Hankesuunnitelma. Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Viranomaisen merkintöjä. 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan

Transkriptio

1 1 (9) Hankesuunnitelma Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Viranomaisen merkintöjä Saapumispäivämäärä Käsittelijä Verna Mustonen Hakemusnumero Hakemustyyppi Uusi Diaarinumero EURA 2014/5106/ /2017/POPELY Puhelinnumero Hankekoodi S20973 Tila Käynnissä 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan Viranomainen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2 Hakijan perustiedot Hakijan virallinen nimi Suomussalmen kunta Organisaatiotyyppi Kunta Jakeluosoite Kauppakatu 20 Postinumero Tilinumero (IBAN) FI WWW-osoite Y-tunnus Puhelinnumero Postitoimipaikka Suomussalmi BIC OKOYFIHH Hankkeen yhteyshenkilön nimi Väätäinen Eija Yhteyshenkilön sähköpostiosoite eija.vaatainen@suomussalmi.fi Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely ý Vain yksi hakija 3 Hankkeen perustiedot Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke) Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa Hallintojohtaja Yhteyshenkilön puhelinnumero Hakija siirtää osan haettavasta tuesta yhdelle tai useammalle taholle hankkeen toteuttamista varten (tuen siirto) Hankkeen julkinen nimi Suomussalmen Talentti -esiselvityshanke Alkamispäivämäärä Päättymispäivämäärä Toimintalinja 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen Hanketyyppi Hanke, jossa ei ole henkilöitä varsinaisena kohderyhmänä

2 2 (9) 4 Tiivistelmä (julkaistaan internetin tietopalvelussa) 4.1 Hankkeen julkinen tiivistelmä (tavoitteet, toimenpiteet, tulokset) Suomussalmen Talentti -esiselvityshankkeessa kartoitetaan mahdollisuudet synnyttää paikkakunnalle uudenlaisia tuettuja ja ohjattuja ammatillisen oppimisen mahdollisuuksia, jotka tukisivat olemassa olevia koulutus- ja työllisyydenhoidon palveluita. Keskeisessä roolissa on opinnollistamisen tuominen osaksi kunnan työpajoja (nuorten työpaja Hanslankarit ja työpalvelukeskus Miilu) sekä muihin työelämäkumppaneiden tarjoamiin työympäristöihin. Opintoihin tukemiseen ja ohjaamiseen luodaan malli, jossa erilaiset oppimisen mahdollisuudet tuodaan lähemmäs asiakkaita (esim. verkko-opinnot, oppisopimuskoulutus, toppis-malli). Esiselvityksen aikana kartoitetaan alueen yritysten tämänhetkiset ja tulevat työntekijätarpeet. 4.2 Hankkeen nimi englannin kielellä Talent Suomussalmi - preliminary report 4.3 Hankkeen julkinen tiivistelmä englannin kielellä The aim of Talent Suomussalmi -preliminary report is to find out ways to establish innovative supported possibilities of performing occupational studies in different life situations. The main focus is on creating occupational learning environments in to the workshops of Suomussalmi municipality and to other working environments, i.e.g other departments of Suomussalmi municipality and the local companies and firms. The aim is to create possibilities to perform different kinds of studies, i.e.g studying online and using apprenticeship contract. The preliminary report also tries to sum up the personnel needs of local companies now and in the future. The preliminary report is the basis for the actual project that is planned after the preliminary