SVT VI : 98 : 1. Suomen väestö joulukuun 31 p:nä 1940 (seurakuntakirjojen ja siviilirekisterin mukaan)

Transkriptio

1 SVT VI : : 0 kieli 00 tekijä nimeke finswefre Suomen väestö joulukuun p:nä 0 (seurakuntakirjojen ja siviilirekisterin mukaan) rinnakkaisn. swe Finlands befolkning den december 0 (enligt församlingsböckerna och civilregistret) rinnakkaisn.fre Population de la Finlande au. décembre 0 (selon les registres ecclésiastiques et le registre civil) osan tiedot fin : Väkilukuja kielisuhteet, ryhmitys sukupuolen, iän, siviilisäädyn, uskontokunnan ja syntymäpaikan mukaan ynnä poissaolevan väestön jaoitus olinpaikan mukaan osan tiedot swe osan tiedot fre 0 julk. 0 sarja fin 0 sarja swe huom. 0 muu nimeket. 0 svt aihealue 0 asiasanat 0 tietov. alue : Folkmängd och språkförhållanden, fördelning efter kön, ålder, civilstånd, trossamfund och födelseort jämte den frånvarande befolkningens fördelning efter vistelseort : Nombre de la populatio, répartition par la langue, le sexe, Y âge, civil, la confession le lieu de naissance, ainsi que le domicile de la population absente Helsinki, Tilastollinen päätoimisto, Suomen virallinen tilasto : : Finlands officiella statistik : : svt Väestötilastoa = Befolkningsstatistik Väestö - Befolkning - Population 0 Suomi - Finland état

2 SUOMEN VIRALLINEN TILASTO FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK VI VÄESTÖTILASTOA : SUOMEN VÄESTÖ JOULUKUUN P:NA 0 (SEURAKUNNANKIRJOJEN JA SIVIILIREKISTERIN MUKAAN) I NIDE VÄKILUKU JA KIELISUHTEET, RYHMITYS SUKUPUOLEN, IÄN, SIVIILISÄÄDYN, USKONTOKUNNAN JA SYNTYMÄPAIKAN MUKAAN YNNÄ POISSA- OLEVAN VÄESTÖN JAOITUSj OLINPAIKAN MUKAAN VI BEFOLKNINGSSTATISTIK ) FINLANDS BEFOLKNING DEN DECEMBER 0 (ENLIGT FÖRSAMLINGSBÖCKERNA OCH CIVILREGISTRET) I DELEN FOLKMÄNGD OCH SPRAKFÖRHALLANDEN, FÖRDELNING EFTER KÖN, ÅLDER, CIVIL- STAND, TROSSAMFUND OCH FÖDELSEORT JÄMTE DEN FRÅNVARANDE BEFOLKNINGENS FÖRDELNING EFTER VISTELSEORT POPULATION DELA FINLANDE AU DÉCEMBRE 0 (SELON LES REGISTRES ECCLÉSIASTIQUES ET LE REGISTRE CIVIL) TOME I NOMBRE DE LA POPULATION, RÉPARTITION PAR LA LANGUE, LE SEXE, L'ÂGE, L'ÉTAT CIVIL, LA CONFESSION, LE LIEU DE NAISSANCE, AINSI QUE LE DOMICILE DE LA POPULATION ABSENTE HELSINKI -

3 Helsinki. Valtioneuvoston kirjapaino.

4 Alkusanat. Förord. Esilläoleva julkaisu sisältää edellisen osan selontekoa Suomen väkiluvusta ja väestöoloista vuoden 0 päättyessä n. s. kymmenvuotistilaston tulosten 'perusteella. Tässä niteessä tehdään selkoa maan ja sen eri osien väkiluvusta sekä väestön kielisuhteista, väestön ryhmityksestä sukupuolen, iän ja siviilisäädyn, syntymäpaikan y. m. mukaan, kun taas ammattijaoitusta koskeva tilasto julkaistaan erikseen toisena niteenä. Julkaisun tekstiesityksen on laatinut allekirjoittanut Ha n h o, joka myös fil. mai st. Irja Schulman i n avustamana on valvonut tilastoaineiston tarkastusta, ja käyttelyä. Föreliggande publikation innehåller förra delen av redogörelsen över folkmängden och befolkningsförhållandena i Finland vid utgången av år 0 baserad på den s. k. decenniestatistikens resultat. I denna del redogöres för folkmängden i landet och dess olika delar samt för språkförhållandena, befolkningens fördelning efter kön, ålder och civilstånd, födelseort, bildningsgrad m. m., medan åter statistiken rörande yrkesfördelningen publiceras i en särskild andra del. Den i publikationen ingående texten har utarbetats av undertecknad Hanho, som jämte fil. mag. Irja Schulman övervakat granskningen och behandlingen av det statistiska materialet. Helsingissä, Tilastollisessa syyskuussa. päätoim Istossa, Helsingfors, å Statistiska centralbyrån, i september. Martti Kovero. J. T. Hanho

5 Sisällys. Tekstiä (six. 0). si vu Johdanto. Väkiluku. Kymmenvuotistaulustoien ilmaisema väkiluku veivattuna laskettuun sekä henkikirjoitettuun väkilukuun. Väentiheys. Kielisuhteet. Väestön jakaantuminen sukupuolen mukaan G. Väestön jakaantuminen iän mukaan 0. Väestön jakaantuminen siviilisäädyn mukaan. Väestön jakaantuminen uskontokunnan mukaan.. 0. Väestön jakaantuminen syntymäpaikan mukaan.. 0. Poissaolevan väestön jakaantuminen olinpaikan mukaan Tnulujn isiv. ).. Suomon pinta-ala, väentiheys, väkiluku ja seurakunnassa olevan väestön ryhmitys puhekielen mukaan v. 0, kunnittain J.l. Läsnäoleva väestö v. 0 jaettuna puhekielen mukaan, lääneittäin. Väestö ryhmitettynä sukupuolen, iän ja siviilisäädyn mukaan, vuosiluokittain IV. Väestö ryhmitettynä sukupuolen, iän ja siviilisäädyn mukaan, viisivuotisluokittain V. Väestö ryhmitettynä sukupuolen ja siviilisäädyn mukaan, lääneittäin VI. Väestö jaettuna uskontokunnan mukaan, lääneittäin b VH. Väestö ryhmitettynä syntymäpaikan mukaan, lääneittäin 0 VJ H. Suomessa syntynyt väestö ryhmitettynä syntymäläänin mukaan, lääneittäin IX. Poissaoleva väestö ryhmitettynä olinpaikan mukaan, lääneittäin Aluejärjestelyistä aiheutuneet väkiluvun muutokset vuosina J 00 0 I n n c h ti. Text (sid. 0). si(l# Inledning. Folkmängden. Folkmängden enligt decennietabellerna, jämförd med den beräknade och den mantalsskrivna folkmängden. Folktätheten. Spräkförhallandena!). Befolkningens fördelning efter kön. befolkningens fördelning efter ålder 0. Befolkningens fördelning efter civilstand. Befolkningens fördelning efter trossamfund 0!). Befolkningens fördelning efter födelseort 0. Den frånvarande befolkningens fördelning efter vistelseort Tabeller (sid. ). J. Finlands areal, folktäthet och folkmängd samt den i församlingen vistande befolkningen fördelad efter talspråk ar 0, kommunvis il. Den närvarande befolkningen ar»0 fördelad efter språk, länsvis III. Befolkningen fördelad efter kön, ålder och civilstand, i ettarsklasser IV. Befolkningen fördelad efter kön, ålder och civilstand, i femarsgrupper V. Befolkningen fördelad efter kön och civilstånd, länsvis VI. Befolkningen fördelad efter trossamfund, länsvis (> VJ. Befolkningen fördelad efter födelseort, länsvis.. 0 VJ. Den i Finland födda befolkningen fördelad efter födelselän, länsvis IX. Den frånvarande befolkningen fördelad efter vistelseort, länsvis ( Förändringar i folkmängden pa grund av områdesregleringar aren -0 0 Table des Texte, (pages -0). Introduction. Nombre de la population. Comparaison de la population d'après les tableaux décennaux et la population calculée ainsi que celle inscrite sur les registre s d'impôt. J)ensité de la population. Répartition de la population par langues. Képartition de la population selon le sexe. Répartition de la population selon l'âge 0. J-tépartition de la population selon l'état civil.... Répartition de la population selon la confession.... Répartition de la population par lieu de naissance 0. Répartition de la population absente selon le domicile TnNean.r (pages - -). I. Superficie, densité et population des différentes communes de Finlande ainsi que la population présente d'après la langue en 0 0 matières. Page II. Population présente en 0 d'après la langue, par départements III. Population selon le sexe, l'âge et l'état civil, par années d'âge IV. Population selon le sexe, l'âge et l'état civil, par groups quinquennaux V. Population selon le sexe et l'état civil, par départements VI. Population selon la confession, par départements Vil. Population selon le lieu de naissance, par départements 0- V. l^a population née en Finlande selon le département de naissance, par départements IX. Population absente répartie suivant le domicile, par départements.' (> Mouvement de la population causé par le règlement des territoires de à 0 k

