Hankehakemus. Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Viranomaisen merkintöjä. 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan

Transkriptio

1 1 (13) Hankehakemus Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Viranomaisen merkintöjä Saapumispäivämäärä Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Hakemusnumero Hakemustyyppi Uusi Hankekoodi Tila Keskeneräinen 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan Viranomainen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2 Hakijan perustiedot Hakijan virallinen nimi Lieksan Somali Perheyhdistys ry Organisaatiotyyppi Kansalaisjärjestö Jakeluosoite Metka kyläkulttuuritalo, Rantalantie 7 Postinumero Tilinumero (IBAN) FI WWW-osoite Hankkeen yhteyshenkilön nimi Farhan Ahmed Mohamed Yhteyshenkilön sähköpostiosoite lsperheyhdistys@gmail.com Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely ý Vain yksi hakija 3 Hankkeen perustiedot Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke) Y-tunnus Puhelinnumero Postitoimipaikka Lieksa BIC OKOYFIHH Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa puheenjohtaja Yhteyshenkilön puhelinnumero Hakija siirtää osan haettavasta tuesta yhdelle tai useammalle taholle hankkeen toteuttamista varten (tuen siirto) Hankkeen julkinen nimi Partti Startti työvalmennuspalvelujen kehittämishanke Alkamispäivämäärä Päättymispäivämäärä Toimintalinja 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen Hanketyyppi Hanke, jossa on henkilöitä varsinaisena kohderyhmänä

2 2 (13) 4 Tiivistelmä (julkaistaan internetin tietopalvelussa) 4.1 Hankkeen julkinen tiivistelmä (tavoitteet, toimenpiteet, tulokset) Suomalainen työelämä on vähitellen monikulttuuristumassa. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden ja harjoittelijoiden mukaantulo työpaikoille on tuonut uusia haasteita työpaikkaohjaajan työhön ja työpaikkaohjauksen kehittämiseen. Erilaisen kieli- ja kulttuuritaustan omaavan työntekijän tai opiskelijan kohtaamisessa, perehdyttämisessä ja ohjaamisessa ohjaaja tarvitsee laajempaa taustatietoa maahanmuuttajuuteen liittyvistä ilmiöistä ja uudenlaisen näkökulman avaamista suomalaisen työpaikan arkeen ja meidän totunnaisiin toimintatapoihimme. Partti Startti työvalmennuspalvelujen kehittämishankkeen tavoitteena on vastata työelmässä koettuun tarpeeseen kouluttamalla monikulttuurisia työvalmentajia. Osatyökykyisillä ja pitkäaikaistyöttömillä maahanmuuttajilla on haasteellista työllistyä avoimille työmarkkinoille.käytännön toiminta on osoittanut, että osatyökykyisten työllistymispalvelujen kehittämiselle on tarvetta, varsinkin tässä maailman tilanteessa, kun turvapaikanhakijoiden määrät ovat kasvaneet voimakkaasti. Olettamuksena on, että sotien runtelemista maista turvapaikka myönnetään myös vammautuneille henkilöille ja heille tulee kehittää työllistymiseen tähtääviä työllistymismahdollisuuksia ja sitä kautta mahdollistaa työllistyminen avoimille työmarkkinoille. Tämän hankkeen tavoitteena on pilotoinnin kautta kehittää työllistymiseen ja yrittäjyyteen tähtääviä palveluja siten, että koulutetaan osatyökykyisistä ja pitkäaikaistyöttömistä maahanmuuttajista oppisopimuskoulutuksen kautta työvalmentajia työelämän tarpeisiin. Ammattitaitoinen, monikulttuurinen ja -kielinen työvalmennuspalvelu madaltaa kynnystä työllistää maahanmuuttajia tai tarjota eri kulttuureista tulleille työllistymiseen tähtääviä palveluja. Hankkeen tuloksena syntyy malli, joka hyödyttää kaikkia työllistymispalveluissa ja -prosesseissa mukana olevia tahoja. Palvelu on kustannustehokas ja sitä voidaan hyödyntää valtakunnallisesti. Uusi kehitetty palvelu edistää työllistymistä, elämänhallintaa ja työelämävalmiuksia, edistää tasa-arvoisia mahdollisuuksia ja edistää kotoutumista. Työvalmentajat työllistyvät yrityksiin tai voivat perustaa omaa yritystoimintaa. Tavoitteena on, että osa työvalmentajista työllistyisi perustettavaan sosiaalisen yritykseen. Toiminnan myötä pitkäaikaistyöttömien työllistymisvalmiudet ja elämänhallinta lisääntyy ja suomen kielen taito paranee. Pilotoinnin kautta luotua palvelumallia voidaa hyödyntää valtakunnallisesti. 