KOSKITIEN PIENKODIN OMAVALVONTASUUNNITELMA

Transkriptio

1 KOSKITIEN PIENKODIN OMAVALVONTASUUNNITELMA JIK KY Koskitien pienkoti Hyväksytty

2 2 SUUNNITELMAN LAATIJAT: Päiväys Nimi Tehtävä Tuula Mäkelä Lähihoitaja Pirkko Tuomisto Lähihoitaja Sari Kuuppelomäki Lähihoitaja Elisa Saarela Kodinhoitaja SUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN: Päiväys Nimi Tehtävä Maria Köykkä Asumispalveluiden osastonhoitaja SUUNNITELMAN PÄIVITYS: Päiväys Nimi Tehtävä Maria Köykkä Asumispalveluiden osastonhoitaja

3 3 SISÄLTÖ SISÄLTÖ TOIMINTAYKSIKÖN TIEDOT TOIMINTAYKSIKÖN PERUSTIEDOT TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET RISKIENHALLINTA ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA ASIAKKAAN KOHTELU ASIAKKAAN OSALLISUUS ASIAKKAAN OIKEUSTURVA PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA HYVINVOINTIA, KUNTOUTUMISTA JA KASVUA TUKEVA TOIMINTA RAVITSEMUS HYGIENIAKÄYTÄNNÖT TERVEYDEN- JA SAIRAANHOITO LÄÄKEHOITO YHTEISTYÖ ERI TOIMIJOIDEN KANSSA ASUKASTURVALLISUUS HENKILÖSTÖ TOIMITILAT TEKNOLOGISET RATKAISUT TERVEYDENHUOLLON LAITTEET JA TARVIKKEET ASIAKAS- JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY ALIHANKINTANA TUOTETTUJEN PALVELUJEN OMAVALVONTA OMAVALVONTASUUNNITELMAN PEREHDYTTÄMINEN JA PÄIVITTÄMINEN LÄHTEET... 22

4 4 1 TOIMINTAYKSIKÖN TIEDOT 1.1 TOIMINTAYKSIKÖN PERUSTIEDOT NIMI: Koskitien pienkoti Y-TUNNUS: PALVELUNTUOTTAJAN NIMI: JIK peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä TOIMINNASTA VASTAAVAN ESIMIEHEN NIMI: Asumispalveluiden osastonhoitaja Maria Köykkä TOIMINTAYKSIKÖN OSOITE: Koskitie 4 F, Jalasjärvi PUHELIN: PALVELUT JA PALVELUKOKONAISUUDET, JOITA YKSIKÖSSÄ TUOTETAAN SEKÄ ASUKASPAIKKAMÄÄRÄ Koskitien pienkoti on pieni kodinomainen yksikkö joka tuottaa asumispalvelua ikääntyneille, jotka eivät enää pärjää yksin kotonaan, mutta eivät kuitenkaan ole ympärivuorokautisen hoidon tarpeessa. Pienkodilla on 8 asukasta/paikkaa, ja yksi vuorohoitopaikka. Pienkodissa tehdään kaksivuorotyötä klo Vartija käy kerran yössä. Lisäksi kotihoidosta saatetaan tarvittaessa käydä viikolla kylvettämässä muutamia heidän asiakkaitaan pienkodin sauna/suihkutiloissa. 1.2 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET ASUMISPALVELUIDEN TOIMINTA-AJATUS Asumispalveluilla tuetaan ja edistetään asukkaan kokonaisvaltaista hyvinvointia ja hyvää elämänlaatua sekä korostetaan asiakkaan yksilöllisyyden ja itsemääräämisoikeuden kunnioittamista. Asiakastyö on voimavaralähtöistä, omatoimisuuteen kannustavaa sekä tähtää toimintakykyä tukevaan ja edistävään työhön (JIKperuspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 5). Asukkaan osallisuutta yhteisön jäsenenä tuetaan asiakkaan, omaisten ja henkilökunnan toimivalla yhteistyöllä sekä viihtyisän ja kodinomaisen hoitoympäristön luomisella. Asukkaan turvallisuus saadaan aikaan ammattitaitoisen ja asiakaslähtöisen hoivan toteuttamisella. Asiakkaan elämän loppuaikana turvataan huolenpito luonnollisuuteen ja