6 Johdanto. Sen johdosta, että huhtikuun p:nä annetussa laissa säännöllisen, yleisen väestölaskennan toimittamisesta oli säädetty, että koko maata käsittävä väestölaskenta ja siihen liittyvä asunto- ja kiinteistölaskenta oli ensi kerran suoritettava vuonna 0, Tilastollinen päätoimisto vuoden 0 menoarvioehdotuksessaan esitti varattavaksi määrärahan väestölaskennan toimeenpanoa varten sanotun vuoden lopulla. Sodasta johtuen joulukuun p:nä annetussa laissa kuitenkin säädettiin, että väestölaskenta oli ensi kerran suoritettava asetuksella määrättävänä aikana. Kun väestölaskennan toimittaminen suunniteltuna ajankohtana näin raukesi, oli väestöolojen selvittämiseksi tälläkin kertaa tyydyttävä samoihin lähteisiin kuin aikaisemminkin, nimittäin etupäässä papiston n. s. kymmenvuotistaulustoissa antamiin tietoihin. Tämä tilasto esittää siis maamme väestöolot sellaisina kuin ne olivat laillistettujen seurakuntien kirkonkirjojen mukaan joulukuun p:nä 0; siviilirekisteriin merkittyyn väestöön nähden ovat aineistona ol- Jeet henkikirjoittajien rekisterin henkilöluettelon perusteella täyttämät erikoiset henkilökaavakkeet. «Jotta verrannollisuus aikaisempien vuosien väestölaskentojen tuloksiin säilyisi, on kymmenvuotistaulusto pysytetty melkein kokonaisuudessaan samanlaisena kuin vuonna 0 käytetty taulusto. Ainoastaan ammattitaulua on osittain täydennetty. Samoin on ohjeisiin tehty muutamia selventäviä lisäyksiä. Tärkein muutos on kuitenkin, että sivistysoloja koskeva taulu on nyt jätetty pois. Valtioneuvoston helmikuun p:nä vahvistama kymmenvuotistaulusto sekä siilien liitetyt ohjeet ovat siten suurin piirtein samanlaiset kuin edellisessä kymmenvuotistilastossa. Säästäväisyyssyistä niitä ei ole tällä kertaa otettu tähän julkaisuun. Päätoimistoon saapuneet taulustot, jotka seikkaperäisesti tarkastettiin sekä muodolliselta että mikäli mahdollista myös asialliselta kannalta, m. m. vertaamalla niitä vuoden 0 vastaaviin tietoihin, havaittiin vain osaksi sellaisinaan käyttökelpoisiksi. Noin 0 seurakunnalle oli pakko palauttaa otteita jostakin tai joistakin tauluston osista, koska tiedot jossain suhteessa olivat puutteelliset tai virheelliset tai koska ne näyttivät ilmeisen epäilyttäviltä. Yleensä ovat asianomaiset taulustojen laatijat ilman muuta tehneet tarpeelliset oikaisut myös niissä tapauksissa, joissa Päätoimisto vain todennäköisyysperusteilla epäili jonkin tiedon luotettavuutta. Inledning. I lagen om förrättande av regelbunden allmän folkräkning, given den april, stadgades, att en hela riket omfattande folkräkning och en därtill ansluten bostads- och fastighetsräkning skulle första gången förrättas år 0. Statistiska centralbyrån anhöll därför i sitt budgetförslag för år 0 att ett anslag måtte observeras för föranstaltande av folkräkningen i slutet av nämnda år. På grund av kriget stadgades likväl i en den december given lag, att folkräkningen första gången skall förrättas på tid* som genom förordning bestämmes. Då folkräkningen sålunda icke kunde förrättas vid den tidpunkt, som planerats, måste man för utrönande av befolkningsförhållandena även denna gång nöja sig med samma källor som tidigare, nämligen i främsta rummet prästerskapets uppgifter i de s. k. decennietabellerna. Denna statistik framställer således vårt lands befolkningsförhållanden sådana de voro den december 0 enligt de legaliserade församlingarnas kyrkböcker; beträffande den i civilregistret införda befolkningen ha begagnats särskilda av mantalsskrivarna på grund av personförteckningarna i registret ifyllda personkort. För att bevara möjligheten till jämförelser med resultaten av tidigare folkräkningar ha decennietabellerna nästan i sin helhet bibehållits likadana som de år 0 använda tabellerna. Endast yrkestabellen har delvis kompletterats. Likaså ha i anvisningarna gjorts några förklarande tillägg. Den viktigaste förändringen består likväl i att tabellen rörande bildningsförhållanden nu bortlämnats. De av Statsrådet den februari godkända décennietabellerna samt de åtföljande anvisningarna äro sålunda i huvudsak likadana som vid föregående decenniestatistik. I besparingssyfte ha de icke avtryckts i denna publikation. De till Centralbyrån inkomna tabellerna, vilka i detalj kontrollerades icke blott i formellt, utan också, såvitt möjligt, i sakligt avseende, bl. a. genom jämförelse med motsvarande uppgifter för år 0, befunnos endast delvis vara utan vidare användbara. Till c:a 0 församlingar blev det nödvändigt att sända utdrag ur delar av tabellerna, emedan uppgifterna i ett eller annat avseende voro bristfälliga eller felaktiga eller uppenbart föreföllo att vara osannolika. Över huvud infördes av dem, som upprättat tabellerna, utan vidare nödiga rättelser, också i sådana fall, då Centralbyrån endast av sannolika skäl betvivlat riktigheten av en uppgift.