4.2 Hankkeen nimi englannin kielellä Partti startti 4.3 Hankkeen julkinen tiivistelmä englannin kielellä 5 Hankkeen tarve, tavoitteet ja kohderyhmä 5.1 Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Miten hanke on valmisteltu? Miten valmistelussa on otettu huomioon aiemmin rahoitettujen hankkeiden tulokset? Tarve: Työikäisistä suomalaisista noin 1,9 miljoonalla, eli yli puolella työikäisistä, on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma. Heistä arvioi, että tämä sairaus tai vamma vaikuttaa heidän työhönsä tai työmahdollisuuksiinsa (Lähde: Tilastokeskus). Tutkimusten mukaan osatyökykyisillä on myös muita suurempi riski jäädä työttömäksi. Osatyökykyisten maahanmuuttajien työllistymisestä ei ole tarkkoja tutkimustietoja, mutta on oletettavaa, että maahanmuuttajataustaisilla osatyökykyisillä henkilöillä työttömyyden ja syrjäytymisen riski on moninkertainen verrattuna kantaväestöön. Osatyökykyisillä maahanmuuttajataustaisilla työnhakijoilla voi olla kuitenkin sellaista monikulttuurista osaamista ja koulutusta, jota voitaisiin paremmin hyödyntää työelämässä. Vaikka osatyökykyisillä on

3 3 (13) toiminnallisia rajoitteita, heidän osaamista voitaisiin hyödyntää paremmin. Työpaikoilla tapahtuvan ohjauksen tarve on viime vuosien aikana lisääntynyt. Nuorten lisäksi ohjausta tarvitsevat myös uudet työntekijät, aikuiset työelämän tutkintoihin valmentautuvat opiskelijat, oppisopimusopiskelijat, työhön tutustujat, erilaisten projektien täsmäkoulutettavat, kesäharjoittelijat jne. Kaikkien näiden harjoittelijoiden, opiskelijoiden ja työntekijöiden joukkoon on tullut mukaan myös maahanmuuttajataustaisia henkilöitä - suomalainen työelämä on vähitellen monikulttuuristumassa. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden ja harjoittelijoiden mukaantulo työpaikoille on tuonut uusia haasteita työpaikkaohjaajan työhön ja työpaikkaohjauksen kehittämiseen. Erilaisen kieli- ja kulttuuritaustan omaavan työntekijän tai opiskelijan kohtaamisessa, perehdyttämisessä ja ohjaamisessa ohjaaja tarvitsee laajempaa taustatietoa maahanmuuttajuuteen liittyvistä ilmiöistä ja uudenlaisen näkökulman avaamista suomalaisen työpaikan arkeen ja meidän totunnaisiin toimintatapoihimme. Käytännön toiminta on osoittanut, että osatyökykyisten työllistymispalvelujen kehittämiselle on tarvetta, varsinkin tässä maailman tilanteessa, kun turvapaikanhakijoiden määrät ovat kasvaneet voimakkaasti. Olettamuksena on, että sotien runtelemista maista turvapaikka myönnetään myös vammautuneille henkilöille ja heille tulee kehittää työllistymiseen tähtäävää oppisopimuskoulutusta ja sitä kautta mahdollistaa työllistyminen avoimille työmarkkinoille. Tavoite: Tämän hankkeen tavoitteena on pilotoinnin kautta kehittää työllistymiseen ja yrittäjyyteen tähtääviä palveluja siten, että koulutetaan osatyökykyisistä ja pitkäaikaistyöttömistä maahanmuuttajista oppisopimuskoulutuksen kautta työvalmentajia työelämän tarpeisiin. Tavoitteena on luoda malli, joka hyödyttää kaikkia työllistymispalveluissa ja -prosesseissa mukana olevia tahoja. Uudenlainen toiminta on kustannustehokas ja sitä voidaan hyödyntää valtakunnallisesti. Tavoitteena on saada uutta osaamista työelämän käyttöön, edistää kotoutuvien elämänhallintaa ja työelämävalmiuksia, edistää tasa-arvoisia mahdollisuuksia ja kotoutumista. Lieksan Somaliperheyhdistys selvittää sosiaalisen yrityksen toiminnan mahdollisuuksia Lieksassa vuonna Tavoitteena on, että osa koulutetuista työllistyisi perustettavaan yritykseen. Työvalmentajakoulutukseen sisältyy yrittäjyyteen tähtäävää koulutusta, jolloin osa työvalmentajista voi työllistyä yritystoiminnan kautta. Kohderyhmät: A) Osatyökykyiset ja pitkäaikaistyöttömät maahanmuuttajataustaiset henkilöt B) Ne henkilöt, joiden elämän hallintaa voidaan parantaa ja lisätä työllistymisvalmiuksia Hankkeen valmistelu: Hankkeen on valmistelussa on hyödynnetty vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus Hilman ja Invalidiliiton asiantuntijuus osatyökykyisten työllistämiseen tähtäävän toiminnan kehittämiseksi. Hankkeen suunnittelu ja valmistelu on käynnistynyt pääsääntöisesti maahanmuuttajien ja yritysten kokemasta tarpeesta. Maahanmuuttajilla on ongelmia saada työharjoittelu tai -kokeilupaikkoja yrityksiin ja yrittäjät kokevat maahanmuuttajien valmentamisen haasteeksi. Hankkeen valmisteluvaiheessa on oltu yhteydessä koulutusorganisaatioihin, P-K:n sosiaaliturvayhdistykseen, Lieksan kaupungin työllisyyspalveluihin, yrityksiin, Lieksan Tukipisteeseen, Hilmaan, Invalidiliittoon, Kotouttamisen osaamiskeskukseen/koordinaattori Tanja Manneriin, Te-toimistoon ja Kelaan.

