Raskaudenaikaisen alkoholinkäytön vaikutukset lapsen elämään

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raskaudenaikaisen alkoholinkäytön vaikutukset lapsen elämään"

Transkriptio

1

2 ALKOH L Raskaudenaikaisen alkoholinkäytön vaikutukset lapsen elämään "Jos mä nyt mietin aitiä, niin mä ajattelen että jos se olis ollut fiksu, se olis jättänyt sen alkoholin käyttämättä raskauden aikana. Toisaalta mä olen vihainen kun se teki mulle tan vamman. Se on ainiaan sellainen pieni viha. Mutta toisaalta mita se vihakin auttaa."näin pohtii 23-vuotias Sonja, yksi tähän kirjaan haastatelluista FAS-nuorista. Kun raskaana oleva nainen juo alkoholia, hän saattaa vaurioittaa sikiötä. Raskaudenaikainen alkoholinkäyttö aiheuttaa yksittäisenä tekijänä eniten kehitysva mmaisuutta länsimaissa. Kun raskaana olevan naisen juomisesta puhutaan, keskustelu ohjautuu helposti pakkohoitoon. Mutta entä lapsi? Minkälaista on raskaudenaikaisen alkoholinkäytön vaurioittaman lapsen elämä? Miten alkoholin vaurioittama lapsi voisi elää mahdollisimman hyvää elämää? Näihin kysymyksiin tämä teos pyrkii vastaamaan. Kirjassa esitellään monipuolisesti raskaudenaikaisen alkoholinkäytön seurauksia ja niihin liittyvää diagnosointia, kuntoutusta ja palvelujärjestelmän toimintaa. Alkoholi voi aiheuttaa lapselle monia eri vaurioita. Lääketieteessä on 2000-luvulla vakiintunut käsite FASD (fetal alcohol spectrum disorders) kuvaamaan alkoholialtistuksen aiheuttamien oireyhtymien kirjoa. Alkohol' lapselle aiheuttamat vauriot vaihtelevat lievistä oppimisvaikeuksista vaikeaan kehitysvammaan ja elimellisiin vaurioihin. Kirjan artikkelit esittävät kysymyksiä ja näkökulmia, joita tarvitaan käynnissä olevan yhteiskunnallisen keskustelun tueksi. Lisäksi kirjassa on omaelämäkerrallinen osuus, jossa oman tarinansa kertovat niin alkoholin vaurioittama nuori kuin alkoholia raskauden aikana käyttänyt äiti.

3 Julkaisija 1 Myynti Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 A, Helsinki puh. (09) , fax (09) Kehitysvammaliitto ry 2011 Toimitus: Suvi Vaarla Kannen kuva: Eeva Grönstrand Taitto: Birgit Tulla Painotyö: Solver palvelut Oy, Kouvola 2011 ISBN

4 Suvi Vaa rla (toim.) AI-I<C>I-1 l_lt '' AlJI=ItC>IT T Ai,f1A -y Raskaudenaikaisen alkoholinkäytön vaikutukset lapsen elämään

5

6 1 Sisältö Johdanto: alkoholialtistuksen vaikutukset lapsen elämään. Suvi Va arla 7 Diagnoosista kuntoutukseen FASDin historia ja yleisyys. Ilona Autti-Rämö 25 Alkoholialtistuksen vaikutukset aivojen kehitykseen ja FASO-lapsen kuntoutus. Kirsi Va ikenen 37 Sikiöaikana alkoholille altistuneet lapset sosiaalipediatrisessa työssä. Satu Kivitie-Kallio 49 Palvelut ja tukimuodot Vauvaperheiden päihdekuntoutus. Maarit Andersson 62 Sijaisperheiden näkökulma. Anna Asikainen 81 Kokemuksia vertaisryhmistä- nuorten ääni kuuluviin! Sari Somer 103 Yhteiskunnalliset merkitykset Äiti maaperänä. Ritva Nätkin 118 Lapsen etu ja moraalinen konflikti - miten FASD-diagnoosin saanut lapsi määritellään sosiaali- ja terveysalan ammattietiikassa? Susan Eriksson 138 Onko diagnoosi tarpeellinen? Pohdintoja lääketieteellisten diagnoosien yhteiskunnallisista merkityksistä. Antti Te ittinen 164 Omat tarinat Tyttäreni Kati. Seija K. Sisaren kertomus. Sofia Minun elämäni. Biologisen äidin tarina. Liisa H. Kolme unelmaa. Sonja ja hänen perhehoitoäitinsä

7

8 Johdanto 1 7 Johdanto: alkoholialtistuksen vaikutukset lapsen elämään Suvi Vaarla Mitä lapselle tapahtuu, jos äiti juo raskauden aikana? Minkälaisia vaurioita alkoholi lapselle aiheuttaa? Raskaudenaikaisesta päihteidenkäytöstä on viime vuosina keskusteltu paljon. Keskustelu painottuu kuitenkin ennen kaikkea äitiin ja tämän alkoholinkäyttöön. Harvoin pysähdytään miettimään, minkälaista lapsen elämä on, kun sen alkua on alkoholilla vaurioitettu. Alkoholi aiheuttaa päihteistä eniten sikiövaurioita ja on äitien käyttämistä päihteistä yleisin. Kun oma äiti on käytöksellään aiheuttanut lapselle elämänmittaisen vaurion, herättää pelkästään aiheesta puhuminen hyvin voimakkaita tunteita. Raskaudenaikaisen alkoholinkäytön aiheuttamat sikiövauriot ovat ilmiönä poikkeuksellisen vaikea, sillä tällöin äidin itsemääräämisoikeus ja lapsen oikeus syntyä terveenä asettuvat vastakkain. Tässä kirjassa kuvaillaan, minkälaisia seurauksia alkoholialtistus lapselle voi aiheuttaa. Artikkeleissa pohditaan aiheeseen liittyviä arvoja ja asenteita. Lisäksi artikkeleissa käsitellään vaurion saaneiden lasten tunnistamista. Alkoholivaurioon liittyvän diagnoosin saaminen ei ole aina helppoa. Tämä vaikuttaa myös lasten hoitoon ja kuntoutukseen. Kirjassa on annettu ääni myös niille, joita tämä asia henkilökohtaisesti koskee, niin alkoholia käyttäneelle äidille kuin alkoholin vaurioittamalle lapselle. Tämä kirja on syntynyt Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa Kehitysvammaliiton FASO-lasten ja -nuorten tuen ja palveluiden kehittäminen -hankkeen (2oo8-2on) puitteissa. Hankkeen työnimenä on ollut myös "Näkymättömästä näkyväksi". Tällä haluttiin korostaa sitä, että alkoholin vaurioittamien lasten vuoro on tulla nyt näkyviin:

