Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. (yhteishanke)

Transkriptio

1 1 (9) Hankesuunnitelma Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Viranomaisen merkintöjä Saapumispäivämäärä Käsittelijä Tuija Tuomela Hakemusnumero Hakemustyyppi Uusi Diaarinumero EURA 2014/3908/ /2016/ESAELY Puhelinnumero Hankekoodi S20708 Tila Käynnissä 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan Viranomainen Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2 Hakijan perustiedot Hakijan virallinen nimi Talonrakennusteollisuus Itä-Suomen Piiri ry Organisaatiotyyppi Muu järjestö tai yhdistys Jakeluosoite Tulliportinkatu 26 A 37 Postinumero Tilinumero (IBAN) FI WWW-osoite Hankkeen yhteyshenkilön nimi ANTTONEN KIMMO Yhteyshenkilön sähköpostiosoite kimmo.anttonen@rakennusteollisuus.fi Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely Vain yksi hakija Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke) Y-tunnus Puhelinnumero Postitoimipaikka KUOPIO BIC NDEAFIHH Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa Aluepäällikkö Yhteyshenkilön puhelinnumero Hakija siirtää osan haettavasta tuesta yhdelle tai useammalle taholle hankkeen toteuttamista varten (tuen siirto) 3 Hankkeen perustiedot Hankkeen julkinen nimi Pohjois-Savon Raksa Coach Alkamispäivämäärä Päättymispäivämäärä Toimintalinja 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen Hanketyyppi Hanke, jossa on henkilöitä varsinaisena kohderyhmänä

2 2 (9) 4 Tiivistelmä (julkaistaan internetin tietopalvelussa) 4.1 Hankkeen julkinen tiivistelmä (tavoitteet, toimenpiteet, tulokset) Pohjois-Savon Raksa Coach -hanke on Pohjois-Savon alueella eri perustein asuville maahanmuuttajille ja työttömille ja työttömyysuhan alaisille suomalaisille suunnattu koulutus- ja työllistämishanke. Hankkeessa ja sen rinnakkaishankkeessa tavoitteena on luoda nopean koulutuksen malli yhteistyössä rakennusyritysten, Pohjois-Savon ELY:n, ammatillisen oppilaitoksen ja TE-toimiston kanssa. Hankkeen tavoitteena on löytää maahanmuuttajien ja työttömien ja työttömyysuhan alaisten suomalaisten alhaisen osaamisen työharjoitteluun soveltuvat Pohjois-Savon alueella toimivat rakennusyritykset. Valittujen yritysten työmailla järjestetään lyhyitä koulutus- ja infotilaisuuksia ennen toiminnan käynnistymistä. Valittujen yritysten työntekijöistä koulutetaan rinnakkaishankkeessa työpaikkaohjaajia monikulttuurisille työharjoittelijaryhmille. Hankkeessa osallistutaan koulutukseen valittavien ennen hanketta osaamiskartoitettujen eri perustein Pohjois-Savossa asuvien maahanmuuttajien ja työttömien ja työttömyysuhan alaisten suomalaisten valintaan.rinnakkaishankkeessa hankitaan ammatillisen oppilaitoksen tuottama koulutus, jossa koulutukseen valitut käyvät intensiivijakson, työharjoittelun ohella tapahtuvan opiskelun ja jonka kautta hankitaan työharjoittelijoiden ohjausresurssi. Ennen yrityksissä alkavaa harjoittelua tapahtuvan intensiivijakson pituus on 2-6kk. Intensiivijakson aikana koulutettaville opetetaan suomen kieltä ja kulttuuria ja rakennusalan perustaitoja. Hankkeessa intensiivijakson jälkeen koulutettavista muodostetaan 2-4 henkilön harjoittelijaryhmiä. Harjoittelijaryhmät aloittavat harjoittelun rakennustyömailla koulutetun työpaikkaohjaajan opastuksella kolmena päivänä viikossa hankkeen loppuun asti. Työharjoittelun ohella koulutettavat jatkavat opiskelua