SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

Transkriptio

1 SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Palvelumuoto ja asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan Kuntouttava työtoiminta / työttömät Sijaintikunnan yhteystiedot Kunta Kunnan nimi Lahti Sijaintikunta Lahti Palvelujen tuottajan virallinen nimi Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö sr Toimintayksikön nimi Psykososiaalinen kuntoutus / Osku Toimintayksikön postiosoite Vesijärvenkatu 15, 0. kerros Postinumero Toiminnasta vastaavan henkilön nimi Eija Koivuniemi, toiminnanjohtaja Postiosoite Vesijärvenkatu 15, 4. krs Postinumero Sähköposti eija.koivuniemi@phsps.fi Postitoimipaikka Lahti Postitoimipaikka Lahti Palvelujen tuottajan Y-tunnus Puhelin Aluehallintoviraston/Valviran luvan myöntämisajankohta (yksityiset ympärivuorokautista toimintaa harjoittavat yksiköt) Toimilupatiedot (yksityiset sosiaalipalvelut) Muutosluvan myöntämisen ajankohta Kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta ajankohta Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut) Aluehallintoviraston rekisteröintipäätös ajankohta Vastuuvakuutuksen voimassaolo (todennettava pyydettäessä) Voimassa 2. TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET Toiminta-ajatus Säätiön tarkoituksena on edistää mielenterveyttä ja tukea sekä kehittää mielenterveys- ja päihdetyötä. Säätiön tarkoituksena on myös osallistua uusien kuntouttavien toimintamuotojen kehittämiseen ja työskennellä avohoidossa olevien mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ja osallisuuden lisäämiseksi. avi21u1 1/16

2 Arvot ja toimintaperiaatteet Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrisen säätiön arvot ovat: OSALLISUUS, VASTUULLISUUS ja YHDENVERTAISUUS. Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö vahvistaa osallisuutta sekä edistää vastuullisuutta ja yhdenvertaisuutta omalla toiminnallaan. Käytännössä säätiö vahvistaa osallisuutta tukemalla asiakkaidensa oman elämän haltuunottoa. Vastuullisena toimijana säätiö edistää sekä asiakkaiden että henkilöstön osallistumista säätiön päätöksentekoon ja kantaa omasta toiminnastaan laaja-alaisesti sosiaalista vastuuta. Säätiön toimintaa ohjaavat keskeisesti kestävän kehityksen ja yhdenvertaisuuden periaatteet. Päivittämissuunnitelma Suunnitelma päivitetään vuoden välein toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä. 3. OMAVALVONNAN ORGANISOINTI, JOHTAMINEN JA VASTUUHENKILÖT Omavalvonnasta vastaavan organisaation johdon edustaja(t) ja tehtävät Eija Koivuniemi, toiminnanjohtaja Virpi Penna, palvelujohtaja / psykososiaalinen kuntoutus Maria Korhonen, palvelujohtaja / palveluasuminen Anu Toikka, henkilöstöpäällikkö Sami Metsäranta, kehittämispäällikkö Omavalvonnan vastuuhenkilön yhteystiedot ja tehtävät Virpi Penna Psykososiaalisen kuntoutuksen palvelujohtaja Omavalvonnan suunnittelu- ja toimeenpanotyöryhmän jäsenet yksikössä (ammattinimikkeet) Palvelujohtaja Virpi Penna Osku, johtaja Jaana Häggman Marja Juutinen, ohjaaja, tiiminvetäjä, Osku Henkilöstön osallistuminen omavalvonnan toteuttamiseen: (voi olla osana toimintayksikön perehdytyssuunnitelmaa) Suunnitelma henkilöstön ja opiskelijoiden perehdyttämisestä ja kouluttamisesta omavalvonnan suunnitteluun ja toteuttamiseen Omavalvonnan toteuttaminen on osa säätiön perehdytysohjelmaa. Katso perhedytysohjelma. avi21u1 2/16

