Raskaudenaikaisen alkoholinkäytön vaikutukset lapsen elämään

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raskaudenaikaisen alkoholinkäytön vaikutukset lapsen elämään"

Transkriptio

1

2 ALKOH L Raskaudenaikaisen alkoholinkäytön vaikutukset lapsen elämään "Jos mä nyt mietin aitiä, niin mä ajattelen että jos se olis ollut fiksu, se olis jättänyt sen alkoholin käyttämättä raskauden aikana. Toisaalta mä olen vihainen kun se teki mulle tan vamman. Se on ainiaan sellainen pieni viha. Mutta toisaalta mita se vihakin auttaa."näin pohtii 23-vuotias Sonja, yksi tähän kirjaan haastatelluista FAS-nuorista. Kun raskaana oleva nainen juo alkoholia, hän saattaa vaurioittaa sikiötä. Raskaudenaikainen alkoholinkäyttö aiheuttaa yksittäisenä tekijänä eniten kehitysva mmaisuutta länsimaissa. Kun raskaana olevan naisen juomisesta puhutaan, keskustelu ohjautuu helposti pakkohoitoon. Mutta entä lapsi? Minkälaista on raskaudenaikaisen alkoholinkäytön vaurioittaman lapsen elämä? Miten alkoholin vaurioittama lapsi voisi elää mahdollisimman hyvää elämää? Näihin kysymyksiin tämä teos pyrkii vastaamaan. Kirjassa esitellään monipuolisesti raskaudenaikaisen alkoholinkäytön seurauksia ja niihin liittyvää diagnosointia, kuntoutusta ja palvelujärjestelmän toimintaa. Alkoholi voi aiheuttaa lapselle monia eri vaurioita. Lääketieteessä on 2000-luvulla vakiintunut käsite FASD (fetal alcohol spectrum disorders) kuvaamaan alkoholialtistuksen aiheuttamien oireyhtymien kirjoa. Alkohol' lapselle aiheuttamat vauriot vaihtelevat lievistä oppimisvaikeuksista vaikeaan kehitysvammaan ja elimellisiin vaurioihin. Kirjan artikkelit esittävät kysymyksiä ja näkökulmia, joita tarvitaan käynnissä olevan yhteiskunnallisen keskustelun tueksi. Lisäksi kirjassa on omaelämäkerrallinen osuus, jossa oman tarinansa kertovat niin alkoholin vaurioittama nuori kuin alkoholia raskauden aikana käyttänyt äiti.

3 Julkaisija 1 Myynti Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 A, Helsinki puh. (09) , fax (09) Kehitysvammaliitto ry 2011 Toimitus: Suvi Vaarla Kannen kuva: Eeva Grönstrand Taitto: Birgit Tulla Painotyö: Solver palvelut Oy, Kouvola 2011 ISBN

4 Suvi Vaa rla (toim.) AI-I<C>I-1 l_lt '' AlJI=ItC>IT T Ai,f1A -y Raskaudenaikaisen alkoholinkäytön vaikutukset lapsen elämään

5

6 1 Sisältö Johdanto: alkoholialtistuksen vaikutukset lapsen elämään. Suvi Va arla 7 Diagnoosista kuntoutukseen FASDin historia ja yleisyys. Ilona Autti-Rämö 25 Alkoholialtistuksen vaikutukset aivojen kehitykseen ja FASO-lapsen kuntoutus. Kirsi Va ikenen 37 Sikiöaikana alkoholille altistuneet lapset sosiaalipediatrisessa työssä. Satu Kivitie-Kallio 49 Palvelut ja tukimuodot Vauvaperheiden päihdekuntoutus. Maarit Andersson 62 Sijaisperheiden näkökulma. Anna Asikainen 81 Kokemuksia vertaisryhmistä- nuorten ääni kuuluviin! Sari Somer 103 Yhteiskunnalliset merkitykset Äiti maaperänä. Ritva Nätkin 118 Lapsen etu ja moraalinen konflikti - miten FASD-diagnoosin saanut lapsi määritellään sosiaali- ja terveysalan ammattietiikassa? Susan Eriksson 138 Onko diagnoosi tarpeellinen? Pohdintoja lääketieteellisten diagnoosien yhteiskunnallisista merkityksistä. Antti Te ittinen 164 Omat tarinat Tyttäreni Kati. Seija K. Sisaren kertomus. Sofia Minun elämäni. Biologisen äidin tarina. Liisa H. Kolme unelmaa. Sonja ja hänen perhehoitoäitinsä

7

8 Johdanto 1 7 Johdanto: alkoholialtistuksen vaikutukset lapsen elämään Suvi Vaarla Mitä lapselle tapahtuu, jos äiti juo raskauden aikana? Minkälaisia vaurioita alkoholi lapselle aiheuttaa? Raskaudenaikaisesta päihteidenkäytöstä on viime vuosina keskusteltu paljon. Keskustelu painottuu kuitenkin ennen kaikkea äitiin ja tämän alkoholinkäyttöön. Harvoin pysähdytään miettimään, minkälaista lapsen elämä on, kun sen alkua on alkoholilla vaurioitettu. Alkoholi aiheuttaa päihteistä eniten sikiövaurioita ja on äitien käyttämistä päihteistä yleisin. Kun oma äiti on käytöksellään aiheuttanut lapselle elämänmittaisen vaurion, herättää pelkästään aiheesta puhuminen hyvin voimakkaita tunteita. Raskaudenaikaisen alkoholinkäytön aiheuttamat sikiövauriot ovat ilmiönä poikkeuksellisen vaikea, sillä tällöin äidin itsemääräämisoikeus ja lapsen oikeus syntyä terveenä asettuvat vastakkain. Tässä kirjassa kuvaillaan, minkälaisia seurauksia alkoholialtistus lapselle voi aiheuttaa. Artikkeleissa pohditaan aiheeseen liittyviä arvoja ja asenteita. Lisäksi artikkeleissa käsitellään vaurion saaneiden lasten tunnistamista. Alkoholivaurioon liittyvän diagnoosin saaminen ei ole aina helppoa. Tämä vaikuttaa myös lasten hoitoon ja kuntoutukseen. Kirjassa on annettu ääni myös niille, joita tämä asia henkilökohtaisesti koskee, niin alkoholia käyttäneelle äidille kuin alkoholin vaurioittamalle lapselle. Tämä kirja on syntynyt Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa Kehitysvammaliiton FASO-lasten ja -nuorten tuen ja palveluiden kehittäminen -hankkeen (2oo8-2on) puitteissa. Hankkeen työnimenä on ollut myös "Näkymättömästä näkyväksi". Tällä haluttiin korostaa sitä, että alkoholin vaurioittamien lasten vuoro on tulla nyt näkyviin:

