Helsingin Satama. Länsisataman uusi matkustajaterminaali. Kehittämissuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsingin Satama. Länsisataman uusi matkustajaterminaali. Kehittämissuunnitelma"

Transkriptio

1 Helsingin Satama Länsisataman uusi matkustajaterminaali Kehittämissuunnitelma Matkustajasatamat

2 1 LÄNSISATAMAN UUDEN MATKUSTAJATERMINAALIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 1. KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TAUSTAT SATAMA OSANA HELSINKIÄ SATAMATOIMINNAN KEHITTÄMINEN LÄNSISATAMAN NYKYINEN TILANNE KEHITTÄMISSUUNNITELMAN KUVAUS SATAMAAN JOHTAVAT LIIKENNEYHTEYDET RISKIT JA YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT KUSTANNUSARVIO RAHOITUS JA LÄNSISATAMAN KANNATTAVUUS... 16

3 2 LÄNSISATAMAN UUSI MATKUSTAJATERMINAALI 1. KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TAUSTAT Helsingin satamatoiminta Helsingin satama on Suomen merkittävin yleissatama. Sen toiminta on jakautunut keskustan matkustajasatamiin Katajanokalle, Eteläsatamaan ja Länsisatamaan sekä Vuosaaren tavarasatamaan. Matkustajasatamista autolautoilla kuljetetaan myös raskaan liikenteen ajoneuvoja ja toisaalta Vuosaareen liikennöivillä rahtialuksilla kulkee jonkin verran myös matkustajia. Helsingin Sataman liikevaihto vuonna 2012 oli 87,2 miljoonaa euroa. Tavaraliikenne Helsingin sataman tavaraliikenne oli vuonna 2012 määrältään 10,8 miljoonaa tonnia. Tästä valtaosa oli yksiköityä eli pääasiassa konteissa ja rekoissa kuljetettua ulkomaantavaraliikennettä, joka jakautui tasapainoisesti tuontiin ja vientiin. Yksiköimätöntä bulkkiliikennettä oli miljoona tonnia, josta valtaosa oli kivihiilen tuontia, sekä runsas 0,1 miljoonaa tonnia kotimaan rannikkoliikennettä kuten hiekkaa rakennusteollisuuden käyttöön. Helsingin sataman markkinaosuus Suomen satamien kappaletavaraliikenteestä on pysynyt vakaana. Matkustajaliikenne Laivamatkailun suosio on viimeiset vuosikymmenet kasvanut voimakkaasti. Vuonna 2012 matkustajien määrä kohosi uuteen ennätykseen 10,6 miljoonaan matkaan. Kasvua edellisvuoteen verrattuna oli 4 %. Tallinna on edelleen vetovoimaisin matkailukohde varustamoiden tarjoamien tiheiden ja nopeiden laivayhteyksien sekä kohtuullisten matkakustannusten ansiosta. Vuonna 2012 linjalla matkusti 7,6 miljoonaa matkustajaa ja kuljetettujen matkustaja-ajoneuvojen määrä oli 1,1 miljoonaa. Työperäinen matkustus Suomenlahden molemmin puolin on vilkasta ja sen osuus on selvässä kasvussa. Noin % matkustajista on ns. työmatkalaisia. Myös raskaan liikenteen määrä linjalla on ollut kasvussa. Rekkoja ja kuorma-autoja kuljetetaan vuosittain 0,26 miljoonaa kappaletta. Trendeistä merkittävin on henkilöautojen määrän voimakas lisääntyminen Tallinnan liikenteessä. Matkustaminen Helsingin ja Tukholman välisellä reitillä on säilyttänyt tasaisen suosionsa vuodesta toiseen. Matkustajia reitillä on vuosittain noin 2,5 miljoonaa. Määrä on pysynyt lähes vakiona aina 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Helsingin ja Pietarin välinen matkustajalaivayhteys on viime vuosina kasvattanut suosiotaan. Linjalla matkusti vuoden 2012 aikana matkustajaa. Vuosaaresta liikennöi myös matkustajia kuljettavia rahtialuksia. Näillä laivoilla Helsingin ja Travemünden välillä matkustajia kulki henkilöä. Rostockin linjalla matkasi matkustajaa ja Gdynian linjalla matkustajaa vuonna Itämeri on suosittu kansainvälisen risteilymatkailun kohde. Vuonna 2013 risteilyaluskäyntejä oli Helsingissä 284 ja matkustajia yhteensä Risteilyalukset sijoitetaan keskustan matkustajasatamiin ja Hernesaaren risteilyaluslaiturille. Kymmenen viime vuoden aikana risteilymatkustajien määrä on ollut kasvussa. Sen sijaan aluskäyntien määrä ei ole merkittävästi kasvanut, mikä johtuu aluskoon kasvamisesta.

4 3 Satamatoiminnan kehitys Vuoden 1992 yleiskaavassa esitettiin Helsingin tavarasatamatoiminnan siirtämistä keskustaalueen ulkopuolelle. Helsingin kaupunginvaltuusto teki päätöksen Vuosaaren sataman rakentamisen aloittamisesta. Tämä merkitsi rahtialuksilla tapahtuvien kontti- ym. rahtikuljetusten siirtämistä Jätkäsaaresta ja Sompasaaresta Vuosaareen, matkustajalauttaliikenteen säilyessä keskustan satamissa. Vuosaaren sataman valmistuttua 2008 Sompasaaren satama-alue kokonaisuudessaan ja Jätkäsaaren rahtisatamakäytössä ollut alue (68 ha) siirtyi satamatoiminnasta asunto- ja toimitilarakentamisen käyttöön. Jätkäsaaren hyväksytyssä osayleiskaavassa Jätkäsaaren länsiosassa toimiva matkustajasatama ja siihen liittyvä, merelle täytettävä noin 6 hehtaarin lisäalue osoitettiin matkustajasatamatoimintaan. Länsisatamassa tämä merkitsee matkustajasatamatoimintaan käytettävän alueen kaventumista ja sataman painopisteen siirtymistä etelän suuntaan. Jätkäsaaren muu maan käyttö edellyttää matkustajasatamatoimintojen uudelleen järjestelemistä ja noin 6 hehtaarin täyttöalueen käyttöön ottamista. KUVA 1. Tuleva satama-alue on rajattu punaisella viivalla, täyttöalue vasemmalla. Tällä hetkellä Länsisataman matkustajaliikennettä palvelee entisestä makasiinirakennuksesta 1995 matkustajaterminaaliksi muutettu Länsiterminaali. Rakennusta on laajennettu uudella lähtöhallilla vuonna Nykyisellä liikenteellä Länsiterminaali ruuhkautuu vilkkaimpina matkailukausina. Lisäksi Länsiterminaalin käytettävyyttä heikentää pitkät siirtymät eteläisille laivapaikoille. Tällä hetkellä vilkkain laivapaikka sijaitsee yli 500 metrin etäisyydellä terminaalirakennuksesta ja eteläisimmät uudet laivapaikat metrin etäisyydellä Länsiterminaalista.

