Kunnan nimi. Sijaintikunta Lahti. Postitoimipaikka Lahti. Postitoimipaikka Lahti. Toimilupatiedot (yksityiset sosiaalipalvelut)

Transkriptio

1 SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Palvelumuoto ja asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan Psykososiaalinen kuntoutus: - Oskun päivä- ja ryhmätoiminta - Tukipisteen matalan kynnyksen anonyymi keskusteluapu - Kuntoutusohjaus ja tuettu asuminen - Psykofyysinen fysioterapia ja liikunta Kunta Kunnan nimi Sijaintikunta Lahti Mielenterveys- ja päihdekuntoutujat Sijaintikunnan yhteystiedot Palvelujen tuottajan virallinen nimi Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö sr Toimintayksikön nimi Psykososiaalinen kuntoutus Toimintayksikön postiosoite Vesijärvenkatu 15, 4 krs Postinumero Toiminnasta vastaavan henkilön nimi Eija Koivuniemi toiminnanjohtaja Postiosoite Vesijärvenkatu 15, 4. krs Postinumero Sähköposti eija.koivuniemi@phsps.fi Postitoimipaikka Lahti Postitoimipaikka Lahti Palvelujen tuottajan Y-tunnus Puhelin Aluehallintoviraston/Valviran luvan myöntämisajankohta (yksityiset ympärivuorokautista toimintaa harjoittavat yksiköt) Kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta ajankohta Vastuuvakuutuksen voimassaolo (todennettava pyydettäessä) Voimassa Toimilupatiedot (yksityiset sosiaalipalvelut) Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut) Muutosluvan myöntämisen ajankohta myönnetty yks.terv.huollon muutoslupa koskien fysioterapia palveluja Aluehallintoviraston rekisteröintipäätös ajankohta avi21u1 1/20

2 2. TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET Toiminta-ajatus Säätiön tarkoituksena on edistää mielenterveyttä ja tukea sekä kehittää mielenterveys- ja päihdetyötä. Säätiön tarkoituksena on myös osallistua uusien kuntouttavien toimintamuotojen kehittämiseen ja työskennellä avohoidossa olevien mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ja osallisuuden lisäämiseksi. Arvot ja toimintaperiaatteet Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrisen säätiön arvot ovat: OSALLISUUS, VASTUULLISUUS ja YHDENVERTAISUUS. Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö vahvistaa osallisuutta sekä edistää vastuullisuutta ja yhdenvertaisuutta omalla toiminnallaan. Käytännössä säätiö vahvistaa osallisuutta tukemalla asiakkaidensa oman elämän haltuunottoa. Vastuullisena toimijana säätiö edistää sekä asiakkaiden että henkilöstön osallistumista säätiön päätöksentekoon ja kantaa omasta toiminnastaan laaja-alaisesti sosiaalista vastuuta. Säätiön toimintaa ohjaavat keskeisesti kestävän kehityksen ja yhdenvertaisuuden periaatteet. Päivittämissuunnitelma Suunnitelma päivitetään vuoden välein toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä. 3. OMAVALVONNAN ORGANISOINTI, JOHTAMINEN JA VASTUUHENKILÖT Omavalvonnasta vastaavan organisaation johdon edustaja(t) ja tehtävät Eija Koivuniemi, toiminnanjohtaja Maria Korhonen, palvelujohtaja / palveluasuminen Virpi Penna, palvelujohtaja / psykososiaalinen kuntoutus Anu Toikka, henkilöstö- ja työhyvinvointipäällikkö Sami Metsäranta, kehittämispäällikkö Omavalvonnan vastuuhenkilön yhteystiedot ja tehtävät Virpi Penna Psykososiaalinen kuntoutuksen palvelujohtaja Omavalvonnan suunnittelu- ja toimeenpanotyöryhmän jäsenet yksikössä (ammattinimikkeet) Palvelujohtaja Virpi Penna Osku, johtaja Jaana Häggman Tarja Mustonen, fysioterapeutti, tiiminvetäjä, psykofyysinen fysioterapia ja liikunta Arja Vuoristo, päihdetyöntekijä, tiiminvetäjä, Kuntoutusohjaus ja tuettu asuminen Marja Juutinen, ohjaaja, tiiminvetäjä, Osku avi21u1 2/20

3 Henkilöstön osallistuminen omavalvonnan toteuttamiseen: (voi olla osana toimintayksikön perehdytyssuunnitelmaa) Suunnitelma henkilöstön ja opiskelijoiden perehdyttämisestä ja kouluttamisesta omavalvonnan suunnitteluun ja toteuttamiseen Omavalvonnan toteuttaminen on osa perehdytysohjelmaa. Katso perehdytysohjelma 4. ASIAKKAAN JA OMAISTEN OSALLISTUMINEN JA ASIAKASPALAUTE Kuvaus asiakaspalautteen hankinnasta (Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan menettelyt, joilla asiakkailta ja omaisilta kerätään palautetta, miten asiakaspalautteita käsitellään ja miten sitä käytetään hyväksi toimintaa kehitettäessä) Koko psykososiaalista kuntoutusta koskeva asiakastyytyväisyyskysely laaditaan ja kerätään vähintään kerran vuodessa (keväällä 2017). Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset käsitellään säätiön johtoryhmässä sekä psykososiaalisen kuntoutuksen tiimeissä. Kuvaus asiakaspalautteiden käsittelystä yksikössä/palvelutoiminnassa Asiakkaiden palautelaatikkoon antama palaute käydään läpi kuukauden lopussa. Tukipisteen yhteiskokouksissa asiakkaat keskustelevat säätiön palveluista käyttäjän näkökulmasta. Käsitellyt asiat kirjataan ja toivotut muutokset tai kehittämisehdotukset viestitetään yksikön vastaavalle. Asiakaskyselyjen palaute käsitellään työyhteisössä esimiehen ja palvelujohtajan kanssa. Kuvaus asiakaspalautteen käytöstä toiminnan kehittämisessä Saadun palautteen pohjalta henkilöstö yhdessä asiakkaiden kanssa laatii yhteistyössä yksikön vastaavan kanssa suunnitelman tarvittavista toimenpiteistä, niiden toteutumisesta ja seurannasta. Suunnitelma asiakaspalautejärjestelmän kehittämiseksi Syksyllä 2017 aloitetaan säätiön laatujärjestelmää päivittäminen uuteen laatuviitekehykseen. Samassa yhteydessä säätiön asiakaspalautejärjestelmää uudistetaan viitekehyksen vaatimalla tavalla. 5. RISKIEN JA EPÄKOHTIEN TUNNISTAMINEN JA KORJAAVAT TOIMENPITEET Tästä kokonaisuudesta laaditaan toimintayksikön sisäiseen käyttöön eri osa-alueita koskevat asiakirjat, joissa sovitaan suunnitelmat ja aikataulut todettujen puutteiden ja haittatapahtumien korjaavista toimenpiteistä. Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan kuvaus menettelystä haittatapahtumien ehkäisemiseksi sekä haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden kirjaamisesta, käsittelystä ja tiedottamisesta Kuvaus menettelystä, jolla riskit, kriittiset työvaiheet ja vaaratilanteet tunnistetaan ennakoivasti Toimintayksikössä on tehty riskien ja vaarojen arviointikartoitus yhteistyössä Mehiläisen työterveyden ja Vakuutusyhtiö LähiTapiolan kanssa. Riskien arviointikartoitus tehdään vuosittain ja sen pohjalta tehdään vaadittavat toimenpiteet. Työn psyykkisten ja sosiaalisten kuormitustekijöiden arviointi on tehty yksikössä 02/14. Arviointi toistetaan 1-2 vuoden väliajoin. Yksikössä järjestetään vähintään kerran vuodessa turvallisuuskävely. Tällöin kerrataan yksikön turvallisuussuunnitelma ja hälytysjärjestelmien käyttö. Yksikössä tehdään poistumis- ja pelastussuunnitelma, mikä toimitetaan alueen paloviranomaisille. Uudet työntekijät ja opiskelijat perhedytetään yksikön turvallisuusohjeisiin ja laitteisiin. Yksikön turvallisuusvastaavana Oskussa (Vesijärvenkatu 15, 01 krs) toimii Kari Kallionpää (varalla Juha Pietilä), joka vastaa turvallisuussuunnitelman mukaisista testauksista ja informoi avi21u1 3/20