7 Yleisarvosteluna on sanottava, että papisto ja muut seurakuntien esimiehet ovat tunnollisesti koettaneet täyttää sen paljon vaivaa vaativan velvollisuuden, minkä kymmenvuotistaulustojen täyttäminen heille asettaa. Mikäli tietoja on ollut saatavissa kirkonkirjoihin tehtyjen merkintöjen nojalla, voidaankin aineistoa pitää luotettavana, mutta muilta osiltaan, ennen kaikkea ammattijaoitukseen nähden, antaa tilasto vain summittaisesti oikean kuvan maan väestö - suhteista. On otettava huomioon, että Moskovan rauhassa luovutettujen kuntien väestö suurimmaksi osaksi edelleen oli näiden kuntien väestörekisterissä, joten sodan aiheuttama väestön siirto ei ilmene tästä tilastosta. Väestön jakaantuminen seurakunnassa olevaan eli»läsnäolevaan» ja seurakunnasta poissa olevaan eli»poissaolevaan» suureksi osaksi on vain likimääräinen. Taulustojen laatijat eivät niissä seurakunnissa, joiden väestöstä melkoinen osa ei asu paikkakunnalla, samaten kuin kaupungeissa, ole täsmällisesti voineet ilmaista poissaolevien määrää, ja vaikka ohjeissa oli määritelty, ketkä oli luettava poissaoleviksi, ei jakoa ilmeisesti kaikkialla ole tehty yhdenmukaisten periaatteiden mukaan. Tilastoa maan väestön kielisuhteista ei yksityiskohtia myöten saata pitää aivan täsmällisenä. Ensiksikään ei kirkonkirjoissa ole merkintää rippikoulua käymättömien lasten puhekielestä, jonka määrääminen siis, milloin vanhemmat eivät puhu samaa kieltä, usein puuttuvan henkilökohtaisen tuntemuksen johdosta tulee epätarkaksi. Toiseksi saattaa henkilön puhekieli vuosien varrella muuttua, ilman että kirkonkirjoihin tehdään siitä merkintää. Sitäpaitsi kielitiedot kohdistuvat läsnäolevaan väestöön, ja tämän käsitehän, kuten edellä on huomautettu, ei ole tarkkapiirteinen. Mutta vaikka eräisiin yksityiskohtiin nähden tiedoissa saattaa olla epätäsmällisyyksiä, antaa kielitilasto kuitenkin suurin piirtein oikean kuvan sekä koko maan että sen eri alueiden kielisuhteista. Viipurin ruotsalaisen ja saksalaisen seurakunnan väestöstä kymmenvuotistaulustoja ei voitu lainkaan täyttää, sillä näiden seurakuntien kirkonkirjat joutuivat sodan aikana kadoksiin. Näihin seurakuntiin nähden oli sen vuoksi pakko käyttää kirkkoherranvirastojen väestönmuutoksista antamien tietojen perusteella laskettua väkilukua. Eräiden seurakuntien papisto ei ole voinut antaa kaikkia edellä esitettyihin tauluihin sisältyviä tietoja, vaan ne on täytynyt korvata Päätoimiston muulla tavoin hankkimilla luvuilla. Useimmat näistä seurakunnista ovat suuria kaupunkiseurakuntia, joiden papistolla ei ole voinut olla sitä seurakuntalaistensa tuntemusta, jota tauluston kaikkien taulujen asianmukainen täyttäminen edellyttää, kirkonkirjat kun eivät kaikista seikoista sisällä kyllin tarkkoja merkintöjä. Seurakunnat, joiden papisto on ammattiryhmitystä koskevan taulun jättänyt täyttämättä, olivat seuraavat: Helsingin pohjoinen suomalainen, eteläinen suomalainen, Sörnäisten suomalainen, pohjoinen ruotsalainen, eteläinen ruotsalainen, Sörnäisten ruotsalainen ja saksalainen seurakunta, Turun tuomiokirkko - seurakunta, Mikaelin ja Martin seurakunnat ja ruotsa- Såsom ett generellt omdöme bör i varje fall framhållas, att prästerskapet och övriga församlingsföreståndare samvetsgrant sökt fylla det arbetsdryga åliggande uppgörandet av de s. k. decennietabellernaför dem innebär. I fråga om de delar, för vilka uppgifter stått till buds i kyrkböckerna, kan materialet också anses som tillförlitligt, men i övriga delar, framför allt i avseende å yrkesfördelningen, ger statistiken blott en summarisk bild av befolkningsförhållandena i landet. Märkas bör att befolkningen i de kommuner, som avträddes vid freden i Moskva, till allra största delen fortfarande kvarstod i befolkningsregistren i dessa kommuner, varför befolkningsförflyttningen i samband med kriget icke kommer till synes i denna statistik. Befolkningens fördelning uti i församlingen vistande eller»närvarande» och i församlingen icke vistande eller»frånvarande» kan till stor del anses vara endastapproximativ. För de församlingar, av vilkas medlemmar en betydlig del icke bor på orten, likasom för städerna, har de frånvarandes antal icke kunnat noggrant uppgivas, och ehuru i anvisningarna angivits, vilka som borde hänföras till de frånvarande, har fördelningen påtagligen icke allestädes skett efter enhetliga principer. Statistiken angående språkjörhållandena i landet kan icke i detalj anses vara alldeles korrekt. Främst är att märka, att kyrkböckerna icke innehålla anteckningar om sådana barns talspråk, som icke gått i skriftskola, varför uppgiften om språket, ifall föräldrarna icke höra till samma språkgrupp, ofta till följd av bristande personlig kännedom blir osäker. Vidare kan en persons talspråk under årens lopp förändras, utan att anteckning därom göres i kyrkboken. Slutligen hänföra sig språkuppgifterna till den närvarande befolkningen, vilket begrepp, såsom tidigare påpekats, är långt ifrån koncist. Men ehuru vissa detaljer i dessa uppgifter sålunda kunna vara mindre noggranna, ger spräkstatistiken likväl i stora drag en riktig bild av språkförhållandena såväl i hela landet som i olika dolar av detsamma. För Viborgs svenska och tyska församlingar kunde decennietabeilerna alls icke ifyllas, då dessa församlingars kyrkböcker gått förlorade under kriget. För dessa församlingars vidkommande var man därför tvungen att använda de folkmängdssiffror, som beräknats med ledning av kyrkoherdeämbetenas uppgifter om befolkningsrörelsen. Prästerskapet i en del församlingar har icke kunnat avgiva alla i ovan meddelade formulär ingående uppgifter, utan har Centralbyrån nödgats komplottera dem med på annat sätt erhållna siffror. De flesta av de ifrågavarande församlingarna äro större stadsförsamiingar, vilkas prästerskap icke kunnat äga en så ingående kännedom om församlingsmedlemmarna,, som ett korrekt ifyllande av samtliga tabeller i formuläret förutsätter, då ju kyrkböckerna icke i alla avseenden innehålla tillräckligt noggranna anteckningar. De församlingar, vilkas prästeiskap lämnat tabellen rörande yrkesfördelningen oifylld, voro följande: noira finska, södra iinska, Sörnäs finska, norra svenska,, södra svenska, Sörnäs svenska samt tyska församlingen i Helsingfors, domkyrko-, Mikaels- och Martinsförsamlingen i Abo, samt Abo svenska församling, Tam-