5 4 Helsingin ja Tallinnan sekä toisaalta Helsingin ja Pietarin välisten liikenneyhteyksien kehittäminen ja matkustajille tarjottavan palvelutason säilyttäminen ja Jätkäsaaren alueen rakentuminen edellyttävät Länsisataman alueella toiminnan järjestelyjen lisäksi myös uutta matkustajaterminalirakennusta. Tämä tarve on esitetty jo Helsingin Sataman johtokunnan vuonna 2012 hyväksymän, eri satamanosien toimintaa kartoittavassa kehitysohjelmassa. Kehitysohjelmassa eräs tärkeä tavoite oli löytää keinoja vastata Helsingin ja Tallinnan välisen matkustajaliikenteen voimakkaaseen ja pitkään jatkuneeseen kasvuun. Uusi matkustajaterminaali on mainittu tavoitteena myös kaupunginvaltuuston nykyisessä strategiassa (Strategiaohjelma ), jossa painotetaan matkailun merkitystä ja kaupungin liikenneyhteyksiä ja hyvää saavutettavuutta eri liikennemuodoin. 2. SATAMA OSANA HELSINKIÄ Helsinki on perustettu satamakaupungiksi ja satama on Helsingin ulkoisten liikenneyhteyksien ja taloudellisen toimeliaisuuden kannalta keskeinen tekijä ja se voidaan nähdä kaupungin kansainvälisen kilpailukyvyn ja matkailun kannalta yhtenä vetovoimatekijänä. Suomen ja Viron talousalueiden yhdentyminen sekä erityisesti Helsingin ja Tallinnan välinen kaksoiskaupunki mallin viime vuosina tapahtunut kehitys on entisestään korostanut kaupungin tarvetta toimivaan ja riittävän kapasiteetin omaavaan satamaan, joka turvaa osaltaan kaupunkien väliset säännölliset ja toimintavarmat yhteydet. Helsingin keskustan satamien liikenne on valtaosin Helsingin ja vastasatamien välistä säännönmukaista ja ympärivuotista matkustaja-autolauttaliikennettä. Erityisen voimakkaasti on viime vuosina kehittynyt Helsingin ja Tallinnan välinen matkustaja-autolauttaliikenne. Noin vuoteen 2007 asti Tallinnan linjaliikennettä hallitsi sesonkiluonteinen ja avovesikauteen rajoittunut matkustajaliikenne kevytrunkoisella pika-aluskalustolla. Keväästä 2007 alkanut aluskannan muutos on mahdollistanut linjaliikenteen, joka pystyy kilpailemaan entisen pikaalusliikenteen parhaan kesäsesongin vuorotiheydellä ja nopeudella. Uudella kalustolla voidaan taata säästä ja vuodenajasta riippumattomat yhteydet. Korkea palvelutaso on monipuolistanut matkailua ja hyödyttänyt erilaisia matkustajaryhmiä, matkailusektorin palveluntuottajia, elinkeinoelämää ja kuljetussektoria. Tämä kehitys on osaltaan edistänyt Suomen ja Viron talousalueiden yhdentymistä sekä luonut mahdollisuudet Helsingin ja Tallinnan kehittymiselle nykyisenlaiseksi kaksoiskaupungiksi ja yhteiseksi työssäkäyntialueeksi. Aluskannan uudistuminen on vauhdittanut edellä mainittuja muutoksia ja Helsingin ja Tallinnan laivayhteyttä voidaankin hyvin kuvata kaupunkien välisenä siltana, joka palvelee monella tavoin molempien kaupunkien tavoitteita. Laivaliikenteen viime vuosina tapahtunut kehitys tulee edelleen jatkumaan. Kiristyvien ympäristövaatimusten ja toisaalta matkustajien palvelun kehittyessä ja tehostuessa sataman on huolehdittava mahdollisuuksista kehittää toimintaansa liikenteen uusien vaatimusten mukaisesti. Esimerkiksi puhtaampien LNG - polttoaineiden käyttöön otto tai laivojen nopeammat kääntöajat saattavat tuoda Tallinnan linjalle uutta aluskalustoa, joissa sekä ajoneuvojen, että matkustajien siirtyminen laivaan ja laivasta tapahtuu kahdessa tasossa. Varustamoiden

6 5 toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen kannalta on tärkeää että satama on tässä kehityksessä mukana ja toimintaympäristö mahdollisimman hyvin ennakoitavana. Satamatoiminnan vaikuttavuus Helsingin Satama teetti vuonna 2012 WSP Oy:llä sataman vaikuttavuustutkimuksen. Tämän perusteella liikenneyhteyksien kehittäminen voidaan nähdä Helsingin seudun hyvinvoinnin ja elinkeinoelämän kannalta tärkeäksi. Tutkimuksessa arvioitiin sataman vaikutusta talouteen ja työllisyyteen. Taloudellinen vaikuttavuus arvioitiin vastaavan 1 % Suomen BKT:sta. Satama työllistää henkilöä ja sen välitön ja välillinen työllistävä vaikutus on 3 % Helsingin seudun työllisestä työvoimasta. Helsingin sataman kansantaloudellisia ja aluetaloudellisia vaikutuksia voidaan pitää merkittävinä. Aluetaloudellisiin vaikutuksiin antaa erään näkökulman satamaan liittyvien yritysten henkilöstön maksamat kunnallisverot. Niiden arvioitiin vuonna 2011 olevan yhteensä 114 miljoonaa euroa. Sataman vetovoimatekijät Helsingin keskustasatamien vetovoimatekijöitä ovat keskeinen sijainti ja käyttäjille tarjottava korkea palvelutaso. Autolauttaliikenteen linjojen moninaisuus, varustamoiden vahvat investoinnit aluskapasiteettiin sekä autolauttojen eri sesonkien ja kysynnän mukaan joustavasti muunneltavissa oleva autokansien käyttö eli tilanteen mukaan vaihteleva raskaan liikenteen ja henkilöautojen suhde ovat osaltaan taanneet matkustajia palvelevat edulliset ja tiheät yhteydet. Satamassa on edelleen mahdollista kehittää toimintatapoja ja tehostamalla matkustajien ja ajoneuvojen lähtöselvitysrutiineja ja parantaa tilojen ja alueiden laatutasoa. Hyvään suunnitteluun perustuvalla alueiden ja liikenneyhteyksien kehittämisellä on ratkaiseva merkitys matkustusmukavuuteen. Tämä ei rajoitu pelkästään satama-alueeseen, vaan myös sen ulkopuolelle sijoittuvaan katuverkkoon ja julkisiin liikenneyhteyksiin. Länsisatamasta ympäristöineen on muodostumassa monipuolisesti matkustajia palveleva kokonaisuus ja alueelle on mahdollista kehittää erikoisliikkeitä, hotelli- ym. kaupallisia palveluja. Palvelujen parantaminen edistää kaikkien kannalta myös alueen viihtyisyyttä. Toisaalta matkustajasatama antaa kaupunginosalle oman identiteetin. 3. SATAMATOIMINNAN KEHITTÄMINEN Helsingin Sataman toiminnan kehittämissuunnan määrittämiseksi laadittiin vuonna 2012 Helsingin satamanosien kehittämisohjelma Siinä kartoitettiin satamanosittain sataman nykyinen liikenne ja laadittiin linjakohtainen liikenne-ennuste (Ramboll) aina vuoteen 2030 asti. Lisäksi arvioitiin satamanosakohtaisesti satamakapasiteetin riittävyyttä. Kapasiteettia arvioitaessa tarkasteltiin liikenteen muodostamaa kokonaisuutta, johon kuuluvat terminaalit, niihin liittyvät kenttäalueet, laivaväylät, laituripaikat ja maaliikenneyhteydet. Lisäksi arvioitiin,

7 6 mitä ja miten valittuja osa-alueita tulisi kehittää, jotta sataman kapasiteetti vastaisi liikenneennusteiden mukaista kysyntää. Kehittämisohjelma laadittiin vuonna 2012 ja Helsingin Sataman johtokunta hyväksyi sen Ajallisesti kehittämisohjelma on jaettu kahteen osaan. Tarkemmat kehityslinjaukset ulottuvat vuoteen 2022 asti ja karkeammat vuoteen 2030 asti. Satamanosien kehittämisohjelma vahvisti käsitystä siitä, että nykytilanteessa sataman matkustajaliikenteen linjoista merkittävimmän eli Helsingin ja Tallinnan välisen linjan liikenne jatkaa kasvuaan myös tulevaisuudessa. Eteläsatamassa ei katsottu olevan mahdollisuuksia lisätä autolauttaliikennettä ja Katajanokan alueella autolauttaliikennettä voidaan lisätä vain rajoitetusti. Varsinainen autolauttaliikenteen kasvu on hoidettavissa Länsisatamassa. Tämä vaatii investointia uuteen terminaalirakennukseen ja muita jo osittain käynnissä olevia alue ja laiturijärjestelyjä. Länsisataman uuden matkustajaterminaalin investoinnilla Helsingillä on mahdollisuus vahvistaa kaupungin yhtä vetovoimatekijää: laivamatkustajien saapumista suoraan keskustan palveluiden ääreen. Uusi terminaali on myös hyvin saavutettavissa julkisilla liikennevälineillä sekä myös katuverkon osalta kunhan huolehditaan siitä että maaliikenneyhteyksiä kehitetään. Helsingin Satama pyrkii edistämään raskaan liikenteen lauttayhteyttä Vuosaaren ja Muugan välillä yhteistyössä Tallinnan sataman kanssa käynnistämällä asiaa koskevan selvitystyön. Matkustajaliikenteen ennustetusta kasvusta johtuen Katajanokan ja Eteläsataman satamanosien käyttöaste tulee säilymään tulevina vuosina korkeana. Länsisataman kehittämisellä matkustajaliikenteen ennustettu kasvu arvioidaan voitavan hoitaa kehittämisohjelman tarkastelujakson loppuun, vuoteen Uuden Helsingin yleissuunnitelman valmistelutyö on käynnissä ja se valmistunee vuonna Yleiskaavassa, joka on pitkän aikavälin maankäytön suunnitelma, ollaan valmistelemassa matkustajaliikenteen ja sen edellyttämän julkisen liikenteen kehittämistä myös Vuosaaressa. 4. LÄNSISATAMAN NYKYINEN TILANNE Liikenne Länsisatamasta liikennöi ympärivuotisesti tällä hetkellä kuusi matkustaja-autolauttaa. Näistä neljällä liikennöidään Helsingin ja Tallinnan väliä. Yksi alus liikennöi Helsingin ja Pietarin väliä ja lisäksi yhdellä aluksella Helsinki-Tukholma-Tallinna-Pietari-Helsinki kiertolinjaa. Näillä linjaliikenteen matkustaja-autolautoilla tehdään päivittäin noin 10 aluskäyntiä ympäri vuoden. Länsisatamassa ja Hernesaaressa käy kesäkaudella lisäksi kansainvälisiä risteilyaluksia, joissa ei kuljeteta ajoneuvoja. Matkustaja-autolauttojen matkustajakapasiteetit vaihtelevat noin matkustajaan. Aluskohtainen autokansikapasiteetti laivoilla on noin kaistametriä. Länsisataman matkustaja-autolauttojen autokansilla kuljetetaan monenlaisia ajoneuvotyyppejä (henkilöautot,