ammatillisessa oppilaitoksessa kahtena päivänä viikossa hankkeen loppuun asti. Hankkeen tuloksena syntyy nopean kouluttamisen malli, jossa eri perustein Pohjois-Savon alueella asuvista maahanmuuttajista ja työttömistä ja työttömyysuhan alaisista voidaan yritysten ja oppilaitoksen yhteistyöllä kouluttaa suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään soveltuvia henkilöitä. Hankkeen tuloksena rakennusalan työpaikkaohjaaminen ja yritysten toimintakulttuuri kehittyy muuttunutta maahanmuuttotilannetta palvelevaksi. Samalla luodaan muillekin toimialoille soveltuva nopean kotoutuskoulutuksen malli, joka kehittää sekä yritysten, että koulutettavien osaamista ja lisää tasa-arvoa työmarkkinoilla. 4.2 Hankkeen nimi englannin kielellä Construction Coach of Northern-Savo 4.3 Hankkeen julkinen tiivistelmä englannin kielellä Toimitetaan, mikäli hanke saa myönteisen rahoituspäätöksen 5 Hankkeen tarve, tavoitteet ja kohderyhmä 5.1 Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Miten hanke on valmisteltu? Miten valmistelussa on otettu huomioon aiemmin rahoitettujen hankkeiden tulokset? Maahanmuuttajien mahdollisimman nopea integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan on noussut keskeiseksi tavoitteeksi lisääntyneen maahanmuuton ongelmien ratkaisussa. Maahanmuuttajien nopea integroituminen yhteiskuntaan tapahtuu tehokkaimmin koulutuksen ja työelämän yhteistyönä. Suomesta puuttuu nopean koulutuksen malli, jolla maahanmuuttajista ja työttömistä tai työttömyysuhan alaisista suomalaisista voidaan kouluttaa rakennusalan ja suomalaisen yhteiskunnan perustoimintojen osaajia. Hankkeella haetaan ratkaisua maahanmuuttajien nopeampaan integroitumiseen suomalaiseen yhteiskuntaan. Hankkeessa tukeudutaan aiemmin tehtyihin osaamiskartoituksiin, joilla rakennusalan kokemusta omaavat tai rakennusalalle aidosti haluavat maahanmuuttajat saadaan selvitettyä. Työelämän kanssa yhteistyönä tapahtuva kotoutuminen vaatii työelämän kehittämistä. Kotoutumisprosessin osana olevan työharjoittelun kohdeyritykset tarvitsevat koulutusta työpaikalla tapahtuvaan ohjaamiseen. Hankkeella haetaan mukaan kehityshaluisia rakennusyrityksiä, joiden henkilöstöstä rinnakkaishankkeessa koulutetaan työpaikkaohjaajia maahanmuuttajien ja suomalaisten työttömien ja työttömyysuhan alaisten suomalaisten työpaikalla tapahtuvaan

3 3 (9) ohjaamiseen. Työelämän kanssa yhteistyönä tapahtuva kotoutuminen vaatii oppilaitosten toimintojen kehittämistä. Hankkeessa osallistutaan erillishankkeen kautta hankittavan ammatillisen oppilaitoksen koulutuksen kehittämiseen, jotta ammatillinen ja kokoutumiskoulutus olisi mahdollisimman tehokasta ja työelämän tarpeita palvelevaa. 5.2 Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? Hankkeen tavoitteena on löytää ne rakennusalan yritykset, joilla on halu ja mahdollisuus osallistua hankkeen kohderyhmien kouluttamiseen työpaikoillaan. Hankkeen tavoitteena on löytää yhteistyössä yritysten kanssa yrityksen henkilöstöstä työpaikkaohjaajiksi soveltuvat henkilöt tai ohjata yrityksiä työpaikkaohjaajien rekrytointiin. Hankkeen tavoitteena on yhteistyössä rinnakkaishankkeen kanssa kouluttaa yritysten työpaikkaohjaajista monikulttuuristen alhaisen osaamisen omaavien harjoittelijaryhmien ohjaajia. Hankkeen tavoitteena on yhteistyössä rinnakkaishankkeen kanssa kouluttaa valituista ja lyhyesti ennalta