perustuva navigointitekniikka on ainutlaatuinen Suomessa. Neurokirurgiset leikkaukset OYS:ssa Leikkausten kokonaismäärä on n /v. Selkärangan ja selkäydinkanavan alueen toimenpiteitä on n. 500/v. Näistä lannerangan välilevytyrän poistoleikkauksia n. 250/v. Kalloaivovammojen leikkauksia n. 150/v. Aivokasvaimia hieman yli 100/v, näistä puolet hyvälaatuisia ja puolet pahanlaatuisia. Aivoverisuonileikkauksia n /v. Kohdistuvat lähinnä aivovaltimopullistumiin (aneurysmiin) ja valtimo-laskimoepämuodostumiin (AVM); leikkausten määrä pienentynyt suonensisäisen hoidon myötä. Aivokudoksensisäisen verenvuodon poistoleikkauksia n /v. Spontaaneista aivoverenvuodoista suurin osa hoidetaan ilman leikkausta neurologian yksikössä. Aivoselkäydinnestekierron häiriöiden vuoksi tehtävät toimenpiteet (sunttileikkaukset) n. 150/v. Stereotaktiset leikkaukset n. 20/v, joita tehdään lähinnä Parkinsonin taudin hoidossa. Kivunhoitoleikkaukset n /v, lähinnä kivun hoitoon käytettävien neurostimulaattorien asennuksiin liittyvät toimenpiteet. 17

18 Aivokirurgiaa ääritarkalla stereotaksiatekniikalla Teksti ja kuvat : Olavi Määttä Stereotaktisessa laskennassa tarvittava 3D-magneettikuvaus on käynnistymässä ennen leikkausta. Röntgenhoitaja Anneli Perälä ja sairaalafyysikko Jani Katisko varmistavat potilaan oikeaa asentoa ja mahdollisimman mukavaa olotilaa. Parkinsonin taudin leikkaushoito tulee kysymykseen silloin, kun taudin myöhäisvaiheessa käytössä olevat lääkkeet menettävät tehoaan ja niiden haittavaikutukset korostuvat. OULUN YLIOPISTOLLI- SESSA SAIRAALASSA aivojen herkkiä syviä osia hoidetaan sähköstimulaatiohoidolla, jonka avulla pystytään merkittävästi lieventämään Parkinsonin taudin oireita. Suomessa stimulaatiohoitoa annetaan OYS:n ohella HYKS: ssa Helsingissä, jossa leikkauksia on tehty tietokonetomografian pohjalla, mutta on juuri siirrytty magneettikuvapohjaiseen toimintaan. Potilaita OYS:aan hoitoon tulee eri puolilta maata. Parkinsonin tauti on useimmiten tuntemattomasta syystä ilmaantuva aivojen etenevä rappeumasairaus. Suomessa sitä potee yli ihmistä. Sen pääoireisiin kuuluvat vapina, jäykkyys, liikkeiden hitaus ja tasapainohäiriöt. Kun lääkkeet eivät enää auta oireisiin, esimerkiksi vapinaan, ja niistä tulee hankalia sivuvaikutuksia, otetaan avuksi leikkaushoito, sanoo osastonylilääkäri Esa Heikkinen OYS:n neurokirurgialta. Kohde paikannetaan tarkasti magneettikuvien kanssa yhteensopivalla stereotaksiatekniikalla. Siten pystymme leikkauksen aluksi korkeakenttämagneetissa hyvin tarkkaan yksilöllisesti määrittämään, missä potilaan vapinaa ja muita motorisia oireita säätelevät aivorakenteet sijaitsevat. Kun nämä rakenteet sijaitsevat syvällä aivojen tumakkeissa, elektrodien paikalleen asetus täytyy tehdä millimetrien murtoosan tarkkuudella, ettei vaurioiteta aivokudosta, Heikkinen kertoo. Aivojen stimulaatiohoito