8 7 linja-autot, rekat, kuorma-autot, perävaunut, pakettiautot ja asuntovaunut). Ajoneuvotyyppien jakaumassa on jonkin verran kausiluonteista vaihtelua. Länsisataman toiminta on suunniteltu palvelemaan edellä kuvatun liikenteen tarpeita. Satamassa ajoneuvoja erotellaan mm. ajoneuvojen koon ja matkustussuuntien mukaan. Liikennettä jaotellaan siten, että raskaalle liikenteelle, huoltoliikenteelle ja busseille ja toisaalta henkilöautoille on omat lähtöselvitykset. Matkustajaterminaalin edustalla on saattoliikenteelle ja bussiliikenteelle omat liikennejärjestelynsä. Jalkamatkustajien lähtöselvitys hoidetaan pääosin ja ajoneuvojen lähtöselvitys kokonaan manuaalisesti, joka etenkin matkustajaliikenteen puolella edellyttää nykymuodossa ajoneuvojen osalta suuria kenttäalueita sekä ennen että jälkeen porttilinjaston ja jalkamatkustajien osalta joustamatonta ja tilaa vievää kerrospinta-alaa terminaalissa. Lähtöselvitykseen käytettävät tilat ja rakenteet ovat nykytilanteessa varustamokohtaisia ja myös siinä mielessä tilankäyttöä välttämätöntä eri tavoin tehostaa. Länsiterminaalin kautta kuljetettiin vuonna 2012 keskimäärin päivässä noin matkustajaa, henkilöautoa, 55 linja-autoa ja 450 rekkaa tai kuorma-autoa. Sesonkivaihtelu on kuitenkin huomattavan suurta. Matkustajien ja matkustaja-ajoneuvojen (henkilöautot, matkailuautot, asuntovaunut ja linja-autot) sesongit painottuvat lomakausiin, viikonloppuihin ja juhlapyhiin, jolloin lukemat ovat keskimääräisiä päiviä huomattavasti korkeammat. Esimerkiksi heinäkuussa 2013 vilkkaimpina päivinä Länsiterminaalin kautta kuljetettiin matkustajia yli ja lähes matkustaja-ajoneuvoa. Raskas liikenne koostuu pääosin rekoista, kuorma-autoista ja perävaunuista. Nämä kuljetukset ajoittuvat kuitenkin suurelta osin matkustajasesongin ja ruuhkalähtöjen ulkopuolelle. KUVA 2: Helsingin ja Tallinnan välinen matkustajaliikenne Matkustajaa * *ennuste

9 8 KUVA 3: Helsingin ja Tallinnan välinen ajoneuvoliikenne Ajoneuvoa kpl Kuorma-autot henkilö- ja pakettiautot * *ennuste Kaavoitus Voimassa olevissa asemakaavoissa Länsisataman tällä hetkellä käytössä oleva alue on määritelty pääosin satama-, varasto- ja liikennealueiksi. Osa vesialueesta on kaavoittamatonta. Yleiskaava 2002:ssa Jätkäsaaren itäosa on merkitty satama-alueeksi, jota kehitetään satama-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alueena. Alueelle saa rakentaa liikenteen hoidon kannalta tarpeellisia tiloja ja laitteita ja yhdyskuntateknisen huollon tiloja. Jätkäsaaren osayleiskaavassa vuodelta 2006 satamatoimintaan osoitettu alue on merkitty satama-alueeksi (LS) sekä satama- ja työpaikka-alueeksi (LS/TP). Jätkäsaaren satama-alue on osayleiskaavassa osoitettu satama-alueeksi (LS) ja osa Tyynenmerenkatuun rajautuvasta osasta matkustajasatama-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alueeksi (LS/TP). Alueen rakennuksista säilytetään nykyinen Länsiterminaali, joka edelleen säilyy matkustajaliikenteen käytössä. Osayleiskaavassa merkitty satama- ja työpaikka-alueen asemakaavan muutos laitettiin vireille syksyllä Länsisataman maankäytöstä on laadittu viitesuunnitelma, jonka perusteella kaupunkisuunnitteluvirasto on valmistelemassa asemakaavaluonnosta, joka on etenemässä päätettäväksi vuoden 2014 aikana. Viitesuunnitelmassa on huomioitu Länsisataman uuden matkustajaterminaalin rakentaminen ja mahdollisuus rakentaa nykyisen Länsiterminaalin viereen pysäköintilaitos.

10 9 KUVA 4: Länsisatama osayleiskaavassa ja uusi matkustajaterminaali. 5. KEHITTÄMISSUUNNITELMAN KUVAUS Kehittämissuunnitelman laajuus ja aikataulu Kehittämissuunnitelma sisältää uuden matkustajaterminaalirakennuksen ja siihen välittömästi liittyvät pysäköintijärjestelyt, uuteen terminaaliin liittyvät matkustaja- ja maihinnoususillat sekä ajoneuvojen lähtöselvitykset ja porttitoiminnot. Vaikka suunnitelman kokonaisuus on rajattu uuteen matkustajaterminaalirakennukseen ja siihen välittömästi liittyviin rakenteisiin tässä kehittämissuunnitelmassa kuvataan myös laajemmin Länsisatamassa käynnissä olevia muutostöitä ja sitä kokonaisuutta johon uusi matkustajaterminaalirakennus liittyy. Uuden terminaalirakennuksen valmistumisen on arvioitu ajoittuvan vuodelle 2018 ja sen rakentamisen aloitus vuodelle Aikatauluun vaikuttaa asemakaavoituksen valmistuminen sekä Jätkäsaaren katurakentamisen edistyminen eli kehittämissuunnitelmassa kuvatun kokonaisuuden eri osa-alueiden toteutusaikataulut tarkentuvat kaavoituksen ja Jätkäsaaren alueen rakentamisen edistyessä.

11 10 Uusi matkustajaterminaalirakennus Länsisataman eteläosaan sijoittuvan uuden terminaalin pinta-ala on enintään k-m². Matkustajaliikenteen toimintojen ja niihin suoranaisesti liittyvien toimisto- ja asiakaspalvelutilojen lisäksi rakennuksen kokonaispinta-alaan sisältyy terminaalin alapuolelle laituritasoon sijoittuva bussiterminaali. Uuteen terminaaliin on alustavasti suunniteltu nykyisiin terminaaleihin verrattuna enemmän kaupallisia palveluita. Näiden enimmäismitoitus on noin m². Mitoitus perustuu Helsingin Sataman teettämään kaupalliseen selvitykseen jossa huomioitiin matkustajien tuoma kysyntä. Suunnittelussa on tarkoitus huomioida myös 2020-luvun puolessa välissä lähialueelle muuttavien asukkaiden tuoma lisäkysyntä kaupallisille palveluille. Uuden terminaalin suunnittelussa halutaan parantaa matkustajien viihtyvyyttä mm. korkeussuunnan avaruudella ja päiväaikaisen luonnonvalon pääsyllä sisätiloihin. Korkea hallitila mahdollistaa myös suurille matkustajamäärille kohdennetun kehittyneen opastuksen suunnittelun ja muuntojoustavat tilat. Jalkamatkustajia varten tarvitaan uuden terminaalin ja uusien laivapaikkojen väliseen kulkuun matkustaja- ja maihinnoususillat. Uudet rakenteet tarvitaan täyttöalueelle syntyville laivapaikoille LJ7 ja LJ8. Ainakin osa matkustajakäytävistä on kaksikerroksisia, jotta matkustajien risteävä kulku laivaan ja/tai laivasta on mahdollista välttää ja laivapaikkojen hyödyntäminen on mahdollisimman tehokasta. Uuden ja vanhan terminaalin väliin on suunniteltu pääasiassa matkustajille tarkoitettua pysäköintirakennusta, jolla korvataan tulevan liikuntapuiston kohdalla nykyisin sijaitseva kenttäpysäköinti. Pysäköintirakennuksen tulee olla käytössä viimeistään siinä vaiheessa, kun liikuntapuistoa ja muita ympäröitäviä alueita aletaan rakentaa ja kenttäpysäköintimahdollisuus poistuu. Pysäköintirakennuksen tulevasta investoinnista ja rahoituksesta päätetään myöhemmin. Länsisataman pysäköintipaikkojen kokonaismäärä pyritään säilyttämään nykyisellä tasolla eli noin 950 paikkaa. Pysäköinti on tarkoitus hajauttaa mm. uuden terminaalin alle ja nykyisen Länsiterminaalin yhteyteen. Uudesta matkustajaterminaalirakennuksesta tullaan hoitamaan matkustajien kulkuyhteys Länsisataman eteläisimmille laivapaikoille, nykyisen Länsiterminaalin jäädessä palvelemaan pohjoisia laivapaikkoja. Tämä mahdollistaa myös rajatarkastukset vaativan non-schengen - liikenteen (Pietari) ja Schengenin sisäliikenteen (Tallinna) erottamisen toisistaan, mikä mahdollistaa mm. nykyistä joustavamman aikataulusuunnittelun.

