Helsingin Satama. Länsisataman uusi matkustajaterminaali. Kehittämissuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsingin Satama. Länsisataman uusi matkustajaterminaali. Kehittämissuunnitelma"

Transkriptio

1 Helsingin Satama Länsisataman uusi matkustajaterminaali Kehittämissuunnitelma Matkustajasatamat

2 1 LÄNSISATAMAN UUDEN MATKUSTAJATERMINAALIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 1. KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TAUSTAT SATAMA OSANA HELSINKIÄ SATAMATOIMINNAN KEHITTÄMINEN LÄNSISATAMAN NYKYINEN TILANNE KEHITTÄMISSUUNNITELMAN KUVAUS SATAMAAN JOHTAVAT LIIKENNEYHTEYDET RISKIT JA YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT KUSTANNUSARVIO RAHOITUS JA LÄNSISATAMAN KANNATTAVUUS... 16

3 2 LÄNSISATAMAN UUSI MATKUSTAJATERMINAALI 1. KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TAUSTAT Helsingin satamatoiminta Helsingin satama on Suomen merkittävin yleissatama. Sen toiminta on jakautunut keskustan matkustajasatamiin Katajanokalle, Eteläsatamaan ja Länsisatamaan sekä Vuosaaren tavarasatamaan. Matkustajasatamista autolautoilla kuljetetaan myös raskaan liikenteen ajoneuvoja ja toisaalta Vuosaareen liikennöivillä rahtialuksilla kulkee jonkin verran myös matkustajia. Helsingin Sataman liikevaihto vuonna 2012 oli 87,2 miljoonaa euroa. Tavaraliikenne Helsingin sataman tavaraliikenne oli vuonna 2012 määrältään 10,8 miljoonaa tonnia. Tästä valtaosa oli yksiköityä eli pääasiassa konteissa ja rekoissa kuljetettua ulkomaantavaraliikennettä, joka jakautui tasapainoisesti tuontiin ja vientiin. Yksiköimätöntä bulkkiliikennettä oli miljoona tonnia, josta valtaosa oli kivihiilen tuontia, sekä runsas 0,1 miljoonaa tonnia kotimaan rannikkoliikennettä kuten hiekkaa rakennusteollisuuden käyttöön. Helsingin sataman markkinaosuus Suomen satamien kappaletavaraliikenteestä on pysynyt vakaana. Matkustajaliikenne Laivamatkailun suosio on viimeiset vuosikymmenet kasvanut voimakkaasti. Vuonna 2012 matkustajien määrä kohosi uuteen ennätykseen 10,6 miljoonaan matkaan. Kasvua edellisvuoteen verrattuna oli 4 %. Tallinna on edelleen vetovoimaisin matkailukohde varustamoiden tarjoamien tiheiden ja nopeiden laivayhteyksien sekä kohtuullisten matkakustannusten ansiosta. Vuonna 2012 linjalla matkusti 7,6 miljoonaa matkustajaa ja kuljetettujen matkustaja-ajoneuvojen määrä oli 1,1 miljoonaa. Työperäinen matkustus Suomenlahden molemmin puolin on vilkasta ja sen osuus on selvässä kasvussa. Noin % matkustajista on ns. työmatkalaisia. Myös raskaan liikenteen määrä linjalla on ollut kasvussa. Rekkoja ja kuorma-autoja kuljetetaan vuosittain 0,26 miljoonaa kappaletta. Trendeistä merkittävin on henkilöautojen määrän voimakas lisääntyminen Tallinnan liikenteessä. Matkustaminen Helsingin ja Tukholman välisellä reitillä on säilyttänyt tasaisen suosionsa vuodesta toiseen. Matkustajia reitillä on vuosittain noin 2,5 miljoonaa. Määrä on pysynyt lähes vakiona aina 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Helsingin ja Pietarin välinen matkustajalaivayhteys on viime vuosina kasvattanut suosiotaan. Linjalla matkusti vuoden 2012 aikana matkustajaa. Vuosaaresta liikennöi myös matkustajia kuljettavia rahtialuksia. Näillä laivoilla Helsingin ja Travemünden välillä matkustajia kulki henkilöä. Rostockin linjalla matkasi matkustajaa ja Gdynian linjalla matkustajaa vuonna Itämeri on suosittu kansainvälisen risteilymatkailun kohde. Vuonna 2013 risteilyaluskäyntejä oli Helsingissä 284 ja matkustajia yhteensä Risteilyalukset sijoitetaan keskustan matkustajasatamiin ja Hernesaaren risteilyaluslaiturille. Kymmenen viime vuoden aikana risteilymatkustajien määrä on ollut kasvussa. Sen sijaan aluskäyntien määrä ei ole merkittävästi kasvanut, mikä johtuu aluskoon kasvamisesta.

4 3 Satamatoiminnan kehitys Vuoden 1992 yleiskaavassa esitettiin Helsingin tavarasatamatoiminnan siirtämistä keskustaalueen ulkopuolelle. Helsingin kaupunginvaltuusto teki päätöksen Vuosaaren sataman rakentamisen aloittamisesta. Tämä merkitsi rahtialuksilla tapahtuvien kontti- ym. rahtikuljetusten siirtämistä Jätkäsaaresta ja Sompasaaresta Vuosaareen, matkustajalauttaliikenteen säilyessä keskustan satamissa. Vuosaaren sataman valmistuttua 2008 Sompasaaren satama-alue kokonaisuudessaan ja Jätkäsaaren rahtisatamakäytössä ollut alue (68 ha) siirtyi satamatoiminnasta asunto- ja toimitilarakentamisen käyttöön. Jätkäsaaren hyväksytyssä osayleiskaavassa Jätkäsaaren länsiosassa toimiva matkustajasatama ja siihen liittyvä, merelle täytettävä noin 6 hehtaarin lisäalue osoitettiin matkustajasatamatoimintaan. Länsisatamassa tämä merkitsee matkustajasatamatoimintaan käytettävän alueen kaventumista ja sataman painopisteen siirtymistä etelän suuntaan. Jätkäsaaren muu maan käyttö edellyttää matkustajasatamatoimintojen uudelleen järjestelemistä ja noin 6 hehtaarin täyttöalueen käyttöön ottamista. KUVA 1. Tuleva satama-alue on rajattu punaisella viivalla, täyttöalue vasemmalla. Tällä hetkellä Länsisataman matkustajaliikennettä palvelee entisestä makasiinirakennuksesta 1995 matkustajaterminaaliksi muutettu Länsiterminaali. Rakennusta on laajennettu uudella lähtöhallilla vuonna Nykyisellä liikenteellä Länsiterminaali ruuhkautuu vilkkaimpina matkailukausina. Lisäksi Länsiterminaalin käytettävyyttä heikentää pitkät siirtymät eteläisille laivapaikoille. Tällä hetkellä vilkkain laivapaikka sijaitsee yli 500 metrin etäisyydellä terminaalirakennuksesta ja eteläisimmät uudet laivapaikat metrin etäisyydellä Länsiterminaalista.