5 5 kivuttomuuteen perustuvan asianmukaisen saattohoidon avulla. (JIKperuspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 5). HOIVAPALVELUIDEN VASTUUALUEEN ARVOT JA TOIMINNAN KESKEISET PERIAATTEET OMATOIMISUUS: Asiakkaan omatoimisuuden tukeminen ja kunnioittaminen, asiakkaan omat voimavarat käyttöön AMMATILLISUUS: Asiakkaan kohtaaminen ammatillisesti ja empaattisesti. Yhteisesti sovittujen hoitolinjojen noudattaminen persoonallisella työotteella ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS JA YKSILÖLLISYYS: Asiakkaan yksilöllisyyden ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. Kunnioitetaan asiakkaan omia arvoja, tapoja ja kotia. Tarjotaan hoitosuunnitelmassa yhteisesti sovittuja palveluita asiakkaan tarpeisiin ja omiin voimavaroihin suhteutettuna TALOUDELLISUUS: Työmenetelmien suunnittelu siten, että taloudellisuusnäkökulma on otettu huomioon YHDENVERTAISUUS: Asiakkaan kohteleminen yhdenvertaisina YHTEISTYÖ: Oman vastuualueen eri toimijoiden ja ulkopuolisten yhteistyötahojen kanssa tehtävässä yhteistyössä ollaan aktiivisia ja yhteistyötä toteutetaan myönteisessä hengessä (JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 4). 1.3 RISKIENHALLINTA Riskien arviointi on vaiheittainen prosessi, jolla tarkoitetaan työssä esiintyvien vaarojen tunnistamista, vaarojen aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä ja riskien merkityksen arviointia. Näiden perusteella valitaan toimenpiteet turvallisuuden

6 6 parantamiseksi. Riskien arvioinnin seurannassa arvioidaan riskikartoituksessa suunniteltujen toimenpiteiden toteutumista ja seurataan tilanteen muuttumista. Riskien arviointi on jatkuvaa toimintaa. Riskien arviointia tulee ylläpitää ja päivittää säännöllisesti. JIK:ssä on sovittu, että riskien uudelleen arviointi tehdään kolmen vuoden välein tai erilaisten muutostilanteiden yhteydessä. Riskien ja vaarojen kartoitus tehdään yhdessä työntekijöiden kanssa toimintayksiköittäin tai harkinnan mukaan, kuitenkin niin, että kaikki työolot ja työntekijät ovat mukana arvioinnissa. Viimeisin riskien arviointi on tehty Koskitien pienkodilla Kartoitus koostuu 5 eri osiosta, jotka ovat: Henkinen kuormittuminen Fysikaaliset vaaratekijät Ergonomia Tapaturman vaarat Kemialliset ja biologiset vaaratekijät (lisäksi kemikaalien ja altisteiden arviointi) Riskiarvioinnissa esiin tulevista riskeistä tiedotetaan henkilökuntaa ja niistä keskustellaan työpaikkakokouksissa. Mahdolliset puutteet tai riskit korjataan asianmukaisesti. Henkilökuntaan kohdistuvista vaara- ja uhkatilanteista tulee tehdä ilmoitus erillisellä lomakkeilla ja tämä annetaan esimiehelle. Myös HaiPro potilasturvallisuusilmoitusohjelmassa on oma lomake, jolla tehdään ilmoitus työntekijän työturvallisuutta koskevista poikkeamista. Esimies ilmoittaa henkilökuntaan kohdistuneesta vaara- ja uhkatilanteesta työsuojeluun ja ohjaa tarvittaessa työntekijän työterveyshuoltoon. Perehdytyskansiossa on kaavio toimintamalleista mahdollisissa uhka- tai vaaratilanteissa silloin kun uhan tai vaaran työntekijälle tai asukkaalle aiheuttaa esimerkiksi joku ulkopuolinen henkilö. Kansiosta löytyy myös yleiset ohjeet nostoista ja siirroista, henkisestä kuormittumisesta ja sen hallinnasta ja lisäksi asiakasväkivallan uhasta. JIK ky:n työntekijään kohdistuneen väkivalta- tai uhkatapahtuman jälkeen täytetään väkivaltatilanneilmoituslomake, joka toimitetaan työterveyshuoltoon ja työsuojeluhenkilöstölle. Väkivaltatapahtumaan johtaneet syyt, tapahtuman kulku ja