8 lainen seurakunta, Tampereen tuomiokirkko- ja Harjun seurakunta, Vaasan ruotsalainen seurakunta sekä Mäntsälän seurakunta. Kun näytti ilmeiseltä, että väestön kymmen vuotistaulustoilla kerättävä tilastoaineisto vaati tälläkin kerralla täydennystä, erityisesti väestön ammattitilastoon nähden, suoritettiin Kansanhuoltoministerien avustuksella mainittujen täydennystietojen kerääminen uusien ostokorttien jakelun yhteydessä maaliskuussa. Tarkoitukseen käytettiin erityistä kaavaketta, jolla tiedot kansanhuoltolautakuntain välityksellä kerättiin ruokakunnittain. Vaikkakaan tämä aineisto ei ollut läheskään täydellinen, sitä kuitenkin käytettiin ammattiryhmityksen selvittämiseksi Helsingin, Turun, Tampereen ja Vaasan kaupungeissa. Aineiston käyttelyssä on, samoin kuin vuosina 0, 0 ja 0, pantu kunta eikä seurakunta käsittelyn pohjaksi, koska väestötilastolliset tiedot vain siten on saatu kohdistumaan maantieteellisesti tarkoin rajoitettuihin alueihin. Milloin kunnan alueella on ollut kaksi tai useampia seurakuntia, kuten useissa kaupungeissa, on niitä koskevat luvut ilman muuta laskettu yhteen. Suurempaa haittaa on ollut siitä, että saman seurakunnan jäsenet toisinaan asuvat hajallaan parissa tai useammassakin kunnassa, mutta samassa läänissä. Tällaisiin seurakuntiin, s. o. Soanlahden luterilaiseen seurakuntaan sekä»kreikkalais-katolisiin maaseurakuntiin nähden, on yhdenmukaisuuden vuoksi noudatettu samoja periaatteita kuin vuosina 0, 0 ja 0, toisin sanoen niiden väestö on kymmenvuotistaulustojen merkintöjen nojalla jaettu niiden kuntien kesken, joiden alueella seurakunnan jäsenten on ilmoitettu asuvan. Näitä seurakuntia oli Viipurin ja Kuopion lääneissä, nimittäin: Kyyrölän kreikkalais-katolinen seurakunta, jonka väestöstä ( henkeä) asui Muolassa ja Äyräpäässä 0 henkeä; Palkealan (Raudussa) kreikkalaiskatolinen seurakunta, jonka väestöstä ( henkeä) asui Raudussa, Metsäpirtissä, Sakkolassa ja Vuokseiassa henkeä; Tiurulan (Hiitolassa) kreikkalais-katolinen seurakunta, jonka väestöstä ( henkeä) asui Kurkijoella, Hiitolassa, Parikkalassa, Simpeleessä ja Saaressa 0 henkeä; Sortavalan kreikkalais-katolinen maaseurakunta, jonka väestöstä ( henkeä) asui Sortavalan maalaiskunnassa, Harlussa 0, Jaakkimassa, Lumivaarassa, Impilahdella ja Ruskealassa henkeä; Suistamon kreikkalais-katolinen seurakunta, jonka väestöstä ( henkeä) asui Suistamolla 00, Soanlahdella, Harlussa, Impilahdella ja Ruskealassa henkeä; Pitkärannan kreikkalais-katolinen seurakunta, jonka väestöstä ( 0 henkeä) asui Impilahdella ja Salmissa 0 henkeä; sekä Soanlahden evankelisluterilainen seurakunta, jonka väestöstä ( henkeä) asui Suistamossa ja Soanlahdella henkeä. Paitsi edellä lueteltuja seurakuntia, on sekä kaupungeibsa että maaseudulla muitakin seurakuntia, joiden väestö asuu hajallaan muissakin kunnissa kuin siinä, jossa seurakunnan asemapaikka on. Tällaisia ovat kriikkalais-katoliset kaupunkiseurakunnat ja useimmat eriuskolai? seurakimnat. Koska näiden seuramerfors domkyrko- och Harju församlingar, Vasa svenska församling samt Mäntsälä församling. Det verkade sannolikt, att decennietabellerna rörande folkmängden även denna gång skulle kräva komplettering, särskilt i fråga om yrkesuppgifterna. Däriör insamlades under medverkan av Folkförsörjningsministeriet dylika kompletterande uppgifter i samband med utdelningen av nya köpkort i mars. För ändamålet användes ett särskilt formulär, på vilket genom folkförsörjningsnämndernas förmedling uppgifter insamlades särskilt för varje matlag. Detta kompletterande material var visserligen långt ifrån fullständigt, men det användes dock vid utarbetandet av yrkesfördelningen för städerna Helsingfors, Åbo, Tammerfors och Vasa. Vid bearbetningen av materialet har, liksom åren 0, 0 och 0, kommunen och icke församlingen lagts till grund, då de befolkningsstatistiska uppgifterna endast sålunda kunnat hänföras till geografiskt noga avgränsade områden. Där på en kommuns område funnits två eller flere församlingar, såsom i flere städer är fallet, ha siffrorna för dem. utan vidare sarnmanslagits. Större olägenheter ha vållats därav, att medlemmarna i en församling stundom bo spridda i ett par eller till och med flere kommuner, men inom samma län. Beträffande sådana församlingar, d. v. s. Soanlahti lutherska församling och de grekisk-katolska landsförsamlingarna, ha för kontinuitetens skull följts samma principer som åren 0, 0 och 0; dera» befolkning har m. a. o. på grund av anteckningarna i decennietabellerna fördelats mellan de kommuner, inom vilkas områden församlingsmedlemmarna uppgivit s vara bosatta., Dylika församlingar funnos i Viborgs län och i Kuopio län, nämligen: Kyyrölä grekisk-katolska församling, av vars folkmängd ( personer) bodde i Muola och 0 i Äyräpää; Palkeala grekisk-katolska församling (i Rautu), av vars folkmängd ( personer) bodde i Rautu, i Metsäpirtti, i Sakkola och i Vuoksela; Tiurula grekisk-katolska församling (i Hiitola), av vars folkmängd ( personer) bodde i Kurkijoki, i Hiitola, i Parikkala, i Simpele och 0 i Saari; Sortavala grekisk-katolska landsförsamling, av vars folkmängd ( personer) bodde i Sortavala landskommun, 0 i Harlu, i Jaakkima, i Lumivaara, i Impilahti och i Ruskeala; Suistamo grekisk-katolska församling, av vars folkmängd ( personer) 00 bodde i Suistamo, i Soanlahti, i Harlu, i Impilahti och i Ruskeala; Pitkäranta grekisk-katolska församling, av vars folkmängd ( 0 personer) bodde i Impilahti och 0 i Salmi; samt Soanlahti evangelisk-lutherska församling, av vars folkmängd ( personer) bodde i Suistamo och i Soanlahti. Utom ovannämnda församlingar finnas i städerna såväl som på landsbygden även andra församlingar, vilkas medlemmar bo jämväl i andra kommuner än den, där församlingen har sin stationsort. Sådana äro de grekisk-katolska stadsförsamlingarna och de flesta dissenterförsamlingar. Då dessa församlingar»

9 kuntien väestö yleensä on jakaantunut hyvinkin lukuisten kuntien alueelle, ei ole katsottu olevan syytä jaoitella henkilöitä asianomaisten kuntien osalle, vaan niiden koko väkiluku on luettu siihen kuntaan kuuluvaksi, jonka alueella seurakunnan asemapaikka on. Erikoisasemassa ovat Helsingin ja sen lähimpien <esikaupunkialueiden seurakunnat. Sen lisäksi, että.seurakuntien rajat eräissä tapauksissa eivät yhdy kuntien rajoihin, mutkistaa asiaa eräiden kirkollisestikin pääkaupunkiin kuulumattomien esikaupunkialueiden asukkaille myönnetty oikeus kuulua. Helfcingin seurakuntiin. Näiden seurakuntien väestöä ei ole voitu jnkaa kunnittain. medlemmar i allmänhet leva kringspridda i en mängd olika kommuner, har skäl icke synts föreligga, att fördela dem på dessa, utan har deras hela medlemsantal räknats till den kommun, inom vars område församlingens hemort är belägen. I en särställning stå församlingarna i Helsingfors och dess närmaste förorter. Det faktum, att församlingarnas gränser i vissa fall icke. sammanfalla med de kommunala gränserna kompliceras ytterligare av att invånarna i vissa förorter, som icke i ecklesiastiskt hänseende höra till huvudstaden, beviljats rätt att tillhöra församlingarna i Helsingfors. Det har icke varit möjligt att uppdela befolkningen i dessa församlingar på olika kommuner.

