Helsingin Satama. Länsisataman uusi matkustajaterminaali. Kehittämissuunnitelma

Transkriptio

1 Helsingin Satama Länsisataman uusi matkustajaterminaali Kehittämissuunnitelma Matkustajasatamat

2 1 LÄNSISATAMAN UUDEN MATKUSTAJATERMINAALIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 1. KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TAUSTAT SATAMA OSANA HELSINKIÄ SATAMATOIMINNAN KEHITTÄMINEN LÄNSISATAMAN NYKYINEN TILANNE KEHITTÄMISSUUNNITELMAN KUVAUS SATAMAAN JOHTAVAT LIIKENNEYHTEYDET RISKIT JA YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT KUSTANNUSARVIO RAHOITUS JA LÄNSISATAMAN KANNATTAVUUS... 16

3 2 LÄNSISATAMAN UUSI MATKUSTAJATERMINAALI 1. KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TAUSTAT Helsingin satamatoiminta Helsingin satama on Suomen merkittävin yleissatama. Sen toiminta on jakautunut keskustan matkustajasatamiin Katajanokalle, Eteläsatamaan ja Länsisatamaan sekä Vuosaaren tavarasatamaan. Matkustajasatamista autolautoilla kuljetetaan myös raskaan liikenteen ajoneuvoja ja toisaalta Vuosaareen liikennöivillä rahtialuksilla kulkee jonkin verran myös matkustajia. Helsingin Sataman liikevaihto vuonna 2012 oli 87,2 miljoonaa euroa. Tavaraliikenne Helsingin sataman tavaraliikenne oli vuonna 2012 määrältään 10,8 miljoonaa tonnia. Tästä valtaosa oli yksiköityä eli pääasiassa konteissa ja rekoissa kuljetettua ulkomaantavaraliikennettä, joka jakautui tasapainoisesti tuontiin ja vientiin. Yksiköimätöntä bulkkiliikennettä oli miljoona tonnia, josta valtaosa oli kivihiilen tuontia, sekä runsas 0,1 miljoonaa tonnia kotimaan rannikkoliikennettä kuten hiekkaa rakennusteollisuuden käyttöön. Helsingin sataman markkinaosuus Suomen satamien kappaletavaraliikenteestä on pysynyt vakaana. Matkustajaliikenne Laivamatkailun suosio on viimeiset vuosikymmenet kasvanut voimakkaasti. Vuonna 2012 matkustajien määrä kohosi uuteen ennätykseen 10,6 miljoonaan matkaan. Kasvua edellisvuoteen verrattuna oli 4 %. Tallinna on edelleen vetovoimaisin matkailukohde varustamoiden tarjoamien tiheiden ja nopeiden laivayhteyksien sekä kohtuullisten matkakustannusten ansiosta. Vuonna 2012 linjalla matkusti 7,6 miljoonaa matkustajaa ja kuljetettujen matkustaja-ajoneuvojen määrä oli 1,1 miljoonaa. Työperäinen matkustus Suomenlahden molemmin puolin on vilkasta ja sen osuus on selvässä kasvussa. Noin % matkustajista on ns. työmatkalaisia. Myös raskaan liikenteen määrä linjalla on ollut kasvussa. Rekkoja ja kuorma-autoja kuljetetaan vuosittain 0,26 miljoonaa kappaletta. Trendeistä merkittävin on henkilöautojen määrän voimakas lisääntyminen Tallinnan liikenteessä. Matkustaminen Helsingin ja Tukholman välisellä reitillä on säilyttänyt tasaisen suosionsa vuodesta toiseen. Matkustajia reitillä on vuosittain noin 2,5 miljoonaa. Määrä on pysynyt lähes vakiona aina 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Helsingin ja Pietarin välinen matkustajalaivayhteys on viime vuosina kasvattanut suosiotaan. Linjalla matkusti vuoden 2012 aikana matkustajaa. Vuosaaresta liikennöi myös matkustajia kuljettavia rahtialuksia. Näillä laivoilla Helsingin ja Travemünden välillä matkustajia kulki henkilöä. Rostockin linjalla matkasi matkustajaa ja Gdynian linjalla matkustajaa vuonna Itämeri on suosittu kansainvälisen risteilymatkailun kohde. Vuonna 2013 risteilyaluskäyntejä oli Helsingissä 284 ja matkustajia yhteensä Risteilyalukset sijoitetaan keskustan matkustajasatamiin ja Hernesaaren risteilyaluslaiturille. Kymmenen viime vuoden aikana risteilymatkustajien määrä on ollut kasvussa. Sen sijaan aluskäyntien määrä ei ole merkittävästi kasvanut, mikä johtuu aluskoon kasvamisesta.