4 5.2 Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? Partti Startti hankkeen tavoitteena on 4 (13) A) Kehittää uusi kotouttamista, työllistymistä ja yrittäjyyttä tukeva palvelumalli, joka on siirrettävissä ja hyödynnettävissä laaja-alaisesti Työelämässä tarvittavien monikulttuuristen työvalmentajapalvelujen kehittäminen pilotoinnin keinoin Valmentajapalveluiden pilotointiryhmän koko 8-15 osatyökykyistä tai pitkäaikaistyötöntä henkilöä. B) Lisätä työllistymisvalmiuksia valmennuksen ja kuntouttavan työtoiminnan keinoin Työelämän valmennuspalvelujen kehittäminen ja työvalmiuksien lisääminen Valmennuspalveluihin ohjautuvat ne henkilöt joiden elämänhallintaa voidaan parantaa ja lisätä mahdollisuuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille. Valmennus ja kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu niille, jotka ovat olleet työttöminä pidempään. Osa valmennettavista voi olla myös kantaväestöön kuuluvia, jolloin sekaryhmien toiminnassa opitaan suomen kieltä. Pilotointiryhmät tavoittaa henkilöä. Työvalmentajapalvelujen konkreettiset tavoitteet: -Tavoitteena on lisätä osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymisvalmiuksia ja -mahdollisuuksia. Ammattitutkinto soveltuu osatyökykyisille maahanmuuttajataustaisille työttömille tai työttömyysuhan alaisille vammaisille henkilöille. -Hankkeessa selvitetään osatyökykyisten maahanmuuttajien ammatillisen kuntoutuksen (opiskelu ammatillisena kuntoutuksena) palvelujen mahdollisuuksia ja näin edistää heikommassa asemassa olevien mahdollisuuksia työllistyä -Hankkeessa luodaan uusi maahanmuuttajien työllistymiseen tähtäävä joustava työvalmennuksen palvelumalli, josta hyötyvät kaikki työllistymisprosessissa olevat tahot: kotoutujat, te-toimistot, työnantajat ja oppilaitokset. -Ammattitaitoinen, monikulttuurinen ja -kielinen työvalmentaja madaltaa kynnystä tarjota kuntouttavan työtoiminnan, harjoittelun tai työkokeilun mahdollisuuksia maahanmuuttajille ja näin uusi palvelu mataloittaa mahdollisuuksia työllistää maahanmuuttajia. -Hankkeen kautta koulutetut maahanmuuttajataustaiset työvalmentajat työllistävät heikoimmassa asemassa olevia osatyökykyisä ja työvalmentajatoiminnan kautta mahdollistetaan muiden maahanmuuttajien sijoittumista työelämään. Toiminnassa saadaan monikulttuurinen osaaminen ja ammattitaito työelämän käyttöön. -Hankkeen aikana tarjotaan elämänhallintaa parantavaa palvelua ja kuntouttavaa työtoimintaa pitkäaikaistyöttömille. Toiminta edistää kotoutumista, työelämävalmiuksia ja lisää arjenhallintaa. Kun osatyökykyiset ihmiset jatkavat työelämässä tai työllistyvät avoimille työmarkkinoille, osatyökykyisten yhdenvertaisuus lisääntyy ja heidän elämänlaatunsa paranee. Toimintamalli on erittäin kustannustehokas. Maahanmuuttajataustaisten työvalmentajien kautta voidaan valmentaa työyhteisöjä ottamaan paremmin vastaan ja kehittämään maahanmuuttajataustaisille työntekijöille tarvittavaa työpaikalla tapahtuvaa työvalmennusta (asenteet, tietämys, taidot ja toiminta). Toiminta työyhteisötasolla tuo muutoksia yksilöllisen tason ohella koko työyhteisöön. Työyhteisöjen valmiudet ja monikulttuurinen osaaminen vahvistuu. Saadaan osaavia ja ammattitaitoisia työntekijöitä, jotka voivat myydä osaamistaan yrityksille ja joilla on valmiuksia käynnistää omaa yritystoimintaa.