12 11 KUVA 5: Kulkuyhteydet terminaaleista laivapaikoille nuolilla. Tulevat liikennejärjestelyt Uusi terminaali mahdollistaa lähtevälle liikenteelle yhden, nykyistä pienemmän porttialueen. Mitoituksen pienentäminen on mahdollista, kun varustamokohtaisten lähtöselvityskaistojen sijaan porttitarkastus voidaan järjestää kaikkien varustamoiden ja mahdollisesti jopa eri ajoneuvotyyppien yhteiskäytössä olevia automatisoituja lähtöselvityskaistoja käyttäen. Henkilöautojen pysähdysten määrä ei vähene uudella järjestelyllä, mutta tilankäyttö tehostuu huomattavasti matkustajien käyttämien ns. itsepalvelukioskien avulla. Raskaan liikenteen pysähdykset ja tarvittava kenttätila vähenee, koska ajoneuvoilla on yksi pysähdys vähemmän. Kuljettaja hoitaa periaatteessa kaikki laivaan pääsyn edellyttämät asiat yhdessä pisteessä eli itsepalvelukioskilla. Muutosten keskeinen tavoite on käytetyn kenttätilan tehostaminen ja joustavuuden parantaminen. Toinen keskeinen tavoite lähtöselvitys- ja porttitoimintojen tehostamisessa on liikennevirtojen läpimenon nopeuttaminen. Vaikka henkilöautot ja raskas liikenne pyritään erottelemaan omille kaistoilleen, on niiden yhteiskäyttö mahdollistettava niin, että samoja kaistoja voidaan allokoida joustavasti liikennemäärien mukaan joko henkilöautoille tai raskaalle liikenteelle. Prosessien nopeuttamista ja automatisointia kehitetään Helsingin Sataman ja varustamoiden yhteistyönä. Maahan saapuvalle liikenteelle on suunnitteilla kaksi eri porttialuetta. Nykyinen, satama-alueen pohjoiskärjessä sijaitseva, saapuvan henkilöautoliikenteen porttialue säilyy nykyisellä paikallaan, mutta toimintaperiaate muuttuu. Siitä tulee ensisijaisesti Pietarin liikenteen portti, jonka kautta ohjataan rajatarkastuksen vaativa liikenne. Kaikki saapuva Tallinnan liikenne ohjataan uuden terminaalin pohjoispuolelta uuden portin kautta. Porttialueiden uudelleen järjestelyn tavoitteena on nykyistä joustavampi toimintamalli ja rajatarkastuksen vaativan liikenteen erottaminen Schengen-alueen sisäisestä liikenteestä. Laivapaikat Länsisatamassa on tällä hetkellä käytössä yhteensä neljä säädettävällä teräsrampilla varustettua peräporttipaikkaa (LJ3, LJ4, LJ5 ja LJ6) matkustaja-autolauttaliikenteelle, joista

13 kaikista on kulkuyhteys nykyiseen terminaaliin maihinnousu- ja matkustajasiltojen kautta. Näillä laivapaikoilla voidaan samanaikaisesti palvella 3 matkustaja-autolauttaa. (Ks. KUVA 5, s. 11) Em. laivapaikkojen, samoin kuin nykyisin liikennöivien laivojen maihinnousukorkeus vaihtelee. Kahdessa (LJ3 ja LJ4) se tapahtuu noin 9 metrin korkeudella, yhdessä (LJ5) noin 14 m korkeudella ja yhdessä (LJ6) maihinnousukorkeutta voi säätää 9-14 metrin välillä. Myös maihinnoususiltojen määrä vaihtelee. LJ3:ssa ja LJ5:ssä on käytettävissä vain yksi maihinnoususilta, kun taas LJ4:ssä ja LJ6:ssa on käytettävissä 2 erillistä siltaa. Kahden erillisen maihinnoususillan käyttö mahdollistaa laivan nopeamman purun ja lastauksen. Tällä on merkitystä esimerkiksi Tallinnan liikenteessä, jossa laivojen kääntöajat pyritään pitämään lyhyinä. Vuonna 2013 valmistui täyttötyön edetessä uusi laivapaikka LJ7. Lisäksi täyttöalueen toiseen reunaan valmistuu uusi laituripaikka LJ8. Noin kuuden hehtaarin täyttöalueesta on vuoden 2013 loppuun mennessä toteutettu noin 85 %. Molemmille uusille laivapaikoille rakennetaan 2 maihinnoususiltaa, joissa maihinnousukorkeutta voidaan säätää joustavasti 9-14 metrin välillä. Molemmille laivapaikoille on myös suunniteltu otettavan käyttöön laivan automaattisen kiinnittymisen mahdollistavaa laitteistoa. Vilkkaimmat laivapaikat tulevat sijaitsemaan satamaalueen eteläosassa, laituripaikoilla LJ7 ja LJ 8, jolloin automaattisesta kiinnityslaitteistosta saadaan paras hyöty. Nämä laivapaikat ovat mereltä päin parhaiten saavutettavissa. Laivapaikoilla LJ7 ja LJ8 on tulevat tarpeet huomioiden tehtävä tilavaraus kaksoisramppeihin, jotka mahdollistavat ajoneuvojen nopean lastauksen ja purun kahdessa eri tasossa SATAMAAN JOHTAVAT LIIKENNEYHTEYDET Laivaväylä Länsisatamaan johtavan meriväylän syvyys on 11m. Väylän syvyys ei kuitenkaan ole laivaliikenteen kannalta kriittinen tekijä, koska matkustajalaivojen enimmäissyväys on huomattavasti vähäisempi. Väyläkapasiteetin rajoitteita ovat väylän osittainen kapeus, joka rajoittaa laivojen kohtaamistilanteita sekä sataman edustalla kääntöpaikan ja satama-altaan ruuhkaisuus. Erityisesti kesällä parhaan matkustajasesongin aikaan sekä muulloinkin aamun ja iltapäivän ruuhkahuippuina väylän kapasiteetti aiheuttaa ongelmia laivojen aikataulussa pysymiselle. Tilannetta parantamaan on suunniteltu Pihlajasaaren itäpuolelta kiertävän väylän parantamista. Tämä palvelee lähinnä Helsingin ja Tallinnan välillä kulkevien matkustajaautolauttojen tarpeita. Tiheästä vuorotiheydestä ja lyhyistä kääntöajoista johtuen ko. aluksien aikataulusta myöhästyminen heijastuu muihin saman vuorokauden aikana tehtäviin lähtöihin. Väylän ja kääntöpaikan parannukset mahdollistavat liikenteen jakamisen siten, että kiertoväylää voidaan käyttää samalla, kun joko kääntöpaikalla tai satamasta väylälle on lähdössä toinen alus. Varsinkin kansainvälisten risteilijöiden aikataulutus on nykymuotoisen Tallinnan liikenteen kanssa hankala sovittaa, koska yhä suurempien risteilijöiden tarvitsema tila on vastaavasti suurempi niin väylällä kuin kääntöpaikalla. Liikennevirasto on laatinut Pihlajasaaren kiertoväylän parannussuunnitelman ja Helsingin Satama puolestaan laatii parannussuunnitelman satamaalueen osalta joilla väyläkapasiteettia ja liikenneturvallisuutta voidaan parantaa.