4 3 Satamatoiminnan kehitys Vuoden 1992 yleiskaavassa esitettiin Helsingin tavarasatamatoiminnan siirtämistä keskustaalueen ulkopuolelle. Helsingin kaupunginvaltuusto teki päätöksen Vuosaaren sataman rakentamisen aloittamisesta. Tämä merkitsi rahtialuksilla tapahtuvien kontti- ym. rahtikuljetusten siirtämistä Jätkäsaaresta ja Sompasaaresta Vuosaareen, matkustajalauttaliikenteen säilyessä keskustan satamissa. Vuosaaren sataman valmistuttua 2008 Sompasaaren satama-alue kokonaisuudessaan ja Jätkäsaaren rahtisatamakäytössä ollut alue (68 ha) siirtyi satamatoiminnasta asunto- ja toimitilarakentamisen käyttöön. Jätkäsaaren hyväksytyssä osayleiskaavassa Jätkäsaaren länsiosassa toimiva matkustajasatama ja siihen liittyvä, merelle täytettävä noin 6 hehtaarin lisäalue osoitettiin matkustajasatamatoimintaan. Länsisatamassa tämä merkitsee matkustajasatamatoimintaan käytettävän alueen kaventumista ja sataman painopisteen siirtymistä etelän suuntaan. Jätkäsaaren muu maan käyttö edellyttää matkustajasatamatoimintojen uudelleen järjestelemistä ja noin 6 hehtaarin täyttöalueen käyttöön ottamista. KUVA 1. Tuleva satama-alue on rajattu punaisella viivalla, täyttöalue vasemmalla. Tällä hetkellä Länsisataman matkustajaliikennettä palvelee entisestä makasiinirakennuksesta 1995 matkustajaterminaaliksi muutettu Länsiterminaali. Rakennusta on laajennettu uudella lähtöhallilla vuonna Nykyisellä liikenteellä Länsiterminaali ruuhkautuu vilkkaimpina matkailukausina. Lisäksi Länsiterminaalin käytettävyyttä heikentää pitkät siirtymät eteläisille laivapaikoille. Tällä hetkellä vilkkain laivapaikka sijaitsee yli 500 metrin etäisyydellä terminaalirakennuksesta ja eteläisimmät uudet laivapaikat metrin etäisyydellä Länsiterminaalista.

5 4 Helsingin ja Tallinnan sekä toisaalta Helsingin ja Pietarin välisten liikenneyhteyksien kehittäminen ja matkustajille tarjottavan palvelutason säilyttäminen ja Jätkäsaaren alueen rakentuminen edellyttävät Länsisataman alueella toiminnan järjestelyjen lisäksi myös uutta matkustajaterminalirakennusta. Tämä tarve on esitetty jo Helsingin Sataman johtokunnan vuonna 2012 hyväksymän, eri satamanosien toimintaa kartoittavassa kehitysohjelmassa. Kehitysohjelmassa eräs tärkeä tavoite oli löytää keinoja vastata Helsingin ja Tallinnan välisen matkustajaliikenteen voimakkaaseen ja pitkään jatkuneeseen kasvuun. Uusi matkustajaterminaali on mainittu tavoitteena myös kaupunginvaltuuston nykyisessä strategiassa (Strategiaohjelma ), jossa painotetaan matkailun merkitystä ja kaupungin liikenneyhteyksiä ja hyvää saavutettavuutta eri liikennemuodoin. 2. SATAMA OSANA HELSINKIÄ Helsinki on perustettu satamakaupungiksi ja satama on Helsingin ulkoisten liikenneyhteyksien ja taloudellisen toimeliaisuuden kannalta keskeinen tekijä ja se voidaan nähdä kaupungin kansainvälisen kilpailukyvyn ja matkailun kannalta yhtenä vetovoimatekijänä. Suomen ja Viron talousalueiden yhdentyminen sekä erityisesti Helsingin ja Tallinnan välinen kaksoiskaupunki mallin viime vuosina tapahtunut kehitys on entisestään korostanut kaupungin tarvetta toimivaan ja riittävän kapasiteetin omaavaan satamaan, joka turvaa osaltaan kaupunkien väliset säännölliset ja toimintavarmat yhteydet. Helsingin keskustan satamien liikenne on valtaosin Helsingin ja vastasatamien välistä säännönmukaista ja ympärivuotista matkustaja-autolauttaliikennettä. Erityisen voimakkaasti on viime vuosina kehittynyt Helsingin ja Tallinnan välinen matkustaja-autolauttaliikenne. Noin vuoteen 2007 asti Tallinnan linjaliikennettä hallitsi sesonkiluonteinen ja avovesikauteen rajoittunut matkustajaliikenne kevytrunkoisella pika-aluskalustolla. Keväästä 2007 alkanut aluskannan muutos on mahdollistanut linjaliikenteen, joka pystyy kilpailemaan entisen pikaalusliikenteen parhaan kesäsesongin vuorotiheydellä ja nopeudella. Uudella kalustolla voidaan taata säästä ja vuodenajasta riippumattomat yhteydet. Korkea palvelutaso on monipuolistanut matkailua ja hyödyttänyt erilaisia matkustajaryhmiä, matkailusektorin palveluntuottajia, elinkeinoelämää ja kuljetussektoria. Tämä kehitys on osaltaan edistänyt Suomen ja Viron talousalueiden yhdentymistä sekä luonut mahdollisuudet Helsingin ja Tallinnan kehittymiselle nykyisenlaiseksi kaksoiskaupungiksi ja yhteiseksi työssäkäyntialueeksi. Aluskannan uudistuminen on vauhdittanut edellä mainittuja muutoksia ja Helsingin ja Tallinnan laivayhteyttä voidaankin hyvin kuvata kaupunkien välisenä siltana, joka palvelee monella tavoin molempien kaupunkien tavoitteita. Laivaliikenteen viime vuosina tapahtunut kehitys tulee edelleen jatkumaan. Kiristyvien ympäristövaatimusten ja toisaalta matkustajien palvelun kehittyessä ja tehostuessa sataman on huolehdittava mahdollisuuksista kehittää toimintaansa liikenteen uusien vaatimusten mukaisesti. Esimerkiksi puhtaampien LNG - polttoaineiden käyttöön otto tai laivojen nopeammat kääntöajat saattavat tuoda Tallinnan linjalle uutta aluskalustoa, joissa sekä ajoneuvojen, että matkustajien siirtyminen laivaan ja laivasta tapahtuu kahdessa tasossa. Varustamoiden