9 8 1 Johdanto alkoholivaurioista on uskallettava puhua, ja vaurioituneille lapsille on saatava sitä tukea, jota he tarvitsevat. Projektin lähtökohtana oli se tosiasia, että raskaudenaikainen alkoholinkäyttö on tällä hetkellä yksi merkittävimpiä kehitysvammaisuuden aiheuttajia länsimaissa. Samalla kuitenkin palvelujärjestelmän kyky vastata alkoholin vaurioittamien lasten erityistarpeisiin on puutteellinen. Asiaa koskeva tutkimustieto ei ole levinnyt sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaisille, eikä näiden lasten ja nuorten tuen ja palveluiden järjestämiseen ole kehittynyt riittävästi toimintamalleja. Hanke on jatkoa Kehitysvammaliiton aikaisemmalle, vuosina 2ooo- 20o2 toteutetulle FAS-lasten ja -nuorten kuntoutusprojektille. Projektien merkitystä korostaa se, että FASO-diagnoosin saaneilla ei ole omaa potilasyhdistystä tai heidän etuaan ajavaa yhdistystä tai järjestöä. FASO kuvaa oireyhtymien kirjoa Alkoholin haitallisesta vaikutuksesta sikiöön raportoitiin tieteellisessä julkaisussa ensimmäisen kerran 1960-luvun lopulla. Oireyhtymää kutsuttiin termillä FAS (fetal alcohol syndrome). Alun perin FAS-oireyhtymään kuuluivat kasvuhäiriö, tyypilliset kasvonpiirteet, keskushermoston vaurio ja elinepämuodostuma muun muassa sydämessä, luustossa tai sukuelimissä. Suomalaiseen keskusteluun alkoholin aiheuttamat sikiövauriot nousivat 198o-luvulla Ilona Autti-Rämön ja Erja Halmesmäen väitöskirjojen myötä (Nätkin 2006, teoksessa Leppo 2oo8). Sittemmin on havaittu, että raskaudenaikainen alkoholinkäyttö voi aiheuttaa laajan oireiden kirjon, ja diagnoosinimikkeitä on uudistettu. 2ooo-luvulla lääketieteessä on otettu käyttöön termi FASO (fetal alcohol spectrum disorders). Tällä viitataan alkoholin aiheuttamien oireyhtymien kirjoon. FASO kattaa neljä eri oireyhtymää, joista tunnetuin ja vakavin on FAS eli sikiön alkoholioireyhtymä. Tässä teoksessa käytetään käsitettä "FASO" kuvaamaan sikiöaikaisen alkoholialtistuksen lapselle aiheuttamia vaurioita. Tällä halutaan korostaa vaurioiden

10 Johdanto 1 9 moninaisuutta ja kirjoa. Usein törmää siihen harhaluuloon, että raskaudenaikainen alkoholinkäyttö joko aiheuttaa FAS-oireyhtymän, tai sitten lapsi on terve. Kyseessä ei kuitenkaan ole joko-tai-tilanne, vaan jatkumo, vaurioiden kirjo, jonka toisessa päässä ovat vakavat vauriot, toisessa epämääräiset, vaikeasti tunnistettavat tarkkaavuuden ja toiminnan säätelyn ongelmat. Äidin raskaudenaikaisella huumeidenkäytöllä ei ole yhtä selkeää yhteyttä lapsen kehitysvammaisuuteen kuin raskaudenaikaisella alkoholinkäytöllä (Koponen 2006, g). Va ikka alkoholi mainitaan eniten kehitysvammaisuutta aiheuttavana yksittäisenä tekijänä länsimaissa, silti vain osa alkoholille altistuneista lapsista on selkeästi kehitysvammaisia. Tyypillisiä alkoholialtistuksen aiheuttamia ongelmia ovat kielen ja puheen ongelmat, tarkkaavuuden ja keskittymiskyvyn häiriöt sekä sosiaalisen kanssakäymisen ongelmat. (Em., 148.) Ei ole olemassa yhtä yksittäistä testiä, jolla voisi selvittää, onko lapselle tullut äidin alkoholinkäytöstä vaurio. Alkoholi voi vaurioittaa sikiötä raskauden jokaisessa vaiheessa. Sikiön keskushermosto kehittyy koko raskauden ajan. Siksi äidin juoma alkoholi vaurioittaa todennäköisimmin juuri keskushermostoa. Alkoholi aiheuttaa myös keskenmenoriskin suurenemisen, sikiön kasvun hidastumista ja sikiön menehtymisen riskin koko raskauden ajan. Alkoholin aiheuttamat vauriot vaihtelevat lievistä oppimisvaikeuksista vaikeaan kehitysvaromaan ja elimellisiin vaurioihin. Erityisesti suurten alkoholiannosten ja pitkään jatkuvan juomisen on tiedetty olevan vahingollista sikiölle, mutta uudet tutkimukset osoittavat, että myös äidin kohtuullinen alkoholinkäyttö voi heikentää lapsen oppimistuloksia (Wilford ym. 2oo6). Yksilölliset erot vaurioiden syntymisessä ovat huomattavat. 1-2 viikoittaisen alkoholiannoksen ei tiedetä aiheuttavan sikiövaurioita, mutta tarkkaa riskirajaa ei tunneta. Siksi uusien suositusten mukaan alkoholia kannattaa olla juomatta koko raskauden ajan. Tässä kirjassa Ilona Autti-Rämö esittää kansainvälisiin lääketieteellisiin arvioihin perustuen, että Suomessa syntyy vuosittain noin soo- 6oo lasta, joilla on FASO, eli jonkinlainen alkoholin aiheuttama vaurio.

11 10 1 Johdanto Näihin lukuihin suhteutettuna vain pieni osa vaurioituneista lapsista saa diagnoosin. Suomessa ei ole tarkkaa käsitystä alkoholinkäytön määristä ja yleisyydestä raskauden aikana. Tämä johtuu osaltaan siitä, että alkoholialtistuksen vaurioittamat lapset eivät aina saa oikeaa diagnoosia ja toisaalta siitä, että tapauksien ilmoittaminen lakisääteisiin valtakunnallisiin henkilörekistereihin on puutteellista (Autti Rämö & Ritvanen 2005). On todennäköistä, että suurin osa erityisesti lievistä vaurioista jää tunnistamatta. Tarkemmat tutkimukset paljastavat uusia riskiryhmiä: ruotsalaisessa tutkimuksessa yli puolella Itä Euroopasta adoptoiduista lapsista oli jokin FASDin kirjoon kuuluva oireyhtymä (Landgren ym. 2010). Odottavien ja pienten lasten äitien alkoholinkäytöstä on Suomessa vain vähän tutkittua tietoa. Päihderaskauksiin liittyvää riskiä arvioitaessa viitataan usein Pajulon (2001) tutkimukseen, jonka mukaan sekä odottavista että pienten lasten äideistä kuudella prosentilla ilmeni päihderiippuvuutta (alkoholi, huumeet ja lääkkeiden väärinkäyttö). Tutkimustuloksia ei voi kuitenkaan pitää täysin luotettavina, sillä vastausprosentti kyselyssä oli heikohko (Pajulo & Kalland 2oo8, 158). Kuusi prosenttia tästä väestöryhmästä merkitsisi vuositasolla 3000 riskiraskautta. Luvut perustuvat riskin arviointiin, ja on toki syytä kysyä, toteutuuko riski (ks. myös Nätkin 2oo6, 19). Alkoholialtistuksen lisäksi monet FASO-lapsista elävät vaurioittavassa ympäristössä myös syntymänsä jälkeen. Päihderiippuvaisessa perheessä kasvaminen voi olla vahingollista lapsen kehitykselle ja lisätä esimerkiksi keskushermostovaurioon liittyviä ongelmia. Koposen (2004, 2oosa, 2oosb, 2oo6) sosiaaliviraston asiakkaista tekemässä tutkimuksessa tuli esille, kuinka biologisissa perheissä kasvaneilla, alkoholille altistuneilla lapsilla voi olla hyvinkin rankkoja kokemuksia. Lapset olivat kokeneet hoidon laiminlyöntiä, vanhempien päihdeongelmia, mielenterveysongelmia ja perheväkivaltaa. Vastaavasti ne alkoholille raskausaikana altistuneet lapset, jotka sijoitettiin suoraan synnytyslaitokselta turvalliseen kasvuympäristöön, pärjäsivät parhaiten.