5 4 Helsingin ja Tallinnan sekä toisaalta Helsingin ja Pietarin välisten liikenneyhteyksien kehittäminen ja matkustajille tarjottavan palvelutason säilyttäminen ja Jätkäsaaren alueen rakentuminen edellyttävät Länsisataman alueella toiminnan järjestelyjen lisäksi myös uutta matkustajaterminalirakennusta. Tämä tarve on esitetty jo Helsingin Sataman johtokunnan vuonna 2012 hyväksymän, eri satamanosien toimintaa kartoittavassa kehitysohjelmassa. Kehitysohjelmassa eräs tärkeä tavoite oli löytää keinoja vastata Helsingin ja Tallinnan välisen matkustajaliikenteen voimakkaaseen ja pitkään jatkuneeseen kasvuun. Uusi matkustajaterminaali on mainittu tavoitteena myös kaupunginvaltuuston nykyisessä strategiassa (Strategiaohjelma ), jossa painotetaan matkailun merkitystä ja kaupungin liikenneyhteyksiä ja hyvää saavutettavuutta eri liikennemuodoin. 2. SATAMA OSANA HELSINKIÄ Helsinki on perustettu satamakaupungiksi ja satama on Helsingin ulkoisten liikenneyhteyksien ja taloudellisen toimeliaisuuden kannalta keskeinen tekijä ja se voidaan nähdä kaupungin kansainvälisen kilpailukyvyn ja matkailun kannalta yhtenä vetovoimatekijänä. Suomen ja Viron talousalueiden yhdentyminen sekä erityisesti Helsingin ja Tallinnan välinen kaksoiskaupunki mallin viime vuosina tapahtunut kehitys on entisestään korostanut kaupungin tarvetta toimivaan ja riittävän kapasiteetin omaavaan satamaan, joka turvaa osaltaan kaupunkien väliset säännölliset ja toimintavarmat yhteydet. Helsingin keskustan satamien liikenne on valtaosin Helsingin ja vastasatamien välistä säännönmukaista ja ympärivuotista matkustaja-autolauttaliikennettä. Erityisen voimakkaasti on viime vuosina kehittynyt Helsingin ja Tallinnan välinen matkustaja-autolauttaliikenne. Noin vuoteen 2007 asti Tallinnan linjaliikennettä hallitsi sesonkiluonteinen ja avovesikauteen rajoittunut matkustajaliikenne kevytrunkoisella pika-aluskalustolla. Keväästä 2007 alkanut aluskannan muutos on mahdollistanut linjaliikenteen, joka pystyy kilpailemaan entisen pikaalusliikenteen parhaan kesäsesongin vuorotiheydellä ja nopeudella. Uudella kalustolla voidaan taata säästä ja vuodenajasta riippumattomat yhteydet. Korkea palvelutaso on monipuolistanut matkailua ja hyödyttänyt erilaisia matkustajaryhmiä, matkailusektorin palveluntuottajia, elinkeinoelämää ja kuljetussektoria. Tämä kehitys on osaltaan edistänyt Suomen ja Viron talousalueiden yhdentymistä sekä luonut mahdollisuudet Helsingin ja Tallinnan kehittymiselle nykyisenlaiseksi kaksoiskaupungiksi ja yhteiseksi työssäkäyntialueeksi. Aluskannan uudistuminen on vauhdittanut edellä mainittuja muutoksia ja Helsingin ja Tallinnan laivayhteyttä voidaankin hyvin kuvata kaupunkien välisenä siltana, joka palvelee monella tavoin molempien kaupunkien tavoitteita. Laivaliikenteen viime vuosina tapahtunut kehitys tulee edelleen jatkumaan. Kiristyvien ympäristövaatimusten ja toisaalta matkustajien palvelun kehittyessä ja tehostuessa sataman on huolehdittava mahdollisuuksista kehittää toimintaansa liikenteen uusien vaatimusten mukaisesti. Esimerkiksi puhtaampien LNG - polttoaineiden käyttöön otto tai laivojen nopeammat kääntöajat saattavat tuoda Tallinnan linjalle uutta aluskalustoa, joissa sekä ajoneuvojen, että matkustajien siirtyminen laivaan ja laivasta tapahtuu kahdessa tasossa. Varustamoiden

6 5 toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen kannalta on tärkeää että satama on tässä kehityksessä mukana ja toimintaympäristö mahdollisimman hyvin ennakoitavana. Satamatoiminnan vaikuttavuus Helsingin Satama teetti vuonna 2012 WSP Oy:llä sataman vaikuttavuustutkimuksen. Tämän perusteella liikenneyhteyksien kehittäminen voidaan nähdä Helsingin seudun hyvinvoinnin ja elinkeinoelämän kannalta tärkeäksi. Tutkimuksessa arvioitiin sataman vaikutusta talouteen ja työllisyyteen. Taloudellinen vaikuttavuus arvioitiin vastaavan 1 % Suomen BKT:sta. Satama työllistää henkilöä ja sen välitön ja välillinen työllistävä vaikutus on 3 % Helsingin seudun työllisestä työvoimasta. Helsingin sataman kansantaloudellisia ja aluetaloudellisia vaikutuksia voidaan pitää merkittävinä. Aluetaloudellisiin vaikutuksiin antaa erään näkökulman satamaan liittyvien yritysten henkilöstön maksamat kunnallisverot. Niiden arvioitiin vuonna 2011 olevan yhteensä 114 miljoonaa euroa. Sataman vetovoimatekijät Helsingin keskustasatamien vetovoimatekijöitä ovat keskeinen sijainti ja käyttäjille tarjottava korkea palvelutaso. Autolauttaliikenteen linjojen moninaisuus, varustamoiden vahvat investoinnit aluskapasiteettiin sekä autolauttojen eri sesonkien ja kysynnän mukaan joustavasti muunneltavissa oleva autokansien käyttö eli tilanteen mukaan vaihteleva raskaan liikenteen ja henkilöautojen suhde ovat osaltaan taanneet matkustajia palvelevat edulliset ja tiheät yhteydet. Satamassa on edelleen mahdollista kehittää toimintatapoja ja tehostamalla matkustajien ja ajoneuvojen lähtöselvitysrutiineja ja parantaa tilojen ja alueiden laatutasoa. Hyvään suunnitteluun perustuvalla alueiden ja liikenneyhteyksien kehittämisellä on ratkaiseva merkitys matkustusmukavuuteen. Tämä ei rajoitu pelkästään satama-alueeseen, vaan myös sen ulkopuolelle sijoittuvaan katuverkkoon ja julkisiin liikenneyhteyksiin. Länsisatamasta ympäristöineen on muodostumassa monipuolisesti matkustajia palveleva kokonaisuus ja alueelle on mahdollista kehittää erikoisliikkeitä, hotelli- ym. kaupallisia palveluja. Palvelujen parantaminen edistää kaikkien kannalta myös alueen viihtyisyyttä. Toisaalta matkustajasatama antaa kaupunginosalle oman identiteetin. 3. SATAMATOIMINNAN KEHITTÄMINEN Helsingin Sataman toiminnan kehittämissuunnan määrittämiseksi laadittiin vuonna 2012 Helsingin satamanosien kehittämisohjelma Siinä kartoitettiin satamanosittain sataman nykyinen liikenne ja laadittiin linjakohtainen liikenne-ennuste (Ramboll) aina vuoteen 2030 asti. Lisäksi arvioitiin satamanosakohtaisesti satamakapasiteetin riittävyyttä. Kapasiteettia arvioitaessa tarkasteltiin liikenteen muodostamaa kokonaisuutta, johon kuuluvat terminaalit, niihin liittyvät kenttäalueet, laivaväylät, laituripaikat ja maaliikenneyhteydet. Lisäksi arvioitiin,

7 6 mitä ja miten valittuja osa-alueita tulisi kehittää, jotta sataman kapasiteetti vastaisi liikenneennusteiden mukaista kysyntää. Kehittämisohjelma laadittiin vuonna 2012 ja Helsingin Sataman johtokunta hyväksyi sen Ajallisesti kehittämisohjelma on jaettu kahteen osaan. Tarkemmat kehityslinjaukset ulottuvat vuoteen 2022 asti ja karkeammat vuoteen 2030 asti. Satamanosien kehittämisohjelma vahvisti käsitystä siitä, että nykytilanteessa sataman matkustajaliikenteen linjoista merkittävimmän eli Helsingin ja Tallinnan välisen linjan liikenne jatkaa kasvuaan myös tulevaisuudessa. Eteläsatamassa ei katsottu olevan mahdollisuuksia lisätä autolauttaliikennettä ja Katajanokan alueella autolauttaliikennettä voidaan lisätä vain rajoitetusti. Varsinainen autolauttaliikenteen kasvu on hoidettavissa Länsisatamassa. Tämä vaatii investointia uuteen terminaalirakennukseen ja muita jo osittain käynnissä olevia alue ja laiturijärjestelyjä. Länsisataman uuden matkustajaterminaalin investoinnilla Helsingillä on mahdollisuus vahvistaa kaupungin yhtä vetovoimatekijää: laivamatkustajien saapumista suoraan keskustan palveluiden ääreen. Uusi terminaali on myös hyvin saavutettavissa julkisilla liikennevälineillä sekä myös katuverkon osalta kunhan huolehditaan siitä että maaliikenneyhteyksiä kehitetään. Helsingin Satama pyrkii edistämään raskaan liikenteen lauttayhteyttä Vuosaaren ja Muugan välillä yhteistyössä Tallinnan sataman kanssa käynnistämällä asiaa koskevan selvitystyön. Matkustajaliikenteen ennustetusta kasvusta johtuen Katajanokan ja Eteläsataman satamanosien käyttöaste tulee säilymään tulevina vuosina korkeana. Länsisataman kehittämisellä matkustajaliikenteen ennustettu kasvu arvioidaan voitavan hoitaa kehittämisohjelman tarkastelujakson loppuun, vuoteen Uuden Helsingin yleissuunnitelman valmistelutyö on käynnissä ja se valmistunee vuonna Yleiskaavassa, joka on pitkän aikavälin maankäytön suunnitelma, ollaan valmistelemassa matkustajaliikenteen ja sen edellyttämän julkisen liikenteen kehittämistä myös Vuosaaressa. 4. LÄNSISATAMAN NYKYINEN TILANNE Liikenne Länsisatamasta liikennöi ympärivuotisesti tällä hetkellä kuusi matkustaja-autolauttaa. Näistä neljällä liikennöidään Helsingin ja Tallinnan väliä. Yksi alus liikennöi Helsingin ja Pietarin väliä ja lisäksi yhdellä aluksella Helsinki-Tukholma-Tallinna-Pietari-Helsinki kiertolinjaa. Näillä linjaliikenteen matkustaja-autolautoilla tehdään päivittäin noin 10 aluskäyntiä ympäri vuoden. Länsisatamassa ja Hernesaaressa käy kesäkaudella lisäksi kansainvälisiä risteilyaluksia, joissa ei kuljeteta ajoneuvoja. Matkustaja-autolauttojen matkustajakapasiteetit vaihtelevat noin matkustajaan. Aluskohtainen autokansikapasiteetti laivoilla on noin kaistametriä. Länsisataman matkustaja-autolauttojen autokansilla kuljetetaan monenlaisia ajoneuvotyyppejä (henkilöautot,

8 7 linja-autot, rekat, kuorma-autot, perävaunut, pakettiautot ja asuntovaunut). Ajoneuvotyyppien jakaumassa on jonkin verran kausiluonteista vaihtelua. Länsisataman toiminta on suunniteltu palvelemaan edellä kuvatun liikenteen tarpeita. Satamassa ajoneuvoja erotellaan mm. ajoneuvojen koon ja matkustussuuntien mukaan. Liikennettä jaotellaan siten, että raskaalle liikenteelle, huoltoliikenteelle ja busseille ja toisaalta henkilöautoille on omat lähtöselvitykset. Matkustajaterminaalin edustalla on saattoliikenteelle ja bussiliikenteelle omat liikennejärjestelynsä. Jalkamatkustajien lähtöselvitys hoidetaan pääosin ja ajoneuvojen lähtöselvitys kokonaan manuaalisesti, joka etenkin matkustajaliikenteen puolella edellyttää nykymuodossa ajoneuvojen osalta suuria kenttäalueita sekä ennen että jälkeen porttilinjaston ja jalkamatkustajien osalta joustamatonta ja tilaa vievää kerrospinta-alaa terminaalissa. Lähtöselvitykseen käytettävät tilat ja rakenteet ovat nykytilanteessa varustamokohtaisia ja myös siinä mielessä tilankäyttöä välttämätöntä eri tavoin tehostaa. Länsiterminaalin kautta kuljetettiin vuonna 2012 keskimäärin päivässä noin matkustajaa, henkilöautoa, 55 linja-autoa ja 450 rekkaa tai kuorma-autoa. Sesonkivaihtelu on kuitenkin huomattavan suurta. Matkustajien ja matkustaja-ajoneuvojen (henkilöautot, matkailuautot, asuntovaunut ja linja-autot) sesongit painottuvat lomakausiin, viikonloppuihin ja juhlapyhiin, jolloin lukemat ovat keskimääräisiä päiviä huomattavasti korkeammat. Esimerkiksi heinäkuussa 2013 vilkkaimpina päivinä Länsiterminaalin kautta kuljetettiin matkustajia yli ja lähes matkustaja-ajoneuvoa. Raskas liikenne koostuu pääosin rekoista, kuorma-autoista ja perävaunuista. Nämä kuljetukset ajoittuvat kuitenkin suurelta osin matkustajasesongin ja ruuhkalähtöjen ulkopuolelle. KUVA 2: Helsingin ja Tallinnan välinen matkustajaliikenne Matkustajaa * *ennuste

9 8 KUVA 3: Helsingin ja Tallinnan välinen ajoneuvoliikenne Ajoneuvoa kpl Kuorma-autot henkilö- ja pakettiautot * *ennuste Kaavoitus Voimassa olevissa asemakaavoissa Länsisataman tällä hetkellä käytössä oleva alue on määritelty pääosin satama-, varasto- ja liikennealueiksi. Osa vesialueesta on kaavoittamatonta. Yleiskaava 2002:ssa Jätkäsaaren itäosa on merkitty satama-alueeksi, jota kehitetään satama-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alueena. Alueelle saa rakentaa liikenteen hoidon kannalta tarpeellisia tiloja ja laitteita ja yhdyskuntateknisen huollon tiloja. Jätkäsaaren osayleiskaavassa vuodelta 2006 satamatoimintaan osoitettu alue on merkitty satama-alueeksi (LS) sekä satama- ja työpaikka-alueeksi (LS/TP). Jätkäsaaren satama-alue on osayleiskaavassa osoitettu satama-alueeksi (LS) ja osa Tyynenmerenkatuun rajautuvasta osasta matkustajasatama-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alueeksi (LS/TP). Alueen rakennuksista säilytetään nykyinen Länsiterminaali, joka edelleen säilyy matkustajaliikenteen käytössä. Osayleiskaavassa merkitty satama- ja työpaikka-alueen asemakaavan muutos laitettiin vireille syksyllä Länsisataman maankäytöstä on laadittu viitesuunnitelma, jonka perusteella kaupunkisuunnitteluvirasto on valmistelemassa asemakaavaluonnosta, joka on etenemässä päätettäväksi vuoden 2014 aikana. Viitesuunnitelmassa on huomioitu Länsisataman uuden matkustajaterminaalin rakentaminen ja mahdollisuus rakentaa nykyisen Länsiterminaalin viereen pysäköintilaitos.

10 9 KUVA 4: Länsisatama osayleiskaavassa ja uusi matkustajaterminaali. 5. KEHITTÄMISSUUNNITELMAN KUVAUS Kehittämissuunnitelman laajuus ja aikataulu Kehittämissuunnitelma sisältää uuden matkustajaterminaalirakennuksen ja siihen välittömästi liittyvät pysäköintijärjestelyt, uuteen terminaaliin liittyvät matkustaja- ja maihinnoususillat sekä ajoneuvojen lähtöselvitykset ja porttitoiminnot. Vaikka suunnitelman kokonaisuus on rajattu uuteen matkustajaterminaalirakennukseen ja siihen välittömästi liittyviin rakenteisiin tässä kehittämissuunnitelmassa kuvataan myös laajemmin Länsisatamassa käynnissä olevia muutostöitä ja sitä kokonaisuutta johon uusi matkustajaterminaalirakennus liittyy. Uuden terminaalirakennuksen valmistumisen on arvioitu ajoittuvan vuodelle 2018 ja sen rakentamisen aloitus vuodelle Aikatauluun vaikuttaa asemakaavoituksen valmistuminen sekä Jätkäsaaren katurakentamisen edistyminen eli kehittämissuunnitelmassa kuvatun kokonaisuuden eri osa-alueiden toteutusaikataulut tarkentuvat kaavoituksen ja Jätkäsaaren alueen rakentamisen edistyessä.

11 10 Uusi matkustajaterminaalirakennus Länsisataman eteläosaan sijoittuvan uuden terminaalin pinta-ala on enintään k-m². Matkustajaliikenteen toimintojen ja niihin suoranaisesti liittyvien toimisto- ja asiakaspalvelutilojen lisäksi rakennuksen kokonaispinta-alaan sisältyy terminaalin alapuolelle laituritasoon sijoittuva bussiterminaali. Uuteen terminaaliin on alustavasti suunniteltu nykyisiin terminaaleihin verrattuna enemmän kaupallisia palveluita. Näiden enimmäismitoitus on noin m². Mitoitus perustuu Helsingin Sataman teettämään kaupalliseen selvitykseen jossa huomioitiin matkustajien tuoma kysyntä. Suunnittelussa on tarkoitus huomioida myös 2020-luvun puolessa välissä lähialueelle muuttavien asukkaiden tuoma lisäkysyntä kaupallisille palveluille. Uuden terminaalin suunnittelussa halutaan parantaa matkustajien viihtyvyyttä mm. korkeussuunnan avaruudella ja päiväaikaisen luonnonvalon pääsyllä sisätiloihin. Korkea hallitila mahdollistaa myös suurille matkustajamäärille kohdennetun kehittyneen opastuksen suunnittelun ja muuntojoustavat tilat. Jalkamatkustajia varten tarvitaan uuden terminaalin ja uusien laivapaikkojen väliseen kulkuun matkustaja- ja maihinnoususillat. Uudet rakenteet tarvitaan täyttöalueelle syntyville laivapaikoille LJ7 ja LJ8. Ainakin osa matkustajakäytävistä on kaksikerroksisia, jotta matkustajien risteävä kulku laivaan ja/tai laivasta on mahdollista välttää ja laivapaikkojen hyödyntäminen on mahdollisimman tehokasta. Uuden ja vanhan terminaalin väliin on suunniteltu pääasiassa matkustajille tarkoitettua pysäköintirakennusta, jolla korvataan tulevan liikuntapuiston kohdalla nykyisin sijaitseva kenttäpysäköinti. Pysäköintirakennuksen tulee olla käytössä viimeistään siinä vaiheessa, kun liikuntapuistoa ja muita ympäröitäviä alueita aletaan rakentaa ja kenttäpysäköintimahdollisuus poistuu. Pysäköintirakennuksen tulevasta investoinnista ja rahoituksesta päätetään myöhemmin. Länsisataman pysäköintipaikkojen kokonaismäärä pyritään säilyttämään nykyisellä tasolla eli noin 950 paikkaa. Pysäköinti on tarkoitus hajauttaa mm. uuden terminaalin alle ja nykyisen Länsiterminaalin yhteyteen. Uudesta matkustajaterminaalirakennuksesta tullaan hoitamaan matkustajien kulkuyhteys Länsisataman eteläisimmille laivapaikoille, nykyisen Länsiterminaalin jäädessä palvelemaan pohjoisia laivapaikkoja. Tämä mahdollistaa myös rajatarkastukset vaativan non-schengen - liikenteen (Pietari) ja Schengenin sisäliikenteen (Tallinna) erottamisen toisistaan, mikä mahdollistaa mm. nykyistä joustavamman aikataulusuunnittelun.

12 11 KUVA 5: Kulkuyhteydet terminaaleista laivapaikoille nuolilla. Tulevat liikennejärjestelyt Uusi terminaali mahdollistaa lähtevälle liikenteelle yhden, nykyistä pienemmän porttialueen. Mitoituksen pienentäminen on mahdollista, kun varustamokohtaisten lähtöselvityskaistojen sijaan porttitarkastus voidaan järjestää kaikkien varustamoiden ja mahdollisesti jopa eri ajoneuvotyyppien yhteiskäytössä olevia automatisoituja lähtöselvityskaistoja käyttäen. Henkilöautojen pysähdysten määrä ei vähene uudella järjestelyllä, mutta tilankäyttö tehostuu huomattavasti matkustajien käyttämien ns. itsepalvelukioskien avulla. Raskaan liikenteen pysähdykset ja tarvittava kenttätila vähenee, koska ajoneuvoilla on yksi pysähdys vähemmän. Kuljettaja hoitaa periaatteessa kaikki laivaan pääsyn edellyttämät asiat yhdessä pisteessä eli itsepalvelukioskilla. Muutosten keskeinen tavoite on käytetyn kenttätilan tehostaminen ja joustavuuden parantaminen. Toinen keskeinen tavoite lähtöselvitys- ja porttitoimintojen tehostamisessa on liikennevirtojen läpimenon nopeuttaminen. Vaikka henkilöautot ja raskas liikenne pyritään erottelemaan omille kaistoilleen, on niiden yhteiskäyttö mahdollistettava niin, että samoja kaistoja voidaan allokoida joustavasti liikennemäärien mukaan joko henkilöautoille tai raskaalle liikenteelle. Prosessien nopeuttamista ja automatisointia kehitetään Helsingin Sataman ja varustamoiden yhteistyönä. Maahan saapuvalle liikenteelle on suunnitteilla kaksi eri porttialuetta. Nykyinen, satama-alueen pohjoiskärjessä sijaitseva, saapuvan henkilöautoliikenteen porttialue säilyy nykyisellä paikallaan, mutta toimintaperiaate muuttuu. Siitä tulee ensisijaisesti Pietarin liikenteen portti, jonka kautta ohjataan rajatarkastuksen vaativa liikenne. Kaikki saapuva Tallinnan liikenne ohjataan uuden terminaalin pohjoispuolelta uuden portin kautta. Porttialueiden uudelleen järjestelyn tavoitteena on nykyistä joustavampi toimintamalli ja rajatarkastuksen vaativan liikenteen erottaminen Schengen-alueen sisäisestä liikenteestä. Laivapaikat Länsisatamassa on tällä hetkellä käytössä yhteensä neljä säädettävällä teräsrampilla varustettua peräporttipaikkaa (LJ3, LJ4, LJ5 ja LJ6) matkustaja-autolauttaliikenteelle, joista

13 kaikista on kulkuyhteys nykyiseen terminaaliin maihinnousu- ja matkustajasiltojen kautta. Näillä laivapaikoilla voidaan samanaikaisesti palvella 3 matkustaja-autolauttaa. (Ks. KUVA 5, s. 11) Em. laivapaikkojen, samoin kuin nykyisin liikennöivien laivojen maihinnousukorkeus vaihtelee. Kahdessa (LJ3 ja LJ4) se tapahtuu noin 9 metrin korkeudella, yhdessä (LJ5) noin 14 m korkeudella ja yhdessä (LJ6) maihinnousukorkeutta voi säätää 9-14 metrin välillä. Myös maihinnoususiltojen määrä vaihtelee. LJ3:ssa ja LJ5:ssä on käytettävissä vain yksi maihinnoususilta, kun taas LJ4:ssä ja LJ6:ssa on käytettävissä 2 erillistä siltaa. Kahden erillisen maihinnoususillan käyttö mahdollistaa laivan nopeamman purun ja lastauksen. Tällä on merkitystä esimerkiksi Tallinnan liikenteessä, jossa laivojen kääntöajat pyritään pitämään lyhyinä. Vuonna 2013 valmistui täyttötyön edetessä uusi laivapaikka LJ7. Lisäksi täyttöalueen toiseen reunaan valmistuu uusi laituripaikka LJ8. Noin kuuden hehtaarin täyttöalueesta on vuoden 2013 loppuun mennessä toteutettu noin 85 %. Molemmille uusille laivapaikoille rakennetaan 2 maihinnoususiltaa, joissa maihinnousukorkeutta voidaan säätää joustavasti 9-14 metrin välillä. Molemmille laivapaikoille on myös suunniteltu otettavan käyttöön laivan automaattisen kiinnittymisen mahdollistavaa laitteistoa. Vilkkaimmat laivapaikat tulevat sijaitsemaan satamaalueen eteläosassa, laituripaikoilla LJ7 ja LJ 8, jolloin automaattisesta kiinnityslaitteistosta saadaan paras hyöty. Nämä laivapaikat ovat mereltä päin parhaiten saavutettavissa. Laivapaikoilla LJ7 ja LJ8 on tulevat tarpeet huomioiden tehtävä tilavaraus kaksoisramppeihin, jotka mahdollistavat ajoneuvojen nopean lastauksen ja purun kahdessa eri tasossa SATAMAAN JOHTAVAT LIIKENNEYHTEYDET Laivaväylä Länsisatamaan johtavan meriväylän syvyys on 11m. Väylän syvyys ei kuitenkaan ole laivaliikenteen kannalta kriittinen tekijä, koska matkustajalaivojen enimmäissyväys on huomattavasti vähäisempi. Väyläkapasiteetin rajoitteita ovat väylän osittainen kapeus, joka rajoittaa laivojen kohtaamistilanteita sekä sataman edustalla kääntöpaikan ja satama-altaan ruuhkaisuus. Erityisesti kesällä parhaan matkustajasesongin aikaan sekä muulloinkin aamun ja iltapäivän ruuhkahuippuina väylän kapasiteetti aiheuttaa ongelmia laivojen aikataulussa pysymiselle. Tilannetta parantamaan on suunniteltu Pihlajasaaren itäpuolelta kiertävän väylän parantamista. Tämä palvelee lähinnä Helsingin ja Tallinnan välillä kulkevien matkustajaautolauttojen tarpeita. Tiheästä vuorotiheydestä ja lyhyistä kääntöajoista johtuen ko. aluksien aikataulusta myöhästyminen heijastuu muihin saman vuorokauden aikana tehtäviin lähtöihin. Väylän ja kääntöpaikan parannukset mahdollistavat liikenteen jakamisen siten, että kiertoväylää voidaan käyttää samalla, kun joko kääntöpaikalla tai satamasta väylälle on lähdössä toinen alus. Varsinkin kansainvälisten risteilijöiden aikataulutus on nykymuotoisen Tallinnan liikenteen kanssa hankala sovittaa, koska yhä suurempien risteilijöiden tarvitsema tila on vastaavasti suurempi niin väylällä kuin kääntöpaikalla. Liikennevirasto on laatinut Pihlajasaaren kiertoväylän parannussuunnitelman ja Helsingin Satama puolestaan laatii parannussuunnitelman satamaalueen osalta joilla väyläkapasiteettia ja liikenneturvallisuutta voidaan parantaa.

14 13 KUVA 6: Pihlajasaaren kiertoväylä. Katuyhteydet Länsisatamaan tullaan ja sieltä lähdetään pääasiassa yhden kokoojaväylän kautta, joka kulkee Mechelininkadun ja Länsilinkin kautta Tyynenmerenkatua pitkin sekä vanhaan että tulevaan uuteen terminaaliin. Jätkäsaaren toinen katuyhteys kulkee Crusellin sillan kautta. Sillalla on rajoitus raskaalle liikenteelle. Kauempana satama-alueesta liikenneyhteydet tukeutuvat Länsiväylään kaikkien ajoneuvotyyppien osalta sekä Mechelininkatuun, jota voivat käyttää alle 12 m pitkät ajoneuvot. Länsisataman alueen kehittämisen yhteydessä Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto yhdessä Helsingin Sataman ja muiden tahojen kanssa on selvittänyt katu- ja liikenneverkon läpäisykyvyn kehittämistä. Nykyinen katuverkosto ruuhkautuu etenkin Mechelinin- ja Porkkalankadun risteyksessä ajoittain. Jätkäsaaren alueen rakentuessa ja liikennesuoritteiden kasvaessa on liikenneruuhkiin välttämätöntä hakea ratkaisuja. Vaikka sataman liikenne edustaa nykyisin vain noin 10 prosenttia edellä mainitun risteyksen liikenteestä, sen kohtuullinen läpäisykyky on kriittinen tekijä Tallinnan ja Helsingin välisen yhteyden ja Länsisataman kehittämisen kannalta. Alustavien ratkaisumallien perusteella risteysten läpäisykykyä on mahdollista parantaa. Länsimetron valmistuminen ja Länsiväylän suunnan bussiliikenteen merkittävä väheneminen Kampin terminaalissa mahdollistaa liikenteen kapasiteetin lisäämisen muulle liikenteelle.

15 14 Joukkoliikenne Joukkoliikenneyhteys Länsisatamaan perustuu pääasiassa raitiovaunuliikenteeseen. Nykyisin Länsiterminaaliin pääsee linjalla yhdeksän, jota viikonloppujen ruuhkahuippuina täydennetään linjalla kuusi. Vuoteen 2025 mennessä raitiovaunulinjoja Länsisataman alueelle on kaikkiaan kolme edellyttäen, että katualueen rakentaminen etenee suunnitellussa aikataulussa. Joukkoliikenneyhteyksien toimivuus on oleellinen osa koko maaliikenneyhteyksien toimivuutta. Nykyisen raitiolinjan 9 aloittaessa liikennöinnin Länsiterminaaliin syksyllä 2012, se saavutti heti suuren suosion laivamatkustajien keskuudessa. Länsimetron valmistuminen ja raitiolinjayhteyksien kehittäminen parantavat edelleen matkustajien käytettävissä olevia vaihtoehtoja saapua ja lähteä Länsisatamasta joukkoliikennettä käyttäen. Kevyt liikenne Kevyen liikenteen yhteydet paranevat Jätkäsaaren alueen kaavoituksen ja katurakentamisen edetessä. Sekä Länsilinkin että Crusellin sillan suunnasta johdetaan omat kevyen liikenteen yhteydet, jotka palvelevat myös sataman tarpeita. EU-rahoitus Helsingin ja Tallinnan väliselle liikenneyhteydelle Helsingin ja Tallinnan satamat ovat osa Euroopan keskeisten satamien runkoverkostoa. Näiden satamien kehittämistä EU tukee myös taloudellisesti TEN-T ohjelman kautta. EU-rahoitus on tarkoitettu erityisesti ajoneuvo- ja alusliikenteen sujuvuutta parantaviin hankkeisiin. Helsingin kaupunki jätti keväällä satamien yhteisen hakemuksen Motorways of the Seasohjelmaan sisältyvälle TWIN-PORT hankkeelle. Sen tarkoituksena on parantaa Helsingin ja Tallinnan liikenteen sujuvuutta molemmissa satamissa. Hankkeen painopiste Helsingissä on Länsisataman ja Tallinnassa Vanhan kaupunkisataman kehittäminen ja liikenteen sujuvuuden parantaminen. Hankkeeseen kuuluu laituri- ja aluejärjestelyjä sekä liikenneyhteyksien ja liikenteen opastuksen parantaminen uuden teknologian avulla. Helsingin Sataman kohteet keskittyvät Länsisatamaan, jossa toteutetaan laiturin muutostyöt, 6 hehtaarin täyttöalueen rakennustöitä ja siihen tulevat kaksi lauttapaikkaa. Laivojen liikennöintimahdollisuuksia parantava Pihlajasaaren kiertoväylä ja laivojen kääntöpaikan laajentaminen ovat myös osa TEN-T-hanketta samoin kuin Länsisataman maapuolen liikenneyhteyksiä parantaminen mm. Tyynenmerenkadulle toteutettavalla lisäkaistalla sekä selvittämällä edelleen eri liikenteen läpäisykykyä tehostavia toimenpiteitä. Tallinnan sataman hankkeeseen kuuluvat maaliikenneyhteyksien parantaminen A-, B- ja D- terminaaleihin. TEN-T rahoituskomitea hyväksyi rahoitusta koskevan esityksen ja EU:n liikennekomissaari allekirjoitti rahoituspäätöksen Rahoitus on suuruudeltaan 11,3 milj. euroa ja se jakautuu kaupunkien välillä siten, että Helsingin osuus summasta on noin 75 %.

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2014 1 (7) Kaupunginvaltuusto Kj/21 26.11.2014

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2014 1 (7) Kaupunginvaltuusto Kj/21 26.11.2014 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2014 1 (7) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 17.11.2014 1195 HEL 2014-008244 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: päättää katsoa

Lisätiedot

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan Lahden yleiskaavan 2025 liikenne-ennusteetennusteet Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 6/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Esityslista 6/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Esityslista 6/2014 1 (5) 2 Tyynenmerenkadun lisäkaistan liikennesuunnitelma (a-asia) HEL 2014-002343 T 08 00 00 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijä Lähtökohdat päättää hyväksyä liikennesuunnitteluosaston

Lisätiedot

JÄTKÄSAARI ASUKASTIETOPAKETTI 11/2015. Kuva: Antti Pulkkinen

JÄTKÄSAARI ASUKASTIETOPAKETTI 11/2015. Kuva: Antti Pulkkinen Jätkäsaari on yksi suurimmista Helsingin kantakaupungin laajennustyömaista. Sadan hehtaarin ranta-alueelle rakennetaan koti 18 000 asukkaalle ja työpaikka yli 6 000 ihmiselle. Jätkäsaaren on arvioitu valmistuvan

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS

MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS 1(7) 19.9.2014 MUISTIO MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS 1. Yleistä Tässä Mäskälän kaavarunkoalueen liikenteellisessä selvityksessä tarkastellaan kaavakaavarunkoalueen synnyttämän liikenteen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 5/2012 Helsingin Satama -liikelaitoksen jk HELSINGIN SATAMA -LIIKELAITOKSEN JK

Helsingin kaupunki Esityslista 5/2012 Helsingin Satama -liikelaitoksen jk HELSINGIN SATAMA -LIIKELAITOKSEN JK Helsingin kaupunki Esityslista 5/2012 HELSINGIN SATAMA -LIIKELAITOKSEN JK ESITYSLISTA 5-2012 KOKOUSKUTSU Kokousaika klo 8:00 Kokouspaikka Käsitellään Satamatalo Tällä esityslistalla mainitut asiat Helsingin

Lisätiedot

VUOSAAREN MERIVÄYLÄN JA VUOSAAREN SATAMAN VESILIIKENNEALUEEN SYVENTÄMINEN

VUOSAAREN MERIVÄYLÄN JA VUOSAAREN SATAMAN VESILIIKENNEALUEEN SYVENTÄMINEN VUOSAAREN MERIVÄYLÄN JA VUOSAAREN SATAMAN VESILIIKENNEALUEEN SYVENTÄMINEN Hankkeen esittelytilaisuus 7.12.2015 7.12.2015 Page 1 VUOSAAREN VÄYLÄN JA SATAMAN SYVENTÄMINEN Väylän ja sataman nykytilanne &

Lisätiedot

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE 4.8.2015 SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE LIIKENNE Tarkastus 01 Päivämäärä 4/8/2015 Laatija Mari Kinttua Tarkastaja Jukka Räsänen Hyväksyjä Tuomas Lehteinen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU

KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU 12.3.2010 MUISTIO Hannu Sainio 1(7) KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU 1. Lähtökohtia Keinusaaren alue rajautuu Viipurintien, Keinusaarentien, Vanajantien, Kutalanjoen ja rautatien väliin. Keinusaari

Lisätiedot

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä

Lisätiedot

KYTÖLÄN ALUE 2. vaihe 1. SUUNNITTELUKOHDE

KYTÖLÄN ALUE 2. vaihe 1. SUUNNITTELUKOHDE KUNNALLISTEKNIIKKA 1 KYTÖLÄN ALUE 2. vaihe LIIKENNESELVITYS ttv,ur 1. SUUNNITTELUKOHDE Kytölän aluetta kaavoitetaan kolmessa vaiheessa. Tämä liikenneselvitys tehdään Kytölän alueen 2. vaiheen kaavan (A-2508)

Lisätiedot

Salo, Rannikon OYK. Liikenteelliset vaikutukset. Liikennemäärät ja liikenne-ennuste v.2030

Salo, Rannikon OYK. Liikenteelliset vaikutukset. Liikennemäärät ja liikenne-ennuste v.2030 LIITE 4 Salo, Rannikon OYK Liikenteelliset vaikutukset Liikennemäärät ja liikenne-ennuste v.2030 Osayleiskaava-alueella kulkee kaksi lounais-koillis-suuntaista tietä: Merikulmantie (mt 1824) ja Hämeenkyläntie

Lisätiedot

KAUPIN KAMPUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYT

KAUPIN KAMPUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYT KAUPIN KAMPUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYT 22.10.2013 SELVITYKSEN SISÄLTÖ Nykyliikenteen liikennemäärät Liikenne-ennuste 10v ja 20v päähän Liikenteen toimivuustarkastelut Pääoven edustan liikennejärjestelyt

Lisätiedot

KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS

KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KUNNALLISTEKNIIKKA 1 SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUKOHDE... 2 Taustaa... 2 Kaavatilanne... 2 2. LIIKENNEVERKKO... 3 Autoliikenne... 3 Jalankulku

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan

Lisätiedot

Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut. Strafica Oy

Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut. Strafica Oy Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut Strafica Oy 20.12.2014 Kantasataman lopputilanne 6.11.2014 2 Liikenne-ennuste Keväällä 2014 laadittua liikenne-ennustetta päivitettiin 6.11.2014

Lisätiedot

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari Tekninen lautakunta 77 19.04.2011 Tekninen lautakunta 141 25.10.2011 Kaupunginhallitus 284 14.11.2011 Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos 341/10.02.03/2011 TL 137/26.11.2008

Lisätiedot

Valtateiden 2 ja 9 risteysalueen liikenneselvitys. Humppila

Valtateiden 2 ja 9 risteysalueen liikenneselvitys. Humppila Valtateiden 2 ja 9 risteysalueen liikenneselvitys Humppila 12.1.2011 Työn tavoitteet Työn tavoitteena on tutkia valtateiden 2 ja 9 risteysalueelle ja sen läheisyyteen kaavaillun uuden maankäytön synnyttämän

Lisätiedot

Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut

Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut Ennakkoaineisto 13.1.2015 Sito Oy Ympäristösi parhaat tekijät 2 Liikenneselvityksen sisältö Työssä on tarkasteltu Niiralan asemakaava-alueelle

Lisätiedot

Liikenneväylähankkeet

Liikenneväylähankkeet Liikenneväylähankkeet Nykyinen ohjeistus Käytäntö tiehankkeissa Yksikköarvoihin liittyviä ongelmia Kannattavuuslaskelma Vaikutusten analyysi Toteutettavuuden arviointi 1 Nykyinen ohjeistus ja käytäntö

Lisätiedot

Alueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma

Alueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma Alueen nykytila Suunnittelualue on Sulan osayleiskaava-alue, joka on pinta-alaltaan n. 510 hehtaaria. Alueesta noin hieman alle 200 ha on asemakaavoitettu asumisen ja työpaikkojen alueiksi. Kaavoittamattomat

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen. 1. Joukkoliikenteen ja yksityisautoilun reititysvalinta

Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen. 1. Joukkoliikenteen ja yksityisautoilun reititysvalinta Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen Kannanotto koskien kaavaa: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma: VIII, IV JA SANTALAHTI, rantaväylän joukkoliikennekaistat reitillä Lielahdenkatu-Sepänkatu,

Lisätiedot

Luolala, Aluepelastuslaitoksen asemakaava. Liikenteen toimivuustarkastelu

Luolala, Aluepelastuslaitoksen asemakaava. Liikenteen toimivuustarkastelu NAANTALIN KAUPUNKI Ympäristövirasto Luolala, Aluepelastuslaitoksen asemakaava Liikenteen toimivuustarkastelu 1.9.2009 Liikennesuunnitelma Työ n:o 9052 NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO LUOLALA Aluepelastuslaitoksen

Lisätiedot

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät Alustavat tulokset Sito Parhaan ympäristön tekijät Lähtökohdat ja tarkastellut vaihtoehdot Tässä hankearvioinnissa on tarkasteltu valtatien 19 parantamista välillä Seinäjoki- Lapua ja siihen liittyviä

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Lahdesjärven yleissuunnitelma. Liikenneselvitys. Työ: 24946. Tampere 27.10.2011

TAMPEREEN KAUPUNKI. Lahdesjärven yleissuunnitelma. Liikenneselvitys. Työ: 24946. Tampere 27.10.2011 TAMPEREEN KAUPUNKI Lahdesjärven yleissuunnitelma Liikenneselvitys Työ: 24946 Tampere 27.10.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

SIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II

SIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II 1(5) 2.2.2012 MUISTIO SIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II 1. Yleistä Tämä Siirin alueen toinen liikenteellinen selvitys liittyy Siiri II alueen asemakaavan laadintaan, jossa Iso-Harvoilantieltä alkavaa

Lisätiedot

Metron matkustajakuormitusennuste

Metron matkustajakuormitusennuste MUISTIO Strafica Oy/ Hannu Pesonen 30.3.2012 Metron matkustajakuormitusennuste Taustaa Metron kapasiteetin riittävyyttä on arvioitu mm. Länsimetron suunnittelun yhteydessä (Länsimetron matkustajamäärä-

Lisätiedot

Peuraniityn kunnallistekninen yleissuunnitelma, Liikenteen toimivuustarkastelut

Peuraniityn kunnallistekninen yleissuunnitelma, Liikenteen toimivuustarkastelut Raportti Peuraniityn kunnallistekninen yleissuunnitelma, Liikenteen toimivuustarkastelut 28.5.2015 Sisältö Sisältö... 2 1. Tarkastelumenetelmä ja liikenne-ennuste... 3 1.1. Tarkastelumenetelmä... 3 1.2.

Lisätiedot

Siltatien alue MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Tontit $K V2014 $K V2015 ->

Siltatien alue MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Tontit $K V2014 $K V2015 -> Siltatien alue Ydinkeskustan jälkeen merkittävin kasvusuunta on Siltatien alue, joka on tällä hetkellä rakentamaton alue. Osayleiskaavoituksen tavoitteena on muodostaa alueesta itsenäinen noin 5 300 asukkaan

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto Valtatiet 1, 8 ja 9 Varsinais-Suomen tieliikenteen pääsuunnat ja niitä yhdistävällä Turun Kehätiellä suurimmat liikennemäärät Samat runkoyhteydet raskaalla liikenteellä Keskimääräinen raskas liikenne 2015

Lisätiedot

Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015

Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Liikenne-ennusteen päivittäminen Liikenne-ennuste pohjautuu Keski-Nurmon osayleiskaavatyön yhteydessä laadittuun ennusteeseen vuodelle 2040 Ennusteen

Lisätiedot

VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA

VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA Vastaanottaja Valtimon kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 11.10.2011 VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA Päivämäärä 11/10/2011 Laatija Jouni Mikkonen Tarkastaja

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

SUUPANKUJAN KATUSUUNNITTELU

SUUPANKUJAN KATUSUUNNITTELU SUUNNITELMASELOSTUS 15.2.2017 SUUNNITELMASELOSTUS 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. HANKKEEN PERUSTIEDOT 3 1.1. Yleistä 3 1.2. Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset ja työt 3 1.3. Tavoitteet ja lähtökohdat 3 2. SUUNNITELMAN

Lisätiedot

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset 22.3.2010 Tavoitetila ja -verkko Perustuu laajaan asiantuntijakäsittelyyn ja innovatiiviseen mallinnusprosessiin Käyty läpi seudulla

Lisätiedot

Soinlahden teollisuusalueen kehittäminen - Synergiapuisto -hanke

Soinlahden teollisuusalueen kehittäminen - Synergiapuisto -hanke 1 (2) 23.8.2011 Soinlahden teollisuusalueen kehittäminen - Synergiapuisto -hanke Hanke tiivistetysti Hanke sisältää Soinlahden teollisuusalueen suunnittelun ja liikennejärjestelyjen toteutuksen sekä puu-

Lisätiedot

Penttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen

Penttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen Penttilänrannan suunnittelupolku 27.10.2010 Juha-Pekka Vartiainen Joensuu 1948 Hallinto ja kauppa Puu-Joensuu valmiiksi rakennettuna Penttilä Teollisuus Penttilän sahan aika 1870-luvulta 1990-luvulle päättyi

Lisätiedot

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta 13.10.2011 (Timo Vuoriainen, Tapio Koikkalainen) 27.11.2013 päivitetty Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta Jyväskylän seudulla on useita tärkeitä

Lisätiedot

Itämeren tietoliikennekaapeli. Lisätiedot: Juha Parantainen,

Itämeren tietoliikennekaapeli. Lisätiedot: Juha Parantainen, Itämeren tietoliikennekaapeli Lisätiedot: Juha Parantainen, Juha.Parantainen@lvm.fi Itämeren tietoliikennekaapeli YHTEENVETO Nykyisin Suomen yhteydet ulkomaille kulkevat yhtä reittiä Ruotsin ja Tanskan

Lisätiedot

Lehmon alue, kunnallistekniikan yleissuunnitelma

Lehmon alue, kunnallistekniikan yleissuunnitelma SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KONTIOLAHDEN KUNTA Lehmon alue, kunnallistekniikan yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 433-P26804 Suunnitelmaselostus Mönkkönen Eino Sisällysluettelo

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KESKUSTAN LÄNSIOSA LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT MUISTIO

LAPPEENRANNAN KESKUSTAN LÄNSIOSA LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT MUISTIO LAPPEENRANNAN KESKUSTAN LÄNSIOSA LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT MUISTIO 23.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO 1 1 TARKASTELUN LÄHTÖKOHDAT 2 2 LIIKENNEMÄÄRÄTIEDOT 3 3 LIIKENTEEN TOIMIVUUS 4 3.1 Nykytilanne...

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

MUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys

MUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys MUISTIO Projekti Asiakas Limingan maankäytön kehittäminen vaikutukset valtatien Sweco Ympäristö Päivämäärä 30.9.2014 Laatija Tuomo Vesajoki, Jouko Hintsala, Vesa-Pekka Saunakangas Kyllösen asemakaava Limingassa

Lisätiedot

! 9. p OTE PÖYTÄKIRJASTA. Anl Hallitus RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71.

! 9. p OTE PÖYTÄKIRJASTA. Anl Hallitus RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71. OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 K a u n i a i n e n K v & K h G r a n k u l l a S t f & S t s Anl. p 12-06- 2014 Hallitus 81 15.04.2014 CNo! 9 RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71.710/2013

Lisätiedot

Sipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys

Sipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys 16.01.2014 LPo, MTu, TLe Raportti 16.1.2014 16.1.2014 1 (15) SISÄLTÖ 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 2 1.1 Työn tausta... 2 1.2 Söderkullan alueen tie- ja katuverkko... 2 1.3 Alueen kehittyminen ja suunnitelmat...

Lisätiedot

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma LIITE 1 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma KSLK 10.2.2011 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma Suunnitelmakartat ja toimenpiteet

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE

VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE 27.1.2017 JOHDANTO Selvityksessä on tutkittu uuden eritasoliittymän toteuttamista Tampereen itäiselle kehätielle valtatielle 9 Hallilan eritasoliittymän

Lisätiedot

16UTS0003 31.3.2011 OY SUNNY-TRADING LTD HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER ALUEELLINEN LIIKENNESELVITYS

16UTS0003 31.3.2011 OY SUNNY-TRADING LTD HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER ALUEELLINEN LIIKENNESELVITYS 16UTS0003 31.3.2011 OY SUNNY-TRADING LTD HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER ALUEELLINEN LIIKENNESELVITYS 1 Esipuhe Tämä liikenneselvitystyö on laadittu Oy Sunny-Trading Ltd :n toimeksiannosta. Se käsittää

Lisätiedot

Pelastustoimi mukana maankäytön suunnittelussa

Pelastustoimi mukana maankäytön suunnittelussa Pelastustoimi mukana maankäytön suunnittelussa 14.2.2013 / Henri Kokko 1 Toiminta-alue 14.2.2013 / Henri Kokko 2 Yhteistyö paloturvallisuusasioissa 10 kunnan kaavoitusvirastot - kaavalausunnot - osallistumis-

Lisätiedot

Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat

Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat Rajavartiolaitoksen tehtävät Neliportainen maahantulon valvontamalli Osa EU:n rajaturvallisuusjärjestelmää (IBM) Rajanylitykset itärajalla 4 Arvioita itärajan

Lisätiedot

KUNKUN PARKIN TOTEUTUKSEN JA OPEROINNIN KILPAILUTUKSEN PERIAATTEET/TAVOITTEET JA LAAJUUS

KUNKUN PARKIN TOTEUTUKSEN JA OPEROINNIN KILPAILUTUKSEN PERIAATTEET/TAVOITTEET JA LAAJUUS KUNKUN PARKIN TOTEUTUKSEN JA OPEROINNIN KILPAILUTUKSEN PERIAATTEET/TAVOITTEET JA LAAJUUS Kunkun parkki keskustan kehittämisohjelmassa Kunkun parkin pysäköinti- ja huoltolaitoksen rakentaminen toteuttaa

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki

Janakkalan kunta Turenki Janakkalan kunta Turenki 17.8.2015 1 Kauriinmaa etelä D:no 267/2015 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan pohjoispuolella,

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA RAUMAN KAUPUNKI EURAJOEN KUNTA, RAUMAN KAUPUNKI OLKILUODON OSAYLEISKAAVA LIIKENNESELVITYS

EURAJOEN KUNTA RAUMAN KAUPUNKI EURAJOEN KUNTA, RAUMAN KAUPUNKI OLKILUODON OSAYLEISKAAVA LIIKENNESELVITYS EURAJOEN KUNTA RAUMAN KAUPUNKI EURAJOEN KUNTA, RAUMAN KAUPUNKI OLKILUODON OSAYLEISKAAVA LIIKENNESELVITYS 31.10.2007 Eurajoen kunta, Rauman kaupunki Olkiluodon osayleiskaava Liikenneselvitys 31.10.2007

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Savilahti - Keskusta (Niiralankatu - Tulliportinkatu) yleissuunnitelmaperiaatteiden hyväksyminen nähtävillä oloa varten Va. suunnittelujohtaja

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro 002151 23.9.2014

Asemakaavan muutos nro 002151 23.9.2014 Asemakaavan muutos nro 002151 23.9.2014 Tämä on maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma/ II (Tämä asiakirja löytyy myös internetistä osoitteesta http://www.vantaa.fi/kaupunkisuunnittelu)

Lisätiedot

Osa-alueelle sijoittuu Kolmenkulman yritysalue, joka kehittyy jo lähivuosina merkittäväksi työpaikka-alueeksi.

Osa-alueelle sijoittuu Kolmenkulman yritysalue, joka kehittyy jo lähivuosina merkittäväksi työpaikka-alueeksi. Lounainen Ylöjärvi Lounainen osa-alue koostuu Vuorentaustan asemakaava-alueesta ja rakenteilla olevasta Kolmenkulman työpaikka-alueesta. Vuorentausta on Siivikkalan tapaan perinteistä 70 90 luvun pientaloaluetta.

Lisätiedot

HOLLOLA RAIKKOSEN ALUEEN ASEMAKAAVA LIIKENTEELLINEN KUVAUS Johdanto

HOLLOLA RAIKKOSEN ALUEEN ASEMAKAAVA LIIKENTEELLINEN KUVAUS Johdanto HOLLOLA RAIKKOSEN ALUEEN ASEMAKAAVA LIIKENTEELLINEN KUVAUS 9.5.2014 Kuva 1. Alueen sijainti. Johdanto Tämä raportti on laadittu Hollolan kunnan Teknisellä toimialalla Raikkosen asemakaavatyön tueksi. Raportissa

Lisätiedot

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI 6.10.2016 10.10.2016 Page 1 Sisällys Taustaa Matkailun merkitys Matkailuinvestoinnin vaikutusmekanismit Case-esimerkit

Lisätiedot

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v)

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v) 87 LIITTEET Liite 1 n suuralueiden ja n suuralueiden 2003 (1 000 tonnia/v) 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Kontitettu tavara Puutuotteet Kappaletavara Kuiva bulk Nestebulk 10 000

Lisätiedot

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 SEINÄJOEN KAUPUNKI NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25797 1 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 1 2.1 Tarkastelualueen

Lisätiedot

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto Lahti Karisto Perustietoa Lahdesta Asukasmäärä 1.1.2009 yhteensä 100 080 henkilöä asukastiheys on 741,0 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 471 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Suunnittelualue: Karisto

Lisätiedot

Liite 1. Lottelundin liitymävaihtoehtojen vertailu Liite 2. Valtateiden aluevarauskartat

Liite 1. Lottelundin liitymävaihtoehtojen vertailu Liite 2. Valtateiden aluevarauskartat 8 Liitteet Liite 1. Lottelundin liitymävaihtoehtojen vertailu Liite 2. Valtateiden aluevarauskartat 30 Pohjoisväylä Lottelundin risteysalue Vanhan Veistämöntien ja Kaarlelankadun liittymiä on tutkittu

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava

Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava Liikenne-ennuste 1 1. Johdanto Tässä työraportissa esitellyt liikennemallitarkastelut liittyvät Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaavan vaikutusten arviointiin.

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Naantalin kaupunki. Luolalan teollisuusalueen kaavoitukseen liittyvä liikenteellisten vaikutusten tarkastelu 141-C6961

Naantalin kaupunki. Luolalan teollisuusalueen kaavoitukseen liittyvä liikenteellisten vaikutusten tarkastelu 141-C6961 Luolalan teollisuusalueen kaavoitukseen liittyvä liikenteellisten 141-C6961 10.1.2006 SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 LASKENTOJEN LÄHTÖKOHDAT... 3 2 TULOKSET... 3 2.1 Matkatuotokset...

Lisätiedot

Eteläisen Seinäjoen tie- ja katuverkkoselvitys

Eteläisen Seinäjoen tie- ja katuverkkoselvitys Eteläisen Seinäjoen tie- ja katuverkkoselvitys 28.11.2008 Eteläisen Seinäjoen tie- ja katuverkkoselvitys Suunnittelun vaiheet Vuonna 2005 alkoi eteläisen Seinäjoen tie- ja katuverkkoselvitys, jossa on

Lisätiedot

DN:o 1 (5) 1. Sopijapuolet Helsingin kaupunki (jäljempänä kaupunki) Liikennevirasto PL Helsinki. 2. Sopimuksen tausta

DN:o 1 (5) 1. Sopijapuolet Helsingin kaupunki (jäljempänä kaupunki) Liikennevirasto PL Helsinki. 2. Sopimuksen tausta DN:o 1 (5) Mt. 101:n (Kehä I) - Kivikontien eritasoliittymän, mt. 101:n (Kehä I) - Hämeenlinnanväylän eritasoliittymän sekä mt. 101:n (Kehä I) välillä Espoon raja Vihdintie edistämistä koskeva aiesopimus

Lisätiedot

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 11.5.2015 päivitetty: 4.2.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella

Lisätiedot

SANTALAHDEN ASEMAKAAVA RANTAVÄYLÄN TOIMIVUUS

SANTALAHDEN ASEMAKAAVA RANTAVÄYLÄN TOIMIVUUS SANTALAHDEN ASEMAKAAVA RANTAVÄYLÄN TOIMIVUUS 28.3.2013 TARKASTELUALUEEN NYKYISET VUOROKAUSILIIKENNEMÄÄRÄT KAAVA-ALUEEN LIIKENNE-ENNUSTE Rakentuneella kaavaalueella 2 800 asukasta (sis. nykyiset asukkaat)

Lisätiedot

LAPPEEN KOULUN LAAJENNUKSEN LIIKENTEELLINEN TOIMIVUUSTARKASTELU

LAPPEEN KOULUN LAAJENNUKSEN LIIKENTEELLINEN TOIMIVUUSTARKASTELU Liite 7 LAPPEEN KOULUN LAAJENNUKSEN LIIKENTEELLINEN TOIMIVUUSTARKASTELU Mikko Yli-Kauhaluoma Trafix Oy 6.10.2016 Lappeen koulun laajennuksen liikenteellinen toimivuustarkastelu Johdanto Lappeenrannan kaupungin

Lisätiedot

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava 1 NURMEKSEN KAUPUNKI Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kehittämistavoitemerkinnät ja niihin liittyvät määräykset: Alueen tiivistämis-/eheyttämistarve. Alueen lisärakentaminen

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 270. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 270. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 05.09.2016 Sivu 1 / 1 4941/2015 10.02.03 270 Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle Puustellinmäki, asemakaavan muutos 110517, hyväksymistä koskevasta valituksesta Valmistelijat

Lisätiedot

Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä

Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä Asukastilaisuuden Raportti Aihe: "Länsimetron liityntäliikenne Suur-Espoonlahden alueella Aika: 18 Maaliskuuta 2014 klo 18 20.30 Paikka: Soukan palvelutalo

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2016 1 (5) 224 Länsimäentie välillä Niittipolku-Nastapolku, Sinkilätie, Sinkiläpolku, Naulakalliontie välillä Mellunmäentie-Huhtakivenkuja, Untamalantie välillä Viitankruununtie-Länsimäentie,

Lisätiedot

Poikkitien palvelualueen liikenneselvityksen päivitys, 2016

Poikkitien palvelualueen liikenneselvityksen päivitys, 2016 Poikkitien palvelualueen liikenneselvityksen päivitys, 2016 Liikenteelliset vaikutukset PKi, TRa 1.4.2016 Poikkitien palvelualueen liikenneselvityksen päivitys, 2016 2 (14) 1.4.2016 SISÄLTÖ 1 MAANKÄYTTÖ...

Lisätiedot

Hallitus MANKIN JA LUOMAN LÄHIJUNALIIKENTEEN KORVAAVA BUSSILIIKENNE 200/ /2015. Hallitus

Hallitus MANKIN JA LUOMAN LÄHIJUNALIIKENTEEN KORVAAVA BUSSILIIKENNE 200/ /2015. Hallitus Hallitus 10 08.12.2015 10 MANKIN JA LUOMAN LÄHIJUNALIIKENTEEN KORVAAVA BUSSILIIKENNE 200/07.71.711/2015 Hallitus Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelija Osaston johtaja Tero Anttila, p.

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 153 FinEst Link -aloite Helsingin ja Tallinnan välisten liikenneyhteyksien parantamiseksi HEL 2015-013756 T 04 03 01 Päätös Päätöksen perustelut päätti valtuuttaa

Lisätiedot

Kiteen uusi paloasema

Kiteen uusi paloasema Kiteen uusi paloasema Liittymätarkastelu LUONNOS Juha Korhonen 4.12.2015 Sito Best for Your Environment Paloaseman suunnittelualueen sijainti Liite 5 Liikenneympäristö ja suunnittelualue Suunnittelualue

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18 03.02.2014 Sivu 1 / 1 179/10.03.01/2011 55 3.6.2013 18 Alueiden varauksien jatkaminen Espoon keskuksesta Citycon Finland Oy:lle, Kiinteistöosakeyhtiö Espoon Entresselle ja Helsingin Osuuskauppa Elannolle

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS

VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS 2016 4 1. LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILA 1.1 Suunnittelukohde Suunnittelukohteena on valtatien 2 ja maantien 2444 (Siltatie) eritasoliittymä

Lisätiedot

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Matti Keränen Trafix Oy 22.8.2011 Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Tehtävän kuvaus Tässä muistiossa tarkastellaan Porvoon Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalueiden

Lisätiedot

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

HSL-alueen poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelma 2012-2022. 23.8.2011 Ville Lehmuskoski

HSL-alueen poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelma 2012-2022. 23.8.2011 Ville Lehmuskoski HSL-alueen poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelma 2012-2022 23.8.2011 Ville Lehmuskoski Projektin tavoitteet Vastata ennustettuun poikittaisliikenteen kysynnän merkittävään kasvuun Linjaston kehittäminen

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on ALANURMON

Lisätiedot

Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto. Johdanto. Liikenneselvitys. Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys Yhteenveto 4.5.

Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto. Johdanto. Liikenneselvitys. Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys Yhteenveto 4.5. 4.5.2016 1 (5) Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto Johdanto Tampereen kaupunki kehittää uutta Hiedanrannan asuin- ja työpaikka-aluetta kaupungin länsiosaan nykyisen Lielahden kaupan alueen

Lisätiedot

Keilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Virkistysalue

Keilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Virkistysalue 1 (6) Asianumero 3941/10.02.03/2014 Aluenumero 220827 Keilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Virkistysalue Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 18.

Lisätiedot