3 4. ASIAKKAAN JA OMAISTEN OSALLISTUMINEN JA ASIAKASPALAUTE Kuvaus asiakaspalautteen hankinnasta (Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan menettelyt, joilla asiakkailta ja omaisilta kerätään palautetta, miten asiakaspalautteita käsitellään ja miten sitä käytetään hyväksi toimintaa kehitettäessä) Henkilökunnan ja asiakkaiden työkokous kerran kuukaudessa, yhteistyöpalaverit Lahden kaupungin työtoiminnanohjaajien kanssa sekä palautelaatikko. Asiakaspalautekysely vähintään kerran vuodessa. Henkilökunnan ja asiakkaiden työkokouksissa arvioidaan yhdessä toiminnan kehittämistarpeita. Kuvaus asiakaspalautteiden käsittelystä yksikössä/palvelutoiminnassa Lahden kaupungin työtoiminnanohjaajien kanssa pidettävissä yhteistyöpalavereissa käsitellyistä asioista, kaupungin työtoiminnanohjaajilta saadusta palautteesta ja esiin nousseet toiminnan kehittämistarpeet käydään läpi välittömästi työyhteisössä. Asiakkaiden palautelaatikkoon antama palaute käydään läpi vähintään kerran kuukaudessa henkilöstöpalavereissa. Henkilöstö laatii yhteistyössä esimiehen kanssa suunnitelman tarvittavista toimenpiteistä, niiden toteutumisesta ja seurannasta. Kuvaus asiakaspalautteen käytöstä toiminnan kehittämisessä Esitetyistä kehittämistarpeista ja asiakkaiden toivomuksista toiminnan suhteen keskustellaan työkokouksissa. Korjaustoimenpiteistä tiedotetaan asiakkaita ja kaupungin työtoiminnan ohjaajia. Suunnitelma asiakaspalautejärjestelmän kehittämiseksi Henkilökunnan ja asiakkaiden yhteisen kokousen toteutumisesta kerran kuukaudessa huolehditaan. Asiakkaiden kanssa yhdessä sovitut kehittämistarpeet kirjataan ylös. Sovittujen kehittämistarpeiden vaatimien toimenpiteiden toteutumista seurataan järjestelmällisesti. Lahden kaupungin työtoiminnanohjaajien kanssa pidettävien yhteistyöpalaverien tehostamista arvioidaan yhteistyössä heidän kanssaan. Arvioidaan asiakaspalautelaatikon toimivuutta palautteen antomuotona ja kehitetään sitä tarvittaessa. Vähintään kerran vuodessa tehtävää asiakaspaalutekyselyn sisältöä ja toimivuutta arvioidaan. 5. RISKIEN JA EPÄKOHTIEN TUNNISTAMINEN JA KORJAAVAT TOIMENPITEET Tästä kokonaisuudesta laaditaan toimintayksikön sisäiseen käyttöön eri osa-alueita koskevat asiakirjat, joissa sovitaan suunnitelmat ja aikataulut todettujen puutteiden ja haittatapahtumien korjaavista toimenpiteistä. Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan kuvaus menettelystä haittatapahtumien ehkäisemiseksi sekä haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden kirjaamisesta, käsittelystä ja tiedottamisesta Kuvaus menettelystä, jolla riskit, kriittiset työvaiheet ja vaaratilanteet tunnistetaan ennakoivasti Yksiköissä järjestetään työntekijöille ja asiakkaille turvakävely kolme kertaa vuodessa turvallisuusvastaavan ja ensiapuvastaavan toimesta. Turvakävelyssä läpikäydään palo- ja pelastusasioita, kerrataan yksikön turvallisuussuunnitelmaa, hälytysjärjestelmiä ja ensiaputarvikkeita. Tilaisuudessa käsitellään myös yksikkökohtaisia turvallisuusriskeja. Kerran vuodessa tehdään riskianalyysi liittyen mm. työntekijä- ja asiakasturvallisuuteen, sekä mahdollisesti ympäristöstä tuleviin uhkiin. Laitteiden toiminnan testaus on järjestetty yksikön turvallisuussuunnitelman mukaisesti. Työntekijöille järjestetään vähintään kolmen vuoden välein alueen pelastuslaitoksella alkusammutuskoulutus. Ensiapukoulutukset järjestetään kahden vuoden välein ensiapuvastaaville ja kolmen vuoden välein muulle henkilökunnalle. Yksiköiden uudet työntekijät sekä opiskelijat perehdytetään yksikön turvallisuusohjeisiin ja laitteisiin. Turvallisuuskoulutusta järjestetään vähintään 3h/v/työntekijä. avi21u1 3/16

4 Yksiköissä on myös nimetty oma turvallisuudesta vastaava henkilö Kari Kallionpää ja Sami Roponen on ea-vastaava. He vastaavat turvakävelyistä, turvallisuussuunnitelman mukaisista testauksista ja informoivat havaitsemansa puutteet, epäkohdat ja riskitekijät esimiehelleen. Spinkleri ja paloilmaisinlaitteiden toimivuuden testauksesta, huollosta ja korjauksista vastaa kiinteistön omistaja. Kuvaus menettelystä, jolla läheltä piti -tilanteet ja havaitut epäkohdat käsitellään Käytössämme on tapahtumailmoituslomake, joka täytetään tapaturman tai läheltä- piti tilanteen sattuessa. Tapahtumailmoitus toimitetaan esimiehelle ja se käsitellään mahdollisimman pian henkilöstön kanssa. Ilmoituslomakkeen avulla voi tehdä myös turvallisuushuomion tai turvallisuusaloitteen. Säätiöllä on käytössä kriisiavun järjestämismalli, jonka mukaan kriisitilanteissa toimitaan. Malli on nähtävillä yksiköissä ja säätiön intranetissa.tapahtumailmoituslomakkeet toimitetaan esimiehen kautta työhyvinvointipäällikölle. Kuvaus menettelystä, jolla todetut epäkohdat korjataan Tarvittavat epäkohdat korjataan tilanteen vaativalla tavalla ja tarvittaessa yhteistyössä paikallisen palo- ja pelastustoimen, työsuojeluviranomaisen, työsuojelutoimikunnan, työterveyshuollon tmv. toimijoiden kanssa. Tarvittaessa laaditaan henkilökunnalle ja asiakkaille toimintaohjeet epäkohtien poistamiseksi. Työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu tekevät säännöllisesti työpaikkakäynnit ja selvittävät mahdolliset työpaikan turvallisuusriskit ja epäkohdat. Kuvaus siitä, miten korjaavista toimenpiteistä tiedotetaan henkilöstölle ja tarvittaessa yhteistyötahoille Epäkohdista informoidaan henkilöstöpalavereissa sekä kirjataan toimintaohjeet yksikön omaan perehdytys tmv. kansioon. Yhteistyötahoille toimenpiteistä ilmoitetaan aina suullisesti tai kirjallisesti. Lisätietoa tästä muun muassa STM:n julkaisuja 2011:15: Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon johdolle ja turvallisuussuunnittelijoille: 6. HENKILÖSTÖ Kuvaus henkilöstön määrästä, mitoituksesta ja rakenteesta; ammatillinen ja avustava henkilöstö (otetaan huomioon päivähoitoja lastensuojelulain, sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuslain, valvontaohjelmien säädökset) Säätiön kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden kanssa työskentelee Oskun sosiaalisen kuntoutuksen henkilöstö: - päihdetyön tutkinto / ohjaaja - lähihoitaja / ohjaaja - sosionomi / tiiminvetäjä/ohjaaja - toimintaterapeutti - sosionomi / ohjaaja - ohjaustoiminnan artenomi, puuseppä / ohjaaja Kuvaus henkilöstön rekrytoinnin periaatteista (hakumenettelyn avoimuus, kelpoisuuden varmistaminen, lastensuojelussa rikosrekisterin tarkistaminen, sijaisten hankintamenettelyt jne.) 1. Tehtävänkuvan ja valintakriteerien määrittäminen Johtoryhmä ja palvelujohtaja määrittelevät mistä tehtävään valittava henkilö vastaa ja mitkä osaamis- ja ominaisuusvaatimukset ovat tehtävässä menestymisen näkökulmasta tärkeimpiä. 2. Hakuilmoitus ja hankintakanavien valinta. Keskeistä tehtävään sopivan hakijakohderyhmän tavoittaminen sopivien hankintakanavien kautta. Yleisemmin käytössä olevat hankintakanavat ovat mol.fi ja ess hakuilmoitus. Avoimena olevasta vakanssista ilmoitetaan myös säätiön omilla verkkosivuilla. avi21u1 4/16