4 havaitsemansa puutteet, epäkohdat ja riskitekijät esimiehelleen. Ensiapuvastaavana toimii Sami Roponen, joka vastaa ensiapuvälineiden riittävyydestä, ensiapupisteiden merkkaamisesta ja ensiapuasioissa opastamisesta. Tuetun asumisen ja kuntoutusohjauksen sekä psykofyysisen fysioterapian ja liikunnan osalta (Vesijärvenkatu 15, 4 Krs) turvallisuusvastaavana toimii Antti Raita ja ensiapuvastaavana Tanja Aronen. Henkilökunta käy säännöllisesti ja vähintään kolmen vuoden välein ensiapukoulutuksessa sekä alkusammutuskoulutuksessa. Kuvaus menettelystä, jolla läheltä piti -tilanteet ja havaitut epäkohdat käsitellään Käytössämme on tapahtumailmoituslomake, joka täytetään tapaturman tai läheltä- piti tilanteen sattuessa. Tapahtumailmoitus toimitetaan esimiehelle ja se käsitellään mahdollisimman pian henkilöstön kanssa. Ilmoituslomakkeen avulla voi tehdä myös turvallisuushuomion tai turvallisuusaloitteen. Säätiöllä on käytössä kriisiavun järjestämismalli, jonka mukaan kriisitilanteissa toimitaan. Malli on nähtävillä yksiköissä ja säätiön intranetissa. Tapahtumailmoituslomakkeet toimitetaan esimiehen kautta työhyvinvointipäällikölle (Anu Toikka). Kuvaus menettelystä, jolla todetut epäkohdat korjataan Tapahtumailmoitukset käsitellään henkilöstön kanssa esimiehen johdolla sekä työsuojelutoimikunnassa, joka antaa tarvittaessa omat korjausehdotuksensa asiassa. Työprosesseja tarkastellaan riskien osalta ja korjataan tarvittaessa. Tarvittavat epäkohdat korjataan tilanteen vaativalla tavalla ja tarvittaessa yhteistyössä paikallisen palo- ja pelastustoimen, työsuojeluviranomaisen, työsuojelutoimikunnan, työterveyshuollon tmv. toimijoiden kanssa. Tarvittaessa laaditaan henkilökunnalle ja asiakkaille toimintaohjeet epäkohtien poistamiseksi. Työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu tekevät vuosittain työpaikkakäynnit ja selvittävät mahdolliset työpaikan turvallisuusriskit ja epäkohdat. Kuvaus siitä, miten korjaavista toimenpiteistä tiedotetaan henkilöstölle ja tarvittaessa yhteistyötahoille Epäkohdista informoidaan henkilöstöpalavereissa ja kirjataan toimintaohjeet yksikön omaan perehdytyskansioon. Yhteistyötahoille toimenpiteistä ilmoitetaan aina suullisesti tai kirjallisesti. Lisätietoa tästä muun muassa STM:n julkaisuja 2011:15: Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon johdolle ja turvallisuussuunnittelijoille: 6. HENKILÖSTÖ Kuvaus henkilöstön määrästä, mitoituksesta ja rakenteesta; ammatillinen ja avustava henkilöstö (otetaan huomioon päivähoitoja lastensuojelulain, sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuslain, valvontaohjelmien säädökset) Toisen asteen koulutus: 2 lähihoitajaa 2 muu terveydenhuollon ammattihenkilö (mieleisairaanhoitaja ja mielenterveyshoitaja) 1 muuta kouluasteen tutkinnon suorittanutta (päihdetyöntutkinto) Yhteensä 5 AMK/opistoaste: 5 sosiaalialan koulutuksen saanutta (Sosionomi AMK) 7 muu terveydenhuollon ammattihenkilöä (2 toimintaterapeuttia, 2 psykofyysistä fysioterapeuttia, 2 sairaanhoitajaa ja 1 terveydenhoitaja) 3 muut (2 liikunnanohjaajaa (AMK) ja 1 artenomi (AMK)) avi21u1 4/20

5 2 hallintohenkilöt (Sosionomi AMK (psykososiaalisen kuntoutuksen palvelujohtaja) ja 1 sosiaalikasvattajan tutkinnon suorittanut (Oskun johtaja/esimies) Yhteensä 17 Henkilökunnan määrä henkilötyövuosina yhteensä 22 Kuvaus henkilöstön rekrytoinnin periaatteista (hakumenettelyn avoimuus, kelpoisuuden varmistaminen, lastensuojelussa rikosrekisterin tarkistaminen, sijaisten hankintamenettelyt jne.) 1. Tehtävänkuvan ja valintakriteerien määrittäminen. Johtoryhmä ja palvelujohtaja määrittelevät mistä tehtävään valittava henkilö vastaa ja mitkä osaamis- ja ominaisuusvaatimukset ovat tehtävässä menestymisen näkökulmasta tärkeimpiä. 2. Hakuilmoitus ja hankintakanavien valinta. Keskeistä tehtävään sopivan hakijakohderyhmän tavoittaminen sopivien hankintakanavien kautta. Yleisemmin käytössä olevat hankintakanavat ovat mol.fi ja lehtihakuilmoitukset. Avoimena olevista vakansseista informoidaan myös säätiön internetsivuilla. 3. Hakuaika ja tiedusteluihin vastaaminen.tiedusteluihin vastaaminen on tehtävästä informoinnin lisäksi esimiehelle hyvä mahdollisuus saada tarkempaa kuvaa hakijoista. Tiedusteluihin vastaajan tiedot ilmoitetaan hakuilmoituksessa. 4. Hakemusten käsittely. Valintakriteerien perusteella potentiaalisimpien hakemusten määrittely tapahtuu esimiehen toimesta. Esimies tekee hakijoista koosteen ja prosessijohtaja/ johtoryhmän jäsen osallistuu tässä vaiheessa hakemusten käsittelyyn ja haastateltavien valintaan. 5. Rekrytoinnin luotettavuutta lisäävät henkilötodistuksen, koulutus- ja työtodistusten tarkistus sekä hakijan luvalla tapahtuva taustatietojen kysely aiemmista työpaikoista. 6. Valintapäätös tehdään perustellusti, ennalta määriteltyjen kriteerien mukaisesti. Kaikille hakijoille tiedotetaan rekrytoinnin päättymisestä joko kirjallisesti tai puhelimitse. Mikäli ei tarpeeksi hyviä hakijoita ole, rekrytointiprosessi käynnistyy uudelleen. 7. Perehdyttäminen alkaa jo rekrytointivaiheessa. Hyvin hoidetulla perehdyttämisellä tehostetaan työntekijän sopeutumista säätiöön ja suoriutumista uudessa työssään. Katso perehdytyssuunnitelma. Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä: (suositellaan laadittavaksi henkilöstön perehdyttämissuunnitelma, ks. myös kohta 3.) Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrisen säätiön tavoitteena on, että säätiön henkilökunta on osaavaa, työtään jatkuvasti kehittävää, yhteistyökykyistä ja yhteistyöhaluista. Hyvä perehdytys on keino tukea tavoitteeseen pääsyä. Hyvän perehdytyksen avulla säätiön uusia työntekijöitä autetaan perehtymään tehtäväänsä, työyksikköönsä ja säätiöön, sen toimintakulttuuriin, turvallisiin työtapoihin ja eettisiin periaatteisiin. Uusille työntekijöille järjestetään yleisperehdytystilaisuudet 1-2 krt vuodessa. Lyhytaikaisten sijaisten perehdytys tapahtuu toimintayksikössä heitä varten erikseen suunnitellun mallin mukaisesti. Toimintayksikön esimies on vastuussa yksikköön perehdyttämisestä. Yksilöllinen perehdytysohjelma liittyy henkilön tehtäviin säätiössä, yleiseen työkokemukseen ja koulutukseen. Lisäksi kullekin uudelle työntekijälle määritellään lähiperehdyttäjä. Erityistyöntekijät perehdyttävät tarvittaessa omaan alueeseensa. Uudella työntekijällä on myös vastuu perehtymisestä, vastuu siitä, että hän ottaa oma-aloitteisesti avi21u1 5/20

