Jätteenkuljetus. Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu ja Tyrnävä

Transkriptio

1 Jätteenkuljetus Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu ja Tyrnävä

2 1 Yleistä Kunnan järjestämisvastuulla olevien jätteiden kuljetukset voidaan jätelain mukaan hoitaa joko kunnan järjestämänä tai kiinteistön haltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena. Kuljetusjärjestelmästä riippumatta vastuu kuljetuksista on aina kunnalla. Hailuodossa, Kempeleessä, Limingassa, Lumijoella, Oulussa, Muhoksella ja Tyrnävällä oli jätelain (646/2011) voimaantullessa käytössä sopimusperusteinen jätteenkuljetus. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kiinteistön haltija kilpailuttaa jätteenkuljetukset ja sopii yrityksen kanssa kiinteistön jäteastioiden tyhjentämisestä. Kunta määrää yrittäjiltä jätteestä perittävät käsittelymaksut jätetaksassa, mutta kiinteistön maksama jäteastian tyhjennysmaksu perustuu kiinteistön ja jätteenkuljetusyrityksen väliseen yksityisoikeudelliseen sopimukseen. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kunta kilpailuttaa vastuulleen kuuluvan jätteen keräyksen ja kuljetuksen kiinteistöiltä käsittelypaikkaan sekä määrää jätemaksut kiinteistöiden haltijoille. Kiinteistöjen kanssa jäteastioista ja niiden tyhjennysväleistä neuvottelee kunnan kuljetuksista vastaava organisaatio. Kunnan järjestämä kuljetusjärjestelmä on jätelain ensisijainen vaihtoehto kunnan vastuulla olevien jätteiden kuljetuksessa. Jätelain 149 :n 4 momentin mukaan kunnan tulee tarkastella jätteenkuljetuksen järjestämistä niiden alueiden osalta, joissa jätteenkuljetus hoidettiin sopimusperusteisena jätteenkuljetuksena jätelain voimaantullessa Päätös on tehtävä myös silloin, kun kunta päättää siirtyä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Seudullinen jätelautakunta, Oulun yhdyskuntalautakunta, teki päätöksen, jonka mukaan kunnan järjestämisvastuuseen kuuluvan yhdyskuntajätteen sopimusperusteista kuljetusta jatketaan kiinteistön haltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena. Päätöksestä valitettiin Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös jätteen kuljettamista koskevasta valituksesta 2729/1/14 annettiin Korkein hallinto-oikeus kumosi niin Oulun yhdyskuntalautakunnan kuin hallinto-oikeuden päätökset jätteenkuljetusjärjestelmästä. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan yhdyskuntalautakunnan päätöksen ja sen perustana olevan selvityksen mukaan ei ollut mahdollista arvioida täyttyvätkö jätelain 37 :ssä mainitut edellytykset kiinteistön haltijan järjestämään jätteenkuljetukseen siirtymiseksi kaikkien päätöksessä mainittujen kuntien alueilla kaikilta osin. KHO:n linjauksen mukaan kuljetusjärjestelmästä päätettäessä päätöksen perusteena käytettävissä on oltava kaikki tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Päätöksenteon kohteena olevia alueita on kuvattava riittävän yksityiskohtaisesti, ja niin että kysymyksessä olevien jätelajien mahdolliset erityispiirteet otetaan huomioon. Erityistä huomiota on kiinnitettävä niihin alueiden ominaisuuksiin, joilla on merkitystä jätteenkuljetuksen ja sen kustannusten sekä toimivuuden kannalta, esimerkiksi alueen asuinkiinteistöjen määrä ja tiheys, alueen kuljetusmatkat ja alueen kuljetusolot. Samankaltaiset alueet voidaan yhdistää tarkastelussa, mutta kuljetusolojen kannalta erityyppisiä alueita on syytä tarkastella erikseen. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi keskustaajamat, hyvin harvaan asutut alueet tai saaristoalueet. (KHO 2729/1/14) Kunnan harkintavaltaa kuljetusjärjestelmästä päätettäessä on rajoitettu. Kunnan velvollisuus on varmistua jätteenkuljetuspalveluiden saatavuudesta, laadukkuudesta ja toimivuudesta kiinteistönhaltijan järjestämää jätteenkuljetusjärjestelmää valittaessa. Päätös kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta voidaan tehdä vain silloin, kun jätelain 37 1 momentissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen edellytykset ovat tiukemmat kuin vuoden 1993 jätelain mukaisen sopimusperusteisen jätteenkuljetuksen edellytykset. Kunnan ei tarvitse valita kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta siinäkään tapauksessa, että jätelain 37 :n 1 momentissa säädetyt edellytykset täyttyisivät. Kunta voi sille kuuluvan harkintavallan nojalla päättää siirtymisestä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen.

3 2 Jätelain 37.1 :n edellytykset: 1. Jätelain 35 :n 2 momentissa säädettyjen edellytysten on täytyttävä: alueella on tarjolla jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin; 2. Jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle; 3. Päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan. Kuljetusjärjestelmäpäätöksen taustaksi on tarkasteltava täyttääkö kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus jätelain asettamat edellytykset. Selvityksessä ei oteta kantaa kuljetusjärjestelmän paremmuudesta eikä kyse ole siitä, onko kiinteistön haltijalla oikeus valita kuka jäteastian tyhjentää :n edellytysten täyttyminen ja alueellinen tarkastelu Oulun seudun jätehuoltoviranomaisen alue käsittää seitsemän kuntaa: Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu ja Tyrnävä. Maapinta-ala km2 Väkiluku 2016 Väestöntiheys 2016 Taajama-väki 2014 Haja-asutusväki 2014 Hailuoto 201, , ,6 Kempele 110, , Liminka 637, , ,3 Lumijoki 213, , ,1 Muhos 783, , ,3 Oulu 3031, , ,3 Tyrnävä 491, , ,8 Taajama-aste 2014 Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Kesämökit Yhteensä Hailuoto Kempele Liminka Lumijoki Muhos Oulu Tyrnävä Lähde: Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat Polttokelpoisen jätteen ja biojätteen jätemääräarviot perustuvat Oulun Jätehuolto Oy:n ilmoittamiin lukuihin. Luvut on laskettu vastaanotetun jätemäärän ja Oulun Jätehuolto Oy:n toimialueen asukasluvun perusteella. Polttokelpoinen jäte, t Biojäte, t Asumisen lietteet m 3 (*) Oulu Sisempi kaupunkialue (30,43 %) (30,45 %) Ulompi kaupunkialue (25,8 %) (25,83 %) Kaupungin kehysalue (22,3 %) (28,3 %) Ydinmaaseutu 116 (0,25 %) 14 (0,24 %) Harvaan asuttu maaseutu (2,29 %) 134 (2,29 %) Hailuoto 192 (0,41 %) 24 (0,41 %) Kempele (7,0 %) 410 (7,02 %) Liminka (4,1 %) 238 (4,07 %) Lumijoki 401 (0,85 %) 50 (0,86 %) Muhos (3,73 %) 218 (3,93 %) Tyrnävä (2,79 %) 163 (2,79 %) Yhteensä m 3 Polttokelpoinen jäte/asukas: 378 kg, biojäte/asukas: 193 kg