5 3. Hakuaika ja tiedusteluihin vastaaminen. Tiedusteluihin vastaaminen on tehtävästä informoinnin lisäksi esimiehelle hyvä mahdollisuus saada tarkempaa kuvaa hakijoista. Tiedusteluihin vastaajan tiedot ilmoitetaan hakuilmoituksessa. 4. Hakemusten käsittely. Valintakriteerien perusteella potentiaalisimpien hakemusten määrittely tapahtuu esimiehen toimesta. Esimies tekee hakijoista koosteen ja prosessijohtaja/ johtoryhmän jäsen osallistuu tässä vaiheessa hakemusten käsittelyyn ja haastateltavien valintaan. 5. Rekrytoinnin luotettavuutta lisäävät henkilötodistuksen, koulutus- ja työtodistusten tarkistus sekä hakijan luvalla tapahtuva taustatietojen kysely aiemmista työpaikoista. 6. Valintapäätös tehdään perustellusti, ennalta määriteltyjen kriteerien mukaisesti. Kaikille hakijoille tiedotetaan rekrytoinnin päättymisestä joko kirjallisesti tai puhelimitse. Mikäli ei tarpeeksi hyviä hakijoita ole, rekrytointiprosessi käynnistyy uudelleen. 7. Perehdyttäminen alkaa jo rekrytointivaiheessa. Hyvin hoidetulla perehdyttämisellä tehostetaan työntekijän sopeutumista säätiöön ja suoriutumista uudessa työssään. Katso perehdytyssuunnitelma. Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä: (suositellaan laadittavaksi henkilöstön perehdyttämissuunnitelma, ks. myös kohta 3.) Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrisen säätiön tavoitteena on, että säätiön henkilökunta on osaavaa, työtään jatkuvasti kehittävää, yhteistyökykyistä ja yhteistyöhaluista. Hyvä perehdytys on keino tukea tavoitteeseen pääsyä. Hyvän perehdytyksen avulla säätiön uusia tai pitkään työstä poissaolleita työntekijöitä autetaan perehtymään tehtäväänsä, työyksikköönsä ja säätiöön, sen toimintakulttuuriin, turvallisiin työtapoihin ja eettisiin periaatteisiin. Työntekijöille järjestetään yleisperehdytystilaisuudet 1-2 krt vuodessa. Lyhytaikaisten sijaisten perehdytys tapahtuu toimintayksikössä heitä varten erikseen suunnitellun mallin mukaisesti. Toimintayksikön esimies on vastuussa yksikköön perehdyttämisestä. Yksilöllinen perehdytysohjelma liittyy henkilön tehtäviin säätiössä, yleiseen työkokemukseen ja koulutukseen. Lisäksi kullekin uudelle työntekijälle määritellään lähiperehdyttäjä. Erityistyöntekijät perehdyttävät tarvittaessa omaan alueeseensa. Uudella työntekijällä on myös vastuu perehtymisestä, vastuu siitä, että hän ottaa oma-aloitteisesti esille, mikäli hän ei ole ymmärtänyt työtehtävää tai työkäytäntöä. Perehdytysohjelma Perehdytyksessä käytetään säätiön Perehdytysohjelmaa (päivitetään ). Ohjelma sijaitsee Intranetissä ja siirretään päivityksen yhteydessä IMSiin. Perehdytysohjelman tavoitteena on saavuttaa organisaatiossa yhtenäiset perehdytyskäytännöt. Tarkoitus on, että jokainen säätiön työntekijä tulee kohdelluksi tasavertaisesti. Perehdytysohjelma muodostuu seuraavista perehdytyksen portaista 1. Rekrytointivaiheen perehdytys 2. Yleisperehdytystilaisuus 3. Toimintayksikköön perehdytys 4. Yksilöllinen perehdytys 5. Mahdollisuus kerrata asioita non stop avi21u1 5/16