9 8 1 Johdanto alkoholivaurioista on uskallettava puhua, ja vaurioituneille lapsille on saatava sitä tukea, jota he tarvitsevat. Projektin lähtökohtana oli se tosiasia, että raskaudenaikainen alkoholinkäyttö on tällä hetkellä yksi merkittävimpiä kehitysvammaisuuden aiheuttajia länsimaissa. Samalla kuitenkin palvelujärjestelmän kyky vastata alkoholin vaurioittamien lasten erityistarpeisiin on puutteellinen. Asiaa koskeva tutkimustieto ei ole levinnyt sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaisille, eikä näiden lasten ja nuorten tuen ja palveluiden järjestämiseen ole kehittynyt riittävästi toimintamalleja. Hanke on jatkoa Kehitysvammaliiton aikaisemmalle, vuosina 2ooo- 20o2 toteutetulle FAS-lasten ja -nuorten kuntoutusprojektille. Projektien merkitystä korostaa se, että FASO-diagnoosin saaneilla ei ole omaa potilasyhdistystä tai heidän etuaan ajavaa yhdistystä tai järjestöä. FASO kuvaa oireyhtymien kirjoa Alkoholin haitallisesta vaikutuksesta sikiöön raportoitiin tieteellisessä julkaisussa ensimmäisen kerran 1960-luvun lopulla. Oireyhtymää kutsuttiin termillä FAS (fetal alcohol syndrome). Alun perin FAS-oireyhtymään kuuluivat kasvuhäiriö, tyypilliset kasvonpiirteet, keskushermoston vaurio ja elinepämuodostuma muun muassa sydämessä, luustossa tai sukuelimissä. Suomalaiseen keskusteluun alkoholin aiheuttamat sikiövauriot nousivat 198o-luvulla Ilona Autti-Rämön ja Erja Halmesmäen väitöskirjojen myötä (Nätkin 2006, teoksessa Leppo 2oo8). Sittemmin on havaittu, että raskaudenaikainen alkoholinkäyttö voi aiheuttaa laajan oireiden kirjon, ja diagnoosinimikkeitä on uudistettu. 2ooo-luvulla lääketieteessä on otettu käyttöön termi FASO (fetal alcohol spectrum disorders). Tällä viitataan alkoholin aiheuttamien oireyhtymien kirjoon. FASO kattaa neljä eri oireyhtymää, joista tunnetuin ja vakavin on FAS eli sikiön alkoholioireyhtymä. Tässä teoksessa käytetään käsitettä "FASO" kuvaamaan sikiöaikaisen alkoholialtistuksen lapselle aiheuttamia vaurioita. Tällä halutaan korostaa vaurioiden

10 Johdanto 1 9 moninaisuutta ja kirjoa. Usein törmää siihen harhaluuloon, että raskaudenaikainen alkoholinkäyttö joko aiheuttaa FAS-oireyhtymän, tai sitten lapsi on terve. Kyseessä ei kuitenkaan ole joko-tai-tilanne, vaan jatkumo, vaurioiden kirjo, jonka toisessa päässä ovat vakavat vauriot, toisessa epämääräiset, vaikeasti tunnistettavat tarkkaavuuden ja toiminnan säätelyn ongelmat. Äidin raskaudenaikaisella huumeidenkäytöllä ei ole yhtä selkeää yhteyttä lapsen kehitysvammaisuuteen kuin raskaudenaikaisella alkoholinkäytöllä (Koponen 2006, g). Va ikka alkoholi mainitaan eniten kehitysvammaisuutta aiheuttavana yksittäisenä tekijänä länsimaissa, silti vain osa alkoholille altistuneista lapsista on selkeästi kehitysvammaisia. Tyypillisiä alkoholialtistuksen aiheuttamia ongelmia ovat kielen ja puheen ongelmat, tarkkaavuuden ja keskittymiskyvyn häiriöt sekä sosiaalisen kanssakäymisen ongelmat. (Em., 148.) Ei ole olemassa yhtä yksittäistä testiä, jolla voisi selvittää, onko lapselle tullut äidin alkoholinkäytöstä vaurio. Alkoholi voi vaurioittaa sikiötä raskauden jokaisessa vaiheessa. Sikiön keskushermosto kehittyy koko raskauden ajan. Siksi äidin juoma alkoholi vaurioittaa todennäköisimmin juuri keskushermostoa. Alkoholi aiheuttaa myös keskenmenoriskin suurenemisen, sikiön kasvun hidastumista ja sikiön menehtymisen riskin koko raskauden ajan. Alkoholin aiheuttamat vauriot vaihtelevat lievistä oppimisvaikeuksista vaikeaan kehitysvaromaan ja elimellisiin vaurioihin. Erityisesti suurten alkoholiannosten ja pitkään jatkuvan juomisen on tiedetty olevan vahingollista sikiölle, mutta uudet tutkimukset osoittavat, että myös äidin kohtuullinen alkoholinkäyttö voi heikentää lapsen oppimistuloksia (Wilford ym. 2oo6). Yksilölliset erot vaurioiden syntymisessä ovat huomattavat. 1-2 viikoittaisen alkoholiannoksen ei tiedetä aiheuttavan sikiövaurioita, mutta tarkkaa riskirajaa ei tunneta. Siksi uusien suositusten mukaan alkoholia kannattaa olla juomatta koko raskauden ajan. Tässä kirjassa Ilona Autti-Rämö esittää kansainvälisiin lääketieteellisiin arvioihin perustuen, että Suomessa syntyy vuosittain noin soo- 6oo lasta, joilla on FASO, eli jonkinlainen alkoholin aiheuttama vaurio.