10 . Väkiluku. Suomen väkiluku oli joulukuun p:nä 0 n. s. yleisen väestölaskennan mukaan kaikkiaan henkeä.- Tämä ei kuitenkaan, kuten johdannossa on huomautettu, ole maan todellinen, vaan sen laillinen. väkiluku. Se käsittää t. s. kaikki ne henkilöt, jotka mainittuna ajankohtana olivat täällä laillistettujen seurakuntien kirjoissa, ynnä siviilirekisterissä olevat 0 henkeä. Sukupuolen mukaan tämä väkiluku jakaantui siten, että 0 0 oli miespuolisia, naispuolisia. Kaupunkien ja maaseudun vastaavat luvut olivat seuraavat:. Folkmängden. Finlands folkmängd den december 0 utgjorde enligt den s. k. allmänna folkräkningen inalles personer. Såsom i inledningen framhållits, utvisar detta tal dock icke rikets faktiska utan dess legala folkmängd och omfattar sålunda alla de personer, som vid nämnda tidpunkt voro kyrkskrivna i härstädes legaliserade församlingar, samt de 0 personer, som voro inskrivna i civilregistret. Efter kön fördelade sig denna folkmängd sålunda* att 0 0 voro av manligt och av kvinnligt kön. För städer och landsbygd voro motsvarande tal följande: Kaupungit Städer Villes Miespuolisia - Mankön - Sexe masculin Naispuolisia lyvinnkön Sexe féminin Yhteensä Summa Total Suomen väkilvivun kehitystä koko sinä ajanjaksona, jolta säännöllistä väestötilastoa on kerätty, valaisevat seuraavat lukusarjat. Tiedot väkiluvusta koskevat asianomaisen vuoden viimeistä päivää ja tiedot väestönlisäyksestä edellistä vuosikymmentä. Maaseutu Landsbygd Communes rurales Huru Finlands folkmängd utvecklats under hela den tidrymd, för vilken regelbundet insamlad befolkningsstatistik föreligger, belyses av nedanstående sifferserier. Uppgifterna angående folkmängden avse den sista dagen av resp. år och uppgifterna om folkökningen närmast föregående decennium.. Nombre et accroissement de la population ö0 Väkiluku Folkmängd Nombre : Väestönlisäys Folkökning Accroissement %... a.:$.o l.a...o. s.o.0.0 Ylläolevien lukusarjojen osoittamaan väestönlisäykseen ovat toisinaan vaikuttaneet muutkin seikat kuin varsinaisen väestöliikkeen eri tekijät. Niinpä Tornion alueen liittäminen Suomeen vuonna 0 aiheutti 0 hengen ja Viipurin läänin yhdistäminen muuhun Suomeen vuonna 000 hengen lisäyksen. Vuonna 0 tapahtui 0 hengen kirjanpidollinen Till den folkökning ovanstående siffror förett' ha. i vissa fall bidragit även andra omständigheter än den egentliga befolkningsrörelsens olika faktorer. Sålunda förorsakade Torneå områdes införlivande med Finland år 0 en ökning av 0 och Viborgs läns återförening med det övriga Finland år en ökning av 000 personer. Ar 0 inträffade en

11 lisäys, kun silloin ensi kertaa saatiin tilastotietoja maan kreikkalais-katolisesta väestöstä. Vuonna tapahtunut, erään Rajajoen alueen vähälukuisen väestön siirtäminen Venäjän yhteyteen ei sitä vastoin tunnu näissä lukusarjoissa. Sen sijaan Petsamon liittäminen Suomeen vuonna lisäsi maamme väkilukua hengellä. Kaupunkien ja maaseudun väestön kehitystä valaisevat seuraavat lukusarjat. nominell ökning av 0 personer genom att statistiska uppgifter då för första gången erhöllos om landets grekisk-katolska befolkning. Att den fåtaliga befolkningen på ett område vid Systerbäck år förenades med Ryssland, synes däremot icke i dessa sifferserier. Däremot ökades linlands folkmängd med personer genom att Petsamo år förenades med landet. Utvecklingen av stads- och lantbefolkningen belyses av följande sifferserier. RépartiiiGn de la population par villes et communes rurales 000. Kaupunkilaisväestöä Stadsbefolkning Villes /oo a Maalaisväestöä Lantbefolkning Communes rurales oo.0....r, Huomioon on otettava, että kaupunkilaisväestön lisääntyminen on osittain ollut seurausta kaupunkien luvun kasvamisesta ja uusien alueiden liittämisestä kaupunkeihin. Suurimmalta osaltaan on ylläolevien lukusarjojen osoittama kaupunkilaisväestön absoluuttinen ja suhteellinen kasvaminen kuitenkin muuttoliikkeen ja luonnollisen väestönlisäyksen aiheuttamaa lisäystä. Edellä esitetyt maan väkiluvun kasvamista valaisevat lukusarjat eivät kuitenkaan anna aivan täsmällistä kuvaa väestönlisäyksestä. Vanhemmat luvut ovat verraten tarkat, sillä olosuhteet olivat yksinkertaiset ja väestö kotipaikallaan pysyvää, joten kirkonkirjojen tiedot hyvin läheltä saattoivat liittyä todellisiin. Myöhemmin ovat kuitenkin siirtolaisuus, yhä lisääntyvä muuttoliike samoinkuin seurakuntien väkiluvun kasvaminen ja yleensä yhteiskuntaelämän moninaistuminen olleet omansa vähentämään kirkonkirjojen mahdollisuutta täsmällisesti ilmaista kunkin paikkakunnan ja koko maan väkiluvun. Todellinen väkiluku on siten viime aikoina yhä enemmän eronnut laillisesta väkiluvusta, jota virallinen tilasto esittää. Koska ei todellisen väestölaskennan avulla saatu mahdollisuutta selvittää maan väe.stön todellista lukua, on kymmenvuotistaulustoiss-a kunkin seurakunnan väkiluku, samoinkuin vuosina 0, 0 ja 0, jaettu»läsnäolevaan» ja»poissaolevaan» (vrt. edellä siv. ). Jälkimmäiseen on luettu melkoinen määrä Amerikassa tai naapurimaissa oleskelevia henkilöitä, samoin jonkin verran tietymättömiin hävinneitä henkilöitä, osittain edelleen elossa olevia, vaikka tuntemattomalle paikkakunnalle asettuneita tai kiertolaiselämää viettäviä henkilöitä, osittain taas sellaisia henkilöitä, jotka todennäköisesti ovat kuolleet, vaikka heitä ei olo voitu Att märka är, att stadsbefolkningens tillväxt delvis föranletts av att städernas antal ökats och att nya områden införlivats med städerna. Till största delen är dock stadsbefolkningens i ovanstående sifferserier framträdande absoluta och relativa tillväxt förorsakad av flyttningsrörelsen och den naturliga folkökningen. De ovan meddelade siffrorna, som belysa ökningen i landets folkmängd, ge likväl icke en fullt korrekt bild av folkökningen. De äldre siffrorna äro jämförelsevis noggranna, emedan de hänföra sig till en tid, då förhållandena voro enklare samt befolkningen rotfäst vid hemorten, varigenom uppgifterna i kyrkoböckerna kunde komma de faktiska förhållandena mycket nära. Men senare ha emigrationen och den alltmer tilltagande inre omflyttningen i förening med det ökade medlemsantalet i församlingarna och samhällslivets differentiering överhuvud varit ägnade att för den kyrkliga bokföringen reducera möjligheten att exakt uppgiva folkmängden å varje ort och i landet i dess helhet. Den faktiska folkmängden har sålunda under den senaste tiden alltmer avvikit från den i den officiella statistiken framlagda legala folkmängden. Då planen att genom en faktisk folkräkning utröna befolkningens verkliga numerär gick om intet, fördelades i decennietabellerna varje församlings folkmängd, liksom åren 0, 0 och 0, i»närvarande» och»frånvarande» (se ovan, sid. ). Till den senare har hänförts ett betydligt antal i Amerika eller i grannländerna vistande personer samt en del i obekanta öden försvunna personer, vilka dels fortfarande voro vid liv, ehuru de bosatt sig å obekant ort eller förde ett kringstrykande liv, dels åter sanno-