6 1. Rekrytointivaiheen perehdytys Työhön perehdyttäminen alkaa työhöntulohaastattelussa; haastattelija antaa hakijalle kuvauksen työn luonteesta, työryhmän koosta, työpaikan sijainnista, työajoista, suojavaateasioista, palkasta, kokemuslisien laskennasta ja työn suunnitellusta aloitusajankohdasta. Henkilöstöhallinnan ohjelman (Sympa) henkilötietojen täyttö ohjaa osaltaan, että tärkeät asiat keskustellaan läpi. 2. Yleisperehdytystilaisuus Yleisperehdytystilaisuus suunnitellaan ja toteutetaan samanlaisena ja samansisältöisenä kaikille ammattiryhmille. Perehdytysmateriaali päivitetään vuosittain. Tilaisuudessa käydään läpi kaikille yhteinen perehdytysmateriaali. Esimiehet vastaavat siitä, että henkilökunta voi osallistua yleisperehdytykseen työajallaan. 3. Toimintayksikköön perehdytys Yksikön esimies vastaa yksikkökohtaisesta perehdytyksestä ja yksikkökohtaisesta perehdytysmateriaalista. 4. Tarvittava yksilöllinen lisäperehdytys Yksikön esimies arvioi yhdessä työntekijän kanssa mahdollisesti tarvittavasta erillisestä lisäperehdytyksestä. 5. Mahdollisuus kerrata asioita non stop Asiat ja käytännöt muuttuvat. Yksikön esimies arvioi kehityskeskustelussa tai muussa tilanteessa yhdessä työntekijän kanssa työsuhteen keston aikana mahdollisesti tarvittavasta kertauksesta. Perehdytysohjelman sisällön tarkistus ja päivitys Perehdytysohjelma tarkistetaan aina vuoden ensimmäisessä johtoryhmän palaverissa, jolloin sovitaan myös sen vuoden yleisperehdytystilaisuudet. Perehdytysohjelma liitteenä. Kuvaus henkilökunnan ammattitaidon ja työhyvinvoinnin ylläpitämisestä ja osaamisen johtamisesta (esim. täydennyskoulutussuunnittelu- ja seurantamenettelyt, sairauspoissaolojen seuranta, osaamisen, ammattitaidon ja sen kehittymisen seuranta, kehityskeskustelut) (suositellaan laadittavaksi henkilöstön täydennyskoulutussuunnitelma) Kehityskeskustelut ovat olennainen osa johtamis- ja täydennyskoulutusjärjestelmää. Yksilökohtaiset kehityskeskustelut käydään säännöllisesti kerran vuodessa tai esimiesalaisviikkovartein ja tiimikehityskeskustelut (tiimivalmennus) vähintään kerran vuodessa. Kehityskeskusteluissa esiintulevat koulutustarpeet muodostavat osan täydennyskoulutussuunnitelmasta. Toimintasuunnitelmakausille määritellään toiminnan kehittämisalueet. Johtoryhmä ja esimiehet linjaavat vuosittain koulutussuunnitelmassa millaista osaamista tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan. Koulutussuunnitelma laaditaan vuosittain. Koulutussuunnitelma liitteenä. Työhyvinvoinnista huolehditaan yhteistyössä Mehiläisen työterveyshuollon kanssa. Työterveyshuollon työpaikkaselvitys tehdään 3-5- vuoden välein. Työpaikkaselvityksen avulla työterveyshuolto ja työsuojeluhenkilöstö arvioi ja seuraa työolojen ja työmenetelmien turvallisuutta ja terveysvaikutuksia. Työpaikkaselvitys tehdään työterveyshuoltoa aloitettaessa, toimintasuunnitelmaa päivitettäessä, merkittäviä muutoksia suunniteltaessa ja niiden toteutumista avi21u1 6/16

7 arvioitaessa. Työkykyä ylläpitävän toiminnan tavoitteeena on henkilöstön työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen työuran kaikissa vaiheissa. Työkyvyn ylläpitämisen keinoin pyrimme vähentämään ja ehkäisemään ennalta sairauspoissaoloja. Työterveysyhteisötyön tavoitteena on työyhteisön työhyvinvoinnin seuranta ja tukeminen etenkin työn sujuvuuden ja psykososiaalisten kuormitustekijöiden osalta. Työyhteisön tukemiseen ongelmatilanteissa kuuluu psykologin konsultointimahdollisuus, toimintamallien luominen ongelmatilanteisiin ja esimiestyön tukeminen työnohjauksen avulla. Terveystarkastusten tavoitteena on työntekijöiden terveyden ja työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen vaikuttamalla työperäisiin ja elämäntapoihin perustuviin riskeihin. Menetelminä ovat työhöntulotarkastus koeajalla, määräaikaistarkastukset erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä, terveydenseurantatarkastus ikäryhmittäin ja vajaakuntoisen/osatyökykyisen työntekijän terveydentilan seurantatarkastus (työkyvyttömyyden uhka seuraavan viiden vuoden kuluessa). Työkykyongelmien arvioinnin ja seurannan tavoitteena on työkykyä uhkaavien tekijöiden varhainen tunnistaminen ja työssä selviytymisen tukeminen yksilöön, työhön, työyhteisöön ja työympäristöön kohdistuvin toimenpitein. Menetelminä TYÖkuntoon-malli, sairauspoissaolojen seuranta ja toimenpiteiden suunnittelu työterveyshuollossa, esimiesten, henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon yhteistyö, yhteistyö eläkevakuutusyhtiön, Kelan ja kuntoutuslaitosten kanssa, työterveyspsykologin, työfysioterapeutin ja muiden asiantuntijoiden arviointi- ja ohjaustoiminta sekä erikoislääkärikonsultaatiot. Sairauspoissaolojen seurantaa toteutetaan kaksi kertaa vuodessa tapahtuvalla tunnuslukujen katsauksella yhteistyössä Mehiläisen työterveyshuollon kanssa. Samalla seurataan toiminnan ja kustannusten kehitystä ja kartoitetaan muita yhteistyötarpeita. Säätiössä hälytysrajoiksi sairauspoissaoloille on sovittu yli 10 pv kestänyt yksittäinen sairausloma ja lyhyissä sairauspoissoloissa 3 erillistä sairauspoissaoloa puolen vuodenaikana. Esimies keskustelee työntekijän kanssa ja täyttää puheeksiotto-lomakkeen. Työhyvinvointikysely toteutetaan keskimäärin joka toinen vuosi ja tarvittaessa useammin. esiintuleviin kehittämistarpeisiin vastataan yhteistyössä työsuojelutoimikunnan kanssa. Henkilöstöasioiden kehittämissuunnitelma Säätiöllä on henkilöstö- ja koulutussuunnitelma, joka päivitetään vuosittain. Päivittämisestä vastaavat henkilöstöpäällikkö ja toiminnanjohtaja yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa. 7. TOIMITILAT LAITTEET JA TARVIKKEET Omavalvontasuunnitelmaan laaditaan kuvaus toiminnassa käytettävistä tiloista ja niiden käytön periaatteista. Tilojen käytön periaatteissa kuvataan mm. asiakkaiden sijoittamiseen liittyvät käytännöt: mm. miten asiakkaat sijoitetaan huoneisiin, miten huolehditaan asiakkaiden yksityisyyden suojan toteutuminen tms. Kuvaus asiakkaiden henkilökohtaisessa käytössä olevat tilat (oma huone, huoneen koko, huonekalut jne.) avi21u1 7/16