12 Johdanto 11 Alkoholin vaurioittama lapsi on usein levoton, itkuinen ja hänellä saattaa olla aistiyliherkkyyksiä. Alkoholia käyttävä äiti taas voi olla ärtynyt, poissaoleva ja laiminlyödä lapsensa hoivaa. Nämä kaksi ovat siten erittäin huono yhdistelmä. Päihdeongelmaisen äidin omat varhaiset hoitokokemukset ovat usein negatiivisia. Siksi riski, että hän siirtää näitä kokemuksia omaan lapseensa, on suuri. Raskaus on lisäksi usein suunnittelematon, mikä tuo mukanaan psyykkistä painolastia. Äidillä voi olla tarve kieltää raskaus, tai toisaalta hänellä saattaa olla tarve idealisoida sitä. Äidin oma tarvitsevuus on suuri, ja vauvan tarvitsevuus voi olla äidille sietämätöntä. (Pajulo & Kalland 2oo8, 161.) Sikiöaikana alkoholille altistunut lapsi on erityisen herkkä ympäristön ärsykkeille, kuten vaiolle ja äänille. Lapsi tarvitsisi erittäin turvallisen, vakaan ja ennustettavan kasvuympäristön. Pahinta on, jos lapsi altistuu sekä pahoinpitelylle että laiminlyönnille. Ne voivat aiheuttaa jopa pysyvän keskushermostovaurion. (Em., ) Biologisissa perheissä eläneistä lapsista oli Koposen (2oo6) tekemässä tutkimuksessa vaikea erottaa, missä määrin lapsilla ilmenevät oireet olivat peräisin jo kohdussa saadusta alkoholialtistuksesta ja missä määrin vaikeista kasvuolosuhteista. Hankalaa lasten kannalta oli se, että vaikeista kokemuksista huolimatta harva lapsi oli saanut psykoterapiaa tai neuropsykologista kuntoutusta. FAS O-lapsen ennusteeseen vaikuttaakin se, missä iässä hän pääsee kuntoutukseen. Alkoholin vaurioittamien lasten elämään kuuluu monenlaisia haasteita. Jos lapselle on kehittynyt esimerkiksi neurologinen vaurio, hän saattaa tarvita neuropsykologista kuntoutusta, puheterapiaa, lääkitystä, psykoterapiaa tai toimintaterapiaa. Aikuistuessaan hän voi tarvita asumispalveluita ja avustajia. FASO-oireyhtymiin liittyy usein ikätovereita hitaampi kehittyminen, ja itsenäistyminen tapahtuu myöhemmin. Siksi FASO-nuoret tarvitsevat tukea matkalla kohti itsenäistä elämää.

13 12 Johdanto Diagnoosiin ja hoitoon pääsyyn liittyvät vaikeudet FASO-oireyhtymien diagnoosien tekeminen vaatii erityisosaamista, jota kaikilla paikkakunnilla ei ole saatavissa. FASO-diagnostiikka ei ole helppoa edes kokeneelle alan lääkärille (Autti-Rämö & Ritvanen zoos). Lisäksi osa lääkäreistä ei ole halukkaita tekemään diagnoosia, koska he kokevat, että se saattaa leimata sekä äidin että lapsen. On esitetty, että lapsen kannalta olisi tärkeämpää tunnistaa hoitoa ja kuntoutusta vaativat oireet kuin tehdä FASO-diagnoosi (diagnoosin ongelmista ks. em.). Vanhempien saattaa olla helpompi hyväksyä, että lapsella on esimerkiksi oppimisvaikeus tai tarkkaavuushäiriö kuin että hänellä on alkoholialtistuksen aiheuttama vaurio. Joskus lääkärit kokevat, että vanhempien syyllistäminen haittaisi hoitosuhdetta ja vaikeuttaisi lapsen tilannetta entisestään. Lisävaikeutena diagnoosien tekemisessä on, että raskaudenaikaisen alkoholinkäytön selvittäminen jälkikäteen on hyvin vaikeaa: suurin osa äideistä ei halua tunnustaa alkoholinkäyttöään. Alkoholialtistukseen liittyviä diagnooseja kuormittavat vaikeat kysymykset äidin raskaudenaikaisesta käytöksestä ja mahdollisesta syyllisyydestä lapsen vammaan. Hoitoon hakeutumisessa ja pääsyssä on myös sosiaalisia ja kulttuurisia esteitä. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että diagnoosin saaminen ehkäisee lapsen myöhempiä ongelmia. Oiagnoosi antaa selityksen mahdollisesti hankalaliekin oireilulle, ja lapsen erityisvaikeudet osataan ottaa paremmin huomioon. Lisäksi diagnoosi on - ainakin periaatteessamyös avain yhteiskunnan palveluiden saamiseen. Kokemukset nuorten aikuisten FASO-vertaisryhmistä osoittavat, että oman identiteetin kannalta on tärkeää, että vaikeuksilla on nimi (ks. Somer tässä kirjassa). Oiagnoosilla on toki myös kääntöpuolensa: se on tapa luokitella ihmisiä (ks. Teittinen tässä kirjassa) ja sellaisena voi saada ylikorostuneen merkityksen ihmisen elämässä. Oiagnoosi ei kuitenkaan kerro yksilöstä paljoakaan. Asian voi ilmaista niinkin, että diagnoosi määrittää ihmistä juuri niin paljon kuin sen annetaan määrittää. Jos FASOnuori nähdään pelkän vaurionsa kautta, on todennäköistä, että diag-

14 Johdanto 1 13 noosilla selitetään myös sellaista, mikä johtuu tosiasiassa jostain aivan muusta. Tällaista yliselittämistä kuvataan englannin kielessä termillä diagnostic overshadowing (Seppälä 2010, 182). Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että vaikka diagnoosi saadaan, se ei valitettavasti aina takaa kuntoutukseen pääsemistä. Ilmiöön liittyvät kielteiset tunteet voivat siirtyä myös hoitohenkilökunnan asenteisiin ja esimerkiksi koululaitokseen. Vaihtoehtoisesti ongelmaa peitellään tai ei haluta tai kyetä näkemään. Sekä äidit että neuvolan työntekijät kokevat hankalaksi puheeksi ottamisen. Myös päihdetyö raskaana olevien äitien kanssa on suuri haaste työntekijöille. Työntekijät jakavat yhteiskunnassa vallitsevat moraalikäsitykset ja ylipäätään käsitykset siitä, mikä on normaalia ja mikä ei. Hoitosuhteeseen tuo haasteita lisäksi se, että päihdeongelmaisilla äideillä on usein vaikeuksia luottaa keneenkään. Päihteiden kanssa kamppaileva äiti voi pelätä, että jos hän puhuu ongelmistaan, hänet leimataan huonoksi äidiksi ja lapsi otetaan häneltä pois. Puheeksi ottamisen vaikeus koskettaa siis paitsi työntekijää, myös asiakasta itseään. Häpeä ja pelko voivat toimia esteenä hoitoon hakeutumiselle. Vakavasta päihdeongelmasta kärsivän naisen elämänhallinta on puutteellista ja raskaus alkaa usein suunnittelematta. Päihteitä käyttävä äiti on yleensä todella yksin raskautensa kanssa (ks. myös Boelius 2oo8, 82). Puheeksi ottamisen vaikeus kytkeytyy myös aihetta koskevaan yhteiskunnalliseen ilmapiiriin. Raskaana olevan naisen päihteidenkäyttö on yhteiskunnassamme tabu, ja päihteitä käyttävä, raskaana oleva nainen rikkoo voimallisesti lastaan kaikilla mahdollisilla tavoilla suojelevan äidin myyttiä. Hyvät ja pahat äidit Suomalaisten alkoholinkäyttö 196o-luvulta 2ooo-luvulle on lisääntynyt dramaattisesti. Erityisesti naisten juoman alkoholin määrä on lisääntynyt, ja naisilla alkoholinkäytön muutosten kulttuurinen merkitys on suurempi kuin miehillä (Mäkelä ym. 2010). Alkoholinkäyttö

