Alkoholin aiheuttamien sikiövaurioiden diagnostiikkaa ja esiintyvyysarvioita voidaan parantaa
|
|
- Matti Koskinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KATSAUS TIETEESSÄ ILONA AUTTI-RÄMÖ tutkimusprofessori, terveystutkimuksen päällikkö Kela, tutkimusosasto MIKA GISSLER tutkimusprofessori THL, Tieto-osasto, Hyvinvoinnin ja terveyden tietovarannot -yksikkö professori, Pohjoismainen kansanterveystieteen korkeakoulu, Göteborg ANNUKKA RITVANEN erikoistutkija THL, Tieto-osasto, Hyvinvoinnin ja terveyden tietovarannot -yksikkö, epämuodostumarekisteri Alkoholin aiheuttamien sikiövaurioiden diagnostiikkaa ja esiintyvyysarvioita voidaan parantaa Tieto alkoholialtistuksen aiheuttamien sikiövaurioiden esiintyvyydestä Suomessa perustuu yksittäisten tutkimusten perusteella tehtyyn arvioon, joka uusien kansainvälisten tutkimusten perusteella saattaa olla aliarvio. Sikiöaikaisen alkoholialtistuksen aiheuttamat oireyhtymät (fetal alcohol spectrum disorders, FASD) on yhteinen termi kaikille sikiön alkoholivaurioille. Sitä tulisi käyttää näiden vaurioiden esiintyvyyttä arvioitaessa. FASD:n diagnostisten mahdollisuuksien parantaminen edellyttää raskaudenaikaisen alkoholikäytön rutiininomaista kysymistä ja kirjaamista terveydenhuollon asiakirjoihin sekä diagnostisen osaamisen vahvistamista. FASD:n esiintyvyysarvion parantamiseksi on kolme lähestymistapaa: rekisteritutkimus, kliininen seurantatutkimus ja aktiivinen tapausten etsintä. VERTAISARVIOITU VV Raskaudenaikainen alkoholinkäyttö on yleisin ehkäistävissä oleva sikiövaurioiden syy. Raskaudenaikaisen alkoholinkäytön yleisyydestä, siihen liittyvän sikiövaurion riskistä ja syntyneiden vaurioiden pitkäaikaisseurauksista on keskusteltu Suomessa 1980-luvulta lähtien, jolloin Erja Halmesmäki väitöskirjatutkimuksissaan osoitti raskaudenaikaisen alkoholinkäytön olevan ongelma myös Suomessa (1). Viime vuosikymmenenä keskeinen keskustelunaihe on ollut, kuinka suuri tämä ongelma on ja mitä sen hoitaminen edellyttää (2,3). Keskustelu ongelman laajuudesta on kansainvälistä ja Maailman terveysjärjestö WHO onkin ottanut tehtäväkseen tarkentaa raskaudenaikaisen alkoholinkäytön ja siitä aiheutuvien sikiövaurioiden esiintyvyyden arvioita (4). Sikiöaikaisen alkoholivaurion määrittely Ensimmäinen tutkimus raskaudenaikaisen runsaan alkoholinkäytön ja sikiövaurion yhteydestä julkaistiin 1968 ranskaksi (5), mutta kansainväliseen tietoisuuteen yhteys nousi vasta 1973, jolloin Jones työryhmineen antoi alkoholialtistuksen aiheuttamalle sikiövauriolle nimen fetaalialkoholisyndrooma (FAS) (6). Oireyhtymän alkuperäiseen kriteeristöön kuuluivat kasvuhäiriö, tyypilliset kasvonpiirteet, keskushermoston vaurio sekä rakenteelliset poikkeavuudet mm. sydämessä, luustossa tai sukuelimissä. Kaikki alkoholistiäitien lapset eivät kuitenkaan täyttäneet alkuperäisiä FAS-kriteereitä mutta eivät liioin olleet normaaleja. Tämän vuoksi otettiin käyttöön osittaista oireyhtymää tarkoittavia termejä (possible tai partial fetal alcohol syndrome, PFAS, ja fetal alcohol effects, FAE) (7,8) ja Saksassa alkoholiembryopatia jaettiin vaikeusasteisiin I III (9). Lisäksi todettiin, ettei kaikilla FAS-lapsilla ollut rakenteellista epämuodostumaa. Etenevien seurantatutkimusten jatkuessa (esi)kouluikään todettiin, että monilla sikiöaikana alkoholille altistuneilla lapsilla oli keskushermoston pysyvä toimintahäiriö ilman tyypillisiä kasvonpiirteitä tai kasvuhäiriötä (10,11). Yhdysvalloissa Institute of Medicine (IOM) määritteli uuden diagnostisen alaryhmän, alkoholialtistuksen aiheuttama keskushermoston vaurio (alcohol related neurobehavioral disorder, ARND) (12). Lapsille, joilla todettiin elinten rakenteellisia poikkeavuuksia ilman muita FASkriteereitä, annettiin puolestaan diagnoosiksi alkoholin aiheuttama epämuodostuma (alcohol related birth defect, ARBD). Vihdoin 2000-luvulla luotiin uusi termi sikiöaikaisen alkoholialtistuksen aiheuttamat oireyhtymät (fetal alcohol spectrum disorder, FASD) Suomen Lääkärilehti 23/2011 vsk
2 KATSAUS KIRJALLISUUTTA 1 Halmesmäki E: Alcohol consumption in pregnancy. Helsingin yliopisto Väitöskirja. 2 STM selvityksiä 2009:4. Raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten hoidon varmistaminen. Työryhmän raportti. 3 Mäkelä K. Raskaana olevien naisten päihde-ehtoinen pakkohoito ja sen kriteerit. Yhteiskuntapolitiikka 2010;75: WHO: Global strategy to reduce the harmful use of alcohol. abuse/msbalcstragegy.pdf 5 Lemoine P, Harousseau H, Borteyru J-P, Menuet J-C. Les enfants de parents alcooloquees: Anomalies observees. A propos de 127 ca. Uest Medical 1968;21: Jones LK, Smith DW, Ulleland CN, Streissguth AP. Pattern of malformation in offspring of chronic alcoholic mothers. Lancet 1973;i: Rosett HL. A clinical perspective of fetal alcohol syndrome. Alcohol Clin Exp Res 1980;4: Robinson GF, Conry JL, Conry RF. Clinical profile and prevalence of fetal alcohol syndrome in an isolated community in British Columbia. CMAJ 1987;137: Majewski F. Über schädigene Einfluesse des Alkohols auf die Nachkommen. Nervenarzt 1978;49: Mattson S, Riley E. A review of the neurobehavioral deficits in children with fetal alcohol syndrome or prenatal exposure to alcohol. Alcohol Clin Exp Res 1998;22: Korkman M, Autti-Rämö, Koivulehto H, Granström M-L. Neuropsychological effects at early schoolage of fetal alcohol exposure of various durations. Child Neuropsychol 1998;4: Stratton K, Howe C, Battaglia F. Fetal alcohol syndrome: Diagnosis, epidemiology, prevention and treatment. Washington D.C.: National Academy Press, Sokol RJ, Delaney-Black V, Nordstrom B. Fetal alcohol spectrum disorder. JAMA 2003;290: Hoyme HE, May PA, Kalberg WO ym. A practical clinical approach to diagnosis of fetal alcohol spectrum disorders; clarification of the 1996 institute of medicine criteria. Pediatrics 2005;115: Diagnostic guide for fetal alcohol spectrum disorders. The 4 digit code, 3. painos. University of Washington dpn/htmls/4-digit-code.htm (13). Termi kuvaa koko oirekirjoa, ja sitä tulisikin käyttää arvioitaessa sikiön alkoholivaurioiden kokonaisesiintyvyyttä. Kriteeristöjen ongelmia IOM:n uudistetussa kriteeristössä (taulukko 1) hyväksytään raskaudenaikaisen alkoholinkäytön varmistajaksi myös muu luotettava lähde (puoliso, muu lähiomainen, sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiset ja ammattihenkilöt) (14). Tämä on mahdollistanut FASD-diagnoosien tekemisen myös tilanteissa, joissa biologiselta äidiltä ei ole mahdollista saada luotettavaa tietoa. IOM:n kriteeristön kanssa kilpailee Washingtonin yliopistossa kehitetty strukturoitu, neliluokkainen ja nelinumeroinen koodisto (15), jonka avulla voidaan luoda 22 diagnostista luokkaa. Koodistossa otetaan huomioon kasvuhäiriön vaikeusaste, kasvonpiirteiden tyypillisyys, keskushermostovaurion vaikeusaste sekä alkoholialtistuksen suuruus. Tätä koodistoa käytetään erityisesti Washingtonin osavaltiossa ja muokattuna Kanadassa (16). Astley on vertaillut IOM:n kriteereitä ja nelinumeroisen koodiston kriteereitä, eivätkä ne täysin vastaa toisiaan (17) (taulukko 2). Kansainvälisenä yhteistyönä pyritäänkin edelleen parantamaan sekä lasten että aikuisten FASD:n tunnistamiseen tarvittavia kriteereitä, ja toivottavasti uudet kriteerit pystytään muodostamaan ennen DSM-V- ja ICD-11- tautiluokitusten käyttöönottoa. Suomessa on perinteisesti käytetty IOM:n kriteereitä (12), joskin kasvukriteereitä on muokattava suomalaisten kasvukäyrien mukaisiksi (taulukko 1). Autti-Rämön väitöskirjatutkimuksessa (18) käyttämä FAE (fetal alcohol effects) osittaisen FAS-diagnoosin nimikkeenä on juurtunut kliiniseen käyttöön ja PFAS-diagnoosiin siirtyminen on ollut