8 Kuvaus asiakkaiden yhteisessä käytössä olevista tiloista (ruokailutilojen toimivuus, harraste-, kuntoutus- ja toimintatilat, hygieniatilojen toimivuus, saunan käyttömahdollisuudet, jne.) Yksikössä on naisille ja miehille omat WC-tilat. Taukotilassa voi asiakkaat ja henkilökunta syödä omia eväitä ja pitää kahvitaukoja. Muut tilat ovat kulloisenkin työ- ja ryhmätoiminnan käytössä (keittiö, pyykinpesu, verstas, tekstiili, taide, atk, bändi). Kuvaus asiakkaiden yhteisöllisyyden toteutumisesta yksikössä toimitilojen näkökulmasta Tiloissa on tarpeenmukaista ryhmä- sekä avointa kahvilatoimintaa. Kuvaus siivous, jäte- ja pyykkihuoltoa koskevista käytänteistä Siivoukset, jätehuolto- ja pyykkihuolto toteutetaan työtoimintana. Ammatillinen siivous 1 x viikossa ja lattioiden vahaus 1 x vuodessa. Asiakkaat ja työntekijät lajittelevat jätteet: bio-, energia-, pahvi- ja pakkaus-, seka-, metalli-, lasijäte ja paristot. Kuvaus sisäilman laadunvarmistusmenettelyistä (kosteushaittojen toteamismenettelyt, sisäilman mittaukset, yhteistoiminta kiinteistönhuollon, terveydensuojeluviranomaisten kanssa, jne.) Kiineistönhuollosta vastaa kiinteistönomistaja yhteistyössä säätiön oman kiinteistöhuollon kanssa. Työpaikkakäynnit toteutuvat yhteistyössä Mehiläisen työterveyshuollon kanssa. Kuvaus yksikössä olevista terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista Toimintamme on sosiaalipalvelun alaista toimintaa, eikä meillä ole käytössä terveydenhuollon laitteita. Vastuuhenkilön yhteystiedot Palvelujohtaha Virpi Penna p Terveydenhuollon laitteella tarkoitetaan terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) 5 :n mukaisia hoitoon käytettäviä laitteita, joita ovat mm. sairaalasängyt, nostolaitteet, veren sokerin ja verenpaineen mittarit tms. Toiminnanharjoittajan velvollisuuksista on säädetty terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) :ssä sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston antamissa määräyksissä 4/2010. Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden aiheuttamista vaaratilanteista tehdään ilmoitus Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle. Omavalvontasuunnitelmassa toimintayksikölle nimetään ammattimaisesti käytettävien laitteiden ja tarvikkeiden turvallisuudesta vastaava henkilö, joka huolehtii vaaratilanteita koskevien ilmoitusten ja muiden laitteisiin liittyvien määräysten noudattamisesta. Linkki Valviran määräyksiin: Toimitiloja, laitteita ja tarvikkeita koskeva kehittämissuunnitelma Kaikkia laitteita, tarvikkeita yms. irtaimistoa hallinnoidaan kalusteluetteloseurannalla. Toimitilojen kehittämistarpeet katselmoidaan talousarvion ja toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä. avi21u1 8/16

9 8. ASIAKASTURVALLISUUS Asiakasturvallisuuden kehittämiseksi laaditaan toimintasuunnitelma, jossa käsitellään välittömään asiakastyöhön liittyviä turvallisuuteen liittyviä riskejä Yksikön turvallisuussuunnittelusta ja turvallisuustoiminnasta vastaavan/vastaavien yhteystiedot Palvelujohtaja Virpi Penna p , Yksikön johtaja Jaana Häggman p , Henkilöstö- ja työhyvinvointipäällikkö Anu Toikka p , Kiinteistöisäntä Tuomo Hännikäinen p , Kuvaus asiakasturvallisuuden varmistamisesta (kotiin annettavissa palveluissa, lastensuojelussa, vammais- ja ikäihmisten palveluissa olevat erityispiirteet huomioitava) Toimitiloista 0. kerroksessa on neljä poistumistietä: rappukäytävä, portaat Vesijärvenkadulle, takatilan kautta lastauslaiturille ja pääovi sisäpihan puolelle. Näiden ovien luota löytyy tilan pohjapiirrokset, ensiapu- ja sammutusvälineistötietoineen. Yksikössä on sprinklerit ja valvontakamerat. Toimintakeskuksessa järjestetään vuosittain palo- ja poistumistilannetta varten turvakävelyjä tai harjoitus. Näihin osallistuu asiakkaat ja työntekijät. Tehtävän toteuttaa ensiapu- ja turvallisasioihin nimetyt vastuuhenkilö ( Sami Roponen, Kari Kallionpää). Lisäksi jokaisen työntekijän tulee kaikissa toimissaan muistaa turvallisuusnäkökulma ja tiedostaa työpaikan riskit: sijoittuminen suhteessa asiakkaaseen, teräaseiden ja työvälineiden sijoittaminen, koneiden ja laitteiden toimivuus, yksityisyyden suoja ja rajaaminen, tilannetiedotus: omista toimista, menoista ja tilanteista tiedottaminen, kuuluvuus, näkyvyys, oman käyttäytymisen vaikutukset, peilinä toimiminen, salassapitovelvollisuus, tietosuoja ja dokumentointi. Kuvaus yksikön valvontalaitteista ja niiden toimivuuden varmistamisesta Toimintakeskus Oskun tiloissa (0 krs) on automaattinen sprinklerijärjestelmä. Toimivuudesta ja testauksesta vastaa kiinteistön omistaja. Tilassa on myös tallentavat turvakamerat. Tallennuksen purkamisoikeus on nimetyillä henkilöillä ( Kari Kallionpää, Jaana Häggman ja Juha Pietilä). Turvakameran toimivuudesta vastaa Oskun johtaja Jaana Häggman. Oskun tiloissa (0 krs) on liiketunnistin/varashälytin. Laiteisto testaa itse itsensä säännöllisesti. Vikojen ilmetessä hälytyskeskukesta ollaan yhteydessä kiinteistöisäntä Tuomo Hännikäiseen. Kuvaus asiakkaiden käytössä olevien turvalaitteiden ja hälytysjärjestelmien toimivuuden varmistamisesta (yksikön hälytyslaitteet, turvarannekkeet, valvontalaitteet, kotona asuvien asiakkaiden turvallisuuslaitteet ja hälytysvasteiden toimivuuden varmistus, jne.) Asiakasturvallisuuden kehittämissuunnitelma Säätiöllä laaditaan malli asiakastapaturmien ehkäisystä ja käsittelystä vuoden 2017 aikana. avi21u1 9/16