15 14 Johdanto kytkeytyy sukupuoliseen merkitysjärjestelmään: runsaan juomisen on perinteisesti katsottu kuuluvan miehiseen maailmaan, ja juova nainen mielletään edelleen helposti miehiseksi. Kuten Boelius (2oo8, 71) huomauttaa, naisilla on ollut varsin omaperäinen rooli niin raittiuden kuin päihteidenkäytönkin historiassa: naisten - varsinkin äitien - päihteiden käyttöön on suhtauduttu kielteisemmin ja tuomitsevammin kuin miesten koko tasa-arvokehityksen ajan. Naisten tehtävänä on ollut kontrolloida miesten juomista ja esiintyä moraalisesti ylemmällä tasolla. Alkoholia käyttävä äiti edustaa kulttuurissamme huonoa äitiyttä, jota on vaikea käsitellä edes käsitteellisellä tasolla. Historiallisesti ja kulttuurisesti äitiys ja päihteet ovat olleet toisensa poissulkevia (Nätkin 2006, 10). Naiseuteen liitetään yleensä perhe, ja toisaalta alkoholi ja perhe ovat yhdistelmä, joka herättää voimakkaita tunteita. Perheen ongelmat loukkaavat tietyllä tavoin myös yhteisöä (Itä puisto 2001, 37). Äidin päihdeongelma onkin suhteellisen nuori sosiaalinen ongelma tieteellisessä ja ammatillisessa mielessä (Nätkin 2oo6, 19). Äitiyden ja päihteidenkäytön yhdistelmän erikoisuus heijastuu myös kielenkäyttöön. Puhutaan päihdeäideistä ja huumeäideistä, mutta ei päihdeisistä tai huumeisistä (Itäpuisto 2005). "Päihdeäiti" on itsessään kategoria, joka synnyttää kuvan yhtenäisestä ryhmästä, jossa kaikki jäsenet käyttäytyvät tietyllä tavalla. Päihdeäiti on mielikuvissa vastuuton ja äitiydessään epäonnistunut. On olemassa viitteitä siitä, että käynnissä on jonkinlainen äitiyden murros ja päihteiden kohtuukäyttö sallitaan myös äideille (JuttuJa 2006). Suhtautuminen naisten päihdeongelmaan saa kuitenkin uusia merkityksiä, jos siihen liittyy raskaus. Tällöin sikiön ja äidin edut asettuvat vastakkain, ja äiti muuttuu uhrista voimakkaasti vastuunalaiseksi (ks. myös Nätkin 2oo6, so-51). Alkoholia juova odottava äiti leimautuu hetkessä huonoksi ja pahaksi äidiksi, jota tulee hoitaa pakolla. Va ikka päihdeongelmaista naista ymmärrettäisiin, ymmärrys loppuu, kun nainen tulee raskaaksi. Äidinrakkaus nähdään kulttuurissamme voimakkaana, ylläpitävänä, suorastaan vietinomaisena voimana. Tästä mallista poikkeava äiti

16 Johdanto 1 15 koetaan helposti poikkeavana, vajaana ja epäonnistuneena. Katvalan (zom) mukaan hyvästä äidistä puhuminen on aina mahdollista ja sallittua, huonosta äidistä ja äitiydestä taas ei voi puhua tai sitä ei määritellä tarkemmin. Äiti halutaan sinnikkäästi nähdä tietynlaisena, hyvänä tai jopa täydellisenä. Hyvän ja huonon äidin erottelua pidetään yllättävän kyseenalaistamattomana ja itsestään selvänä. Äitiys on alue, jossa elää kauaskin menneisyyteen ulottuvia uskomuksia. Äitiyden käsitteestä käydään kulttuurissamme jatkuvaa määrittelykamppailua. Hyvän äidin mallista kiistellään, samoin kuin siitä, kenellä on oikeus äitiyteen tai toisaalta vapaaehtoiseen lapsettomuuteen. Raskaudenaikainen alkoholinkäyttö on vaikea aihe, johon liittyy tietynlaista moraalipaniikkia. Vaikuttaakin siltä, että raskaana olevan naisen juominen on niin vaikea asia, että asiallinen keskustelu siitä on lähes mahdotonta. Vaikka odottavan äidin juominen on kulttuurissamme niin voimakkaasti tuomittu, tosiasia on, että raskaudenaikainen alkoholinkäyttö koskettaa loppujen lopuksi isoa osaa odottavista äideistä. Monen naisen kohdalle on osunut se tilanne, että raskautta ei huomata heti alusta asti, vaan se voi tulla yllätyksenä. Ennen tietoa raskaudesta odottava nainen on saattanut käyttää alkoholia, joskus reippaastikin. Suurin osa kuitenkin lopettaa juomisen heti, kun saa tiedon raskaudesta. Juomisesta aiheutunutta syyllisyyttä voidaan kantaa vuosia, jopa vuosikymmeniä. Arvailujen varassa on sekin, kuinka paljon raskaudenkeskeytyksiä tehdään raskaudenaikaisen juomisen vuoksi. Kategorinen leima huonosta äidistä ja lapsen vauriosta synnyttää häpeän ja salailun kulttuuria, joka viime kädessä voi heijastua myös siihen, miten lapseen suhtaudutaan. Vaikka tämän kirjan sisällön painopiste ei olekaan alkoholia käyttävän äidin, vaan ennen kaikkea tämän lapsen tarkastelussa, selittää "päihdeäiteihin" liittyvä keskustelu sitä, miksi lasten alkoholivaurioista on ollut niin vaikea puhua. Kysymys pakkohoidosta Julkisessa keskustelussa alkoholien vaurioittamien lasten ongelmat yritetään ratkaista yleensä ehdottamalla pakkohoitoa. Matti Va nhasen

17 16 1 Johdanto II hallituksen ohjelmassa kiinnitettiin erityistä huomiota päihdeongelmaisten raskaana olevien naisten palveluiden varmistamiseen. Tätä varten perustettiin työryhmä, joka luovutti raporttinsa helmikuussa Työryhmän raportissa raskaana oleville naisille ehdotettiin subjektiivista oikeutta päästä välittömästi päihdehoitoon. Julkisuudessa eniten huomiota sai työryhmän ehdotus tahdosta riippumattomasta hoidosta. Kirjan toimittamishetkellä on voimassa laki, jonka mukaan mahdollisuus tahdonvastaiseen hoitoon on "terveysvaaran" perusteella, mutta tätä mahdollisuutta on käytetty äärimmäisen harvoin. Lain tulki ntaan liittyy myös ongelmia. Raskaana olevan naisen tapauksessa tämä terveysvaara kohdistuisi siis naiseen itseensä, ei sikiöön, joka ei syntymättömänä ole vielä itsenäinen oikeussubjekti. Alkio tai sikiö ei ole perus- ja ihmisoikeuksilla suojattu yksilö tai henkilö. Ihminen tulee täysimääräisesti perusoikeuksien haltijaksi syntymänsä hetkellä. Naisen itsemääräämisoikeutta on kuitenkin eri maissa vaihtelevasti kavennettu ihmisen alkiolle ja sikiölle annetun suojan vuoksi raskausviikkojen määrän lisääntyessä. Tahdosta riippumattomassa hoidossa joudutaan punnitsemaan keskenään raskaana olevan naisen itsemääräämisoikeutta, hoidon vaikuttavuutta ja toisaalta lapsen oikeuksia. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2009, 36.} Julkisuudessa käyty keskustelu tahdonvastaisesta hoidosta sivuaakio siten vanhaa kiistaa siitä, mistä perus- ja ihmisoikeussuoja alkaa. Suomessa asia on ratkaistu perusoikeusuudistuksen yhteydessä 1990-luvun puolivälissä, eikä kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa oikeuksia syntymättömille vielä myönnetä. (Nieminen 2010, 538.) Raskaana olevan naisen tahdonvastainen hoito on mahdollista muun muassa Norjassa ja Ruotsissa, mutta tätä mahdollisuutta on sovellettu lähinnä huumeriippuvaisiin. On varsin todennäköistä, että tahdosta riippumaton hoito ei voi kokonaan estää FASO-lasten syntymistä. Moni nainen juo tietämättä olevansa raskaana, ja raskaus havaitaan vasta myöhäisessä vaiheessa. Tahdosta riippumaton hoito todennäköisesti estäisi lisävaurioiden syntymistä ennen kaikkea raskauden loppuvaiheessa.