5 5 (13) 5.3 Mikä on hankkeen uutuus- tai lisäarvo? Mitä toimintatapojen muutosta halutaan saada aikaan? -Hankkeessa kehitetään uusi malli, jonka kautta työpaikoilla tapahtuva ohjaus palvelee paremmin monikulttuuristuvia työyksiköitä. -Hankkeessa lisätään työelämän ulkopuolella oleville henkilöille työllistymisvalmiuksia. -Ammattitaitoiset, monikulttuuriset ja -kieliset työvalmentajat madaltavat kynnystä työllistää maahanmuuttajia yrityksiin, tarjota kuntouttavan työtoiminnan tai työkokeilun mahdollisuuksia. -Hankkeessa luotu uusi malli luo työllistymismahdollisuuksia kaikista heikoimmassa asemassa oleville osatyökykyisille ja pitkäaikaistyöttömille. -Toiminnassa saadaan monikulttuurinen osaaminen ja ammattitaito työelämän käyttöön. -Pilotoinnin kautta luotua mallia voidaan hyödyntää valtakunnallisesti, toiminta on kustannustehokas ja edistää myös yrittäjyyttä (sosiaalinen yritys, oman osaamisen myyminen) -Hyvien käytänteiden lisääminen ja jakaminen 5.4 Mitkä ovat hankkeen varsinaiset kohderyhmät? A) VALMENTAJAT Oppisopimuskoulutukseen, 8-15 hlöä valikoituvat osatyökykyiset tai pitkäaikaistyöttömät maahanmuuttajataustaiset henkilöt: - on riittävä suomen kielen taito ja/tai on peruskoulu suoritettu - on tarvittavat opiskeluvalmiudet, sopivuus ja motivaatio - täyttävät te-toimiston osatyökykyisyyden kriteerit - ammatillinen kuntoutus työllistymiseen mahdollista B) VALMENNETTAVAT Kuntouttavaan työtoimintaan, työkokeiluun tai työharjoitteluun, hlöä ohjautuvat ne henkilöt joiden elämänhallintaa voidaan parantaa ja lisätä mahdollisuuksia työllistyä. Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu niille, jotka ovat olleet työttöminä pidempään. Osa valmennettavista on myös kantaväestöön kuuluvia. C) YHDISTYKSET, YRITYKSET JA JULKINEN SEKTORI Pilotointiin mukaan lähtevät yritysten ja yhdistysten valmiudet ottaa vastaan ja työllistää maahanmuuttajataustaisia henkilöitä paranevat. Työvalmennus ja työhönperehdyttämisessä huomioidaan monikulttuurisuus, palvelua pystytään tuottamaan tarvittaessa työkokeiluun, työharjoitteluun tai töihin tulevan omalla äidinkielellä. D) SOSIAALINEN YRITYS Lieksan somaliperheyhdistys ry selvittää sosiaalisen yrityksen perustamista vuonna Osatyökyisten ammatillisten valmiuksien lisääminen on keskeinen osa myös sosiaalisen yrityksen toiminnan kehittämistä. Hanke edistää osaltaan maahanmuuttajien oman yrittäjyyden lisäämistä. 5.5 Mitkä ovat hankkeen välilliset kohderyhmät? Uudesta mallista hyötyvät kaikki kotouttamispalveluja tuottavat tahot, yritykset, yhdistykset, sosiaalitoimi sekä koulutus- ja työllistymispalveluja tuottavat organisaatiot. Hanke vastaa koettuihin ongelmiin työllistymispalveluissa.

6 6 (13) Hanke on merkittävä työllisyyttävä lisäävä hanke Lieksan kaupungille ja Itä-Suomen aluelle. Pelkästään Lieksan kaupunki maksaa valtiolle pitkäaikaistyöttömistä ns. sakkomaksua yli 1,3 miljoonaa euroa vuodessa. Kaupungin oman työllistymispalvelujen tavoitteena järjestää kuntouttavaa 150 pitkäaikaistyöttömälle ja siten hillitä sakkokertymää. Maksimaalisesti tässä hankkeessa voidaan työtoimintaa kehittää koskemaan 165 henkilölle ja hanke työllistäisi kolme työntekijää. Lieksan kaupungin sakkomaksut on keskimäärin 400 /työtön/kk, joten vaikutukset ovat erittäin merkittävät. Lieksan Somaliperheyhdistys ry:n tavoitteena on käynnistää Metka kyläkulttuuritalolla sosiaalista yrittäjyyttä. Sosiaalisen yrittäjyyden selvittämistyö valmistuu syksyllä Valmistuvat osatyökykyiset työvalmentajat edistävät sosiaalisen yrityksen perustamisen ja toiminnan käynnistymistä. Sosiaalisen yrityksen tavoitteena on työllistää maahanmuuttajia, joista ainakin 30 % olisi osatyökykyisiä. Maahanmuuttajien koettuna ongelmana on, etteivät he työllisty, saa työkokeilu tai -harjoittelupaikkoja, palkkatuettuja työpaikkoja on liian vähän ja he eivät saa tarvittavaa työkokemusta työllistyäkseen avoimille työmarkkinoille. Maahanmuuttajataustaisia henkilöitä jää työttömiksi ja silloin se on koko perheen kotoutumista hidastava tekijä. Työllistyminen on erityisen vaikeaa osatyökykyisillä ja vammaisilla maahanmuuttajataustaisilla. Lisäksi ongelmia on sellaisilla maahanmuuttajilla, jotka oppivat parhaiten suomen kieltä ja ammattiaineita tekemisen ja toiminnan kautta. Partti Startti hanke toteuttaa osaltaan valtion kotouttamisohjelmaa ja sen mukaisia painopisteitä. Hankkeen kautta voidaan konkreettisesti osoittaa kansalaisjärjestöjen, mukaan lukien maahanmuuttajajärjestöjen merkittävän aseman viranomaisten tarjoamien palvelujen kehittäjänä, yhteistyökumppaneina ja toteuttajana kotouttamispalveluissa. Uusi palvelumalli on kustannustehokas, jolloin voidaan vaikuttaa valtakunnallisesti kotouttamiskustannuksiin. 