10 9. ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET Kuvaus asiakkaan ohjauksesta, neuvonnasta ja palveluntarpeen arvioinnista, palvelusopimuksen/hallintopäätöksen ja hoito- ja palvelu/asiakassuunnitelman (lastensuojelu/päivähoito) laatimisesta ja päivittämisestä sekä asiakkaan osallistumisesta päätöksentekoon Asiakas tulee tutustumaan toimintaan Lahden kaupungin työtoiminnan ohjaajien saattamana. Tehtyään aloituspäätöksen asiakas perhedytetään toimintaan ja sääntöihin. Asiakas osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan 1-4 päivänä viikossa tavallisesti neljän tunnin ajan kolmen kuukauden sopimusjaksoissa. Ennen sopimusjakson päättymistä arvioidaan asiakkaan tilannetta ja toimintajakson jatkuvuutta. Asiakas voi olla kuntouttavassa työtoiminnassa kahden vuoden ajan. Kuvaus siitä, miten toteutetaan asiakkaan mahdollisuus tutustua yksikköön etukäteen Sovitun tutustumiskäynnin avulla. Kuvaus siitä, miten asiakasta informoidaan sopimusten (palvelusopimus, vuokra ym.) sisällöstä, palvelun kustannuksista ja sopimusmuutoksista. Psykososiaalisen kuntoutuksen kuntouttavaa työtoiminta tuotetaan kunnan ostopalvelusopimusten mukaisesti. Palvelu on asiakkaalle maksutonta. Kuvaus asiakkaan itsemääräämisoikeuden ja osallistumisen toteutumisesta (yksityisyys, intimiteettisuoja, henkilökohtainen vapaus, koskemattomuus; perustuslain 7 ja10, asiakaslaki 8-10 ) Asiakasta informoidaan sähköisestä asiakasrekisteristä sekä yksikön kameravalvonnasta. Kameravalvonta ulottuu vain yleisiin tiloihin ja sisäänkäynteihin. Asiakasrekisteristä ja kameravalvonnasta on laadittu yksikössä säilytettävä rekisteriseloste. Ohjaajat ohjaavat asiakasta yksilöllisen kuntoutussuunnitelman ja sopimusten mukaisesti. Annetut palvelut seuranta kirjataan asiakastietojärjestelmään (SofiaCRM). Asiakkaasta ei anneta tietoja muille viranomaisille tai omaisille ilman asiakkaan kirjallista suostumusta. Asiakkaat osallistuvat yhteisöllisen kuntoutuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Asiakkaat ovat mukana koko säätiön kehittämisessä koulutus- ja kehittämispäivien, erilaisten työtiimien sekä vuosittaisen asukaspalautteen avulla. Kuvaus menettelystä, miten huolehditaan ja kuka vastaa asiakkaan hallussa olevista rahavaroista, avaimista ja muista tavaroista Suunnitelma siitä, miten rajoitteiden ja pakotteiden käytön tarvetta pyritään vähentämään avi21u1 10/16

11 Kuvaus rajoitteiden ja pakotteiden käytön kriteereistä, päätöksenteosta, menettelytavoista, kirjaamisesta ja rajoitustoimenpiteiden vaikutusten seuraamisesta (katso mm. lastensuojelulain 11 luku, kehitysvammalaki, valvontaohjelmat) Suositellaan laadittavaksi menettelytapaohjeet Kuvaus menettelytavasta, jos todetaan, että asiakasta on kohdeltu epäasiallisesti tai loukkaavasti Säätiön asiakkaalla on oikeus saada laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua ilman syrjintää. Asiakasta on kohdeltava siten, että hänen vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioitetaan eikä hänen ihmisarvoaan loukata. Säätiön työntekijän on toimittava siten, että asiakkaalle annettavat sosiaalipalvelut toteutetaan laadukkaasti. Työntekijän on ilmoitettava viipymättä toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos hän tehtävissään huomaa tai saa tietoonsa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta kunnan sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Jos asiakas on tyytymätön saamaansa palveluun tai kokee tulleensa kohdelluksi epäasiallisesti hänellä on mahdollisuus toimia eri tavoin asian selvittämiseksi ja epäkohdan poistamiseksi. Säätiöllä on ohje/prosessikuvaus asiakkaan epäasiallisen kohtelun käsittelymenettelystä. Ohje sijaitsee säätiön internet-sivuilla omavalvontasuunnitelman liitteenä. Kuvaus asiakassuhteen päättymiseen liittyvien asioiden valmistelusta ja toteuttamisesta (asiakkaan siirtäminen hoitopaikasta toiseen, lastensuojelun jälkihuollon valmistelu, jne.) Asiakassuhteen päättämisen valmistelu ja toteutus tehdään yhdessä Lahden kaupungin työtoiminnanohjaajien kanssa. Asiakassuhteen päättyminen on kuvattu säätiön palveluprosesseihin. Jos asiakas on tyytymätön saamaansa kohteluun, hänellä on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Kun palvelu perustuu ostopalvelusopimukseen, muistutus tehdään järjestämisvastuussa olevalle viranomaiselle (Valviran ohje 8:2010). Henkilö/taho ja yhteystiedot, jolle muistutus osoitetaan Lahden kaupunki, sosiaali- ja terveystoimiala, kirjaamo, Aleksanterinkatu 24 B, 3. krs Lahti ja muistutus osoitettava työhönkuntoutuksen päällikkö Maarit Laitiselle. Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot Lahti, Heinola, Sysmä: Sosiaaliasiamies YTM Anne Korpelainen p sosiaaliasiamies(at)phsotey.fi Hyvinvointikuntayhtymän muut jäsenkunnat sekä Porvoo, Sipoo, Askola, Loviisa ja Lapinjärvi Sosiaaliasiamies VTM Ritva Liukonen p sosiaaliasiamies(at)phsotey.fi avi21u1 11/16

