Leena Sippola ja Sanna Ylä-Autio. Kirjallisuuskatsaukseen pohjautuva kuvaus raskaudenaikaisesta alkoholin käytöstä ja sen haitoista terveyteen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Leena Sippola ja Sanna Ylä-Autio. Kirjallisuuskatsaukseen pohjautuva kuvaus raskaudenaikaisesta alkoholin käytöstä ja sen haitoista terveyteen"

Transkriptio

1 Leena Sippola ja Sanna Ylä-Autio Kirjallisuuskatsaukseen pohjautuva kuvaus raskaudenaikaisesta alkoholin käytöstä ja sen haitoista terveyteen Opinnäytetyö Syksy 2010 Sosiaali- ja terveysalan yksikkö, Seinäjoki Hoitotyön koulutusohjelma, Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto

2 1

3 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ Koulutusyksikkö: Koulutusohjelma: Suuntautumisvaihtoehto: Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto Tekijä: Sippola, Leena & Ylä-Autio, Sanna Työn nimi: Kirjallisuuskatsaukseen pohjautuva kuvaus raskaudenaikaisesta alkoholin käytöstä ja sen haitoista terveyteen. Ohjaaja: Majasaari, Hilkka THM, lehtori Mesiäislehto-Soukka, Helinä TtT, KM, YM lehtori Vuosi: 2010 Sivumäärä: 35 Liitteiden lukumäärä: 3 Raskaana olevien naisten alkoholin käyttö on lisääntynyt ja siten myös kehittyvän sikiön altistus alkoholille kasvanut. Alkoholin käytön lisääntyminen lisää haitallisten terveysongelmien määrää. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata raskaudenaikaista alkoholinkäyttöä, alkoholin aiheuttamia terveysongelmia sekä terveyden edistämistä raskauden aikana. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa Pohjanmaa-hankkeelle. Opinnäytetyössä käytettiin sovellettua systemaattista kirjallisuuskatsausta. Kirjallisuusaineisto hankittiin tietokannoista, joita olivat Aleksi, Arto, Nelli, Linda, Plari sekä Cinahl. Aineisto koostui tutkimusartikkeleista, asiantuntija-artikkeleista sekä kirjallisuudesta, joita oli yhteensä 39. Aineisto analysoitiin soveltaen sisällönanalyysiä. Tulosten mukaan naisten alkoholinkäyttö on muuttunutta. Alkoholinkäyttö on yleistynyt, se on humalahakuista ja huolimatonta. Alkoholi aiheuttaa terveyshaittoja naiselle sekä kehittyvälle sikiölle. Naiseen kohdistuvia terveyshaittoja ovat keskenmenoriski, ennenaikainen synnytys, infektiovaarat, väkivallan uhriksi joutuminen, mielenterveysongelmat ja erilaiset sairaudet. Alkoholin aiheuttamia sikiöön kohdistuvia terveysongelmia ovat epämuodostumat, kasvuhäiriöt, käyttäytymis- ja tarkkaavaisuushäiriöt sekä kehityshäiriöt. Raskaana olevaa naista voidaan tukea alkoholittomaan raskausaikaan fyysisin, psyykkisin sekä sosiaalisin keinoin. Asiasanat: Raskaana oleva nainen, alkoholi, terveys ongelmat, terveyden edistäminen

4 3 SEINÄJOKI UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES THESIS ABSTRACT Faculty: Degree programme: Specialisation: Author/s: Title of thesis: Supervisor(s): Public health and social service Nursing training program Nursing specialization Sippola, Leena & Ylä-Autio, Sanna Alcohol use during pregnancy and it s adverse effects on health Majasaari, Hilkka MNSc, Senior Lecture Mesiäislehto-Soukka, Helinä Phd, Senior Lecturer Year: 2010 Number of pages: 35 Number of appendices: 3 The topic of this thesis is very current. Alcohol consumption among Finns has increased. Also alcohol consumption during pregnancy has increased and it s a major health hazard. The aim of the thesis is to describe alcohol use during pregnancy, alcohol effects on health and how to promote health. The goal of our thesis is to produce information to Pohjanmaa- hanke. A was used systematic literature review is the basis of the thesis. The results are based on scientific medical research articles and literature. The material has been analyzed using content analysis. Material is acquired from Aleksi, Arto, Nelli, Linda, Plari and Cinahl databases. Women s alcohol use during pregnancy has changed. Consumption of alcohol has increased; alcohol consumption has become binge drinking and drinking is more careless. Alcohol causes health problems for both the women and their developing foetus. Drinking can cause spontaneous miscarriages, early birth and infection. Alcohol use is also linked to becoming a victim of violence, mental health problems and different diseases. It can cause to foetal deformity, dysplasia, behaviour- and attention deficit disorders. Pregnant women can be supported to non- alcoholic pregnancy by physical, psychic and social means. Keywords: Pregnant women, alcohol, fetal damage, early interaction, health furtherance

5 4 SISÄLTÖ OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ...2 THESIS ABSTRACT...3 SISÄLTÖ JOHDANTO TERVEYDESTÄ HUOLEHTIMINEN RASKAUSAIKANA Raskausaikainen terveys ja hyvinvointi Alkoholin aiheuttamat muutokset terveydessä Terveyden edistäminen raskauden aikana OPINNÄYTETYÖN TAVOITE JA TARKOITUS KIRJALLISUUSKATSAUKSEN TOTEUTTAMINEN Kirjallisen aineiston hankinta Kirjallisuusaineiston analyysi KIRJALLISUUSKATSAUKSEN TULOKSET Raskaudenaikainen alkoholinkäyttö Raskauden aikaiset terveysongelmat Alkoholittomaan raskausaikaan tukeminen OPINNÄYTETYÖN EETTISYYS JA LUOTETTAVUUS POHDINTA...30 LÄHTEET...33 LIITTEET