6 Toteutus ja tulokset 6.1 Mitkä ovat hankkeen konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Lieksan Somaliperheyhdistys ry/metka kyläkulttuuritalo vastaa hankkeen hallinnoinnista ja sitoutuu työllistämään 8-15 työvalmentajaa sekä tarjoaa henkilölle työllistymiseen tähtäävää palvelua (kohderyhmä B). Yhdistys hyödyntää hanke- ja kehittämistoiminnassa järjestö- ja yrityskumppanuuksia, mikäli se on opiskelijan oppimisen, työvalmennuskoulutuksen ja ammattisuuntautumisen kannalta merkityksellistä. Yhteistyöstä kumppaneiden kanssa sovitaan kirjallisesti ennen hankkeen käynnistymisvaihetta. Yhteistyössä voidaan tarjota oppimisympäristönä kuljetus, siivous, kiinteistönhoito, peruskorjaus, kahvio ja mahdollisesti perustettavan sosiaalisen yrityksen tarjoamia mahdollisuuksia. Partti Startti -kehittämishankkeeseen palkataan projektipäällikkö, joka vastaa koko hankkeen toteuttamisesta, palvelujen kehittämisestä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Yksi hankkeeseen palkattava projektityöntekijä toimii oppisopimuspalvelua tuottavassa organisaatiossa kehittäen tarvittavia oppimispalveluja ja -sovelluksia. Toinen projektityöntekijä vastaa työyksiköissä tapahtuvasta työvalmentajakouluttautujan toiminnasta ja kuntouttavan työtoiminnan, työkokeilun ja -harjoittelun koordinoinnista ja kehittämisestä. Hankkeen kirjanpito hankitaan Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry:ltä. Tarvittava erityisosaaminen voidaan hankkia ostopalvelusopimuksella mm. P-K:n sosiaaliturvayhdistykseltä, Hilma vammaisten maahanmuuttajien tukikeskuksesta sekä terveydenhoitoalan yrityksiltä (tarvittaessa selvitysvaiheen lausunnot Te-toimistoon ja Kelalle). Hanketta toteutetaan vaiheittain:

7 7 (13) I vaihe: selvitysvaihe, työvalmennukseen hakeneille ja kuntouttavaan työtoimintaan, työharjoitteluun ja -kokeiluun tulevien henkilöiden valikoituminen ja oppimisympäristöjen selvittäminen, yhteistyökumppaneiden sitoutuminen. II vaihe: Työsopimukset, koulutuksen ja työllistymispalvelujen pilotointi. III vaihe: Valmistuvien työvalmentajien työpaikkojen selvittäminen avoimilta työmarkkinoilta. Työllistymisen tukeminen. Työvalmentajan tutkinto suoritetaan oppisopimuskoulutuksena, jossa opiskeluaika on pääsääntöisesti kaksi vuotta, tälle ajalle Lieksan Somaliperheyhdistys ry tekee määräaikaisen työsopimuksen kriteerit täyttävän opiskelijan kanssa. Ennen työsopimuksen/koulutuksen aloittamista, opiskelija sitoutuu 6 kk selvitysvaiheeseen, jossa selvitetään osaaminen, ammattitaito, opiskeluvalmiudet, motivaatio ja terveydentilavaatimukset. Selvitysvaiheen pohjalta tutkinnon suorittajalle laaditaan henkilökohtainen suunnitelma ammattitutkinnon suorittamiseksi. Tarvittaessa kouluttautuja voi olla hankkeen aikana myös valmistavassa koulutuksessa, jolloin hänelle annetaan ohjausta osaamisensa täydentämiseen ja syventämiseen. Oppisopimuskoulutusta toteutettaessa voidaan hyödyntää ja kehittää sähköisiä mahdollisuuksia ja luoda uusia teknisiä sovelluksia oppimisen tueksi. Työvalmentajan ammattitutkinota suorittava toimii työvalmentajana 5-10 henkilön ryhmälle, joka koostuu kuntouttavan työtoiminnan, työkokeilun tai työharjoitteluun osallistuvista työttömistä tai opiskelijoista. Työvalmennus voi toimia hankkeeseen yhteistyökumppaneiksi sitoutuneiden yhdistysten ja yritysten tarjoamissa oppimisympäristöissä. Pääosin oppiminen tapahtuu Metka kyläkulttuuritalolla. 