koulutetuista maahanmuuttajista ja työttömistä tai työttömyysuhan alaisista suomalaisista rakennusalan ja suomalaisen yhteiskunnan ja työelämän perustoimintojen osaajia. Hankkeen tavoitteena on luoda muillekin aloille soveltuva nopean kouluttamisen malli, jossa maahanmuuttajista ja työttömistä ja työttömyysuhan alaisista voidaan yritysten ja oppilaitoksen yhteistyöllä kouluttaa suomalaiseen yhteiskuntaan, koulutusjärjestelmään ja työelämään soveltuvia henkilöitä. Hankkeen tavoitteena on suorittaa 1-2 rakennusalan ammatillisen perustutkinnon osaa ja mahdollistaa hakeutuminen toisen asteen ammatilliseen koulutukseen. 5.3 Mikä on hankkeen uutuus- tai lisäarvo? Mitä toimintatapojen muutosta halutaan saada aikaan? Hanke on pilotti ja uutuusarvona hankkeeseen valitut talonrakennusalan yritykset pystyvät nopeasti ja tehokkaasti omaa henkilöstöään hyödyntämällä työmailla tapahtuvassa lisäkouluttamisessa opettamaan maahanmuuttajille ja työttömille tai työttömyysuhan alaisille suomalaisille rakennusalan perustaitoja. Hankkeen ja sen rinnakkaishankkeen uutuusarvo on nopean koulutuksen malli, jolla voidaan maahanmuuttajista ja työttömistä tai työttömyysuhan alaisista suomalaisista kouluttaa rakennusalan ja suomalaisen yhteiskunnan perustoimintojen osaajia. Hankkeen lisäarvo on, että siinä ja sen rinnakkaishankkeessa luotua nopean kouluttamisen mallia voidaan soveltaa muillekin toimialoille. 5.4 Mitkä ovat hankkeen varsinaiset kohderyhmät? Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat: 1. Rakennusyritykset ja niiden henkilöstö 2. Rakennusyritysten palveluksessa olevat työpaikkaohjaajiksi koulutettavat työntekijät, 3. Eri perustein Pohjois-Savon alueella asuvat maahanmuuttajat 4. Työttömät ja työttömyysuhan alaiset suomalaiset 5.5 Mitkä ovat hankkeen välilliset kohderyhmät? Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat: 1. Rinnakkaishankkeen kautta valitun ammatillisen kouluttajan henkilöstö 2. TE-keskusten opiskelijavalintaan osallistuvat henkilöt 3. Pakolaisten osaamiskartoituksia tekevät henkilöt 4. Vastaanottokeskusten henkilökunta 6 Toteutus ja tulokset 6.1 Mitkä ovat hankkeen konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Hanke ja sen rinnakkaishanke käyttää turvapaikanhakijoille luotua rekisteriä soveltuvuuden ja motivaatiotekijöiden selvittämiseksi. Turvapaikanhakijoilta on selvitetty jo ennen turvapaikkahakemuspäätöstä aiempi koulutus, työhistoria ja tulevaisuuden suunnitelmat. Turvapaikanhakijoilta selvitetään varhaisen osaamiskartoituksen avulla ainakin: - Aiempi koulutus

4 4 (9) - Aiempi työhistoria - Rakennusalan osaaminen yksinkertaisen työnäytteen avulla esim. naulaustesti 5kpl 3`` nauloja 100x100 parruun mahdollisimman nopeasti. - Kielitaito - Opiskelumotivaatio ja -valmiudet - Mille alalle haluaisi suuntautua - Miten kokee ulkona työskentelyn suomen olosuhteissa - Odotukset tulevalta työpaikalta ja koulutukselta Muiden maahanmuuttajien osaamiskartoitus tehdään TE-toimiston maahanmuuttajien alkukartoituksen avulla. TEtoimiston alkukartoitusta täydennetään ammatillisen osaamisen ja motivaatiotekijöidn osalta ennen hankkeessa tehtävää opiskelijavalintaa. Hankkeessa valikoidaan eri perustein Pohjois-Savossa asuvista maahanmuuttajista ja työttömistä ja työttömyysuhan alaisista suomalaisista koulutukseen yhteistyössä osaamiskartoitusten tekijöiden, TE-keskuksen ja rinnakkaishankkeessa