6 5 1 JOHDANTO Alkoholi on Suomessa yleisimmin käytetty päihde. Sen ja muiden riippuvuutta aiheuttavien aineiden käyttö on lisääntynyt voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Alkoholin ja muiden huumausaineiden sekakäyttö lisää ennestään terveysriskejä ja nopeuttaa riippuvuuden kehittymistä. (Halmesmäki & Autti-Rämö 2005, 54 61; Autti-Rämö & Ritvanen 2005, ; Sarkola & Alho 2008, ) Alkoholinkäytön lisääntyminen on arkipäiväistänyt suhtautumisemme alkoholiin ja hämärtänyt siihen liittyvien riskien ymmärtämisen. Alkoholin hinnan lasku, tarjonnan lisääntyminen, käytön vapautuminen sekä lisääntyminen ovat ohjanneet alkoholin osaksi suomalaisten naisten vapaa-aikaa. Alkoholi on haitaksi terveydelle ja sen käytön lisääntyminen lisää terveysongelmien määrää.(autti- Rämö 2004, 47.) Viime vuosikymmenien aikana naisten alkoholin käyttö on voimakkaasti lisääntynyt. Arviolta 6 prosenttia raskaana olevista naisista käyttää alkoholia, huumeita ja lääkkeitä raskauden aikana. (Autti-Rämö & Ritvanen 2005, ) Naisen tukeminen päihteettömään odotusaikaan on erityisen tärkeä sekä syntyvän lapsen että hänen itsensä terveyden kannalta. (Eskola & Hytönen 2002, ) Alkoholia käytettiin ennen lääkkeenä uhkaavan keskenmenon ja ennenaikaisen synnytyksen hoidossa luvun lopulla tehtiin ensimmäisiä tutkimuksia alkoholin sikiöhaitoista. Alkoholin on arvioitu olevan yleisin sikiövaurioita aiheuttava tekijä. Runsaaseen alkoholinkäyttöön liittyy useasti muitakin sikiön kehitykseen haitallisesti vaikuttavia tekijöitä kuten lääkkeiden väärinkäyttö, tupakointi, huono ravitsemus ja heikot sosiaaliset olot. (Eskola & Hytönen 2002, ) Alkoholinkäyttökulttuuri on muuttunut myönteisemmäksi ja sen käyttö on yhä hyväksyttävämpää. Media on luonut myönteisen kuvan alkoholinkäytöstä ja siitä on tullut osa sosiaalista kanssakäymistä. Tulevaisuudessa sairaanhoitajan työssä

7 6 ollaan yhä enemmän tekemisissä alkoholiongelmista kärsivien ihmisten kanssa. Sairaanhoitajana voidaan joutua myös kohtaamaan alkoholia käyttävä raskaana oleva nainen. On oltava riittävästi tietoa alkoholin vaikutuksesta ja sen aiheuttamista terveysongelmista. Sairaanhoitajan on osattava ohjata ja neuvoa alkoholiongelmaista ihmistä sekä tunnistaa ja tukea naista alkoholittomaan raskausaikaan. Opinnäytetyö tukee omaa ammatillista kasvua ja kehitystä sairaanhoitajana. Tämä opinnäytetyö on osa Pohjanmaa hanketta , joka on Välittäjä 2009 hankkeen yhteydessä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata raskauden aikaista alkoholinkäyttöä, alkoholin aiheuttamia terveysongelmia sekä terveyden edistämistä raskauden aikana. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa tietoa kirjallisuuskatsauksena Pohjanmaa-hankkeelle. Pohjanmaa hanke hyödyntää kirjallisuuskatsauksen avulla haettua tietoa hankkeeseen ja hoitotyön kehittämiseen. Päihde- ja mielenterveysongelmat ovat kansanterveyden suurimpia tulevaisuuden haasteita. Pohjanmaa-hankkeen tavoitteita ovat haitallisen päihteidenkäytön ennaltaehkäisy sekä vanhemmuuden ja lasten varhaiskehityksen tukeminen. (Pohjanmaa-hanke, [viitattu ].)

8 7 2 TERVEYDESTÄ HUOLEHTIMINEN RASKAUSAIKANA 2.1 Raskausaikainen terveys ja hyvinvointi Raskaus kestää viikkoa laskettuna viimeisten kuukautisten alkamispäivästä. Lapsen synnyttyä ennen 37. raskausviikon loppua sen katsotaan olevan ennenaikainen synnytys ja jos synnytys tapahtuu vasta 42. raskausviikon päätyttyä on kyseessä yliaikaisuus. (Eskola & Hytönen 2008, ) Raskaus jaetaan sikiön kehityksen mukaan kolmeen vaiheeseen. Ensimmäisellä raskauskolmanneksella (1 trimesteri) tapahtuu hedelmöitys, hedelmöityneen munasolun kiinnittyminen kohdun seinämään sekä sikiön kudosten ja elinten nopea muodostuminen. Tässä vaiheessa on mahdollista, että raskaus voi päättyä keskenmenoon. Kehittyvä alkio on hyvin altis ympäristön erilaisille vaaratekijöille. Ensimmäinen raskauskolmannes kestää viimeisten kuukautisten alkamisesta 13. raskausviikon loppuun. (Eskola & Hytönen 2008, 95 96; Ihme & Rainto 2008, ) Toinen raskauskolmannes (2 trimesteri) kestää raskausviikot. Tässä vaiheessa sikiön elinjärjestelmät kasvavat ja kehittyvät, sekä äiti alkaa tuntea sikiön liikkeet toisen raskauskolmanneksen puolivälissä. Viimeisellä raskauskolmanneksella (3 trimesteri) sikiö kasvaa nopeasti. Sikiö alkaa kypsyä kohdun ulkopuoliseen elämään. Viimeinen raskauskolmannes kestää 29. raskausviikosta lapsen syntymään. (Eskola & Hytönen 2008, 95 96; Ihme & Rainto 2008, ) Raskauden aikana naisen ravitsemus on tärkeää. Raskaana olevan naisen energian tarve lisääntyy, koska energiaa ja ravintoaineita tarvitaan sikiön kasvuun sekä naisen omien elintoimintojen ylläpitoon. Äidin aineenvaihduntaa ja sikiön ravinnon saantia säätelee istukka. Rasvan ja sokerin käytön vähentäminen on tarpeen kasvaneen suojaravintoaineiden tarpeen tyydyttämiseksi ja ruokavalion