11 10 1 Johdanto Näihin lukuihin suhteutettuna vain pieni osa vaurioituneista lapsista saa diagnoosin. Suomessa ei ole tarkkaa käsitystä alkoholinkäytön määristä ja yleisyydestä raskauden aikana. Tämä johtuu osaltaan siitä, että alkoholialtistuksen vaurioittamat lapset eivät aina saa oikeaa diagnoosia ja toisaalta siitä, että tapauksien ilmoittaminen lakisääteisiin valtakunnallisiin henkilörekistereihin on puutteellista (Autti Rämö & Ritvanen 2005). On todennäköistä, että suurin osa erityisesti lievistä vaurioista jää tunnistamatta. Tarkemmat tutkimukset paljastavat uusia riskiryhmiä: ruotsalaisessa tutkimuksessa yli puolella Itä Euroopasta adoptoiduista lapsista oli jokin FASDin kirjoon kuuluva oireyhtymä (Landgren ym. 2010). Odottavien ja pienten lasten äitien alkoholinkäytöstä on Suomessa vain vähän tutkittua tietoa. Päihderaskauksiin liittyvää riskiä arvioitaessa viitataan usein Pajulon (2001) tutkimukseen, jonka mukaan sekä odottavista että pienten lasten äideistä kuudella prosentilla ilmeni päihderiippuvuutta (alkoholi, huumeet ja lääkkeiden väärinkäyttö). Tutkimustuloksia ei voi kuitenkaan pitää täysin luotettavina, sillä vastausprosentti kyselyssä oli heikohko (Pajulo & Kalland 2oo8, 158). Kuusi prosenttia tästä väestöryhmästä merkitsisi vuositasolla 3000 riskiraskautta. Luvut perustuvat riskin arviointiin, ja on toki syytä kysyä, toteutuuko riski (ks. myös Nätkin 2oo6, 19). Alkoholialtistuksen lisäksi monet FASO-lapsista elävät vaurioittavassa ympäristössä myös syntymänsä jälkeen. Päihderiippuvaisessa perheessä kasvaminen voi olla vahingollista lapsen kehitykselle ja lisätä esimerkiksi keskushermostovaurioon liittyviä ongelmia. Koposen (2004, 2oosa, 2oosb, 2oo6) sosiaaliviraston asiakkaista tekemässä tutkimuksessa tuli esille, kuinka biologisissa perheissä kasvaneilla, alkoholille altistuneilla lapsilla voi olla hyvinkin rankkoja kokemuksia. Lapset olivat kokeneet hoidon laiminlyöntiä, vanhempien päihdeongelmia, mielenterveysongelmia ja perheväkivaltaa. Vastaavasti ne alkoholille raskausaikana altistuneet lapset, jotka sijoitettiin suoraan synnytyslaitokselta turvalliseen kasvuympäristöön, pärjäsivät parhaiten.

12 Johdanto 11 Alkoholin vaurioittama lapsi on usein levoton, itkuinen ja hänellä saattaa olla aistiyliherkkyyksiä. Alkoholia käyttävä äiti taas voi olla ärtynyt, poissaoleva ja laiminlyödä lapsensa hoivaa. Nämä kaksi ovat siten erittäin huono yhdistelmä. Päihdeongelmaisen äidin omat varhaiset hoitokokemukset ovat usein negatiivisia. Siksi riski, että hän siirtää näitä kokemuksia omaan lapseensa, on suuri. Raskaus on lisäksi usein suunnittelematon, mikä tuo mukanaan psyykkistä painolastia. Äidillä voi olla tarve kieltää raskaus, tai toisaalta hänellä saattaa olla tarve idealisoida sitä. Äidin oma tarvitsevuus on suuri, ja vauvan tarvitsevuus voi olla äidille sietämätöntä. (Pajulo & Kalland 2oo8, 161.) Sikiöaikana alkoholille altistunut lapsi on erityisen herkkä ympäristön ärsykkeille, kuten vaiolle ja äänille. Lapsi tarvitsisi erittäin turvallisen, vakaan ja ennustettavan kasvuympäristön. Pahinta on, jos lapsi altistuu sekä pahoinpitelylle että laiminlyönnille. Ne voivat aiheuttaa jopa pysyvän keskushermostovaurion. (Em., ) Biologisissa perheissä eläneistä lapsista oli Koposen (2oo6) tekemässä tutkimuksessa vaikea erottaa, missä määrin lapsilla ilmenevät oireet olivat peräisin jo kohdussa saadusta alkoholialtistuksesta ja missä määrin vaikeista kasvuolosuhteista. Hankalaa lasten kannalta oli se, että vaikeista kokemuksista huolimatta harva lapsi oli saanut psykoterapiaa tai neuropsykologista kuntoutusta. FAS O-lapsen ennusteeseen vaikuttaakin se, missä iässä hän pääsee kuntoutukseen. Alkoholin vaurioittamien lasten elämään kuuluu monenlaisia haasteita. Jos lapselle on kehittynyt esimerkiksi neurologinen vaurio, hän saattaa tarvita neuropsykologista kuntoutusta, puheterapiaa, lääkitystä, psykoterapiaa tai toimintaterapiaa. Aikuistuessaan hän voi tarvita asumispalveluita ja avustajia. FASO-oireyhtymiin liittyy usein ikätovereita hitaampi kehittyminen, ja itsenäistyminen tapahtuu myöhemmin. Siksi FASO-nuoret tarvitsevat tukea matkalla kohti itsenäistä elämää.

13 12 Johdanto Diagnoosiin ja hoitoon pääsyyn liittyvät vaikeudet FASO-oireyhtymien diagnoosien tekeminen vaatii erityisosaamista, jota kaikilla paikkakunnilla ei ole saatavissa. FASO-diagnostiikka ei ole helppoa edes kokeneelle alan lääkärille (Autti-Rämö & Ritvanen zoos). Lisäksi osa lääkäreistä ei ole halukkaita tekemään diagnoosia, koska he kokevat, että se saattaa leimata sekä äidin että lapsen. On esitetty, että lapsen kannalta olisi tärkeämpää tunnistaa hoitoa ja kuntoutusta vaativat oireet kuin tehdä FASO-diagnoosi (diagnoosin ongelmista ks. em.). Vanhempien saattaa olla helpompi hyväksyä, että lapsella on esimerkiksi oppimisvaikeus tai tarkkaavuushäiriö kuin että hänellä on alkoholialtistuksen aiheuttama vaurio. Joskus lääkärit kokevat, että vanhempien syyllistäminen haittaisi hoitosuhdetta ja vaikeuttaisi lapsen tilannetta entisestään. Lisävaikeutena diagnoosien tekemisessä on, että raskaudenaikaisen alkoholinkäytön selvittäminen jälkikäteen on hyvin vaikeaa: suurin osa äideistä ei halua tunnustaa alkoholinkäyttöään. Alkoholialtistukseen liittyviä diagnooseja kuormittavat vaikeat kysymykset äidin raskaudenaikaisesta käytöksestä ja mahdollisesta syyllisyydestä lapsen vammaan. Hoitoon hakeutumisessa ja pääsyssä on myös sosiaalisia ja kulttuurisia esteitä. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että diagnoosin saaminen ehkäisee lapsen myöhempiä ongelmia. Oiagnoosi antaa selityksen mahdollisesti hankalaliekin oireilulle, ja lapsen erityisvaikeudet osataan ottaa paremmin huomioon. Lisäksi diagnoosi on - ainakin periaatteessamyös avain yhteiskunnan palveluiden saamiseen. Kokemukset nuorten aikuisten FASO-vertaisryhmistä osoittavat, että oman identiteetin kannalta on tärkeää, että vaikeuksilla on nimi (ks. Somer tässä kirjassa). Oiagnoosilla on toki myös kääntöpuolensa: se on tapa luokitella ihmisiä (ks. Teittinen tässä kirjassa) ja sellaisena voi saada ylikorostuneen merkityksen ihmisen elämässä. Oiagnoosi ei kuitenkaan kerro yksilöstä paljoakaan. Asian voi ilmaista niinkin, että diagnoosi määrittää ihmistä juuri niin paljon kuin sen annetaan määrittää. Jos FASOnuori nähdään pelkän vaurionsa kautta, on todennäköistä, että diag-