14 13 KUVA 6: Pihlajasaaren kiertoväylä. Katuyhteydet Länsisatamaan tullaan ja sieltä lähdetään pääasiassa yhden kokoojaväylän kautta, joka kulkee Mechelininkadun ja Länsilinkin kautta Tyynenmerenkatua pitkin sekä vanhaan että tulevaan uuteen terminaaliin. Jätkäsaaren toinen katuyhteys kulkee Crusellin sillan kautta. Sillalla on rajoitus raskaalle liikenteelle. Kauempana satama-alueesta liikenneyhteydet tukeutuvat Länsiväylään kaikkien ajoneuvotyyppien osalta sekä Mechelininkatuun, jota voivat käyttää alle 12 m pitkät ajoneuvot. Länsisataman alueen kehittämisen yhteydessä Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto yhdessä Helsingin Sataman ja muiden tahojen kanssa on selvittänyt katu- ja liikenneverkon läpäisykyvyn kehittämistä. Nykyinen katuverkosto ruuhkautuu etenkin Mechelinin- ja Porkkalankadun risteyksessä ajoittain. Jätkäsaaren alueen rakentuessa ja liikennesuoritteiden kasvaessa on liikenneruuhkiin välttämätöntä hakea ratkaisuja. Vaikka sataman liikenne edustaa nykyisin vain noin 10 prosenttia edellä mainitun risteyksen liikenteestä, sen kohtuullinen läpäisykyky on kriittinen tekijä Tallinnan ja Helsingin välisen yhteyden ja Länsisataman kehittämisen kannalta. Alustavien ratkaisumallien perusteella risteysten läpäisykykyä on mahdollista parantaa. Länsimetron valmistuminen ja Länsiväylän suunnan bussiliikenteen merkittävä väheneminen Kampin terminaalissa mahdollistaa liikenteen kapasiteetin lisäämisen muulle liikenteelle.

15 14 Joukkoliikenne Joukkoliikenneyhteys Länsisatamaan perustuu pääasiassa raitiovaunuliikenteeseen. Nykyisin Länsiterminaaliin pääsee linjalla yhdeksän, jota viikonloppujen ruuhkahuippuina täydennetään linjalla kuusi. Vuoteen 2025 mennessä raitiovaunulinjoja Länsisataman alueelle on kaikkiaan kolme edellyttäen, että katualueen rakentaminen etenee suunnitellussa aikataulussa. Joukkoliikenneyhteyksien toimivuus on oleellinen osa koko maaliikenneyhteyksien toimivuutta. Nykyisen raitiolinjan 9 aloittaessa liikennöinnin Länsiterminaaliin syksyllä 2012, se saavutti heti suuren suosion laivamatkustajien keskuudessa. Länsimetron valmistuminen ja raitiolinjayhteyksien kehittäminen parantavat edelleen matkustajien käytettävissä olevia vaihtoehtoja saapua ja lähteä Länsisatamasta joukkoliikennettä käyttäen. Kevyt liikenne Kevyen liikenteen yhteydet paranevat Jätkäsaaren alueen kaavoituksen ja katurakentamisen edetessä. Sekä Länsilinkin että Crusellin sillan suunnasta johdetaan omat kevyen liikenteen yhteydet, jotka palvelevat myös sataman tarpeita. EU-rahoitus Helsingin ja Tallinnan väliselle liikenneyhteydelle Helsingin ja Tallinnan satamat ovat osa Euroopan keskeisten satamien runkoverkostoa. Näiden satamien kehittämistä EU tukee myös taloudellisesti TEN-T ohjelman kautta. EU-rahoitus on tarkoitettu erityisesti ajoneuvo- ja alusliikenteen sujuvuutta parantaviin hankkeisiin. Helsingin kaupunki jätti keväällä satamien yhteisen hakemuksen Motorways of the Seasohjelmaan sisältyvälle TWIN-PORT hankkeelle. Sen tarkoituksena on parantaa Helsingin ja Tallinnan liikenteen sujuvuutta molemmissa satamissa. Hankkeen painopiste Helsingissä on Länsisataman ja Tallinnassa Vanhan kaupunkisataman kehittäminen ja liikenteen sujuvuuden parantaminen. Hankkeeseen kuuluu laituri- ja aluejärjestelyjä sekä liikenneyhteyksien ja liikenteen opastuksen parantaminen uuden teknologian avulla. Helsingin Sataman kohteet keskittyvät Länsisatamaan, jossa toteutetaan laiturin muutostyöt, 6 hehtaarin täyttöalueen rakennustöitä ja siihen tulevat kaksi lauttapaikkaa. Laivojen liikennöintimahdollisuuksia parantava Pihlajasaaren kiertoväylä ja laivojen kääntöpaikan laajentaminen ovat myös osa TEN-T-hanketta samoin kuin Länsisataman maapuolen liikenneyhteyksiä parantaminen mm. Tyynenmerenkadulle toteutettavalla lisäkaistalla sekä selvittämällä edelleen eri liikenteen läpäisykykyä tehostavia toimenpiteitä. Tallinnan sataman hankkeeseen kuuluvat maaliikenneyhteyksien parantaminen A-, B- ja D- terminaaleihin. TEN-T rahoituskomitea hyväksyi rahoitusta koskevan esityksen ja EU:n liikennekomissaari allekirjoitti rahoituspäätöksen Rahoitus on suuruudeltaan 11,3 milj. euroa ja se jakautuu kaupunkien välillä siten, että Helsingin osuus summasta on noin 75 %.

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2014 1 (7) Kaupunginvaltuusto Kj/21 26.11.2014

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2014 1 (7) Kaupunginvaltuusto Kj/21 26.11.2014 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2014 1 (7) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 17.11.2014 1195 HEL 2014-008244 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: päättää katsoa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/2 27.10.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/2 27.10.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) 2 Länsisataman liikenneyhteyksien vaihtoehtoiset ratkaisut (a-asia) HEL 2014-002250 T 08 00 00 Hankenro 0923_18 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687 MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 6/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Esityslista 6/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Esityslista 6/2014 1 (5) 2 Tyynenmerenkadun lisäkaistan liikennesuunnitelma (a-asia) HEL 2014-002343 T 08 00 00 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijä Lähtökohdat päättää hyväksyä liikennesuunnitteluosaston

Lisätiedot

SARJA B 2012:10. Helsingin satamanosien kehittämisohjelma 2022 HELSINGIN SATAMAN JULKAISU

SARJA B 2012:10. Helsingin satamanosien kehittämisohjelma 2022 HELSINGIN SATAMAN JULKAISU SARJA B 2012:10 Helsingin satamanosien kehittämisohjelma 2022 HELSINGIN SATAMAN JULKAISU 13.11.2012 1(17) Helsingin satamanosien kehittämisohjelma 2022 Sivu 1. Johdanto..2 2. Ennuste markkinoiden ja kysynnän

Lisätiedot

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

SARJA B 2012:10. Helsingin Sataman kehittämisohjelma 2022 HELSINGIN SATAMAN JULKAISU

SARJA B 2012:10. Helsingin Sataman kehittämisohjelma 2022 HELSINGIN SATAMAN JULKAISU SARJA B 2012:10 Helsingin Sataman kehittämisohjelma 2022 HELSINGIN SATAMAN JULKAISU 29.10.2012 1(15) Helsingin Sataman kehittämisohjelma 2022 1. Johdanto Liikenneyhteyksien ja satamaliikenteen kehittyminen

Lisätiedot

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan Lahden yleiskaavan 2025 liikenne-ennusteetennusteet Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Lisätiedot

JÄTKÄSAARI ASUKASTIETOPAKETTI 11/2015. Kuva: Antti Pulkkinen

JÄTKÄSAARI ASUKASTIETOPAKETTI 11/2015. Kuva: Antti Pulkkinen Jätkäsaari on yksi suurimmista Helsingin kantakaupungin laajennustyömaista. Sadan hehtaarin ranta-alueelle rakennetaan koti 18 000 asukkaalle ja työpaikka yli 6 000 ihmiselle. Jätkäsaaren on arvioitu valmistuvan

Lisätiedot

RAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS

RAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS 1/5 Kaavoitus RAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS Tehtävä Tehtävänä oli tarkastella asemakaava-alueen liikennejärjestelyjä, asemakaavan vaikutusta liikenneverkkoon sekä uuden maankäytön

Lisätiedot

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1(10) 15.11.2010 MUISTIO PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1. Yleistä Painokankaan-Karanojan osayleiskaava-alue (kuva 1) sijaitsee valtatien 10, Orsitien ja valtatien 3 eteläpuolella. Alueen toteutuneen

Lisätiedot

MUISTIO J. Rinta-Piirto 4.6.2008 Seinäjoen Itikanmäki Liikenne-ennuste ja arvioita toimivuuksista Lähtökohtia Seinäjoen Itikanmäen alueelle on suunnitteilla uutta maankäyttöä. Tavoitteena on muuttaa joen

Lisätiedot

Outlet-kylän liikenneselvitys

Outlet-kylän liikenneselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA Outlet-kylän FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.1.2014 P22086 1 (5) Miettinen Tuomas 15.1.2014 Sisällysluettelo 1 Kaava-alueen sijainti... 2 2 Lähtökohdat... 2

Lisätiedot

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007 Kauklahden alueella on käynnissä useita maankäytön kehittämiseen tähtääviä suunnitelmia. Kauklahdenväylän kehittämisselvitys Länsiväylän ja Kehä III:n välillä on laadittu, jotta maankäytön suunnittelussa

Lisätiedot

Finnsteve Vuosaaren satamassa. Vuosaaren satama. Alussa oli vain ranta, hiekkaa ja huimaava visio!