18 Johdanto 1 17 Pakkohoito ei myöskään ratkaise jo syntyneiden lasten tilannetta, eli niiden henkilöiden, joista tämä kirja kertoo. Tilanne on sama, kuin jos mistä tahansa muusta vammasta ja siihen liittyvistä erityishaasteista puhuttaessa keskustelu palaisi joka kerta sikiöseulontoihin ja äidin raskaudenaikaiseen käytökseen. Sellainen keskustelu ei hyödytä vammansa kanssa elävien henkilöiden elämää, vaan päinvastoin kyseenalaistaa heidän oikeutensa ja mahdollisuutensa elää toivottuina yhteiskunnan jäseninä. Jo syntyneiden lasten tilanne tulisikin erottaa pakkohoitokeskustelusta ja nähdä FASO-lasten elämä ja sen erityishaasteet sellaisina kuin ne ovat. Näkökulmana lasten elämä Raskaudenaikainen alkoholinkäyttö on ilmiö, jossa on vaikea välttää moraalisia kannanottoja. Ongelmallista on, jos raskaudenaikaiseen juomiseen liittyvät asenteet ja kielteiset tunteet heijastuvat itse lapseen. Käytännön seurauksena nämä asenteet vaikuttavat esimerkiksi siihen, kuinka helposti lasten vanhemmat uskaltavat viedä oireilevan lapsen tutkimuksiin tai miten asiaa käsitellään päiväkodissa ja koulussa. Lapset on usein unohdettu alkoholinkäyttöä koskevissa tutkimuksissa (Itäpuisto 2005). Erityisen vähän on tutkittu alkoholille altistuneita lapsia, niin suomalaisissa kuin kansainvälisissä tutkimuksissa (Koponen 2006, 161). Alkoholiongelmia on tutkittu ensisijaisesti yksilön lähtökohdista ja omaisten näkökulma on jäänyt vähemmälle huomiolle. Lisäksi yhtenä syynä lasten kokemusmaailman tutkimattomuuteen on se, että lapsuus nähdään helposti vain eräänlaisena välivaiheena, siirtymävaiheena kohti aikuisuutta. Lasten kokemuksia tarkastellaan ennen kaikkea ongelmista käsin. Itäpuisto (2005, 41) huomauttaa myös, että alkoholiongelmaisten vanhempien lapsia koskeva tutkimus saattaa osaltaan vahvistaa yksipuolisia ja jopa vahingollisia käsityksiä, jos lapsuus nähdään vain ongelmanäkökulmasta.

19 18 1 Johdanto Lisäksi lasten näkeminen pelkästään uhreina on ongelmallista heidän kuntoutumisensa kannalta. Kuva lapsesta vain vaurion tai vamman näkökulmasta on lapsen itsensä kannalta vaarallista - siitä voi tulla itseään toteuttava ennuste. Vaikka FASO-henkilöt usein tarvitsevatkin tukea elämässään, heidät tulee kuitenkin nähdä yksilöinä, joista jokaisella on erilainen taustansa ja omat, yksilölliset tarpeensa. FASO-lapsi ei ole pelkästään uhri, vaan selviytyjä ja omassa elämänpiirissään omaa lapsuuttaan elävä ihminen. Lapsen tulisi voida elää normaalia lapsuutta ilman äidin raskaudenaikaisen käytöksen aiheuttamaa taakkaa. FASO-lasten asemaa voi parhaiten tarkastella adoptoitujen, sijoitettujen tai lastenkodissa asuvien lasten kohdalla. Tällöin lasta huoltavan henkilön kanssa ei tarvitse käsitellä kysymystä mahdollisesta alkoholinkäytöstä, vaan on mahdollista keskittyä lapsen kuntoutukseen. Todennäköisenä seurauksena on kuitenkin se, että ilmiöstä nähdään tällöin kaikista vakavin puoli: pahasti vaurioituneet lapset ja vakavasti alkoholisoituneet äidit. Tämä on kuitenkin vain osa ongelmaa, jäävuoren huippu. Vaikka FASO-ilmiö usein tutkimuksessa kytkeytyy sosiaaliseen huono-osaisuuteen ja ylisukupolviseen päihteidenkäytön kierteeseen, on ilmiöllä myös toinen, keskiluokkainen ja kätketty puoli. Tämä tarina on vielä täysin kertomatta. On todennäköistä, että omien biologisten vanhempiensa kanssa elää lukuisia FASO-lapsia, joiden oirehdinta on selitetty esimerkiksi AOHO:lla. Alkoholivaurioihin liittyvä syyllisyys ja häpeä estävät vanhempia kuitenkin hakemasta lapselle muuta kuin oireenmukaista hoitoa. Kirjan artikkelien esittely Kirja on monitieteellinen kokonaisuus, josta lukija voi valita itseään kiinnostavat tekstit. Raskaudenaikaisen alkoholinkäytön seurauksia tarkastellaan lääketieteen, neuropsykologian, yhteiskuntatieteiden ja omaelämäkertojen näkökulmasta.

20 Johdanto 19 Ilona Autti-Rämö kuvaa FASD-diagnoosien erityispiirteitä ja yleisyyttä. Artikkelissa tuodaan esille, kuinka diagnoosin tekeminen vaatii asiantuntemusta. Ei ole olemassa tyypillistä alkoholin vaurioittamaa lasta eikä yhtä, tiettyä kuntoutusmuotoa. Jokaisen lapsen kohdalla on huomioitava lapsen yksilölliset tarpeet. Satu Kivitie-Kallio kirjoittaa sosiaalipediatrisesta työstä. Kivitie-Kallion mukaan olisi äärimmäisen tärkeää saada lapsen päihdealtistus selville vauva-aikana, tai mieluiten jo odotusaikana. Tätä voi luonnehtia tuhannen taalan paikaksi, sillä myöhemmin altistuksen selvittäminen voi olla hyvin hankalaa. Sosiaalipediatrisessa työssä näkyy, kuinka vanhempien päihdeongelmat ja lapsen kaltoinkohtelu kietoutuvat usein yhteen. Kirsi Vaikanen tarkastelee neuropsykologisesta näkökulmasta alkoholialtistuksen vaikutusta lapsen kehitykseen. Aivojen kehitykseen vaikuttavat mahdollisen alkoholialtistuksen ohella monet muut tekijät. Alkoholisaituneen äidin lapsi voi olla kaksinkertaisessa vaarassa, sillä puutteet varhaisessa vuorovaikutuksessa voivat aiheuttaa aivojen kehityshäiriöitä. Alkoholialtistus aiheuttaa lapselle ongelmia erityisesti tiedonkäsittelyssä ja tarkkaavuuden säätelyssä. Yhteiskuntatieteellisessä osassa Ritva Nätkin pohtii artikkelissaan äitiyttä maaperä-vertauksen kautta. Äiti voidaan nähdä lapsen maaperänä, kasvualustana. Parhaimmillaan äiti on kasvualustana ravitseva ja hoivaava. Joskus äitiys on kuitenkin ehtynyttä tai jopa pilaantunutta maaperää. Äitiys on kyllästetty kulttuurisilla odotuksilla ja uskomuksilla. Päihdeongelmainen äiti on kulttuurissamme huono äiti, johon kohdistuu kategorisia leimoja. Sosiologi Susan Eriksson on tutkinut sikiöaikaisen alkoholialtistuksen parissa työskentelevien ammattilaisten arvoja ja asenteita. Työntekijän asenteet, arvot ja uskomukset säätelevät hänen toimintaansa. Kuten tässäkin johdannossa on käynyt ilmi, raskaudenaikainen alkoholinkäyttö on aihe, joka herättää voimakkaita asenteita ja tunteita. Artikkelissaan Eriksson tarkastelee sitä, minkälaisia ammattieettisiä periaatteita pidetään yllä sosiaali- ja terveysalan ammatillisissa FASOlasten hoitoon liittyvissä käytännöissä.