12 poistaa kirkonkirjoista, koska heidän kuolemastaan ei ole seurakuntien esimiehille saapunut luotettavaa ilmoitusta. Tämän mukaan jakaantui Suomen väkiluku seurakunnassa olevaan,»läsnäolevaan» ja seurakunnasta poissa olevaan,»poissaolevaan», väestöön -seuraavalla tavalla: likt avlidit, fastän de icke kunnat avföras ur kyrkoböckerna, emedan autentiska meddelanden om deras död ej inkommit till vederbörande församlingsföreståndare. I enlighet härmed fördelade sig Finlands folkmängd uti i församlingen vistande,»närvarande», och utom församlingen vistande,»frånvarande» befolkning på följande sätt: Läsnäolevia Närvarande Présents Poissaolevia Frånvarande Absents % % Kaupungit Städer Villes 0.. Maaseutu - Landsbygd Communes rurales.. Koko maa Hela riket Pays entier. 00. Vertailun vuoksi mainittakoon, että vuonna 0 poissaoleviksi oli ilmoitettu henkeä eli. % kirkonkirjoihin merkitystä väestöstä. Kaupungeissa oli vastaava suhdeluku silloin. ja maaseudulla. i %. Vuosina, mikä aika tässä on pantava vertailun pohjaksi katsoen poissaolevien määrittelyyn, 0 henkeä siirtolaisina on poistunut maasta. Vaikkakin siirtolaisista huomattavan suuri osa on palannut kotimaahan, on kuitenkin siirtolaisuus osaltaan tuntuvasti vaikuttanut poissaolevan väestön lukumäärään. Lisäksi on otettava huomioon, että seurakunnasta poissaolevien, mutta muualla Suomessa oleskelevien henkilöiden luku oli vuoden 0 kymmenvuotiataulustojen mukaan. Marraskuun p:nä 0 muuttokirjoista annettu asetus, joka tuli voimaan seuraavan vuoden alussa, sai aikaan huomattavan parannuksen siinä suhteessa, että henkilöt, jotka olivat muuttaneet pois kotipaikkakunnaltaan, velvoitettiin viimeistään kahden kuukauden kuluessa muuttanaisestaan antamaan siitä ilmoitus asianomaiselle rekisteriviranomaiselle, ja että laiminlyönneistä tässä suhteessa määrättiin sakkoja. Tämä asetus on epäilemättä osaltaan vaikuttanut siihen, että poissaolevien lukumäärä, joka vuonna 0 oli. % väestöstä, vuonna 0 oli vain.» %. Mutta on muistettava, että jako läsnä- ja poissaoleviin perustuu tällä kertaa myös suurimmissa kaupungeissa yksinomaan kirkonkirjoihin ja siviilirekisteriin. Suurissa kaupunkiseurakunnissa lienee jako suoritettu osittain hyvin epävarmoin perustein. Todennäköisesti näissä seurakunnibsa on ollut enemmän poissaolevia kuin annetut luvut osoittavat. Läsnäoleva väestö ei sekään täsmälleen vastaa maan todellista väkilukua. Siihen on näet ensiksikin lisättävä ne poissaolevat, jotka kymmenvuotistaulustojen mukaan on ilmoitettu Suomessa oleskeleviksi. Näitä oli vuonna 0, kuten edellä on mainittu, kaikkiaan henkeä. Koska sitäpaitsi melkoisesta osasta poissaolevia ei ole ilmoitettu mitään oleskelupaikkaa, on todennäköistä, että lisäyksen tulisi olla jonkin verran suurempi. Edellyttäen, että ne poissaolevat, joiden olinpaikasta oi ole tietoa, ryhmittyivät olinpaikan mukaan samalla tavalla kuin muut poissaolevat, saadaan Suomessa oleskelevien poissaolevien kokonaisluvuksi noin 000. Tämän lisäksi olisi otettava huomioon täällä oleskelevat ulkomaalaiset, jotka eivät ole kirkonkirjoihin eivätkä siviilirekibteriin merkittyjä. Etsivän keskuspoliisin antamien tietojen mukaan oleskeli Suomessa vuoden päättyessä kaikkiaan...ulkomaalaista, jolta ajankohdalta Viimeiset luo- I och för jämförelse må nämnas, att för år 0 såsom frånvarande hade uppgivits personer eller. % av hela den kyrkskrivna folkmängden. För städerna utgjorde motsvarande relativa tal då., för landsbygden. %. Åren, vilken tid med beaktande av begreppet»frånvarande» här bör läggas till grund för jämförelsen, lämnade 0 personer landet såsom emigranter. Ehuru en avsevärd del av emigranterna återvänt till hemlandet, har likväl emigrationen för sin del kännbart påverkat den frånvarande befolkningens numerär. Dessutom bör beaktas, att antalet från församlingen frånvarande, men inom Finland vistande personer enligt 0 års decennietabeller var. Förordningen av den november 0 angående flyttningsbetyg, vilken trädde i kraft vid ingången av följande år, medförde en avsevärd förbättring så till vida, att personer, som flyttat utom sin hemort, förständigades att senast inom två månader meddela därom till vederbörande registermyndighet samt att för underlåtenhet härvidlag fastställdes böter. Denna förordning har otvivelaktigt medverkat till att antalet frånvarande, som år 0 utgjorde. % av folkmängden, år 0 var endast.» %. Men även den omständigheten bör ihågkommas, att uppdelningen på närvarande och frånvarande denna gång också i de största städerna bygger enbart på kyrkböckerna och civilregistret. För de stora stadsförsamlingarnas vidkommande torde uppdelningen ha verkställts på delvis mycket osäkra grunder. Det är sannolikt, att de frånvarande i dessa församlingar varit flera än det \ippgivna antalet. Icke heller den närvarande befolkningen motsvarar exakt rikets faktiska folkmängd. Främst borde till den adderas sådana frånvarande, som enligt decennietabellerna vistas inom Finland. Dessa voro år 0, såsom ovan nämnts, sammanlagt personer. Då dessutom för en betydande del av de frånvarande ingen vistelseort uppgivits, är det sannolikt, att ökningen borde vara något större. Under förutsättning, att de av de frånvarande, vilkas vistelseort icke var känd, i avseende å vistelseorten fördelade sig på samma sätt som de övriga frånvarande, erhålles för inom landet vistande»frånvarande» ett totalantal av c:a 000 personer. Vidare borde i landet vistande utlänningar, som varken äro härstädes kyrkskrivna eller införda i civilregistret, beaktas. Enligt detektiva centralpolisens uppgifter vistades i Finland vid utgången av år inalles utlänningar; de sista tillförlitliga uppgifterna gälla denna tidpunkt. Om dessa