6 5 toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen kannalta on tärkeää että satama on tässä kehityksessä mukana ja toimintaympäristö mahdollisimman hyvin ennakoitavana. Satamatoiminnan vaikuttavuus Helsingin Satama teetti vuonna 2012 WSP Oy:llä sataman vaikuttavuustutkimuksen. Tämän perusteella liikenneyhteyksien kehittäminen voidaan nähdä Helsingin seudun hyvinvoinnin ja elinkeinoelämän kannalta tärkeäksi. Tutkimuksessa arvioitiin sataman vaikutusta talouteen ja työllisyyteen. Taloudellinen vaikuttavuus arvioitiin vastaavan 1 % Suomen BKT:sta. Satama työllistää henkilöä ja sen välitön ja välillinen työllistävä vaikutus on 3 % Helsingin seudun työllisestä työvoimasta. Helsingin sataman kansantaloudellisia ja aluetaloudellisia vaikutuksia voidaan pitää merkittävinä. Aluetaloudellisiin vaikutuksiin antaa erään näkökulman satamaan liittyvien yritysten henkilöstön maksamat kunnallisverot. Niiden arvioitiin vuonna 2011 olevan yhteensä 114 miljoonaa euroa. Sataman vetovoimatekijät Helsingin keskustasatamien vetovoimatekijöitä ovat keskeinen sijainti ja käyttäjille tarjottava korkea palvelutaso. Autolauttaliikenteen linjojen moninaisuus, varustamoiden vahvat investoinnit aluskapasiteettiin sekä autolauttojen eri sesonkien ja kysynnän mukaan joustavasti muunneltavissa oleva autokansien käyttö eli tilanteen mukaan vaihteleva raskaan liikenteen ja henkilöautojen suhde ovat osaltaan taanneet matkustajia palvelevat edulliset ja tiheät yhteydet. Satamassa on edelleen mahdollista kehittää toimintatapoja ja tehostamalla matkustajien ja ajoneuvojen lähtöselvitysrutiineja ja parantaa tilojen ja alueiden laatutasoa. Hyvään suunnitteluun perustuvalla alueiden ja liikenneyhteyksien kehittämisellä on ratkaiseva merkitys matkustusmukavuuteen. Tämä ei rajoitu pelkästään satama-alueeseen, vaan myös sen ulkopuolelle sijoittuvaan katuverkkoon ja julkisiin liikenneyhteyksiin. Länsisatamasta ympäristöineen on muodostumassa monipuolisesti matkustajia palveleva kokonaisuus ja alueelle on mahdollista kehittää erikoisliikkeitä, hotelli- ym. kaupallisia palveluja. Palvelujen parantaminen edistää kaikkien kannalta myös alueen viihtyisyyttä. Toisaalta matkustajasatama antaa kaupunginosalle oman identiteetin. 3. SATAMATOIMINNAN KEHITTÄMINEN Helsingin Sataman toiminnan kehittämissuunnan määrittämiseksi laadittiin vuonna 2012 Helsingin satamanosien kehittämisohjelma Siinä kartoitettiin satamanosittain sataman nykyinen liikenne ja laadittiin linjakohtainen liikenne-ennuste (Ramboll) aina vuoteen 2030 asti. Lisäksi arvioitiin satamanosakohtaisesti satamakapasiteetin riittävyyttä. Kapasiteettia arvioitaessa tarkasteltiin liikenteen muodostamaa kokonaisuutta, johon kuuluvat terminaalit, niihin liittyvät kenttäalueet, laivaväylät, laituripaikat ja maaliikenneyhteydet. Lisäksi arvioitiin,