6.2 Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan? Mitä lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia sillä on? Hankkeessa luodaan uusi palvelu, jota voidaan hyödyntää laaja-alaisesti. Palvelu on joustava, asiakaslähtöinen ja huomioi käyttäjäkuntansa asettamat vaatimukset. Hankkeessa luodaan uusi toimintamalli, joka tiivistää eri toimijoiden keskinäistä yhteistyötä. Yhteistyössä ovat mukana koulutusorganisaatiot, kolmannen sektorin toimijat, yrittäjät ja julkisen sektorin kotouttamis/työllisttämisorganisaatiot yhdessä Te-toimiston ja Kelan kanssa. Hankkeessa koulutetaan osatyökykyisiä maahanmuuttajataustaisia työvalmentajia, lisätään heidän työllistymismahdollisuuksiaan. Ilman ammattitutkintoa heidän työllistyminen on muutoin erityisen vaikeaa. Hankkeen toiminta kotouttaa ja tarjoaa työtoimintaa pitkäaikaistyöttömille, jolloin heidän arjen hallinta lisääntyy ja työllistymisvalmiudet paranevat. Hanke tarjoaa työllisyys- ja kotouttamispalveluille uuden joustavan mahdollisuuden lisätä työelämän taitoja henkilöille, jotka ovat pitkään olleet pois työelämästä tai eivät ole lainkaan osallistuneet kotoutumiskoulutukseen. 6.3 Miten hakemuksen kohteena olevaa toimintaa jatketaan ja tuloksia sekä kokemuksia hyödynnetään hankkeen päättymisen jälkeen? Hankkeen aikana työstetään toiminnasta raportti, joka on sähköisessä muodossa ja niitä voidaan hyödyntää valtakunnallisesti. Tiedottamisessa hyödynnetään Lieksan Somaliperheyhdistyksen valtakunnallisia verkostoja mm. Väestöliitto, Kotouttamisen osaamiskeskus, Fimu, Suomi Somalia seura, Somaliliitto, Hilma ja Invaliidiliitto. Lieksan Somaliperheyhdistyksen valmiudet järjestää laadukasta työtoimintaa paranee ammattimaisen työvalmennuksen kautta.

8 8 (13) Yhdistys on valmis palkkaamaan työvalmentajia omaan toimintaansa. 7 Kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman tiivistelmä Hankkeelle haetaan ennakkoa ý Kyllä Ei Ennakkoa haetaan ( ) ,00 Perustele ennakon tarve Rahoituspuskurin luominen. Toiminnan käynnistämiseen tarvittavat kulut. Kustannusmalli Flat rate 17 % palkkakustannuksista A Hankkeen kustannukset ja rahoitus Kustannukset Yhteensä 1 Palkkakustannukset Ostopalvelut Muut kustannukset 0 4 Flat rate Kustannukset yhteensä Tulot 0 Nettokustannukset yhteensä Rahoitus Yhteensä Osuus nettokustannuksista (%) 1 Haettava ESR- ja valtion rahoitus Kuntien rahoitus Muu julkinen rahoitus Yksityinen rahoitus Rahoitus yhteensä B Erikseen raportoitavat osallistujien palkkakustannukset ja niiden rahoitus (joihin ei myönnetä ESR:n ja valtion rahoitusta) Kustannukset Yhteensä 6 Kunnat 0 7 Muu julkinen 0 Yhteensä 0 Kustannusarvio yhteensä Rahoitus Yhteensä 5 Kuntien rahoitus 0 6 Muu julkinen rahoitus 0 Yhteensä 0 Rahoitussuunnitelma yhteensä Muilta rahoittajilta haettu rahoitus 8.1 Mitä sitovia sopimuksia tai aiesopimuksia on rahoitussuunnitelmassa esitetyistä muun julkisen rahoituksen, kuntarahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuuksista (ml. omarahoitusosuus)? Lieksan Somaliperheyhidstys ry on käynyt neuvotteluja Lieksan kaupungin kanssa hankkeen toteuttamiseksi. Lieksan kaupungin osuus hankkeesta on /vuosi. Lieksan kaupungin hallitus tekee asiassa päätöksen helmi-maaliskuu 2017 aikana. Lieksan Somaliperheyhdistys ry sitoutuu maksamaan oman osuutensa yhteensä euroa. 8.2 Onko hankkeeseen haettu tai ollaanko hakemassa rahoitusta muilta rahoittajilta? Mistä ja milloin rahoitusta on haettu? Kuinka paljon rahoitusta on haettu tai myönnetty? Tähän hankkeeseen ei ole haettu muuta rahoitusta. 9 Yhteydet muihin hankkeisiin 9.1 Mihin muihin Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelmasta rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit.) Hanke tekee tiivistä yhteistyötä Lieksalaisten ja maakunnassa toimivien muiden organisaatioiden ja hankkeiden kanssa. Tavoitteena on hyödyntää muissa hankkeissa hyväksi koettuja toimintatapoja. Tätä hanketta on valmisteltu