4 3 (*) Asumisen lietteiden (sako- ja umpikaivolietteet, pienpuhdistamoiden lietteet) määrä ilmoitetaan kuutioina (kuljetuksen ja vastaanoton määrätietoina käytetään kuutioista). Lietemääriä ei ole mahdollista erotella kunnittain. Jätehuoltoyritysten jäterekisteriin ilmoittamien tietojen perusteella voidaan arvioida että polttokelpoisen jätteen ja biojätteen tyhjennyssopimuksia tarkasteltavalla alueella on noin kappaletta. Kartongin, keräyslasin ja keräysmetallin tyhjennyssopimusten määrän perusteella noin kiinteistöä on järjestänyt näiden jätteiden keräyksen. Asumisen lietteiden keräyksestä on tehty hieman yli sopimusta. Tyhjennyssopimusten jakaantuminen alueittain Polttokelpoinen jäte Biojäte Asumisen lietteet Oulu, yhteensä Sisempi kaupunkialue n n Ulompi kaupunkialue n n Kaupungin kehysalue n n Ydinmaaseutu n. 100 n. 5 Harvaan asuttu maaseutu n n. 20 Sijoittamaton osoite, Oulu n n. 600 Hailuoto Kempele Liminka Lumijoki Muhos Tyrnävä Oulun alueiden tyhjennyssopimusten täsmällistä määrää ei jäterekisterin epätäsmällisten osoitetietojen perusteella voi ilmoittaa. Jätteenkuljetuspalveluiden tarjonnan kattavuus Alueella toimii 12 polttokelpoista jätettä keräävää jätehuoltoyritystä, jotka tarjoavat tyhjennyspalveluja myös muille asumisen jätteille. Asumisessa syntyvien lietteiden tyhjennyksiä tarjoavia yrityksiä tarkastelualueella toimii 10 kappaletta. Jätehuoltoyritykset ja niiden toiminta-alueiden koko Polttokelpoinen Kunnat lkm Biojäte Kunnat lkm Yritys Yritys 2 1 Yritys Yritys 4 1 Yritys 5 1 Yritys Yritys Yritys Yritys Yritys Yritys Yritys 12 1 Yritys 13 1 Yritys 14 5 Yritys 15 2 Yritys 16 1 Asumisen lietteet Kunnat lkm Tiedot on kerätty yritysten jäterekisteriin ilmoittamista tiedoista Suurin osa jätehuoltoyrityksistä toimii usean kunnan alueella. Yhden kunnan alueella toimivat yritykset ovat pieniä. Osa yrityksistä, jotka näyttävät toimivan vain yhden kunnan alueella, toimivat käytännössä useamman kunnan

5 4 alueella. Ne toimivat tarkastelualueen reunoilla, ja yritykset tuottavat jätehuoltopalveluja myös muiden jätehuoltoviranomaisten alueilla. Jätehuoltopalveluja tarjoavien yritysten määrä Polttokelpoinen jäte Biojäte Asumisen lietteet Oulu Sisempi kaupunkialue Ulompi kaupunkialue Kaupungin kehysalue Ydinmaaseutu Harvaan asuttu maaseutu Yli-Ii Ylikiiminki Hailuoto Kempele Liminka Lumijoki Muhos Tyrnävä Tiedot on kerätty jätehuoltoyritysten jäterekisteriin ilmoittamista tyhjennystiedoista. Vaihteluväli kuvaa alueen sisäisiä eroja, esimerkiksi Limingan kunnan eri alueilla toimivien jätehuoltoyritysten määrä vaihtelee. Eniten jätehuoltopalveluita tarjoavia yrityksiä toimii kuntien taajama-alueilla tai useamman kunnan yhteisillä raja-alueilla. Tarkasteltavan alueen kaikissa kunnissa ja kaikilla Oulun suuralueilla toimii vähintään yksi polttokelpoisen jätteen jätehuoltopalveluita tarjoava yritys. Suurimmassa osassa alueita yrityksiä on vähintään 3 kpl. Poikkeuksena Hailuodon kunta, jossa polttokelpoisen jätteen tyhjennyksiä hoitaa vain yksi yritys. Biojätepalveluita tarjoavia yrityksiä toimii kaikilla tarkasteltavilla alueilla vähintään 1 kpl. Jätehuoltoyrityksillä on kuitenkin valmiudet tarjota biojätepalveluita alueilla, joilla ne tarjoavat polttokelpoisen jätteen palveluita. Alueet, joilla biojätepalveluita tarjoavien yritysten määrä näyttää olevan pieni, ovat ydinmaaseudun tai harvaan asutun maaseudun alueita, mm. Hailuodon, Limingan, Lumijoen, Muhoksen ja Tyrnävän kuntien laita-alueita. Biojätteen kuljetuspalveluita ei tarvita harvaan asutuilla alueilla, koska erilliskeräysvelvoitetta biojätteelle ei ole. Asumisen lietteiden tyhjennys- ja kuljetuspalveluja tarjoavien yritysten jakaantuminen alueelle noudattaa kiinteiden jätteiden jätehuoltopalvelujen jakautumaa. Hailuodon kunta on ainoa alue, jolla lietteiden tyhjennyspalveluita tarjoaa vain yksi yritys. Oulun jätehuoltoviranomaisen alueella kuljetuspalveluita on tarjolla vähintään kohtuullisesti vaikka kuljetuspalveluja tarjoavien yritysten määrässä on tarkastelualueen sisällä eroja. Oulussa kuljetuspalveluyrityksillä on eniten toimintaa kaupunkialueilla sekä keskustan kehysalueella. Muiden kuntien alueilla jätehuoltoyritykset toimivat aktiivisemmin taajamissa ja niiden lähialueilla. Poikkeuksen muun alueen tarjonnasta muodostaa Hailuodon kunta. Hailuodossa toimii vuoden 2015 jäterekisterin tietojen mukaan yksi polttokelpoisen jätteen ja biojätteen jätehuoltopalveluja tarjoava yritys sekä yksi asumisen lietteiden tyhjennyspalveluita tarjoava yritys. Hailuodon jätekuljetusten keskittyminen yhden yrityksen hoidettavaksi johtunee pitkälti Hailuodon liikenneoloista sekä suhteellisen pienestä asiakas- ja jätemäärästä. Hailuodon asukkaat ovat kuitenkin joutuneet tilanteeseen, jossa kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus ei käytännössä tarjoa mahdollisuutta jätteenkuljetusten todelliseen kilpailutukseen. Jätehuoltoviranomaisen tietoon ei ole tullut tilannetta, jossa jollakin tarkasteltavalla alueella ei olisi tarjolla jätteen kuljetuspalveluita niitä haluaville tai tarvitseville asiakkaille. Tapauksia, joissa kiinteistön jätehuoltopalvelut on lopetettu maksuvaikeuksien takia, jätehuoltoviranomaisen tietoon on tullut yksi. Kunta tai jätehuollon palveluntuottaja ei ole joutunut järjestämään täydentävää keräystä yksittäistapauksienkaan takia tarkasteltavalla alueella.