valitun ammatillisen oppilaitoksen kanssa rakennusalan kokemusta omaavat tai rakennusalalle vakavissaan haluavat henkilöt. Valinta tehdään tarvittaessa vaiheittain ja valittavien koulutettavien tavoitemäärä on henkilöä. Hankkeessa kartoitetaan Pohjois-Savon rakennusyrityksistä ne jotka voivat ottaa vastaan maahanmuuttajista ja suomalaisista syrjäytymisvaarassa olevista työttömistä koottuja 2-4 hengen ryhmiä työharjoitteluun talonrakennustyömailleen. Valinta tehdään tarvittaessa vaiheittain ja valittavien rakennusyritysten tavoitemäärä on 6-14 yritystä. Hankkeessa halukkaiden yritysten henkilöstölle järjestetään tietoiskuja hankkeen toimenpiteistä ja tavoitteista. Yrityksiä opastetaan työpaikkaohjaajan valinnassa ja tarvittaessa yrityksiä autetaan työpaikkaohjaajan rekrytoinnissa. Hankkeessa varmistetaan, että jokaisessa yrityksessä on yksi englannin kielen taitoinen koulutettu työpaikkaohjaaja harjoittelijaryhmää kohti. Valinta tehdään tarvittaessa vaiheittain ja valittavien työpaikkaohjaajiksi koulutettavien tavoitemäärä on 20 työpaikkaohjaajaa. Rinnakkaishankkeessa luodaan maahanmuuttajien työpaikkaohjaamiseen tähtäävä koulutus. Rinnakkaishankkeessa rakennusyritysten tulevat työpaikkaohjaajat käyvät työpaikkaohjaajakoulutuksen, joka valmentaa heitä: - Ohjaamaan ulkomaalaistaustaisia rakennustyömaalla - Ohjaamaan suomen kielen taidottomia rakennustyömaalla - Ohjaamaan vähäisen osaamisen omaavia rakennustyömaalla - Ohjaamaan suomen kielen ja työkulttuurin alkeita rakennustyömaalla - Ohjaamaan asteittain vaikeutuvia rakennustöitä rakennustyömaalla - Seuraamaan ja raportoimaan harjoittelijoiden oppimista Rinnakkaishankkeen kautta hankitaan työpaikkaohjaajien palvelu valittujen yritysten harjoittelijaryhmille. Työpaikoilla tapahtuvan valmennuspalvelun hankinta kilpailutetaan hankkeen kohdeyritysten ja rinnakkaishankkeen koulutuksen toteuttajan kesken. Työpaikkaohjaajan tehtäviin kuuluvat: - Harjoittelijaryhmän opastaminen ja ohjaus työpäivän aikana rakennustyömaalla - Harjoittelijoiden edistymisen seuranta ja palautteen anto - Harjoittelijoiden työn raportointi - Yhteydenpito hankekokonaisuuden osapuoliin sähköisesti Pohjois-Savon ELY kilpailuttaa rinnakkaishankkeessa ammatillisen kouluttajan, jossa koulutusohjelmaan valitut käyvät lyhyen intensiivijakson 2-6kk ennen työharjoitteluun siirtymistä. Intensiivijaksolla puolet koulutuksesta maahanmuuttajille on rakennusalan koulutusta ja puolet on suomen kielen ja kulttuurin koulutusta. Intensiivijakson tavoitteena on: - Perehdyttää suomen kielen alkeisiin - Perehdyttää suomalaiseen kulttuuriin - Perehdyttää suomalaiseen työkulttuuriin - Opettaa rakennusalan perustaitoja - Opettaa rakennusalalla vaadittavat työturvallisuusasiat

5 5 (9) - Opettaa työturvallisuuskortti - Opettaa tulityölupa - Varustaa harjoittelija rakennustyömaalla tapahtuvaa harjoittelua varten suojavaatteilla ja turvavarusteilla. Hankkeessa yrityksille tehdään tarveselvitys harjoittelijatarpeiden selvittämiseksi. Hankkeessa intensiivijakson aikana yhteistyössä ammatillisen kouluttajan kanssa valitaan kohdeyrityksiin soveltuvat harjoittelijat. Hankkeessa yrityksiltä kerätään palautetta harjoittelijoiden edistymisestä ja palautteen avulla kehitetään työpaikalla tapahtuvan oppimisen mallia. Intensiivijakson jälkeen koulutusohjelmaan valitut suorittavat työharjoittelua kolmena päivänä