report is done. 5 Hankkeen tarve, tavoitteet ja kohderyhmä 5.1 Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Miten hanke on valmisteltu? Miten valmistelussa on otettu huomioon aiemmin rahoitettujen hankkeiden tulokset? Elämänhallintataitojen puutteellisuus ja muista sosiaalisista tai terveysongelmista johtuvat vaikeudet voivat aiheuttaa haluttomuutta hakeutua opintoihin tai suorittaa niitä loppuun. Suomussalmella ammatillisen koulutuksen suhteen haasteena on se, että paikkakunnalla ei ole ammatillista oppilaitosta, vaikka yhteistyö esim. KAO:n kanssa on tiivistä. Nuoria tuetaan peruskoulun jälkeisessä nivelvaiheessa ammatillisiin opintoihin hakeutumisessa muille paikkakunnille, mutta siitä huolimatta osa nuorista keskeyttää opinnot. Aikuisten alanvaihtajien osalta tilanne on vastaavan lainen eli vaikka mahdollisuuksia on kehitetty esimerkiksi työvoimapoliittisten koulutusten kautta, hakeutuminen koulutukseen ja sen suorittaminen loppuun ei onnistu kaikilta itsenäisesti. Monelle paikkakunnan vaihto opintojen takia ei ole mahdollista mm. perhesyiden tai taloudellisten seikkojen takia. Taustalla vaikuttavia tekijöitä ovat erilaiset huonoosaisuuden osa-alueisiin liittyvät haasteet, kuten päihde- ja mielenterveysongelmat, yksinäisyyden kokeminen ja sosiaalisten taitojen puute sekä erilaiset itsetunto-ongelmat ja puutteet elämänhallintataidoissa. Osa nuorista ja aikuisista ovat myös niitä, jotka eivät näy tilastoissa eli he eivät ole työttöminä työnhakijoina tai muiden palveluiden piirissä. Paikkakunnalle on tarvetta synnyttää uusia mahdollisuuksia hyödyntäviä tuettuja ja ohjattuja ammatillisen oppimisen mahdollisuuksia, jotka tukisivat olemassa olevia koulutus- ja työllisyydenhoidon palveluita. Esiselvityshanketta on valmisteltu yhteistyössä sivistyspalveluiden, nuorisotoimen ja te-palveluiden kanssa. Aiemmin rahoitetuissa hankkeissa ja työpajojen perustyössä on havaittu haasteita ammatillisiin opintoihin hakeutumisessa tai niiden suorittamisessa loppuun. 5.2 Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? Esiselvityshanketta haetaan 8 kk ajaksi. Esiselvityksen aikana tavoitteena on kartoittaa: 1. Muualla toimivat tai toimineet vastaavantyyppiset hankkeet, niissä kehitetyt hyvät käytännöt ja erilaiset toimintamallit,

3 3 (9) joista voidaan ottaa kokemuksia Suomussalmella. Näitä hankkeita ovat mm. Valtakunnallisen työpajayhdistyksen Ammattiosaamista välityömarkkinoilta -hanke, jota toteutettiin sekä parhaillaan käynnissä olevat Kemijärven kaupungin HIIOP- opinnollistetut työpajat hanke, Savonlinnan Seudun Nuorisotoiminnan Tuki ry:n Into hanke sekä Kuhmon kaupungin Hyvä arki -hanke. 2. Suomussalmella ja lähiympäristössä toimivien yritysten työvoima- ja osaamistarpeet tulevaisuudessa. Kartoituksessa otetaan huomioon myös ennakointinäkökulma. Esiselvityksen aikana yhteistyöhön sitoutetaan muutamia alueen yrityksiä, jotka toimivat pilottiyrityksinä varsinaisen hankkeen aikana. 