6 5 Tarkastelualueella nykyiset tarjolla olevat kuljetuspalvelut on toteutettu luotettavasti. Jätehuoltoviranomaisen tietoon ei ole tullut yhteydenottoja kuljetusten toimimattomuudesta tai muista käytännön vaikeuksista. Jätekuljetuksia koskevat palautteet ovat koskeneet pääasiassa jäteautojen päällekkäistä liikennöintiä asuinalueilla. Jätteenkuljetuspalveluiden hinta kohtuullisuus ja tasapuolisuus Kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jätteenkuljetuspalvelussa on lähtökohtaisesti kyse yksityisoikeudellisesta sopimuksesta, jossa kiinteistön haltija tekee valinnan eri yritysten ja hintavaihtoehtojen kesken. Sopimuksen tekeminen ei kuitenkaan ole vapaaehtoista, koska kiinteistön haltijan on jätelain mukaan järjestettävä jätteenkuljetus sopimalla siitä jätehuoltoyrityksen kanssa. Jätteenkuljetus voidaan rinnastaa välttämättömyyspalveluihin, jolloin on tärkeää taata palveluiden saatavuus kohtuulliseen ja tasapuoliseen hintaan. Jätemaksun tasapuolisuus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että eri asiakkaita, asiakasryhmiä tai eri alueita ei aseteta perusteettomasti toisistaan poikkeavaan asemaan. Kohtuullisuuden vaatimusta voidaan arvioida esimerkiksi silloin, kun jollakin alueella on vain yksi jätteenkuljetuspalveluja tarjoava yritys ja jolla on siten hinnoittelussaan mahdollisuus käyttää määräävää markkinaasemaansa hyväkseen. Polttokelpoinen jäte Täyden polttokelpoisen jätteen 660 litran jäteastian laskennallinen jätteenkäsittelymaksu on 6 euroa/tyhjennys laskettuna Oulun Jätehuolto Oy:n polttokelpoisen jätteen käsittelymaksun perusteella. Jätteestä on lajiteltu pois biojäte, paperi, kartonki, metalli sekä lasi. 660 litran astiaa käytetään tyypillisesti kerros- ja rivitalojen polttokelpoisen jätteen keräämisessä. Yritysten ilmoittamien 660 litran jätteenkäsittelymaksujen keskiarvo lajittelevilla taloyhtiöillä on 6,60 euroa/tyhjennys. Käsittelymaksu vaihtelee 6 euron ja reilun 7 euron välillä. Tyhjennysmaksu on keskimäärin 3 euroa. 660 litran polttokelpoisen tyhjennys maksaa keskimäärin 9,5 euroa. Arvonlisäveron lisäämisen jälkeen hinta on 11,78 euroa tyhjennys. Jätelaitosyhdistyksen julkaisemassa Tietoa kotitalouksien jätehuollosta 2015 kerrostalossa kerättävän polttokelpoisen jätteen keskimääräinen tyhjennyshinta on 11,59 euroa ,51 2,89 2,89 3,37 2,85 2, ,46 6,57 6,57 6,9 6,73 6,57 tyhjennys käsittely 0 Kempele Liminka Lumijoki Muhos Oulu Tyrnävä 660 litran polttokelpoisen jätteen käsittely- ja tyhjennyshinnat Hailuodon jätemaksuja ei esitetä. Hailuodossa perittävät jätemaksut ovat täysin rinnasteisia muilla alueilla perittäviin jätemaksuihin.

7 6 Täyden polttokelpoisen jätteen 240 litran jäteastian laskennallinen jätteenkäsittelymaksu on 2,74 euroa/tyhjennys laskettuna Oulun Jätehuolto Oy:n polttokelpoisen jätteen käsittelymaksun perusteella. Jätteestä on lajiteltu pois paperi. Täyden, täysin lajittelemattoman polttokelpoisen jätteen jäteastian jätteenkäsittelymaksu 3,28. Omakotitaloudet lajittelevat vähintään paperijätteen, joten voidaan turvallisesti olettaa että jätteenkäsittelymaksu on hieman alle kolme euroa tyhjennyskertaa kohti. 240 litran astiaa käytetään tyypillisesti omakotitalojen polttokelpoisen jätteen keräämisessä. Jätehuoltoyritysten ilmoittama 240 litran astian jätteenkäsittelymaksu on noin 3 euroa/tyhjennys. Yritysten ilmoittamat käsittelymaksut vaihtelevat 2,74 ja 3,50 euron välillä. 240 litran polttokelpoisen jätteen tyhjennysmaksu on keskimäärin 4 euroa/tyhjennys. 240 litran polttokelpoisen tyhjennys maksaa keskimäärin 7,15 euroa. Arvonlisäveron lisäämisen jälkeen hinta on 8,86 euroa tyhjennys. Jätelaitosyhdistyksen julkaisemassa Tietoa kotitalouksien jätehuollosta 2015 kerrostalossa kerättävän polttokelpoisen jätteen keskimääräinen tyhjennyshinta on 7 euroa ,09 4,06 4,06 3,79 4,19 4, tyhjennys käsittely ,12 3,05 3,05 3,2 3,07 3,05 Kempele Liminka Lumijoki Muhos Oulu Tyrnävä 240 litran polttokelpoisen jätteen käsittely- ja tyhjennyshinnat Hailuodon jätemaksuja ei esitetä. Hailuodossa perittävät jätemaksut ovat täysin rinnasteisia muilla alueilla perittäviin jätemakuihin. Saman alueen sisällä jätehuoltoyritysten perimät tyhjennysmaksut vaihtelevat. Esimerkiksi Kempeleessä ja Oulussa Pateniemen alueella 240 litran jäteastian tyhjennysmaksu on pienimmillään noin 3,25 euroa ja suurimmillaan hieman yli 5 euroa. Jätteenkäsittelymaksujen tulee perustua arvioituun jätteen painoon jäteastiassa sekä Oulun Jätehuolto Oy:n ilmoittamaan jätteenkäsittelymaksuun. Kiinteistöjen polttokelpoisen jätteen jätteenkäsittelymaksujen tulisi olla hyvin lähellä toisiaan, eikä vaihtelua tulisi olla. Biojäte Täyden 240 litran biojäteastian laskennallinen tyhjennysmaksu on 2 euroa. Käsittelymaksu on laskettu biojätteen tilavuuspainon (180 kg/m 3 ) ja Oulun Jätehuolto Oy:n vuoden 2015 biojätteen käsittelymaksun (45 e/t) perusteella. Yritysten ilmoittamien 240 litran biojätteen käsittelymaksujen keskiarvo on 3 euroa/tyhjennys.. Tyhjennysmaksu on keskimäärin 3,8 euroa. 240 litran biojäteastian tyhjennys maksaa keskimäärin 6,8 euroa. Arvonlisäveron lisäämisen jälkeen hinta on 8,4 euroa tyhjennys. Jätelaitosyhdistyksen julkaisemassa Tietoa kotitalouksien jätehuollosta 2015 kerrostalossa kerättävän biojätteen keskimääräinen tyhjennyshinta on 9,78 euroa.

8 ,53 3,86 3,86 4,41 4,18 3,96 tyhjennys 3 käsittely 2 1 2,84 3,06 3,06 2,81 2,48 3,06 0 Kempele Liminka Lumijoki Muhos Oulu Tyrnävä 240 litran biojätteen käsittely- ja tyhjennyshinnat Hailuodon jätemaksuja ei esitetä. Hailuodossa perittävät jätemaksut ovat täysin rinnasteisia muilla alueilla perittäviin jätemakuihin. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa säännönmukaisessa kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa kuljetusmatkaa ei voitane käyttää maksun määräytymisperusteena, vaan kansalaisten tasavertaisen kohtelun toteuttamiseksi saman kunnan alueella asuvilta perittävien jätemaksujen ei tulisi olla riippuvainen etäisyydestä jätteen käsittelypaikkaan. Kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa tämän periaatteen toteuttaminen on vaikeampaa. Jätteenkuljetuspalvelussa on kyse yksityisoikeudellisesta sopimuksesta, jossa kiinteistön haltija tekee valinnan eri yritysten ja hintavaihtoehtojen kesken. Se johtaa tilanteeseen, jossa saman kunnan alueella, samankokoisten jäteastioiden tyhjennysmaksut vaihtelevat asiakkaittain. Maksujen perintä Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa asiakkaan ja jätehuoltoyrityksen välillä on yksityisoikeudellinen sopimus. Esimerkiksi maksuista tehtävät muistutukset käsitellään yksityisoikeudelliseen sopimukseen perustuvana kiistana. Maksuihin liittyvät reklamaatiot käsitellään viime kädessä käräjäoikeudessa. Maksuvaikeuksiin joutuneen kiinteistön maksamaton lasku saattaa perintätoiminen epäonnistumisen jälkeen johtaa jätehuoltopalvelun lakkauttamiseen eikä kiinteistö ei saa tarvitsemiaan jätehuoltopalveluita. Viime kädessä kotitalouksien jätteenkuljetusten saatavuudesta vastaa kunta, joka saattaa joutua paikkaamaan yksityisten yritysten järjestämää jätteenkuljetusta. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jätemaksu on julkisoikeudellinen maksu ja sellaisenaan suoraan ulosottokelpoinen. Jätemaksuista tehtävät muistutukset käsitellään ensisijaisesti kuljetukset järjestävän tahon kanssa. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kiinteistöillä on aina oikeus tehdä jätemaksusta muistutus jäteviranomaiselle. Kiinteistöjen jätehuoltosopimukset ja jätehuoltomääräysten noudattaminen Jätehuollon toimivuutta voidaan arvioida mm. sen perusteella miten kiinteistöt noudattavat jätehuoltomääräyksiä. Jätehuoltomääräyksiin on koottu jätelain keskeisimmät tavoitteet kiinteistöjen jätehuollon terveyden ja ympäristön kannalta turvalliselle järjestämiselle.