9 9 (13) yhteistyössä P-K:n sosiaaliturvayhdistys, P-K oppisopimustoimisto ja heidän hankkeet, asiantuntijuus tarpeesta: Hilma vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus ja Invaliidiliitto. Hankkeessa on hyödynnetty Lieksan Somaliperheyhdistys ry:n hallinnoiman Leijat hankkeen osaamista ja kumppanuuksia. 9.2 Mihin muista rahoituslähteistä rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit, jos niitä on.) Hankkeessa hyödynnetään maakunnallisten ja valtakunnallisten kumppaneiden/verkostojen osaamista. Lisäksi em. toimijoilta voidaan tarvittaessa ostaa tarvittavaa erityisosaamista. 10 Maantieteellinen kohdealue Hankkeen toiminta kohdistuu yhden maakunnan alueelle Hankkeen toiminta kohdistuu usean maakunnan alueelle ý Hankkeen toiminta on valtakunnallista Jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa, mikä on toteutuspaikan osoite? Jakeluosoite Metka kyläkulttuuritalo, Rantalantie 7, Lieksa Postinumero Postitoimipaikka Lieksa 11 Hakijan osaaminen, hankkeen riskiarviointi ja ohjausryhmä 11.1 Minkälainen on hakijan osaaminen ja kokemus hankkeiden toteuttamisesta ja hankesuunnitelman mukaisesta sisällöllisestä teemasta? Lieksan Somaliperheyhdistys ry on hallinnoinut ja toteuttanut tavoitteellisest jo 3-4 hanketta, joten heillä on tarvittava osaaminen olemassa. Tässä hankkeessa hyödynnetään maahanmuuttajilla itsellään olevaa ymmärrystä ja monikulttuurista osaamista, jota tarvitaan kehittämään monikulttuurista työvalmennuspalvelua. Heillä on hyvä substanssiosaaminen tässä asiassa. Maahanmuuttajataustainen yhdistys kumppaneineen on hyvä taho kehittämään maahanmuuttajille suunnattua palveluja, joita voidaan hyödyntää valtakunnallisesti. Lieksan somaliperheyhdistys ry:llä on työsuhteessa kaksi osatyökykyistä erityistason työvalmentajaa, jotka itse opiskelevat oppisopimuskoulutuksessa. Nämä henkilöt voivat toimia uusien koulutettavien työ- ja koulutusvalmentajina. Hankkeen suunnittelu- ja toteuttamisvaiheessa yhdistyksen toiminnassa on mukana projekti-, taloushallinto ja kehittämistoiminnan osaavia henkilöitä, jotka ovat tarvittaessa sitoutuneet auttamaan yhdistystä. Yhdistystoimijoiden osaaminen vahvistuu hankkeen aikana Minkälaisia riskejä hankkeen toteuttamiseen liittyy ja miten riskejä hallitaan? Riski Talousasiat Erilaiset odotukset hankkeelle Välimatkat Toimenpiteet riskin toteutumisen todennäköisyyden pienentämiseksi Kyseessä suuri, mutta köyhä yhdistys ja sillä ei ole suuria varoja. Taloushallintoon kiinnitettävä erityisesti huomiota Järjestetään tiedotustilaisuuksia, joissa hankkeen tavoitteet selkiytyvät Pyritään hyödyntämään sähköisiä mahdollisuuksia 11.3 Esitys hankkeen ohjausryhmän kokoonpanoksi

10 10 (13) Esitetään hankkeen ohjausryhmään rahoittajan edustaja, Lieksan kaupunki/työllisyyspalvelun edustaja, yritäjien edustaja, Joensuun yliopiston edustaja, Pohjois-Karjalan Maakuntaliiton edustaja, Te-toimiston edustaja, Sillat verkoston edustaja, Invaliidiliiton ja Hilma vammaisten maahanmuuttajien tukikeskuksen edustajat ja Kotouttamisen osaamiskeskuksen edustaja 12 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantatiedoista 12.1 Hankkeeseen osallistuvien yritysten arvioitu lukumäärä Henkilöstömäärä Yritysten lukumäärä Mikroyritys 2 Pieni yritys 2 Keskisuuri yritys 2 Suuryritys Yhteensä Hankkeeseen osallistuvien henkilöiden lukumäärät hankkeen keston ajalta työmarkkina-aseman mukaan, naisten määrä eriteltynä Työttömät (ml. pitkäaikaistyöttö mät) Yleissivistävässä / ammatillisessa koulutuksessa olevat Työssä olevat (ml. yrittäjät) 12.3 Osallistujien henkilökoulutus- ja henkilötyöpäivät koko hankkeen keston ajalta Työmarkkinoiden ulkopuolella olevat Yhteensä Alle 25-vuotiaita vuotiaita vuotiaita Yli 54-vuotiaita 0 Yhteensä Joista naisia 0 Yhteensä Lähiopetuspäiviä 260 Etäopetuspäiviä Tukityöllistämispäiviä Ohjaus- tai konsultointipäiviä 350 Muita henkilötyöpäiviä 350 Yhteensä Hankkeeseen osallistuvien alle 30-vuotiaiden, vuotiaiden ja yli 54-vuotiaiden koulutustausta, naisten määrä eriteltynä Toimintalinja 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