21 20 1 Johdanto FASO-diagnooseja ei voikaan tarkastella vain lääketieteellisenä kysymyksenä. Antti Teittisen artikkelissa pohditaan diagnoosien yhteiskunnallista merkitystä. Teittisen mukaan lääketieteelliset diagnoosit ovat modernin yhteiskunnan keskeisimpiä tapoja kategorioida ja tuottaa yhteiskunnallisia jakaja. Lääketieteellinen tieto perustuu asiantuntijuuteen, ja tällaista tietoa itsessään voi tarkastella yhtenä yhteiskunnallisen hallinnan muotona. Uudet diagnoosit, kuten esimerkiksi AOHO tai FASO-diagnoosit, näyttävät avaavan uudenlaisia asiantuntijuuden määrittelykamppailuja. Monet FASO-lapset tulevat lastensuojelun kautta sijoitetuksi biologisen perheen ulkopuolelle. Perhehoito tuo lapsen elämään usein turvaa, mutta se ei kuitenkaan riitä kuntoutukseksi. Anna Asikainen kuvaa artikkelissaan niitä hankaluuksia, joita perhehoitovanhemmat kohtaavat ajaessaan FASO-lasten asemaa. Työpareina heillä on usein sosiaalityöntekijä. Ilman diagnoosia palveluita on kuitenkin vaikea saada, ja lisäksi salassapitosäännökset tekevät perhehoidosta usein yksinäistä työtä. Perhehoitovanhempien asema on epäselvä ja toisaalta palvelujärjestelmässä he edustavat epävirallista hoivaa. Perhehoitovanhemmat ovatkin monesti kokeneet jäävänsä yksin lapsen hankalan oireyhtymän kanssa, josta ei voi salassapitosäännösten vuoksi keskustella avoimesti. Monet FASO-lasten perheet ovat joutuneet taistelemaan saadakseen lapselle sopivia tuki palveluita. Sijoitus perhehoitoon loppuu 18-vuotiaana tai viimeistään 21-vuotiaana. Monet nuoret tarvitsisivat perhehoitoa kuitenkin pidempään. Maarit Andersson kuvaa, kuinka Pidä kiinni -hoitojärjestelmässä on saatu äiti-vauva-parien kanssa työskentelystä hyviä kokemuksia. Päihdeongelmiin erikoistuneissa ensikodeissa äidit saavat tukea päihteettömyyteen ja vauvan kanssa tapahtuvan varhaisen vuorovaikutuksen kehittämiseen. Kuntoutuksessa käytetään reflektiivistä työotetta: työssä tuetaan äidin kykyä asettua vauvan asemaan. Äitiä ohjataan huomioimaan vauva ja saamaan mielihyvää tämän hoidosta; näin äidin aivot virittäytyvät päihteiden sijasta kohti vauvaa ja tämän hyvinvointia. Sari Somer tuo artikkelissaan esille kokemuksia nuorten vertaisryhmistä. Kehitysvammaliitossa on järjestetty FASO-nuorille vertaisryh-

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

ERITYISVASTUURYHMIÄ: LAPSET (ML. FAS-ONGELMA), NUORET JA VANHUKSET

ERITYISVASTUURYHMIÄ: LAPSET (ML. FAS-ONGELMA), NUORET JA VANHUKSET Tiedosta hyvinvointia 1 ERITYISVASTUURYHMIÄ: LAPSET (ML. FAS-ONGELMA), NUORET JA VANHUKSET Salme Ahlström Tutkimusprofessori Alkoholi- ja huumetutkimus STAKES 22. Päihdetiedotusseminaari: Juo, pelaa ja

Lisätiedot

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Raskaudenaikainen alkoholinkäyttö ja sen vaikutukset lapseen: FASD-perustietoa

Raskaudenaikainen alkoholinkäyttö ja sen vaikutukset lapseen: FASD-perustietoa Raskaudenaikainen alkoholinkäyttö ja sen vaikutukset lapseen: FASD-perustietoa PsL Heikki Seppälä Tutkimus- ja kehittämiskeskus Kehitysvammaliitto 2013 Tästä on kysymys Äidin raskaudenaikainen alkoholinkäyttö

Lisätiedot

Alkoholin aiheuttamien sikiövaurioiden diagnostiikkaa ja esiintyvyysarvioita voidaan parantaa

Alkoholin aiheuttamien sikiövaurioiden diagnostiikkaa ja esiintyvyysarvioita voidaan parantaa KATSAUS TIETEESSÄ ILONA AUTTI-RÄMÖ tutkimusprofessori, terveystutkimuksen päällikkö Kela, tutkimusosasto ilona.autti-ramo@kela.fi MIKA GISSLER tutkimusprofessori THL, Tieto-osasto, Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori

Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori Sosialitieteen laitos, Helsingin yliopisto anna.leppo@helsinki.fi

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN.

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. AINEISTO Aineisto 6 vanhemman haastattelu 5 perheestä, joilla asiakkuus Empussa ja lastensuojelussa

Lisätiedot

Vanhempien päihteidenkäytöstä lapselle aiheutuvat vauriot

Vanhempien päihteidenkäytöstä lapselle aiheutuvat vauriot Vanhempien päihteidenkäytöstä lapselle aiheutuvat vauriot Koulutuspäivä 18.11.2009 Mikkeli Marketta Kolari Kuopion Ensikotiyhdistys ry Ensikoti Pihla ja avopalveluyksikkö Amalia 17.11.2009 M K Pihla ja

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Päihteet lapsen silmin miten ottaa päihdeasiat puheeksi vanhempien kanssa

Päihteet lapsen silmin miten ottaa päihdeasiat puheeksi vanhempien kanssa Päihteet lapsen silmin miten ottaa päihdeasiat puheeksi vanhempien kanssa Tarja Boelius Suunnittelija Pidä kiinni -hoitojärjestelmä Ensi- ja turvakotien liitto 1 Puheenvuoroni sisältö Pidä kiinni -hoitojärjestelmästä

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

PÄIVÄPERHO. Poimintoja Päiväperhon 10-vuotisjuhlaseminaarin luennoista ja joitakin tutkimustuloksia

PÄIVÄPERHO. Poimintoja Päiväperhon 10-vuotisjuhlaseminaarin luennoista ja joitakin tutkimustuloksia PÄIVÄPERHO Poimintoja Päiväperhon 10-vuotisjuhlaseminaarin luennoista ja joitakin tutkimustuloksia Päiväperhon 10-vuotisjuhlaseminaari 22.10.2010 (Kari Paaso STM) n. 6 % raskaana olevista päihteiden suurkuluttajia