9 8 Asuinkiinteistöjen määrä Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Asuinkiinteistöt yhteensä Kesämökit Yhteensä Hailuoto Kempele Liminka Lumijoki Muhos Oulu Tyrnävä Yhteensä Lähde: Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat Liittyminen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen, polttokelpoinen jäte Liittyneet Liittymättömät lkm Liittymättömät, % asuinkiinteistöistä Hailuoto ,5 % Kempele ,1 % Liminka ,7 % Lumijoki ,9 % Muhos ,2 % Oulu ,7 % Tyrnävä ,3 % Lähde. Jäterekisteriin ilmoitetut kiinteistöjen tiedot Liittyneiden kiinteistöjen määrä on laskettu jätehuoltoyritysten jäterekisteriin ilmoittamien sopimusten perusteella. Liittymättömien määrä on laskettu asuinkiinteistöjen määrästä. Laskennassa ei ole huomioitu vapaa-ajan asuntoja. Jos vapaa-ajan asuntojen määrä otetaan laskennassa mukaan, ilman jätehuoltosopimusta olevien kiinteistöjen määrä on huomattavasti suurempi. Jätelainsäädännön perusteella kiinteistöjen on huolehdittava jätehuoltonsa järjestämisestä. Käytännössä kaikkien kiinteistöjen on järjestettävä kiinteistölle jätteen keräys ja huolehdittava jätteen kuljettamisesta asianmukaiseen käsittelypaikkaan. Kiinteistön kuuluminen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen on pakollista. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jätehuoltosopimuksen tekeminen on kiinteistön vastuulla ja liittyminen riippuu pitkälti kiinteistön halukkuudesta tehdä sopimus jätehuoltoyrittäjän kanssa. Asumisessa syntyvän jätteen jätehuollon järjestämisvastuu on kunnalla ja kunnan on varmistuttava, että asumisessa syntyvien jätteiden jätehuolto on järjestetty asianmukaisesti. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kiinteistöjen liittymisvelvollisuuden seuraaminen ja valvonta vaatii toimiakseen yhteisten päämäärien ja tavoitteiden tunnistamista kaikkien osapuolten välillä. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa mahdollisuus edistää jätehuollon toimivuutta ja jätehuoltomääräysten liittymisvelvollisuutta on rajallinen verrattuna kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, jossa kiinteistöt liitetään automaattisesti jätteenkuljetuksen piiriin. Kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen liittyminen vaihtelee alueittain. Tarkastelualueella liittymättömiä kiinteistöjä on noin 12 % asuinkiinteistöjen määrästä laskien. Liittymättömissä kiinteistöissä syntyvän polttokelpoisen jätteen määrän voi arvioida olevan noin tonnia. Jätehuoltomääräysten biojätteen lajitteluvelvoitetta noudatetaan alueella kohtuullisesti. Laskennallisesti arvioiden vain noin 5 % kaikista rivi, ketju- ja kerrostaloista ei noudata jätehuoltomääräyksiä. Jätehuollon toimivuutta voidaan arvioida myös jätehuoltomääräysten mukaisen polttokelpoisen jätteen tyhjennysvälin noudattamisena.

10 9 Jätehuoltomääräysten mukainen tyhjennysväli Liittyneet Tyhjennysväli yli 3 kk Tyhjennysväliä ei ilmoitettu Hailuoto Kempele Liminka Lumijoki Muhos Oulu Sisempi kaupunkialue n n. 15 n. 240 Ulompi kaupunkialue n n. 20 n. 280 Kaupungin kehysalue n n. 40 n. 710 Ydinmaaseutu n n. 10 Harvaan asuttu maaseutu n n. 15 n. 150 Tyrnävä n Yhteensä Tyhjennysvälit on poimittu jätehuoltoyritysten jäterekisteriin ilmoittamista tiedoista. Oulun alueiden kiinteistöjen määrät ovat suuntaa antavia. Rekisteritietojen joukossa on virheellisiä osoitetietoja. Jäterekisteriin ilmoitettujen tietojen perusteella kaikilla polttokelpoista jätettä keräävillä kiinteistöillä tyhjennysvälit eivät ole jätehuoltomääräysten mukaiset. Tyhjennysväliä ei ole ilmoitettu esimerkiksi silloin kun kiinteistö tilaa jäteastian tyhjennyksen jäteastian täyttyessä. Suurimmalla osalla näistä kiinteistöistä tyhjennyksiä on kuitenkin kerran tai kaksi vuoden aikana. Jätehuoltomääräysten mukainen tyhjennys ei kuitenkaan toteudu. Kiinteistöillä on myös yli 12 viikon (3 kk) tyhjennysvälejä (noin 220 kpl). Kiinteistöjä joilta jäte noudetaan jäteastian täyttyessä sekä kiinteistöjä, joilla polttokelpoisen jätteen jäteastian tyhjennysväli on yli 12 viikkoa, on noin kpl. Tätä tukee jäterekisteristä poimittu tieto, että kiinteistöjä, joilla polttokelpoisen jätteen jäteastia tyhjennetään alle 4 kertaa vuoden 2015 aikana, oli myös noin kpl. Varovaisestikin arvioiden jätehuoltomääräysten tyhjennysväliä ei noudateta noin kiinteistöllä Oulun jätehuoltoviranomaisen alueella, se tarkoittaa että noin 6 %:lla kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen kuuluvista kiinteistöistä jäteastioiden tyhjennysvälit eivät ole jätehuoltomääräysten mukaiset. Jäterekisterin tietoja tarkistettaessa on käynyt ilmi tapauksia joissa jätehuoltoyritykset ovat tehneet sekä neuvoneet asiakkaita tekemään sopimuksia, joissa jäteastia on sovittu tyhjennettäväksi tarvittaessa. Käytännössä tämä tarkoittaa polttokelpoisen jätteen keräysastian tyhjentämistä jätehuoltomääräysten vastaisesti kerran tai kaksi vuodessa. Toisaalta jätehuoltoyritykset ovat myös ohjanneet asiakkaita kysymään jätehuoltomääräysten tyhjennysvälejä jätehuoltoviranomaiselta. Käytäntö vaihtelee yrityksittäin. Jätehuoltomääräysten toteutumisen edellytyksenä ja jätehuollon tason kehittämisen edellytyksenä on yhtenäisten ja jätehuoltomääräysten mukaisten käytäntöjen toteuttaminen kiinteistöjen jätehuollon järjestämisessä. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa näiden käytäntöjen luominen on haastavaa. Kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus ei edistä jätehuollon yleistä toimivuutta, sillä jätehuoltomääräysten noudattamatta jättäminen on tässä järjestelmässä todennäköistä, ainakin kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen liittymisen osalta. Jätelain ja jätehuoltomääräysten edellytys kiinteistöjen kuulumisesta järjestettyyn jätteenkuljetukseen täyttyy todennäköisemmin ja kattavammin kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Kiinteistöjen jätehuoltomääräysten mukainen jätehuolto on silloin oletus, ja myös jäteastioiden tyhjennysvälit ovat automaattisesti jätehuoltomääräysten mukaiset. Myöskään kunnan järjestämä jätteenkuljetus ei suoraan takaa kaikkien liittymisvelvollisten kiinteistöjen liittymistä kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen, mutta kiinteistöjen liittäminen järjestelmään on systemaattisempaa. Kotitalouksien saama palvelu. Kiinteistön järjestämässä jätteenkuljetuksessa jätehuoltoyritys on jätehuoltosopimuksen toinen osapuoli ja toimii asiakaspalvelun hoitajana ja asiakastietojen ylläpitäjänä, laskuttajana, reklamaatioiden vastaanottajana ja