14 Johdanto 1 13 noosilla selitetään myös sellaista, mikä johtuu tosiasiassa jostain aivan muusta. Tällaista yliselittämistä kuvataan englannin kielessä termillä diagnostic overshadowing (Seppälä 2010, 182). Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että vaikka diagnoosi saadaan, se ei valitettavasti aina takaa kuntoutukseen pääsemistä. Ilmiöön liittyvät kielteiset tunteet voivat siirtyä myös hoitohenkilökunnan asenteisiin ja esimerkiksi koululaitokseen. Vaihtoehtoisesti ongelmaa peitellään tai ei haluta tai kyetä näkemään. Sekä äidit että neuvolan työntekijät kokevat hankalaksi puheeksi ottamisen. Myös päihdetyö raskaana olevien äitien kanssa on suuri haaste työntekijöille. Työntekijät jakavat yhteiskunnassa vallitsevat moraalikäsitykset ja ylipäätään käsitykset siitä, mikä on normaalia ja mikä ei. Hoitosuhteeseen tuo haasteita lisäksi se, että päihdeongelmaisilla äideillä on usein vaikeuksia luottaa keneenkään. Päihteiden kanssa kamppaileva äiti voi pelätä, että jos hän puhuu ongelmistaan, hänet leimataan huonoksi äidiksi ja lapsi otetaan häneltä pois. Puheeksi ottamisen vaikeus koskettaa siis paitsi työntekijää, myös asiakasta itseään. Häpeä ja pelko voivat toimia esteenä hoitoon hakeutumiselle. Vakavasta päihdeongelmasta kärsivän naisen elämänhallinta on puutteellista ja raskaus alkaa usein suunnittelematta. Päihteitä käyttävä äiti on yleensä todella yksin raskautensa kanssa (ks. myös Boelius 2oo8, 82). Puheeksi ottamisen vaikeus kytkeytyy myös aihetta koskevaan yhteiskunnalliseen ilmapiiriin. Raskaana olevan naisen päihteidenkäyttö on yhteiskunnassamme tabu, ja päihteitä käyttävä, raskaana oleva nainen rikkoo voimallisesti lastaan kaikilla mahdollisilla tavoilla suojelevan äidin myyttiä. Hyvät ja pahat äidit Suomalaisten alkoholinkäyttö 196o-luvulta 2ooo-luvulle on lisääntynyt dramaattisesti. Erityisesti naisten juoman alkoholin määrä on lisääntynyt, ja naisilla alkoholinkäytön muutosten kulttuurinen merkitys on suurempi kuin miehillä (Mäkelä ym. 2010). Alkoholinkäyttö

15 14 Johdanto kytkeytyy sukupuoliseen merkitysjärjestelmään: runsaan juomisen on perinteisesti katsottu kuuluvan miehiseen maailmaan, ja juova nainen mielletään edelleen helposti miehiseksi. Kuten Boelius (2oo8, 71) huomauttaa, naisilla on ollut varsin omaperäinen rooli niin raittiuden kuin päihteidenkäytönkin historiassa: naisten - varsinkin äitien - päihteiden käyttöön on suhtauduttu kielteisemmin ja tuomitsevammin kuin miesten koko tasa-arvokehityksen ajan. Naisten tehtävänä on ollut kontrolloida miesten juomista ja esiintyä moraalisesti ylemmällä tasolla. Alkoholia käyttävä äiti edustaa kulttuurissamme huonoa äitiyttä, jota on vaikea käsitellä edes käsitteellisellä tasolla. Historiallisesti ja kulttuurisesti äitiys ja päihteet ovat olleet toisensa poissulkevia (Nätkin 2006, 10). Naiseuteen liitetään yleensä perhe, ja toisaalta alkoholi ja perhe ovat yhdistelmä, joka herättää voimakkaita tunteita. Perheen ongelmat loukkaavat tietyllä tavoin myös yhteisöä (Itä puisto 2001, 37). Äidin päihdeongelma onkin suhteellisen nuori sosiaalinen ongelma tieteellisessä ja ammatillisessa mielessä (Nätkin 2oo6, 19). Äitiyden ja päihteidenkäytön yhdistelmän erikoisuus heijastuu myös kielenkäyttöön. Puhutaan päihdeäideistä ja huumeäideistä, mutta ei päihdeisistä tai huumeisistä (Itäpuisto 2005). "Päihdeäiti" on itsessään kategoria, joka synnyttää kuvan yhtenäisestä ryhmästä, jossa kaikki jäsenet käyttäytyvät tietyllä tavalla. Päihdeäiti on mielikuvissa vastuuton ja äitiydessään epäonnistunut. On olemassa viitteitä siitä, että käynnissä on jonkinlainen äitiyden murros ja päihteiden kohtuukäyttö sallitaan myös äideille (JuttuJa 2006). Suhtautuminen naisten päihdeongelmaan saa kuitenkin uusia merkityksiä, jos siihen liittyy raskaus. Tällöin sikiön ja äidin edut asettuvat vastakkain, ja äiti muuttuu uhrista voimakkaasti vastuunalaiseksi (ks. myös Nätkin 2oo6, so-51). Alkoholia juova odottava äiti leimautuu hetkessä huonoksi ja pahaksi äidiksi, jota tulee hoitaa pakolla. Va ikka päihdeongelmaista naista ymmärrettäisiin, ymmärrys loppuu, kun nainen tulee raskaaksi. Äidinrakkaus nähdään kulttuurissamme voimakkaana, ylläpitävänä, suorastaan vietinomaisena voimana. Tästä mallista poikkeava äiti