12 Kuvaus yksikön toimintaa koskevien muistutusten käsittelystä Ks. ohje asiakkaan epäasiallisesta kohtelusta www. phsospsyk.net. Kuvaus kunnan ja palvelutuottajan välisestä yhteistyöstä asiakaan hoidon ja palvelun suunnittelussa ja toteutumisen seurannassa Lahden kaupungin kuntouttavan työtoiminnan ohjaajat ja Oskun kuntouttavan työtoiminnan ohjaajat sopivat asiakkaan kanssa suuunnitelma- ja arviointikeskusteluja. Tapaamiset ovat vähintään kolmen kuukauden välein, mutta myös aina tarvittaessa. Kuvaus kuluttajasuojaa koskevasta informaatiosta Kuntouttavan työtoiminnan yksikössä ei myydä asiakkaalle tuotteita. Täten kuluttajasuojaan liittyvää informaatiota ei synny. Asiakkaan asemaan ja oikeuksiin liittyvä kehittämissuunnitelma Ks. ohje asiakkaan epäasiallisesta kohtelusta. 10. PALVELUN/YKSIKÖN ASIAKASTYÖN (TOIMINNAN) LAADUN VARMISTAMINEN Kriteereitä ja tasoja on määritelty toimintakohtaisissa valtakunnallisissa valvontaohjelmissa, jotka löytyvät Valviran kotisivuilta: Kuvaus asiakkaiden suoriutumista, toimintakykyä, elämänhallintaa sekä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ylläpitävästä ja edistävästä toiminnasta Osallisuutta vahvistavan toiminnan sekä kuntouttavan työtoiminnan kohderyhmä ovat lahtelaiset mielenterveyskuntoutujat sekä mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivät, jotka tarvitsevat tukea työllistymis- ja koulutuksellisen asemansa vahvistamiseen, psykososiaalisen toimintakykynsä sekä psykofyysisen terveytensä edistämiseen ja ylläpitoon sekä kuntouttavan työtoiminnan lain ja sosiaalihuoltolain mukaisessa kuntouttavassa työtoiminnassa olevat henkilöt. Palvelut on tarkoitettu 18-vuotta täyttäneille lahtelaisille edellä mainittuihin ryhmiin kuuluville henkilöille, joiden ammatillista opiskelua, työelämän valmiuksia ja arkielämän taitoja vahvistetaan, terveyttä edistetään ja elämän hallintaa sekä sosiaalista ja muuta selviytymistä tuetaan ja ohjataan. Kuvaus asiakkaiden ravitsemuksen ja ruokailun järjestämiseen liittyvistä käytännöistä (ruokailuvälien pituus, yöaikaisen paaston pituus, asiakkaiden ravitsemustilan seuranta, jne.) Kuntouttavan työtoiminnan työpäivän aikana pidetään kahvi- ja ruokatauko. Asiakkaat voivat syödä omia eväitä tai ostaa niitä omakustannehintaan yksikön taukotilasta. Valtion ravitsemusneuvottelukunta: avi21u1 12/16

13 Yksikön ruokahuollon vastuuhenkilön yhteystiedot Kuvaus päivittäinen toiminnan järjestämisestä (lasten koulunkäynnin tukeminen, erityisopetuksen turvaaminen lapsen kouluasioista vastaavan henkilön nimeäminen (lastensuojelulaki) asiakkaiden ulkoilun, liikuntamahdollisuuksien, toimintakykyä tukevan toiminnan, harrastus- ja viriketoiminnan järjestäminen ym.) Kuntouttavan työtoiminnan lisäksi asiakkailla on mahdollisuus osallistua säätiön muuhun toimintakykyä tukevaan toimintaan sekä harrastus- ja viriketoimintaan. THL:n liikuntasuositukset eri-ikäisille: Kuvaus hygieniakäytännöistä ja infektiotartuntojen ehkäisemisestä sekä epidemiatilanteissa toimiminen Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrisella säätiöllä on olemassa oleva varautumissuunnitelma influenssaepidemian / pandemian varalta. Ko. suunnitelma on nähtävissä INTRAnetissa kohdassa työsuojelu. Käsienpesujen tehostamisesta tiedottaminen infektiotilanteissa. Käsidesit käytössä. Suunnitelma asiakastyön ja päivittäisen toiminnan kehittämisestä Asiakastyön ja toimintojen kehittäminen toteutetaan puolivuosittain koko henkilöstön ja asiakkaiden kanssa yhteistyössä toimintasuunnitelmaa laadittaessa sekä toimintavuoden arviointina. Oskun työtiimit suunnittelevat, arvioivat ja kehittävät yhteistyössä muiden säätiön tiimien kanssa kuntouttavan työtoiminnan sisältöä ja laatua. Kuntouttavan työtoiminnan palveluprosessi on kuvattu. 11. TERVEYDENHUOLLON JA SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN Kuvaus terveydenhuollon järjestämisestä yksikön/palvelun asiakkaille ja yksikön omat vastuutehtävät asiakkaiden terveydenhuollossa ja sairaanhoidossa (terveyden edistäminen, terveystarkastukset, seulontatutkimukset, terveydentilan seurantaan liittyvät tutkimukset, tarkastukset, kontrollit, jne.) Kuvaus menettelystä, miten toimintayksikön lääkäripalvelut järjestetään ja mikä taho vastaa asiakkaiden sairauden hoidosta kiireettömissä tilanteissa avi21u1 13/16