11 10 jätehuoltosopimusta koskevan neuvonnan antajana. Sopimusten päivittäminen ja reklamaatioiden käsittely hoidetaan kiinteistön haltijan kanssa suoraan. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa asiakaspalvelua hoitaa jätteenkuljetusten järjestämisestä vastaava organisaatio. Muutokset jäteastioiden tyhjennysrytmeissä ja esimerkiksi ylimääräisten tyhjennysten tilaaminen, tilapäiset keskeytykset ja muut muutokset jätehuoltopalvelussa hoidetaan molemmissa järjestelmissä asiakaspalvelun kautta. Oulun seudulla nykyisin käytössä olevaan sopimusperusteiseen jätteenkuljetukseen on oltu pääasiassa tyytyväisiä. Palvelun laatuun liittyviä reklamaatioita ei ole tullut jätehuoltoviranomaisen tietoon. Jätelaskua koskevat erimielisyydet käsitellään jätekuljetusten järjestävän organisaation kanssa tai tekemällä jätemaksusta muistutus jätehuoltoviranomaiselle. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jätemaksu on suoraan ulosottokelpoinen. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kiinteistön ja jätehuoltoyrityksen välillä on yksityisoikeudellinen sopimus, ja jätemaksuja koskevat kiistat ratkaistaan käräjäoikeudessa. Jätteen kuljetusten palvelun laatua voidaan mitata eri mittareiden avulla: tyhjennysten toteutuminen aikataulussa, oikein mitoitetut reitit, toiminnan vaikutukset ympäristöön. Näkyvin ja kuuluvin laadun mittari on kuitenkin asiakkaiden näkemys saamastaan jätehuollon palvelusta. Asiakkaat kokevat tärkeinä asioina kustannusten oikean kohdentumisen, palvelun varmuuden ja palvelun saamisen helppouden. Kuntalainen voi vaikuttaa palvelun laatuun joko reklamoimalla tai kilpailuttamalla. Reklamaatioiden palautekanavina voidaan käyttää suoria puhelinkontakteja tai internetin palautekanavia. Kunnan kilpailuttamassa kuljetusjärjestelmässä reklamaatiot kirjataan ja kootaan keskitetysti kuljetuksista vastuussa olevassa yksikössä. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa reklamaatiot annetaan suoraan jätehuoltoyritykselle, eivätkä reklamaatiot välity kunnan viranomaisten tietoon. Reklamaatiotiedot toimivat jätehuollon toiminnan kehittämisen työkaluna ja kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa ne ovat helposti käytettävissä. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kilpailutus onnistuu vain määräajoin kunnan kautta, jolloin urakoitsijan palvelun laatu voidaan ottaa huomioon korkeintaan osana hankintalaissa säädettyä kokonaistaloudellista edullisuutta. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kilpailutus tai jätehuoltopalveluja tarjoavan yrityksen vaihtaminen voidaan tehdä irtisanomisajan puitteissa. Kiinteistöjen ja jätehuoltoyritysten sopimusten irtisanomisaika vaihtelee kuukaudesta kolmeen kuukauteen. Vaikutukset ympäristöön ja terveyteen Jätteenkuljetuksen aiheuttamat vaikutukset ympäristöön ovat lähinnä liikenteen aiheuttamaa: raskas liikenne, melu, pakokaasut sekä liikenne ja liikenneturvallisuus. Jäteautoliikenteen vaikutuksia arvioitiin vuonna 2008 tehdyssä selvityksessä, Järjestetyn jätteenkuljetuksen vaihtoehtojen vertailu (Ramboll 2008). Selvityksen mukaan jätekuljetusten osuus Oulun seudun raskaasta liikenteestä on noin 0,62 % ja kokonaisliikenteestä noin 0,4 %. Sopimusperusteisessa jätteenkuljetuksessa kuljetussuorite oli hieman yli km vuodessa noin kilometriä päivässä. Reitin keskipituus on 87,5 km ja keskimääräinen ajoaika 6 tuntia. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kunnan vastuulle kuuluvan jätehuollon kuljetussuoritteen laskettiin pienenevän 14 %:lla ja jätekuljetusten päästöt vähenevät suoraan samassa suhteessa, 14 %. Kuljetusjärjestelmien välinen ero melutasossa on pieni. Kummankaan järjestelmän melutason ohjearvot eivät ylity yksin jätteenkuljetusten johdosta. Maksimimelutasoon järjestelmän muutos ei vaikuta, sillä tyhjennysten lukumäärä ei muutu. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteen kuljetus saa kritiikkiä siitä, että samalla asuinalueella tai tienpätkällä liikennöi usean eri yrityksen jäteautoja. Päällekkäinen liikenne koetaan turhana, ympäristön kannalta huonona ratkaisuna sekä turvallisuusriskinä. Alueellinen kuljetusten kilpailuttaminen, teki sen keskitetysti kunta tai esimerkiksi kaupunginosa/asukasyhdistys tms. vähentää alueella liikennöivien jäteautojen määrää, vähentää alueellisia päästöjä ja lisää viihtyvyyttä ja turvallisuutta alueella.