viikossa ja opiskelevat oppilaitoksessa kahtena päivänä viikossa. Harjoittelijat sijoitetaan työmaille 2-4 harjoittelijan ryhmissä. Työharjoittelijat ovat oppilaitosten vakuuttamia. Työharjoittelijoille ei rakennusyritysten toimesta makseta palkkaa. Työharjoittelujakson tavoitteena on suorittaa oppilaitoksen ja rakennusliikkeen yhdessä sopimat 1-2 ammatillisen perustutkinnon osaa. 6.2 Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan? Mitä lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia sillä on? Hankkeella pystytään mallintamaan uusi toiminta- ja koulutusmalli, jonka avulla luodaan talonrakennusyrityksiin uusia työpaikkaohjaajia, jotka oman työskentelyn yhteydessä pystyvät siirtämään rakennusalan ammattiosaamista maahanmuuttajille. Toiminnan avulla pystytään osasta maahanmuuttajista löytämään ja kouluttamaan yrityksien henkilöstön avuksi työpaikkaohjaajia, jotka tehostavat ja nopeuttavat rakennusalan osaamisen opettamista koulutettaville maahanmuuttajille Hankkeella ja sen rinnakkaishankkeella luodaan rakennusalalle nopea työllistymismalli, jonka avulla maahanmuuttajista ja syrjäytymisvaarassa olevista työttömistä suomalaisista saadaan koulutettua suomalaiseen yhteiskuntaan soveltuvia työntekijöitä. Hankkeen avulla nopeutetaan maahanmuuttajien integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Hankkeessa ja sen rinnakkaishankkeessa luotua koulutusmallia voidaan soveltaa myös muiden alojen kouluttamiseen. 6.3 Miten hakemuksen kohteena olevaa toimintaa jatketaan ja tuloksia sekä kokemuksia hyödynnetään hankkeen päättymisen jälkeen? Rakennusyrityksissä on käynnissä voimakas sukupolvenvaihdos suurten ikäluokkien eläköityessä. Yrityksiin hankkeen avulla synnytetty laaja työpaikkaohjaajien verkosto jatkaa toimintaa ja toimii kouluttajina ja valmentajina rakennusalan ammatteihin koulutettavien apuna kaikilla koulutustasoilla. Hankkeessa tavoiteltava maahanmuuttajien nopea integroituminen työelämään tarjoaa jatkossa helpomman väylän uusille maahanmuuttajille työelämään, kun työmailla työskentelee jo mm. arabiaa osaavia rakennustyöläisiä. Koulutetuille työpaikkaohjaajille on tarvetta jatkuvan maahanmuuton lisäksi suomalaisten opiskelijoiden ohjauksessa. Hankkeen tuloksen syntyvä työpaikkaohjaamisen malli tehostaa rakennusalan hiljaisen tiedon siirtymistä sukupolvelta toiselle. Hankkeen tuloksia hyödynnetään myös muiden alojen nopean työllistymisen malleja luotaessa. 7 Kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman tiivistelmä Hankkeelle haetaan ennakkoa Kyllä Ei Ennakkoa haetaan ( ) ,00 Perustele ennakon tarve Ennakkoa haetaan hankkeen aloituskustannuksiin, koska hakija on pieni toimija ja omat varat ovat vähäiset. Kustannusmalli Flat rate 15 % palkkakustannuksista A Hankkeen kustannukset ja rahoitus

6 6 (9) Kustannukset Yhteensä 1 Palkkakustannukset Ostopalvelut Matkakustannukset Muut kustannukset Flat rate Kustannukset yhteensä Tulot 0 Nettokustannukset yhteensä Rahoitus Yhteensä Osuus nettokustannuksista (%) 1 Haettava ESR- ja valtion rahoitus ,8 2 Kuntien rahoitus ,8 3 Muu julkinen rahoitus Yksityinen rahoitus 500 0,4 Rahoitus yhteensä B Erikseen raportoitavat osallistujien palkkakustannukset ja niiden rahoitus (joihin ei myönnetä ESR:n ja valtion rahoitusta) Kustannukset Yhteensä 7 Kunnat 0 8 Muu julkinen 0 Yhteensä 0 Kustannusarvio yhteensä Rahoitus Yhteensä 5 Kuntien rahoitus 0 6 Muu julkinen rahoitus 0 Yhteensä 0 Rahoitussuunnitelma yhteensä Muilta rahoittajilta haettu rahoitus 8.1 Mitä sitovia sopimuksia tai aiesopimuksia on rahoitussuunnitelmassa esitetyistä muun julkisen rahoituksen, kuntarahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuuksista (ml. omarahoitusosuus)? Kuopion kaupungilta haettu kuntarahaa, josta saatu alustava sitoumus. Kuntarahaa haetaan myös muilta kunnilta, joilta ei vielä ole saatu sitoumuksia hankkeen rahoittamisesta. 