13 tettavat tiedot näistä on käytettävissä. Kun nämä molemmat väestöryhmät lisätään läsnäolevien lukuun, saadaan tulokseksi, että maassa asuvan väestön lukumäärä todennäköisesti oli noin henkeä. Koko väestön samoin kuin läsnäolevien ja poissaolevien määrät lääneittäin, erottamalla kaupungit ja maaseutu, käyvät selville seuraavasta yhdistelmästä. båda befolkningsgrupper adderas till det uppgivna antalet närvarande, blir resultatet en sannolik i riket vistande folkmängd av c:a Ô 000 personer. Såväl den totala folkmängdens som de närvarandes och frånvarandes fördelning länsvis framgår, särskilt för städer och landsbygd, av följande sammanställning. Population présente et absente par départements. Lääni Län Département* Kaupungit Städer Villes Poissaolevia Läsnäolevia Närvarande Frånvarande Présent* Absents Yhteensä Summa Total Maaseutu Landsbygd Communes rurales Poissaolevia Läsnäolevia Närvarande Présents j? ranvarande Absents Yhteensä Humma Total Kaup. jii maas. Städer o. landsb. Total Läsnäolevia Poissaolevia Yhteensä Närvarande Frånvarande Summa Présents Absents Total Uudenmaan Nylands Turun-Porin Åbo-B:borgs.. Ahvenanmaa Åland ' Häm. en Tavasi ehus Viipurin Viborgs Mikkelin S:t Michels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa Oulun Uleâborgs Lapin Lapplands Yhteensä Summa Total " 0 ' 00 0 Uudenmaan - Nylands... Turun-Porin Åbo-B: borgs Ahvenanmaa Åland Hämeen Tavastthus Viipurin Viborgs Mikkelin S:t Michels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa Oulun Ukåborgs Lapin Lapplands Koko maa Hela riket Pays entier OOO.o OOO.o OOO.o OOO.o OOO.o OOO.o OOO.o OOO.o Promilleluvuin / promille En QO.O. OOO.o 0. OOO.o. OOO.o. OOO.o. OOO.o. OOO.o. OOO.o. OOO.o.r, OOO.o /oo :0 OOO.d OOO.o OOO.o OOO.d 000.* o : ÎOOOM OOO.o Kuten ylläolevasta yhdistelmästä näkyy, vaihtelee eri läänien väkiluvun jakaantuminen läsnäolevaan ja poissaolevaan väestöön hyvinkin suuresti. Poissaoleva väestö oli suhteellisesti lukuisin niissä lääneissä, joista siirtolaisuus on ollut suurin, t. s. Ahvenanmaalla sekä Vaasan ja Otrlun lääneissä. Seuraava taulukko osoittaa paitsi maan koko ja läsnäolevan väestön myös erikseen kaupunkien ja maaseudun väestön suhteellista jakaantumista eri läänien osalle. Såsom av ovaristående siffror synes, varierar folkmängdens fördelning i närvarande och frånvarande befolkning rätt betydligt för de olika länen. Den frånvarande befolkningen var talrikast i de län, där emigrationen varit relativt störst, nämligen i Vasa och Uleåborgs län och på Åland. ' '' Följande tabell utvisar den procentuella fördelnirfgen av landets hela och närvarande befolkning på de olika länen med särskiljande även av städernas och : landsbygdens befolkning. Lääni Län Départements Répartition relative de la population par déparlements, en %. Kaupungit Städer Villes Koko väestö Hela befolkningen Population totale Läsnäoleva väestö Närvarande befolkning Population présente Maaseutu Landsbygd Communes rurales Koko väestö Hela befolkningen Population totale Läsnäoleva väestö Närvarande befolkning Population présente Koko lääni Hela länen Départements Koko väestö Hela befolkningen Population totale Läsnäoleva, väestö Närvarande befolkning Population présente Uudenmaan Nylands Turun-Porin Åbo-B:borgs.. Ah ve m. nm a Åland Häme* n Tavastehus Viipurin Viborgs Mikkelin S:t Michels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa Oulun U! eåborgs Lapin La pr. nds Yhteensä Summa Tota] i O (...y loo.o.0. ' 0.. :..,. 0. '.0 ' »

14 Väkiluvun lisääntyminen eri lääneissä viime vuosikymmeninä käy selville seuraavista taulukoista. Ensimmäinen näistä esittää väkiluvun eri ajankohtina ja sen suhteellisen jakaantumisen eri läänien osalle. Folkmängdens tillväxt under de senaste årtiondena framgår av nedanstående tabeller. Den första av dem upptager folkmängden vid de olika tidpunkterna och dess relativa fördelning på de olika länen. Répartition de la population par departements 0C». Lääni Län Departements Uudenmaan Nylands Turun-Porin Åbo-B:borgs.. Ahvenanmaa Åland Häme en Tavastehus Viipurin Viborgs Mikkelin S:t Michels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa Oulun Uleåborgs Lapin Lapplands Yhteensä Summa Total ' Absoluuttisesti Absoluta tal 0 E Chiffres absolus , \ i Lääni Län Départenuttds Uudenmaan Nylands j 0. Turun-Porin Åbo-B:borgs.. j. Ahvenanmaa Åland i 0. Hämeen -^ Tavastehus ' 0. ' Viipurin Viborgs.. Mikkelin S:t Michels. Kuopion, Kuopio. Vaasan - Vasa. Oulun ULåborgs. Lapin Lapplands.0 Yhteensä Summa Total ' loo.o Prosenteissa I % En ll.o o O Väestönlisäyksen absoluuttista ja suhteellista suuruutta valaisevat seuraavat yhdistelmät. Folkökningens absoluta och relativa storlek belyses av följande tablåer. Accroissement de la population par départements 00. Lääni Län Départttmntx Läsnäolevat Närvarande Population présente Uudenmaan Nylands... ;. Turun-Porin Åbo-B:borgs.. Ahverianifiaa Åland Hämeen Tavastehus Viipurin ; Viborgs Mikkelin S:t Michels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa Oulun Uleåborgs Lapin Lapplands Yhteensä Summa Total Uudenmaan Nylands Turun-Porin Åbo-B:borgs.. Ahvenanmaa» Åland I lämeen Tavastehus Viipurin Viborgs Mikkein S:t Michels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa Oulun Uleåborgs Lapin Lapplands Koko maa Hela riket ; Pdjfs entier väkiluvusta kunkin ajanjakson alussa % av befolkningen vid början av perioden En, de la population <i