6 esille, mikäli hän ei ole ymmärtänyt työtehtävää tai työkäytäntöä. Perehdytysohjelma Perehdytysohjelman tavoitteena on saavuttaa organisaatiossa yhtenäiset perehdytyskäytännöt. Tarkoitus on, että jokainen säätiön työntekijä tulee kohdelluksi tasavertaisesti. Perehdytysohjelma muodostuu seuraavista perehdytyksen portaista 1. Rekrytointivaiheen perehdytys 2. Yleisperehdytystilaisuus 3. Toimintayksikköön perehdytys 4. Yksilöllinen perehdytys 5. Mahdollisuus kerrata asioita non stop 1. Rekrytointivaiheen perehdytys Työhön perehdyttäminen alkaa työhöntulohaastattelussa; haastattelija antaa hakijalle kuvauksen työn luonteesta, työryhmän koosta, työpaikan sijainnista, työajoista, suojavaateasioista, palkasta, kokemuslisien laskennasta ja työn suunnitellusta aloitusajankohdasta. Työhöntulolomakkeen täyttö ohjaa osaltaan, että tärkeät asiat keskustellaan läpi. 2. Yleisperehdytystilaisuus Yleisperehdytystilaisuus suunnitellaan ja toteutetaan samanlaisena ja samansisältöisenä kaikille ammattiryhmille. Perehdytysmateriaali päivitetään vuosittain. Tilaisuudessa käydään läpi kaikille yhteinen perehdytysmateriaali. Esimiehet vastaavat siitä, että henkilökunta voi osallistua yleisperehdytykseen työajallaan. 3. Toimintayksikköön perehdytys Yksikön esimies vastaa yksikkökohtaisesta perehdytyksestä ja yksikkökohtaisesta perehdytysmateriaalista. 4. Tarvittava yksilöllinen lisäperehdytys Yksikön esimies arvioi yhdessä työntekijän kanssa mahdollisesti tarvittavasta erillisestä lisäperehdytyksestä. 5. Mahdollisuus kerrata asioita non stop Asiat ja käytännöt muuttuvat. Yksikön esimies arvioi kehityskeskustelussa tai muussa tilanteessa yhdessä työntekijän kanssa työsuhteen keston aikana mahdollisesti tarvittavasta kertauksesta. Perehdytysohjelman sisällön tarkistus ja päivitys Perehdytysohjelma tarkistetaan aina vuoden ensimmäisessä johtoryhmän palaverissa, jolloin sovitaan myös sen vuoden yleisperehdytystilaisuudet. Perehdytysohjelma liitteenä. avi21u1 6/20

7 Kuvaus henkilökunnan ammattitaidon ja työhyvinvoinnin ylläpitämisestä ja osaamisen johtamisesta (esim. täydennyskoulutussuunnittelu- ja seurantamenettelyt, sairauspoissaolojen seuranta, osaamisen, ammattitaidon ja sen kehittymisen seuranta, kehityskeskustelut) (suositellaan laadittavaksi henkilöstön täydennyskoulutussuunnitelma) Kehityskeskustelut ovat olennainen osa johtamis- ja täydennyskoulutusjärjestelmää. Yksilökohtaiset kehityskeskustelut käydään säännöllisesti kerran vuodessa tai esimiesalaisviikkovartein ja tiimikehityskeskustelut (tiimivalmennus) vähintään kerran vuodessa. Kehityskeskusteluissa esiintulevat koulutustarpeet muodostavat osan täydennyskoulutussuunnitelmasta. Toimintasuunnitelmakausille määritellään toiminnan kehittämisalueet. Johtoryhmä ja esimiehet linjaavat vuosittain koulutussuunnitelmassa millaista osaamista tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan. Koulutussuunnitelma laaditaan vuosittain. Koulutussuunnitelma liitteenä. Työhyvinvoinnista huolehditaan yhteistyössä Mehiläisen työterveyshuollon kanssa. Työterveyshuollon työpaikkaselvitys tehdään 3-5- vuoden välein. Työpaikkaselvityksen avulla työterveyshuolto ja työsuojeluhenkilöstö arvioi ja seuraa työolojen ja työmenetelmien turvallisuutta ja terveysvaikutuksia. Työpaikkaselvitys tehdään työterveyshuoltoa aloitettaessa, toimintasuunnitelmaa päivitettäessä, merkittäviä muutoksia suunniteltaessa ja niiden toteutumista arvioitaessa. Työkykyä ylläpitävän toiminnan tavoitteeena on henkilöstön työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen työuran kaikissa vaiheissa. Työkyvyn ylläpitämisen keinoin pyrimme vähentämään ja ehkäisemään ennalta sairauspoissaoloja. Työterveysyhteisötyön tavoitteena on työyhteisön työhyvinvoinnin seuranta ja tukeminen etenkin työn sujuvuuden ja psykososiaalisten kuormitustekijöiden osalta. Työyhteisön tukemiseen ongelmatilanteissa kuuluu psykologin konsultointimahdollisuus, toimintamallien luominen ongelmatilanteisiin ja esimiestyön tukeminen työnohjauksen avulla. Terveystarkastusten tavoitteena on työntekijöiden terveyden ja työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen vaikuttamalla työperäisiin ja elämäntapoihin perustuviin riskeihin. Menetelminä ovat työhöntulotarkastus koeajalla, määräaikaistarkastukset erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä, terveydenseurantatarkastus ikäryhmittäin ja vajaakuntoisen/osatyökykyisen työntekijän terveydentilan seurantatarkastus (työkyvyttömyyden uhka seuraavan viiden vuoden kuluessa). Työkykyongelmien arvioinnin ja seurannan tavoitteena on työkykyä uhkaavien tekijöiden varhainen tunnistaminen ja työssä selviytymisen tukeminen yksilöön, työhön, työyhteisöön ja työympäristöön kohdistuvin toimenpitein. Menetelminä TYÖkuntoon-malli, sairauspoissaolojen seuranta ja toimenpiteiden suunnittelu työterveyshuollossa, esimiesten, henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon yhteistyö, yhteistyö eläkevakuutusyhtiön, Kelan ja kuntoutuslaitosten kanssa, työterveyspsykologin, työfysioterapeutin ja muiden asiantuntijoiden arviointi- ja ohjaustoiminta sekä erikoislääkärikonsultaatiot. Sairauspoissaolojen seurantaa toteutetaan kaksi kertaa vuodessa tapahtuvalla tunnuslukujen katsauksella yhteistyössä Mehiläisen työterveyshuollon kanssa. Samalla seurataan toiminnan ja kustannusten kehitystä ja kartoitetaan muita yhteistyötarpeita. Säätiössä hälytysrajoiksi sairauspoissaoloille on sovittu yli 10 pv kestänyt yksittäinen sairausloma ja lyhyissä sairauspoissoloissa 3 erillistä sairauspoissaoloa puolen vuodenaikana. Esimies keskustelee työntekijän kanssa ja täyttää puheeksiotto-lomakkeen. Työhyvinvointikysely toteutetaan keskimäärin joka toinen vuosi ja tarvittaessa useammin. esiintuleviin kehittämistarpeisiin vastataan yhteistyössä työsuojelutoimikunnan kanssa. avi21u1 7/20