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö ja vanhemmuus- julistekampanja sikiövaurioiden ehkäisemiseksi

Ehkäisevä päihdetyö ja vanhemmuus- julistekampanja sikiövaurioiden ehkäisemiseksi Ehkäisevä päihdetyö ja vanhemmuus- julistekampanja sikiövaurioiden ehkäisemiseksi 10. 11. 2010 Päihdefoorumi Ehkäisevän päihdetyön yksikön johtaja Pia Heiskari Ehkäisevä päihdetyö (EPT) Ehkäisevä päihdetyö

Lisätiedot

Sikiöaikaisen alkoholialtistuksen vaikutukset oppimiseen ja kehitykseen

Sikiöaikaisen alkoholialtistuksen vaikutukset oppimiseen ja kehitykseen Sikiöaikaisen alkoholialtistuksen vaikutukset oppimiseen ja kehitykseen Heikki Seppälä Tutkimus- ja kehittämiskeskuksen johtaja Kehitysvammaliitto 2011 Tästä on kysymys Äidin raskaudenaikainen alkoholinkäyttö

Lisätiedot

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on

Lisätiedot

Vanhemman alkoholinkäytön vaikutukset lapseen

Vanhemman alkoholinkäytön vaikutukset lapseen Vanhemman alkoholinkäytön vaikutukset lapseen Marja Holmila 24.9.2013 Alkoholi- ja huumetutkijain seuran seminaari 25.9.2013. Marja Holmila 1 Esityksen rakenne 1. Juominen lasten seurassa 2. Vanhempien

Lisätiedot

Päihdeäiti ja vastasyntynyt. Riitta Marttila Pohjanmaa-hanke koulutuspäivä 3.11.2009

Päihdeäiti ja vastasyntynyt. Riitta Marttila Pohjanmaa-hanke koulutuspäivä 3.11.2009 Päihdeäiti ja vastasyntynyt Riitta Marttila Pohjanmaa-hanke koulutuspäivä 3.11.2009 Huumeiden vaikutukset sikiöön Hasis, marihuana: IUGR, aivojen kehityshäiriöt, gastroskiisi (?) Amfetamiini: IUGR, ennenaikaisuus,

Lisätiedot

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015 Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Taustaa Hyvinvointiaatteen peruskivi on uskomus, että kun ihmisen perustarpeet tyydytetään ja hänelle

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö

Lisätiedot

Ensi- ja turvakotien liitto. Sinua. Päihteiden haitat odotusaikana

Ensi- ja turvakotien liitto. Sinua. Päihteiden haitat odotusaikana Ensi- ja turvakotien liitto Sinua Päihteiden haitat odotusaikana Hyvä vauvan odottaja! Raskaus on suuri muutos elämässä. Kahdesta on tulossa kolme, ja se kolmas on aluksi niin avuton, että tarvitsee aikuisen

Lisätiedot

Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014

Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014 Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014 Dila Timantit vauvaperheiden vuorovaikutusyksikkö taustaorganisaatio Diakonialaitos Lahti kehittämisprojekti päihdeperheiden kuntouttavaa työtä v. 1998-2012

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn

Lisätiedot

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Sikiöseulonnan jatkotutkimukset

Sikiöseulonnan jatkotutkimukset Tämä esite on tarkoitettu perheille, joissa raskausajan seulontojen perusteella epäillään sikiön poikkeavuutta. Kaikkiin jatkotutkimuksiin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnan jatkotutkimukset

Lisätiedot

Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa?

Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa? Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa? Päihdeongelmien hoitoon erikoituneen Ensikoti Iidan ja sen avopalveluyksikkö Liinan johtaja Pia Kotanen Avopalveluyksikkö Liinan va vastaava sosiaalityöntekijä

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille raskaana oleville. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE Tietoa

Lisätiedot

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien

Lisätiedot

Alkoholi_Raskaus_FIN.fh11 4.8.2005 13:22 Page 1 Alkoholi ja raskaus

Alkoholi_Raskaus_FIN.fh11 4.8.2005 13:22 Page 1 Alkoholi ja raskaus Alkoholi ja raskaus Sisällysluettelo Johdanto 3 Kohtuullinen alkoholinkäyttö ja kuukautiskierto 4 Kohtuullinen alkoholinkäyttö ja raskaus 5 Alkoholin suurkulutus 5 Oman alkoholinkäytön arviointi 6 Laboratoriotutkimukset

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

VAUVAN PARHAAKSI äidin kuntoutuminen päihderiippuvuudesta aikana

VAUVAN PARHAAKSI äidin kuntoutuminen päihderiippuvuudesta aikana VAUVAN PARHAAKSI äidin kuntoutuminen päihderiippuvuudesta p odotus- ja vauva-aikana aikana Pia Kotanen Päihdeongelmien hoitoon erikoistuneen Ensikoti Iidan ja sen avopalveluyksikkö Liinan Johtaja Kokkolan

Lisätiedot

Päihdeäitien ja heidän lastensa hoito

Päihdeäitien ja heidän lastensa hoito Päihdeäitien ja heidän lastensa hoito Sairaalapäivät 2010 Erja Halmesmäki dos., os.ylilääkäri HYKS/NKL Psyyke ja päihdeongelma»esiintyvyys Liit. päihdeong. psyyke ok 78 % 13% skitsofr. 1.4 % 47 % depressio

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta

Lisätiedot

FASD alkoholi ja sikiövauriot. mikolla on eväät hyvään elämään. Sijoituslapset geeneissä s. 8 Äitien syyllistämistä vältettävä s.

FASD alkoholi ja sikiövauriot. mikolla on eväät hyvään elämään. Sijoituslapset geeneissä s. 8 Äitien syyllistämistä vältettävä s. Sijoituslapset geeneissä s. 8 Äitien syyllistämistä vältettävä s. 30 6 / 2009 mikolla on eväät hyvään elämään FASD alkoholi ja sikiövauriot ketju 6 2009 1 18 34 46 52 Ketju 6/2009 vakiot 3 Pääkirjoitus

Lisätiedot

Alkoholin vaikutukset lapsiperheessä tunnista ajoissa. Kirsimarja Raitasalo

Alkoholin vaikutukset lapsiperheessä tunnista ajoissa. Kirsimarja Raitasalo Alkoholin vaikutukset lapsiperheessä tunnista ajoissa Kirsimarja Raitasalo Esiteltävät tutkimukset 1. Juomatapatutkimus Väestökysely vuodesta 1968 alkaen kahdeksan vuoden välein 2. Lapsiperhekysely Väestökysely

Lisätiedot

Päihdeperheiden lapset lastenlääkärin näkökulmasta

Päihdeperheiden lapset lastenlääkärin näkökulmasta Päihdeperheiden lapset lastenlääkärin näkökulmasta Sarimari Tupola LT, lastentautien erikoislääkäri HUS Lasten ja nuorten sairaala, sosiaalipediatrian vastaanotto 02.04.2009 Päihdeongelmaisten naisten

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Mirjami Mäntymaa Tays, lasten traumapsykiatrian yksikkö Tampere 12.10.2011 Geenit ja ympäristö Lapsen kehitykseen

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

RASKAANA OLEVIEN NAISTEN ALKOHOLINKÄYTÖN TUNNISTAMINEN JA HOITOON OHJAAMINEN ÄITIYSNEUVOLOISSA

RASKAANA OLEVIEN NAISTEN ALKOHOLINKÄYTÖN TUNNISTAMINEN JA HOITOON OHJAAMINEN ÄITIYSNEUVOLOISSA Taru Patinen ja Anniina Riiki RASKAANA OLEVIEN NAISTEN ALKOHOLINKÄYTÖN TUNNISTAMINEN JA HOITOON OHJAAMINEN ÄITIYSNEUVOLOISSA Sosiaali- ja terveysala 2010 2 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma,