15 0 Väestön lisääntyminen ajanjaksona 00 on viimeksi esitetyn taulukon mukaan ollut suhteellisesti suurin v:n alusta muodostetun Lapin läänin alueella ja Uudenmaan läänissä. Lähinnä seurasivat Viipurin ja Oulun läänit, kun taas muiden läänien väestönlisäys oli keskimääräistä pienempi. Tämä kehitys on pääasiallisesti johtunut ensiksi mainittuihin lääneihin suuntautuneesta väestön muuttoliikkeestä. Kaupunkien ja maaseudun väestönlisäyksen erilaisuutta valaisee seuraava yhdistelmä, joka osoittaa kunkin läänin väkiluvun absoluuttisen ja suhteellisen jakaantumisen kaupunkien ja maaseudun kesken vuosina 0, 0 ja 0. Folkökningen under perioden 00 har enligt den senaste tabellen varit proportionsvis störst inom området för Lapplands län, som grundades år, samt i Nylands län. Därnäst följde Viborgs och Uleåborgs län, medan folkökningen i Övriga län låg under genomsnittet. Denna utveckling har främst berott på den flyttningsrörelse, som varit riktad till de förstnämnda länen. Olikheterna i folkökningen i städer och på landsbygd belysas i nedanstående sammanställning, vilken för varje län upptager folkmängdens absoluta och relativa fördelning mellan städer och landsbygd åren 0, 0 och 0. Répartition de la population des départements par villes et communes rurales 00. Lääni Län Département» Kaupungit Städer Villes Absoluuttiset luvut Absoluta tal Chiffres absolus 0 Maaseutu Landsbygd Cotnm. rur. Kaupungit Städer Villes 0 Maaseutu Landsbygd Comm. Kaupungit Städer Viite* 0 Maaseutu Landsbygd Comm. Prosenteissa I % En % 0 0 Uudenmaan Nylands Turun-Porin Åbo-B:borgs.. Ahvenanmaa Åland Härcejn Tavastthus Viipurin Viborgs Mikkelin S:t Michels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa Oulun Uleåborgs Lapin Lapplands Koko maa Hela riket Pays entier Accroissement de la population des villes et des communes rurales par départements 00. Lääni Län Departementti Koko väestö Hela befolkn. Pop. totale Kaupungit Städer Villes 00 Läsnäoleva Närvarande Populat. présente. 00 Koko väestö Hela befolkn. Pop. totale 00 oleva Närvarande Populat. présente Koko väestö Hela befolkn. Pop. totale Maaseutu Landsbygd Comm. rur. 00 Läsnäoleva Närvarande Populat. présente 00 Koko väestö Hela befolkn. Pop. totale 00 Läsnäoleva Närvarande Populat. présente Uudenmaan Nylands... Turun-Porin Åbo-B:borgs Ahvenanmaa Åland Hämeen Tavastehus Viipurin Viborgs Mikkelin S:t Michels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa Oulun Uleåborgs Lapin Lapplands Koko maa Hela riket Pays entier Uudenmaan - Nylands.. Turun-Porin Åbo-B:borgs Ahvenanmaa Åland Hämeen Tavasi ehus Viipurin Viborgs Mikkelin S:t Michels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa Oulun Uleäborgs Lapin Lapplands Koko maa Hela riket Pays entier Absoluuttisesti Absoluta tal Chiffres absolus Prosenteissa I % - En % Q

16 Samaa kehitystä valaisee myös edellinen taulukko, jossa esitetään itse väestönlisäykset, absoluuttisina ja suhteessa ajanjakson alussa olevaan väkilukuun, ajanjaksoilta 00 ja 00. Jos tarkastetaan kehitystä viimeksikuluneen vuosikymmenen aikana, käy selville, että kaupunkilaisväestön lisäys oli suhteellisesti suurin Lapin läänissä, mikä lisäys pääasiallisesti on johtunut Kemin kaupunkiin v. toimeenpannusta aluesiirrosta. Pienin oli tämä lisäys Kuopion ja Turun-Porin lääneissä. Maaseudulla läsnäolevan väestön lisääntyminen oli suurin Uudenmaan, Lapin ja Oulun lääneissä, johon lisääntymiseen muuttoliike on ratkaisevasti vaikuttanut, kun taas Mikkelin, Viipurin ja Hämeen lääneissä läsnäoleva väestö on kysymyksessä olevana ajanjaksona vähentynyt. Väkiluvun jakaantuminen läänejä pienempien alueiden, kaupunkien ja maalaiskuntien kesken käy yksityiskohtaisesti selville taululiitteistä, joissa esitetään paitsi kokonaisväkilukua myös läsnäolevan ja poissaolevan väestön määrät sekä vertailun vuoksi myös henkikirjoitettu väkiluku. Yleiskatsauksen antamiseksi Suomen maalaiskuntien suuruudesta esitetään seuraava asetelma, josta näkyy, miten maalaiskunnat läsnäolevan väkilukunsa mukaan ryhmittyivät suuruusluokkiin. x ) Samma utveckling belyses även av föregående tabell, vari folkökningen för perioderna 00 och 0 0 uppgives i absoluta tal och i förhållande till folkmängden vid periodens början. Om vi granska utvecklingen under det senast förflutna decenniet, visar det sig att folkökningen i städerna varit proportionsvis störst i Lapplands län, vilket främst beror på inkorporeringen av områden med Kemi stad år. Minst var ökningen i Kuopio och Åbo-Björneborgs län. På landsbygden var ökningen av den närvarande befolkningen störst i Nylands, Lapplands och Uleåborgs län, varvid flyttningsrörelsen spelat en avgörande roll, medan åter den närvarande landsbefolkningen i S:t Michels, Viborgs och Tavastehus län nedgått under ifrågavarande period. Folkmängdens fördelning på områden av mindre storlek än länen, d. v. s. stads- och landskommuner tramgår i detalj ur tabellbilagorna, i vilka förutom den totala folkmängden upptagits även den närvarande och den frånvarande befolkningen samt för jämförelsens skull även den mantalsskrivna befolkningen. En översikt av landskommunerna i Finland efter storlek meddelas i följande sammanställning, som visar, huru landskommunerna fördelade sig med den närvarande folkmängden såsom indelningsgrund. ) Lääni Län Départements Uudenmaan Nylands.. Turun-Porin Åbo-B:borgs Ahvenanmaa Åland Hännen Tavasi ehus Viipurin Viborgs Mikkelin S:t Michels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa Oulun U eåborgs Lapin Lapplands Koko maa Hela riket Pays entier 0 Les communes rurales classées d'après le nombre de la population présente. Maalaiskuntia, joiden läsnäolevan Väestön luku oli: Landskommuner med en närvarande befolkning av: Nombre des comtn. avec une population présente de: r Yhteensä Summa Total 0 Ylläolevasta taulukosta näkyy, että suunnilleen puolet kaikista maalaiskunnista oli sellaisia, joiden läsnäoleva väkiluku oli 000:n ja 000:n välillä. Turun-Porin, Hämeen, Vaasan, Oulun ja Lapin lääneissä kuului vähintään puolet maalaiskunnista tähän ryhmään, kun sen sijaan Ahvenanmaan melkein kaikki kunnat olivat pienempiä sekä Viipurin ja Kuopion lääneissä taas kuntien enemmistö oli sitä suurempia. Myös poissaolevan väestön lukumäärään nähden kunnat suuresti eroavat toisistaan. Yleiskatsauksen tästä saa seuraavasta läänittäisestä yhdistelmästä. ) ) Tuiluliitteissä esiintyy joukko kauppaloita ja kuntia jotki eivät ole itsenäisiä seurakuntia; ne on tässä luettu asianoimisiin kuntiin kuuluviksi. Av ovanstående tabell framgår, att i ungefär hälften av alla landskommuner den närvarande befolkningen utgjorde mellan 000 och 000 personer. I Åbo- Björneborgs, Tavastehus, Vasa, Uleåborgs och Lapplands län hörde minst hälften av landskommunerna till denna grupp, medan däremot nästan alla kommuner på Åland voro mindre och tvärtom flertalet kommuner i Viborgs och Kuopio län större än dessa. Också i fråga om den frånvarande befolkningens numerär skilja sig de olika kommunerna i hög grad från varandra. En överblick i detta avseende ger följande länsvis uppgjorda sammanställning. ) x ) I tabell bilagorna äro upptagna ett antal köpingar och kommuner, som icke äro självständiga församlingar; dessa ha räknats till vederbörande kommuner.