8.2 Onko hankkeeseen haettu tai ollaanko hakemassa rahoitusta muilta rahoittajilta? Mistä ja milloin rahoitusta on haettu? Kuinka paljon rahoitusta on haettu tai myönnetty? Ei ole. 9 Yhteydet muihin hankkeisiin 9.1 Mihin muihin Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelmasta rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit.) Esitetty hanke liittyy ELY-keskusten sekä TE-toimistojen KEHA-keskuksen Pohjois-Savon Raksa Coach, Rinnakkaishankkeeseen. Hakemusnumero Mihin muista rahoituslähteistä rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit, jos niitä on.) Tiedossamme ei ole samanaikaisesti toteutettavia vastaavia hankkeita. 10 Maantieteellinen kohdealue Hankkeen toiminta kohdistuu yhden maakunnan alueelle Maakunnat Pohjois-Savo Seutukunnat Kuopion, Sisä-Savon Kunnat Kuopio, Siilinjärvi, Suonenjoki Hankkeen toiminta kohdistuu usean maakunnan alueelle Hankkeen toiminta on valtakunnallista

7 7 (9) Jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa, mikä on toteutuspaikan osoite? Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka 11 Hakijan osaaminen, hankkeen riskiarviointi ja ohjausryhmä 11.1 Minkälainen on hakijan osaaminen ja kokemus hankkeiden toteuttamisesta ja hankesuunnitelman mukaisesta sisällöllisestä teemasta? Hankkeen päävastuullinen toteuttaja on Talonrakennusteollisuuden Itä-Suomen piiri ry, jolla on aikaisempaa menestyksellistä hankekokemusta ESR-hankkeen toteuttamisesta. Rakennusalan kehittämishanke ISKE v , joka oli yhteistyössä alueen rakennusyritysten kanssa toteutettu, kuten tätäkin hanketta on tarkoitus toteuttaa Minkälaisia riskejä hankkeen toteuttamiseen liittyy ja miten riskejä hallitaan? Riski Toiminnallinen riski Toiminnalinen riski Toiminnallinen riski Taloudellinen riski Toimenpiteet riskin toteutumisen todennäköisyyden pienentämiseksi Hankkeella pätevä projektipäällikkö, jolla vahva osaaminen ESR-hankkeen toteuttamisesta Alueen rak.alan yritykset ovat alustavasti sitoutuneet hankkeen toteuttamiseen Hankkeella joustava toimintamalli toteutuksesta Hankkeella hyvä taloussuunnittelu ja seuranta 11.3 Esitys hankkeen ohjausryhmän kokoonpanoksi Hankkeelle perustetaan ohjausryhmä, johon kutsutaan yritysedustajia ja edustajia sidosryhmistä(työntekijäjärjestöt). Lisäksi ohjausryhmässä ovat hankkeen hallinnoijan ja rahoittajan edustajat. 12 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantatiedoista 12.1 Hankkeeseen osallistuvien yritysten arvioitu lukumäärä Henkilöstömäärä Yritysten lukumäärä Mikroyritys 2 Pieni yritys 2 Keskisuuri yritys 2 Suuryritys 5 Yhteensä Hankkeeseen osallistuvien henkilöiden lukumäärät hankkeen keston ajalta työmarkkina-aseman mukaan, naisten määrä eriteltynä Työttömät (ml. pitkäaikaistyöttö mät) Yleissivistävässä / ammatillisessa koulutuksessa olevat Työssä olevat (ml. yrittäjät) 12.3 Osallistujien henkilökoulutus- ja henkilötyöpäivät koko hankkeen keston ajalta Työmarkkinoiden ulkopuolella olevat Yhteensä Alle 25-vuotiaita vuotiaita vuotiaita 8 8 Yli 54-vuotiaita 2 2 Yhteensä Joista naisia 1 1