hidasta. Merkittävin muutos uudistetussa IOM:n kriteeristössä (14) on, että myös PFAS-diagnoosi edellyttää kasvonpiirrekriteerin täyttymistä. Tämän vuoksi moni PFAS- tai FAE-diagnoosi on Suomessa muutettava ARND:ksi, sillä aiemmin myös kasvuhäiriön ja keskushermostohäiriön esiintyminen yhtäaikaisena täytti PFAS- ja FAE-kriteerin. ARBD-diagnoosin edellyttämä kasvonpiirrekriteerin täyttyminen uudessa diagnoosiehdotuksessa ei vastaa kliinistä kokemustamme. Elinten rakenteellisten poikkeavuuksien syntyminen ei edellytä äidin jatkuvaa runsasta alkoholinkäyttöä, vaan humalahakuista alkoholinkäyttöä elimen kehittymisen kannalta kriittisinä päivinä yleensä ajankohtana, jolloin nainen ei vielä tiedä olevansa raskaana. Epämuodostuma on siis voinut jo syntyä, vaikka nainen lopettaisi alkoholinkäytön heti alkuraskauden jälkeen. Sikiön vaurioitumisen riskiin vaikuttavat myös muut riskitekijät (geneettiset, muut samanaikaiset altistumiset, äidin ravitsemustila jne.), jotka on otettava huomioon syy-yhteyttä arvioitaessa (19,20). Diagnostiikan käytännön vaikeuksia FASD:n tunnistaminen ja diagnosointi edellyttävät keskushermostovaurion tunnistamista, kasvonpiirteiden arviointia, kasvukäyrien piirtämistä sekä rohkeutta ottaa esille lapsen kliinisten oireiden ja äidin alkoholinkäytön mahdollinen syy-yhteys haastattelutilanteessa. Raskaudenaikaisen alkoholinkäytön määrää ja kestoa on siis kysyttävä aina, kun lapsen kasvussa, ulkonäössä tai kehityksessä todetaan poikkeavaa. Jos alkoholinkäytöstä ja muista mahdollisista sikiön kehitykseen vaikuttavista tekijöistä (muut päihteet, tupakka jne.) ei osata kysyä luontevasti ja luottamusta herättävästi, luotettavaa tietoa ei ole mahdollista saada (21). Kasvonpiirteiden arvioiminen koetaan vaikeaksi ja niiden tunnistamisen helpottamiseksi on kehitteillä kolmiulotteisia kuvausmenetelmiä (22). Käytössä on myös nelinumeroisen koodiston filtrum huuli-luokittelukaavio (15). FASD:iin liittyy lisäksi paljon muita dysmorfisia piirteitä, jotka helpottavat oireyhtymän tunnistamista (23,24). FASD-diagnoosi edellyttää muiden erotusdiagnostisten oireyhtymien tuntemista ja poissulkua (14,15,16). FAS-, PFAS- ja erityisesti ARND- ja ARBDdiagnoosien määrittäminen on kokeneellekin kliinikolle vaikeaa (12,25 28). Käytännössä Suomessa diagnosoidaan vain vaikein muoto (FAS), mutta senkin tunnistamisessa on huomattavia eroja. Diagnoosiksi saatetaan antaa PFAS tai FAE, jos FAS:n kriteerien täyttymisestä ei olla varmoja. Mitä pienempi on kliinikon vastuualue, sitä harvemmin hän kohtaa FASD-lapsen ja sitä vaikeampaa diagnoosin määrittäminen on. Lapsi on saattanut saada FAS- tai FASD-diagnoosin jossain vaiheessa hänen elämäänsä, mutta seurannan myötä se on tyypillisesti muuttunut kehityksellisten erityisvaikeuksien ja mahdollisen kasvuhäiriön diagnoosilistaksi (Autti-Rämö, henkilökohtainen havainto). Tämä vaikeuttaa FASD:n esiintyvyysarvion tekemistä ja ongelman 1916 Suomen Lääkärilehti 23/2011 vsk 66
3 TAULUKKO 1. Institute of Medicinen (IOM) kriteerit sikiöaikaisen alkoholialtistuksen aiheuttamille oireyhtymille (FASD) (14) täydennettynä Suomessa käytetyillä kasvukriteereillä ja kirjoittajien kommenteilla. FAS = sikiön alkoholioireyhtymä (fetaalialkoholisyndrooma) Kaikki kriteerit A, B, C ja D täyttyvät. A. Varmistettu runsas raskaudenaikainen alkoholialtistus joko säännöllisenä tai satunnaisesti humalahakuisena, varmistuksen voi antaa myös lähiomainen tai äidin hyvin tunteva henkilö. Haitalliseen alkoholinkäyttöön viittaavat toistuvat humalatilat, sietokyvyn nousu, vieroitusoireet, alkoholinkäyttöön liittyvät sosiaaliset tai juridiset vaikeudet, vaaratilanteisiin joutuminen alkoholin vaikutuksen alaisena, alkoholin aiheuttamat somaattiset sairaudet. B. Tyypilliset kasvonpiirteet, vähintään kaksi seuraavista: a. lyhyt luomirako (alle 10. persentiilin rajan) 1 b. ohut ylähuuli (huuli filtrum-asteikolla 4 tai 5) 2 c. litteä nenä-huulipoimutus (huuli filtrum-asteikolla 4 tai 5) 2 C. Syntymänaikainen ja/tai elinaikainen kasvuhäiriö: ensisijaisesti syntymäkoko, jos tiedot käytettävissä pituus tai paino on alle 10. persentiilin (kansallinen kasvukäyrästö, jos mahdollista) 2 D. Aivojen kasvun häiriö tai rakennepoikkeavuus, joka ilmenee a. aivojen kuvantamistutkimuksessa nähtävänä rakennepoikkeavuutena ja/tai b. alle 10. persentiilin päänympäryksenä TIETEESSÄ PFAS = osittainen sikiön alkoholioireyhtymä (Suomessa entinen FAE) Kriteerit A ja B sekä yksi kriteereistä C, D tai E täyttyvät. A. Varmistettu runsas raskaudenaikainen alkoholialtistus joko säännöllisenä tai satunnaisesti humalahakuisena, varmistuksen voi antaa myös lähiomainen tai äidin hyvin tunteva henkilö. Haitalliseen alkoholinkäyttöön viittaa toistuvat humalatilat, sietokyvyn nousu, vieroitusoireet, alkoholinkäyttöön liittyvät sosiaaliset tai juridiset vaikeudet, vaaratilanteisiin joutuminen alkoholin vaikutuksen alaisena, alkoholin aiheuttamat somaattiset sairaudet. B. Tyypilliset kasvonpiirteet, vähintään kaksi seuraavista: a. lyhyt luomirako (alle 10. persentiilin rajan) 1 b. ohut ylähuuli (huuli filtrum-asteikolla 4 tai 5) 2 c. litteä nenä-huulipoimutus (huuli filtrum-asteikolla 4 tai 5) 2 Yksi kriteereistä C E: C. Syntymänaikainen ja/tai elinaikainen kasvuhäiriö: ensisijaisesti syntymäkoko, jos tiedot käytettävissä pituus tai paino on alle 10. persentiilin (kansallinen kasvukäyrästö, jos mahdollista) 3 D. Aivojen kasvun häiriö tai rakennepoikkeavuus, joka ilmenee a. aivojen kuvantamistutkimuksessa nähtävänä rakennepoikkeavuutena ja/tai b. alle 10. persentiilin päänympäryksenä 4 E. Monimuotoinen oppimiskyvyn tai käyttäytymisen häiriö, joka ei selity perinnöllisillä tai ympäristötekijöillä. Näitä piirteitä ovat mm. monimutkaisten tehtävien suorittamisen vaikeus (esim. ongelmanratkaisukyky, tehtävien suunnittelu ja arviointi, matemaattiset tehtävät), vaativien kielellisten tehtävien suorittamisen vaikeus (ymmärtäminen ja tuotto) ja käyttäytymisen erityispiirteet (esim. vuorovaikutussuhteiden vaikeudet, tunne-elämän herkkyys). ARND = alkoholialtistuksen aiheuttama keskushermoston vaurio Kriteeri A ja vähintään toinen kriteereistä D tai E täyttyvät. A. Varmistettu raskaudenaikainen runsas alkoholialtistus joko säännöllisenä tai satunnaisesti humalahakuisena, varmistuksen voi antaa myös lähiomainen tai äidin hyvin tunteva henkilö. Haitalliseen alkoholinkäyttöön viittaa toistuvat humalatilat, sietokyvyn nousu, vieroitusoireet, alkoholinkäyttöön liittyvät sosiaaliset tai juridiset vaikeudet, vaaratilanteisiin joutuminen alkoholin vaikutuksen alaisena, alkoholin aiheuttamat somaattiset sairaudet. Vähintään toinen kriteereistä D ja E: D. Aivojen kasvun häiriö tai rakennepoikkeavuus, joka ilmenee a. aivojen kuvantamistutkimuksessa nähtävänä rakennepoikkeavuutena ja/tai b. alle 10. persentiilin päänympäryksenä 4 E. Monimuotoinen oppimiskyvyn tai käyttäytymisen häiriö, joka ei selity perinnöllisillä tai ympäristötekijöillä. Näitä piirteitä ovat mm. monimutkaisten tehtävien suorittamisen vaikeus (esim. ongelmanratkaisukyky, tehtävien suunnittelu ja arviointi, matemaattiset tehtävät), vaativien kielellisten tehtävien suorittamisen vaikeus (ymmärtäminen ja tuotto) ja käyttäytymisen erityispiirteet (esim. vuorovaikutussuhteiden vaikeudet, tunne-elämän herkkyys). ARBD = Alkoholin aiheuttama epämuodostuma Kriteerit A, B ja F täyttyvät. A. Varmistettu raskaudenaikainen runsas alkoholialtistus B. Tyypilliset kasvonpiirteet, vähintään kaksi seuraavista: a. lyhyt luomirako (alle 10. persentiilin rajan) 1 b. ohut ylähuuli (huuli filtrum-asteikolla 4 tai 5) 2 c. litteä nenä-huulipoimutus (huuli filtrum-asteikolla 4 tai 5) 2 F. Synnynnäinen rakenteellinen poikkeavuus (vähintään yksi merkittävä (major) tai kaksi lievää (minor)) 1 Suomalaisia arvoja ei käytettävissä Suomessa pituus 1,65 SD, suhteellinen paino 5. persentiilin. IOM:n kriteeriä vastaavaa painorajaa ei voida asettaa. 4 Suomessa 1,65 SD Suomen Lääkärilehti 23/2011 vsk