3. Työpajojen ja muiden työelämäpaikkojen toiminta opinnollistamisen näkökulmasta. Mitä tutkintoja tai tutkinnon osia pajoilla voidaan suorittaa ja mitä muutoksia pajoille mahdollisesti tulee tehdä, jotta ne voidaan hyväksyä opinnollistamisessa oppimisympäristöiksi? Mitä muita kunnan toimipisteitä tai alueen yrityksiä voidaan ajatella oppimisympäristöiksi? Esiselvityksen aikana kuvataan työtehtävät tutkinnonosien suorittamiseen peilaten, jotta varsinaisen hankkeen alkaessa on selvillä se, mitä tutkinnon osia tai tutkintoja on mahdollista suorittaa työelämäpaikoissa. Tämä osio tehdään yhteistyössä KAO:n kanssa. 4. Erilaiset mallit opinnollistamisen toteuttamiseen ja toiminnan organisointiin (palkkatukityö, työkokeilu, kuntouttava työtoiminta, oppisopimus, ns. normaali palkkatyö) erilaisissa toimintaympäristöissä (työpaja, kunnan muut toimipisteet, yritykset) sekä näihin liittyvät huomioitavat seikat, kuten sopimukset ja vakuutukset. 5. Olemassaolevat tilat ja muut resurssit, jotka voisivat sopia uudenlaisen oppimiskeskuksen/tukikeskuksen perustamispaikaksi varsinaisen hankkeen aikana (työpajat, kansalaisopisto) Esiselvityksen tekemisessä keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat Suomussalmen kunnan elinkeinopalvelut, yrittäjäjärjestöt (Kainuun yrittäjät ry, Suomussalmen yrittäjät ry, Ylä-Kainuun yrittäjänaiset ry) ja yritykset, oppilaitokset (KAO, KAMK, Luovi, Kuusamossa toimivat oppilaitokset) ja oppisopimustoimistot, kansalaisopisto, te-palvelut, Työpalvelukeskus Miilu, nuorisotoimi, etsivä nuorisotyö ja nuorten työpaja Hanslankarit. Esiselvityshanketta hallinnoi Suomussalmen kunta/ Hallintopalvelut. Esiselvityshankkeen jälkeen suunnitellaan ja käynnistetään esiselvityksen tulosten pohjalta varsinainen kolmevuotinen kehittämishanke, jonka aikana käynnistetään opinnollistamistoiminta sekä pilotoidaan tuetun, työelämälähtöisen ammatillisen oppimisen mallia asiakkailla. 5.3 Mikä on hankkeen uutuus- tai lisäarvo? Mitä toimintatapojen muutosta halutaan saada aikaan? Esiselvityksessä kartoitetaan mahdollisuudet luoda Suomussalmelle uudenlainen oppimisen malli, jossa yhdistyvät työelämän tarpeet ja ammatillisen koulutuksen monipuoliset ja uudenlaiset (digioppiminen) suorittamistavat. Toppismalli eli ammatillisten opintojen suorittamisen yhdistäminen palkkatukijaksoon, työpajajaksojen opinnollistaminen, työelämälähtöiset täsmäkoulutukset sekä verkko-opiskelujen aktiivinen hyödyntäminen tuetun opiskelun kautta tuovat paikkakunnalle vaihtoehtoja lukiokoulutuksen ja muun olemassa olevan koulutuksen rinnalle. 5.4 Mitkä ovat hankkeen varsinaiset kohderyhmät? Esiselvityshankkeessa ei ole varsinaisesti opintoihin tähtäävää asiakastyötä tai henkilöasiakkaita.kohderyhmänä ovat Suomussalmella ja sen ympäristössä toimivat yritykset, kunnan työpajat ja kunnan eri työyksiköt sekä niiden uutta osaamista tarvitsevat asiakkaat. Esiselvityshankkeessa kartoitetaan yritysten työvoima- ja osaamistarve sekä yritysten mahdollisuus ja halukkuus osallistua uudenlaisen oppimisympäristön luomiseen. Kohderyhmäksi voidaan esiselvityksen aikana lukea myös oppilaitokset, joiden kanssa tehdään kiinteää yhteistyötä jo esiselvityksen aikana, sekä työ- ja elinkeinotoimisto, joiden kanssa yhteistyössä tunnistetaan henkilöt, jotka ovat halukkaita opiskelemaan uudenlaisessa oppimisympäristössä. 5.5 Mitkä ovat hankkeen välilliset kohderyhmät? Välillisiä kohderyhmiä ovat työttömät työelämän ulkopuolella olevat nuoret ja aikuiset, joiden työllistymisen tueksi tarvitaan uutta osaamista ja koulutusta.