8 Henkilöstöasioiden kehittämissuunnitelma Säätiöllä on henkilöstö- ja koulutussuunnitelma, joka päivitetään vuosittain. Päivittämisestä vastaavat henkilöstöpäällikkö ja toiminnanjohtaja yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa. 7. TOIMITILAT LAITTEET JA TARVIKKEET Omavalvontasuunnitelmaan laaditaan kuvaus toiminnassa käytettävistä tiloista ja niiden käytön periaatteista. Tilojen käytön periaatteissa kuvataan mm. asiakkaiden sijoittamiseen liittyvät käytännöt: mm. miten asiakkaat sijoitetaan huoneisiin, miten huolehditaan asiakkaiden yksityisyyden suojan toteutuminen tms. Kuvaus asiakkaiden henkilökohtaisessa käytössä olevat tilat (oma huone, huoneen koko, huonekalut jne.) Tuetussa asumisessa asiakkaat asuvat säätiön välivuokraamissa asunnoissa, joiden koko vaihtelee 23,5 ja 49 m2:n välillä. He hallinnoivat ja kalustavat itse vuokrasopimuksen ajan asuntonsa. Muissa säätiön psykososiaalisen kuntoutuksen palveluissa ei ole asiakkaiden käytössä henkilökohtaista tilaa. Kuvaus asiakkaiden yhteisessä käytössä olevista tiloista (ruokailutilojen toimivuus, harraste-, kuntoutus- ja toimintatilat, hygieniatilojen toimivuus, saunan käyttömahdollisuudet, jne.) Tuetussa asumisessa yhteiset toimitilat vaihtelevat sen mukaan missä tukiasunto sijaitsee. Lepolankatu 14b kiinteistössä on 33 tukiasuntoa ja siellä on myös yhteisölliseen toimintaan tarkoitettu toimitila. Jokaisella asukkaalla on mahdollisuus omaan saunavuoroon. Ryhmä- ja päivätoiminnan osalta käytössä on tiloja kahdessa kerroksessa (0. ja 4. kerroksessa). Harraste, kuntoutus- ja toimitilaa on 0. kerroksessa n. 755 m2 ja 4. kerroksessa n. 534 m2. Näihin tiloihin siältyy myös henkilöstön käyttöön varatut toimisto- ja työskentelytilat, jotka eivät ole asiakkaiden käytössä. Molemmissa kerroksissa voi lämmittää ja syödä omia eväitä. 0 krs:ssa voi keittää kahvia ja pestä astiat tiskikoneella. 4. kerroksen liikuntatiloissa on pukeutumistilat naisille ja miehille erikseen sekä yksi suihkutila. Kuvaus asiakkaiden yhteisöllisyyden toteutumisesta yksikössä toimitilojen näkökulmasta Yhteisöllisyyttä on mahdollisuus toteuttaa molemmissa kerroksissa. Kuvaus siivous, jäte- ja pyykkihuoltoa koskevista käytänteistä Siivoustyönohjaaja siivoaa 0 ja 4. kerroksen 1 x viikossa. Siivoukseen on laadittu siivoustyönsuunnitelma. Osa 0 kerroksen siivous, pyykki- ja jätehuoltoa toteutetaan työtoiminnan asiakastyönä työntekijän ohjauksessa. Tuetussa asumisessa siivous, jäte-ja pyykkihuolto toteutetaan kiinteistön ohjeiden mukaisesti. Asukkaat toteuttavat ne itse saaden ohjaajilta opastusta ja ohjeistusta. Kuvaus sisäilman laadunvarmistusmenettelyistä (kosteushaittojen toteamismenettelyt, sisäilman mittaukset, yhteistoiminta kiinteistönhuollon, terveydensuojeluviranomaisten kanssa, jne.) Tuetussa asumisessa asuntojen sisäilmaan ja kosteuteen liittyvät havainnot tehdään silmämääräisesti. Ohjaajien tai asukkaiden havaitsemien haittojen perusteella tehdään tarvittaessa mittauksia ja muita tarkempia selvityksiä. Kiinteistön huollosta vastaa kiinteistönomistaja yhteistyössä säätiön kiinteistönhuollon kanssa. avi21u1 8/20

9 Työpaikkakäynnit toteutuvat yhteistyössä Mehiläisen työterveyshuollon ja säätiön työsuojelun kanssa. Työpaikkaselvityskäynnit Mehiläisen työterveyshuollosta: Psykofyysinen fysioterapia ja liikunta: Työpaikkakäynnit 03/14 ja 04/14. Kuntoutusohjaus ja tuettu asuminen (Tukiasumistiimi): Työpaikkakäynnit 10/14 ja 11/14 Toimintakeskus Osku: Työpaikkakäynnit 03/14 ja 04/14. Lahden kaupungin Terveydensuojelu on antanut TsL:n 13 pykälän mukaisen kokoontumishuoneiston hyväksymistarkastuspäätöksen 0 ja 4 kerroksen toimitiloista Päätöksen tekijänä terveystarkastaja Miia Virolainen. Terveystarkastaja teki tarkastuskäynnin tiloihin ja uusintatarkastuksen Kuvaus yksikössä olevista terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista Terveydenhoitajalla on käytössä verenpainemittari ja verensokerimittari. Fysioterapeuteilla on käytössä sähköistetty hoitopöytä. Päihdetyöntekijällä on käytössä akupunktioneulat. Vastuuhenkilön yhteystiedot Tanja Aronen, terveydenhoitaja, EA- vastaava, Terveys- ja liikuntapalvelut p , tanja.aronen@phsps.fi Terveydenhuollon laitteella tarkoitetaan terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) 5 :n mukaisia hoitoon käytettäviä laitteita, joita ovat mm. sairaalasängyt, nostolaitteet, veren sokerin ja verenpaineen mittarit tms. Toiminnanharjoittajan velvollisuuksista on säädetty terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) :ssä sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston antamissa määräyksissä 4/2010. Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden aiheuttamista vaaratilanteista tehdään ilmoitus Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle. Omavalvontasuunnitelmassa toimintayksikölle nimetään ammattimaisesti käytettävien laitteiden ja tarvikkeiden turvallisuudesta vastaava henkilö, joka huolehtii vaaratilanteita koskevien ilmoitusten ja muiden laitteisiin liittyvien määräysten noudattamisesta. Linkki Valviran määräyksiin: Toimitiloja, laitteita ja tarvikkeita koskeva kehittämissuunnitelma Kaikkia laitteita, tarvikkeita yms. irtaimistoa hallinnoidaan kalusteluetteloseurannalla. Toimitilojen kehittämistarpeet katselmoidaan talousarvion ja toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä. 8. ASIAKASTURVALLISUUS Asiakasturvallisuuden kehittämiseksi laaditaan toimintasuunnitelma, jossa käsitellään välittömään asiakastyöhön liittyviä turvallisuuteen liittyviä riskejä Yksikön turvallisuussuunnittelusta ja turvallisuustoiminnasta vastaavan/vastaavien yhteystiedot Jaana Häggman, yksikön johtaja Virpi Penna, palvelujohtaja Anu Toikka, henkilöstöpäällikkö/ työsuojelupäällikkö, työntekijäturvallisuus Tuomo Hännikäinen, kiinteistöisäntä Kari Kallionpää (Juha Pietilä), 0 krs:n turvallisuusvastaava Antti Raita, 4 krs:n turvallisuusvastaava Kuvaus asiakasturvallisuuden varmistamisesta (kotiin annettavissa palveluissa, lastensuojelussa, vammais- ja ikäihmisten palveluissa olevat erityispiirteet huomioitava) Toimitiloista 0. kerroksessa on viisi poistumistietä: porraskäytävään (2 poistumisovea), portaiden kautta Vesijärvenkadulle, taka-/verstastilan kautta lastauslaiturille ja pääovi sisäpihan puolelle. Poistumisteiden luota tulee löytymään tilan pohjapiirros, mihin tullaan merkitsemään sammutusvälineistön ja ensiapupisteiden sijainnit. avi21u1 9/20