4 KATSAUS 16 Chudley AE, Conry J, Cook JL, Loock C, Rosales T, LeBlanc N. Fetal alcohol spectrum disorders: Canadian guidelines for diagnosis. CMAJ 2005;172 suppl:s1 S Astley SJ. Comparison of the 4-digit diagnostic code and the Hoyme diagnostic guidelines for Fetal alchol spectrum disorders. Pediatrics 2006;118: Autti-Rämö I. The outcome of children exposed to alcohol in utero. A prospective follow-up study during the first three years. Helsingin yliopisto Väitöskirja. 19 May PA, Gossage JP, Marais A-S ym. Maternal risk factors for fetal alcohol syndrome and partial fetal alcohol syndrome in South Africa: A third study. Alcohol Clin Exp Res 2008;32: Uban KA, Bodnar T, Butts K, Sliwowska JH, ComeauW, Weinberg J. Direct and indirect mechanisms of alcohol teratogenesis: implicitations for understanding alterations in brain and behaviour in FASD. Kirjassa: Riley EP, Clarren S, Weinberg J, Jonsson E, toim. Fetal Alcohol Spectrum Disorder: Management and policy perspectives of FASD. Wiley Blackwell 2010: Burns E, Gray R, Smith LA. Brief screening questionnaires to identify problem drinking during pregnancy: a systematic review. Addiction 2010;105: Fang S, McLaughlin J, Huang J ym. Automated diagnosis of fetal alcohol syndrome using 3D facial image analysis. Orthod Craniofac Res 2008;11: Autti-Rämö I, Fagerlund Å, Ervalahti N, Korkman M, Hoyme E. Fetal alcohol spectrum disorders in Finland: Clinical delineation of 77 older children and adolescents. Am J Med Gen 2006;140A: May PA, Gossage JP, Smith M ym. Population differences in dysmorphic features among children with fetal alcohol spectrum disorders. J Dev Behav Pediatr 2010;31: Stoler J, Holmes LB. Underrecognition of prenatal alcohol effects in infants of known alcohol abusing women. J Pediatr 1999;135: Elliott EJ, Payne J, Haan E, Bower CA. Diagnosis of foetal alcohol syndrome and alcohol use in pregnancy: a survey of peadiatricians knowledge, attitudes and practice. J Pediatr Child Health 2006;42: Jones KL, Robinson LK, Bakhireva LN ym. Accuracy of the diagnosis of physical features of fetal alcohol syndrome by pediatricians after specialized training. Pediatrics 2006;118:e BMA Board of Science. Fetal alcohol spectrum disorders. A guide for healthcare professionals suuruuden tunnistamista. Tieto oireiden etiologiasta ei useinkaan seuraa lasta uudelle paikkakunnalle tai sijaisperheeseen, mikä voi johtaa myös turhiin uusiin etiologisiin tutkimuksiin. FASD-diagnoosit saatetaan myös kokea kielteiseksi leimaksi (29). Oireiden etiologinen selvittäminen on tärkeää hoidon ja kuntoutuksen kohdistamiseksi oikein. Alkoholialtistuksen aiheuttama keskushermostovaurio johtaa elinikäisiin oppimisen, käyttäytymisen ja sosiaalisen toiminnan vaikeuksiin ja itsenäinen selviytyminen aikuisiällä voi olla huomattavan vaikeaa (30,31,32). FASD:n varhainen tunnistaminen on tärkeää lapsen kasvuympäristön turvaamiseksi ja hoidon ja kuntoutuksen suunnittelemiseksi, mutta myös perheen seuraavien lapsien vaurioitumisen ehkäisemiseksi (32,33). Samalla se tukee yleisten ohjeiden ja hoitoonohjauksen kehittämistä. Hoidon ja tuen tarvetta esiintyy aina myös FASD-lapsen biologisessa perheessä (34,35) ja monesti myös sijaisperheessä (36). Kliinisessä työssä esitietojen saantiin ja FASD:n diagnosointiin liittyy erilaisia ongelmia. Luotettavan esitiedon saaminen on erityisen vaikeaa, jos FASD-lapsi asuu biologisten vanhempien luona ja äiti kieltää alkoholinkäyttöön liittyvän ongelman tai hän kokee voimakasta syyllisyyttä. Uusi laki neuvolatoiminnasta ja kouluterveydenhuollosta velvoittaa kunnat toteuttamaan 0 16 ikävuoden välillä yhteensä 8 ns. laajennettua arviointia, joihin kuuluu molempien vanhempien haastattelu ja myös AU- TAULUKKO 2. DIT-kyselyn käyttäminen lapsen kasvuympäristön selvittämiseksi (37). AUDIT-kysely selvittää päihderiippuvuutta, mutta sikiövaurion kannalta on tärkeä selvittää myös alkoholin sosiaalista käyttöä (20). Alkoholinkäytöstä kysymisen juurtuminen kliiniseen käytäntöön mahdollistaa sen, että vanhempien alkoholinkäytöstä keskustelu tulee luontevaksi osaksi lapsen terveystarkastusta ja tieto luotettavammaksi. Huostaanotettujen lasten tilannetta selvitettäessä luotettavan tiedon saanti voi edellyttää aiempiin potilaskertomuksiin tai synnytyskertomukseen perehtymistä tai yhteydenottoa lastensuojeluviranomaisiin. Ulkomailta adoptoidusta lapsesta on harvoin saatavissa luotettavaa tietoa raskaudenaikaisesta alkoholialtistuksesta, ja FASD-diagnoosiin onkin liitettävä lisätieto siitä, että diagnoosi on tehty ilman vahvistettua tietoa alkoholialtistuksesta. Ruotsalaisessa tutkimuksessa FASD diagnosoitiin 52 %:lla Itä-Euroopasta adoptoiduista lapsista (38). Arviot FASD:n esiintyvyydestä Raskaudenaikaisen alkoholinkäytön aiheuttamien sikiövaurioiden (FASD) esiintyvyydestä on vaikea saada luotettavaa arviota. Sampson ym. (39) arvioivat, että noin yhdellä vastasyntyneellä 110:stä (9/1000 vastasyntynyttä) on FASD, mutta uusimmissa tutkimuksissa ikäkohtaiset esiintyvyysluvut ovat suurempia (40). Suurimmat esiintyvyysluvut (70 90/1 000) on todettu Etelä- Afrikan alkuperäisasukkailla (41). Italiassa Sikiön alkoholioireyhtymän (FAS) kriteerit Institute of Medicinen (IOM) määrittelyn (14) ja Washingtonin yliopiston neliluokkaisen ja nelinumeroisen koodiston (15,17) mukaan. IOM Neliluokkainen koodisto Kasvu Pre- tai postnataalinen pituus tai paino Pre- tai postnataalinen pituus tai paino 10. persentiilin 10. persentiilin Kasvonpiirteet Kaksi kolmesta: luomirako 10. persentiilin, Kaikki kolme: luomirako 3. persentiilin, filtrum 4 tai 5, ylähuuli 4 tai 5 1 filtrum 4 tai 5, ylähuuli 4 tai 5 1 Keskushermosto Aivojen rakennepoikkeavuus ja/tai Vähintään yksi seuraavista: pääympärys 10. persentiilin 1) päänympärys 2 SD tai rakennepoikkeavuus 2) selvä neurologinen poikkeavuus 3) suoriutuminen vähintään kahdella kehitysalueella 2 SD:n tasolla Alkoholialtistus Varmistettu runsas tai tuntematon Varmistettu tai tuntematon 1 Huuli filtrum-asteikolla 1918 Suomen Lääkärilehti 23/2011 vsk 66
5 TIETEESSÄ 29 Eriksson S. Sikiöaikainen alkoholialtistus, moraali ja muuntuva asiantuntijuus. Kehitysvammaliiton tutkimuksia 5. Kouvola: Solver Palvelut Oy, Harvie MK, Longstaffe SEA, Chudley AE. The Manitoba FASD Youth justice program: Addressing criminal justice issues. Kirjassa: Riley EP, Clarren S, Weinberg J, Jonsson E, toim. Fetal Alcohol Spectrum Disorder: Management and policy perspectives of FASD. Wiley Blackwell 2010: Brintnell ES, Bailey PG, Sawhney, Kreftin L. Understanding FASD: Disability and social supports for adult offenders. Kirjassa: Riley EP, Clarren S, Weinberg J, Jonsson E, toim. Fetal Alcohol Spectrum Disorder: Management and policy perspectives of FASD. Wiley Blackwell 2010: Badry D, Felske AW. Policy development in FASD for individual and families across the lifespan. Kirjassa: Riley EP, Clarren S, Weinberg J, Jonsson E, toim. Fetal Alcohol Spectrum Disorder: Management and policy perspectives of FASD. Wiley Blackwell 2010: Autti-Rämö I, Fagerlund Å, Korkman M: Miten tunnistat sikiön alkoholivauriot. Suom Lääkäril 2008;63: Kahila H, Gissler M, Sarkola T, Autti-Rämö I ja Halmesmäki E. Maternal welfare, morbidity and mortality 6 15 years after a pregnancy complicated by alcohol and substance abuse: a register-based case-control follow-up study of 524 women. Drug Alcohol Depend 2010;111: Sarkola T, Kahila H, Gissler M, Halmesmäki E. Risk factors for out-of-home custody child care among families with alcohol and substance abuse problems. Acta Paediatr 2007;96: Koponen A. Sikiöaikana päihteille altistuneiden lasten kasvuympäristö ja kehitys. Kehitysvammaliitto, Kotututkimuksia 5, Väitöskirja. 