7 6 mitä ja miten valittuja osa-alueita tulisi kehittää, jotta sataman kapasiteetti vastaisi liikenneennusteiden mukaista kysyntää. Kehittämisohjelma laadittiin vuonna 2012 ja Helsingin Sataman johtokunta hyväksyi sen Ajallisesti kehittämisohjelma on jaettu kahteen osaan. Tarkemmat kehityslinjaukset ulottuvat vuoteen 2022 asti ja karkeammat vuoteen 2030 asti. Satamanosien kehittämisohjelma vahvisti käsitystä siitä, että nykytilanteessa sataman matkustajaliikenteen linjoista merkittävimmän eli Helsingin ja Tallinnan välisen linjan liikenne jatkaa kasvuaan myös tulevaisuudessa. Eteläsatamassa ei katsottu olevan mahdollisuuksia lisätä autolauttaliikennettä ja Katajanokan alueella autolauttaliikennettä voidaan lisätä vain rajoitetusti. Varsinainen autolauttaliikenteen kasvu on hoidettavissa Länsisatamassa. Tämä vaatii investointia uuteen terminaalirakennukseen ja muita jo osittain käynnissä olevia alue ja laiturijärjestelyjä. Länsisataman uuden matkustajaterminaalin investoinnilla Helsingillä on mahdollisuus vahvistaa kaupungin yhtä vetovoimatekijää: laivamatkustajien saapumista suoraan keskustan palveluiden ääreen. Uusi terminaali on myös hyvin saavutettavissa julkisilla liikennevälineillä sekä myös katuverkon osalta kunhan huolehditaan siitä että maaliikenneyhteyksiä kehitetään. Helsingin Satama pyrkii edistämään raskaan liikenteen lauttayhteyttä Vuosaaren ja Muugan välillä yhteistyössä Tallinnan sataman kanssa käynnistämällä asiaa koskevan selvitystyön. Matkustajaliikenteen ennustetusta kasvusta johtuen Katajanokan ja Eteläsataman satamanosien käyttöaste tulee säilymään tulevina vuosina korkeana. Länsisataman kehittämisellä matkustajaliikenteen ennustettu kasvu arvioidaan voitavan hoitaa kehittämisohjelman tarkastelujakson loppuun, vuoteen Uuden Helsingin yleissuunnitelman valmistelutyö on käynnissä ja se valmistunee vuonna Yleiskaavassa, joka on pitkän aikavälin maankäytön suunnitelma, ollaan valmistelemassa matkustajaliikenteen ja sen edellyttämän julkisen liikenteen kehittämistä myös Vuosaaressa. 4. LÄNSISATAMAN NYKYINEN TILANNE Liikenne Länsisatamasta liikennöi ympärivuotisesti tällä hetkellä kuusi matkustaja-autolauttaa. Näistä neljällä liikennöidään Helsingin ja Tallinnan väliä. Yksi alus liikennöi Helsingin ja Pietarin väliä ja lisäksi yhdellä aluksella Helsinki-Tukholma-Tallinna-Pietari-Helsinki kiertolinjaa. Näillä linjaliikenteen matkustaja-autolautoilla tehdään päivittäin noin 10 aluskäyntiä ympäri vuoden. Länsisatamassa ja Hernesaaressa käy kesäkaudella lisäksi kansainvälisiä risteilyaluksia, joissa ei kuljeteta ajoneuvoja. Matkustaja-autolauttojen matkustajakapasiteetit vaihtelevat noin matkustajaan. Aluskohtainen autokansikapasiteetti laivoilla on noin kaistametriä. Länsisataman matkustaja-autolauttojen autokansilla kuljetetaan monenlaisia ajoneuvotyyppejä (henkilöautot,

8 7 linja-autot, rekat, kuorma-autot, perävaunut, pakettiautot ja asuntovaunut). Ajoneuvotyyppien jakaumassa on jonkin verran kausiluonteista vaihtelua. Länsisataman toiminta on suunniteltu palvelemaan edellä kuvatun liikenteen tarpeita. Satamassa ajoneuvoja erotellaan mm. ajoneuvojen koon ja matkustussuuntien mukaan. Liikennettä jaotellaan siten, että raskaalle liikenteelle, huoltoliikenteelle ja busseille ja toisaalta henkilöautoille on omat lähtöselvitykset. Matkustajaterminaalin edustalla on saattoliikenteelle ja bussiliikenteelle omat liikennejärjestelynsä. Jalkamatkustajien lähtöselvitys hoidetaan pääosin ja ajoneuvojen lähtöselvitys kokonaan manuaalisesti, joka etenkin matkustajaliikenteen puolella edellyttää nykymuodossa ajoneuvojen osalta suuria kenttäalueita sekä ennen että jälkeen porttilinjaston ja jalkamatkustajien osalta joustamatonta ja tilaa vievää kerrospinta-alaa terminaalissa. Lähtöselvitykseen käytettävät tilat ja rakenteet ovat nykytilanteessa varustamokohtaisia ja myös siinä mielessä tilankäyttöä välttämätöntä eri tavoin tehostaa. Länsiterminaalin kautta kuljetettiin vuonna 2012 keskimäärin päivässä noin matkustajaa, henkilöautoa, 55 linja-autoa ja 450 rekkaa tai kuorma-autoa. Sesonkivaihtelu on kuitenkin huomattavan suurta. Matkustajien ja matkustaja-ajoneuvojen (henkilöautot, matkailuautot, asuntovaunut ja linja-autot) sesongit painottuvat lomakausiin, viikonloppuihin ja juhlapyhiin, jolloin lukemat ovat keskimääräisiä päiviä huomattavasti korkeammat. Esimerkiksi heinäkuussa 2013 vilkkaimpina päivinä Länsiterminaalin kautta kuljetettiin matkustajia yli ja lähes matkustaja-ajoneuvoa. Raskas liikenne koostuu pääosin rekoista, kuorma-autoista ja perävaunuista. Nämä kuljetukset ajoittuvat kuitenkin suurelta osin matkustajasesongin ja ruuhkalähtöjen ulkopuolelle. KUVA 2: Helsingin ja Tallinnan välinen matkustajaliikenne Matkustajaa * *ennuste