10 4. kerroksessa on neljä poistumistietä, joiden sijainnit ovat: - Rappukäytävään: sisääntuloaulan ovi ja käytävän ovi - Keittiön ikkuna, lavuaarin ja hellan kohdalla oleva ikkuna - Päätyaulassa sijaitsevan terveydenhoitajan huoneen ikkuna. Poistumistiet ovat merkitty asianmukaisin merkein. Yksiköissä järjestetään vuosittain palo- ja poistumistilannetta varten turvakävely tai harjoitus. Kävelyyn osallistuvat työntekijät (ja asiakkaat). Tehtävän toteuttaa turvallisasioihin nimetyt vastuuhenkilöt ( Kari Kallionpää/Juha Pietilä ja Antti Raita). Lisäksi jokaisen työntekijän tulee kaikissa toimissaan muistaa turvallisuusnäkökulma ja tiedostaa työpaikan riskit: sijoittuminen suhteessa asiakkaaseen, teräaseiden ja työvälineiden sijoittaminen, koneiden ja laitteiden toimivuus, yksityisyyden suoja ja rajaaminen, tilannetiedotus: omista toimista, menoista ja tilanteista tiedottaminen, kuuluvuus, näkyvyys, oman käyttäytymisen vaikutukset, peilinä toimiminen, salassapitovelvollisuus, tietosuoja ja dokumentointi. Tuetussa asumisessa asukkaat asuvat normaalissa vuokrasuhteessa. Asukasvalinnoissa pyrimme huomioimaan myös asukasturvallisuutta. Rauhalliseen kiinteistöön ei sijoiteta akuuttia päihdeongelmista kärsivää asukasta. Kolmessa kiinteistössä on ääni- tai kuvaohjattu ovisummeri. Kahdessa yksikössä on myös ovikamerat. Tuettuun asumiseen ja kuntoutusohjaukseen on laadittu yksintyöskentelyn ohje. Kuvaus yksikön valvontalaitteista ja niiden toimivuuden varmistamisesta Toimintakeskus Oskun tiloissa (0 krs) on automaattinen sprinklerijärjestelmä. Toimivuudesta ja testauksesta vastaa kiinteistön omistaja. Tilassa on myös tallentavat turvakamerat. Tallennuksen purkamisoikeus on nimetyillä henkilöillä ( Kari Kallionpää, Jaana Häggman ja Juha Pietilä). Turvakameran toimivuudesta vastaa Oskun johtaja Jaana Häggman. Oskun tiloissa (0 krs) on liiketunnistin/varashälytin. Laiteisto testaa itse itsensä säännöllisesti. Vikojen ilmetessä hälytyskeskukesta ollaan yhteydessä kiinteistöisäntä Tuomo Hännikäiseen. Tukispisteellä (0 krs) on käytössä turvapainikkeet, joita tulee käyttää työvuoron aikana. Painikkeita testataan kuukausittain ja tapahtuma kirjataan ylös. Tukipisteen aukioloaikoina ovet ovat lukittuna ja käytössä on ovikello ja turvakamera. Hälytyskeskukseen soitettaessa tarvitaan myös salassa pidettävä turvasana. Laite testaa itse itsensä säännöllisesti. Vikojen ilmetessä hälytyskeskukesta ollaan yhteydessä kiinteistöisäntä Tuomo Hännikäiseen. 4 krs:n toimitiloissa on toimitilojen ulko-ovelle suunnattu valvontakamera, jonka tarkoituksena on ehkäistä ilkivaltaa ja lisätä asiakas- ja työturvallisuutta. Valvontakameran lähettämä suora kuvayhteys on 4 kerroksen työntekijöiden työpöydille asennettuna pikalinkkinä. Valvontakameran kuva ei taltioidu. Toimitilassa on lisäksi liiketunnistin/varashälytin. Laiteisto testaa itse itsensä säännöllisesti. Vikojen ilmetessä hälytyskeskuksesta ollaan yhteydessä kiinteistöisäntä Tuomo Hännikäiseen. Lepolankatu 14 B automaattisen paloilmoitinjärjestelmän testaukset ja toimivuuden varmistaminen kuuluvat kiinteistön omistajille. Kivikatu 5 B kiinteistön palohälytinjärjestelmän huolto ja kunnossapito tehdään yhteistyössä säätiön ja kiinteistön omistajan kanssa. avi21u1 10/20

11 Kuvaus asiakkaiden käytössä olevien turvalaitteiden ja hälytysjärjestelmien toimivuuden varmistamisesta (yksikön hälytyslaitteet, turvarannekkeet, valvontalaitteet, kotona asuvien asiakkaiden turvallisuuslaitteet ja hälytysvasteiden toimivuuden varmistus, jne.) Säännöllinen hälytysjärjestelmien testaus ja seuranta Kivikadulla. Asiakasturvallisuuden kehittämissuunnitelma Säätiöllä laaditaan malli asiakastapaturmien ehkäisystä ja käsittelystä vuoden 2017 aikana. 9. ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET Kuvaus asiakkaan ohjauksesta, neuvonnasta ja palveluntarpeen arvioinnista, palvelusopimuksen/hallintopäätöksen ja hoito- ja palvelu/asiakassuunnitelman (lastensuojelu/päivähoito) laatimisesta ja päivittämisestä sekä asiakkaan osallistumisesta päätöksentekoon Psykososiaalisen kuntoutuksen palveluista kuntoutusohjauksessa asiakkaan palvelutarpeen arviointi tehdään uudistuneen sosiaalihuoltolain mukaisesti aikuissosiaalityössä. Muissa säätiön psykososiaalisissa palveluissa palveluntarpeen arviointi tehdään säätiön palveluprosessin mukaisesti. Lisäksi asiakkaan ohjaus ja neuvonta toteutetaan psykososiaalisissa palveluissa palveluprosessin mukaisesti. Kuvaus siitä, miten toteutetaan asiakkaan mahdollisuus tutustua yksikköön etukäteen Psykososiaalisten palvelujen ryhmätoiminnan ja tilojen esittely tapahtuu tutustumiskierrosten merkeissä parillisilla viikoilla torstaisin klo Tutustumiskierrokselle osallistuminen ei vielä velvoita asiakkuuteen. Toiminnasta kiinnostuneet voivat varata ajan tarkempaan toiminnan suunnitteluun kierroksen jälkeen. Lisätietoja Marja Juutinen , Aino Hoskola tai Kari Kallionpää Tukipisteeseen voi soittaa tai mennä paikan päälle aukioloaikojen puitteissa. Henkilökunnan kanssa voi sopia ensikäynnistä soittamalla p ja sähköpostitse Kuvaus siitä, miten asiakasta informoidaan sopimusten (palvelusopimus, vuokra ym.) sisällöstä, palvelun kustannuksista ja sopimusmuutoksista. Psykosiaalisen kuntoutuksen palvelut tuotetaan kunnan ostopalvelusopimusten mukaisesti. Työ- ja päivätoiminta sekä Tukipisteen toiminta ovat asiakkaalle maksuttomia. Tuetussa asumisessa asukkaille on nimetty vastuuohjaajapari, joka informoi asukasta asumisen alkaessa ja asumisen aikana. Lisäksi sopimukset kirjataan kuntoutussuunnitelmaan, josta asukkaalle luovutetaan oma kappale. Asukkaalle laaditaan kirjallinen vuokrasopimus ja asukasta ohjataan erilaisten toimeentulotukien hakemisessa ja tarvittaessa taloussuunitelman laadinnassa. Kuvaus asiakkaan itsemääräämisoikeuden ja osallistumisen toteutumisesta (yksityisyys, intimiteettisuoja, henkilökohtainen vapaus, koskemattomuus; perustuslain 7 ja10, asiakaslaki 8-10 ) Psykososiaalisen kuntoutuksen palvelut perustuvat vapaaehtoisuuteen. Asiakkaan kanssa tehdään yksilöllinen suunnitelma ja sopimuksia. Suunnitelmassa selvitetään asiakkaan omat toiveet, tarpeet ja tavoitteet. Suunnitelmaa arvioidaan ja päivitetään yhdessä asiakkaan kanssa. Tapahtumakirjaukset tehdään asiakastietojärjestelmään (SofiaCRM). Asiakkaasta ei anneta tietoja muille viranomaisille tai omaisille ilman asiakkaan kirjallista suostumusta (suostumuslomake). avi21u1 11/20