37 Sosiaali ja terveysministeriön julkaisuja 2009:20. Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto. Asetuksen 380/2009) perustelut ja soveltamisohjeet. 38 Landgren M, Svensson L, Strömland K, Andersson Grönlund M. Prenatal alcohol exposure and neurodevelopmental disorders in children adopted from eastern Europe. Pediatrics 2010;125:e Sampson PD, Streissguth AP, Bookstein FL ym. Incidence of fetal alcohol syndrome and prevalence of alcohol-related neurodevelopmental disorder. Teratology 1997;56: FASD:n esiintyvyydeksi 6-vuotiailla esitetään 20 40/1 000 (42). Kroatiassa 7 10-vuotiailla FAS:n tai PFAS:n esiintyvyys oli peräti 41/1 000 mikä tarkoittaa, että FASD:n kokonaisesiintyvyys Kroatiassa on todennäköisesti lähes Etelä- Afrikan tasoa (43). Kanadassa esiintyvyydeksi on esitetty 9/1 000 (44). May ym. (40) ovat osoittaneet, että FASD:n alaryhmien osuudet voivat vaihdella huomattavasti maittain ja jopa yksittäisen maan sisällä. Etelä-Afrikassa %:lla FASD-lapsista täyttyivät FAS:n kriteerit, Italiassa 4 9 %:lla ja Yhdysvalloissa 7 11 %:lla. Suomessa 1980-luvulla pääkaupunkiseudulla tehdyssä seurantatutkimuksessa FAS arvioitiin olevan noin yhdellä vastasyntyneellä tuhannesta (1/1 000), PFAS noin kahdella lapsella tuhannesta (2/1 000) ja ARND vähintään kahdella tuhannesta (2/1 000) (17). Silloin käytössä olivat vanhat kriteerit ja toisaalta alkoholinkäyttö raskauden aikana oli nykyistä vähäisempää (45). Turussa 1990-luvulla tehdyn tutkimuksen perusteella arvioitiin, että 6 %:ssa raskauksista (60/1 000 raskautta) äidillä on päihderiippuvuus (46). Koko maan tasolla tämä tarkoittaisi, että vuosittain yli sikiötä altistuu päihteille (alkoholi tai huumeet). Tarkkaa käsitystä alkoholinkäytön yleisyydestä eikä määristä raskauden aikana Suomessa ei ole, mutta 1980-luvun alkuun nähden fertiiliikäisten naisten alkoholinkäyttö on lähes kaksinkertaistunut ja humalakäyttö lisääntynyt (45). Tietoa raskaudenaikaisesta alkoholinkäytöstä ei kerätä järjestelmällisesti mihinkään valtakunnalliseen tietojärjestelmään, eikä käynnissä ole asiaa selvittävää tutkimusta. Neuvolatoimintaa koskevan lain edellyttämän AUDIT-kyselyn tiedot äidin raskaudenaikaisesta alkoholinkäytöstä (37) eivät siirry rekistereihin tai lapsen potilasasiakirjoihin. Kokonaan raittiita on alle kymmenesosa vuotiaista vuotiaista naisista 25 % ja vuotiaista naisista 40 % juo vähintään kerran viikossa (45). Norjassa Oslon alueella noin puolet raskaana olleista naisista ilmoitti nauttineensa alkoholia alkuraskaudessa ja joka viides humalahakuisesti. Kahdennentoista raskausviikon jälkeen noin joka kolmas nainen oli edelleen käyttänyt alkoholia (47). Ei ole mitään perusteltua syytä olettaa, että alkoholinkäyttö raskauden aikana olisi Suomessa harvinaisempaa kuin Norjassa. FASD-diagnostiikan parantaminen Suomessa Diagnoosien luotettavuuden parantamiseksi FASD:n diagnosoinnin voisi keskittää näiden oireyhtymien tunnistamiseen ja erotusdiagnostiikkaan perehtyneille lastenneurologeille ja perinnöllisyyslääkäreille. Kanadassa, Yhdysvalloissa ja useissa Euroopan maissa toimii FASD-klinikoita, joissa on erityisosaamista FASD:n diagnosointiin (50). Washingtonin osavaltiossa näihin klinikoihin pääsy edellyttää, että lähettävä taho on varmistanut alkoholialtistuksen (49). FASD-klinikoiden perustaminen Suomeen parantaisi oleellisesti lasten ja aikuisten diagnosointia ja mahdollistaisi kokonaisvaltaisen hoidon ja seurannan (29,35,36). Kun keskushermoston toimintahäiriö todetaan koulun aloitusvaiheessa tai jopa sitä ennen, lapsen kehitysennusteeseen voidaan vaikuttaa parhaiten. Suomessa neuvolan laajassa neljävuotisterveystarkastuksessa tulee arvioida myös perheen tilanne ja käyttää AUDIT-kyselyä (37). Kouluikäisillekin on vastaava laajennettu terveystarkastus järjestettävä ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella luokalla. Jos lapsen kasvussa tai kehityksessä todetaan ongelmia tai lapsella on tyypilliset kasvonpiirteet, FASD:n mahdollisuus olisi arvioitava ja tarvittaessa ohjattava lapsi jatkotutkimuksiin. Jatkotutkimuksessa tunnistettuihin hoidon ja kuntoutuksen tarpeisiin on vastattava, tarvitsipa tukea lapsi, äiti tai perhe. Haasteina ovat vanhempien osallistuminen laajennettuihin terveystarkastuksiin, luotettavan tiedon saaminen raskaudenaikaisesta alkoholialtistuksesta, keskushermostovaurion, kasvuhäiriön sekä kasvonpiirteiden tunnistaminen sekä tarvittavien jatkotoimien turvaaminen. Sikiön alkoholivaurion tunnistamiseen ja päihteiden käyttöä koskevan haastattelutekniikan oppimiseen onkin syytä panostaa jotta lain tavoite lapsen kehityksellisten riskien tunnistaminen voi toteutua. Esiintyvyysarvioiden parantaminen Tietoa FASD:n esiintyvyydestä voidaan saada rekisteritutkimuksista, etenevistä kliinisistä tutkimuksista ja etsimällä tapauksia aktiivisesti. Pienimmät FASD-esiintyvyysluvut löytyvät rekisteritutkimuksen avulla, suurimmat aktiivisen tapausetsinnän avulla (41). Kunkin menetelmän tavoitteet, toteutusmahdollisuudet ja toteuttami- Suomen Lääkärilehti 23/2011 vsk
6 KATSAUS 40May P, Gossage PJ, Marais AS ym. The epidemiology of fetal alcohol syndrome and partial FAS in a South African community. Drug Alcohol Depend 2007;88: May P, Gossage JP, Kalberg WO ym. Prevalence and epidemiologic characteristics of FASD from various research methods with an emphasis on recent in-school studies. Dev Disabil Res Rev 2009;15: May P, Fiorentino DJ, Gossage P ym. Epidemiology of FAS in a province in Italy. Prevalence and characteristics of children in a random sample of schools. Alcohol Clin Exp Res 2006;30: Petkovic G, Barisic I. FAS prevalence in a sample of urban schoolchildren in Croatia. Reprod Toxicol 2010;29: Stade BC, Stevens B, Ungar WJ ym. Health-related quality of life of Canadian children and youth prenatally exposed to alcohol. Health Qual Life Outcom 2006;2006:4: Mäkelä P, Mustonen H, Tigerstedt C, toim. Suomi juo. Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki: Yliopistopaino Pajulo M. Early motherhood at risk. Mothers with substance dependency. Turun yliopisto Väitöskirja. 47 Ahlvik A, Haldorsen T, Groholt B, Lindemann R. Alcohol cosumption before and during pregnancy comparing concurrent and retrospective reports. Alcohol Clin Exp Res 2006;30: Autti-Rämö I, Ritvanen A. Miten selvitämme, lisääntyvätkö alkoholin aiheuttamat sikiövauriot? Suom Lääkäril 2005;60: Pääkirjoitus. 