8 Yhteensä Lähiopetuspäiviä 40 Etäopetuspäiviä 20 Tukityöllistämispäiviä 0 Ohjaus- tai konsultointipäiviä 20 Muita henkilötyöpäiviä 10 Yhteensä 90 8 (9) 12.4 Hankkeeseen osallistuvien alle 30-vuotiaiden, vuotiaiden ja yli 54-vuotiaiden koulutustausta, naisten määrä eriteltynä Toimintalinja 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen Osallistujat ilman perusasteen (ISCED 1) koulutusta Alemman perusasteen (ISCED 1) ja ylemmän perusasteen (ISCED 2) koulutuksen suorittaneet 12.5 Hankkeeseen osallistuvien opinto-ohjaajien, uraneuvojien ja muiden ohjauspalveluiden asiantuntijoiden lukumäärä, naisten määrä eriteltynä Toimintalinja 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Keskiasteen (ISCED 3) tai keskiasteen jälkeisen (ISCED 4) koulutuksen suorittaneet Korkea-asteen koulutuksen (ISCED 5 to 8) suorittaneet Yhteensä Alle 30-vuotiaita vuotiaita 0 Yli 54-vuotiaita 0 Yhteensä joista naisia 0 Erityistavoite 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen Osallistuvat opinto-ohjaajat, uraneuvojat ja muut ohjauspalveluiden asiantuntijat joista naisia Yhteensä 13 Horisontaaliset periaatteet 13.1 Sukupuolten tasa-arvo Kyllä Ei Perustelu Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta Tullaan tekemään yhteistyössä mukana olevien yritysten kanssa Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen) Tullaan tekemään yhteistyössä mukana olevien yritysten kanssa Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen Otetaan toteutuksessa huomioon 13.2 Kestävä kehitys

9 9 (9) 14 Liitteet Välitön vaikutus Vaikutusaste Välillinen vaikutus Vaikutuksen kohde Perustelu Ekologinen kestävyys Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 3 Pyritään hyvää lopputulokseen Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 3 Yritykset kehittävät toimintaa jatkuvasti Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 3 pyritään vähentämään päästöjä Natura ohjelman kohteet Taloudellinen kestävyys Materiaalit ja jätteet 3 4 jätteiden syntymistä vähennetään Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 3 lisätään uusiutuvien energialähteiden käyttöä Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 1 2 vahvistetaan Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen Liikkuminen ja logistiikka 2 4 parannetaan logistiikkaa Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus Hyvinvoinnin edistäminen Tasa-arvon edistäminen 1 3 edistetään Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus Kulttuuriympäristö Ympäristöosaaminen 2 3 parannetaan Hankkeen aloituspalaverin muistio Kuopion kaupungin alustava rahoitusitoumus Hakija vakuuttaa tässä hakemuksessa ja sen liitteissä antamansa tiedot oikeiksi. Viranomaisella on oikeus tarkastaa hakijaa koskevat verovelkatiedot, arvonlisäverovelvollisuutta koskevat tiedot sekä muut tarvittavat toiselta viranomaiselta saatavat tiedot, joilla voi olla vaikutusta rahoituksen myöntämiseen. Yhteishankkeessa tarkastusoikeus koskee kaikkia hakijoita ja tuen siirto menettelyssä hakijan lisäksi kaikkia tuen siirronsaajia. Päiväys ja hakijaorganisaation sähköinen allekirjoitus ANTTONEN KIMMO Aluepäällikkö (Allekirjoitettu sähköisesti vahvalla Katso-tunnistautumisella)