Lisätiedot

Maksakokeiden viiterajat

Maksakokeiden viiterajat Maksakokeiden viiterajat - ovatko ne kohdallaan? Päivikki Kangastupa erikoistuva kemisti, tutkija Mistä tulen? Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kliinisen kemian laboratorio Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention

Lisätiedot

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen 0 Hyvät tulevat vanhemmat, Raskaus ja vanhemmaksi tulo on yksi merkittävimpiä elämän siirtymävaiheita. Tulevan uuden roolin omaksuminen on molemmilla vanhemmilla

Lisätiedot

Sikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi

Sikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Sikiön kehityshäiriöiden seulonta Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Raskauksien seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Äidit voivat osallistua vapaaehtoiseen sikiön

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa

Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa Päivi Viitanen-Marchegiano osastonhoitaja/ palveluohjaus 050 520 6248 Niina Ali-Rantala terveydenhoitaja 040 801 6559 Päivi Viitanen- MarchegianoPäivi Viitanen- Marchegiano

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

Päihdeäitien hoito ja valvonta

Päihdeäitien hoito ja valvonta avaukset Päihdeäitien hoito ja valvonta Klaus Mäkelä Raskaana olevien naisten hoitoa ja valvontaa pohtinut työryhmä (2009) jätti raporttinsa helmikuun alussa. Työryhmä oli työskennellyt 15 kuukautta ja

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Mitä kehitysvammaisuus on?

Mitä kehitysvammaisuus on? Ymmärtämisen haasteet; vammaisuuden näkökulma Luennot: Dosentti Elina Kontu, 29.3., 4.4., 11.4. ja 20.4. (tentti) Kirja: Snell & Brown 2000. Instruction of Students with Severe Disabilities. LUVUT: 3,

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Miten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä

Miten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä Miten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä 4.12.2013 ALHU 1 Taustaksi: millaisia asioita Juomatapatutkimuksessa kysytään? Asenteet alkoholinkäyttöä kohtaan Alkoholin käyttö (määrät,

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

Isotretinoin riskinhallintaohjelma. Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas. Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy

Isotretinoin riskinhallintaohjelma. Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas. Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy Isotretinoin riskinhallintaohjelma Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy TÄMÄN ESITTEEN TARKOITUS Tämä esite sisältää tärkeitä tietoja etenkin hedelmällisessä

Lisätiedot

Hoitoketju Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä

Hoitoketju Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä Päihteitä Käyttävän n Odottavan Äidin Hoitoketju Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä LT, Osastonylilää ääkäri Tiina-Liisa Erkinheimo, synnytys- ja naistentaudit - Päihteitä käyttävän n odottavan äidin

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys ja hyvinvointi Geenit Koulutus

Lisätiedot

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Sisällys LUKIJALLE... 11 PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Elätehoito, ruotuhoito ja vaivaistalot... 15 Perhehoito ja lastenkodit... 16 Perhehoitajalaki... 17 Perhehoito nykyisin...

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

HAL- huumeet, alkoholi ja lääkeaineet raskauden aikana. Paviljonki,29.01.2016

HAL- huumeet, alkoholi ja lääkeaineet raskauden aikana. Paviljonki,29.01.2016 HAL- huumeet, alkoholi ja lääkeaineet raskauden aikana Paviljonki, Tästä se usein alkaa Hal- polin kävijät 2010 110 kpl 2011 97 kpl 2012 72 kpl 2013 70 kpl 2014 77 kpl 2015 69 kpl Huumeet Joka viides suomalainen

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Päihteet lapsen silmin hanke Hämeenlinna 27.1.2010

Päihteet lapsen silmin hanke Hämeenlinna 27.1.2010 Päihteet lapsen silmin hanke Hämeenlinna 27.1.2010 12 Litraa Alkoholin kokonaiskulutus kasvaa (asukasta kohden 100 % alkoholina 1990-2006) TYÖIKÄISTEN NAISTEN JA MIESTEN TÄRKEIN KUOLINSYY 10 8 6 4 2 Kokonaiskulutus

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Alkoholin yhteys parisuhdeväkivallan seurauksiin? (Aineistona vuoden 2005 naisuhritutkimus, Piispa & Heiskanen 2009) 24.2.2014

Lisätiedot

TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE

TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE IKÄÄNTYNEET ALKOHOLI JA LÄÄKKEET Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 2008 Seinäjoki Juha Pekola TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE Stakesin selvitysten mukaan eläkeikäisten alkoholinkäyttö on yleistynyt vähitellen

Lisätiedot

Kohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli 14.6.2011. Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö

Kohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli 14.6.2011. Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö Kohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö YLEISTÄ Suomessa on yhteensä noin 13.000 henkilöä rikosseuraamusjärjestelmän

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test)

Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test) Alkoholin puheeksi ottaminen Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test) Yksilönvapauden ihanne, joka on liberaalin länsimaisen yhteiskunnanperusta, edellyttää toteutuakseen tietoa yksilön

Lisätiedot

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Professori Pirjo Markkola Tutkijatohtori Kirsi-Maria Hytönen Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos Valtakunnalliset

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013 Aulikki Kananoja SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KÄSITTEESTÄ (1) Kaksi lähestymistapaa: Toiminnallinen: se osa

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Raskausajan kiintymyksen vahvistaminen ultraäänityöskentelyn avulla. Dosentti Eeva Ekholm Naistenklinikka, TYKS

Raskausajan kiintymyksen vahvistaminen ultraäänityöskentelyn avulla. Dosentti Eeva Ekholm Naistenklinikka, TYKS Raskausajan kiintymyksen vahvistaminen ultraäänityöskentelyn avulla Dosentti Eeva Ekholm Naistenklinikka, TYKS Meeting the baby before delivery Esityksen sisältö Raskaudenaikaisen kiintymyssuhteen kehittyminen

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana onko aktiivinen lastensuojeluasiakkuus mahdollinen? Työpaja 6 Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 15. 16.9.

Lastensuojelun asiakkaana onko aktiivinen lastensuojeluasiakkuus mahdollinen? Työpaja 6 Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 15. 16.9. Lastensuojelun asiakkaana onko aktiivinen lastensuojeluasiakkuus mahdollinen? Työpaja 6 Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 15. 16.9.2009 1 JOHDANTO Työpajan aluksi katsottiin dokumentti kolmilapsisen

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Eettisiä kysymyksiä vammaisen ja perheen kohtaamisessa

Eettisiä kysymyksiä vammaisen ja perheen kohtaamisessa Eettisiä kysymyksiä vammaisen ja perheen kohtaamisessa Ritva Halila, LT, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei sidonnaisuuksia teollisuuteen

Lisätiedot

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 Ilmo Saneri Isätyöntekijä työnohjaaja Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihdeongelmat - todellisuuden monet kasvot

Ikääntyneiden päihdeongelmat - todellisuuden monet kasvot Ikääntyneiden päihdeongelmat - todellisuuden monet kasvot Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 12. 10. 2011, Tampere Heikki Suhonen Turun yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Ikääntyminen ja päihdeongelma

Lisätiedot

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa SIKIÖSEULONNAT SUOMESSA Seulonta-asetus annettiin v 2007 (1339/2006 päivitys 339/2011), jolloin annettiin kolmen vuoden siirtymäaika. Seulonta Seulonta on osa ehkäisevää

Lisätiedot