49 Astley SJ. Profile of the first 1400 patients receiving diagnostic evaluations for fetal alcohol spectrum disorder at the Washington state fetal alcohol syndrome diagnostic & prevention network. Can J Clin Pharmacol 2010;17:e Clarren SK, Lutke J. Building capacity for fetal alcohol spectrum disorder diagnoses in western and northern Canada. Can J Clin Pharmacol 2008;15:e SIDONNAISUUDET (ICMJE:N LOMAKE) Ilona Autti-Rämö, Mika Gissler, Annukka Ritvanen: Ei sidonnaisuuksia. sen ongelmat ovat erilaiset. Lähtökohtaisesti tieto raskaudenaikaisesta alkoholinkäytöstä on aina kirjattava äidin ja syntyneen lapsen neuvolakortteihin ja potilaskertomuksiin, jotta ylipäänsä olisi mahdollista seurata raskaudenaikaisen alkoholinkäytön yleisyyttä ja diagnosoida sen aiheuttamia sikiövaurioita. Nämä tiedot tukevat myös tarvittavien hoitoresurssien järjestämistä. Rekisteritutkimus FASD-diagnoosien yleisyyden arvioiminen kansallisten rekisterien avulla edellyttää, että lapsi saa FASD-diagnoosin aina, kun hänellä todettujen pysyvien oireiden etiologiaksi on varmistunut raskaudenaikainen alkoholinkäyttö tai kun sitä vahvasti epäillään. Terveydenhuollon valtakunnallisia henkilörekistereitä koskeva lainsäädäntö (laki 556/1989 ja asetus 117/1989) edellyttää ilmoittamista epämuodostumarekisteriin aina, kun lapsella tai sikiöllä todetaan synnynnäinen epämuodostuma. Ohjeiden mukaan ilmoitus tulee tehdä aina, kun sikiövaurion todetaan tai sen epäillään johtuvan sikiötä vahingoittavasta tekijästä eli teratogeenistä, kuten alkoholista tai jostain lääkkeestä ( epämuodostumarekisteri lomakeohje). Olemme aikaisemmin arvioineet, että FAS-tapauksista ilmoitetaan epämuodostumarekisteriin vain noin 10 % (48). FASD-tiedot ilmoitetaan rekisteriin usein vasta vuosien kuluttua lapsen syntymästä. Paras tapa parantaa epämuodostumarekisterin FASD-tietojen kattavuutta ja luotettavuutta on, että ilmoitus epämuodostumarekisteriin tehdään paitsi varmistuneista, myös epäillyistä tapauksista lapsen iästä riippumatta. Kaikkiin ilmoituksiin liitetään tieto äidin raskaudenaikaisesta alkoholinkäytöstä ja muista altistumisista. Rekisteriin ilmoitetaan tarkat diagnoositiedot (sanallisina) kaikista lapsella todetuista poikkeavuuksista mainiten yksityiskohtaisesti kriteerit, joiden perusteella FASD-diagnoosiin on päädytty tai sitä epäillään, sekä muiden diagnoosimahdollisuuksien poissulkemiseksi tehdyt tutkimukset, kuten kromosomitutkimukset. Tiedot voidaan antaa epämuodostumarekisterin ilmoituslomakkeella tai muuten kirjallisesti, esimerkiksi käyttäen apuna kopioita potilasasiakirjoista. Jonkin tiedon puuttuminen ei estä ilmoituksen tekemistä. Epämuodostumarekisteriin sairaaloista saatuja tapaustietoja täydennetään säännöllisesti muista rekistereistä saaduilla epämuodostumatiedoilla. Syntyneiden lasten rekisteri kerää äidin raskauden- ja synnytyksenaikaiset diagnoosit sekä lapsen diagnoosit yhden viikon ikään asti, mutta äidin raskaudenaikaiseen alkoholikäyttöön liittyvät diagnoositiedot ovat selvästi aliraportoituja. Tähän tulisikin jatkossa erityisesti kiinnittää huomiota. Hoitoilmoitusrekisteri kerää äidin ja lapsen erikoissairaanhoidon osastojaksojen ja poliklinikkakäyntien diagnoositiedot, mutta FASD-diagnoositiedot eivät ole kattavat. Lisäksi epämuodostumarekisteri täydentää tapaus- ja diagnoositietojaan kuolleena syntyneiden ja imeväisiässä kuolleiden kuolemansyytiedoista. Epämuodostumarekisteriin muista rekistereistä saadut diagnoosit ja alkoholialtistustiedot varmistetaan sairaaloiden potilaskertomuksista. Epämuodostumarekisteriin saatujen tietojen perusteella olisi periaatteessa mahdollista seurata FASD:n kokonaisesiintyvyyttä Suomessa. FASD-alaryhmillä ei ole omia ICD-10-koodeja, joten alaryhmien ilmoittaminen pelkkää koodia käyttäviin valtakunnallisiin rekistereihin, kuten hoitoilmoitusrekisteriin ei ole mahdollista. ARND on yleisin sikiövaurion muoto (17,41), mutta sen diagnosointi on vaativinta eikä sitä juurikaan ilmoiteta rekistereihin. Keskushermoston toimintahäiriö todetaan usein vasta kouluiässä, jolloin äidiltä on vaikeaa saada luotettavaa tietoa raskaudenaikaisesta alkoholinkäytöstä joskaan ei mahdotonta. Tämä lievimmän FASD-alaryhmän diagnosointimahdollisuuksia parantaisi se, että äitiysneuvolassa ja synnytyssairaalassa kerättäisiin järjestelmällisesti tietoa raskaudenaikaisesta alkoholinkäytöstä ja synnytyssairaalat ilmoittaisivat tämä tiedon myös syntyneiden lasten rekisteriin. Jos tieto sikiöaikaisesta alkoholialtistumisesta olisi myöhemmin yhdistettävissä lapsen sairaus- ja hoitotietoihin, raskaudenaikaisen alkoholinkäytön muutoksia ja alkoholinkäytön yhteyttä syntyneiden lasten terveyteen, kasvuun ja kehitykseen voitaisiin luotettavasti tutkia. Tämä edellyttäisi lainsäädännön muutoksia ja ohjeistuksen täsmentämistä sekä asiakirjamerkintöjen ja toimintakäytäntöjen muuttamista. Kliiniset seurantatutkimukset Raskaudenaikaisen alkoholinkäytön aiheuttamien sikiövaurioiden yleisyyden selvittäminen kohdistetun ryhmän avulla edellyttää tutkimuksia, joissa selvitetään alkoholinkäytön yleisyyttä, 1920 Suomen Lääkärilehti 23/2011 vsk 66
7 TIETEESSÄ TAULUKKO 3. Ehdotukset sikiöaikaisen alkoholialtistuksen aiheuttamien oireyhtymien (FASD) diagnostiikan parantamiseksi. 1) Äitiysneuvolassa kysytään raskaana olevan alkoholinkäytöstä ensikäynnistä alkaen joka käynnillä luotettavalla menetelmällä. Tieto kirjataan äitiysneuvolakorttiin ja synnytyskertomukseen ja siirretään myös syntyneen lapsen neuvolakorttiin ja potilasasiakirjoihin. Synnytyssairaala ilmoittaa altistumistiedon syntyneiden lasten rekisteriin. 2) Epämuodostumarekisteriin ilmoitetaan aina, kun sikiövaurion todetaan tai sen epäillään johtuvan raskaudenaikaisesta alkoholialtistuksesta. 3) Käynnistetään systemaattinen FASD-seulonta neuvolan ja koulun laajojen kehitysseurantakäyntien yhteyteen. 4) Perustetaan lasten ja aikuisten FASD-diagnostiikan osaamiskeskuksia. English summary > in english Fetal alcohol spectrum disorders how to improve diagnosis and prevalence estimates raskauden toteamisen vaikutusta alkoholinkäyttöön, raskaudenaikaisen alkoholinkäytön ja mahdollisten sekoittavien tekijöiden yleisyyttä ja muutoksia alkoholinkäytössä raskauden edetessä sekä syntyneiden lasten seurantaa vähintään ala-asteikään asti oppimisvaikeuksien laadun ja pysyvyyden selvittämiseksi. Kliiniset seurantatutkimukset ovat mahdollisia, ja niitä on Suomessa myös tehty (1,17,23,36,46). Tutkimukset vaativat pitkän seuranta-ajan eivätkä ne sovellu jatkuvaan FASD-esiintyvyyden seurantaan, mutta ne lisäävät ymmärrystä FASD:n kansallisista erityispiirteistä. Aktiivinen tapausten tunnistaminen Uusin FASD:n yleisyyden tarkentamiseen käytetty tutkimusmuoto on aktiivinen tapausten tunnistaminen koululaisikäluokasta (in-school studies). Malli sopisi myös kliinisen diagnostiikan parantamiseen. Nämä tutkimukset ovat osoittaneet FASD:n olevan länsimaissa yleisempää kuin aiemmin luultiin (40). Tuoreimpien näin tehtyjen tutkimusten mukaan FASD:n esiintyvyys länsimaissa voi olla peräti 5 % (Phil May, 4th FASD Congress, Vancouver ). Tutkimusmallissa kohderyhmänä ovat riittävän suuren alueen kaikki koulua käyvät lapset iässä, jossa FASD-diagnoosiin liittyvät pysyvät ongelmat ovat ehtineet ilmaantua (yleensä 7- vuotiaat). Tyypillisesti koulun terveydenhoitaja (kasvuseula ja kasvonpiirteet) ja lapsen oma opettaja (oppimisen ja käyttäytymisen häiriö) valitsevat oppilaista jatkotutkimuksiin lähetettävät lapset. Kaikille seulontakriteerit täyttäneille lapsille tehdään tarkka dysmorfologinen tutkimus, laaja psykologinen tutkimus ja lisäksi huoltajat haastatellaan huolellisesti. FASD-diagnostiikkaan perehtyneet asiantuntijat tekevät jatkotutkimukset ja antavat myös suositukset jatkotoimenpiteistä. Näitä kouluissa tehtäviä tutkimuksia on toistaiseksi tehty Etelä-Afrikassa, Italiassa, Kroatiassa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa. Tämä malli voitaisiin ottaa myös Suomessa käyttöön osana laajennuttua terveystarkastusta sekä neuvolassa että koulussa. Lopuksi Suomessa on keskusteltu raskaudenaikaisen alkoholinkäytön yleisyydestä, käytön riski- tai turvarajasta, raskaana olevien alkoholistien pakkohoidon tarpeesta ja toteutuksesta sekä sikiövaurioiden yleisyydestä. Keskustelu johtaa konkreettisiin toimenpiteisiin vasta sitten, kun se perustuu todennettuihin tosiasioihin. Ei ole mitään syytä epäillä, etteikö raskaudenaikaiseen alkoholinkäyttöön liittyisi sikiövaurion riskiä. Tosiasia on, ettei yksilölle voida antaa turvallisen alkoholinkäytön rajaa. FASD on tärkeää tunnistaa, mutta on myös tunnustettava, miten yleistä alkoholinkäyttö raskauden aikana on ja millaisia seuraamuksia siitä on niin äidille kuin syntyvälle lapselle. Raskaudenaikaisen alkoholialtistumisen määrän ja keston luotettavia tiedonkeruumenetelmiä on edelleen kehitettävä äitiysneuvoloissa ja synnytyssairaaloissa. Mikäli tiedonkeruu onnistuu, nämä tiedot olisi ilmoitettava myös syntyneiden lasten rekisteriin. Näin voidaan saada luotettava kuva siitä, kuinka moni syntyneistä lapsista on altistunut sikiöaikana alkoholille ja mitä vaikutuksia altistuksen määrällä ja kestolla on heidän myöhempään kasvuunsa ja kehitykseensä. Arvio, että jopa yhdellä sadasta Suomessa syntyneistä lapsista on FASD, on uusien kansainvälisten tutkimustuloksien perusteella aliarvio. Arvion tarkentaminen edellyttäisi diagnostisten mahdollisuuksien parantamista, aktiivista FASD:n tunnistamista ja FASD-diagnoosiepäilystä ilmoittamista epämuodostumarekisteriin ja muihin terveydenhuollon valtakunnallisiin henkilörekistereihin (taulukko 3). Uuden lain edellyttämät laajennetut terveystarkastukset mahdollistavat FASD:n seulonnan ja jatkotutkimuksiin ohjaamisen. Suomen Lääkärilehti 23/2011 vsk