tapahtuu vaikuttamalla sähköisesti tiettyihin aivojen osiin, jotka huolehtivat liikesäätelystä ja lihastoiminnasta. Aivoihin asetetaan kirurgisesti elektrodi, jonka päässä on pienet kontaktit. Se yhdistetään johdon avulla rintalihaksen alle sijoitettavaan neurostimulaattoriin. Stimulaatiovoimakkuutta voidaan säätää kehon ulkopuolelta. Heikkinen tähdentää, että stereotaksiatekniikan ja magneettikuvauksen yhdistäminen on erityisen hyvä siksi, että aivojen syvät mm. vapinaa säätelevät tumakkeet näkyvät magneettikuvassa, josta ne on paikannettavissa ja siten myös tarkasti saavutettavissa leikkauksen aikana. Aikaisemmin käytettiin ns. maamerkkejä aivojen 18

19 Erikoistuva lääkäri Mikko Kauppinen käynnistämässä Parkinsonleikkausta stereotaksiatekniikalla osastonylilääkäri Esa Heikkisen seurannassa. syvistä osista ja niiden perusteella tiedettiin, monenko millimetrin päässä mitkäkin tumakkeet ovat. Syvät tumakkeet nähtiin epäsuorasti tietokonetai ilmakallokuvassa. Sivuvaikutuksia tulee vähemmän, kun työ tehdään täsmällisemmin magneettikuvalla. Stimulaatiohoitoa OYS:ssa on annettu kymmenkunta vuotta ja viisi vuotta magneettikuvapohjaisena. Tämä hoito on sikäli havaittu hyväksi useissa kansainvälisissä tutkimuksissa. Hoito lievittää merkittävästi Parkinsonin taudin kaikkia motorisia oireita. Se helpottaa vapinaa välittömästi sekä vähentää pakkoliikkeitä ja auttaa potilasta liikkumaan normaalisti. Lääkehoidossa voi esiintyä hankalaa tilan vaihtelua päivittäin siten, että tilanne voi muuttua muutamassa minuutissa vapinasta jäykkyyteen ja sitten pakkoliikkeisiin. Stimulaatiohoito tasaa tai suorastaan poistaa nämä tilan vaihtelut, Heikkinen kertoo. Meidän ja muidenkin kansainvälisten seurantojen mukaan stimulaatiohoidon ansiosta potilas näyttää saavan aivan uuden elämänvaiheen ainakin viideksi vuodeksi. Potilas pystyy palaamaan aiempien askareidensa pariin, muttei yleensä entisiin töihinsä. Useimpien potilaiden lääkehoitoa pystytään vähentämään. Lääkeannosten pienentyessä myös lääkkeistä aiheutuvat sivuvaikutukset vähenevät. Parkinsonin tauti etenee stimulaatiohoidosta huolimatta. Tautia ei saada parannettua, mutta useita oireita saadaan lievitettyä vuosia ja siten parannettua elämän laatua. Vapina jatkuu, mutta useimpien potilaiden lääkehoitoa pystytään vähentämään. v Sairaalafyysikko Jani Katisko ja osastonylilääkäri Esa Heikkinen vertaavat millimetrin kymmenessosien tarkkuudella laskettuja maalipisteitä anatomiseen tietoon ja aivoatlakseen. NYT OULUSSA LÄÄKINNÄLLISET HOITOSUKAT, -HIHAT JA -KÄSINEET TUKI/LENTOSUKAT ORTOPEDISET TUET LONKKASUOJA- HOUSUT PLASTIIKKA- KIRURGISET TUKITUOTTEET ARVENHOITO- TUOTTEET Terveydenhoitotuotteiden palvelukeskus Terttu Lilja Oy Koulukatu Oulu p oulu@terttuliljaoy.fi 19