Finnsteve Vuosaaren satamassa. Vuosaaren satama. Alussa oli vain ranta, hiekkaa ja huimaava visio! Finnsteve Vuosaaren satamassa Vuosaaren satama Alussa oli vain ranta, hiekkaa ja huimaava visio! 1 Suomen ulkomaankaupan keskus Säännöllisen linjaliikenteen suuryksikköjen satamapalveluihin erikoistunut

Lisätiedot

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä

Lisätiedot

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Intended for Jouko Kunnas Document type Muistio Date Kesäkuu 2014 LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Date 2014/05/30 J. Nyberg, J. Räsänen Made

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 5/2012 Helsingin Satama -liikelaitoksen jk HELSINGIN SATAMA -LIIKELAITOKSEN JK

Helsingin kaupunki Esityslista 5/2012 Helsingin Satama -liikelaitoksen jk HELSINGIN SATAMA -LIIKELAITOKSEN JK Helsingin kaupunki Esityslista 5/2012 HELSINGIN SATAMA -LIIKELAITOKSEN JK ESITYSLISTA 5-2012 KOKOUSKUTSU Kokousaika klo 8:00 Kokouspaikka Käsitellään Satamatalo Tällä esityslistalla mainitut asiat Helsingin

Lisätiedot

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 LIIKENNE-ENNUSTEET ja LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT Kivistön kaupunkikeskuksen suunnittelun yhteydessä on laadittu HSL:n tuoreimpia liikennemalleja hyödyntäen

Lisätiedot

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen Genimap Oy, lupa L4377 Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii Mika Räsänen Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta

Lisätiedot

MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS

MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS 1(7) 19.9.2014 MUISTIO MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS 1. Yleistä Tässä Mäskälän kaavarunkoalueen liikenteellisessä selvityksessä tarkastellaan kaavakaavarunkoalueen synnyttämän liikenteen

Lisätiedot

Länsirannan asemakaavan muutos

Länsirannan asemakaavan muutos Länsirannan asemakaavan muutos Liikennetuotos ja liikennejärjestelyjen toimivuus 30.1.2014 Ympäristösi parhaat tekijät Liikennetuotokset illan huipputunnilla 2 Liikennetuotoksen arvioissa on käytetty kulkutapana

Lisätiedot

VUOSAAREN MERIVÄYLÄN JA VUOSAAREN SATAMAN VESILIIKENNEALUEEN SYVENTÄMINEN

VUOSAAREN MERIVÄYLÄN JA VUOSAAREN SATAMAN VESILIIKENNEALUEEN SYVENTÄMINEN VUOSAAREN MERIVÄYLÄN JA VUOSAAREN SATAMAN VESILIIKENNEALUEEN SYVENTÄMINEN Hankkeen esittelytilaisuus 7.12.2015 7.12.2015 Page 1 VUOSAAREN VÄYLÄN JA SATAMAN SYVENTÄMINEN Väylän ja sataman nykytilanne &

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA HEINOJAN KUNNALLISTEK- NIIKAN YLEISSUUNNITTELU

NURMIJÄRVEN KUNTA HEINOJAN KUNNALLISTEK- NIIKAN YLEISSUUNNITTELU Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä xx.xx.2015 Luonnos Viite 1510019205 NURMIJÄRVEN KUNTA HEINOJAN KUNNALLISTEK- NIIKAN YLEISSUUNNITTELU NURMIJÄRVEN KUNTA HEINOJAN

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Hangon länsisataman asemakaavan kaavatalousselvityss

Hangon länsisataman asemakaavan kaavatalousselvityss s 6.3.20133 2 (12) 6.3.2013 SISÄLTÖ 1 ESIPUHE... 3 2 SELVITYKSEN TAUSTA... 3 3 SELVITYKSEN TARKOITUS... 3 4 VAIHTOEHTOJEN KUVAUS... 3 5 LASKELMAN LÄHTÖTIEDOT... 6 5.1 Investoinnit... 6 5.2 Sataman tuotot

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014 NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5

Lisätiedot

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset

Lisätiedot

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE 4.8.2015 SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE LIIKENNE Tarkastus 01 Päivämäärä 4/8/2015 Laatija Mari Kinttua Tarkastaja Jukka Räsänen Hyväksyjä Tuomas Lehteinen

Lisätiedot

Salo, Rannikon OYK. Liikenteelliset vaikutukset. Liikennemäärät ja liikenne-ennuste v.2030

Salo, Rannikon OYK. Liikenteelliset vaikutukset. Liikennemäärät ja liikenne-ennuste v.2030 LIITE 4 Salo, Rannikon OYK Liikenteelliset vaikutukset Liikennemäärät ja liikenne-ennuste v.2030 Osayleiskaava-alueella kulkee kaksi lounais-koillis-suuntaista tietä: Merikulmantie (mt 1824) ja Hämeenkyläntie

Lisätiedot

KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS

KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KUNNALLISTEKNIIKKA 1 SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUKOHDE... 2 Taustaa... 2 Kaavatilanne... 2 2. LIIKENNEVERKKO... 3 Autoliikenne... 3 Jalankulku

Lisätiedot

KYTÖLÄN ALUE 2. vaihe 1. SUUNNITTELUKOHDE

KYTÖLÄN ALUE 2. vaihe 1. SUUNNITTELUKOHDE KUNNALLISTEKNIIKKA 1 KYTÖLÄN ALUE 2. vaihe LIIKENNESELVITYS ttv,ur 1. SUUNNITTELUKOHDE Kytölän aluetta kaavoitetaan kolmessa vaiheessa. Tämä liikenneselvitys tehdään Kytölän alueen 2. vaiheen kaavan (A-2508)

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut. Strafica Oy 27.11.2014

Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut. Strafica Oy 27.11.2014 LIITE 6 Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut Strafica Oy 27.11.2014 Kantasataman lopputilanne 6.11.2014 2 Liikenne-ennuste Keväällä 2014 laadittua liikenne-ennustetta päivitettiin

Lisätiedot

KAUPIN KAMPUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYT

KAUPIN KAMPUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYT KAUPIN KAMPUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYT 22.10.2013 SELVITYKSEN SISÄLTÖ Nykyliikenteen liikennemäärät Liikenne-ennuste 10v ja 20v päähän Liikenteen toimivuustarkastelut Pääoven edustan liikennejärjestelyt

Lisätiedot

KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU

KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU 12.3.2010 MUISTIO Hannu Sainio 1(7) KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU 1. Lähtökohtia Keinusaaren alue rajautuu Viipurintien, Keinusaarentien, Vanajantien, Kutalanjoen ja rautatien väliin. Keinusaari

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 2658/10.03.01/2012 127 Lausunnon antaminen kaupunginhallitukselle tiesuunnitelmasta Vihdintien (mt 120) parantaminen Mariannantien ja Juvanmalmintien kohdalla

Lisätiedot

Suomi ja Rail Baltica. Juhani Tervala, 4.12.2014

Suomi ja Rail Baltica. Juhani Tervala, 4.12.2014 Suomi ja Rail Baltica Juhani Tervala, 4.12.2014 pendelöintiä 2 Verkkojen Eurooppa-kokonaisuus Verkkojen Eurooppa -kokonaisuus koostuu kolmesta osasta: TEN-T (liikenne), TEN-EN (energia) sekä TEN-TELE (tietoliikenne).