9 8 KUVA 3: Helsingin ja Tallinnan välinen ajoneuvoliikenne Ajoneuvoa kpl Kuorma-autot henkilö- ja pakettiautot * *ennuste Kaavoitus Voimassa olevissa asemakaavoissa Länsisataman tällä hetkellä käytössä oleva alue on määritelty pääosin satama-, varasto- ja liikennealueiksi. Osa vesialueesta on kaavoittamatonta. Yleiskaava 2002:ssa Jätkäsaaren itäosa on merkitty satama-alueeksi, jota kehitetään satama-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alueena. Alueelle saa rakentaa liikenteen hoidon kannalta tarpeellisia tiloja ja laitteita ja yhdyskuntateknisen huollon tiloja. Jätkäsaaren osayleiskaavassa vuodelta 2006 satamatoimintaan osoitettu alue on merkitty satama-alueeksi (LS) sekä satama- ja työpaikka-alueeksi (LS/TP). Jätkäsaaren satama-alue on osayleiskaavassa osoitettu satama-alueeksi (LS) ja osa Tyynenmerenkatuun rajautuvasta osasta matkustajasatama-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alueeksi (LS/TP). Alueen rakennuksista säilytetään nykyinen Länsiterminaali, joka edelleen säilyy matkustajaliikenteen käytössä. Osayleiskaavassa merkitty satama- ja työpaikka-alueen asemakaavan muutos laitettiin vireille syksyllä Länsisataman maankäytöstä on laadittu viitesuunnitelma, jonka perusteella kaupunkisuunnitteluvirasto on valmistelemassa asemakaavaluonnosta, joka on etenemässä päätettäväksi vuoden 2014 aikana. Viitesuunnitelmassa on huomioitu Länsisataman uuden matkustajaterminaalin rakentaminen ja mahdollisuus rakentaa nykyisen Länsiterminaalin viereen pysäköintilaitos.

10 9 KUVA 4: Länsisatama osayleiskaavassa ja uusi matkustajaterminaali. 5. KEHITTÄMISSUUNNITELMAN KUVAUS Kehittämissuunnitelman laajuus ja aikataulu Kehittämissuunnitelma sisältää uuden matkustajaterminaalirakennuksen ja siihen välittömästi liittyvät pysäköintijärjestelyt, uuteen terminaaliin liittyvät matkustaja- ja maihinnoususillat sekä ajoneuvojen lähtöselvitykset ja porttitoiminnot. Vaikka suunnitelman kokonaisuus on rajattu uuteen matkustajaterminaalirakennukseen ja siihen välittömästi liittyviin rakenteisiin tässä kehittämissuunnitelmassa kuvataan myös laajemmin Länsisatamassa käynnissä olevia muutostöitä ja sitä kokonaisuutta johon uusi matkustajaterminaalirakennus liittyy. Uuden terminaalirakennuksen valmistumisen on arvioitu ajoittuvan vuodelle 2018 ja sen rakentamisen aloitus vuodelle Aikatauluun vaikuttaa asemakaavoituksen valmistuminen sekä Jätkäsaaren katurakentamisen edistyminen eli kehittämissuunnitelmassa kuvatun kokonaisuuden eri osa-alueiden toteutusaikataulut tarkentuvat kaavoituksen ja Jätkäsaaren alueen rakentamisen edistyessä.