12 11 Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa tyhjennysreittien optimointi tehdään jokaisen alueella toimivan jätehuoltoyrityksen asiakasjoukon perusteella. Vaikka reittien optimointi on nykypäivää ja sellaisenaan tehokasta, reittien päällekkäisyys syö optimoinnin tehoa. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa reittioptimoinnit tehdään kuljetusalueen koko asiakasjoukon kesken, ilman päällekkäisyyttä Kuljetusjärjestelmän vaikutukset yritysten toimintaan Jätteenkuljetusyritysten oman arvion (2013) mukaan kunnan kilpailuttama jätteenkuljetus heikentää yritysten elinkelpoisuutta merkittävästi. Jätehuoltoyritysten kanta on, että siirtyminen kunnan järjestämään kuljetusmalliin toisi epävakautta yritystoiminnan jatkumiseen, investointeihin ja kehittämiseen. Jätehuoltoyritysten mukaan kunnallinen järjestelmä johtaa alan keskittymiseen. Paikallisesti, vain yhden kunnan alueella toimivien yritysten huolena on, että mikäli kuntaurakan voittaa kunnan ulkopuolinen toimija, kuntalaisilta kielletään ostamasta palveluja oman kunnan yrittäjältä. Jätehuoltoyritysten mukaan siirtyminen kunnan kilpailuttamaan jätehuoltoon vie pohjan jo tehdyiltä investoinneilta ja samalla loppuu yleinen halukkuus ja kyky investoida. Jätteenkuljetusyritysten arvion mukaan 2/3 kuljetuskalustosta poistuisi kokonaan. VATT:n tekemän tutkimuksen mukaan kuljetusyrittäjät vastustavat sopimusperusteisen järjestelmän kieltämistä, koska sen katsotaan heikentävän etenkin pienten ympäristöalan yritysten toimintamahdollisuuksia. Yrittäjien näkemyksen mukaan pienemmillä yrityksillä ei ole mahdollisuuksia menestyä keskitetyssä kilpailutuksessa suurten yritysten kanssa, mikä johtaa pitkällä aikavälillä markkinoiden keskittymiseen ja lopulta palvelun laadun heikkenemiseen sekä hintojen nousuun. Tutkimuksessa esitetään teoreettisesti perusteltuihin näkökulmiin nojautuen, että sopimusperusteisen mallin ja keskitetyn mallin vaikutukset yrityksiin ja kuluttajiin ovat yhtäläiset, jos kilpailu toimii. Jos markkinoilla havaitaan epätäydellistä kilpailua, kuten alueellisia monopoleja, ovat kilpailua lisäävät toimenpiteet sekä yritysten että kuluttajien kannalta hyödyllisiä. Jätehuoltoyritysten antamien tietojen sekä jäterekisterin tietojen perusteella kiinteistöt Oulun seudulla voivat vaihtaa ja vaihtavat palvelun tuottavaa yritystä. Näin on tapahtunut kaikilla muilla alueilla paitsi Hailuodossa. Voidaan olettaa että, alueella on kilpailua jätehuoltoyritysten kesken, lukuun ottamatta Hailuodon kunnan aluetta. Kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen siirtymisen täsmällisiä vaikutuksia yritysten toimintaan on vaikea arvioida. VATT:n tekemä tutkimus antaa suuntaa mahdollisista yritysvaikutuksista. Tutkimuksessa on osoitettu että: Keskitettyyn järjestelmään siirtyminen on johtanut myös keskimäärin 0,39 yrityksen poistumiseen kuntaa kohden asuinkiinteistöjen jätteenkuljetuksen toimialalta. Kun tarkastellaan markkinoiden suurimpiin yrityksiin kuuluvan Lassila & Tikanojan toimintaa, havaitaan sen välttelevän kuntia, joissa on käytössä keskitetty järjestelmä. Tämä viittaa siihen, että suurilla yrityksillä ei ole erityistä etua kunnan kilpailuttamasta järjestelmästä. Lisäksi havaitaan että kilpailutuksessa yritykset eivät alihinnoittele ensimmäisenä kilpailutusvuotena ajaakseen kilpailijat pois markkinoilta. Oulun seudun jätehuoltoyritysten toiminnan kannalta asumisessa syntyvän jätteen jätteenkuljetukset muodostavat tärkeän osan yritysten toiminnasta. Jätehuoltoyrityksillä on kunnan vastuulla olevan jätteen tyhjennyspalvelun lisäksi myös muuta kuljetustoimintaa, sekä esimerkiksi elinkeinotoiminnan jätehuollon asiakkaita. Suurin osa alueella toimivista yrityksistä tulisi säilymään alueella jatkaen jätteenkuljetustoimintaa kunnan kilpailuttamien jätteenkuljetusalueiden urakoitsijoina. Kunnan kilpailuttamassa jätteenkuljetuksessa jätehuoltopalveluita tarvitsevat samat kiinteistöt kuin kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessakin. Asiakaskiinteistöjen määrä ei laske, tyhjennettävien jäteastioiden määrä tai tyhjennyskertojenmäärä ei laske. Jätehuoltopalveluita tarvitaan, kilpailutuksen ja järjestämisen malli muuttuu. On kuitenkin mahdollista, että joidenkin yritysten toiminta loppuu. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus ei sekään takaa kaikkien yritysten toiminnan jatkumista. Myös kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa yritysten toiminta voi lakata, ja myös uusia yrityksiä voi syntyä. Vuoden 2013 jälkeen, sopimusperusteisen jätteenkuljetuksen aikana, alueella on jätehuoltopalvelujen tuottamisen lopettanut kaksi yritystä, ja samaan aikaan yksi uusi yritys on aloittanut toimintansa. Oulun seudulla jätehuollon keräilyssä ja kuljetuksessa on tehty jatkuvasti investointeja. Kuljetukseen kohdistuvat investoinnit eivät kuitenkaan loppuisi kokonaan muutostilanteessa. Sen sijaan investointien määrän ja investoijien lukumäärän oletetaan vähenevän. (Järjestetyn jätteenkuljetuksen eri vaihtoehtojen vertailu, 2008). Jätteenkäsittelyn investointeihin kuljetusjärjestelmällä ei ole vaikutusta.

13 12 Jätehuoltoyritysten kannan mukaan (2013) nykyisessä kuljetusjärjestelmässä työntekijöillä on pitkät työsuhteet ja vakaa työsuhdeturva. Siirryttäessä kunnalliseen järjestelmään työsuhteista tulisi määräaikaisia. Kuorma-autoalan TES:ssa ( lähtien) henkilöstön asema ja työsuhteiden jatkuvuus pyritään turvaamaan. TES:n Ympäristöhuoltoalan kuljetusyritysten kilpailuttamistilanteessa noudatettavia työsuhteen ehtoja ja menettelytapoja koskevassa liitteessä. Liitteessä on esitetty mm. milloin liitteen ehtoja ja toimintatapoja sovelletaan, miten tarjouskilpailussa hävinneen kuljetusyrityksen on toimittava, jos kuljetusyrityksen on toiminnan supistumisen johdosta vähennettävä työntekijöitä: yhteistoimintaneuvotteluiden käymisen menettely, henkilökunnan irtisanomisen menettely. Liitteessä kuvataan myös lisähenkilöstön palkkaamiseen liittyvä menettely silloin, kun tarjouskilpailun voittanut yritys aikoo palkata uusia työntekijöitä voitetun tarjouskilpailun takia. Osapuolet sitoutuvat huolehtimaan siitä, että voittanut yritys palkkaa tarvitsemansa uudet työntekijät siten, että tarjouskilpailun voittanut yritys palkkaa tarvitsemansa uudet työntekijät siten, että työtä tarjotaan kilpailussa hävinneen kilpailun häviämisen vuoksi irtisanotuille työvoimatoimistossa oleville työntekijöille. Ja siitä että voittanut yritys tarjoaa työtä kahden kuukauden kuluessa kilpailun ratkeamisen jälkeen. Työnhakijoina olevien työntekijöiden, joille voittanut yritys on tarjonnut työtä., on ilmoitettava halukkuutensa työhän kahden viikon kuluessa työtarjouksen saatuaan. Liitteessä kerrotaan myös työsuhteen ehdot. Viranomaisten toiminta Asumisessa syntyvän jätteen järjestämisvastuu säilyy kunnalla, kuljetusjärjestelmästä riippumatta. Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen toimivuuden seurantaa tehdään jätehuoltoviranomaisen ja ympäristöviranomaisen toimesta. Viranomaistyön haasteena molemmissa jätteenkuljetusjärjestelmissä on seurannan ja valvonnan kannalta tärkeän tiedon kerääminen ja sen ajantasaisuus. Viranomaisten mahdollisuus seurata ja valvoa jätehuollon toteutumista ja jätehuoltomääräysten noudattamista kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa on tehokkaampaa. Seurannan ja valvonnan tärkein työkalu on jätehuoltoviranomaisen ylläpitämä rekisteri kiinteistöjen jätteen keräyksestä ja kuljetuksista. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa rekisterityö vie aikaa koska kuljetustietojen toimittajia on useita. Jätehuoltoyritysten toimittamien kiinteistöjen jätetietojen kokoaminen on hidasta ja tietosisällöissä on puutteita ja esimerkiksi virheellisiä osoitetietoja on paljon. Jätehuoltoyritykset ovat toimittaneet jätelain mukaiset tiedot pääsääntöisesti hyvin, mutta rekisteritietojen kokoaminen vaatii työpanosta niin yrityksiltä kuin viranomaisessakin. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kiinteistöjen tiedot ovat saatavilla kunnallisen jätteenkuljetuksen järjestäjän asiakasrekisteristä. Jätehuoltomääräysten seuranta ja valvonta vaatii toteutuakseen saumatonta yhteistyötä jätehuoltoyritysten, jätehuoltoviranomaisen ja ympäristöviranomaisten kanssa. Kattava rekisteri ja helposti päivittyvät kuljetustiedot, ovat jätehuollon seurannan ja valvonnan perusedellytyksiä. Jos kuljetusjärjestelmän muuttuu kunnan järjestämäksi jätteenkuljetukseksi jätehuoltoviranomaisen sekä ympäristönsuojeluviranomaisen työpanosta tarvitaan alkuvaiheessa enemmän. Muutosvaiheessa järjestelmän vaihtumiseen liittyvät yhteydenotot ja kiinteistöjen tietojen tarkistukset tulevat työllistämään niin jätehuoltoviranomaista, ympäristönsuojeluviranomaista ja jätehuollon kuljetuksista vastaavaa organisaatiota. Jätehuoltoviranomaista työllistää kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa myös maksumuistutusten käsittely. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa tämä hoidetaan pitkälti jätehuoltoyrityksissä. Kunnan kilpailuttaman jätteenkuljetus, arvio vaikutuksista kunnan organisaatiossa Oulun Jätehuolto liikelaitos arvioi vuonna 2013 että kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen tarvittavan henkilöstön määrä on 3-6 henkilöä ajojärjestelyihin ja jos huolehditaan laskutuksesta, siihen tarvittaisiin 1-2 henkilöä, henkilöstötarve olisi yhteensä 4-8 henkilöä. Muualla Suomessa saatujen kokemusten mukaan kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen tarvitaan henkilöstöä kuljetusten suunnitteluun, asiakaspalveluun sekä laskutukseen. Kiinteistöt työllistävät myös neuvontapalveluja jätehuollon järjestämisessä. Jätteenkuljetusten suunnitteluun ja asiakaspalveluun on varattava vähintään 5-6 henkilön lisätyöpanos, jos kunnan organisaatiossa ei ole logistiikkaosaamista ennestään.