Lisätiedot

LIITE 5 BASTUKÄRRIN LOGISTIIKKA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS

LIITE 5 BASTUKÄRRIN LOGISTIIKKA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS LIITE 5 BASTUKÄRRIN LOGISTIIKKA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS MUISTIO 16.10.2007 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO 1 1 TARKASTELUALUE 2 1.1 Tarkastelukohde ja liikennemäärät... 2 1.2 Liittymäjärjestelyt... 3

Lisätiedot

Keski-Pasilan keskus Tripla

Keski-Pasilan keskus Tripla Keski-Pasilan keskus Tripla Rakennustyön aikaiset liikenteenjärjestelyt v. 2014 2016 TIEDOTUSTILAISUUS 22.5.2014 ALUSTAVA VERSIO 15.5.2014 1 Keski-Pasilan keskus Tripla Rakennustyön aikaiset liikenteenjärjestelyt

Lisätiedot

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari Tekninen lautakunta 77 19.04.2011 Tekninen lautakunta 141 25.10.2011 Kaupunginhallitus 284 14.11.2011 Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos 341/10.02.03/2011 TL 137/26.11.2008

Lisätiedot

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä

Lisätiedot

TUUSULAN KUNTA KUNTAKEHITYS / KAAVOITUS

TUUSULAN KUNTA KUNTAKEHITYS / KAAVOITUS 16X161127 27.3.2014 TUUSULAN KUNTA KUNTAKEHITYS / KAAVOITUS LAHELANPELTO II ASEMAKAAVAN TOIMIVUUSTARKASTELU Esipuhe Tämä toimivuustarkastelu on tehty Tuusulan kunnan toimeksiannosta. Selvitys käsittää

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan

Lisätiedot

Valtateiden 2 ja 9 risteysalueen liikenneselvitys. Humppila

Valtateiden 2 ja 9 risteysalueen liikenneselvitys. Humppila Valtateiden 2 ja 9 risteysalueen liikenneselvitys Humppila 12.1.2011 Työn tavoitteet Työn tavoitteena on tutkia valtateiden 2 ja 9 risteysalueelle ja sen läheisyyteen kaavaillun uuden maankäytön synnyttämän

Lisätiedot

Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut. Strafica Oy

Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut. Strafica Oy Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut Strafica Oy 20.12.2014 Kantasataman lopputilanne 6.11.2014 2 Liikenne-ennuste Keväällä 2014 laadittua liikenne-ennustetta päivitettiin 6.11.2014

Lisätiedot

Metron matkustajakuormitusennuste

Metron matkustajakuormitusennuste MUISTIO Strafica Oy/ Hannu Pesonen 30.3.2012 Metron matkustajakuormitusennuste Taustaa Metron kapasiteetin riittävyyttä on arvioitu mm. Länsimetron suunnittelun yhteydessä (Länsimetron matkustajamäärä-

Lisätiedot

KRUUNUVUORENSELÄN LAUTTALINJA JULKISELLE LIIKENTEELLE

KRUUNUVUORENSELÄN LAUTTALINJA JULKISELLE LIIKENTEELLE Stadin Rantaryhmä 18.4.2010 KRUUNUVUORENSELÄN LAUTTALINJA JULKISELLE LIIKENTEELLE Taustaa Tämä pieni esiselvitys on tehty asiantuntijavoimin, realistiseksi vaihtoehdoksi Kruunuvuorenselän yli suunnitteilla

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut

Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut Ennakkoaineisto 13.1.2015 Sito Oy Ympäristösi parhaat tekijät 2 Liikenneselvityksen sisältö Työssä on tarkasteltu Niiralan asemakaava-alueelle

Lisätiedot

Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki

Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki Mika Räsänen Valtatie 20, Yrityspuiston liittymä 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta nykyisin

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen. 1. Joukkoliikenteen ja yksityisautoilun reititysvalinta

Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen. 1. Joukkoliikenteen ja yksityisautoilun reititysvalinta Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen Kannanotto koskien kaavaa: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma: VIII, IV JA SANTALAHTI, rantaväylän joukkoliikennekaistat reitillä Lielahdenkatu-Sepänkatu,

Lisätiedot

Jaakko Tuominen 14.1.2013 1 (8)

Jaakko Tuominen 14.1.2013 1 (8) Jaakko Tuominen 14.1.2013 1 (8) 1 Yleistä Tarkastelualue sijaitsee Tuusulassa Vantaan rajalla. Kuva 1: tarkastelualueen sijainti (www.tuusula.fi) Kelatien alue on pienteollisuusaluetta ja alueen toteutunut

Lisätiedot

Alueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma

Alueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma Alueen nykytila Suunnittelualue on Sulan osayleiskaava-alue, joka on pinta-alaltaan n. 510 hehtaaria. Alueesta noin hieman alle 200 ha on asemakaavoitettu asumisen ja työpaikkojen alueiksi. Kaavoittamattomat

Lisätiedot

JÄTKÄSAARI, MATKUSTAJASATAMA 20. KAUPUNGINOSA LÄNSISATAMA

JÄTKÄSAARI, MATKUSTAJASATAMA 20. KAUPUNGINOSA LÄNSISATAMA HELSINGIN KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO ASEMAKAAVAOSASTO 2014 JÄTKÄSAARI, MATKUSTAJASATAMA 20. KAUPUNGINOSA LÄNSISATAMA ASEMAKAAVA- JA ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOKSEN SELOSTUS JÄTKÄSAARI, MATKUSTAJASATAMA ASEMAKAAVA-

Lisätiedot

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan pysäköintiselvityksestä 2006. Lohjan keskustan pysäköintiselvitys

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan pysäköintiselvityksestä 2006. Lohjan keskustan pysäköintiselvitys Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan pysäköintiselvityksestä 2006 Lohjan keskustan pysäköintiselvitys Syyskuu 2006 14 Kuva 2. Maksimikäyttöasteet. Lohjan keskustan pysäköintiselvitys Lohjan keskustan pysäköintiselvitys

Lisätiedot

Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn. Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11.

Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn. Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11. Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11.2014 EU:n TEN-T politiikan tavoite nyt sisämarkkinoiden moitteeton toiminta

Lisätiedot

Luolala, Aluepelastuslaitoksen asemakaava. Liikenteen toimivuustarkastelu

Luolala, Aluepelastuslaitoksen asemakaava. Liikenteen toimivuustarkastelu NAANTALIN KAUPUNKI Ympäristövirasto Luolala, Aluepelastuslaitoksen asemakaava Liikenteen toimivuustarkastelu 1.9.2009 Liikennesuunnitelma Työ n:o 9052 NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO LUOLALA Aluepelastuslaitoksen

Lisätiedot

Kaavan nimi: Jätkäsaari, matkustajasatama Hankenumero: 3141_1 HEL 2012-014333. Vireilletulosta ilmoittaminen: 15.11.2012

Kaavan nimi: Jätkäsaari, matkustajasatama Hankenumero: 3141_1 HEL 2012-014333. Vireilletulosta ilmoittaminen: 15.11.2012 LUONNOS JÄTKÄSAARI, MATKUSTAJASATAMA ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS ASEMAKAAVA- JA ASEMAKAAVAN MUUTOSKARTTA NRO 12250 PÄIVÄTTY 31.3.2014 Asemakaavan muutos koskee: Helsingin kaupungin 20.

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

Liikenneväylähankkeet

Liikenneväylähankkeet Liikenneväylähankkeet Nykyinen ohjeistus Käytäntö tiehankkeissa Yksikköarvoihin liittyviä ongelmia Kannattavuuslaskelma Vaikutusten analyysi Toteutettavuuden arviointi 1 Nykyinen ohjeistus ja käytäntö

Lisätiedot

Siltatien alue MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Tontit $K V2014 $K V2015 ->

Siltatien alue MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Tontit $K V2014 $K V2015 -> Siltatien alue Ydinkeskustan jälkeen merkittävin kasvusuunta on Siltatien alue, joka on tällä hetkellä rakentamaton alue. Osayleiskaavoituksen tavoitteena on muodostaa alueesta itsenäinen noin 5 300 asukkaan

Lisätiedot

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät Alustavat tulokset Sito Parhaan ympäristön tekijät Lähtökohdat ja tarkastellut vaihtoehdot Tässä hankearvioinnissa on tarkasteltu valtatien 19 parantamista välillä Seinäjoki- Lapua ja siihen liittyviä

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Lahdesjärven yleissuunnitelma. Liikenneselvitys. Työ: 24946. Tampere 27.10.2011

TAMPEREEN KAUPUNKI. Lahdesjärven yleissuunnitelma. Liikenneselvitys. Työ: 24946. Tampere 27.10.2011 TAMPEREEN KAUPUNKI Lahdesjärven yleissuunnitelma Liikenneselvitys Työ: 24946 Tampere 27.10.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

VNS 4/2017 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto

VNS 4/2017 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto VNS 4/2017 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2018-2021, Liikennevirasto 23.5.2017 Talousjohtaja Kristiina Tikkala Liikenneverkon rahoitus 2017-2021 1 400 000 000 1

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS

NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä 30.6.2014 Viite 1510007986 NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS NASTOLAN KUNTA ESISELVITYS Päivämäärä 30.6.20014

Lisätiedot

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

NURMIJÄRVI OJAKKALANTIEN JA HELSINGINTIEN LIITTYMÄN LIIKENNEVALORATKAISU

NURMIJÄRVI OJAKKALANTIEN JA HELSINGINTIEN LIITTYMÄN LIIKENNEVALORATKAISU NURMIJÄRVI OJAKKALANTIEN JA HELSINGINTIEN LIITTYMÄN LIIKENNEVALORATKAISU MUISTIO 30.11.2010 1-1 Päivämäärä 30/11/2010 Laatija Čapek Karel, Nyberg Johanna Tarkastaja Hyväksyjä SISÄLTÖ 1. TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Lisätiedot

Peuraniityn kunnallistekninen yleissuunnitelma, Liikenteen toimivuustarkastelut

Peuraniityn kunnallistekninen yleissuunnitelma, Liikenteen toimivuustarkastelut Raportti Peuraniityn kunnallistekninen yleissuunnitelma, Liikenteen toimivuustarkastelut 28.5.2015 Sisältö Sisältö... 2 1. Tarkastelumenetelmä ja liikenne-ennuste... 3 1.1. Tarkastelumenetelmä... 3 1.2.