16 Johdanto 1 15 koetaan helposti poikkeavana, vajaana ja epäonnistuneena. Katvalan (zom) mukaan hyvästä äidistä puhuminen on aina mahdollista ja sallittua, huonosta äidistä ja äitiydestä taas ei voi puhua tai sitä ei määritellä tarkemmin. Äiti halutaan sinnikkäästi nähdä tietynlaisena, hyvänä tai jopa täydellisenä. Hyvän ja huonon äidin erottelua pidetään yllättävän kyseenalaistamattomana ja itsestään selvänä. Äitiys on alue, jossa elää kauaskin menneisyyteen ulottuvia uskomuksia. Äitiyden käsitteestä käydään kulttuurissamme jatkuvaa määrittelykamppailua. Hyvän äidin mallista kiistellään, samoin kuin siitä, kenellä on oikeus äitiyteen tai toisaalta vapaaehtoiseen lapsettomuuteen. Raskaudenaikainen alkoholinkäyttö on vaikea aihe, johon liittyy tietynlaista moraalipaniikkia. Vaikuttaakin siltä, että raskaana olevan naisen juominen on niin vaikea asia, että asiallinen keskustelu siitä on lähes mahdotonta. Vaikka odottavan äidin juominen on kulttuurissamme niin voimakkaasti tuomittu, tosiasia on, että raskaudenaikainen alkoholinkäyttö koskettaa loppujen lopuksi isoa osaa odottavista äideistä. Monen naisen kohdalle on osunut se tilanne, että raskautta ei huomata heti alusta asti, vaan se voi tulla yllätyksenä. Ennen tietoa raskaudesta odottava nainen on saattanut käyttää alkoholia, joskus reippaastikin. Suurin osa kuitenkin lopettaa juomisen heti, kun saa tiedon raskaudesta. Juomisesta aiheutunutta syyllisyyttä voidaan kantaa vuosia, jopa vuosikymmeniä. Arvailujen varassa on sekin, kuinka paljon raskaudenkeskeytyksiä tehdään raskaudenaikaisen juomisen vuoksi. Kategorinen leima huonosta äidistä ja lapsen vauriosta synnyttää häpeän ja salailun kulttuuria, joka viime kädessä voi heijastua myös siihen, miten lapseen suhtaudutaan. Vaikka tämän kirjan sisällön painopiste ei olekaan alkoholia käyttävän äidin, vaan ennen kaikkea tämän lapsen tarkastelussa, selittää "päihdeäiteihin" liittyvä keskustelu sitä, miksi lasten alkoholivaurioista on ollut niin vaikea puhua. Kysymys pakkohoidosta Julkisessa keskustelussa alkoholien vaurioittamien lasten ongelmat yritetään ratkaista yleensä ehdottamalla pakkohoitoa. Matti Va nhasen

17 16 1 Johdanto II hallituksen ohjelmassa kiinnitettiin erityistä huomiota päihdeongelmaisten raskaana olevien naisten palveluiden varmistamiseen. Tätä varten perustettiin työryhmä, joka luovutti raporttinsa helmikuussa Työryhmän raportissa raskaana oleville naisille ehdotettiin subjektiivista oikeutta päästä välittömästi päihdehoitoon. Julkisuudessa eniten huomiota sai työryhmän ehdotus tahdosta riippumattomasta hoidosta. Kirjan toimittamishetkellä on voimassa laki, jonka mukaan mahdollisuus tahdonvastaiseen hoitoon on "terveysvaaran" perusteella, mutta tätä mahdollisuutta on käytetty äärimmäisen harvoin. Lain tulki ntaan liittyy myös ongelmia. Raskaana olevan naisen tapauksessa tämä terveysvaara kohdistuisi siis naiseen itseensä, ei sikiöön, joka ei syntymättömänä ole vielä itsenäinen oikeussubjekti. Alkio tai sikiö ei ole perus- ja ihmisoikeuksilla suojattu yksilö tai henkilö. Ihminen tulee täysimääräisesti perusoikeuksien haltijaksi syntymänsä hetkellä. Naisen itsemääräämisoikeutta on kuitenkin eri maissa vaihtelevasti kavennettu ihmisen alkiolle ja sikiölle annetun suojan vuoksi raskausviikkojen määrän lisääntyessä. Tahdosta riippumattomassa hoidossa joudutaan punnitsemaan keskenään raskaana olevan naisen itsemääräämisoikeutta, hoidon vaikuttavuutta ja toisaalta lapsen oikeuksia. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2009, 36.} Julkisuudessa käyty keskustelu tahdonvastaisesta hoidosta sivuaakio siten vanhaa kiistaa siitä, mistä perus- ja ihmisoikeussuoja alkaa. Suomessa asia on ratkaistu perusoikeusuudistuksen yhteydessä 1990-luvun puolivälissä, eikä kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa oikeuksia syntymättömille vielä myönnetä. (Nieminen 2010, 538.) Raskaana olevan naisen tahdonvastainen hoito on mahdollista muun muassa Norjassa ja Ruotsissa, mutta tätä mahdollisuutta on sovellettu lähinnä huumeriippuvaisiin. On varsin todennäköistä, että tahdosta riippumaton hoito ei voi kokonaan estää FASO-lasten syntymistä. Moni nainen juo tietämättä olevansa raskaana, ja raskaus havaitaan vasta myöhäisessä vaiheessa. Tahdosta riippumaton hoito todennäköisesti estäisi lisävaurioiden syntymistä ennen kaikkea raskauden loppuvaiheessa.

18 Johdanto 1 17 Pakkohoito ei myöskään ratkaise jo syntyneiden lasten tilannetta, eli niiden henkilöiden, joista tämä kirja kertoo. Tilanne on sama, kuin jos mistä tahansa muusta vammasta ja siihen liittyvistä erityishaasteista puhuttaessa keskustelu palaisi joka kerta sikiöseulontoihin ja äidin raskaudenaikaiseen käytökseen. Sellainen keskustelu ei hyödytä vammansa kanssa elävien henkilöiden elämää, vaan päinvastoin kyseenalaistaa heidän oikeutensa ja mahdollisuutensa elää toivottuina yhteiskunnan jäseninä. Jo syntyneiden lasten tilanne tulisikin erottaa pakkohoitokeskustelusta ja nähdä FASO-lasten elämä ja sen erityishaasteet sellaisina kuin ne ovat. Näkökulmana lasten elämä Raskaudenaikainen alkoholinkäyttö on ilmiö, jossa on vaikea välttää moraalisia kannanottoja. Ongelmallista on, jos raskaudenaikaiseen juomiseen liittyvät asenteet ja kielteiset tunteet heijastuvat itse lapseen. Käytännön seurauksena nämä asenteet vaikuttavat esimerkiksi siihen, kuinka helposti lasten vanhemmat uskaltavat viedä oireilevan lapsen tutkimuksiin tai miten asiaa käsitellään päiväkodissa ja koulussa. Lapset on usein unohdettu alkoholinkäyttöä koskevissa tutkimuksissa (Itäpuisto 2005). Erityisen vähän on tutkittu alkoholille altistuneita lapsia, niin suomalaisissa kuin kansainvälisissä tutkimuksissa (Koponen 2006, 161). Alkoholiongelmia on tutkittu ensisijaisesti yksilön lähtökohdista ja omaisten näkökulma on jäänyt vähemmälle huomiolle. Lisäksi yhtenä syynä lasten kokemusmaailman tutkimattomuuteen on se, että lapsuus nähdään helposti vain eräänlaisena välivaiheena, siirtymävaiheena kohti aikuisuutta. Lasten kokemuksia tarkastellaan ennen kaikkea ongelmista käsin. Itäpuisto (2005, 41) huomauttaa myös, että alkoholiongelmaisten vanhempien lapsia koskeva tutkimus saattaa osaltaan vahvistaa yksipuolisia ja jopa vahingollisia käsityksiä, jos lapsuus nähdään vain ongelmanäkökulmasta.