14 13 Jätehuoltoviranomaisessa tarvittava työpanos on kuljetusjärjestelmän vaihtumisen alkuvaiheessa arviolta 2 henkilötyövuotta, asiakasyhteydenottojen vastaamiseen vaaditaan alussa yhden henkilön työpanos. Jätehuollon tarkastelu alueittain Jätehuollon toiminnan alueellisen tarkastelun pohjana on käytetty kuntarajoista riippumatonta kaupunkimaaseutu-aluejakoa. Se häivyttää kuntarajoja ja kuvaa pinta-aloiltaan suuria ja sisäisesti hajanaisia kuntia paremmin kuin hallinnollisiin rajoihin perustuvat jaot. Kaupunki- maaseutu-aluejaon perusteella voidaan myös ryhmitellä kaupungin sisällä olevia samankaltaisia alueita. Oulun kaupungin alueella alueluokituksen perustana käytetään suuraluejakoa. Suuralueet muodostuvat kaupunginosista. Jäterekisterissä oleva kiinteistöjen jätteenkuljetustieto ovat koottavissa suuralueittain. Sisempi kaupunkialue Keskustan, Höyhtyän, Tuiran, Oulunsuun, Kaukovainion, Nuottasaaren, Puolivälinkankaan ja Koskelan suuralue Ulompi kaupunkialue Pateniemen, Kaakkurin, Kaijonharjun, Myllyojan ja Korvensuoran suuralue Kaupungin kehysalue Maikkulan, Kiimingin, Jäälin, Haukiputaan, Oulunsalon, Hiukkavaaran ja Kellon suuralue Kempele Kaupungin läheinen maaseutu Liminka Muhos Tyrnävä Ydinmaaseutu Sanginsuun suuralue Hailuoto Lumijoki Harvaan asuttu maaseutu Yli-Iin ja Ylikiimingin suuralueet Hailuoto Hailuoto on harvaan asuttua ydinmaaseutua, joka poikkeaa muista tarkasteltavista alueista saariluonteensa ja siitä johtuvien, lähinnä kuljetusoloja koskevien ominaisuuksiensa vuoksi. Erot kuljetusmatkoissa eivät Hailuodon sisällä ole merkittäviä, jätteenkuljetuksessa sisäisiä eroja merkittävämpää on lauttamatka mantereelle ja sieltä edelleen jätteen käsittelypaikkoihin. Hailuoto erottuu muista kunnista myös pienen asukastiheytensä ja suuren kesämökkimääränsä perusteella. Laanilan ekovoimalaitos Ruskon jätekeskus Hailuodon Marjaniemi 63 km / 1 h 30 min 68 km / 1 h 40 min Hailuodon keskusta 55 km / 1h 23 min 60 km / 1 h 30 min Hailuodon lauttaranta 34 km / 1 h 390km / 1 h 10 min Kuljetusmatkat jätteiden käsittelypaikkoihin ovat suuntaa-antavia. Lauttamatka lisää kuljetusaikaa vähintään puolella tunnilla. Vuoden 2015 jäterekisteritietojen mukaan Hailuodon alueella polttokelpoisen jätteen, biojätteen ja asumisen lietteiden jätehuoltopalveluja tarjoaa yksi yritys. Hailuodon kunta sijaitsee lauttamatkan päässä ja liikenteellisesti haastava alue. Jätteenkuljetusmatkat ovat ajallisesti pitkät ja alueella on vähän kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen kuuluvia kiinteistöjä. Kotitalouskiinteistöjen halukkuus tai valmius jätehuoltoyritysten kilpailuttamiseen on matala tilanteessa, jossa jätehuolto on toiminut tietyllä tavalla vuosia. Hailuodon kunnan alueella syntyy laskennallisesti 192 t polttokelpoista jätettä ja 24 t biojätettä. Hailuodon kunnan osuus tarkastelualueen polttokelpoisen jätteen määrästä on alle 0,5 %. Polttokelpoisen jäteastiatyhjennyksiä tehtiin