Lisätiedot

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto Valtatiet 1, 8 ja 9 Varsinais-Suomen tieliikenteen pääsuunnat ja niitä yhdistävällä Turun Kehätiellä suurimmat liikennemäärät Samat runkoyhteydet raskaalla liikenteellä Keskimääräinen raskas liikenne 2015

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008 KEMPELEEN KUNTA KAAVOITUKSEN TULOSYKSIKKÖ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008 KEMPELEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS VIHILUODON YRITYSALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELYJÄ VARTEN VIHILUODON OSA-ALUE

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Itämeren satamien edelläkävijä ja halutuin yhteistyökumppani

Itämeren satamien edelläkävijä ja halutuin yhteistyökumppani VUOSIKERTOMUS 2012 Mikael Kaplar / Studio POiNT Mikael Kaplar / Studio POiNT Itämeren satamien edelläkävijä ja halutuin yhteistyökumppani Helsingin satama on Suomen yksiköidyn tavara- ja matkustajaliikenteen

Lisätiedot

SIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II

SIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II 1(5) 2.2.2012 MUISTIO SIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II 1. Yleistä Tämä Siirin alueen toinen liikenteellinen selvitys liittyy Siiri II alueen asemakaavan laadintaan, jossa Iso-Harvoilantieltä alkavaa

Lisätiedot

Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015

Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Liikenne-ennusteen päivittäminen Liikenne-ennuste pohjautuu Keski-Nurmon osayleiskaavatyön yhteydessä laadittuun ennusteeseen vuodelle 2040 Ennusteen

Lisätiedot

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 VR Cargo 2007 Kuljetukset 40,3 miljoonaa tonnia Liikevaihto 342,9 MEUR Markkinaosuus

Lisätiedot

VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA

VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA Vastaanottaja Valtimon kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 11.10.2011 VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA Päivämäärä 11/10/2011 Laatija Jouni Mikkonen Tarkastaja

Lisätiedot

Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma

Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma 2 3 Suunnittelun lähtökohtia 4 Lahdenväylän pysäkit, esiselvitys 1998 Valtatie 4 ja sen rinnakkaistiet välillä Kehä III Koivukylänväylä,

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI LAPALUODON SATAMANOSA

RAAHEN KAUPUNKI LAPALUODON SATAMANOSA RAAHEN KAUPUNKI LAPALUODON SATAMANOSA ALUETARVESELVITYS 2008 FCG Planeko Oy RAAHEN KAUPUNKI 2 (14) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 NYKYTILANNE...4 2.1 Satamatoiminnan yleinen kehitys...4 2.2...5 2.3

Lisätiedot

Kohti uudenlaista joukkoliikennettä

Kohti uudenlaista joukkoliikennettä Kohti uudenlaista joukkoliikennettä Joukkoliikenne on osa liikennejärjestelmää Liikenteellä ja liikennejärjestelmällä on yhteiskunnassa merkittävä rooli elinkeino elämän kilpailukyvylle ja kansalaisten

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto 26.1.

TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto 26.1. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS 26.1.2012 Ramboll Finland Oy, Kotipaikka Espoo, Y-tunnus 0101197-5,

Lisätiedot

Liittymän toiminta nelihaaraisena valo-ohjaamattomana liittymänä Ristikkoavaimentien rakentamisen jälkeen.

Liittymän toiminta nelihaaraisena valo-ohjaamattomana liittymänä Ristikkoavaimentien rakentamisen jälkeen. Porvoon kaupunki 7224 Loviisantien yritysalue Toimivuustarkastelu Tämä toimivuustarkastelu on laadittu Porvoon kaupungin toimeksiannosta. Tarkastelun kohteena on liikenteellinen toimivuus Loviisantie Porvoon

Lisätiedot

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Toimiva tuotanto-, varasto- ja toimistotila/teollisuustila osoitteessa Konetie 33, Oulu. E8 5,8 KM VALTATIE 20 2 MIN LENTOASEMA 16 KM OULUN KESKUSTA 8,5 KM

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Oulun tiepiiri VT 20:N JA MT 848:N LIITTYMÄN TOIMIVUUS: SIMULOINTITARKASTELU JA LIIKENNEVALO-OHJAUKSEN TARVE

Oulun tiepiiri VT 20:N JA MT 848:N LIITTYMÄN TOIMIVUUS: SIMULOINTITARKASTELU JA LIIKENNEVALO-OHJAUKSEN TARVE Oulun tiepiiri VT 20:N JA MT 848:N LIITTYMÄN TOIMIVUUS: SIMULOINTITARKASTELU JA LIIKENNEVALO-OHJAUKSEN TARVE MUISTIO 22.2.2005 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO 1 1 TARKASTELUALUE JA MENETELMÄT 2 2 TOIMIVUUS

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 60

Espoon kaupunki Pöytäkirja 60 01.06.2015 Sivu 1 / 1 2479/10.03.01/2015 60 Alueen varauksen uudistaminen Espoon keskuksesta Koy Espoon Entresselle ja Helsingin Osuuskauppa Elannolle kauppakeskus Entressen laajentamista varten Valmistelijat

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Lehmon alue, kunnallistekniikan yleissuunnitelma

Lehmon alue, kunnallistekniikan yleissuunnitelma SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KONTIOLAHDEN KUNTA Lehmon alue, kunnallistekniikan yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 433-P26804 Suunnitelmaselostus Mönkkönen Eino Sisällysluettelo

Lisätiedot

Sipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys

Sipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys 16.01.2014 LPo, MTu, TLe Raportti 16.1.2014 16.1.2014 1 (15) SISÄLTÖ 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 2 1.1 Työn tausta... 2 1.2 Söderkullan alueen tie- ja katuverkko... 2 1.3 Alueen kehittyminen ja suunnitelmat...

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 74. 74 Nokkalan venesataman kahvila- ja ravintolapaikan vuokraaminen KF-Restaurants Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun

Espoon kaupunki Pöytäkirja 74. 74 Nokkalan venesataman kahvila- ja ravintolapaikan vuokraaminen KF-Restaurants Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun 11.08.2014 Sivu 1 / 1 1997/02.07.00/2014 74 Nokkalan venesataman kahvila- ja ravintolapaikan vuokraaminen KF-Restaurants Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun Valmistelijat / lisätiedot: Juha Pulkkinen, puh.

Lisätiedot

SUUPANKUJAN KATUSUUNNITTELU

SUUPANKUJAN KATUSUUNNITTELU SUUNNITELMASELOSTUS 15.2.2017 SUUNNITELMASELOSTUS 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. HANKKEEN PERUSTIEDOT 3 1.1. Yleistä 3 1.2. Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset ja työt 3 1.3. Tavoitteet ja lähtökohdat 3 2. SUUNNITELMAN

Lisätiedot

VIIRINLAAKSON MATKA- JA KAUPPAKESKUS, KLAUKKALA

VIIRINLAAKSON MATKA- JA KAUPPAKESKUS, KLAUKKALA VIIRINLAAKSON MATKA- JA KAUPPAKESKUS, KLAUKKALA TOIMIVUUSTARKASTELUT LIITE: LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT NYKYTILANTEESSA Sami Iikkanen, Jukka Räsänen 20.5.2014 LISÄTARKASTELUJEN TARKOITUS Lisätarkastelut

Lisätiedot

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ PL 50, Nuijamiestentie 7, 00401 Helsinki puh 020 7756 809 tai 040 570 9070 faksi 020 7756 819 sähköposti molike@taksiliitto.fi 9.9.2011 Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta

Lisätiedot