20 Lastenkirurgia edistynyt roimasti 30 vuodessa Suurimpia haasteita ovat lasten kokoerot Tänä vuonna on kulunut 30 vuotta siitä, kun lasten kirurgia siirtyi OYS:n Lastenklinikkaan. Pyöreitä vuosia juhlittiin avoimilla ovilla huhtikuussa. Eniten on kehittynyt lasten anestesiologia ja tehohoito: lastenkirurgisella osastolla on voitu hoitaa yhä pienempiä ja sairaampia lapsia. PIENIMMÄT leikatut potilaat ovat painaneet 400 grammaa, suurimmat 135 kiloa. Kokoerot ovat olennainen osa toiminnan vaativuutta: meillä täytyy olla hoitovälineet kaikkia varten. Lasten ikähaarukka on 0 16 vuotta. Jos potilaan hoito on kesken, jatkamme sitä vielä 20 ikävuoteen asti, kuvaa lastenkirurgian professori, osastonylilääkäri Willy Serlo. Lastenkirurginen toiminta vakiintui Lastenklinikkaan nopeasti 30 vuotta sitten. Alkuaikojen kahdesta osastosta ja 45 potilaspaikasta on tultu 19 paikkaan ja 10 päiväpaikkaan. Keskimääräinen hoitoaika oli vielä 1980-luvulla 6,5 vuorokautta, nyt se on vain 2,5 vuorokautta. Nykyisin tehdään paljon päiväkirurgisia operaatioita. Toimenpiteiden kokonaismäärä on pysynyt 1980-luvun loppupuolelta lähtien :ssa per vuosi, Serlo selvittää. Kirurgisen osaston hoitajat kokevat osaston nopeatempoiseksi, vaihtelevaksi ja haastavaksi, Haukiputaalaisen Aapo Sarajärven, 6, mielestä osastonylilääkäri Willy Serlo on mukava ja sairaalaruoka hyvää. Tällä kertaa Aapo on osastolla ainoastaan röntgenissä ja kontrollissa. Te k s t i: Mi n n a Pelt o l a Kuvat : Minna Peltola ja Olavi Määttä koska hoitoajat ovat lyhyitä ja potilaita on useilta erityisaloilta. Toisaalta potilaat yleensä joko paranevat tai heidän elämänlaatunsa paranee. Osaston luonne on siten myönteinen, kuvaa osastonhoitaja Mailis Mäkelä. Suomalaislapsilla oma kirurgiansa OYS:n lastenkirurgisella osastolla on kolmenlaisia potilaita: synnynnäisistä epämuodostumista kärsiviä, sairastavia ja tapaturman kokeneita lapsia. Merkittävä osa lääkärien ja hoitajien päivittäisestä työstä on tapaturmien hoitoa. Tapaturmat ovat kausiluonteisia. Kesäisin on polkupyörä-, trampoliini- ja kuumavesivammoja; trampoliinivammoja on ollut etenkin viimeiset kolme vuotta. Kuumavesivammat syntyvät mökeillä ja mummoloissa, koska kaupunkilaislapset eivät aina osaa käsitellä saunapadan vettä. Talvella sattuu lasketteluja pulkkailuvammoja. Vaikeat tapaturmat tapahtuvat sitten yleensä liikenteessä, Willy Serlo luettelee. Lastenkirurgia on Suomessa erityinen ala, koska täällä lastenkirurgit hoitavat lapsia, eivät elinspesialistit. Muissa maissa esimerkiksi virtsaelinsairaudet hoidetaan virtsaelinpuolella ja ortopediset eli luu- ja tukielinvaivat samoissa yksiköissä aikuisten kanssa. Lastenkirurgian infrastruktuuri on meillä parempi. Teemme silti OYS:ssakin paljon yhteistyötä elinspesialistien kanssa; meillä käy muun muassa selkä-, käsi-, että plastiikkakirurgeja. Vuosi sitten tuli myös voimaan asetus, joka keskittää vaativat selkäleikkaukset, kallon epä- 20