15 14 Hailuodossa vuonna 2015 noin kpl ja biojäteastian tyhjennyksiä noin 400 kpl, asumisen lietteitä tyhjennettiin hieman yli 100 kertaa. Palveluntarjonnan vähyys johtunee Hailuodon siitä, että Hailuodossa asiakkaiden määrä on suhteellisen pieni ja matka saarelle vie aikaa, on todennäköistä että pienistä ja hankalista markkinoista ei kilpailla. Tilanne asettaa Hailuodon kunnan alueen asukkaat eriarvoiseen asemaan muuhun alueeseen nähden. Tiukasti tulkiten Hailuodossa yritysten välinen kilpailu ei toimi. Jätehuoltoviranomaisen tietoon ei ole tullut tapauksia, joissa jätehuoltopalveluja tarvitseva kiinteistö ei olisi niitä saanut. Hailuodossa kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen liittyneitä kiinteistöjä on noin 400. Asuinkiinteistöjä Hailuodossa on noin 550 ja loma-asuntoja myös noin 550. Kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen liittymättömien kiinteistöjen määrä on suuri. Jätehuoltomääräysten tyhjennysvälien noudattamisessa on toivomisen varaa. Hailuoto on alue, jonka jätehuollon järjestäminen hyötyisi yhteisten jäteastioiden (kimppa-astiat) käytön lisäämisestä. Hailuodossa toimii vain yksi polttokelpoisen jätteen ja biojätteen tyhjennyspalveluja tarjoava yritys. Tämä ei näytä vaikuttavan asiakkailta perittäviin jätemaksuihin niitä kohottavasti. Hailuodossa perittävät tyhjennysmaksut eivät poikkea merkittävästi muista tarkastelualueista. Kempele Kempele on kaupunki-maaseutu-alueluokituksen perusteella kaupungin kehysaluetta. Kempele on tiheään asuttu kaupunkimainen kunta, asukastiheys on tarkasteltavista kunnista suurin. Asutus on tiiviin kaupunkimaista ja taajama-aste on tarkasteltavan alueen toiseksi korkein. Laanilan ekovoimalaitos Ruskon jätekeskus Kempeleen Murto 24 km / 25 min 28 km / 30 min Kempeleen keskusta 15 km / 15min 20 km / 20 min Jätehuollon ja jätteenkuljetusten järjestämisessä Kempeleelle on ominaista lyhyet matkat jätteen vastaanottopaikkoihin sekä korkea taajama-aste. Kempeleen kunnan eri osissa jätteen kuljetusmatkat eivät eroa suurestikaan toisistaan. Kempeleen kunnan alueella toimii 4-5 polttokelpoisen jätteen ja3 biojätteen tyhjennys- ja kuljetuspalveluja tarjoavaa yritystä. Asumisen lietteiden tyhjennyspalveluja tarjoavia yrityksiä Kempeleessä toimii 6 kappaletta. Jätehuoltopalveluita on hyvin saatavilla ja kiinteistöjen mahdollisuus kilpailuttaa yritykset on hyvä koko Kempeleen kunnan alueella. Kempeleessä jätehuoltomääräyksiä noudatetaan suhteellisen hyvin. Liittymättömiä kiinteistöjä on vähän, mutta jäteastioiden tyhjennysvälien noudattaminen on puutteellisempaa. Kempeleessä perittävä 660 litran jäteastian polttokelpoisen jätteen keskimääräinen käsittelymaksu, 6,46 euroa, on hieman alhaisempi kuin koko tarkastelualueen keskiarvo (6,6 e). 240 litran jäteastian polttokelpoisen jätteen käsittelymaksu Kempeleessä on noin 3,12 e (alueen keskiarvo 3 e). 240 litran jäteastian käsittelymaksu Kempeleessä on noin 2,84 euroa, kun se alueella on keskimäärin 3 euroa. Jätteen käsittelymaksuissa on vaihtelua. Kempeleessä eri yrityksen perivät samankokoisesta jäteastiasta erisuuruisia jätteen käsittelymaksuja. Käsittelymaksu perustuu jäteastian kokoon, sen tyhjennyspainoon sekä jätteen käsittelystä perittävään maksuun. Yritysten perimien käsittelymaksujen tulisi olla lähellä toisiaan, täysin samoja niiden ei tarvitse olla. Samalla alueella perittävät erisuuruiset käsittelymaksut asettavat alueen asukkaat toisiinsa nähden eriarvoiseen asemaan. polttokelpoinen 660 l biojäte 240 l 1,5 e 1 e 1,35 e

16 15 Liminka Liminka on maaseutumainen, taajaan asuttu kunta, joka sijaitsee toiminnallisesti ja fyysisesti lähellä kaupunkialuetta. Laanilan ekovoimalaitos Ruskon jätekeskus Liminka, Tupos 22 km / 22 min 26 km / 23 min Limingan keskusta 29 km/ 24 min 33 km / 30 min Liminka, Vanhantienvarsi 48 km / 35 min 52 km / 40 km Suurin osa Limingasta on kaupunki-maaseutu-alueluokituksessa luokittunut kaupungin läheiseksi maaseuduksi. Jätteen kuljetusmatkat käsittelypaikkoihin kunnan eri osista voivat vaihdella paljon. Limingan kunnan alueella toimii 4 polttokelpoisen jätteen ja 2-4 biojätteen tyhjennys- ja kuljetuspalveluja tarjoavaa yritystä. Parhaiten palveluja on saatavilla Limingan taajamassa. Muissa Limingan asutuksen keskittymissä, Tupoksessa ja Ala-Temmeksellä, palveluja tarjoavia yrityksiä on jonkin verran vähemmän. Halutessaan alueen jätteentuottajilla on mahdollisuus kilpailuttaa myös biojätteen tyhjennyspalvelu. Asumisen lietteiden jätehuoltopalveluja tarjoavia yrityksiä Limingassa toimii 6 kpl. Jätehuoltopalveluita on hyvin saatavilla ja kiinteistöjen mahdollisuus kilpailuttaa yritykset on hyvä koko Limingan kunnan alueella. Limingassa jätehuoltomääräyksiä noudatetaan melko hyvin. Liittymättömiä kiinteistöjä on vähän, mutta jäteastioiden tyhjennysvälien noudattaminen on puutteellisempaa. Limingassa perittävä 660 litran jäteastian polttokelpoisen jätteen keskimääräinen käsittelymaksu, 6,57 euroa, on hieman alhaisempi kuin koko tarkastelualueen keskiarvo (6,6 e). 240 litran jäteastian polttokelpoisen jätteen käsittelymaksu Limingassa on noin 3,05 e (alueen keskiarvo 3 e). 240 litran jäteastian käsittelymaksu Limingassa on noin 3,06 euroa, kun se alueella on keskimäärin 3 euroa. Jätteen käsittelymaksuissa on vaihtelua. polttokelpoinen 660 l biojäte 240 l 1,55 e 0,8 e 1,05 e Lumijoki Lumijoki on harvaan asuttu maaseutumainen kunta, ydinmaaseutua. Lumijoen taajama-aste on jätehuoltoviranomaisen toimialueen kunnista matalin. Lumijoella on myös suhteellisen paljon loma-asutusta. Laanilan ekovoimalaitos Ruskon jätekeskus Lumijoki keskusta 41 km / 35 min 45 km / 39 min Lumijoen Korvenkylä 52 km / 43 min 56 km / 47 min Jätehuollon järjestämisen kannalta alue on pinta-alaltaan pieni ja suhteellisen homogeeninen. Jätteen kuljetusmatkat kunnan eri osista vaihtelevat jonkin verran. Lumijoki Lumijoen kunnan alueella toimii 1-3 polttokelpoisen jätteen kuljetuspalvelua tarjoavaa yritystä ja Lumijoen kirkonkylän alueella toimii 1 biojätteen tyhjennys- ja kuljetuspalveluja tarjoava yritys. Lumijoen Karinkannassa polttokelpoista jätettä käy tyhjentämässä 1 yritys. Harvaan asutuilla alueilla jätehuollosta on perinteisesti huolehdittu itse ja jätehuoltoyritysten tarjoamia tyhjennys- ja kuljetuspalveluja ei ole käytetty. Harvaan asutulla erillistalovaltaisella alueella biojätteen erilliskeräys ei ole pakollista joten tyhjennyksiä ei tällöin tarvita. Asumisen lietteiden tyhjennyksestä ja kuljetuksesta Lumijoen kunnassa huolehtii 5 yritystä. Jätehuoltopalveluita on saatavilla ja kiinteistöjen mahdollisuus kilpailuttaa yritykset on kohtuullinen koko Lumijoen kunnan alueella. Eroja on kunnan reuna-alueiden ja keskustaajaman välillä, taajamassa jätehuoltopalvelua tarjoaa useampi yritys.