9 8 laadun parantamiseksi. Alkuraskauden aikana kalkin tarve lisääntyy. Vitamiinien ja kivennäisaineiden liika käyttö voi olla haitallista sikiölle. (Eskola & Hytönen 2008, ; Ihme & Rainto 2008, ) Hampaiden hygieniasta on raskauden aikana erityisen tärkeää pitää huolta, koska puhdistamattomiin hampaisiin kertyvät bakteeripeitteet aiheuttavat reikiintymistä ja eriasteisia hampaan kiinnityskudoksen tulehduksia. Raskauden aikana on hyvä huolehtia ihosta, koska päivittäiset pesut lisäävät hyväolon tunnetta ja edistävät muuttuvan ulkoisen kehonkuvan muodostumista. Ammekylpyjä ei suositella, koska emättimeen joutuva likainen vesi saattaa aiheuttaa tulehduksia. Jos raskauden aikana esiintyy pahoinvointia, huimausta tai ennenaikaisia supistuksia on syytä välttää kuumia löylyjä ja kylmässä vedessä uimista. (Eskola & Hytönen 2008, ) Odottavan naisen hyvinvointia parantaa levon ja liikunnan tasapainoinen vuorottelu. Levolle on varattava riittävästi aikaa. Liikuntaa tulee lisätä päivittäiseen ohjelmaan, koska liikunta edistää sikiön hyvinvointia. Raskauden aikana naisen tulee välttää voimakkaita liikuntamuotoja, jotka aiheuttavat iskuja tai muita vaaratilanteita. (Eskola & Hytönen 2008, 122; Ihme & Rainto 2008, 90.) Raskausaikana naisessa tapahtuu hormonaalisten tekijöiden aiheuttamia muutoksia. Tällöin nainen kokee voimakkaita tunteita, että voi olla helpompi muuttaa totuttuja elämäntapoja. Tupakoinnin ja alkoholinkäytön lopettaminen sekä ruokailu ja liikuntatapojen muuttaminen on usein mahdollista. Hormonaaliset muutokset näkyvät voimakkaimmillaan ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana. (Eskola & Hytönen 2008, ; Ihme & Rainto 2008, ) Nopeasti vaihtelevat tunteet ovat äidille ja isälle tavallisia, kuten iloisuus, onnellisuus, pelko ja hämmennys. Raskauden myötä muuttuvat myös perheen vastuu- ja hoiva-asiat. Vauvan syntyminen muuttaa parin työnjakoa, kommunikaatiota ja suhdetta. Suhdetta täytyy muokata niin, että molemmat puolisot voivat antaa turvaa ja huomiota lapselle. Miehelle raskaus on lähinnä psykologista ja sosiaalista muutosta. Tulevan isän on käytävä läpi kehitysprosesseja suhteessa omaan itseensä, puolisoonsa, omaan isäänsä, tulevaan lapseensa sekä muuttuvaan tilanteeseensa. (Eskola & Hytönen 2008, )

10 9 Lapsen kehityksen ydin toteutuu varhaisessa vuorovaikutussuhteessa. Synnyttyään lapsi tarvitsee avukseen ensisijaisen hoitajan joka hoivatilanteessa auttaa vauvaa säätelemään fysiologisia tarpeitaan ja myöhemmin tunnetilojaan. Säätelyn avulla äiti stimuloi vauvaa vuorovaikutukseen ja näin rakentaa lapsen elämän sekä vuorovaikutuksen perusturvan. Lapsen kannalta tärkeää on, että äiti kykenee havaitsemaan riittävän herkästi vauvan vuorovaikutusaloitteita, tulkitsemaan niitä ja vastaamaan riittävän ajan kuluessa. (Savonlahti, Pajulo & Piha 2003, 327, 330.) 2.2 Alkoholin aiheuttamat muutokset terveydessä Alkoholi eli etanoli on nikotiinin ja kofeiinin jälkeen eniten käytetty päihde, joka luokitellaan farmakologisesti lamaavaksi lääkeaineeksi. Alkoholi vaikuttaa keskushermostoon mielihyvää tuottavasti sekä huumaavasti. (Salaspuro, Kiianmaa & Seppä 2003, 120.) Alkoholi on vesiliukoinen aine, joka jakaantuu elimistön vesiosaan. Naisen kehossa vettä on vähemmän kuin miehellä, joten nainen humaltuu herkemmin. Keskimäärin naisen kehon vesipitoisuus on 66 prosenttia, kun miehellä vastaava pitoisuus on 75 prosenttia. (Kujasalo & Nykänen 2005, 29.) Alkoholi imeytyminen alkaa jo suussa. Suurin osa imeytyy mahalaukusta ja suolistosta verenkiertoon. Verenkierron avulla alkoholi kulkeutuu nopeasti kehon eri vesiosiin. Alkoholi poistuu elimistöstä joko hajoamalla muiksi aineiksi tai sellaisenaan hengitysilman, hien ja virtsan kautta. Alkoholista suurin osa palaa maksassa. (Havio, Inkinen & Partanen 2008, 70.) Alkoholi pääsee esteettä istukan läpi ja leviää tasaisesti sikiöön. Viidessä minuutissa äidin ja lapsen etanolimäärä on samansuuruinen (Koponen 2005, 9). Alkoholin jatkuvan käytön seurauksena kehittyvät toleranssi sekä fyysinen ja psyykkinen riippuvuus, jotka ovat ilmentymiä hermoston sopeutumisesta alkoholin vaikutuksiin. Alkoholilla on humalluttava vaikutus ja ohella myös psyykkisiä