19 18 1 Johdanto Lisäksi lasten näkeminen pelkästään uhreina on ongelmallista heidän kuntoutumisensa kannalta. Kuva lapsesta vain vaurion tai vamman näkökulmasta on lapsen itsensä kannalta vaarallista - siitä voi tulla itseään toteuttava ennuste. Vaikka FASO-henkilöt usein tarvitsevatkin tukea elämässään, heidät tulee kuitenkin nähdä yksilöinä, joista jokaisella on erilainen taustansa ja omat, yksilölliset tarpeensa. FASO-lapsi ei ole pelkästään uhri, vaan selviytyjä ja omassa elämänpiirissään omaa lapsuuttaan elävä ihminen. Lapsen tulisi voida elää normaalia lapsuutta ilman äidin raskaudenaikaisen käytöksen aiheuttamaa taakkaa. FASO-lasten asemaa voi parhaiten tarkastella adoptoitujen, sijoitettujen tai lastenkodissa asuvien lasten kohdalla. Tällöin lasta huoltavan henkilön kanssa ei tarvitse käsitellä kysymystä mahdollisesta alkoholinkäytöstä, vaan on mahdollista keskittyä lapsen kuntoutukseen. Todennäköisenä seurauksena on kuitenkin se, että ilmiöstä nähdään tällöin kaikista vakavin puoli: pahasti vaurioituneet lapset ja vakavasti alkoholisoituneet äidit. Tämä on kuitenkin vain osa ongelmaa, jäävuoren huippu. Vaikka FASO-ilmiö usein tutkimuksessa kytkeytyy sosiaaliseen huono-osaisuuteen ja ylisukupolviseen päihteidenkäytön kierteeseen, on ilmiöllä myös toinen, keskiluokkainen ja kätketty puoli. Tämä tarina on vielä täysin kertomatta. On todennäköistä, että omien biologisten vanhempiensa kanssa elää lukuisia FASO-lapsia, joiden oirehdinta on selitetty esimerkiksi AOHO:lla. Alkoholivaurioihin liittyvä syyllisyys ja häpeä estävät vanhempia kuitenkin hakemasta lapselle muuta kuin oireenmukaista hoitoa. Kirjan artikkelien esittely Kirja on monitieteellinen kokonaisuus, josta lukija voi valita itseään kiinnostavat tekstit. Raskaudenaikaisen alkoholinkäytön seurauksia tarkastellaan lääketieteen, neuropsykologian, yhteiskuntatieteiden ja omaelämäkertojen näkökulmasta.

20 Johdanto 19 Ilona Autti-Rämö kuvaa FASD-diagnoosien erityispiirteitä ja yleisyyttä. Artikkelissa tuodaan esille, kuinka diagnoosin tekeminen vaatii asiantuntemusta. Ei ole olemassa tyypillistä alkoholin vaurioittamaa lasta eikä yhtä, tiettyä kuntoutusmuotoa. Jokaisen lapsen kohdalla on huomioitava lapsen yksilölliset tarpeet. Satu Kivitie-Kallio kirjoittaa sosiaalipediatrisesta työstä. Kivitie-Kallion mukaan olisi äärimmäisen tärkeää saada lapsen päihdealtistus selville vauva-aikana, tai mieluiten jo odotusaikana. Tätä voi luonnehtia tuhannen taalan paikaksi, sillä myöhemmin altistuksen selvittäminen voi olla hyvin hankalaa. Sosiaalipediatrisessa työssä näkyy, kuinka vanhempien päihdeongelmat ja lapsen kaltoinkohtelu kietoutuvat usein yhteen. Kirsi Vaikanen tarkastelee neuropsykologisesta näkökulmasta alkoholialtistuksen vaikutusta lapsen kehitykseen. Aivojen kehitykseen vaikuttavat mahdollisen alkoholialtistuksen ohella monet muut tekijät. Alkoholisaituneen äidin lapsi voi olla kaksinkertaisessa vaarassa, sillä puutteet varhaisessa vuorovaikutuksessa voivat aiheuttaa aivojen kehityshäiriöitä. Alkoholialtistus aiheuttaa lapselle ongelmia erityisesti tiedonkäsittelyssä ja tarkkaavuuden säätelyssä. Yhteiskuntatieteellisessä osassa Ritva Nätkin pohtii artikkelissaan äitiyttä maaperä-vertauksen kautta. Äiti voidaan nähdä lapsen maaperänä, kasvualustana. Parhaimmillaan äiti on kasvualustana ravitseva ja hoivaava. Joskus äitiys on kuitenkin ehtynyttä tai jopa pilaantunutta maaperää. Äitiys on kyllästetty kulttuurisilla odotuksilla ja uskomuksilla. Päihdeongelmainen äiti on kulttuurissamme huono äiti, johon kohdistuu kategorisia leimoja. Sosiologi Susan Eriksson on tutkinut sikiöaikaisen alkoholialtistuksen parissa työskentelevien ammattilaisten arvoja ja asenteita. Työntekijän asenteet, arvot ja uskomukset säätelevät hänen toimintaansa. Kuten tässäkin johdannossa on käynyt ilmi, raskaudenaikainen alkoholinkäyttö on aihe, joka herättää voimakkaita asenteita ja tunteita. Artikkelissaan Eriksson tarkastelee sitä, minkälaisia ammattieettisiä periaatteita pidetään yllä sosiaali- ja terveysalan ammatillisissa FASOlasten hoitoon liittyvissä käytännöissä.

21 20 1 Johdanto FASO-diagnooseja ei voikaan tarkastella vain lääketieteellisenä kysymyksenä. Antti Teittisen artikkelissa pohditaan diagnoosien yhteiskunnallista merkitystä. Teittisen mukaan lääketieteelliset diagnoosit ovat modernin yhteiskunnan keskeisimpiä tapoja kategorioida ja tuottaa yhteiskunnallisia jakaja. Lääketieteellinen tieto perustuu asiantuntijuuteen, ja tällaista tietoa itsessään voi tarkastella yhtenä yhteiskunnallisen hallinnan muotona. Uudet diagnoosit, kuten esimerkiksi AOHO tai FASO-diagnoosit, näyttävät avaavan uudenlaisia asiantuntijuuden määrittelykamppailuja. Monet FASO-lapset tulevat lastensuojelun kautta sijoitetuksi biologisen perheen ulkopuolelle. Perhehoito tuo lapsen elämään usein turvaa, mutta se ei kuitenkaan riitä kuntoutukseksi. Anna Asikainen kuvaa artikkelissaan niitä hankaluuksia, joita perhehoitovanhemmat kohtaavat ajaessaan FASO-lasten asemaa. Työpareina heillä on usein sosiaalityöntekijä. Ilman diagnoosia palveluita on kuitenkin vaikea saada, ja lisäksi salassapitosäännökset tekevät perhehoidosta usein yksinäistä työtä. Perhehoitovanhempien asema on epäselvä ja toisaalta palvelujärjestelmässä he edustavat epävirallista hoivaa. Perhehoitovanhemmat ovatkin monesti kokeneet jäävänsä yksin lapsen hankalan oireyhtymän kanssa, josta ei voi salassapitosäännösten vuoksi keskustella avoimesti. Monet FASO-lasten perheet ovat joutuneet taistelemaan saadakseen lapselle sopivia tuki palveluita. Sijoitus perhehoitoon loppuu 18-vuotiaana tai viimeistään 21-vuotiaana. Monet nuoret tarvitsisivat perhehoitoa kuitenkin pidempään. Maarit Andersson kuvaa, kuinka Pidä kiinni -hoitojärjestelmässä on saatu äiti-vauva-parien kanssa työskentelystä hyviä kokemuksia. Päihdeongelmiin erikoistuneissa ensikodeissa äidit saavat tukea päihteettömyyteen ja vauvan kanssa tapahtuvan varhaisen vuorovaikutuksen kehittämiseen. Kuntoutuksessa käytetään reflektiivistä työotetta: työssä tuetaan äidin kykyä asettua vauvan asemaan. Äitiä ohjataan huomioimaan vauva ja saamaan mielihyvää tämän hoidosta; näin äidin aivot virittäytyvät päihteiden sijasta kohti vauvaa ja tämän hyvinvointia. Sari Somer tuo artikkelissaan esille kokemuksia nuorten vertaisryhmistä. Kehitysvammaliitossa on järjestetty FASO-nuorille vertaisryh-

FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto

FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto FASD - diagnoosi ja seuranta Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto Aiheet Mikä on FASD Mitä diagnoosin teko edellyttää Mitä tulee

Lisätiedot

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Salme Ahlström tutkimusprofessori Päihteet ja riippuvuus 20.10.2009 1 Sisältö Lapsuuden inho Mitä lapset tietävät vanhempiensa

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ?

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? 14.3.16 Th Hanne Immonen ja Aija Kauppinen, JYTE Päihdeongelmaisen äidin kiintymistä lapseensa voidaan vahvistaa hoitamalla suhdetta jo raskausaikana. HAL-HOITOKETJU.

Lisätiedot

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Tunnistaminen ja kohtaaminen Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän

Lisätiedot

Päihderiippuvaisen perheen kohtaaminen. Niina Kokko suunnittelija Pidä kiinni -hoitojärjestelmä Ensi- ja turvakotienliitto ry 2.2.

Päihderiippuvaisen perheen kohtaaminen. Niina Kokko suunnittelija Pidä kiinni -hoitojärjestelmä Ensi- ja turvakotienliitto ry 2.2. Päihderiippuvaisen perheen kohtaaminen Niina Kokko suunnittelija Pidä kiinni -hoitojärjestelmä Ensi- ja turvakotienliitto ry 2.2.17 1 Päihteet riskinä raskaus ja vauva-aikana Noin 6 prosenttia odottavista

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT 07.11.2016 KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT ERICA HELANDER, VANTAAN KAUPUNKI, PSYKOLOGIPALVELUT (NEUVOLAIKÄISET, SEKÄ ODOTTAVAT VANHEMMAT). VANTAAN KAUPUNKI - PSYKOLOGIPALVELUT

Lisätiedot

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa?

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Eli: Miksi kansanterveysnäkökulmassa

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa?

Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa? Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa? Päihdeongelmien hoitoon erikoituneen Ensikoti Iidan ja sen avopalveluyksikkö Liinan johtaja Pia Kotanen Avopalveluyksikkö Liinan va vastaava sosiaalityöntekijä

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa SIKIÖSEULONNAT SUOMESSA Seulonta-asetus annettiin v 2007 (1339/2006 päivitys 339/2011), jolloin annettiin kolmen vuoden siirtymäaika. Seulonta Seulonta on osa ehkäisevää

Lisätiedot

Alkoholin vaikutukset lapsiperheessä tunnista ajoissa. Kirsimarja Raitasalo

Alkoholin vaikutukset lapsiperheessä tunnista ajoissa. Kirsimarja Raitasalo Alkoholin vaikutukset lapsiperheessä tunnista ajoissa Kirsimarja Raitasalo Esiteltävät tutkimukset 1. Juomatapatutkimus Väestökysely vuodesta 1968 alkaen kahdeksan vuoden välein 2. Lapsiperhekysely Väestökysely

Lisätiedot

Käsitteitä omasta työstä omaan työhön

Käsitteitä omasta työstä omaan työhön Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Käsitteitä omasta työstä omaan työhön 1 LÄHTÖKOHTAINEN LUOTTAMUS LAPSEN TODELLISTUMINEN 2 Lähtökohtainen luottamus Luottamusta asiakkaaseen ja siihen, että

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

MIKSEI SE VAAN VOI LOPETTAA? JOS SE RAKASTAA MUA, NIIN MIKSEI SE VAAN LOPETA.

MIKSEI SE VAAN VOI LOPETTAA? JOS SE RAKASTAA MUA, NIIN MIKSEI SE VAAN LOPETA. MIKSEI SE VAAN VOI LOPETTAA? JOS SE RAKASTAA MUA, NIIN MIKSEI SE VAAN LOPETA. Esitys käsittelee alkoholismia ja toimintahäiriöisen perheen dynamiikkaa. Se tuo näkyviin ne tunteet, joita lapsi joutuu piilottelemaan

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva!

Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva! 1 of 9 03.02.2015 14:47 JUDGES_EXPERTMEMBERS_FINLAND_3_12_2014 Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva! Tämä tiedonkeruulomake on osa neljän maan verlututkimusta Legitimacy and Fallibility

Lisätiedot

H Kalervo Väänänen Akateeminen rehtori UEF. Miksi sama asia näyttää niin erilaiselta?

H Kalervo Väänänen Akateeminen rehtori UEF. Miksi sama asia näyttää niin erilaiselta? H Kalervo Väänänen Akateeminen rehtori UEF Miksi sama asia näyttää niin erilaiselta? UEF/Viestintä 25.8.2011 2 Sisältö Vaikeus ja joitakin sen syitä Organisaatioiden fuusiot muutoksen ajureina Miksi tavoiteltu

Lisätiedot

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Tutkija, VTM Johanna Korkeamäki Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 13.4.2011 Työryhmä 6 20.4.2011 1 Esityksen

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä?

Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä? Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä? Pia Mäkelä 18.9.2012 Vain pieni vähemmistö? 1 Esityksen kulku Tutkimustuloksia alkoholinkäytön aiheuttamien haittojen jakautumisesta yleensä. Koskevatko

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 10.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta! Kansallisesti kehitetty:

Lisätiedot

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Isät esiin. VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Jyväskylä. Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen

Isät esiin. VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Jyväskylä. Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen Isät esiin VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 12.- 13.11.2014 Jyväskylä Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen Isän rooli sijaisperheessä Perhehoidon virallinen rakenne on hyvin naisvaltainen

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa

Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa 14.1.2016 15.1.2016 1 Panelistit - Esittäytyminen Toimiala-asiantuntija (verkostotyö) Olli Laiho, Nurmijärvi Lastensuojelun päällikkö, Sanna

Lisätiedot

Mitä kehitysvammaisuus on?

Mitä kehitysvammaisuus on? Ymmärtämisen haasteet; vammaisuuden näkökulma Luennot: Dosentti Elina Kontu, 29.3., 4.4., 11.4. ja 20.4. (tentti) Kirja: Snell & Brown 2000. Instruction of Students with Severe Disabilities. LUVUT: 3,

Lisätiedot

KOOSTE SORA- TOIMINNASTA

KOOSTE SORA- TOIMINNASTA October 27, 2014 KOOSTE SORA- TOIMINNASTA Erja Saurama/Jonna Vanhanen 1 2 Huomiopeilien heikot signaalit (Erja Saurama) Ylisukupolvinen asiakkuus ja näkymättömät lapset Traumatisoituneet vanhemmat: miten

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

HAL- huumeet, alkoholi ja lääkeaineet raskauden aikana. Paviljonki,29.01.2016

HAL- huumeet, alkoholi ja lääkeaineet raskauden aikana. Paviljonki,29.01.2016 HAL- huumeet, alkoholi ja lääkeaineet raskauden aikana Paviljonki, Tästä se usein alkaa Hal- polin kävijät 2010 110 kpl 2011 97 kpl 2012 72 kpl 2013 70 kpl 2014 77 kpl 2015 69 kpl Huumeet Joka viides suomalainen

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Tarja Salonen Ammatinvalintapsykologi Jyväskylän työ- ja elinkeinotoimisto Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut Koulujen ulkopuolella olevien asiakkaiden ammatinvalinnanohjaus,

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa MAARIT VÄISÄNEN PROJEKTIVASTAAVA VALOT HANKE MIKKELIN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY Tärkeämpää kuin ongelman ratkaiseminen on ongelman

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

ARVIOINNIN SUDENKUOPAT

ARVIOINNIN SUDENKUOPAT Väli-Suomessa 1.4.2013 ARVIOINNIN SUDENKUOPAT Broadhurst Karen & Munro Eileen (toim.) (2010) Suora ote KATSE LAPSEEN Lastensuojelutarpeen kiireellinen arviointi Oulun kaupungin lastensuojelussa ja sosiaalipäivystyksessä-raportista

Lisätiedot

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

Sateenkaariperheiden adoptioneuvonta

Sateenkaariperheiden adoptioneuvonta 8.2.2016 Sateenkaariperheiden adoptioneuvonta Tiia Forsström koulutus@sateenkaariperheet.fi Sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten lapsiperheitä Sukupuoli ja sen moninaisuus

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) Perusteos

Lisätiedot

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA Lähisuhdeväkivaltaa työssään kohtaavien verkostofoorumi Kuopio 16.8.2012 Laaksamo Elli-Maija Sosiaalityöntekijä,VE-perheterapeutti Sanoittamisesta

Lisätiedot

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.JOHDANTO 3 2.LAINSÄÄDÄNTÖ 3 3.TERVEYDELLE HAITALLISEN HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 3 3.1

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta KatuMetro - Monikulttuurisuus ja maahanmuutto Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta 2010-2012 VTT, tutkija Vuoden 2010 tutkimus- ja kehittämistoiminta ja tiedottaminen:

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski

mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Johdanto Tämä esite, Myfenax (mykofenolaattimofetiili) Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille,

Lisätiedot

KOHTAAMINEN. Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013

KOHTAAMINEN. Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013 KOHTAAMINEN Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013 KOHTAAMINEN hankkeen lähtöajatus Pysyvyyden turvaaminen ja oikeus perheeseen pitkäaikaista sijaishuoltoa tarvitsevalle lapselle LOS 20 artikla

Lisätiedot

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi?

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? E.H. Opas alkoholin riskikäytön tunnistamiseen ja vähentämiseen. Sait täyttämästäsi AUDIT-C -testistä yhteensä pistettä. o Mies saitko 6 pistettä tai enemmän? Tutustu tähän

Lisätiedot

Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus

Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus Hankkeen tutkimus- ja kehittämisryhmä Kelan tukema etäkuntoutushanke Aivovamma Aivovamma on traumaattinen aivojen vaurio,

Lisätiedot

Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät

Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät 17.11.2016 Kirsi Liitsola 1 VARHAISEN DIAGNOOSIN JA HOIDON EDUT OVAT KIISTATTOMAT 17.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 2 Varhainen hoito

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa 2.11.2016 Peilauspintana käytännönkokemus laitoksesta opetuksesta työ- ja toimintakeskuksesta autisminkirjon palveluohjauksesta asumisesta

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

Vainoaminen. Oikeudellisia ja psykologisia näkökulmia

Vainoaminen. Oikeudellisia ja psykologisia näkökulmia Vainoaminen Oikeudellisia ja psykologisia näkökulmia Vainoaminen Määritelmään kuuluu ajatus tarkoituksenmukaisesta, toiseen kohdistuvasta ei-toivotusta ja toistuvasta käyttäytymisestä, joka koetaan häiritsevänä,

Lisätiedot