12 Asiakkaat osallistuvat yhteisöllisen kuntoutuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Asiakkaat ovat mukana koko säätiön kehittämisessä koulutus- ja kehittämispäivien ja erilaisten työtiimien avulla. Asiakasta informoidaan sähköisestä asiakasrekisteristä sekä yksikön kameravalvonnasta. Kameravalvonta ulottuu yleisiin tiloihin ja sisäänkäyntien läheisyyteen. Asiakasrekisteristä ja kameravalvonnasta on laadittu yksikössä säilytettävä rekisteriseloste. Tuetussa asumisessa asuvat henkilöt asuvat vuokrasuhteessa. Säätiö noudattaa asiakas- ja huoneenvuokralakia. Asukasta informoidaan jo hakuvaiheessa, mitä tuettu asuminen tarkoittaa, mitä tukea on mhdollista saada ja mihin asukas sitoutuu. Asukasta informoidaan asumisen alussa sähköisestä asiakasrekisteristä. Kuvaus menettelystä, miten huolehditaan ja kuka vastaa asiakkaan hallussa olevista rahavaroista, avaimista ja muista tavaroista Tuetussa asumisessa asuva henkilö vastaa itse rahavaroistaan, avaimistaan ja muusta omaisuudestaan. Asukasta ohjataan asumisessa tarpeenmukaisesti ja tuetaan hänen kuntoutumistaan. Asiakas vastaa itse tavaroistaan. Käytössä on lukolliset säilytyskaapit. Suunnitelma siitä, miten rajoitteiden ja pakotteiden käytön tarvetta pyritään vähentämään Toimintaan ei liity rajoitteiden tai pakotteiden käyttöä. Tuetun asumisen toiminta perustuu kiinteistön järjestyssääntöihin, vuokrasopimukseen ja kuntoutusta tukevaan suunnitelmaan. Kuvaus rajoitteiden ja pakotteiden käytön kriteereistä, päätöksenteosta, menettelytavoista, kirjaamisesta ja rajoitustoimenpiteiden vaikutusten seuraamisesta (katso mm. lastensuojelulain 11 luku, kehitysvammalaki, valvontaohjelmat) Suositellaan laadittavaksi menettelytapaohjeet Tuetun asumisen rajoitteet ilmenevät vuokrasopimuksessa ja huoneenvuokralaissa. Noudatamme kiinteistöissä olevia järjestyssääntöjä. Tuettu asuminen ja sen jatkuminen edellyttävät tarvittaessa päihdehoitoon sitoutumista. Tuetussa asumisessa päihteiden käytön rajoittaminen perustuu kuntoutussuunnitelmaan, mihin voi sisältyä hyvinvointi- ja päihdepalvelujen kanssa tehty päihdeja kuntoutussuunnitelma. Sofia asiakastietojärjestelmään kirjataan kuntoutussuunnitelmassa sovitut ja rajoittamiseen ja pakotteisiin liittyvät toimenpiteet. Ohjaajiin tai asukkaaseen kohdistuvassa uhka- tai vaaratilanteessa otetaan yhteyttä viranomaiseen. Uhka ja vaaratilanteet kirjataan asiakastietojärjestelmään ja lisäksi niistä tehdään tapahtumailmoitus henkilöstöpäällikölle. Uhkaavat tilanteet käydään yhdessä läpi esimiehen, työntekijän ja tiimin kanssa. Kotiin viedyissä palveluissa henkilöturvallisuuden painopisteenä on ennakoiva turvallisuuskäyttäytyminen ( parityöskentely) ja turvallisuuteen liittyvien asioiden säännöllinen kertaus ja koulutus. Kuvaus menettelytavasta, jos todetaan, että asiakasta on kohdeltu epäasiallisesti tai loukkaavasti Säätiön asiakkaalla on oikeus saada laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua ilman syrjintää. Asiakasta on kohdeltava siten, että hänen vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioitetaan eikä hänen ihmisarvoaan loukata. Säätiön työntekijän on toimittava siten, että asiakkaalle annettavat sosiaalipalvelut toteutetaan laadukkaasti. Työntekijän on ilmoitettava viipymättä toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos hän tehtävissään huomaa tai saa tietoonsa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta kunnan avi21u1 12/20

13 sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Jos asiakas on tyytymätön saamaansa palveluun tai kokee tulleensa kohdelluksi epäasiallisesti hänellä on mahdollisuus toimia eri tavoin asian selvittämiseksi ja epäkohdan poistamiseksi. Säätiöllä on ohje/prosessikuvaus asiakkaan epäasiallisen kohtelun käsittelymenettelystä. Ohje sijaitsee säätiön internet-sivuilla omavalvontasuunnitelman liitteenä. Kuvaus asiakassuhteen päättymiseen liittyvien asioiden valmistelusta ja toteuttamisesta (asiakkaan siirtäminen hoitopaikasta toiseen, lastensuojelun jälkihuollon valmistelu, jne.) Asiakkaan ja hänen mahdollisen verkostonsa kanssa sovitaan asiakassuhteen päättymisestä. Päättyminen kirjataan asiakasrekisteriohjelmaan. Asiakassuhteen päättyminen on kuvattu säätiön palveluprosesseihin. Asiakkaan muuttamista tuetusta asumisesta itsenäiseen asumiseen tuetaan tarpeenmukaisesti yhteistyössä asiakkaan (viran)omaisverkostojen kanssa. Jos asiakas on tyytymätön saamaansa kohteluun, hänellä on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Kun palvelu perustuu ostopalvelusopimukseen, muistutus tehdään järjestämisvastuussa olevalle viranomaiselle (Valviran ohje 8:2010). Henkilö/taho ja yhteystiedot, jolle muistutus osoitetaan Toimintakeskus Oskun toimintaa koskien johtaja Jaana Häggmanille ja muissa psykososiaalisissa palveluissa palvelujohtaja Virpi Pennalle Palvelujohtaja, Virpi Penna, Toimintakeskuksen johtaja Jaana Häggman, Os: Vesijärvenkatu 15, 4.krs, Lahti S-posti: Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot Lahti, Heinola, Sysmä: Sosiaaliasiamies YTM Anne Korpelainen p sosiaaliasiamies(at)phsotey.fi Hyvinvointikuntayhtymän muut jäsenkunnat sekä Porvoo, Sipoo, Askola, Loviisa ja Lapinjärvi Sosiaaliasiamies VTM Ritva Liukonen p sosiaaliasiamies(at)phsotey.fi Kuvaus yksikön toimintaa koskevien muistutusten käsittelystä Ks. ohje asukkaan epäasiallisesta kohtelusta www. phsospsyk.net avi21u1 13/20