11 10 vaikutuksia, jotka koetaan mielihyvää tuottavina ja joiden takia käyttäjä on taipuvainen nauttimaan sitä toistuvasti. (Kiianmaa 2006.) Psyykkiselle riippuvuudelle on ominaista juomishimo ja pakonomainen halu saada alkoholia. Runsaan alkoholin käytön myötä kyky huolehtia itsestään heikkenee. Usein alkoholisti ei tunnista itse riippuvuuttaan. (Kiianmaa 2006.) 2.3 Terveyden edistäminen raskauden aikana Raskaana oleva nainen käy säännöllisesti äitiysneuvolassa raskauden toteamisen jälkeen. Käynnit suunnitellaan tapauskohtaisesti. Raskaana oleva nainen käy terveydenhoitajan tai kätilön luona sekä lääkärin vastaanotolla. Seurannan tarkoituksena on taata raskaudenaikainen ja synnytyksen jälkeinen naisen, kehittyvän sikiön, syntyvän lapsen ja koko perheen kokonaisvaltainen psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen hyvinvointi. Lisäksi tavoitteena on todeta ajoissa äidin tai sikiön hyvinvointia uhkaavat raskauskomplikaatiot, jotta nainen voidaan ohjata erikoissairaanhoitoon äitiyspoliklinikalle. (Ihme & Rainto 2008, 74 75, 85.) Äitiysneuvoloissa kiinnitetään huomiota myös muihin raskauteen ja naisen omaan elämään liittyviin tekijöihin. Haasteita neuvontatyölle voivat olla raskaana olevan naisen tai perheen ongelmallinen päihteiden käyttö, ongelmainen suhde lapsen isään, mielenterveysongelmat, taloudelliset vaikeudet ja synnytyspelko. (Ihme & Rainto 2008, ) Äitiysneuvoloissa tarjotaan terveysneuvontaa, jolla pyritään ohjaamaan raskaana olevaa naista sekä heidän perhettään turvalliseen odotusaikaan. Sen keskeinen sisältö koskettaa nautintoaineiden käyttöä, henkistä- ja sosiaalista hyvinvointia, terveellisiä ravintotottumuksia, liikuntaa sekä työympäristön sopivuutta. Neuvonnan ohella selvitetään mahdollinen alkoholin tai huumeiden käyttö ja tupakointi jotta niiden vahingolliseen käyttöön voidaan puuttua. Tarkoituksena on saada kokonaisvaltainen kuva raskaana olevan naisen fyysisestä psyykkisestä ja

12 11 sosiaalisesta hyvinvoinnista sekä pyrkiä puuttumaan terveyttä vaarantaviin tekijöihin. (Ihme & Rainto 2008, ) Raskauden aikana sekä vauvan syntymän jälkeisinä kuukausina naisen elimistössä tapahtuu hormonaalisten tekijöiden aiheuttamia muutoksia, jolloin jokainen äiti on erityisen herkistyneessä psyykkisessä tilassa. Tällöin nainen on herkimmillään tekemään muutoksia syntyvän lapsen vuoksi. Näitä elämäntapamuutoksia voivat olla alkoholinkäytön ja tupakoinnin lopettaminen sekä ruokailu- ja liikuntatapojen muuttaminen. Äidin motivaatio päästä eroon päihteistä vauvan hyväksi on todettu olevan suurempi kuin muulloin. Tätä motivaatiota tulisi hyödyntää kaikin tavoin naisen hoidossa. (Eskola & Hytönen 2008, 96, Andersson 2005.) Tolosen (2006, 34) mukaan terveydenhuollon asiakkaat olisivat valmiita käyttämään Internet- palveluita terveyspalveluiden saatavuuden parantamiseksi. Internet-palvelun avulla halutaan kehittää asiakkaiden itsehoidon tukemista ja ohjeistusta. (Tolonen 2006, 34.) Suomessa päihteiden käyttö on kasvanut ja päihdepalvelutarjonnan kysyntä on kasvanut. Halosen ja Paasivaaran (2008, ) mukaan tarvitaan lisää informaatiota päihdepalveluista ja niihin hakeutumisesta. Lisäksi tietoa tarvitaan itse riippuvuudesta, suurkulutuksen rajoista ja erilaisista mahdollisuuksista hoitaa päihteiden liiallista käyttöä. Päihdepalvelutarjontaa tulee tarjota eri kohderyhmille. (Halonen & Paasivaara 2008, ) Tiedottamista tulisi kehittää päihdepalvelujen saannissa. Palvelujen tarvitsijoita tulee tiedottaa enemmän ja palveluista tulisi tehdä helpommin saatavia. Palveluiden sisältöä tulisi tuoda paremmin esille ja tehdä siitä helpommin lähestyttävää, jotta asiakkaat rohkaistuisivat hakeutumaan hoitoon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. (Alho ym. 2008, )

13 12 3 OPINNÄYTETYÖN TAVOITE JA TARKOITUS Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata raskauden aikaista alkoholinkäyttöä, alkoholin aiheuttamia terveysongelmia sekä terveyden edistämistä raskauden aikana. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa kirjallisuuskatsauksena Pohjanmaa-hankkeelle. Pohjanmaa hanke hyödyntää kirjallisuuskatsauksen avulla haettua tietoa hankkeeseen ja hoitotyön kehittämiseen. Kirjallisuuskatsausta ohjaavat kysymykset: 1. Millaista on raskaana olevan naisen alkoholinkäyttö raskauden aikana? 2. Millaisia ovat raskaudenaikaisen alkoholinkäytön tuomat terveysongelmat? 3. Miten raskaana olevaa naista voidaan tukea alkoholittomaan raskausaikaan?