11 11 (13) Osallistujat ilman perusasteen (ISCED 1) koulutusta 12.5 Hankkeeseen osallistuvien opinto-ohjaajien, uraneuvojien ja muiden ohjauspalveluiden asiantuntijoiden lukumäärä, naisten määrä eriteltynä Alemman perusasteen (ISCED 1) ja ylemmän perusasteen (ISCED 2) koulutuksen suorittaneet Toimintalinja 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Keskiasteen (ISCED 3) tai keskiasteen jälkeisen (ISCED 4) koulutuksen suorittaneet Korkea-asteen koulutuksen (ISCED 5 to 8) suorittaneet Yhteensä Alle 30-vuotiaita vuotiaita 0 Yli 54-vuotiaita 0 Yhteensä joista naisia 0 Erityistavoite 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen Osallistuvat opinto-ohjaajat, uraneuvojat ja muut ohjauspalveluiden asiantuntijat joista naisia Yhteensä 13 Horisontaaliset periaatteet 13.1 Sukupuolten tasa-arvo Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta ý Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen) ý Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen ý 13.2 Kestävä kehitys Kyllä Ei Perustelu Hanke edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti. Hankesuunnittelussa on erityisesti kiinnitetty huomiota syrjäytymisvaarassa oleviin ryhmiin. Sukupuolinäkökulma on huomioitu siten, että hankkeeseen pyritään saamaan noin sama määrä naisia ja miehiä. Myös hankesuunnittelussa on mukana ollut maahanmuuttajia. Hanke tavoittaa myös syrjäytymisvaarassa olevia kotiäitejä. Toiminnassa myös naiset ovat aktiivisessa roolissa tasapuolisesti miesten kanssa. Työtoiminnoissa ei ole miesten ja naisten töitä, vaan kaikilla on mahdollisuus osallistua haluamiinsa toimintoihin.

12 12 (13) 14 Liitteet Välitön vaikutus Vaikutusaste Välillinen vaikutus Vaikutuksen kohde Perustelu Ekologinen kestävyys Toiminnassa osallistujat oppivat kierrättämisen ja omaksuu kestävän kehityksen ajattelutavan. Sähköisten yhteyksien mahdollisuus sinänsä Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 3 vähentää yksityisautoilua. Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 Ajattelutavan muutos luo kestävää kehitystä ja 3 vähentää ympäristöriskejä. Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0 Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 3 2 Lähipalvelut vähentää ilman saastumista. Natura ohjelman kohteet Taloudellinen kestävyys Hankkeen toiminnan kautta opitaan kierrättämään ja lajittelemaan materiaalit ja jätteet. Materiaalit ja jätteet 3 3 Toiminnassa hyödynnetään kierrätysmateriaali. Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0 Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 Toiminta kehittää elinkeinorakennetta ja tukee 6 kestävää kehittämistä Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 1 Hankkeen aikana kehitetään uudenlaista tapaa 1 kouluttautua lähellä, nopeasti ja joustavasti. Hankkeen aikana myös lähipalvelut kehittyvät, jolloin palvelujen saatavuus paranee (Metka kyläkulttuuritalon palvelujen monipuolistuminen, Liikkuminen ja logistiikka 3 3 sosiaalinen yrittäjyys) Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus Hankkeessa edistetään maahanmuuttajien osallisuutta olla aktiivisena toimijana ja kehittäjänä uudessa palvelussa, joka lisää Hyvinvoinnin edistäminen hyvinvointia. Hanke edistää naisten tasa-arvoa. Hankesuunnittelussa on ollut Tasa-arvon edistäminen maahanmuuttajanaisia mukana. Uusi palvelu edistää tasa-arvoisia Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen mahdollisuuksia työllistyä avoimille yhdenvertaisuus työmarkkinoille. Maahanmuuttajat itse ovat toimijoina, jolloin kulttuuriympäristö muovautuu uusien toimijoiden Kulttuuriympäristö 6 6 myötä. Ympäristöosaamisen kautta ekologinen näkemys lisääntyy ja tämä näkyy käytännön Ympäristöosaaminen 4 4 toiminnassa. Hakija vakuuttaa tässä hakemuksessa ja sen liitteissä antamansa tiedot oikeiksi. Viranomaisella on oikeus tarkastaa hakijaa koskevat verovelkatiedot, arvonlisäverovelvollisuutta koskevat tiedot sekä muut tarvittavat toiselta viranomaiselta saatavat tiedot, joilla voi olla vaikutusta rahoituksen myöntämiseen. Yhteishankkeessa tarkastusoikeus koskee kaikkia hakijoita ja tuen siirto menettelyssä hakijan lisäksi kaikkia tuen siirronsaajia. Päiväys ja hakijaorganisaation sähköinen allekirjoitus Lomake jätetään järjestelmässä viranomaiskäsittelyyn Katso-tunnistautuneena roolilla EURA asiointi/nimenkirjoittaja. Tämä korvaa perinteisen allekirjoituksen. Paperilomaketta ei allekirjoiteta käsin eikä sitä

13 lähetetä postitse viranomaiselle 13 (13)