14 Kuvaus kunnan ja palvelutuottajan välisestä yhteistyöstä asiakaan hoidon ja palvelun suunnittelussa ja toteutumisen seurannassa Säätiö päättää asukkaiden sijoittumisesta tuettuun asumiseen. Päätöksenteossa otetaan huomioon esim. Aran kriteerit. Kunnan edustaja valvoo asumisen tukipalveluiden laatua ja osallistuu niiden kehittämiseen. Kunnan edustaja tekee vuosittaisen valvontakäynnin psykososiaalisen kuntoutuksen palveluihin. Kuvaus kuluttajasuojaa koskevasta informaatiosta Psykososiaalisen kuntoutuksen yksikössä ei myydä asiakkaalle tuotteita. Täten kuluttajasuojaan liittyvää informaatiota ei synny. Asiakkaan asemaan ja oikeuksiin liittyvä kehittämissuunnitelma Ks. ohje asukkaan epäasiallisesta kohtelusta 10. PALVELUN/YKSIKÖN ASIAKASTYÖN (TOIMINNAN) LAADUN VARMISTAMINEN Kriteereitä ja tasoja on määritelty toimintakohtaisissa valtakunnallisissa valvontaohjelmissa, jotka löytyvät Valviran kotisivuilta: Kuvaus asiakkaiden suoriutumista, toimintakykyä, elämänhallintaa sekä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ylläpitävästä ja edistävästä toiminnasta Psykososiaalisten palvelujen kohderyhmä ovat lahtelaiset mielenterveyskuntoutujat, joilla on mielenterveys- ja/tai päihdeongelmia. Asiakkaat, jotka tarvitsevat tukea työllistymis- ja koulutuksellisen asemansa vahvistamiseen, psykososiaalisen toimintakykynsä sekä psykofyysisen terveytensä edistämiseen ja ylläpitoon. Palvelut on tarkoitettu pääsääntöisesti vuotiaille, edellä mainittuihin ryhmiin kuuluville henkilöille, joiden ammatillista opiskelua, työelämän valmiuksia ja arkielämän taitoja vahvistetaan, terveyttä edistetään, ja elämän hallintaa sekä psyko sosiaalista ja muuta selviytymistä tuetaan ja ohjataan. Kuntouttavan toiminnan tavoitteet perustuvat intensiiviseen ja pitkäjänteiseen monipuoliseen kuntoutukseen, terveyden edistämiseen ja osallisuuden vahvistamiseen. Toiminnan tavoitteita ovat: - Toimintakyvyn edistäminen ja ylläpitäminen: Tavoitteena on kuntoutujan kokonaisvaltainen toimintakyvyn säilyminen tai paraneminen ja sen myötä kuntoutujan siirtyminen itsenäisempään toimintaan. - Elämänlaadun lisääminen: Kuntouttavan toiminnan tarkoituksena on lisätä asiakkaan elämänlaatua tarjoamalla tukea ja ohjausta elämänhallintaan sekä tuoda päiviin mielekästä sisältöä ja virikkeitä monipuolisen toiminnan kautta. -Arkielämän taitojen mahdollisimman itsenäinen hallinta: Kuntouttavan toiminnan tarkoituksena on ohjauksen ja tuen avulla edistää asiakkaan omaehtoista ja itsenäistä asioiden hoitoa. - Sairauden kanssa selviytyminen: Kuntouttavan toiminnan avulla pyritään ehkäisemään sairaalahoidon tarvetta ja lisäämään omaehtoista sairauden hallintaa ja sen myötä sairauden kanssa selviytymistä. avi21u1 14/20

15 - Osallisuuden tukeminen: asiakkaiden ryhmäytymisen, yhteisöllisyyden, omaehtoisen tekemisen ja työllisyyden tukeminen. Kotiin viedyt tukipalvelut sisältävät ohjauksen päivittäisissä kodinhoidollisissa asioissa, terveydenhoidossa, sosiaalietuuksien hakemisessa, päihteettömyyden tukemisessa ja ohjauksessa päihdehoitoon.viranomisverkostojen ja kansalaisjärjestöjen tuella asiakkaalle luodaan työllistymisen ja koulutuksen polkuja. Kuntoutumiseen kuuluu asteittainen vastuunotto ja harjoittelu asukkaan tukea tarvitsemilla elämänalueilla. Asukkaan voimavaroja tuetaan ja hyödynnetään kuntoutumisen suunnittelussa ja tavoiteasetannassa. Kuntouttavien palvelujen tavoitteet tuetun asumisen piirissä perustuvat intensiiviseen kuntoutukseen, terveyden edistämiseen ja osallisuuden vahvistamiseen. Toiminnan tavoitteita ovat: -Toimintakyvyn edistäminen ja ylläpitäminen: Tavoitteena on kuntoutujan kokonaisvaltainen toimintakyvyn säilyminen, kohentaminen ja sen myötä kuntoutujan siirtyminen itsenäisempään asumiseen. - Elämänlaadun lisääminen: Kuntouttavien palvelujen tarkoituksena on lisätä asukkaan elämänlaatua tarjoamalla tukea ja ohjausta elämänhallintaan sekä tuoda päiviin mielekästä sisältöä ja virikkeitä monipuolisen kodin ulkopuolisen toiminnan avulla. Asukkaita tuetaan normaalin yhteiskunnan palvelujen piiriin. Etsitään yhdessä asukkaan kanssa uusia elämän polkuja ja tuetaan unelmien toteutumista ( opiskelu, työllistyminen, mielekkäät harrastukset ja vertaistoiminta). -Sosiaalisen vuorovaikutuksen edistäminen ja tukeminen: Asukkaan on mahdollista harjoittaa sosiaalisen vuorovaikutuksen taitoja ryhmämuotoisen harraste- ja virkistystoiminnan sekä terveysliikunnan avulla. -Arkielämän taitojen mahdollisimman itsenäinen hallinta: Kuntouttavien palvelujen tarkoituksena on edistää asukkaan omaehtoista ja itsenäistä asioiden hoitoa. -Sairauden kanssa selviytyminen: Kuntouttavien palvelujen avulla pyritään ehkäisemään sairaalahoidon tarvetta, lisäämään omaehtoista sairauden hallintaa ja sairauden kanssa selviytymistä. Kuvaus asiakkaiden ravitsemuksen ja ruokailun järjestämiseen liittyvistä käytännöistä (ruokailuvälien pituus, yöaikaisen paaston pituus, asiakkaiden ravitsemustilan seuranta, jne.) Tuetussa asumisessa asiakas vastaa ruokahuollostaan. Asiakasta ohjataan ja tuetaan terveelliseen ja monipuoliseen ruokavalioon ja ravitsemuksen suunnitteluun. Lepolankatu 14 B:n asukkailla on mahdollisuus ateriapalveluun, Sammonkadun asukkailla on mahdollisuus ruokailla kiinteistössä olevassa ravintolassa tai ruokalassa. Valtion ravitsemusneuvottelukunta: Yksikön ruokahuollon vastuuhenkilön yhteystiedot Mikäli Lepolankatu 14 B:n asukas tilaa ruokansa säätiön valmistuskeittiöstä, ateriapalvelusta vastaa emäntä Virpi Stång, p , virpi.stang@phsps.fi. avi21u1 15/20

