Alkoholin vaikutukset lapsiperheessä tunnista ajoissa. Kirsimarja Raitasalo

Transkriptio

1 Alkoholin vaikutukset lapsiperheessä tunnista ajoissa Kirsimarja Raitasalo

2 Esiteltävät tutkimukset 1. Juomatapatutkimus Väestökysely vuodesta 1968 alkaen kahdeksan vuoden välein 2. Lapsiperhekysely Väestökysely vuosina 2006 ja Vanla (Vanhemmat ja lapset) Rekisteritutkimus vuosina 1991, 1997 ja 2002 syntyneistä lapsista ja heidän biologisista vanhemmistaan 4. ESPAD (European School Survey Project on Alcohol and Other Drugs) Eurooppalainen koululaiskysely vuodesta 1995 alkaen neljän vuoden välein Kirsimarja Raitasalo: Lapsiperheiden päihdeongelmat 2

3 Juomisympäristö ja seura (Juomatapa 2008 tutkimus) Tyypillisin ympäristö juomiselle on Suomessa nykyään yksityiskoti, eli paikka, jossa lapset enimmiltään ovat Tyypillisin seura kotiympäristössä on oma puoliso Juominen on muuttunut enenevässä määrin miesten ja naisten yhteiseksi toiminnaksi Alkoholijuomat ovat nykyisin yhä enemmän näkyvillä suomalaisissa kodeissa Tämän muutoksen merkitystä lapsille voi tarkastella mm. kysymällä, juovatko vanhemmat lasten läsnä ollessa Kirsimarja Raitasalo: Lapsiperheiden päihdeongelmat 3

4 Lasten seurassa juominen? Noin 10 % juomistilanteista, joissa oli lapsia läsnä, vastaajan veren alkoholipitoisuus ylitti yhden promillen, eli tilanteessa oli ollut ainakin yksi enemmän tai vähemmän humalainen aikuinen Lapsia oli mukana 9%:ssa miesten ja 15%:ssa naisten juomakerroista. Lasten läsnä ollessa miehet joivat kerralla keskimäärin neljä annosta alkoholia ja kun lapsia ei ollut läsnä, kuusi annosta, naisilla vastaavat luvut olivat kolme ja neljä annosta Kirsimarja Raitasalo: Lapsiperheiden päihdeongelmat 4

5 Saako lasten seurassa humaltua? - suomalaisten mielipiteitä Lähes kaikki suomalaiset ovat sitä mieltä, että lasten seurassa ei saisi humaltua - kaikkein useimmiten tätä mieltä ovat alaikäisten lasten äidit Kuitenkin yli puolet sekä miehistä että naisista on sitä mieltä, että pienten lasten läsnä ollessa voi humaltua, jos joku seurueessa on selvä ja huolehtii lapsista Lasten seurassa humaltumiseen sovelletaan siis erityistä käsitystä: humala on pahasta ennen kaikkea lapsen turvallisuuden näkökulmasta humalaisten aikuisten seuraa ei sinänsä pidetä lapselle haitallisena, jos hänen turvallisuudestaan huolehditaan Mallioppimisesta ei kanneta huolta? Kirsimarja Raitasalo: Lapsiperheiden päihdeongelmat 5

6 Vanhempien alkoholinkäyttö on pääosin vastuullista Valtaosa suomalaisista suhtautuu kielteisesti lasten seurassa humaltumiseen Ne, joilla on lapsia, ja erityisesti ne, joiden lapset ovat alle kouluikäisiä, juovat vähemmän ja harvemmin itsensä humalaan kuin ne, joilla ei ole lapsia Keskimääräinen vuosikulutus on alhaisempi miehillä ja naisilla, joilla on alle 18 -vuotiaita lapsia, kuin niillä joilla ei lapsia ole Pienten, alle kouluikäisten lasten vanhemmilla myös keskimääräinen vuosikulutus on alempi kuin kouluikäisten vanhemmilla Kirsimarja Raitasalo: Lapsiperheiden päihdeongelmat 6