14 13 4 KIRJALLISUUSKATSAUKSEN TOTEUTTAMINEN Opinnäytetyössä käytetään menetelmänä sovellettua systemaattista kirjallisuuskatsausta. Sen tarkoituksena on järjestelmällinen sekä kriittinen kirjallisuuden kerääminen ja analysointi perustellusti muotoiltujen kysymysten avulla. Se on tutkimusongelmiin liittyvien aiempien tutkimusten kriittinen sekä tiivis katsaus. (Stolt & Routasalo 2007, ) Kirjallisuuskatsaus esittää lukijalle mistä näkökulmista ja miten asiaa on aiemmin tutkittu.(hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2004, ) Kirjallisuuskatsaus etenee suunnitellusti vaiheittain. Ongelmien asettamisen ja tutkimuskysymysten määrittelyn jälkeen tehdään kirjallisuushaku, jonka tavoitteena on löytää kattavasti aiheeseen liittyvät tutkimukset. Hakuprosessi suunnitellaan etukäteen huolellisesti. Olemassa oleva tieto tulee eritellä ja arvioida huolellisesti. (Stolt & Routasalo 2007, 58.) 4.1 Kirjallisen aineiston hankinta Alkuperäistutkimusten haku tehdään kohdistamalla haut niihin tietolähteisiin, joista oletetaan saavan tutkimuskysymysten kannalta oleellista tietoa. Opinnäytetyössä käytettiin manuaalista tiedonhakua sekä sähköisiä tietokantoja. Tiedonhaussa käytettiin monipuolisesti eri tietokantoja, joita olivat Aleksi, Arto, Nelli, Linda, Plari sekä Cinahl. (Stolt & Routasalo 2007, ) Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata raskauden aikaista alkoholinkäyttöä, alkoholin aiheuttamia terveysongelmia sekä terveyden edistämistä raskauden aikana. Haut tehtiin mahdollisimman monipuolisesti eri hakusanoilla. Opinnäytetyössä hakusanoina käytettiin raskaus, alkoholi, päihde, päihdeongelma, sikiövaurio, perhe ja terveys. Jokaisessa sähköisessä

15 14 tietokannassa on erilaiset hakustrategiat, joihin määriteltiin haut ja rajaukset kuhunkin erikseen.(stolt & Routasalo 2007, ) Kirjallisuuskatsaukseen tuleville alkuperäistutkimuksille tulee määritellä tarkat sisäänottokriteerit, jotka perustuvat kirjallisuuskatsauksen tutkimuskysymyksiin ja ne määritellään ennen varsinaista valintaa. Sisäänottokriteereissä voidaan rajata alkuperäistutkimusten tutkimusmenetelmiä, lähtökohtia, tutkimuskohdetta, tuloksia tai tutkimuksen laatutekijöitä. Hyväksyttävien ja poissuljettavien tutkimusten valinta tapahtuu vaiheittain perustuen siihen, vastaavatko haussa saadut tutkimukset asetettuja sisäänottokriteerejä. Vastaavuutta tarkastellaan otsikon, abstraktin ja koko tekstin tasoilla. (Stolt & Routasalo 2007, ) Tässä opinnäytetyössä kriteerit valituille tutkimuksille ja artikkeleille olivat: alkoholi, raskaus, sikiövauriot, naisen terveys. Poissulkukriteerit olivat: huumeet, tupakka, lääkkeet ja päihteiden sekakäyttö sekä niistä johtuvat terveyshaitat. Kieli rajattiin suomen- sekä englanninkielisiin tutkimuksiin ja artikkeleihin. Englanninkielisen aineiston laajuutta rajasi myös rajallinen kielitaito sekä epävarmuus englanninkielisen aineiston alkuperästä. Opinnäytetyön aineisto hankittiin kuudesta eri sähköisestä tietokannasta, jotka olivat Aleksi, Arto, Nelli, Linda, Plari ja Cinahl. Aleksi-tietokannasta suoritettiin haku käyttämällä hakusanoja raskaus & alkoholi, päihde & raskaus, sikiövaurio & alkoholi, raskaus & terveys, alkoholi & sikiö, päihdeongelma & raskaus, sikiövaurio, alkoholi & perhe. Hakujen tulokseksi saatiin Tutkimukset ja artikkelit käytiin läpi. Otsikon, vuoden sekä lehden perusteella valittiin jatkotarkasteluun 82. Abstraktin ja tekstin perusteella jatkoon valittiin 50, joista osa oli samoja joten lopulliseksi aineiston määräksi jäi 15. Arto-tietokannasta suoritettiin haku käyttämällä hakusanoja sikiövaurio?, alkoholi? raskaus? ja päihde? raskaus?. Haussa käytettiin rajausta, jolloin mukaan otettiin vain teokset jotka olivat julkaistu Hakujen tulokseksi saatiin 49, joista otsikon perusteella jatkoon valittiin viisi. Abstraktin ja tekstin perusteella jatkoon valittiin viisi, joista osa oli samoja joten aineiston määräksi jäi neljä. Nelli- tietokannasta suoritettiin haku käyttämällä hakusanoja alkoholi & raskaus, sikiövaurio ja alkoholi & sikiö. Rajaukseksi asetettiin kotimaiset artikkelit ja vuodet Hakujen tulokseksi saatiin 99, joista otsikon perusteella jatkoon