16 Kuvaus päivittäinen toiminnan järjestämisestä (lasten koulunkäynnin tukeminen, erityisopetuksen turvaaminen lapsen kouluasioista vastaavan henkilön nimeäminen (lastensuojelulaki) asiakkaiden ulkoilun, liikuntamahdollisuuksien, toimintakykyä tukevan toiminnan, harrastus- ja viriketoiminnan järjestäminen ym.) Kuntoutussuunnitelmssa mietitään yhdessä asukkaan kanssa mitä päivittäisiä toimia asiakkaan elämään sisältyy, jotta hän saavuttaa tavoitteitaan ja unelmiaan.yksilöllisessä kuntoutussuunnitlmassa otetaan huomioon terveysvaikutukset ja elämäntapamuutokset, osallisuus ja sosiaalinen toiminta( harrastukset, vertaistoiminta, opiskelu, työllistyminen), asumisen tukeminen ja arjessa selviytymisen tukeminen sekä toimeentuloon liittyvät asiat ( etuudet ja tuet). THL:n liikuntasuositukset eri-ikäisille: Kuvaus hygieniakäytännöistä ja infektiotartuntojen ehkäisemisestä sekä epidemiatilanteissa toimiminen Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrisella säätiöllä on olemassa oleva varautumissuunnitelma influenssaepidemian / pandemian varalta. Ko. suunnitelma on nähtävissä INTRAnetissa kohdassa työsuojelu. Tuetun asumisen asiakkaita tuetaan ja ohjataan hygieniakäytännöissä ja ohjataan tarvittaessa terveydenhuoltojärjestelmän piiriin. Infektioissa ja epidemioissa tarvittavat ohjeet laaditaan tilanteen mukaan ja noudatetaan viranomaisten ja säätiön johdon ohjeita. Suunnitelma asiakastyön ja päivittäisen toiminnan kehittämisestä Asiakastyötä kehitetään aina vähintään palveluprosessien päivittämisen yhteydessä sekä asiakaspalautteen perusteella. Vuonna 2017 päivitetyt palveluprosessit jalkautetaan toiminnan ohjausjärjestelmä IMS:n avulla sekä toiminnallisten ja osallistavien menetelmien avulla jokaiseen yksikköön. Yksiköt suunnittelevat toimintaansa myös IMS-järjestelmän Vuosikello-työkalun ja tapahtumakalenterin avulla. 11. TERVEYDENHUOLLON JA SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN Kuvaus terveydenhuollon järjestämisestä yksikön/palvelun asiakkaille ja yksikön omat vastuutehtävät asiakkaiden terveydenhuollossa ja sairaanhoidossa (terveyden edistäminen, terveystarkastukset, seulontatutkimukset, terveydentilan seurantaan liittyvät tutkimukset, tarkastukset, kontrollit, jne.) Tuetussa asumisessa olevien asukkaiden hoitovastuu on perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa ( psykiatrian poliklinikka). Asukkaat kuuluvat perusterveydenhuollon ja yksilöllisesten tarpeiden mukaan päihdehoidon piiriin. Asukkaita neuvotaan, tuetaan ja ohjataan kotikäyntien yhteydessä terveydenhoidon piiriin ja motivoidaan heitä toimintaan, joka vaikuttaa myönteisesti heidän elintapoihinsa. Kuvaus menettelystä, miten toimintayksikön lääkäripalvelut järjestetään ja mikä taho vastaa asiakkaiden sairauden hoidosta kiireettömissä tilanteissa Psykososiaalisen kuntoutuksen palveluissa olevat asiakkaat eivät saa toimintayksiköstä lääkäripalveluita. Asiakkaita ohjataan ja neuvotaan erikois- tai perusterveydenhuollon lääkäripalvelujen piiriin heidän yksilöllisistä tarpeista lähtien. avi21u1 16/20

17 Kuvaus menettelystä kiireellisen sairaanhoidon tarpeessa olevan asiakkaan hoitamiseksi Asukas lähetetään kiireelliseen sairaanhoitoon tilanteen edellyttämällä tavalla ambulanssilla tai muulla kulkuneuvolla yksin tai saatettuna. Kuvaus erikoissairaanhoidon käytöstä ja saatavuudesta (terapiapalvelut, lastenpsykiatrian käyttömahdollisuudet, psykiatrinen hoito, jne.) Erikoissairaanhoito järjestetään hoitovastuutahon määrittelemässä järjestyksessä lääkärin lähetteellä. Kuvaus lääkehoitosuunnitelman ylläpidosta, päivittämisestä ja toimeenpanosta sekä toteuttamisen seurannasta (Lääkehoitosuunnitelma tulee laatia sosiaali- ja terveysministeriön Turvallinen lääkehoito -oppaan (2005:32) mukaisesti.) STM:n opas löytyy osoitteesta: Säätiöllä on palveluasumista koskien lääkehoidon suunnitelma, jota päivitetään säännöllisesti. Lääkehoito palvleuasumisessa järjestetään lääkesuunnitelman mukaisesti. Psykososiaalisen kuntoutuksen palveluissa oleva asiakas on itse vastuussa lääkehoidostaan. Asiakasta ohjataan ja neuvotaan lääkehoidon toteuttamisessa yhteistyössä ja konsultoiden asiaakkaan hoidosta vastaavaa tahoa. Lääkehoidosta vastaavan henkilön yhteystiedot --- Potilasasiamiehen yhteystiedot Mervi Piekkari. Potilasasiamies/ Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Keskussairaalankatu Lahti puh sähköposti: potilasasiamies@phsotey.fi Psykofyysisen fysioterapian osalta (yksityisen terveydenhuollon alaista palvelua) potilasasiamiehenä toimii Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrisen säätiön henkilöstöpäällikkö Anu Toikka, Vesijärvenkatu 15, 4 krs (käyntiosoite 2 krs) Lahti. Terveydenhuoltoa ja sairaanhoitoa koskeva kehittämissuunnitelma Psykofyysistä fysioterapiaa yksityisen terveydenhuollon palveluna kehitetään linjassa muiden psykososiaalisten palvelujen kanssa. avi21u1 17/20

18 12. ASIAKASTIETOJEN KÄSITTELY (Menettelystä tulee olla kirjalliset ohjeet) Kuvaus asiakastietojen kirjaamisesta, käsittelystä ja salassapitosäännösten noudattamisesta Tuetussa asumisessa on tietosuojalain mukainen rekisteriseloste jokaisesta rekisteristä. Näitä rekistereitä ovat asiakastietojärjestelmä Sofia sekä asiakaspaperit. Näissä rekisteriselosteissa on kuvaus kunkin rekisterin säilyttämisestä. Asukkaalta pyydetään suostumus tietojen luovuttamiseen ja hankkimiseen hänen muuttaessaan tuettun asumiseen. Asukkailla on oikeus pyytää luettavakseen häntä koskevat säätiön työntekijän kirjaamat dokumentit. Jokainen uusi työntekijä ja opiskelija täyttävät vaitiolovelvollisuussitoumuksen, jota säilytetään säätiön toimistossa. Esimies vastaa keräämisestä ja arkistoinnista. Tuetussa asumisessa asiakastiedot kirjataan asiakastietojärjestelmä Sofiaan. Tuetun asumisen asuntohakemukset käsitellään tiimissä, jonka jäsenillä on pääsy asuntohakemuksessa annettuihin tietoihin. Päivä- ja toiminnassa on käytössä asiakasrekisteri. Henkilökunnalla henkilökohtaiset tunnukset asiakasrekisteriin kirjautuessa. Rekisteriin kirjataan - Asiakkaan antamat perustiedot (sotu, nimi, osoite, kotikunta, perussairaudet, ammatti/koulutus, toimeentulomuoto, yhteyshenkilö) - Käyntitedot (aloituspäivä, tulosyy, käyntipäivät, lähtöpäivä, -kohde ja -syy) - Lisätietoja - Kuntoutumissuunnitelma (asiakkaan toiveet ja tavoitteet, arviointia) Henkilökunta ja vertaisohjaajat ovat vaitolovelvollisia (allekirjoitettu lomake). Tietoja saa antaa organisaation ulkopuolisille vain asiakkaan luvalla. Tukipisteellä ei kerätä henkilötietoja. Henkilötietolaki ja asiakastietojen käsittely yksityisessä sosiaalihuollossa: Tietosuojavastaavan yhteystiedot Kehittämispäällikkö Sami Metsäranta p , sami.metsaranta@phsps.fi Menettelyohje asiakkaan informoinnista henkilötietojen käsittelyssä: ohjeet Tietosuojaseloste: Mallilomake ja ohjeet sivulla: ja Asiakkaan suostumus salassa pidettävien tietojen käytölle/luovuttamiselle: TSV:n opas Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja osaamisen varmistamisesta liittyen tietosuoja-asioihin ja asiakirja hallintoon (lisätietoa sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista: 9cc407f10e6d/Sosiaalihuollon+asiakasasiakirjat.pdf) Ko. asiat sisältyvät säätiön perehdytysohjelmaan. Asiakasrekisteriä ylläpitävän palvelun tuottajan tulee laatia henkilötietolain 10 :n mukainen rekisteriseloste, vaikka toimisi toisen yrityksen tiloissa. Rekisteriseloste (ellei liitteenä): tietosuojavaltuutetun ohje ja lomake: ja Muita tietosuojaan liittyviä oppaita sivulla : Käyttäjälokin tietojen käsittely henkilötietolain mukaan, Laadi tietosuojaseloste, Ota oppaaksi henkilötietolaki, Henkilörekisteriin tallennetun tiedon korjaaminen, Henkilörekisteriin tallennettujen tietojen tarkastaminen, Henkilötietolain seuraamusjärjestelmä avi21u1 18/20