4 4 (9) Välillisenä kohderyhmänä voi olla myös yritykset, jotka eivät osallistu esiselvityshankkeeseen resurssien puutteen vuoksi, mutta tarvitsevat jatkossa koulutettua työvoimaa. Näiden lisäksi välillisenä kohteena voidaan pitää vastaava tyyppisiä hankkeita, joiden kanssa pyritään tekemään yhteistyötä esiselvityksen aikana. 6 Toteutus ja tulokset 6.1 Mitkä ovat hankkeen konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Esiselvityksen aikana luodaan rakenteet ja pohja opinnollistamisen toteuttamiseksi työpajoilla (nuorten työpaja Hanslankarit sekä työpalvelukeskus Miilu) ja mahdollisesti muutamia alueen yrityksiä. Hankkeen aikana kartoitetaan myös kunnan yksiköiden mahdollisuudet tarjota oppimispaikkoja. Selvityksessä selvitetään systemaattisesti yrityksien työvoimatarpeet ja työntekijöiden osaamisen tarve jalkautumalla yrityksiin sekä tekemällä yhteistyötä kunnan elinkeinopalvelujen kanssa. Työpajoilla aloitetaan työprosessienkuvaus, joita peilataan kunkin alan opetussuunnitelman tavoitteisiin. Prosessienkuvaus tehdään yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Esiselvityksen aikana luodaan realistinen näkemys kohderyhmästä ja määrästä jonka tarpeisiin suunniteltu uusi oppimisympäristö vastaa. Tämä kartoitustyö tehdään yhteistyössä eri verkostojen (te-palvelut ym.) kanssa jotka vastaavat koulutuksiin ohjauksesta. Esiselvityksen tulisi olla tarkka ja realistinen, jotta osataan varsinainen hanke resursoida oikein ja pystytään vastaamaan yritysten työvoimatarpeeseen sekä osataan valita ne ammattialat, joiden ympärille opinnollistamista ja muita opiskelumahdollisuuksia aletaan luoda. 6.2 Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan? Mitä lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia sillä on? Esiselvityshankkeen tuloksena syntyy realistinen kuvaus sekä kohderyhmästä että sen tarpeista ja yhteistyökumppaneiden (työnantajat)tavoitteista. Kuvaus kootaan raporttiin, jonka pohjalta päätetään ja täsmennetään varsinaisen kehittämishankkeen toteutustapa, sisältö ja resurssit. 6.3 Miten hakemuksen kohteena olevaa toimintaa jatketaan ja tuloksia sekä kokemuksia hyödynnetään hankkeen päättymisen jälkeen? Esiselvityksessä saatua tietoa käytetään pohjana varsinaiselle hankehakemukselle. 7 Kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman tiivistelmä Hankkeelle haetaan ennakkoa Kyllä ý Ei Kustannusmalli Kertakorvaus (lump sum) A Hankkeen kustannukset ja rahoitus Kustannukset Yhteensä 1 Palkkakustannukset Ostopalvelut Muut kustannukset 0 4 Flat rate Kustannukset yhteensä Tulot 0 Nettokustannukset yhteensä Kustannusarvio yhteensä Rahoitus Yhteensä Osuus nettokustannuksista (%) 1 Haettava ESR- ja valtion rahoitus Kuntien rahoitus Muu julkinen rahoitus Yksityinen rahoitus 0 0 Rahoitus yhteensä Rahoitussuunnitelma yhteensä Muilta rahoittajilta haettu rahoitus