16 15 valittiin 23. Abstraktin ja tekstin perusteella jatkoon valittiin kuusi, joista osa oli samoja, joten lopulliseksi tulokseksi jäi neljä. Linda- tietokannasta suoritettiin haku käyttämällä hakusanoja alkoholi? raskaus?, sikiövaurio? alkoholi? ja päihdeongelma? raskaus?. Hakujen tulokseksi saatiin 52, joista otsikon perusteella jatkoon valittiin 16. Abstraktin ja tekstin perusteella valittiin 10, joista osa oli samoja joten lopulliseksi määräksi jäi seitsemän. Plari- tietokannasta suoritettiin haku käyttämällä hakusanoja sikiövaurio?, sikiövaurio? alkoholi?, sikiövaurio? päihteet?, raskaus? päihteet?, raskaus? alkoholi? ja raskaus? terveys?. Hakujen tulokseksi saatiin 136, joista jatkoon valittiin otsikon perusteella 50. Tiivistelmän ja tekstin perusteella jatkoon valittiin 28, joista osa oli samoja joten lopulliseksi määräksi jäi 13. Cinahl- tietokannasta suoritettiin haku käyttämällä hakusanoja pregnancy ja alcohol. Hakujen tulokseksi saatiin 125, joista otsikon perusteella jatkoon valittiin 9. Abstraktin ja tekstin perusteella jatkoon valittiin 2. Hakukoneet antoivat tulokseksi samoja teoksia, joten kaiken kaikkiaan lopulliseksi aineiston määräksi jäi 39. Aineiston hakuprosessi on kuvattu kokonaisuudessaan liitteessä 1. Opinnäytetyössä käytetty aineisto on kuvattu liitteessä 2 ja Kirjallisuusaineiston analyysi Kirjallisuusaineisto analysoitiin soveltaen sisällönanalyysiä. Sisällönanalyysi on tapa järjestää, kuvailla ja kvantifioida tutkittavaa ilmiötä. Sen avulla voidaan kuvata kohteena olevaa tekstiä tiivistetyssä ja yleisessä muodossa. (Kylmä & Juvakka 2007, ; Kyngäs & Vanhanen 1999,1 12.) Analyysiprosessissa aineistoa pelkistetään, ryhmitellään ja abstrahoidaan. Pelkistämisellä aineistosta etsitään ilmauksia, jotka liittyvät tutkimuskysymyksiin. Alkuperäisilmaukset merkittiin tekstiin eriväreillä tutkimuskysymysten mukaan. Punainen väri vastasi ensimmäiseen kysymykseen; millaista on raskaana olevan naisen alkoholinkäyttö raskauden aikana. Keltainen väri vastasi toiseen

17 16 kysymykseen; Millaisia ovat raskaudenaikaisen alkoholinkäytön tuomat terveysongelmat. Vihreä väri vastasi kolmanteen kysymykseen; Miten raskaana olevaa naista voidaan tukea alkoholittomaan raskausaikaan. Alleviivatut ilmaukset kirjataan mahdollisimman tarkkaan samoilla termeillä, kuin teksti on aineistossa. Pelkistämisessä ilmaisut tiivistetään niin, että niiden olennainen sisältö säilyy samankaltaisena. (Kylmä & Juvakka 2007, ; Kyngäs & Vanhanen 1999,1 12.) Seuraavassa vaiheessa pelkistetyt ilmaukset ryhmitellään sisällön perusteella ja kategorialle annetaan nimi. Samaa tarkoittavat ilmaisut yhdistetään samaan kategoriaan jotka taas yhdistetään toisiinsa yläkategorioiksi. Yläkategorioista muodostuu analyysitekstin rakenne ja niitä hyödynnetään kirjoitusprosessissa. (Kylmä & Juvakka 2007, ; Kyngäs & Vanhanen 1999,1 12.) Aineiston analysoinnin vaiheet näkyvät taulukossa 1. TAULUKKO 1. Aineiston pelkistäminen ja ryhmittely. Alkuperäisilmaisu Pelkistys Ryhmittely Tästäkin tutkimuksesta ilmeni, että tiedon antaminen ja keskustelu päihteiden haittavaikutuksista raskauteen olivat vähentäneet päihteiden käyttöä raskauden aikana. (Alho ym ) Tiedon antaminen Keskustelu päihteiden haitoista Alkoholin käytön riskeistä tiedottaminen

18 17 5 KIRJALLISUUSKATSAUKSEN TULOKSET Tässä luvussa raportoidaan kirjallisuuskatsauksen keskeiset tulokset. Tulokset on jaettu kolmeen pääluokkaan, jotka ovat raskaudenaikainen alkoholinkäyttö, raskaudenaikaiset terveysongelmat sekä alkoholittomaan raskausaikaan tukeminen. 5.1 Raskaudenaikainen alkoholinkäyttö Naisten alkoholinkäyttö on muuttunutta. Alkoholinkäyttö on yleistynyt, se on humalahakuista ja sen käyttö on huolimatonta. Raskauden aikainen alkoholinkäyttö voi olla sosiaalisista tekijöistä johtuvaa. Sosiaalisista tekijöistä raskaana olevan naisen läheisten alkoholinkäyttö sekä parisuhdeongelmat, työttömyys ja tupakointi voivat lisätä alkoholinkäyttöä raskauden aikana. Naisten alkoholinkäyttö muuttunutta. Naisten alkoholinkäytön muuttuminen näkyy alkoholinkäytön yleistymisenä, sen käyttö on humalahakuisempaa ja huolimattomampaa. Alkoholinkäyttö on yleistynyttä raskaana olevien naisten keskuudessa. Raittiiden raskaana olevien naisten määrä on vähentynyt. Fertiiliikäisistä eli hedelmällisessä iässä olevista naisista enää alle kymmenen prosenttia on raittiita. Naisten alkoholinkäytön yleistyminen voi näkyä tulevan sukupolven aikana sikiön kehityksen haittavaikutuksina. Tutkimuksen mukaan Tanskassa vain viisi prosenttia naisista on täysin raittiita. (Sarkola & Alho 2008, ; Sajama 2008, 58 60; Kesmodel, Kesmodel, Larsen & Secher 2003, 5-11; Autti- Rämö & Ritvanen 2005, ; Alaja & Tuomiranta 2004, ; Pajulo & Kalland 2006, )