14 Kuvaus menettelystä kiireellisen sairaanhoidon tarpeessa olevan asiakkaan hoitamiseksi Asiakas lähetetään kiireelliseen sairaanhoitoon tilanteen edellyttämällä tavalla ambulanssilla tai muulla kulkuneuvolla yksin tai saatettuna Kuvaus erikoissairaanhoidon käytöstä ja saatavuudesta (terapiapalvelut, lastenpsykiatrian käyttömahdollisuudet, psykiatrinen hoito, jne.) Kuvaus lääkehoitosuunnitelman ylläpidosta, päivittämisestä ja toimeenpanosta sekä toteuttamisen seurannasta (Lääkehoitosuunnitelma tulee laatia sosiaali- ja terveysministeriön Turvallinen lääkehoito -oppaan (2005:32) mukaisesti.) STM:n opas löytyy osoitteesta: Yksikössä ei ole lääkehoitoa. Lääkehoidosta vastaavan henkilön yhteystiedot Potilasasiamiehen yhteystiedot Terveydenhuoltoa ja sairaanhoitoa koskeva kehittämissuunnitelma Säätiöllä ei ole kehittämissuunnitelmaa, koska yksikkö ei tuota terveydenhuollon tai sairaanhoidon palveluita. 12. ASIAKASTIETOJEN KÄSITTELY (Menettelystä tulee olla kirjalliset ohjeet) Kuvaus asiakastietojen kirjaamisesta, käsittelystä ja salassapitosäännösten noudattamisesta Yksiköissä on tietosuojalain mukainen henkilöstörekisteriseloste jokaisesta rekisteristä. Näitä rekistereitä ovat yksikön kameravalvonta, asiakastietojärjestelmä SofiaCRM ja asiakaspaperit. Näissä rekisteriselosteissa on kuvaus kunkin rekisterin säilyttämisestä. Asiakkaalta pyydetään suostumus tietojen luovuttamiseen ja hankkimiseen. Asiakkailla on oikeus pyytää luettavakseen häntä koskevat säätiön työntekijän kirjaamat dokumentit asiakasrekisteristä. Jokainen uusi työntekijä ja opiskelija täyttävät vaitiolovelvollisuussitoumuksen, jota säilytetään yksiköissä. Yksikön esimies vastaa keräämisestä ja arkistoinnista. Henkilötietolaki ja asiakastietojen käsittely yksityisessä sosiaalihuollossa: avi21u1 14/16

15 Tietosuojavastaavan yhteystiedot Kehittämispäällikkö Sami Metsäranta p , Menettelyohje asiakkaan informoinnista henkilötietojen käsittelyssä: ohjeet Tietosuojaseloste: Mallilomake ja ohjeet sivulla: ja Asiakkaan suostumus salassa pidettävien tietojen käytölle/luovuttamiselle: TSV:n opas Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja osaamisen varmistamisesta liittyen tietosuoja-asioihin ja asiakirja hallintoon (lisätietoa sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista: 9cc407f10e6d/Sosiaalihuollon+asiakasasiakirjat.pdf) Ko. asiat sisältyvät säätiön perehdytysohjelmaan. Asiakasrekisteriä ylläpitävän palvelun tuottajan tulee laatia henkilötietolain 10 :n mukainen rekisteriseloste, vaikka toimisi toisen yrityksen tiloissa. Rekisteriseloste (ellei liitteenä): tietosuojavaltuutetun ohje ja lomake: ja Muita tietosuojaan liittyviä oppaita sivulla : Käyttäjälokin tietojen käsittely henkilötietolain mukaan, Laadi tietosuojaseloste, Ota oppaaksi henkilötietolaki, Henkilörekisteriin tallennetun tiedon korjaaminen, Henkilörekisteriin tallennettujen tietojen tarkastaminen, Henkilötietolain seuraamusjärjestelmä Kuvaus asiakirjojen arkistoinnin toteuttamisesta (yksityisten sosiaalipalveluyksikköjen on tärkeää sopia yksiköstä pois lähteneiden asiakkaiden asiakirjojen arkistoinnista etukäteen asiakkaiden kotikunnan kanssa) Kun asiakas siirtyy pois säätiön palveluista, ohjaajat toimittavat asiakasta koskevat paperit säätiön toimistoon arkistoitavaksi. Papereista poistetaan mahdolliset tarpeettomat asiakirjat. Mahdolliset lääkärin tai muun tahon lausunnot ja hoitotyön tiivistelmät yms. muut viranomaislausunnot säilytetään ja arkistoidaan. Kuvaus, miten tiedonkulku järjestetään muiden asiakkaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien toimijoiden kanssa Asukkaan suostumuksen mukaisesti tiedonkulku tapahtuu pääsääntöisesti puhelimitse ja sähköpostitse. Sähköpostia käytettäessä asukasta koskevat yksilöintitiedot (esim. nimi ja sotu) toimitetaan liitetiedostona. Asiakastietojen käsittelyn kehittämissuunnitelma Toimintavuonna 2017 laaditaan kirjallinen asiakastietojen kirjaamis- ja käsittelykäytäntöjen ohjeistus liittyen asiakkaan oman elämän haltuunoton tukemiseen. 13. ALIHANKINTANA TUOTETTUJEN PALVELUJEN OMAVALVONTA Kuvaus menettelystä, kuinka yksikkö valvoo alihankkijoilta ostettujen palvelujen laatua Esimies vastaa yhteistyöstä esim. vartiointi- ja kiinteistöpalvelujen osalta. avi21u1 15/16

16 Luettelo alihankkijoita Avarn security Services Oy Kehittämissuunnitelma 14. OMAVALVONNAN TOTEUTTAMISEN SEURANTA JA ARVIOINTI Kuvaus yksikön omavalvonnan toteutumisen seurannasta Omavalvontasuunnitelma käydään läpi jokaisen uuden työntekijän kanssa (perehdytysohjelma) sekä vuosittain tiimipalavereissa. Kuvaus omavalvontasuunnitelman päivittämisprosessista Päivitetään vuoden välein toimintasuunnitelman yhteydessä. Omavalvontasuunnitelma päivitetään tarvittaessa. Toimintaohjeisiin tulleet muutokset kirjataan viiveettä omavalvontasuunnitelmaan ja vahvistetaan vuosittain, vaikka muutoksia ei vuoden aikana olisi tehtykään. Paikka ja päiväys Lahti Allekirjoitus (Omavalvontasuunnitelman hyväksyy ja vahvistaa toimintayksikön vastaava johtaja) Nimenselvennys Virpi Penna avi21u1 16/16