5 5 (9) 8.1 Mitä sitovia sopimuksia tai aiesopimuksia on rahoitussuunnitelmassa esitetyistä muun julkisen rahoituksen, kuntarahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuuksista (ml. omarahoitusosuus)? Suomussalmen kunnan omarahoitus 20% 7419 :a 8.2 Onko hankkeeseen haettu tai ollaanko hakemassa rahoitusta muilta rahoittajilta? Mistä ja milloin rahoitusta on haettu? Kuinka paljon rahoitusta on haettu tai myönnetty? Muita rahoituksia ei ole haettu. 9 Yhteydet muihin hankkeisiin 9.1 Mihin muihin Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelmasta rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit.) HIIOP -Opinnollistetut työpajat, Kemi(Hankekoodi: S20258). Hankkeessa kehitetään opinnollistamisen mallia työpajoille. Into itsenäistyvät nuoret työelämään ja opiskeluun hanke, Savonlinna(Hankekoodi: S20288). Hankkeessa opinnollistaminen ja opintoihin tukeminen ovat keskiössä. Hyvä arki - osaamisen ja osallisuuden lisääminen ja opinnollistamispolkujen kautta kohti työelämää siirtyminen, Kuhmo(Hankekoodi: S20765). Hankkeessa kehitetään opinnollistamista pitkäaikaistyöttömien työllistymisen edistämiseksi. Sosiaalisen osallisuuden ja työllisyyden kehittäminen, Suomussalmi (Hankekoodi: S20552). Hankkeen kohderyhmänä ovat työikäiset, työelämän ulkopuolella olevat henkilöt, joiden osaamisen kehittämiseksi opinnollistamista voisi yhtenä keinona mahdollisesti käyttää. 9.2 Mihin muista rahoituslähteistä rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit, jos niitä on.) Tällä hetkellä ei ole tiedossa muita hankkeita. Esiselvityksen aikana on tarkoitus tutustua kenttään laajemmin. 10 Maantieteellinen kohdealue ý Hankkeen toiminta kohdistuu yhden maakunnan alueelle Maakunnat Kainuu Seutukunnat Kehys-Kainuun Kunnat Suomussalmi Hankkeen toiminta kohdistuu usean maakunnan alueelle Hankkeen toiminta on valtakunnallista Jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa, mikä on toteutuspaikan osoite? Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka 11 Hakijan osaaminen, hankkeen riskiarviointi ja ohjausryhmä 11.1 Minkälainen on hakijan osaaminen ja kokemus hankkeiden toteuttamisesta ja hankesuunnitelman mukaisesta sisällöllisestä teemasta? Suomussalmen kuntastrategian toiminta-ajatus kuuluu: Suomussalmen kunta järjestää laadukkaita, hyvinvointia edistäviä palveluja ja luo edellytyksiä elinvoimaiselle toimintaympäristölle ja yritystoiminnalle, jotta kuntalaiset saavuttavat mahdollisimman hyvän ja turvallisen elämän. Suomussalmen kunnan hyvinvointisuunnitelman yksi painopiste on 'Elinvoima, työllisyys ja osaaminen', jossa tavoitteena on kuntalaisten työmahdollisuuksien parantaminen ja työllisyyden hoitaminen sekä koulutustason nostaminen. Nyt haettavalla hankkeella vastataan kaikkiin näihin kolmeen tavoitteeseen.