19 18 Suomalaisista odottavista äideistä noin 6 %:lla on arvioitu olevan alkoholiin, lääkkeisiin tai huumeisiin liittyvä päihderiippuvuus. Vuonna 1998 tehdyssä tutkimuksessa oli mukana noin 400 odottavaa äitiä neljästätoista äitiysneuvolasta varsinaissuomen alueelta. Tästä 6 %:sta vain jäävuoren huippu on erityisseurannassa raskauden aikana. (Sarkola & Alho 2008, ; Pajulo 2003, ) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella on kartoitettu vuonna 2003 raskaana olevien päihteiden käyttöä. Tutkimuksen mukaan alkoholia käytti alkuraskauden aikana 23,4 prosenttia ja loppuraskauden aikana 15,4 prosenttia. (Kaappola, Pohjola & Turunen 2003, 31.) Iäkkäiden naisten keskuudessa alkoholin käyttö on yleistä. Tanskassa tehdyn tutkimuksen mukaan vanhempien naisten keskuudessa alkoholinkäyttö raskauden aikana on yleisempää kuin nuorempien naisten. Iäkkäämmät naiset ovat mahdollisesti juoneet pidempään ja heille on kehittynyt voimakkaampi riippuvuus. (Sarkola, Eriksson & Halmesmäki 2001, ; Kesmodel ym. 2003, 5-11) Alkoholin käyttö on humalahakuisempaa. Erityisesti nuorten naisten alkoholinkäyttö on humalahakuisempaa. Nuorten juomakulttuurissa humalahakuisuus on selkeästi lisääntynyt. Arviolta 10 % nuorista kertoo juovansa ainakin kerran viikossa ja 20 % juovansa vähintään kerran kuukaudessa. Alkoholin humalahakuinen käyttö ja suunnittelemattomat raskaudet lisäävät terveyshaittojen riskiä. (Sarkola & Alho 2008, ; Sajama 2008, 58 60; Autti-Rämö 2004, ) Naisten alkoholinkäyttö on huolimatonta. Alkoholin käytöstä johtuen nainen ei ole aina itsekään tietoinen onko hän raskaana vai onko kyseessä päihteistä johtuva kuukautishäiriö. Päihteitä käyttävillä naisilla on usein suunnittelemattomia raskauksia, jotka tulevat heille yllätyksenä. Heillä ei usein ole ehkäisyä käytössä, vaikka tarvitsisivatkin sitä. Kynnys seksisuhteisiin ja suojaamattomaan seksiin madaltuu päihteiden vaikutuksen alaisena. (Alho ym. 2008, ) Huolimattomuudesta johtuen alkoholin haittavaikutuksia ei huomioida riittävän hyvin. Yleisesti huomioidaan alkoholin ja raskauden yhteensopimattomuus, mutta käytännössä sitä ei sovelleta. Lastenneurologian dosentti Ilona Autti-Rämön (2008) mukaan hedelmällisessä iässä olevat naiset eivät tiedä riittävästi mitä seurauksia raskaudenaikaisesta alkoholinkäytöstä voi olla sikiölle. Erityisesti tieto

20 19 raskauden alkuvaiheeseen liittyvästä epämuodostumariskistä ei ole tavoittanut läheskään kaikkia. Naiset eivät tiedä kuinka suuri vaikutus yksittäisellä viinilasillisella, muutamalla tuopillisella olutta tai kunnon juhlaputkella voi olla alkuraskauden aikana kehittyvään sikiöön. (Sajama 2008, ) Sosiaalisista tekijöistä johtuvaa. Raskaana olevan naisen läheisillä on usein myös päihteiden käyttöä. Yleisesti tuleva isä tai naisen vaihtuva kumppani käyttää päihteitä, mikä vaikeuttaa naisen käytön lopettamista. Myös edellisellä sukupolvella on yleisesti päihdeongelmia ja joissakin tapauksissa nainen itse on ollut lastensuojelun piirissä. (Alaja & Tuomiranta 2004, ) Parisuhdeongelmilla on merkitystä naisen alkoholin käyttöön. Erimielisyydet vaikuttavat naisen vointiin negatiivisesti ja ne saattavat jopa lisätä päihteiden käyttöä tai laukaista uuden päihteidenkäyttöjakson. (Alho ym. 2008, ) Monilla alkoholia käyttävillä raskaana olevilla naisilla on raskauden aikana kumppani joka oletettavasti ei ole syntyvän lapsen isä. (Halmesmäki ym. 2007, ) Työttömien naisten keskimääräinen alkoholin kulutus on suurempi mitä työssäkäyvien raskaana olevien naisten.10 prosenttia hal polin asiakkaista on työelämässä. ( Halmesmäki ym. 2007, ; Kesmodel ym. 2003, 5-11.) Tupakointi ennen raskautta tai raskauden aikana lisää riskiä käyttää alkoholia raskauden aikana. Se lisää myös taipuvuutta useiden alkoholiannosten nauttimiseen kerrallaan. (Kesmodel ym. 2003, 5 11.) 5.2 Raskauden aikaiset terveysongelmat Raskauden aikainen alkoholikäyttö aiheuttaa terveyshaittoja naiselle sekä kehittyvälle sikiölle. Naiseen kohdistuvia terveyshaittoja ovat keskenmenoriski, ennenaikainen synnytys, infektiovaarat, väkivallan uhriksi joutuminen, mielenterveysongelmat ja erilaiset sairaudet. Sikiöön kohdistuvia terveysongelmia

FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto

FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto FASD - diagnoosi ja seuranta Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto Aiheet Mikä on FASD Mitä diagnoosin teko edellyttää Mitä tulee

Lisätiedot

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016 Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

HAL- huumeet, alkoholi ja lääkeaineet raskauden aikana. Paviljonki,29.01.2016

HAL- huumeet, alkoholi ja lääkeaineet raskauden aikana. Paviljonki,29.01.2016 HAL- huumeet, alkoholi ja lääkeaineet raskauden aikana Paviljonki, Tästä se usein alkaa Hal- polin kävijät 2010 110 kpl 2011 97 kpl 2012 72 kpl 2013 70 kpl 2014 77 kpl 2015 69 kpl Huumeet Joka viides suomalainen

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi Raskaana olevista naisista alkuraskaudessa

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 1 WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Mielenterveystyön yhteistyökokous Vaasa 19.4.2007 pvm/nn Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 2 Taustaa

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA Anne Poikolainen Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Sovatek 25.5.2016 Päihteiden käytön tunnistamisen vaikeudesta

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Päihderiippuvaisen perheen kohtaaminen. Niina Kokko suunnittelija Pidä kiinni -hoitojärjestelmä Ensi- ja turvakotienliitto ry 2.2.