7 Mutta Vaikka vanhemmuusroolissa olevien juominen onkin vähäisempää kun heitä verrataan muihin aikuisiin, on kuitenkin huomattava, että kokonaiskulutus Suomessa on kasvanut Suomalaisten alkoholinkulutus on kolminkertaistunut vuosien välillä Naisten alkoholinkäyttö lisääntyi kuusinkertaiseksi vuosina , ja miesten hieman yli kaksinkertaistui Myös jotain laitonta huumetta ainakin satunnaisesti käyttäneiden nuorten aikuisten määrä on 2000-luvulla kasvanut Kirsimarja Raitasalo: Lapsiperheiden päihdeongelmat 7

8 Asenteet lasten seurassa juomiseen, vuotiaat vastaajat Täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa, % Miehet Naiset Pienten lasten läsnä ollessa Lapsia Ei lapsia Lapsia Ei lapsia ei tule lainkaan käyttää alkoholia ei tule humaltua voi humaltua, jos joku seurueesta on selvä ja huolehtii lapsista

9 Lapsuuden ajan kokemukset ja oma toiminta vanhempana (Lapsiperhekysely) Vuonna 2013 vastaajilta kysyttiin 1. oliko vanhemman omassa lapsuuden perheessä ongelmia alkoholin liikakäytöstä: Isistä 14 % ja äideistä 21% oli kokenut ongelmia usein tai jatkuvasti 2. kokiko vastaaja oman alkoholinkäyttönsä ongelmalliseksi Isistä 3% ja äideistä 1% kertoi tällä hetkellä kokevansa alkoholinkäyttönsä ongelmalliseksi Kirsimarja Raitasalo: Lapsiperheiden päihdeongelmat 9

10 Asenteet nuorten juomista kohtaan vuosina Lapsiperhekyselyn tuloksia 2006 ja Olen antanut v. nuoren nauttia joskus lasillisen perhepiirissä Isät 43 % 26 % Äidit 43 % 25 % Olen antanut v. nuoren itse päättää alkoholin käytöstään Isät 10 % 11 % Äidit 8 % 6 % Olen jyrkästi kieltänyt v. nuorelta alkoholin käytön Isät 9 % 23 % Äidit 13 % 30 % 10

11 Vanhempien nuorten alkoholiostoja koskevat asenteet 6% isistä ja 5% äideistä ilmoitti ostaneensa tai tarjonneensa vuotiaalle lapselleen alkoholijuomia (Lapsiperhekysely). Vastaavasti vuonna 2011 viisi prosenttia alkoholia käyttäneistä 16-vuotiaista ilmoitti, että vanhemmat olivat ostaneet ja kymmenen prosenttia, että vanhemmat olivat tarjonneet heille alkoholia viimeisimmällä käyttökerralla (ESPAD). Alkoholin saaminen vanhemmilta on kuitenkin tasaisesti vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana (ESPAD). 11

12 Äitien päihdeongelmat ja lasten kokemat haitat Tutkimusprojekti tarkastelee biologisten vanhempien päihteidenkäytöstä lapsille aiheutuneita terveys- ja sosiaalisia haittoja Missä määrin vanhemman päihdeongelma lisää lapsen riskiä kokea erilaisia haittoja? Millaiset tekijät lisäävät haittojen riskiä tai selviytymistä? Kirsimarja Raitasalo: Lapsiperheiden päihdeongelmat 12

13 Päihdeongelman määritelmä Terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterissä jokin päihteiden ongelmakäyttöön liittyvä diagnoosi Tullut sairaalahoitohoitoon päihdehuollon laitoksesta tai lähetetty sellaiseen jatkohoitoa varten Ollut Sosiaalihuollon hoitoilmoitusrekisterin mukaan hoidossa päihdehuollon laitoksessa Kelan etuusrekisterissä merkintä tai merkintöjä alkoholi- tai huumeriippuvuuden hoitoon tarkoitetun lääkkeen ostosta Lapsella Epämuodostumarekisterin mukaan todettu sikiöaikainen alkoholi- tai huumealtistus Kuollut; kuolemansyytiedoissa päihteisiin liittyvä diagnoosi 13

14 Päihdeongelmaisiksi diagnosoidut äidit eri syntymäkohorteissa Äidin päihdeongelma 1991 kohortti, % (N=64310) 1997 kohortti, % (N= 58056) 2002 kohortti, % (N=54519) Kaikki ongelmakäytt. 1.0 (n=648) 1.6 (n=928) 2.0 (n=1062) Alkoholi 0.6 (n=352) 1.0 (n=576) 1.2 (n=644) Huumeet 0.3 (n=188) 0.3 (n=165) 0.4 (n=202) Alkoholin ja huumeiden sekakäyttö 0.1 (n=83) 0.2 (n=132) 0.3 (n=178) 14

15 Päihdeongelmaiset äidit eri syntymäkohorteissa Päihteitä ongelmallisesti käyttävien äitien osuus kaikista synnyttäneistä naisista oli vuonna 2002 korkeampi kuin vuosina 1997 ja 1991 Rekisterikäytäntöjen muutokset voivat vaikuttaa kohorttien vertailuun Tiedämme kuitenkin, että naisten alkoholin ja huumeiden käyttö on kasvanut viimeisten vuosikymmenten aikana Vuonna 2002 synnyttäneiden luku vastaa melko hyvin Suomalaisten terveys 2000 tutkimuksen tulosta, jonka mukaan noin 2 % kaikenikäisistä naisista on alkoholiriippuvaisia 15

16 Vuonna 2002 synnyttäneet äidit päihdeongelman mukaan, % (n=54 686) Äitiin liittyvät merkinnät sosiaali- ja terveydenhuollon rekistereissä Äidin päihdeongelma Kyllä, % (n) Ei, % (n) p(chisq2) Kuolema 3 (27) 0.2 (92) <.0001 Parisuhteessa lapsen syntymähetkellä 66 (718) 86 (46605) <.0001 Enemmän kuin peruskoulu 55 (591) 88 (48122) <.0001 Pitkäaikainen toimeentulotuki 60 (651) 9 (4811) <.0001 Lapsen sijoitus kodin ulkopuolelle 34 (368) 1.3 (684) <.0001 Psykiatrinen diagnoosi 35 (376) 2 (1050) <.0001 Ostanut opioideja (N02A) 23 (253) 9 (4799) <.0001 Ostanut neuroosilääkkeitä tms. (N05B) 42 (450) 5 (2978) <.0001 Ostanut unilääkkeitä (N05C) 36 (389) 7 (3709) < Kirsimarja Raitasalo: Lapsiperheiden päihdeongelmat 16

17 Äidin päihdeongelmaan liittyvät ajalliset muutokset Synnyttäneiden äitien päihdeongelmasta kertovista rekisterimerkinnöistä suurin osa liittyi alkoholinkäyttöön Eniten vuosina olivat lisääntyneet (yli kolminkertaistuneet) huumesairaudet ja huumeongelman laitoshoidon merkinnät 17

18 Julkaisematon tulos Äidin päihdeongelman yhteys 0-6 -vuotiaan lapsen haittoihin (N=55369) Lapsen rekisterimerkinnät Sairaalahoidossa tapaturman vuoksi Sairaalahoidossa infektion vuoksi Sairaalahoidossa muusta syystä Sijoittettu kodin ulkopuolelle Psyykkisen kehityksen häiriö (F80-F89) Käytös- tai tunnehäiriö (F90-F98) Äidillä alkoholiongelma Äidillä huumeongelma Äidillä alkoholi- ja huumeongelma Äidillä ei päihdeongelmaa p(chisq) 7 % (48) 8 % (17) 11 % (19) 4 % (2419) < % (64) 10 % (21) 17 % (31) 7 % (3761) < % (297) 51 % (104) 61 % (111) 36 % (19307) < % (177) 38 % (78) 60 % (109) 1 % (721) < % 12 % - 5 % < % 12 % - 3 % < Kirsimarja Raitasalo: Lapsiperheiden päihdeongelmat 18

19 Äidin päihdeongelman vaikutuksia hänen alle 7- vuotiaalle lapselleen, % Äidin päihdeongelmat voivat aiheuttaa lapsen terveydelle ja turvallisuudelle vakavia haittoja Huumeita (ja usein samalla myös alkoholia) käyttävien äitien lapsilla on vielä enemmän haittoja kuin pelkästään alkoholia käyttävien äitien lapsilla Päihdeongelmaisten äitien lapsilla on muita lapsia suurempi riski joutua tapaturmaan tai kuolla tarvita sairaalahoitoa saada psyykkisen kehityksen häiriödiagnoosi tai käytös- ja tunnehäiriödiagnoosi joutua sijoitetuksi kodin ulkopuolelle 19

20 Vanhempien päihteidenkäyttö ja lapseen kohdistuva väkivalta Raskaudenaikainen alkoholinkäyttö saattaa vaurioittaa sikiötä Alkoholialtistuksen takia vakavia kehitysvammoja saneilla lapsilla on muita suurempi riski joutua laiminlyönnin tai väkivallan kohteeksi Kehitysvammat saattavat lisätä myös väkivaltakäyttäytymisen riskiä Vanhempien päihdeongelmiin liittyviä lasten laiminlyönnin muotoja: alkoholijuomien jättäminen lapsen saataville piittaamattomuus nuoren alkoholinkäytöstä Vanhempien fyysisen väkivallan kohteeksi joutuneilla tai vanhempien laiminlyömillä nuorilla muita suurempi riski aloittaa varhain runsas alkoholinkäyttö vaikutukset saattavat heijastua aikuisikään ja omaan vanhemmuuteen sekä alttiutena ongelmalliseen päihteidenkäyttöön että alttiutena väkivaltaan Lähde: WHO: Child maltreatment and alcohol

21 Teini-ikäiset Äidin päihteidenkäyttö lisää teini-ikäisten (13-18 v.) lasten mielenterveysongelmien, päihteidenkäytön ja itsetuhoisen käyttäytymisen riskiä Isän ja äidin päihdeongelmalla on erilainen vaikutus lapseen riippuen lapsen iästä ja sukupuolesta Äidin päihdeongelmalla näyttäisi olevan vakavampia seurauksia lapselle kuin isän päihdeongelmalla Isän päihteiden sekakäyttö näyttää olevan lapselle haitallisempaa kuin pelkkä alkoholin väärinkäyttö (äidin kohdalla ei eroa) (Marke Jääskeläisen julkaisemattomia tuloksia) Kirsimarja Raitasalo: Lapsiperheiden päihdeongelmat 21

22 Kodin ulkopuolelle sijoittaminen äidin päihdeongelman ja lapsen iän mukaan 22

23 Miten lapset kokevat vanhempien runsaan päihteidenkäytön? Tutkittua tietoa eniten yli 12 vuotiaista Vanhempien välisen väkivallan kokemista on joissakin maissa tutkittu myös vuotiaiden keskuudessa. Voi siis ajatella, että pienetkin lapset pystyvät kommunikoimaan siitä, mitä erilaiset perheen ongelmat heille subjektiivisesti merkitsevät. 23

24 Nuorten kokemat haitat (Lasinen lapsuus) Varsinaisia haittoja vanhemman juomisesta kertoo kokevansa joka neljäs nuori usein 2 % nuorista joskus 24 % nuorista Myös vain joskus haittoja kokeneet kertovat vanhempien juomisesta seuranneen ikäviä asioita. Myös satunnainen läheisen aikuisen alkoholinkäyttö voi haitata nuoren hyvinvointia Haittojen aiheuttaja on yleisimmin oma isä (72 %) tai äiti (34 %) Pojat (41 %) kokivat yleisemmin haittoja äidin juomisesta kuin tytöt (29 %). Äidin nykyinen tai ex-puoliso aiheutti tytöille (12 %) enemmän haittoja kuin pojille (7 %) 24

25 Nuorten kokemuksia vanhemman juomisesta syyllisyyttä häpeää vihaa pelkoa inhoa yksinäisyyttä tylsistymistä jännää vaihtelua hauskaa Lähde: Lasinen lapsuus 25

26 Nuorten ehdotuksia tuen järjestämiseksi Päivystysluonteisesti tavoitettavissa olevia palveluita Kaikille nuorille olisi toisaalta tarjottava aikuisen aloitteesta mahdollisuus puhua kotitilanteestaan Esimerkiksi koulun terveystarkastusten yhteydessä Anonyymeja palveluja, kuten netti- tai puhelintukea. Mahdollisuuksia jakaa kokemuksiaan muiden nuorten kanssa Ilmiön yleisyydestä huolimatta nuoret kokevat olevansa yksin ongelmansa kanssa. Paikkoja, jonne voi paeta ikäviä kotitilanteita. Lievimmillään tämä tarkoittaa nuorisotiloja tai harrastuspaikkoja, raskaimmillaan esimerkiksi turvataloja. 26

27 Lasten selviytymisestä Nähdään ja kuullaan päihdeongelmaisten perheitten lapsia niin palveluissa kuin koko yhteisössä Kehitetään avunsaamisen väyliä lasten omaan arkiympäristöön Lisätään lasten kanssa toimivien ammattilaisten tietämystä päihdeongelmista ja keinoista niiden hoitamiseen Perhepalveluissa on kysyttävä päihteiden käytöstä, ja yksilöhoidossa on kysyttävä lapsien olemassaolosta ja tilanteesta Lastensuojelun työmenetelmiä kehitetään edelleen 27

28 Ennalta ehkäisy Kyseenalaistetaan suomalaisten humalahakuista kulttuuria ja suojataan lapsia humalatilanteilta Lisätään keskustelua ja ymmärrystä lapsen juomiskäyttäytymisen mallioppimisesta ja vanhemman roolista mallina Autetaan omassa lapsuuden perheessään päihteiden väärinkäytöstä kärsineitä vanhempia Autetaan vanhempia hallitsemaan omaa päihteidenkäyttöään jo ongelmien varhaisvaiheessa 28

29 Lähteet Holmila, M. ja Raitasalo, K. (2008) Lapsuudenkodin alkoholin liikakäytön vaikutukset. Teoksessa Moisio, P. et al. (toim.) Suomalaisten hyvinvointi. Stakes. Vammala: Vammalan kirjapaino, Raitasalo, K. (2010) Saako lasten seurassa juoda? Alkoholinkäyttö lasten seurassa ja asenteet sitä kohtaan. Teoksessa: Mäkelä, P., Mustonen, H., Tigerstedt. (toim.) (2010) Suomi juo, THL, Helsinki: Yliopistokirjapaino, Raitasalo, K., Holmila, M & Mäkelä, P. (2011) Drinking in the presence of underage children: attitudes and beaviour. Addicton Research and Theory, 19 (5); Raitasalo, K., Holmila, M. (2012) Äidin päihteiden käytön yhteys lapsen kokemiin haittoihin. Rekisteritutkimuksen tuloksia. Yhteiskuntapolitiikka 77(1): Holmila, M., Raitasalo, K., Autti-Rämö, I., Notkola, I-L. (2013) Päihdeongelmaisten äitien lapset. In: Warpenius, K., Holmila, M., Tigerstedt, C. (toim.) Alkoholi- ja päihdehaitat läheisille, muille ihmisille ja yhteiskunnalle. Helsinki: THL, Holmila, M., Raitasalo, K., Kosola, M. (2013) Mothers who abuse alcohol and drugs: Health and social harms among substance-abusing mothers of small children in three child cohorts. Nordic Studies on Alcohol and Drugs, 30(5); Raitasalo, K., Holmila, M., Autti-Rämö, I., Notkola, I-L., Tapanainen, H. (2014) Hospitalisations and out-ofhome placements of children of substance abusing mothers: a register-based cohort study. Drug and Alcohol Review, x(xx); pp. 29