6 6 (9) Suomussalmen kunnassa toimii kaksi tukityöllistämiseen perustettua työpajaa: Työpaja Hanslankarit, joka työllistää alle 29-vuotiaita nuoria, ja työpalvelukeskus Miilu, jossa työllistetään pitkään työttömänä olleita henkilöitä sekä velvoitetyöllistettyjä. Miilu ja Hanslankarit toimivat myös kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden työtoimintapaikkana sekä ottavat vastaan työkokeiluun osallistuvia ja harjoittelijoita. Hanslankarien yhteydessä toimii starttipaja niille nuorille, joilla ei ole valmiutta esimerkiksi kuntouttavaan työtoimintaan. Etsivän nuorisotyön tilat sijaitsevat fyysisesti Hanslankarien tiloissa. Tällä hetkellä Suomussalmen kunta hallinnoi ESR:n ja kunnan rahoittamaa sosiaalisen osallisuuden ja työllisyyden kehittämishanketta, jonka toiminta-aika on Hanke on TL 5:n hanke ja sen tavoitteena on osallisuuden vahvistaminen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy. Hanke toimii työpalvelukeskus Miilun tiloissa. Siinä hyödynnetään menetelminä taide- ja luontolähtöistä toimintaa asiakkaiden kanssa, joiden työ- ja toimintakyky eivät riitä työllistymiseen. Hankkeeseen on ohjautunut asiakkaita lähinnä sosiaalitoimen ja TYP:n kautta. Aikaisemmin Suomussalmen kunnassa on toteutettu useita työllistämishankkeita, joista viimeisimpänä Talas-hanke. Talas-hanke toteutettiin Ylä-Kainuussa on välisenä aikana. Se oli ESR-rahoitteinen Suomussalmen kunnan hallinnoima työllisyydenhoidon kehittämishanke, jonka tavoitteena oli luoda pohja sosiaaliselle yrittäjyydelle sekä pysyvälle ja kehittyvälle työhönvalmennuksen toimintamallille integroimalla eri toimijat kuten työhallinto, sosiaalitoimi ja hankkeet toimivaksi kokonaisuudeksi. Hankkeen kohderyhmänä olivat vaikeasti työllistyvät, maahanmuuttajat, vajaakuntoiset ja syrjäytymisvaarassa olevat nuoret sekä työnantajat, joista erityisesti yritykset. Tavoitteena oli vahvistaa kohderyhmään kuuluvien henkilöiden toiminta- ja työkykyä lisäämällä työelämään ja yhteiskuntaan osallistumista tukevaa toimintaa ja kehittää välityömarkkinoiden toimintaa sekä yritys- ja yhdistystyötä. Talas-hankkeen aikana ei sosiaalisen yritystoiminnan mallia otettu käyttöön. Hankkeen kesto oli liian lyhyt, jotta kannattavuudesta olisi saatu riittävästi näyttöä ja projektissa keskityttiin työhönvalmennukseen. Talas-hankkeesta saatujen myönteisten tulosten perusteella Suomussalmen kunta käynnisti pysyvän työpajatoiminnan. Työpalvelukeskus Miilu toimii edelleen ja tarjoaa työtä pitkään työttömänä olleille, kuntouttavassa työtoiminnassa oleville ja velvoitetyöllistetyille. Tukityöllistettyjä työpalvelukeskus Miilussa on ollut keskimäärin 60 vuodessa. Kainuun maakunta -kuntayhtymällä oli kolme sosiaalisen vahvistamisen kehittämishanketta, joissa Suomussalmi oli kuntayhtymän jäsenenä mukana. Kaira-hanke (Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen, ) etsi keinoja rakenteellisen työttömyyden vähentämiseksi ja kehitti välityömarkkinoita kainuulaisiin kuntiin. KaiTo -hankkeessa (Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke, ) luotiin malli työttömien terveystarkastuksille. Kuntouttavan työtoiminnan kehittämishankkeessa luotiin kainuulainen palveluohjaukseen perustuva kuntouttavan työtoiminnan toimintamalli. Toiminta jatkuu Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän aikuissosiaalityön alla. Näiden hankkeiden aikana saatuja tietoja ja kokemuksia hyödynnetään myös tämän hankkeen suunnittelussa ja toiminnassa Minkälaisia riskejä hankkeen toteuttamiseen liittyy ja miten