Päihderiippuvaisen perheen kohtaaminen. Niina Kokko suunnittelija Pidä kiinni -hoitojärjestelmä Ensi- ja turvakotienliitto ry 2.2. Päihderiippuvaisen perheen kohtaaminen Niina Kokko suunnittelija Pidä kiinni -hoitojärjestelmä Ensi- ja turvakotienliitto ry 2.2.17 1 Päihteet riskinä raskaus ja vauva-aikana Noin 6 prosenttia odottavista

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Thesis-kilpailun opinnäytetyöt

Thesis-kilpailun opinnäytetyöt OAMK sosiaali- ja terveysalan yksikkö 2005 1 Thesis-kilpailun opinnäytetyöt Lea Rissanen yliopettaja, TtT 9.6.2005 Sosiaali-, terveys ja liikunta sekä humanistisen ja kasvatusalan opinnäytetyöt 2 Suomessa

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin Tupakkariippuvuus Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta sisältävä oireyhtymä (F17, ICD-10) Tarkoitetaan

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä. Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015

Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä. Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015 Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015 Sairastuin diabetekseen, mistä huumeista minun tulisi luopua? vielä ei ole

Lisätiedot

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ja tavoite JOHDANTO Endometrioosi on sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy muualla kuin kohdussa, yleisimmin munasarjoissa,

Lisätiedot

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Tunnistaminen ja kohtaaminen Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa SIKIÖSEULONNAT SUOMESSA Seulonta-asetus annettiin v 2007 (1339/2006 päivitys 339/2011), jolloin annettiin kolmen vuoden siirtymäaika. Seulonta Seulonta on osa ehkäisevää

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku Päihdeilmiö-rastirata Tehtävien purku Rasti 1. Totta vai tarua päihteistä 1. Yli 90 % tupakoivista aikuisista on aloittanut tupakoinnin alaikäisenä. Totta. Lähes kaikki nykyisin tupakoivat aikuiset ovat

Lisätiedot

Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa. Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen)

Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa. Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen) Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen) 7.2.2017 Tuovi Hakulinen 1 Miksi ehdotimme teemaa? Vanhempien elintavat, esim. päihteiden riskikäyttö vaikuttavat

Lisätiedot

Käytetyistä lääkkeistä vain harvojen tiedetään olevan

Käytetyistä lääkkeistä vain harvojen tiedetään olevan ANNA-MARIA LAHESMAA-KORPINEN FT Projektipäällikkö, THL LÄÄKEHOITO JA RASKAUS -HANKE RASKAUDENAIKAINEN lääkkeiden käyttö Suomessa Raskaudenaikainen lääkkeiden käyttö on Suomessa yleistä. Vuosina Suomessa

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Näyttöön perustuva väestön mielenterveyden edistäminen

Näyttöön perustuva väestön mielenterveyden edistäminen Tiedosta hyvinvointia Mielenterveyden edistäminen 1 Näyttöön perustuva väestön mielenterveyden edistäminen Kristian Wahlbeck Tutkimusprofessori, Stakes Professori, Helsingin yliopisto Sosiaali ja terveysalan

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Liikuntalääketieteenpäivät 5.11.2015 Ville Vesterinen, LitM Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Mitä biohakkerointi on? Biohakkerointi ymmärretään

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Interventiotutkimuksen etiikkaa. Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä

Interventiotutkimuksen etiikkaa. Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä Interventiotutkimuksen etiikkaa Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä 22.5.2013 Klassinen interventiotutkimus James Lind tekee interventiotutkimusta HMS Salisburyllä 1747 Keripukin hoitoa mm. siiderillä,

Lisätiedot

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9. NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ?

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? 14.3.16 Th Hanne Immonen ja Aija Kauppinen, JYTE Päihdeongelmaisen äidin kiintymistä lapseensa voidaan vahvistaa hoitamalla suhdetta jo raskausaikana. HAL-HOITOKETJU.

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista. Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi

Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista. Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi 5.2.2015 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 1 2. Oma tutkimusongelma 1 3. Tutkimusmenetelmät 1 4. Tutkimustulokset

Lisätiedot

FinCC luokituskokonaisuuden käyttöopas. SHTaL 3.0, SHToL 3.0, SHTuL 3.0

FinCC luokituskokonaisuuden käyttöopas. SHTaL 3.0, SHToL 3.0, SHTuL 3.0 FinCC luokituskokonaisuuden käyttöopas SHTaL 3.0, SHToL 3.0, SHTuL 3.0 Pia Liljamo, Ulla-Mari Kinnunen, Anneli Ensio 28.2.2012 FinCC-seminaari Käyttäjäoppaan tarkoitus on auttaa hoitajaa kirjaamaan sähköiseen

Lisätiedot

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi?

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? E.H. Opas alkoholin riskikäytön tunnistamiseen ja vähentämiseen. Sait täyttämästäsi AUDIT-C -testistä yhteensä pistettä. o Mies saitko 6 pistettä tai enemmän? Tutustu tähän

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Terveystieto 1 VUOSILUOKAT 1 9 Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry PUHETTA PÄIHTEISTÄ Kouvola 21.9.2011 Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Nuoret ja päihteet Sisältö: Päihteidenkäytön funktiot Päihteistä puhumisen kulttuuri Päihteet näkyvät Työelämässä

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT 07.11.2016 KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT ERICA HELANDER, VANTAAN KAUPUNKI, PSYKOLOGIPALVELUT (NEUVOLAIKÄISET, SEKÄ ODOTTAVAT VANHEMMAT). VANTAAN KAUPUNKI - PSYKOLOGIPALVELUT

Lisätiedot

KURSSIKALENTERI: LUKUKAUSI SYKSY 2016-KEVÄT 2017

KURSSIKALENTERI: LUKUKAUSI SYKSY 2016-KEVÄT 2017 KURSSIKALENTERI: LUKUKAUSI SYKSY 2016-KEVÄT 2017 Medika Nova on Luonnonlääketieteen keskusliitto ry:n rekisteröimä kouluttaja. KOKO KEHON VYÖHYKETERAPIA/REFLEKSOLOGIA TASO 1 Opiskelu aloitetaan jalkaterässä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot