Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma / kasvatus- ja koulutuslautakunta

Transkriptio

1 Kasvatus- ja koulutuslautakunta Kasvatus- ja koulutuslautakunta Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma / kasvatus- ja koulutuslautakunta 38/ /2016 Kasv Sivistyskeskuksen perustehtävä on tuottaa kunnan strategian mukaisesti su ju via, tehokkaita sekä oikea-aikaisia peruspalveluja Vihdin kunnan asukkail le. Samoin tavoitteena on kannustaa kuntalaisia omatoimisuuteen ja aktii vi suu teen, mikä edellyttää, että palvelujärjestelmät ovat toimivia ja kun talais ten saavutettavissa. Varhaiskasvatuksen perustehtävä on jär jes tää erimuotoisia päivähoitopalveluja. Koulut vastaavat perusopetuksen ja lu kiokou lu tuk sen järjestämisestä. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut tuottavat kaikille kuntalaisille avoimia hy vinvoin ti- ja vapaa-ajanpalveluja. Vuoden 2017 kuntatasoisena tavoitteena on edel lis vuo den jatkumona sähköisen asioinnin edistäminen. Vuoden 2017 talousarviokehys asettaa kaikille sivistyskeskuksen lau ta kunnil le toiminnan uudelleen järjestämisvaatimuksia. Merkittävin toiminnan muu tos sisältyy pedagogiseen koulu- ja päiväkotiverkkoon, jonka ta voit teena on kehittää palveluverkkoa niin, että se vastaa palvelutarvetta. Pal ve luver kon uudistamiseen vaikuttaa uudet opetussuunnitelmat esi- ja pe rusope tuk ses sa, lasten määrän väheneminen varhaiskasvatuksessa sekä tekni sen keskuksen aloittama kiinteistöjen salkutusprosessi. Pedagogisella kou lu- ja päiväkotiverkolla pyritään tavoittamaan strategiassa mainittu tavoi te saada kunnan talous tasapainoon vuonna 2017, mikä tavoitteena edel lyt tää tarkastelemaan palveluverkkoa palvelujen tuottamisen ta lou del lisuu den näkökulmasta. Pedagoginen koulu- ja päiväkotiverkko esitellään val tuus to se mi naa ris sa Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa on tavoitteena so sio emo tionaa li sen kehityksen sekä koulunkäynnin tukeminen. Var hais kas va tuk ses sa lasten sosioemotionaalisen kehityksen tukemiseen vaikutetaan mm. li säämäl lä kasvattajien tietoisuutta ja osaamista lasten tunne-elämän ja käyt täyty mi sen säätelyssä sekä jatkamalla pienryhmätoimintaa, jolla hae taan apua lasten vaikeisiin tunne-elämän pulmiin. Perusopetuksessa tämä toteu tuu mm. opetuksen laadun kehittämiseen saadulla valtioavustuksella, mi kä kohdistetaan opetuksen erityistarpeisiin. Vihdin kunta on saanut valtiol ta euron avustuksen, joka kohdistetaan sosioemotionaalisen ke hi tyk sen ja koulunkäynnin tukemiseen. Vihdin kunnassa on koottu talousarvioon sisältyvät investoinnit in ves toin tioh jel maan. Sivistyskeskuksen merkittäviä investointeja on vuosille ajoittuva Kirkonkylän koulujen sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan tilojen ja aluei den hankesuunnitelmien mukainen rakentaminen. Työnimi hankkeelle on Vihdin kirkonkylän campus, jonka suunnitteluun ja rakentamiseen määrä ra ha vuodelle 2017, rakentaminen sijoittuu vuosille 2018 ja Vihdin yh teis kou lu, osa Pappilanpellon koulun luokista, Kirkonkylän kirjasto ja

2 nuo ri so ti lat tulevat sijoittumaan tähän kokonaisuuteen ja tarvittavat mää rära hat on varattu vuosille 2017, 2018 ja Vihdin kunnanvaltuusto on keväällä 2016 päättänyt hankesuunnitelmasta. Pää tök sen mukaan Kuntala-nimisen kiinteistön käytöstä päätetään myöhem min. Museo toimii nyt seurakunnalta vuokratussa tilassa sekä Niu hala-ni mi ses sä kiinteistössä, jossa toiminnan jatkaminen vaatii mittavia perus kor jauk sia. Museon toimintaa on myös kunnan omistamassa Vil ja ma kasii ni-ni mi ses sä kiinteistössä. Lisäksi museolla on toiminnan edellyttämä kokoel ma va ras to. Kulttuuri- ja kansalaistoiminnan lautakunta esittää, että Vih din museon toiminta keskitetään Kuntala-nimiseen kiinteistöön. Vihdin kunnanvaltuusto on päättänyt, että Kirkonkylän koulujen sekä kulttuu ri- ja vapaa-ajan tilojen ja alueiden hankesuunnitelmaan sisältyy kou lukäyt töön soveltuva liikuntahalli, joka voidaan jakaa kahteen osaan. Kunnan val tuus ton päätöksen jälkeen on eri käyttäjien taholta esitetty, että liikun ta hal li olisi syytä rakentaa pinta-alaltaan laajempana. Oheismateriaali Tuloslaskelma Valmistelija Marjo Ojajärvi, etunimi.sukunimi(at)vihti.fi, p Esittelijä Sivistysjohtaja Ehdotus Kasvatus- ja koulutuslautakunta antaa talousarvioesityksensä ole vas sa kokouksessa. Päätös Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti Kasv Pedagoginen koulu- ja päiväkotiverkko on esitelty kunnanvaltuuston se minaa ris sa Pedagogisen verkon valmisteluun ovat osallistuneet reh to rit ja päiväkodinjohtajat, jotka ovat kesäkuussa, elokuussa ja syyskuus sa työstäneet omissa seminaareissaan pedagogista verkkoa. Pääpaino pedagogisen koulu- ja päiväkotiverkon suunnittelussa on toi minnan kehittäminen toiminnan tarpeiden mukaisesti pedagogisen asian tun temuk sen perusteella. Pedagogisen verkon peruselementit ovat ope tus suunni tel miin perustuvat ja toiminnan edellyttämät asiat, taloudelliset vaa ti mukset sekä kiinteistöjen toimivuus ja Vihdin kunnan väestön kas vu ke hi tyk sen muutos. Pedagogisen verkon suunnittelussa otetaan huomioon kiin teis töjen salkutusprosessi, jota tekninen ja ympäristökeskus kehittää. Ta voit teena on, että pedagoginen verkko osoittaa ne (1) kiinteistöt, joissa toi min ta jatkuu, (2) kiinteistöt, joissa toiminta voi jatkua, mikäli kiinteistöjä kun nos tetaan ja (3) kiinteistöt, joissa tapahtuva toiminta on toiminnan kan nal ta tehokkaampaa siirtää toiseen yksikköön. Pedagoginen koulu- ja päi vä ko tiverk ko laaditaan vuosille ja sitä päivitetään vuosittain. Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuspalveluja järjestetään joustavasti vihtiläisten lap si per hei-

3 den tarpeisiin vastaten. Tavoitteena on mahdollistaa lapselle hyvä ja huo leton arki huomioiden hänen ainutkertaisuutensa. Varhaiskasvatuksella tarkoi te taan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, ope tuk sen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pe da gogiik ka. Yksiköiden johtamisessa painopisteinä ovat pedagogiikan joh ta minen ja yhteiset kasvatuskäytänteet. Varhaiskasvatuksen pedagogisina tavoit tei na ovat kasvattajien tietoisuuden ja osaamisen lisääminen lasten tunne-elä män ja käyttäytymisen säätelyssä sekä taiteellinen kokeminen ja ilmai se mi nen. Alle kouluikäisten vaikeat tunne-elämän pulmat ovat edelleen yhteinen huo len ai he sekä varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa sekä Pe rustur va kun ta yh ty mä Karviaisen puolella. Näiden lasten ongelmiin on haettu apua varhaiskasvatuksessa pienryhmätoiminnalla. Varhaiskasvatuksen omien resurssien lisäksi tähän toimintaan tarvitaan yhteistyötä psykiatrisen sai raan hoi ta jan kanssa, mikä on tarkoittanut resursointia myös Pe rus tur vakun ta yh ty mä Karviaiselta. Uusi varhaiskasvatuslaki tuli voimaan , jossa korostetaan lapsen oi keut ta varhaiskasvatukseen ja lapsen etua toiminnan järjestämisessä. Ope tus hal li tuk sen tehtävinä ovat varhaiskasvatuksen kehittäminen ja val takun nal li sen varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden laatiminen, jonka poh jal ta kunta laatii paikallinen varhaiskasvatussuunnitelman. Lain myötä jo kai sel le lapselle tulee laatia henkilökohtainen var hais kas va tus suun ni telma. Vihdin kunnan varhaiskasvatussuunnitelma on hyväksytty kasvatus- ja kou lu tus lau ta kun nas sa ja Vihdin varhaiskasvatuksessa jokaiselle lap sel le tehdään oma varhaiskasvatussuunnitelma. Vihdin var hais kas vatus suun ni tel man uudistamistyö on käynnistetty elokuussa 2016, var haiskas va tus suun ni tel man perusteet ja Vihdin uusittu var hais kas va tus suun nitel ma hyväksytään keväällä 2017 kasvatus- ja koulutuslautakunnassa ja ne otetaan käyttöön Uudet valtakunnalliset esi ope tus suun ni tel man perusteet on otettu käyttöön Oppilashuoltotyön sekä tieto- ja viestintätekniikan kehittäminen jatkuu Vihdissä edelleen sekä esi ope tukses sa että varhaiskasvatuksessa. Uudessa laissa säädetään lapsiryhmien enimmäiskoosta päiväkodissa. Päi vä ko din yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea hoi to- ja kasvatustehtävissä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia. Hen kilös tö mi toi tus ta tulee noudattaa myös henkilöstön sairaus- ja vuosilomien se kä muiden ennakoitavissa olevien poissaolojen, kuten koulutuksien vuok si. Lain noudattaminen lisää sijaisten käyttöä Vihdin var hais kas va tukses sa, mikä tarkoittaa sijaismenojen kasvua. Täyttöastetavoite on var haiskas va tuk sen sitova tavoite, jota seurataan yksiköiden täyttöasteesta. Täyttö as tees sa huomioidaan lasten määrä suhteessa kasvatushenkilöstöön ja näin voidaan vaikuttaa henkilöstöresursointiin. Vihdin varhaiskasvatuksen vuorohoito on keskitetty Pajuniityn päiväkotiin. Vuo ro hoi don tarvitsijoiden määrä on kasvanut toimintakauden ai ka na huomattavasti. Toimintakauden alussa vuorohoitoa käyttäviä lapsia oli 75 ja toimintakauden lopussa heitä oli 105. Henkilöstöä on jouduttu lisää mään vuorohoidon puolelle, että lain edellyttämät suhdeluvut täyttyvät. Varhaiskasvatusikäisten lasten määrä on Vihdissä vähenemässä vuoden 2015 ja 2016 tilastojen mukaan. Tämän seurauksena varhaiskasvatuksen

4 toi min taa sopeutettiin elokuusta 2015 alkaen ja määräaikaisia työsuhteita jä tet tiin tilapäisesti täyttämättä. Pappilanpellon ja Metsäpolun päi vä ko deis ta vähennettiin yhdet lapsiryhmät. Vanjärveltä väheni yksi kahden kas vat ta jan ryhmä. Nummelan alueelta vähennettiin kasvattajia siirtymällä kol men kasvattajan ryhmistä kahden kasvattajan ryhmiin. Lasten määrän li sääntyes sä näihin kahden kasvattajan ryhmiin mahdollisesti lisätään yksi kasvat ta ja. Lasten määrän vähenemiseen on varauduttu vuoden 2017 osal ta suunnittelemalla pedagogista päiväkotiverkkoa yhdessä päiväkodin joh tajien kanssa. Tämä tarkoittaa toiminnan supistamista, joka pystytään to teutta maan elokuusta Syksyllä 2016 tehdyt kahden kasvattajan ryhmät eivät ole pedagogisesti kes tä viä ratkaisuja. Pedagogisesti laadukkaampaa on lakkauttaa ko ko naisia yksiköitä kuin tehdä kahden kasvattajan ryhmiä, koska kahden kas vatta jan ryhmät ovat kasvattajien poissaolojen suhteen todella haavoittuvia. Kah den kasvattajan työajat eivät riitä lasten hoitoaikoihin nähden ja näin ryh mäs sä työskentelevillä kasvattajilla tulee paljon yksintyöskentelyä. Myös taloudellisesti on kannattavampaa lakkauttaa kokonaisia yksiköitä kuin jättää yksittäisiä ryhmätiloja tyhjilleen eri yksiköissä. Näistä lähtökohdista lähtien varhaiskasvatuksen palveluja supistetaan Vihdin kirkonkylällä siten, että Pappilanpellon päiväkodissa toimivat kaksi lapsi ryh mää siirretään Myrskylänmäen päiväkodin tiloihin. Myrksylänmäen päivä ko din tilat ovat olleet tyhjillään ja tämän muutoksen myötä luovutaan Pap pi lan pel lon päiväkodin kiinteistöstä. Otalammella avoimen päiväkodin toi min ta lopetetaan, koska kävijämäärät ovat pienet. Kevään 2016 kä vi jämää rä oli 869, mikä tarkoittaa noin kahdeksaa kävijää päivittäin. Nummelassa Daghemmet Aleksandran toiminta siirretään Hiidenrannan päi vä ko tiin. Hiidenrannan päiväkodissa toimii jatkossa sekä kolme suomen kie lis tä että kolme ruotsinkielistä ryhmää. Tämän siirroksen myötä Alek sand ran tiloihin keskitetään Vihdin avoimet varhaiskasvatuspalvelut, joi ta tullaan jatkossa kehittämään. Tarvittaessa siellä voi toimia myös yksi lap si ryh mä. Avoimen toiminnan siirron myötä Pajuniityn päiväkotiin saadaan lisättyä yksi lapsiryhmä, joka palvelee alueen lapsiperheitä. Lisäksi täl lä hetkellä Kuoppanummen päiväkodissa toimiva lasten tunne-elämän tu ke mi seen tähtäävä pienryhmä siirtyy Lankilan päiväkotiin. Tämä tuo Kuop pa num men alueelle yhden kokopäiväryhmän lisää. Näiden edellä mai nit tu jen palvelujen siirtämisten myötä Nummenselän päiväkodin pa rakeis ta voidaan luopua. Yksityisessä päiväkotihoidossa on otettu käyttöön palveluseteli. Yli 3-vuo tiaan kokopäivähoidosta myönnettävän palvelusetelin maksimiarvo on 834 ja alle 3-vuotiaan vastaava on 1167,60. Palvelusetelin arvoon vai kut ta vat perheen koko ja tulot. Varhaiskasvatuksen palvelusetelin me net te ly ta pa ohjeek si on laadittu sääntökirja. Palvelusetelin lisäksi yksityisissä päi vä kodeis sa on ollut käytössä yksityisen hoidon tuen kuntalisä, josta on tar koi tus luopua alkaen. Näin yksityisen päiväkotihoidon ainoaksi tu ki muodok si jäisi palveluseteli. Yksityisen hoidon tuen kuntalisää on mak set tu kokopäivähoidosta yksityisessä päiväkodissa alle 3-vuotiaasta lap ses ta 520 /kk, yli 3-vuotiaasta 358 /kk ja yksityisessä päiväkodissa suo ri tet tavas ta maksuttomasta esiopetuksesta + päivähoidosta 505 /kk, yk si tyi sessä päiväkodissa suoritettavasta pelkästä maksuttomasta esi ope tuk ses ta

5 370 /kk. Yksityisen hoidon tuen hoitoraha on 174,74 /lapsi kuukaudessa ja tu lo sidon nai nen hoitolisä on enintään 146,11 /lapsi kuukaudessa. Yksityisen hoi don tuen kuntalisä on täydessä varhaiskasvatusoikeudessa hoitajana ko to na tapahtuvassa perhepäivähoidossa 170 /kk, lapsen kotona ta pah tuvas ta hoidosta 220 /kk. Yksityisen hoidon tuen kuntalisän maksatuksen hoi taa Kela. Yksityisen päivähoidon viranomaisvalvonnasta vastaa var haiskas va tuk sen palvelupäällikkö. Kotihoidon tuen hoitoraha on 341,27 /kk yh des tä alle 3-vuotiaasta lapsesta, muista alle 3-vuotiaista sisaruksista kus ta kin 102,17 /kk ja yli 3-vuotiaista alle kouluikäisistä sisaruksista 65,65 /kk. Tulosidonnaista hoitolisää voi saada enintään 182,64 /kk ja si tä maksetaan vain yhdestä lapsesta. Erityisvarhaiskasvatuksessa tehdään ennaltaehkäisevää työtä. Alueelliset eri tyis las ten tar han opet ta jat työskentelevät lapsiryhmissä ja yksittäisten lasten kanssa. He tekevät yhteistyötä vanhempien ja lasta hoitavien eri ta hojen kanssa sekä antavat konsultaatioapua henkilökunnalle. Alueellisia erityis las ten tar han opet ta jan työsuhteita on neljä. Tarve viidennelle työn te ki jälle on, koska tukea tarvitsevien lasten määrä päiväkodeissa on kasvanut vuo sit tain ja alueellisten erityislastentarhanopettajien työpanos ei riitä enää lap si ryh mä työs ken te lyyn ja työskentelyyn yksittäisten lasten kanssa. Vihdis sä on maahanmuuttajalasten määrä kasvanut ja Vihdin kunta on si toutu nut ottamaan kiintiöpakolaisia. Näiden lasten suomen kielen opet ta miseen tarvitaan tukea. Viides erityislastentarhanopettaja auttaa tätä ti lan netta. Perusopetus Pedagogisen kouluverkon suunnittelun peruslähtökohta on op pi las mää rissä tapahtuva kehitys tulevina vuosina sekä opetuksen tar koi tuk sen mu kainen suunnittelu opetussuunnitelman mukaisesti. Vihdin kunnassa nou da tetaan lähikouluperiaatetta, mikä edellyttää, että jokaisella koululla on oma kou lu koh tai nen tuntikehyskiintiö koulukohtaisen erityisen tuen opetuksen jär jes tä mi seen; lisäksi perusopetuksen tuntikehysresurssiin on varattu oma resurssi kuntatasoisen erityisopetuksen järjestämiseen. Pedagogisen koulu ver kon suunnittelun taloudellinen lähtökohta on se, että tun ti ke hyk ses tä pyritään vähentämään vuosien aikana noin eu roa, mikä tarkoittaa noin 10 opetusryhmän vähentämistä. Pedagogisen kouluverkkosuunnitelman mukaisesti Tervalammen ja Huhmar num men koulujen toiminta yhdistetään lukuvuoden alusta. Ter va lam men koulukiinteistöä ei myydä ennen alueen kaavan val mis tu mista. Vih ti jär ven koulun toiminnasta päätetään sen jälkeen, kun päätös mahdol li ses ta kun ta lii tok ses ta on tehty. Vihtijärven koulun nykyinen vuok ra so pimus päättyy vuonna Koulutuksen tulosalueella vuoden 2017 talousarviokehykseen pääseminen edel lyt tää muutoksia niin palvelurakenteeseen kuin perusopetuksen tun tike hyk seen. Palvelurakenne muutoksena vuodelle 2017 esitetään Ter valam men ja Huhmarnummen koulujen toiminnan yhdistämistä. Lukuvuonna Tervalammen koulun tuntikehys on 59 tuntia ja Huh mar nummen koulun tuntikehys on 138 tuntia. Mikäli koulujen toiminta yhdistetään,

6 tun ti ke hys lukuvuodelle on 170 tuntia, mikä merkitsee 27 tun nin eli noin euron säästöä lukuvuoden aikana. Tervalammen kou lun huoltajille järjestetään koulun toiminnan muutokseen liittyvä tiedotus- ja kuu le mis ti lai suus ja Huhmarnummen koulun huoltajille vastaava ti lai suus Talousarviokehykseen pääseminen edellyttää leikkauksia perusopetuksen tun ti ke hyk seen. Perusopetuksen lukuvuoden tuntikehys on koulu koh tai seen opetukseen 5650 tuntia ja kuntatasoiseen eri tyis ope tuk seen 350 tuntia, yhteensä 6000 tuntia. Vihdin kunta on ollut vuosia mukana KUUMA-kuntien yhteisessä TVT-hank kees sa, jonka myötä on järjestetty opettajien täydennyskoulutus se kä koordinoitu laite- ja sovellushankinnat. TVT-hanke päättyy lu ku vuoden vaihteeseen, mutta ICT-opetuksen kehittämistä jatketaan kuntien vä lise nä yhteistyönä. Vuoden 2017 koulutuksen tulosalueen talousarvioon vara taan määräraha ICT-opetuksen kehittämiseen. Aikaisempina vuosina on kou lu jen laitekantaa uudistettu investointimäärärahalla. Tässä vaiheessa on toiminnan kannalta tarkoituksenmukaista varata määräraha käyt tö ta louteen, jotta määräraha voidaan kohdistaa ICT-opetuksen vaativan jous ta van toiminnan mukaisesti. Tähän määrärahaan sisältyy sähköisten yli op pi laskir joi tus ten vaatima teknisen laitteiston uudistaminen. Määräraha käyt tö talou teen on euroa, jolla pääsääntöisesti hankitaan uu dis tet ta vaa laitekalustoa. ICT-opetus edellyttää myös opettajakunnan jatkuvaa koulutusta. Täy dennys kou lu tus siirtyy TVT-hankkeen päätyttyä kuntakohtaisesti to teu tet ta vaksi. Tavoitteena on, että koulukohtaisesti järjestetään täydennyskoulutusta, jo hon opettajat osallistuvat ja hyödyntävät koulutuksessa saatuja taitoja suo raan omassa opetustyössään. Opettajien täydennyskoulutuksen järjes tää kunnan omista opettajista muodostettu digitiimi. Täy den nys kou lu tukses ta pääsääntöisesti vastaavan digitiimin kustannuksiin varataan euroa. Vihdin lukio Vihdin lukio on perustamisestaan lähtien kehittänyt systemaattisesti ja ak tiivi ses ti toimintaansa, minkä ansiosta se valittiin keväällä val ta kun nal li seen Kehittäjälukioverkostoon. Ylioppilastutkinto suoritetaan syksystä 2016 alkaen asteittain sähköistä järjestelmää käyttäen siten, että syksyllä 2016 lukion aloittaneet kirjoittavat koko tutkinnon tietokoneella. Vihdin kun nas sa sähköisten ylioppilaskirjoitusten vaatimat tila-asiat on otettu huo mi oon Nummelanharjun liikuntasalin suunnittelun yhteydessä. Lukion opet ta jakun nal ta ylioppilaskirjoitusten muuttuminen sähköisiksi edellyttää ope tuksen muuttamista sähköisiä sovelluksia hyödyntäväksi, sillä opetuksen on an net ta va valmiudet myös sähköisissä kokeissa menestymiseen. Säh köisten ylioppilaskirjoitusten ohjelmistovaatimusten vuoksi lukion opettajille tu lisi hankkia henkilökohtainen kannettava tietokone laadukkaan ja ajan ta saisen opetuksen varmistamiseksi. Oheismateriaali Tuloskortit Tuloslaskelma Valmistelija Marjo Ojajärvi, etunimi.sukunimi(at)vihti.fi, p

7 Esittelijä Ehdotus Päätös Sivistysjohtaja Kasvatus- ja koulutuslautakunta esittää vuoden 2016 ta lous ar vio esi tyk sessä - Pappilanpellon päiväkodin toiminnan lakkauttamista sekä tar vit tavien päivähoitopaikkojen osoittamista muista Kirkonkylän alueen päi vä ko deis ta alkaen - Nummenselän päiväkodin toiminnan lakkauttamista sekä tar vit tavien päivähoitopaikkojen osoittamista muista Nummelan alueen päivä ko deis ta alkaen - Daghemmet Aleksandran toiminnan siirtämistä Hiidenrannan päi väko tiin alkaen - Avoimen päiväkotitoiminnan keskittämisestä Annantien päiväkodin ti loi hin alkaen - Yksityisen hoidon tuen kuntalisän lakkauttaminen päiväkotihoidosta alkaen - Tervalammen koulun ja Huhmarnummen koulun yhdistämistä alkaen - Perusopetuksen tuntikehys lukuvuodelle on 6000 tuntia Kasvatus- ja koulutuslautakunta esittää vuoden 2016 ta lous ar vio esi tyk sessä: Pappilanpellon päiväkodin toiminnan lakkauttamista sekä tarvittavien päivä hoi to paik ko jen osoittamista muista Kirkonkylän alueen päiväkodeista alkaen. Nummenselän päiväkodin toiminnan lakkauttamista sekä tarvittavien päi vähoi to paik ko jen osoittamista muista Nummelan alueen päiväkodeista alkaen. Tervalammen koulun ja Huhmarnummen koulun yhdistämistä alkaen. Yksityisen hoidon tuen kuntalisän lakkauttamista päiväkotihoidosta alkaen, koska yksityisessä päiväkotihoidossa on otettu käyttöön pal ve lu se te li. Jäsen Eva Roos ehdotti jäsen Eero Löfgrénin kannattamana, että Daghem met Aleksandran toimintaa ei siirrettäisi alkaen Hii denran nan päiväkotiin. Tästä seuraa se, että avointa päiväkotitoimintaa ei myös kään keskitettäisi Annantien päiväkodin tiloihin alkaen. Esityksestä äänestettiin: Pohjaesitys JAA, jäsen Eva Roosin esitys EI Jäsen Eva Roosin esitystä kannatti jäsen Eero Löfgren, Pohjaesitystä kannattivat jäsenet Kari Anttila, Jari Karjalainen, Pekka Ranta, Tuija Trochel, Karita Seuranen ja Eerikki Viljanen Äänestystulos: JAA 6, EI 2. Näin ollen lautakunta päätti pohjaesityksen mukaan, eli Daghemmet Aleksandran toiminta siirretään Hiidenrannan päi väko tiin alkaen ja avoin päiväkotitoiminta keskitetään Annantien päi-

8 vä ko din tiloihin Jäsen Karita Seuranen esitti jäsen Kari Anttilan kannattamana että tun ti kehyk seen varataan 6098 tuntia lukuvuodelle Esityksestä äänestettiin: Pohjaesitys JAA, jäsen Karita Seurasen esitys EI, Pohjaesityksen JAA kannalla olivat jäsenet Eva Roos, Jari Karjalainen ja Eero Löfgren Jäsen Karita Seurasen esitystä EI kannattivat jäsenet Kari Anttila, Pekka Ran ta, Tuija Trochel ja Eerikki Viljanen Äänestystulos: JAA 3, EI 5. Näin ollen lautakunta päätti lisätä tun ti ke hykseen 98 tuntia lukuvuodelle