riskejä hallitaan? Riski Yritykset eivät sitoudu toimintaan Yritykset ja työyhteisöt kokevat opinnollistamisen liian työläänä eivätkä tarjoa paikkoja asiakkaille Kohderyhmä ei motivoidu mukaan toimintaan Työpajojen ohjaajat kokevat opinnollistamisen työlääksi eivätkä sitoudu tukemaan sitä osana työtään Työpajoilta ja muista työyhteisöistä ei löydetä tarpeeksi opinnollistamiseen soveltuvia työympäristöjä Toimenpiteet riskin toteutumisen todennäköisyyden pienentämiseksi Esiselvityksen aikana tehdään tiivistä yhteistyötä sekä yrittäjäjärjestöjen mutta myös yksittäisten yritysten kanssa. Yritykset pääsevät suunnittelemaan varsinaista hanketta alusta asti. Esiselvityksessä luodaan palvelumalli, jossa minimoidaan oppijoiden aiheuttama ylimääräinen työ (esim. byrokratia, henkilökohtainen ohjaus) Esiselvityksessä kartoitetaan realistisesti kohderyhmän koko ja erilaiset joustavat mahdollisuudet olla mukana varsinaisessa hankeessa, jotta mukaan voidaan ottaa mahdollisimman erilaisia asiakkaita Esiselvityksen aikana jo osallistetaan ohjaajat sekä varsinaisen hankkeen että ohjaajille suunnattavan koulutuksen suunnitteluun, jotta ohjaajat sitoutuvat toimintamalliin Tiivistä yhteistyötä tehdään KAOn ja muiden oppilaitosten kanssa, jotta mahdollisimman moni työskentely-ympäristö saadaan vastaamaan tutkinnon tavoitteita

7 7 (9) 11.3 Esitys hankkeen ohjausryhmän kokoonpanoksi Esiselvityshankkeelle perustetaan valmistelua ohjaava ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimii kunnanhallituksen päätöksen mukaisesti hallintojohtaja Eija Väätäinen. Ohjausryhmässä ovat edustettuna keskeiset yhteistyötahot kuten työpajojen edustajat. Lisäksi hankkeen valmistelua seuraavat hallintojohtaja (työllistämisen näkökulma), sivistysjohtaja (opiskelunäkökulma) ja kunnanjohtaja (elinkeinopalveluiden näkökulma). 12 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantatiedoista 12.1 Hankkeeseen osallistuvien yritysten arvioitu lukumäärä Henkilöstömäärä Yritysten lukumäärä Mikroyritys 5 Pieni yritys 30 Keskisuuri yritys 5 Suuryritys Yhteensä Hankkeeseen osallistuvien henkilöiden lukumäärät hankkeen keston ajalta työmarkkina-aseman mukaan, naisten määrä eriteltynä 12.3 Osallistujien henkilökoulutus- ja henkilötyöpäivät koko hankkeen keston ajalta 12.4 Hankkeeseen osallistuvien alle 30-vuotiaiden, vuotiaiden ja yli 54-vuotiaiden koulutustausta, naisten määrä eriteltynä Työttömät (ml. pitkäaikaistyöttö mät) Yleissivistävässä / ammatillisessa koulutuksessa olevat Toimintalinja 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Työssä olevat (ml. yrittäjät) Työmarkkinoiden ulkopuolella olevat Yhteensä Alle 25-vuotiaita vuotiaita vuotiaita 0 Yli 54-vuotiaita 0 Yhteensä Joista naisia 0 Yhteensä Lähiopetuspäiviä Etäopetuspäiviä Tukityöllistämispäiviä Ohjaus- tai konsultointipäiviä Muita henkilötyöpäiviä Yhteensä 0 Erityistavoite 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

8 8 (9) Osallistujat ilman perusasteen (ISCED 1) koulutusta 12.5 Hankkeeseen osallistuvien opinto-ohjaajien, uraneuvojien ja muiden ohjauspalveluiden asiantuntijoiden lukumäärä, naisten määrä eriteltynä Alemman perusasteen (ISCED 1) ja ylemmän perusasteen (ISCED 2) koulutuksen suorittaneet Toimintalinja 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Keskiasteen (ISCED 3) tai keskiasteen jälkeisen (ISCED 4) koulutuksen suorittaneet Korkea-asteen koulutuksen (ISCED 5 to 8) suorittaneet Yhteensä Alle 30-vuotiaita vuotiaita 0 Yli 54-vuotiaita 0 Yhteensä joista naisia 0 Erityistavoite 