11 10 Uusi matkustajaterminaalirakennus Länsisataman eteläosaan sijoittuvan uuden terminaalin pinta-ala on enintään k-m². Matkustajaliikenteen toimintojen ja niihin suoranaisesti liittyvien toimisto- ja asiakaspalvelutilojen lisäksi rakennuksen kokonaispinta-alaan sisältyy terminaalin alapuolelle laituritasoon sijoittuva bussiterminaali. Uuteen terminaaliin on alustavasti suunniteltu nykyisiin terminaaleihin verrattuna enemmän kaupallisia palveluita. Näiden enimmäismitoitus on noin m². Mitoitus perustuu Helsingin Sataman teettämään kaupalliseen selvitykseen jossa huomioitiin matkustajien tuoma kysyntä. Suunnittelussa on tarkoitus huomioida myös 2020-luvun puolessa välissä lähialueelle muuttavien asukkaiden tuoma lisäkysyntä kaupallisille palveluille. Uuden terminaalin suunnittelussa halutaan parantaa matkustajien viihtyvyyttä mm. korkeussuunnan avaruudella ja päiväaikaisen luonnonvalon pääsyllä sisätiloihin. Korkea hallitila mahdollistaa myös suurille matkustajamäärille kohdennetun kehittyneen opastuksen suunnittelun ja muuntojoustavat tilat. Jalkamatkustajia varten tarvitaan uuden terminaalin ja uusien laivapaikkojen väliseen kulkuun matkustaja- ja maihinnoususillat. Uudet rakenteet tarvitaan täyttöalueelle syntyville laivapaikoille LJ7 ja LJ8. Ainakin osa matkustajakäytävistä on kaksikerroksisia, jotta matkustajien risteävä kulku laivaan ja/tai laivasta on mahdollista välttää ja laivapaikkojen hyödyntäminen on mahdollisimman tehokasta. Uuden ja vanhan terminaalin väliin on suunniteltu pääasiassa matkustajille tarkoitettua pysäköintirakennusta, jolla korvataan tulevan liikuntapuiston kohdalla nykyisin sijaitseva kenttäpysäköinti. Pysäköintirakennuksen tulee olla käytössä viimeistään siinä vaiheessa, kun liikuntapuistoa ja muita ympäröitäviä alueita aletaan rakentaa ja kenttäpysäköintimahdollisuus poistuu. Pysäköintirakennuksen tulevasta investoinnista ja rahoituksesta päätetään myöhemmin. Länsisataman pysäköintipaikkojen kokonaismäärä pyritään säilyttämään nykyisellä tasolla eli noin 950 paikkaa. Pysäköinti on tarkoitus hajauttaa mm. uuden terminaalin alle ja nykyisen Länsiterminaalin yhteyteen. Uudesta matkustajaterminaalirakennuksesta tullaan hoitamaan matkustajien kulkuyhteys Länsisataman eteläisimmille laivapaikoille, nykyisen Länsiterminaalin jäädessä palvelemaan pohjoisia laivapaikkoja. Tämä mahdollistaa myös rajatarkastukset vaativan non-schengen - liikenteen (Pietari) ja Schengenin sisäliikenteen (Tallinna) erottamisen toisistaan, mikä mahdollistaa mm. nykyistä joustavamman aikataulusuunnittelun.

12 11 KUVA 5: Kulkuyhteydet terminaaleista laivapaikoille nuolilla. Tulevat liikennejärjestelyt Uusi terminaali mahdollistaa lähtevälle liikenteelle yhden, nykyistä pienemmän porttialueen. Mitoituksen pienentäminen on mahdollista, kun varustamokohtaisten lähtöselvityskaistojen sijaan porttitarkastus voidaan järjestää kaikkien varustamoiden ja mahdollisesti jopa eri ajoneuvotyyppien yhteiskäytössä olevia automatisoituja lähtöselvityskaistoja käyttäen. Henkilöautojen pysähdysten määrä ei vähene uudella järjestelyllä, mutta tilankäyttö tehostuu huomattavasti matkustajien käyttämien ns. itsepalvelukioskien avulla. Raskaan liikenteen pysähdykset ja tarvittava kenttätila vähenee, koska ajoneuvoilla on yksi pysähdys vähemmän. Kuljettaja hoitaa periaatteessa kaikki laivaan pääsyn edellyttämät asiat yhdessä pisteessä eli itsepalvelukioskilla. Muutosten keskeinen tavoite on käytetyn kenttätilan tehostaminen ja joustavuuden parantaminen. Toinen keskeinen tavoite lähtöselvitys- ja porttitoimintojen tehostamisessa on liikennevirtojen läpimenon nopeuttaminen. Vaikka henkilöautot ja raskas liikenne pyritään erottelemaan omille kaistoilleen, on niiden yhteiskäyttö mahdollistettava niin, että samoja kaistoja voidaan allokoida joustavasti liikennemäärien mukaan joko henkilöautoille tai raskaalle liikenteelle. Prosessien nopeuttamista ja automatisointia kehitetään Helsingin Sataman ja varustamoiden yhteistyönä. Maahan saapuvalle liikenteelle on suunnitteilla kaksi eri porttialuetta. Nykyinen, satama-alueen pohjoiskärjessä sijaitseva, saapuvan henkilöautoliikenteen porttialue säilyy nykyisellä paikallaan, mutta toimintaperiaate muuttuu. Siitä tulee ensisijaisesti Pietarin liikenteen portti, jonka kautta ohjataan rajatarkastuksen vaativa liikenne. Kaikki saapuva Tallinnan liikenne ohjataan uuden terminaalin pohjoispuolelta uuden portin kautta. Porttialueiden uudelleen järjestelyn tavoitteena on nykyistä joustavampi toimintamalli ja rajatarkastuksen vaativan liikenteen erottaminen Schengen-alueen sisäisestä liikenteestä. Laivapaikat Länsisatamassa on tällä hetkellä käytössä yhteensä neljä säädettävällä teräsrampilla varustettua peräporttipaikkaa (LJ3, LJ4, LJ5 ja LJ6) matkustaja-autolauttaliikenteelle, joista

13 kaikista on kulkuyhteys nykyiseen terminaaliin maihinnousu- ja matkustajasiltojen kautta. Näillä laivapaikoilla voidaan samanaikaisesti palvella 3 matkustaja-autolauttaa. (Ks. KUVA 5, s. 11) Em. laivapaikkojen, samoin kuin nykyisin liikennöivien laivojen maihinnousukorkeus vaihtelee. Kahdessa (LJ3 ja LJ4) se tapahtuu noin 9 metrin korkeudella, yhdessä (LJ5) noin 14 m korkeudella ja yhdessä (LJ6) maihinnousukorkeutta voi säätää 9-14 metrin välillä. Myös maihinnoususiltojen määrä vaihtelee. LJ3:ssa ja LJ5:ssä on käytettävissä vain yksi maihinnoususilta, kun taas LJ4:ssä ja LJ6:ssa on käytettävissä 2 erillistä siltaa. Kahden erillisen maihinnoususillan käyttö mahdollistaa laivan nopeamman purun ja lastauksen. Tällä on merkitystä esimerkiksi Tallinnan liikenteessä, jossa laivojen kääntöajat pyritään pitämään lyhyinä. Vuonna 2013 valmistui täyttötyön edetessä uusi laivapaikka LJ7. Lisäksi täyttöalueen toiseen reunaan valmistuu uusi laituripaikka LJ8. Noin kuuden hehtaarin täyttöalueesta on vuoden 2013 loppuun mennessä toteutettu noin 85 %. Molemmille uusille laivapaikoille rakennetaan 2 maihinnoususiltaa, joissa maihinnousukorkeutta voidaan säätää joustavasti 9-14 metrin välillä. Molemmille laivapaikoille on myös suunniteltu otettavan käyttöön laivan automaattisen kiinnittymisen mahdollistavaa laitteistoa. Vilkkaimmat laivapaikat tulevat sijaitsemaan satamaalueen eteläosassa, laituripaikoilla LJ7 ja LJ 8, jolloin automaattisesta kiinnityslaitteistosta saadaan paras hyöty. Nämä laivapaikat ovat mereltä päin parhaiten saavutettavissa. Laivapaikoilla LJ7 ja LJ8 on tulevat tarpeet huomioiden tehtävä tilavaraus kaksoisramppeihin, jotka mahdollistavat ajoneuvojen nopean lastauksen ja purun kahdessa eri tasossa SATAMAAN JOHTAVAT LIIKENNEYHTEYDET Laivaväylä Länsisatamaan johtavan meriväylän syvyys on 11m. Väylän syvyys ei kuitenkaan ole laivaliikenteen kannalta kriittinen tekijä, koska matkustajalaivojen enimmäissyväys on huomattavasti vähäisempi. Väyläkapasiteetin rajoitteita ovat väylän osittainen kapeus, joka rajoittaa laivojen kohtaamistilanteita sekä sataman edustalla kääntöpaikan ja satama-altaan ruuhkaisuus. Erityisesti kesällä parhaan matkustajasesongin aikaan sekä muulloinkin aamun ja iltapäivän ruuhkahuippuina väylän kapasiteetti aiheuttaa ongelmia laivojen aikataulussa pysymiselle. Tilannetta parantamaan on suunniteltu Pihlajasaaren itäpuolelta kiertävän väylän parantamista. Tämä palvelee lähinnä Helsingin ja Tallinnan välillä kulkevien matkustajaautolauttojen tarpeita. Tiheästä vuorotiheydestä ja lyhyistä kääntöajoista johtuen ko. aluksien aikataulusta myöhästyminen heijastuu muihin saman vuorokauden aikana tehtäviin lähtöihin. Väylän ja kääntöpaikan parannukset mahdollistavat liikenteen jakamisen siten, että kiertoväylää voidaan käyttää samalla, kun joko kääntöpaikalla tai satamasta väylälle on lähdössä toinen alus. Varsinkin kansainvälisten risteilijöiden aikataulutus on nykymuotoisen Tallinnan liikenteen kanssa hankala sovittaa, koska yhä suurempien risteilijöiden tarvitsema tila on vastaavasti suurempi niin väylällä kuin kääntöpaikalla. Liikennevirasto on laatinut Pihlajasaaren kiertoväylän parannussuunnitelman ja Helsingin Satama puolestaan laatii parannussuunnitelman satamaalueen osalta joilla väyläkapasiteettia ja liikenneturvallisuutta voidaan parantaa.

14 13 KUVA 6: Pihlajasaaren kiertoväylä. Katuyhteydet Länsisatamaan tullaan ja sieltä lähdetään pääasiassa yhden kokoojaväylän kautta, joka kulkee Mechelininkadun ja Länsilinkin kautta Tyynenmerenkatua pitkin sekä vanhaan että tulevaan uuteen terminaaliin. Jätkäsaaren toinen katuyhteys kulkee Crusellin sillan kautta. Sillalla on rajoitus raskaalle liikenteelle. Kauempana satama-alueesta liikenneyhteydet tukeutuvat Länsiväylään kaikkien ajoneuvotyyppien osalta sekä Mechelininkatuun, jota voivat käyttää alle 12 m pitkät ajoneuvot. Länsisataman alueen kehittämisen yhteydessä Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto yhdessä Helsingin Sataman ja muiden tahojen kanssa on selvittänyt katu- ja liikenneverkon läpäisykyvyn kehittämistä. Nykyinen katuverkosto ruuhkautuu etenkin Mechelinin- ja Porkkalankadun risteyksessä ajoittain. Jätkäsaaren alueen rakentuessa ja liikennesuoritteiden kasvaessa on liikenneruuhkiin välttämätöntä hakea ratkaisuja. Vaikka sataman liikenne edustaa nykyisin vain noin 10 prosenttia edellä mainitun risteyksen liikenteestä, sen kohtuullinen läpäisykyky on kriittinen tekijä Tallinnan ja Helsingin välisen yhteyden ja Länsisataman kehittämisen kannalta. Alustavien ratkaisumallien perusteella risteysten läpäisykykyä on mahdollista parantaa. Länsimetron valmistuminen ja Länsiväylän suunnan bussiliikenteen merkittävä väheneminen Kampin terminaalissa mahdollistaa liikenteen kapasiteetin lisäämisen muulle liikenteelle.

15 14 Joukkoliikenne Joukkoliikenneyhteys Länsisatamaan perustuu pääasiassa raitiovaunuliikenteeseen. Nykyisin Länsiterminaaliin pääsee linjalla yhdeksän, jota viikonloppujen ruuhkahuippuina täydennetään linjalla kuusi. Vuoteen 2025 mennessä raitiovaunulinjoja Länsisataman alueelle on kaikkiaan kolme edellyttäen, että katualueen rakentaminen etenee suunnitellussa aikataulussa. Joukkoliikenneyhteyksien toimivuus on oleellinen osa koko maaliikenneyhteyksien toimivuutta. Nykyisen raitiolinjan 9 aloittaessa liikennöinnin Länsiterminaaliin syksyllä 2012, se saavutti heti suuren suosion laivamatkustajien keskuudessa. Länsimetron valmistuminen ja raitiolinjayhteyksien kehittäminen parantavat edelleen matkustajien käytettävissä olevia vaihtoehtoja saapua ja lähteä Länsisatamasta joukkoliikennettä käyttäen. Kevyt liikenne Kevyen liikenteen yhteydet paranevat Jätkäsaaren alueen kaavoituksen ja katurakentamisen edetessä. Sekä Länsilinkin että Crusellin sillan suunnasta johdetaan omat kevyen liikenteen yhteydet, jotka palvelevat myös sataman tarpeita. EU-rahoitus Helsingin ja Tallinnan väliselle liikenneyhteydelle Helsingin ja Tallinnan satamat ovat osa Euroopan keskeisten satamien runkoverkostoa. Näiden satamien kehittämistä EU tukee myös taloudellisesti TEN-T ohjelman kautta. EU-rahoitus on tarkoitettu erityisesti ajoneuvo- ja alusliikenteen sujuvuutta parantaviin hankkeisiin. Helsingin kaupunki jätti keväällä satamien yhteisen hakemuksen Motorways of the Seasohjelmaan sisältyvälle TWIN-PORT hankkeelle. Sen tarkoituksena on parantaa Helsingin ja Tallinnan liikenteen sujuvuutta molemmissa satamissa. Hankkeen painopiste Helsingissä on Länsisataman ja Tallinnassa Vanhan kaupunkisataman kehittäminen ja liikenteen sujuvuuden parantaminen. Hankkeeseen kuuluu laituri- ja aluejärjestelyjä sekä liikenneyhteyksien ja liikenteen opastuksen parantaminen uuden teknologian avulla. Helsingin Sataman kohteet keskittyvät Länsisatamaan, jossa toteutetaan laiturin muutostyöt, 6 hehtaarin täyttöalueen rakennustöitä ja siihen tulevat kaksi lauttapaikkaa. Laivojen liikennöintimahdollisuuksia parantava Pihlajasaaren kiertoväylä ja laivojen kääntöpaikan laajentaminen ovat myös osa TEN-T-hanketta samoin kuin Länsisataman maapuolen liikenneyhteyksiä parantaminen mm. Tyynenmerenkadulle toteutettavalla lisäkaistalla sekä selvittämällä edelleen eri liikenteen läpäisykykyä tehostavia toimenpiteitä. Tallinnan sataman hankkeeseen kuuluvat maaliikenneyhteyksien parantaminen A-, B- ja D- terminaaleihin. TEN-T rahoituskomitea hyväksyi rahoitusta koskevan esityksen ja EU:n liikennekomissaari allekirjoitti rahoituspäätöksen Rahoitus on suuruudeltaan 11,3 milj. euroa ja se jakautuu kaupunkien välillä siten, että Helsingin osuus summasta on noin 75 %.