Koulukyselyn tuloksia

Transkriptio

1 Koulukyselyn tuloksia Kuvassa Jakomäen ala-asteen kiva koulu 1

2 Koulukyselyn sisältö 1 Katsaus koulukyselyyn Vastaajien taustatiedot Tieto- ja viestintätekniikan käyttömahdollisuudet opetustiloissa Opettajien asenteet Opettajien osaaminen Tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa ja oman työn tukena Tieto- ja viestintätekniikan käyttöön liittyvä tuki ja opettajien tuen tarve Koulujen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittäminen Kyselyn avokysymykset

3 1 Katsaus koulukyselyyn Tieto- ja viestintätekniikka koulun arjessa hanke on liikenne- ja viestintäministeriön koordinoima kehittämishanke, joka toteutetaan yhteistyössä opetusministeriön, Opetushallituksen ja elinkeinoelämän kanssa. Hankkeen visio on, että Suomi nousee kansainväliseen kärkeen tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisessä opetuksessa ja opiskelussa. Tavoitteena on vuoteen 2011 mennessä luoda kustannustehokas toimintamalli, jonka avulla tieto- ja viestintätekniikan käyttöä ryhdytään vakiinnuttamaan kaikkiin Suomen kouluihin. Hankkeeseen on valittu eri puolilta Suomea 12 kärkikoulua, joissa kehitetään monipuolisesti tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä. Hankkeessa mukana olevat koulut ovat Espoon Koulumestarin koulu, Helsingin Kuninkaantien molemmin puolin hanke, Joutsenon yläkoulu, Kauniaisten suomenkielinen perusopetus, Larsmon Holm skola, Oulun Oulujoen koulu, Punkalaitumen yhteiskoulu, Riihimäen Pohjolanrinteen koulu, Rovaniemen Saaren koulu, Ruoveden Kirkonkylän koulu, Tampereen Epun mediareppu hanke ja Turun Puropellon koulu. Tieto- ja viestintätekniikka koulun arjessa hankkeessa selvitettiin kyselyllä hankkeessa mukana olevien kärkikoulujen tieto- ja viestintäteknisiä tarpeita sekä opettajien tieto- ja viestintäteknistä osaamista. Kyselystä toimitettiin kärkikouluille tieto sähköpostilla. Kysely toteutettiin keväällä 2009 verkkolomakkeella. Kyselyssä on sekä monivalintakysymyksiä että muutamia avokysymyksiä. Kyselyssä selvitettiin kärkikoulujen tieto- ja viestintätekniikan käyttömahdollisuuksia opetustiloissa, opettajien asenteita tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön, opettajien tietoja viestintäteknistä osaamista sekä tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä opetuksessa. Lisäksi selvitettiin tieto- ja viestintätekniikkaan liittyviä tuki- ja kehittämistarpeita. Kyselyn avokysymyksissä kartutettiin opettajien näkemyksiä tieto- ja viestintätekniikan resursseista, kunnan taloustilanteen vaikutuksesta koulun tieto- ja viestintätekniseen kehittämiseen sekä opettajien tuen tarvetta. 3

4 2 Vastaajien taustatiedot Kyselyyn vastasi 57 opettajaa, joista 40 on naisia ja 17 miehiä. Seuraavassa taulukossa on vastaajien lukumäärä eriteltynä koulukohtaisesti. Koulu/vastaajien lukumäärä Koulu/hanke Ruoveden kirkonkylän koulu 4 Puropellon yläkoulu 10 Punkalaitumen yhteiskoulu 3 Helsingin Kuninkaantien molemmin puolin hanke Puistolan peruskoulu Jakomäen yläaste Jakomäen ala-aste Pohjolanrinteen koulu 11 Oulujoen koulu 4 Tampereen Epun mediareppu Nekalan koulu/muotialan toimipiste Nekalan koulu/muotialan päiväkoti Kanjonin koulu/hallilan toimipiste Kauniaisten unelmakoulu Mäntymäen koulu 6 Espoon Koulumestarin koulu 2 Joutsenon yläkoulu 1 Larsmon Holm skola 6 Rovaniemen Saaren koulu 0 Muut (koulun nimeä ei merkitty) 1 Vastaajien lukumäärä

5 3 Tieto- ja viestintätekniikan käyttömahdollisuudet opetustiloissa 5

6 Tieto- ja viestintätekniikan käyttömahdollisuudet opetustiloissa 6

7 Tieto- ja viestintätekniikan käyttömahdollisuudet opetustiloissa 7

8 Tieto- ja viestintätekniikan käyttömahdollisuudet opetustiloissa 8

9 4 Opettajien asenteet 9

10 Opettajien asenteet 10

11 5 Opettajien osaaminen Kysymyspatteriston alussa oli esitetty seuraavanlainen vastaamista ohjaava virke: Arvioi osaamistasi tvt:n opetuskäyttöön liittyvien tekijöiden suhteen. 11

12 Opettajien osaaminen 12

13 Opettajien osaaminen 13

14 Opettajien osaaminen 14

15 Opettajien osaaminen 15

16 Opettajien osaaminen 16

17 6 Tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa ja oman työn tukena Kysymyspatteriston alussa oli esitetty seuraavanlainen vastaamista ohjaava virke: Missä määrin käytät tieto- ja viestintätekniikkaa opetuksessasi ja oman työn tukena (esim. organisointi, materiaalien valmistelu yms.) 17

18 Tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa ja oman työn tukena 18

19 Tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa ja oman työn tukena 19

20 Tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa ja oman työn tukena 20

21 Tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa ja oman työn tukena 21

22 Tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa ja oman työn tukena 22

23 7 Tieto- ja viestintätekniikan käyttöön liittyvä tuki ja opettajien tuen tarve 23

24 Tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvä tuki ja opettajien tuen tarve 24

25 8 Koulujen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittäminen Kysymyspatteriston alussa oli esitetty seuraavanlainen vastaamista ohjaava virke: Missä määrin seuraavat asiat auttaisivat sinua hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikka paremmin opetuksessasi? 25

26 Koulujen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittäminen 26

27 Koulujen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittäminen 27

28 28

29 9 Kyselyn avokysymykset Millaisia resursseja ja tukea toivoisit tvt:n opetuskäyttöön ja sen kehittämiseen? Resursseista kysyttäessä opettajat nostivat esiin tarpeita. Vastauksissa nousivat koulujen ja luokkien laitteisiin, välineisiin ja rahoitukseen liittyvät tarpeet, koulutukseen ja (vertais)tukeen liittyvät tarpeet sekä opettajan työajan järjestelyihin liittyvät asiat. Opettajat esittivät laitteisiin, välineisiin ja rahoitukseen liittyviä toiveita. Luokkiin toivottiin muun muassa videotykkejä, interaktiivisia valkotauluja, dokumenttikameroita ja tehokkaampia tietokoneita. Myös useissa vastauksissa nousi laitteiden esimerkiksi (mini)kannettavien, digikameroiden ja kännyköiden tarpeellisuus oppilaskäytössä. Tarpeelliseksi nostettiin myös ruotsinkielinen verkko-oppimateriaali. Verkkomateriaali ruotsinkielisenä tarvitaan tai resursseja ja osaamista tehdä ne itse. Yhteistyökumppaneita lisää että voimme yhdessä valmistella ja kehittää opetusmateriaalia. Flera datorer (laptop, personliga för lärarna, videokanoner inkl. högtalare till alla klassrum, ev. Whiteboard) Valkotaulu ja datatykki sekä dokumenttikamera omaan luokkaan, jotta käyttö olisi jatkuvaa ja aina saatavilla ( kouluumme on tulossa yhden luokkatilan varustus kesällä 2009) helppokäyttöisiä kameroita useita, jotta oppilaskäytössä kuvien otto ja tallennus olisi vaivatonta. Kannettavia koneita lisää ja niihin akkukapasiteettia ja verkoton yhteys Tällä hetkellä opettaja on luokissa yleensä ainoa, jolla on mahdollisuus tietotekniseen opiskeluun, lukuun ottamatta älytaulua. Oppilaat joutuvat edelleen turvautumaan luokkakohtaisiin pariin koneeseen. Esim. Kotitaloudessa on valtava määrä verkossa olevaa tietoa/erilaista materiaalia, joka sopii opetukseen ravitsemuksesta - vaatehuoltoon jne. Oppilaiden kanssa olisi paljon helpompi edetä asioissa henkilökohtaisten tarpeiden/kiinnostuksen mukaan, jos kaikilla olisi käytettävissä esim. miniläppärit. Vaikka koulussamme on ATK-luokka ja mediateekki, välillä on mahdottomuus jättää ruoka luokkaan hautumaan tai pullia uuniin, mutta jos olisi henkilökohtainen tai luokkakohtainen läppäri oppilailla työ sujuisi paremmin. Kun kouluja valitaan, olisi turvattava jonkinlainen tietokonetaso/ saatava sponsorit läppäreihin, eihän pelkkä opettajan kiinnostus riitä. Esim kotitalous kuvitellaan hyvin kattilakeskeiseksi aineeksi, eikä ymmärretä tämän päivän kotitalouden kehitystä. Oppilaiden kanssa seuraamme blogeja, käymme ostoskanavalla, seuraamme sillä siisti ohjelmia, englanninkielisiä ruokaohjelmia ym. ja opetus toimii aivan eri tavalla kuin pelkkä kirja ja open paasaus. Riittävästi rahaa kun hankkeita käynnistetään. Muutaman tonnin tukirahalla/ koulu ei ole mitään virkaa. Tulisi turvata näihin kouluihin tietynlainen tietotekninen taso ja sitä tulisi kartoittaa kunnon koulutuksella ja yhteisillä tapaamisilla tvt koulujen kesken. Useissa opettajien vastauksissa nousi esiin myös tarve tekniseen ja pedagogiseen koulutukseen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytössä. Vastauksissa näkyi koulutuksen kohdistaminen (opettajan ja koulun tarpeet), opettajien yksilöllisten koulutustarpeiden huomioiminen, koulutuksen tarkoituksenmukaisuus, koulutuksen järjestäminen koululla ja opettajille sopivina 29

30 ajankohtina sekä koulutuksen käytännöllisyyspainotteisuus. Koulutusta toivottiin myös verkkomateriaalin tuottamiseen ja käyttämiseen sekä sosiaalisen median soveltamiseen opetuksessa. Toisaalta pitkällä tvt-kehityksessä olevien koulujen opettajien vastauksissa näkyi myös toive teknistä ja pedagogista koulutusta syvemmän muutoksen pohtimisesta. Käytännön kursseja ja esimerkkejä, itse tekemistä ja suunnittelemista ryhmässä Korta skolningar inom ett ganska snävt område, sedan få prova på och lära sig på egen hand. Man bör behärska ett område innan man fördjupar sig i nästa. Koulutusta lyhyinä jaksoina pitemmän ajan kuluessa. Selkeää suomenkielistä käsikirjatyyppistä opasta. Koulutusta, ideapankkeja ja riihiä, materiaalin ym. hyödyntämis-ideoita, tietoteknistä tukea lisää ainaisten ongelmien selvittämiseen Koulutusta, joka kohdentuisi myös erityisopettajan työhön (vastauksissa samansuuntaisia toiveita myös alaluokkien opettamiseen ja esiopetukseen) Toivoisin filosofista ja pedagogista pohdintaa siinä vaiheessa kun tekniset taidot on otettu jonkinasteiseen hallintaan. Meidän koulussa resurssitilanne on nyt varmaankin lähellä optimia, sillä kaikkea tuetaan hyvin sekä materiaalisesti että henkisesti. Pientä viilausta tapahtuu koko ajan ja valittamisen aihetta löytää opettaja aina. Kyse on enemmänkin siitä, kuinka saattaisi omat taitonsa käytössä olevien resurssien tasolle. Koulutusta on ollut tarjolla, mutta aikataulutukset yms eivät ole suosineet kaikkia. Esimiehen pitäsi olla kehityksestä tietoinen, muuten tärkeistä asioista päättää joku muu. Tukea toivottiin tieto- ja viestintätekniikan sekä tekniseen että pedagogiseen käyttöön. Yhtenä esiin nousseena asiana oli tukikäytänteiden selkiyttäminen. Tukiratkaisuina ehdotettiin muun muassa joustavasti eri luokissa auttavaa resurssiopettajaa/koulun arjessa mukana oleva tukihenkilöä ja ideapankin perustamista verkkoon. Opettajat nostivat esiin myös hyvien käytänteiden levittämisen koulun sisällä ja ulkopuolelle. Resurssiopettajia. Eli maksetaan palkkaa hyville tukihenkilöille, jotka auttavat arjessa, eli tarvittaessa oppitunnilla. Koulutoimen järjestämä suunnittelija Salla Vainio on korvaamaton tuki meillä. Persoona on juuri sopiva tehtävään. Koulun ulkopuolinen sparraaja on mm. kateusfaktorin takia hyvä ratkaisu ja toivottavasti saadaan pidettyä. Koulun sisäinen tuki on myös tarpeen ja toimii meillä ihan hyvin sekin. Samoin tekninen tuki on tarpeen, mitä tarjoaa ulkopuolinen taho, ja sen sujuvuudessa tuntuu aina olevan toivomisen varaa. Tällä hetkellä en oikein edes tiedä, kenen puoleen kääntyä, jos tukea tarvitsisimme. Selkeyttä asiaan. Tuen saatavuus helpoksi. Tuki pitää saada lähelle. Se ei saa olla jossain virastossa, niin kuin meillä. 25 km päässä. Olisi mahtavaa, jos kaikilla opettajilla olisi joku yhteinen foorumi, jossa voisi jakaa toisille pedagogisia malleja ja kokeiluja. Siellä voisi esitellä omia projekteja, joita muut voisivat kokeilla omissa luokissaan. Jos samasta foorumista löytyisi selkeästi 30

31 jäsenneltynä myös opetuskäyttöön tarkoitettua materiaali (kuvia, ääntä, videoita, ym.), opettajan suunnittelutyö helpottuisi huomattavasti. Nyt eri firmoilla ja kustannusyhtiöillä on omat palvelunsa ja käytettävä materiaali on hajallaan ympäri internettiä. Edu.fi on tässä hommassa alullaan, mutta sivusto vaatii vielä kehittämistä ja monipuolistamista, jotta siitä tulee hyvä työkalu kaikille opettajille. Esim. tvt:n "niksipirkka"-tyylinen kikkapankki nettiin. Meillä on markkinoitu vähän uskonnolliselta kuulostavaa ilosanoman jakamisen mallia. Minä en koe sitä kovinkaan palkitsevaksi, sillä taitojen esitteleminen työkavereille voi aiheuttaa ahdistavan kilpailutilanteen. Kärjistettynä voi sanoa, ettei kannata kertoa toisille, mitä osaa, sillä se aiheuttaa voimakkaitakin kateuden ilmaisuja. Taidot ovat tavoiteltuja, mutta kaikilla ei ole yhtä paljon mahdollisuuksia harjoitella. Joutuu selittelemään miksi osaa. Opettajan työaikaan liittyvät vastauksissa nousi esiin kehittämiseen tarvittavan ajan puute. Opettajat toivovat mahdollisuutta syventyä uusiin asioihin, mutta heidän työaikansa ei sitä mahdollista. Korvauksetta, omalla ajalla tehty työ kuormittaa kehittäjäopettajia. Vastauksissa esitettiin myös toive tieto- ja viestintätekniikan nostamisesta erilliseksi oppiaineeksi, oppijoiden perustaitojen takaamiseksi. Suurimpana ongelmana koen tällä hetkellä ajankäytön, lähinnä ajan puutteen. Toivoisin, että minulla olisi mahdollisuus perehtyä asioihin rauhassa ja siten, että hankeen tiimoilta järjestettäviin koulutus- ja kehittämispäiviin olisi mahdollisuus osallistua. Tarvitsemme sijaisen tänne työpaikalle koulutusten ajaksi. Aikaa tarvisi myös olla siihen, että perehdytät muun työyhteisön hankkeeseen ja sen toimintatapoihin. Itse toivoisin, että tvt olisi helposti käytettävissä, esim läppärit. Esiopetusikäisten kanssa on tosi vaikeaa toimia salasanojen kanssa. Toivoisin, että uusien asioiden ideoimiseen ja suunnitteluun resurssoitaisiin jotenkin. Nyt kaikki uuden opettelu, suunnittelu ja kokeileminen täytyy tehdä ns. omalla ajalla ilman mitään korvausta. Koska ollaan siirtymässä uudenlaiseen toimintakulttuuriin ja oppimisympäristöön, suunnittelu vaatii paljon aikaa. Työpäivän aikana näitä asioita ei kerkeä tekemään. Aikaa perehtyä kunnolla uuteen teknologiaan. Kukaan ei jaksa jatkuvasti opetella uutta ja samalla hoitaa myös jokapäiväinen koulu ja kotityöt. Tuntijakoon, koulun tuntikehykseen lisää aikaa esim oma tunti "atk":lle, millä nimellä sitä sitten haluttaisiinkaan kutsua, mutta 1-2h /vko alk 3 lk!!! Miten nykyinen taloustilanne on vaikuttanut koulunne/kuntanne tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämiseen? Koulujen vastaukset osoittavat, että isossa osassa kuntia säästötoimenpiteet eivät vielä ole näkyneet koulujen arjessa. Monet kunnat ovat viime vuosina satsanneet rahoja koulujen tieto- ja viestintätekniikkaan, infrastruktuuriin sekä koulurakennuksia laajennuksiin ja perusparannuksiin. Ekonomin styr mycket, men redan med de laptoppar och den trådlösa nätuppkoppling som vi fått i år kan man lägga upp undervisningen på ett helt annat sätt. (Holm skola, Larsmo) Tällä hetkellä tilanne on aika hyvä, vielä vuosi sitten olisi toisin... (Kirkonkylän koulu, Ruovesi) 31

32 Koulun muuton yhteydessä saimme projektorit ja dokumenttikamerat kaikkiin luokkiin, muuten panostus on heikkoa. (Kirkonkylän koulu, Ruovesi) Puutteelliset tai vanhentuneet av-/tvt-välineet haittaavat uusien pedagogisten menetelmien käyttöönottoa vielä tällä hetkellä. (Punkalaitumen yhteiskoulu) Ei vielä mitenkään. Tarjolla on koulutusta (työajalla, sijaiset maksetaan), ja konetilanne on hyvä joihinkin muihin kuntiin verrattuna. (Puistolan peruskoulu, Helsinki) Kuitenkin opettajat vastauksissaan ennakoivat, että talouden taantuma alkaa hiljalleen, viimeistään vuonna 2010, näkyä kuntien panostuksissa kouluihin. Taantuma näkyy laitehankintojen ohella myös muuten koulun arjessa. Meidän luokalle piti tulla kannettavat tietokoneet, mutta nyt rahaa niiden hankintaa ei löytynytkään. Sen vuoksi luokkamme kokeilu jäi puolittaiseksi tänä vuonna. Siitä toteutui vain samanaikaisopettajuus. Toivottavasti saamme kannettavat tietokoneet jossakin vaiheessa, jotta voimme muodostaa toisen kehittäjäluokan koulullemme. (Oulujoen koulu, Oulu) Huonolta! Määrärahoja on leikattu, eikä jo luvattuja konehankintoja pystytä toteuttamaan. (Koulumestarin koulu, Espoo) Koulutuksiin ei ole määrärahoja tai sijaisia ei saada. Laitehankinnat ovat saattavat olla vaakalaudalla. (Nekalan koulu / Muotialan toimipiste / esiopetus, Tampere) Suunnittelemamme tvt-kerho ei ehkä saa uutta resurssia, vaan toiminta joudutaan nipistämään muista kerhoista, sillä kerhoresurssia jouduttiin viime vuonna kaventamaan. Meidän koulu on varustettu ennen laskusuhdanteen alkua, mikä oli onnekasta. Pelkona on, että muut yläkoulut joutuvat huonompaan asemaan säästöjen takia. Yleisesti vaikuttaa siltä, että meidän koulun kannalta resurssointi on lamasta huolimatta kiitettävää, ja asiaa on tuettu. (Pohjolanrinteen koulu, Riihimäki) Tulevaisuus vaikuttaa todella huolestuttavalta. Laitteisto on pahoin vanhentunutta, ja kyky panostaa sen uusimiseen on alentunut. (Puropellon koulu, Turku) 32