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen Osallistuvat opinto-ohjaajat, uraneuvojat ja muut ohjauspalveluiden asiantuntijat joista naisia Yhteensä 13 Horisontaaliset periaatteet 13.1 Sukupuolten tasa-arvo Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta ý Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen) ý Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen ý 13.2 Kestävä kehitys Kyllä Ei Perustelu Esiselvityshankkeessa ei ole henkilöasiakkaita. Hankkeessa pyritään selvittämään työttömien/opintonsa keskeyttäneiden halukkuutta suorittaa tutkinto tai tutkinnon osia uudenlaisessa oppimisympäristössä. Tavoitteena on tunnistaa tuen tarve ja luoda toimintaympäristö yksilöllisten opinnollistamispolkujen tarjoamiseksi. Selvitystyö tehdään yhteistyössä te-palvelujen kanssa. Selvityksen sisältö ei ole sidoksissa sukupuoleen. Esiselvityshankeessa selvitetään uudenlaisen oppimisympäristön mahdollisuudet (huomioiden mm. digioppimismahdollisuudet) ja sellainen toteuttamista, jolla vahvistaa työelämänvalmiuksien parantamista ja osaamisen lisäämistä riippumatta siitä, onko paikkakunnalla koulutusta tai ei. Esiselvityshankkeessa ei ole suoranaisesti henkilöasiakkaita eikä se ole sidoksissa sukupuoleen. Työttömyys tai osaamisen vaje määrittää henkilömäärän ja kohderyhmän, joka tulee kartoituksessa esille mahdollisena tulevana opiskelijana. Esiselvityshankkeessa ei ole henkilöasiakkaita. Esiselvityksen sisältö ei ole sidoksissa sukupuoleen vaan koulutustarpeeseen.

9 9 (9) Vaikutuksen kohde Ekologinen kestävyys Luonnonvarojen käytön kestävyys Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) Natura ohjelman kohteet Taloudellinen kestävyys Materiaalit ja jätteet Uusiutuvien energialähteiden käyttö 14 Liitteet Välitön vaikutus Vaikutusaste Välillinen vaikutus Perustelu Hankkeessa kartoitetaan yritysten tämänhetkiset ja tulevat työntekijätarpeet, jotta asiakkaiden osaamista voidaan kehittää kestävästi alueen Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 elinkeinorakennetta tukien ja sen kehityksen 5 suuntaisesti. Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 Hankkeessa luodaan uudenlainen oppimisen malli, jonka tuloksena syntyy pysyvä rakenne 10 työpajoille ja muihin työyhteisöihin. Liikkuminen ja logistiikka Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus Hyvinvoinnin edistäminen 7 Kouluttautuminen vaikuttaa osallistujien hyvinvointiin ja välillisesti myös heidän 6 lähipiirinsä hyvinvointiin. Tasa-arvon edistäminen 5 Hankkeella edistetään koulutuksellista tasaarvoa luomalla koulutusmahdollisuuksia omalle paikkakunnalle ja henkilöille, joille teoriapainotteinen opiskelu ei ole ensisijainen 5 tapa oppia. Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 Hankkeeseen voivat osallistua kaikki yhteiskunnalliseen asemaan tai kulttuuritaustaan 3 katsomatta. Kulttuuriympäristö Ympäristöosaaminen Kunnanhallituksen päätös Talentti esiselvityshanke Hakija vakuuttaa tässä hakemuksessa ja sen liitteissä antamansa tiedot oikeiksi. Viranomaisella on oikeus tarkastaa hakijaa koskevat verovelkatiedot, arvonlisäverovelvollisuutta koskevat tiedot sekä muut tarvittavat toiselta viranomaiselta saatavat tiedot, joilla voi olla vaikutusta rahoituksen myöntämiseen. Yhteishankkeessa tarkastusoikeus koskee kaikkia hakijoita ja tuen siirto menettelyssä hakijan lisäksi kaikkia tuen siirronsaajia. Päiväys ja hakijaorganisaation sähköinen allekirjoitus Eija Irene Väätäinen Hallintojohtaja (Allekirjoitettu sähköisesti vahvalla Katso-tunnistautumisella)