8 ILONA AUTTI-RÄMÖ M.D., Research Professor, Chief of Health Research The Social Insurance Institution, Research Department MIKA GISSLER ANNUKKA RITVANEN ENGLISH SUMMARY Fetal alcohol spectrum disorders how to improve diagnosis and prevalence estimates The true prevalence of fetal alcohol spectrum disorders (FASD) has been debated in recent years both worldwide and in Finland. The changing criteria for the various FASD subgroups and difficulties in clinical case ascertainment have made it difficult to develop a system to follow the time-trend in FASD prevalence. In this article the main methods for improving diagnostic possibilities and estimates of FASD prevalence are discussed: registration-based clinical studies and active case ascertainment. Timetrend analysis of changes in alcohol consumption during pregnancy and its consequences are possible only if the information on alcohol consumption during pregnancy is actively registered and linked to the information on the child s later growth and health. Clinical studies are needed to study the changes in alcohol consumption during pregnancy and the consequences of alcohol exposure on the offspring. Active case ascertainment is needed to improve the outcomes of FASD children and their families. FASD is considered to be one of the leading causes of preventable developmental disorders, which calls for targeted preventive actions. The possibilities of identifying the women at risk and developing preventive methods can be improved through better knowledge on the width and depth how many and how severe of this problem. Suomen Lääkärilehti 23/2011 vsk a
FAS(D) miten tunnistan aikuisuudessa
FAS(D) miten tunnistan aikuisuudessa Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys Osastonylilääkäri, PHHYKY neuropsykiatrian poliklinikka Päihdelääketieteen
LisätiedotFASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto
FASD - diagnoosi ja seuranta Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto Aiheet Mikä on FASD Mitä diagnoosin teko edellyttää Mitä tulee
LisätiedotRaskauden aikaisen alkoholinkäytön ja sikiön
KATSAUS Sikiöaikaisen alkoholialtistuksen kognitiiviset vaikutukset Ilona Autti-Rämö Raskaudenaikainen alkoholialtistus voi aiheuttaa keskushermostoon pysyvän toimintahäiriön, jonka vaikeusaste riippuu
LisätiedotRaskaudenaikaisen alkoholinkäytön vaikutukset lapsen elämään
ALKOH L Raskaudenaikaisen alkoholinkäytön vaikutukset lapsen elämään "Jos mä nyt mietin aitiä, niin mä ajattelen että jos se olis ollut fiksu, se olis jättänyt sen alkoholin käyttämättä raskauden aikana.
LisätiedotRaskaudenaikainen alkoholinkäyttö ja sen vaikutukset lapseen: FASD-perustietoa
Raskaudenaikainen alkoholinkäyttö ja sen vaikutukset lapseen: FASD-perustietoa PsL Heikki Seppälä Tutkimus- ja kehittämiskeskus Kehitysvammaliitto 2013 Tästä on kysymys Äidin raskaudenaikainen alkoholinkäyttö
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotERITYISVASTUURYHMIÄ: LAPSET (ML. FAS-ONGELMA), NUORET JA VANHUKSET
Tiedosta hyvinvointia 1 ERITYISVASTUURYHMIÄ: LAPSET (ML. FAS-ONGELMA), NUORET JA VANHUKSET Salme Ahlström Tutkimusprofessori Alkoholi- ja huumetutkimus STAKES 22. Päihdetiedotusseminaari: Juo, pelaa ja
LisätiedotRanskalainen lastenlääkäri Lemoine työryhmineen
Katsaus ERJA HALMESMÄKI JA ILONA AUTTI-RÄMÖ Fetaalialkoholisyndrooma: voidaanko lapsen ennustetta parantaa? Sikiöaikainen alkoholialtistus voi johtaa laajuudeltaan ja vaikeusasteeltaan hyvin monimuotoiseen
LisätiedotPäihteille altistuneiden lasten kehityksen ja terveyden seuranta
Päihteille altistuneiden lasten kehityksen ja terveyden seuranta Sarimari Tupola LT, Lastentautien erikoislääkäri HYKS Lastenklinikka, sosiaalipediatrian vastaanotto Tampere 24.11.2017 Verkostojen luominen
LisätiedotLataa Alkoholin vaurioittamat. Lataa
Lataa Alkoholin vaurioittamat Lataa ISBN: 9789515805010 Sivumäärä: 236 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 38.46 Mb "Jos mä nyt mietin äitiä, niin mä ajattelen että jos se olis ollut fiksu, se olis jättänyt
LisätiedotSikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista
Tämä esite on tarkoitettu kaikille raskaana oleville. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE Tietoa
LisätiedotRekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos
Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita
LisätiedotSikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista
Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE
LisätiedotSikiöaikaisen alkoholialtistuksen vaikutukset oppimiseen ja kehitykseen
Sikiöaikaisen alkoholialtistuksen vaikutukset oppimiseen ja kehitykseen Heikki Seppälä Tutkimus- ja kehittämiskeskuksen johtaja Kehitysvammaliitto 2011 Tästä on kysymys Äidin raskaudenaikainen alkoholinkäyttö
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotRaskaus & päihteet OPAS PÄIHDEPERHEILLE
Raskaus & päihteet OPAS PÄIHDEPERHEILLE Haluamme auttaa Sinua löytämään oikean avun itsellesi sekä tulevalle lapsellesi Tästä oppaasta saat: tietoa päihteiden vaikutuksesta sikiöön vaihtoehtoja mistä saada
LisätiedotOpiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen. Susanna Fagerlund-Jalokinos
Opiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen Susanna Fagerlund-Jalokinos Opiskeluterveydenhuoltoa säätelee Terveydenhuoltolaki (1326/2010) ja Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta
LisätiedotTerveydenhoitajat opettajien työn tukena
Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)
LisätiedotYlidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014
Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence
LisätiedotPäihdeäitien hoito ja valvonta
avaukset Päihdeäitien hoito ja valvonta Klaus Mäkelä Raskaana olevien naisten hoitoa ja valvontaa pohtinut työryhmä (2009) jätti raporttinsa helmikuun alussa. Työryhmä oli työskennellyt 15 kuukautta ja
Lisätiedot25.05.2016 RASKAUDEN AIKAISEN LÄÄKKEIDEN/ PÄIHTEIDEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET LAPSEEN. 14.5.2016 Evl Minna Mecklin. Sisältö
RASKAUDEN AIKAISEN LÄÄKKEIDEN/ PÄIHTEIDEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET LAPSEEN 14.5.2016 Evl Minna Mecklin Sisältö Tupakka Alkoholi Lääkkeet Huumeet 1 TUPAKOINTI RASKAUDEN AIKANA Tupakointi raskauden aikana 15 %
LisätiedotSikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi
Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja
LisätiedotSaako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa
Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on
LisätiedotMuistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?
Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä
LisätiedotLastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon prosessit. Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon tietosisältömäärittely
Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon prosessit Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon tietosisältömäärittely Perusprosessit Lastenneuvola Kouluterveydenhuolto Syntymä Yhteydenotto lastenneuvolaan Ensikäynti:
LisätiedotSynnynnäiset kromosomi- ja rakennepoikkeavuudet. 17.8.2012 Annukka Ritvanen, Perinnöllisyyslääket. erik. lääk., LL, Epämuodostumarekisteri, THL 1
Synnynnäiset kromosomi- ja rakennepoikkeavuudet 17.8.2012 Annukka Ritvanen, Perinnöllisyyslääket. erik. lääk., LL, Epämuodostumarekisteri, THL 1 Esityksen sisältö Mikä on epämuodostuma? Epämuodostumien
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotLääkehoito ja raskaus -yhteistyöhanke
Tiedosta hyvinvointia Lääkehoito ja raskaus -hanke 1 Lääkehoito ja raskaus -yhteistyöhanke Lääkelaitos, Kela ja Stakes Tiedosta hyvinvointia Lääkehoito ja raskaus -hanke 2 Lääkehoito ja raskaus -hankkeen
LisätiedotLastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito
Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito Esityksen sisältö Taustaa lyhyesti Lastensuojelulaki ja ennakollinen lastensuojeluilmoitus Erityiskysymyksenä tahdonvastainen hoito 2 7.11.2013 Paula Hurttia
LisätiedotRaskauden aikainen tupakointi on pysynyt maassamme. Keskosten äidit tupakoivat raskausaikana muita yleisemmin. lääketiede. Alkuperäistutkimus
lääketiede Alkuperäistutkimus Mikael Ekblad, Jonna Maunu, Petriina Munck, Satu Ekblad, Jaakko Matomäki, Helena Lapinleimu, Leena Haataja, Liisa Lehtonen ja PIPARI-tutkimusryhmä Keskosten äidit tupakoivat
LisätiedotVarhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa
Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset
LisätiedotLehtien ja hoitosuositusten sidonnaisuuksista Prof. Marjukka Mäkelä
Lehtien ja hoitosuositusten sidonnaisuuksista Prof. Marjukka Mäkelä 30.3.2012 1 Sidonnaisuudet Finohtan päällikkö IJTAHCin päätoimittaja Tutkimusapuraha EU Finohta INAHTAn ja HTAi:n hallitusten jäsen,
LisätiedotMikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL
Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja
LisätiedotAlkoholin vaikutukset lapsiperheessä tunnista ajoissa. Kirsimarja Raitasalo
Alkoholin vaikutukset lapsiperheessä tunnista ajoissa Kirsimarja Raitasalo Esiteltävät tutkimukset 1. Juomatapatutkimus Väestökysely vuodesta 1968 alkaen kahdeksan vuoden välein 2. Lapsiperhekysely Väestökysely
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien valvonta
Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien valvonta Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana 6.5.2015 Yli-insinööri Antti Härkönen, Valvira Asiakastietolaki Laki 159/2007 (ja muutokset
LisätiedotÄitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille
Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille Miia Tuominen Erityisasiantuntija, Turku AMK Tohtoriopiskelija, Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta, kansanterveystiede Turun lapsi-
LisätiedotPysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?
Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä
Lisätiedotikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset
POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen
LisätiedotPäihteet lapsen silmin hanke Hämeenlinna 27.1.2010
Päihteet lapsen silmin hanke Hämeenlinna 27.1.2010 12 Litraa Alkoholin kokonaiskulutus kasvaa (asukasta kohden 100 % alkoholina 1990-2006) TYÖIKÄISTEN NAISTEN JA MIESTEN TÄRKEIN KUOLINSYY 10 8 6 4 2 Kokonaiskulutus
LisätiedotMiksi valtakunnallinen rokotusrekisteri?
Miksi valtakunnallinen rokotusrekisteri? Valtakunnalliset neuvolapäivät 22.10.2014 Susanna Jääskeläinen, Jukka Jokinen Rokotetutkimusyksikkö 22.10.2014 Valtakunnallinen rokotusrekisteri - tavoite, suunnitelmat
LisätiedotPäihdeäitien tunnistaminen ja hoitopolku. Ulla Ekblad Dosentti, erikoislääkäri Tyks, Naistenklinikka Ei sitoumuksia
Päihdeäitien tunnistaminen ja hoitopolku Ulla Ekblad Dosentti, erikoislääkäri Tyks, Naistenklinikka Ei sitoumuksia 90 % PÄIHTEIDENKÄYTTÄJISTÄ HEDELMÄLLISESSÄ IÄSSÄ KUINKA SUURI OSA LÖYDETÄÄN??? Alkoholin
LisätiedotRaskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen
Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini
LisätiedotAdhd lasten kohtaama päivähoito
Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta
LisätiedotENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET
ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotLasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Keski-Uudenmaan kuntien tapaaminen Keravalla
Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Keski-Uudenmaan kuntien tapaaminen Keravalla 29.9.2015 1 Terveydenhuollon mahdollisuudet Terveydenhuolto tapaa uudet kansalaiset jo ennen
LisätiedotTtM Heidi Reunanen ja Professori Eija Paavilainen Tampereen yliopisto
Lasten kaltoinkohtelun riskin tunnistaminen terveydenhuollossa. Riskinarviointityökalun käyttöönotto, moniammatillinen tuki ja koulutus hanke (2016 2018) TtM Heidi Reunanen ja Professori Eija Paavilainen
LisätiedotLasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa
Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotAivosairaudet kalleimmat kansantautimme
Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain
LisätiedotAlkoholi_Raskaus_FIN.fh11 4.8.2005 13:22 Page 1 Alkoholi ja raskaus
Alkoholi ja raskaus Sisällysluettelo Johdanto 3 Kohtuullinen alkoholinkäyttö ja kuukautiskierto 4 Kohtuullinen alkoholinkäyttö ja raskaus 5 Alkoholin suurkulutus 5 Oman alkoholinkäytön arviointi 6 Laboratoriotutkimukset
LisätiedotMitä uutta koululaisten kasvun seurannasta
Mitä uutta koululaisten kasvun seurannasta TAMPERE 29.3.2012 LL Antti Saari Tutkija, erikoistuva lääkäri Lastenklinikka Itä-Suomen yliopisto Kuopion yliopistollinen sairaala Ei sidonnaisuuksia SIDONNAISUUDET
LisätiedotIncrease of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?
Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences
LisätiedotADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina
ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina 12.10.2017 Jaakko Pitkänen Yleislääketieteen erikoislääkäri Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys Koululääkäri, vt erikoislääkäri,
LisätiedotIMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA
IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,
LisätiedotSikiöseulonnan jatkotutkimukset
Tämä esite on tarkoitettu perheille, joissa raskausajan seulontojen perusteella epäillään sikiön poikkeavuutta. Kaikkiin jatkotutkimuksiin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnan jatkotutkimukset
LisätiedotTerveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011
Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia
LisätiedotMitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja
Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,
LisätiedotSTUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä
KÄYNNISSÄ OLEVAT TUTKIMUSHANKKEET - KANSAINVÄLISET HANKKEET Sirpa Heinävaara tutkija/tilastotieteilijä STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Tutkimusten lähtökohtia Matkapuhelinsäteilyn ja aivokasvainten
LisätiedotSikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori
Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori Sosialitieteen laitos, Helsingin yliopisto anna.leppo@helsinki.fi
LisätiedotAlkaako syrjäytyminen jo kohdussa?
Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? Eero Kajantie, Petteri Hovi, Johan Eriksson, Hannele Laivuori, Sture Andersson, Katri Räikkönen 1 Helsinki Study of Very Low Birth Weight Adults Eero Kajantie Skidi-kids
LisätiedotVastaamisen jälkeen lomakkeet suljetaan luokassa kirjekuoreen, joka lähetetään Terveyden ja hyvinvoinnin
ETUSIVU Olet osallistumassa Kouluterveyskyselyyn. Tutkimuksesta vastaa Terveyd ja hyvinvoinnin laitos. Lomakkeessa kysytään terveyte, hyvinvointiin ja koulunkäyntiin liittyviä asioita. Vastauksesi on arvokas,
LisätiedotPäihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012
Päihdeongelmaisen työkyky Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Työkyvyn arvio Työkyvyttömyys Juridinen käsite, johon aina liittyy lääketieteellinen arvio Sairaus-kudosvaurio-toimintakyvyn
LisätiedotMiten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä
Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän
LisätiedotNeuvolan laajoihin terveystarkastuksiin valmistautuminen esitietolomakkeiden avulla
Neuvolan laajoihin terveystarkastuksiin valmistautuminen esitietolomakkeiden avulla Tuovi Hakulinen Tutkimuspäällikkö, Dosentti (Terveyden edistäminen) 9.11.2017 Tuovi Hakulinen 1 Laajat terveystarkastukset
LisätiedotLISÄTIETOLOMAKE 1 Synnynnäinen epämuodostuma (sivu 1/4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 33 1 42 77 03 52
Synnynnäinen epämuodostuma (sivu /4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 4 77 0 5 Raskauden kesto (viikkoa) Syntyneiden lapsien lukumäärä Synnytystapa Alatie Keisarileikkaus LUETTELO SYNNYNNÄISISTÄ
LisätiedotConstructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland
Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research
LisätiedotOpiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu
Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015, Joensuu Johtaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen aluehallintovirasto, peruspalvelut, oikeusturva
LisätiedotSuomalaisten mielenterveys
Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys
LisätiedotAHTS Jyväskylässä 2.3.2009
AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)
LisätiedotLENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen
LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa Riitta Valtonen 1 Lene Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio neuvolan terveydenhoitajien ja lääkäreiden työväline lapsen kehityksen arvioinnissa
LisätiedotLähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen
Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.
LisätiedotTerveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL
Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon
LisätiedotOili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa
Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa SIKIÖSEULONNAT SUOMESSA Seulonta-asetus annettiin v 2007 (1339/2006 päivitys 339/2011), jolloin annettiin kolmen vuoden siirtymäaika. Seulonta Seulonta on osa ehkäisevää
LisätiedotKansainvälisesti ainutlaatuinen lääkeinformaatioverkosto järkevän lääkehoidon tukena
Kansainvälisesti ainutlaatuinen lääkeinformaatioverkosto järkevän lääkehoidon tukena Katri Hämeen Anttila, FaT, dosentti tutkimus ja kehittämispäällikkö Lääkealan turvallisuus ja kehittämiskeskus Fimea
LisätiedotRhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana
RhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana Valtakunnalliset Neuvolapäivät 9.10.2013 Susanna Sainio SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Raskausimmunisaation syntymekanismi fetomaternaalivuoto FMH: 1. trim.
LisätiedotLeena Sippola ja Sanna Ylä-Autio. Kirjallisuuskatsaukseen pohjautuva kuvaus raskaudenaikaisesta alkoholin käytöstä ja sen haitoista terveyteen
Leena Sippola ja Sanna Ylä-Autio Kirjallisuuskatsaukseen pohjautuva kuvaus raskaudenaikaisesta alkoholin käytöstä ja sen haitoista terveyteen Opinnäytetyö Syksy 2010 Sosiaali- ja terveysalan yksikkö, Seinäjoki
LisätiedotHavaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015
Erasmus Charter for Higher Education (ECHE) Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Pohjoismainen ECHE-hanke ECHE-dokumenttien tarkastelu ja vertailu
LisätiedotPÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄN YHTENÄINEN TOIMINTAOHJELMA
N YHTENÄINEN TOIMINTAOHJELMA neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle AURAN JA KUNNISSA 2019 2021 Päivitetty 20.3.2019 Sisällys 1.
LisätiedotMiten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat?
Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Tutkimustyön anti käytännön lääkärille Dosentti Pekka Honkanen Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos, Kainuun maakunta- kuntayhtymä
LisätiedotKokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja
Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen
LisätiedotSIKIÖSEULONTOJEN LAADUN JA VAIKUTTAVUUDEN ALUEELLINEN JA VALTAKUNNALLINEN SEURANTA. Annukka Ritvanen THL
SIKIÖSEULONTOJEN LAADUN JA VAIKUTTAVUUDEN ALUEELLINEN JA VALTAKUNNALLINEN SEURANTA Annukka Ritvanen THL Seulonta-asetuksen velvoitteet 4 Seulontojen järjestäminen Seulonta järjestetään kunnan tai kuntayhtymän
LisätiedotHyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa
Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä
Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Maakuntaorganisaation rakentaminen & TKI resurssit 5.2.12019 Maria Virkki, LT, EMBA Hallintoylilääkäri, PHHYKY SOTE-palvelujen vaikuttavuus ja terveyshyöty
LisätiedotLISÄTIETOLOMAKE 2 Neonataalikuolema (sivu 1/4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 33 1 42 77 03 52
Neonataalikuolema (sivu 1/4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 33 1 42 77 03 52 Raskauden kesto (viikkoa) Syntyneiden lapsien lukumäärä Synnytystapa Alatie Keisarileikkaus LAPSI VASTASYNTYNEEN
LisätiedotPäihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015
Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja käytännön sudenkuopat Raija Kerätär 17.11.2015 www.oorninki.fi Alkoholiriippuvuuden esiintyvyys Alkoholiriippuvuus ja haitallinen käyttö 5,4% Suomessa
LisätiedotMiten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta?
Miten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta? Minna Kaila, professori Terveydenhuollon hallinto Lastentautien ja terveydenhuollon erikoislääkäri Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tdk minna.kaila(at)helsinki.fi
LisätiedotPERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen
PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset
LisätiedotPotilas -ja asiakastietojärjestelmien vaatimukset ja valvonta Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana
Potilas -ja asiakastietojärjestelmien vaatimukset ja valvonta Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana 26.5.2016 Yli-insinööri Antti Härkönen, Valvira Tietojärjestelmien valvonta Terveysteknologia-ryhmä
LisätiedotLasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa
Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä
LisätiedotMielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki
Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat
LisätiedotVanhemman alkoholinkäytön vaikutukset lapseen
Vanhemman alkoholinkäytön vaikutukset lapseen Marja Holmila 24.9.2013 Alkoholi- ja huumetutkijain seuran seminaari 25.9.2013. Marja Holmila 1 Esityksen rakenne 1. Juominen lasten seurassa 2. Vanhempien
Lisätiedot1. Mikä 4-vuotiaassanne on parasta ja missä hän on hyvä? Lapsen mielipuuhat?
LAPSESI OLLESSA 4-VUOTIAS Hyvät vanhemmat, lapsen kasvaminen tuo tullessaan sekä ilon että huolen aiheita. Tämän lomakkeen avulla voitte arvioida perheenne hyvinvointiin liittyviä tekijöitä. Toivottavasti
LisätiedotEhkäisevä päihdetyö ja vanhemmuus- julistekampanja sikiövaurioiden ehkäisemiseksi
Ehkäisevä päihdetyö ja vanhemmuus- julistekampanja sikiövaurioiden ehkäisemiseksi 10. 11. 2010 Päihdefoorumi Ehkäisevän päihdetyön yksikön johtaja Pia Heiskari Ehkäisevä päihdetyö (EPT) Ehkäisevä päihdetyö
LisätiedotAdult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview
Adult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview World Health Organization 2009 All rights reserved. Based on the Composite International
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat
LisätiedotKansallinen terveysarkisto tutkimukselliset mahdollisuudet ja edellytykset
Kansallinen terveysarkisto tutkimukselliset mahdollisuudet ja edellytykset Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto KanTa-palvelut cc eresepti earkisto ekatselu
LisätiedotSikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi
Sikiön kehityshäiriöiden seulonta Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Raskauksien seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Äidit voivat osallistua vapaaehtoiseen sikiön
LisätiedotVanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015
Vanhukset ja psyykenlääkehoito Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Medivir, Professio, Pfizer Advisory board: Servier, Takeda Palkkaa/palkkioita: Fimea, Valvira, Kustannus
LisätiedotJohda ja arvioi osaamista: Miten yleislääkärin osaaminen pysyy muutoksen vauhdissa?
Johda ja arvioi osaamista: Miten yleislääkärin osaaminen pysyy muutoksen vauhdissa? Arja Helin-Salmivaara LT, yleislääk.erik.lääk., koulutusylilääkäri HUS:n yleislääketieteen yksikkö Sidonnaisuudet Ei
Lisätiedot