7 7 seuraukset analysoidaan esimiehen kanssa mahdollisimman pian ja pohditaan henkisen ensiavun tarvetta. Tarvittaessa tilanne käsitellään koko työyksikön kesken. Jälkiarvioinnissa voidaan hyödyntää työsuojeluhenkilöstön, työterveyshuollon ja kriisityöhön koulutetun henkilöstön asiantuntemusta. Mikäli väkivaltatapahtuma täyttää vakavan rikoksen tunnusmerkit, JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä työnantajana tekee asiasta poliisille tutkintapyynnön. Lievät pahoinpitelyt ja laittomat uhkaukset ovat asianomistajarikoksia, joista jokainen tekee itse rikosilmoituksen. 2 ASUKKAAN ASEMA JA OIKEUDET 2.1 HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA Hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon osallistuvat asukas voinnin salliessa, hänen omaisensa sekä nimetty omahoitaja. Tarvittaessa mukaan kutsutaan asumispalveluiden osastonhoitaja, lääkäri tai muu erityistyöntekijä. HOPS:n laatiminen pohjautuu tulohaastattelun yhteydessä täytettyyn tiedonkeruu/elämänkulku kaavakkeen tietoihin sekä hoitoneuvottelun keskusteluun ja sopimuksiin. Hoito- ja palvelusuunnitelma tarkistetaan tarvittaessa hoidon tai hoivan tarpeen oleellisesti muuttuessa, vähintään 12kk välein (soveltaen JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 9). Hoito- ja palvelusuunnitelma allekirjoitetaan ja asukkaalle/omaiselle annetaan oma kappale. Mikäli asukas ei kykene allekirjoittamaan hoito- ja palvelusuunnitelmaa, niin omainen tai hänen edustajansa allekirjoittaa sen. Effica:ssa täytetään HOITOS -lehti, johon yhdessä sovitaan keskeisimmät hoivan tavoitteet ja keinot ao. lomakkeen mukaisesti. Keskeistä tavoitteiden ja keinojen asettelussa on konkreettisuus sekä asiakkaan voimavarojen ja yksilöllisyyden huomioiminen. Hoito- ja palvelusuunnitelmat ovat kaikkien asukasta hoitavien hoitajien nähtävillä Efficassa ja omahoitaja tiedottaa muita hoitajia, jos asiakkaan tiedot tai tilanne muuttuvat oleellisesti (soveltaen JIKperuspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 9). 2.2 ASUKKAAN KOHTELU

8 8 Asukkaiden itsemääräämisoikeutta pyritään kunnioittamaan ja vaalimaan niin pitkälle, kuin se on mahdollista, eikä siitä koidu vaaraa tai haittaa heille itselleen tai muille henkilöille. Joissain tilanteissa asiakasta voidaan kuitenkin joutua rajoittamaan esimerkiksi suuren kaatumisriskin tai muistamattomuudesta johtuvien tekijöiden vuoksi. Asukasturvallisuuden vaatimien rajoitteiden käyttöön (sängyn laidat, hygieniahaalarit yms.) tarvitaan lääkärin arviointi ja lupa sekä kirjaaminen Efficaan. Päätös tehdään aina määräaikaisena (JIKperuspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 12). JIK:ssä on käytössä Haipro- - vaaratapahtumien raportointijärjestelmä, jonka avulla voidaan ilmoittaa erilaisia haittatapahtumia tai asiakasturvallisuuden vaarantavia tapahtumia, jotka ovat aiheuttaneet tai voivat aiheuttaa asiakkaalle haittaa (läheltä piti - tilanteet). Näitä tapahtumia voivat olla esimerkiksi lääkehoitoon, tiedonkulkuun ja tiedonhallintaan, toimenpiteisiin, hoitoon, tutkimuksiin, hoitolaitteisiin ja aseptiikkaan liittyvät virheet ja haitat sekä tapaturmat ja väkivaltatilanteet. Asukasta ja hänen omaisiaan tiedotetaan tarvittaessa vaaratapahtumasta, mikäli sillä on asukkaan voinnin kannalta keskeinen merkitys. Usein toistuvat tilanteet sekä kriittisimmät Haipro-ilmoitukset käsitellään lisäksi koko henkilökunnan kesken työpaikkakokouksissa. JIK:ssä on hyvän käytöksen opas - opas häirinnän ja epäasiallisen kohtelun estämiseksi. Tilanteesta selvitetään, mitkä syyt johtivat poikkeamaan, miten tilanne olisi voitu välttää ja pyritään löytämään kehityskohteita, joilla asiakasturvallisuutta voidaan parantaa (mitä tästä opimme). Henkilökunta on kouluttautunutta ja ammattitaitoista sekä ammattieettiset periaatteet tuntevaa. Mikäli kuitenkin havaitaan asiakkaiden epäasiallista kohtelua, tulee asiasta ilmoittaa yksikön esimiehelle, jonka velvollisuutena on puuttua tilanteeseen ASUKKAAN OSALLISUUS Asukaspalautteet kerätään enintään kolmen vuoden välein ja niiden johdosta tehdään kehittämistehtävät. Suora palaute annetaan yksiköiden esimiehille. Kirjallisen palautteen kerääminen ja käsittely tapahtuu internet-palautejärjestelmän kautta. Koskitien pienkodilla on myös oma palautelaatikko ja palautelomakkeita. Potilasasiamiehen kautta tuleva palaute sekä HaiPro- ohjelman tuottama Potilasasiamiehen kautta tuleva palaute

9 9 sekä Haipro-ohjelman tuottama raportti käsitellään yhteistyössä osastonhoitajan kanssa. Myös suullinen omaisilta ja asukkailta itseltään tuleva palaute on arvokasta ja siitä tiedotetaan henkilökuntaa. Yksikköpalaverit ja työpaikkakokous pidetään 1x/4vk ja näissä voidaan käsitellä saatuja palautteita sekä miettiä toimenpiteitä palvelun kehittämiseksi JIK:ssä on otettu käyttöön Haipro- järjestelmässä asiakkaan ilmoitusosio, jossa asiakas pystyy itse tekemään ilmoituksen hoidossa tapahtuneesta vaaratilanteesta sähköisesti. Ilmoitus voidaan myös tulostaa asiakkaalle, mikäli hänellä ei ole mahdollisuutta tai osaamista sähköisen lomakkeen täyttöön. Asiakas voi tehdä ilmoituksen nimettömänä mutta mikäli asiakas haluaa palautteen siitä, miten ilmoitusta on yksikössä käsitelty ja mitä toimenpiteitä sen johdosta on tehty, tulee ilmoituksessa olla mainittuna asiakkaan nimi ja osoite. Ilmoitus ohjautuu potilasasiamiehelle, joka toimittaa ilmoituksen asianomaisen yksikön esimiehelle käsiteltäväksi. Asiakkaan ilmoitus käsitellään yksikössä samaan tapaan, kuin muutkin ilmoitukset (soveltaen JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 13). 2.4 ASUKKAAN OIKEUSTURVA Laki potilaan asemasta ja oikeuksista edellyttää, että jokaisessa terveydenhuollon toimintayksikössä on nimetty potilasasiamies. JIK:n potilasasiamiehen tavoittaa puhelin numerosta ja varapotilasasiamiehen tavoittaa numerosta Potilasasiamies antaa tietoa potilaan asemaan ja oikeuksiin liittyvissä asioissa: neuvoo ja ohjaa hoitoon ja kohteluun liittyvissä asioissa neuvoo ja avustaa tarvittaessa muistutukseen, kanteluun ja korvaushakemukseen liittyvissä asioissa tiedottaa potilaan oikeuksista toimii potilaiden oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi antaa tarvittaessa palautetta henkilökunnalle Potilasasiamieheen voi ottaa yhteyttä, jos asia koskee esimerkiksi: hoitoon pääsyä tai joutumista ongelmia tiedonsaannissa

10 10 potilasasiakirjassa olevan tiedon korjaamista potilasvahinkoepäilyä lääkevahinkoepäilyä rekisteritietojen tarkastusta. tietosuojaa tyytymättömyyttä hoitoon tai kohteluun ( ikeudet/potilasasiamies). JIK:n ohje muistutuksen tekemiseksi: Asiakkaan kohdatessa JIK ky:ssä palvelun, johon hän on syystä tai toisesta tyytymätön, on asia ensisijaisesti keskusteltava kyseisen toimintayksikön vastuuhenkilön kanssa. Tässä keskustelussa pyritään ratkaisuun ja mahdollinen todettu epäkohta pyritään korjaamaan. Jos tässä tilanteessa asiakas haluaa tehdä kirjallisen muistutuksen, hänelle annetaan kirjallinen lomake ja sen täyttämiseen tarvittava ohjaus. Kirjallinen muistutus toimitetaan JIK ky:n johtavalle ylilääkärille ja suun terveydenhuollon osalta ylihammaslääkärille. ( ikeudet/muistutuksen_teko). Ylilääkäri tai ylihammaslääkäri arvioi, mitä toimenpiteitä muistutuksen johdosta on tehtävä, ja ottaa tarvittaessa yhteyttä muistutuksen tekijään sekä muistutuksen kohteena olevaan, toiminnasta vastaavaan tahoon. Muistutuslomakkeeseen kirjataan muistutuksen johdosta käydyt keskustelut ja tehtävät toimenpiteet. Kopio siitä lähetetään muistutuksen tekijälle. Muistutus käsitellään kahden viikon kuluessa siitä, kun muistutus on jätetty. ( ikeudet/muistutuksen_teko). Kuluttajaneuvonnan toimipisteet sijaitsevat maistraateissa ja palvelua ohjaa Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Lähin länsi- Suomen kuluttajaneuvonnan toimipiste sijaitsee Seinäjoella, osoitteessa Juhonkatu 4. Kuluttajaneuvonnan puhelinnumero on Kuluttajaneuvonnan tehtävänä on: avustaa ja sovittelee kuluttajan ja yrityksen välisessä riitatilanteessa

11 11 antaa kuluttajille ja yrityksille tietoa kuluttajan oikeuksista ja velvollisuuksista neuvoo asunto- ja kiinteistökaupan ongelmissa ( 3 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA 3.1 HYVINVOINTIA, KUNTOUTUMISTA JA KASVUA TUKEVA TOIMINTA Asumispalveluissa hoidon keskeisenä tavoitteena on asukkaiden omatoimisuuteen kannustaminen sekä toimintakykyä tukeva ja edistävä työote. Tavoitteena on turvata ja ylläpitää korkein mahdollinen toimintataso sairauksista ja vammoista huolimatta ja siten kohentaa asukkaan omatoimisuutta ja elämänlaatua. Tärkeää on toimintakykyä tukeva työote kaikissa päivittäisissä toiminnoissa, huomioiden asiakkaan henkilökohtaiset fyysiset, kognitiiviset sekä psyykkiset voimavarat. Asukkaita aktivoidaan toimimaan itsenäisesti omien voimavarojensa puitteissa. Kannustetaan asukasta pukeutumaan itsenäisesti, vain tarvittaessa autetaan pukeutumisessa. Ulkoileminen sääolojen puitteissa mahdollisuuksien ja yksilöllisen hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti. Kannustetaan omaisia ja vapaaehtoisia ulkoiluttamaan. Tarkoituksenmukaisten apuvälineiden tarve arvioidaan ja avustetaan hankkimisessa yhteistyössä JIK ky:n fysioterapian henkilökunnan kanssa. Apuvälineiden käytössä avustetaan ja ohjataan ja välineiden kunto tarkistetaan tarvittaessa (soveltaen JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 10). Pienkodilla on MOTOmed-kuntoväline, jonka käyttöön asiakkaita kannustetaan. Lisäksi pienkodin hoitajat ovat osallistuneet kunnonhoitaja koulutukseen. Asukkaan sosiaalisuutta ja psyykkistä hyvinvointia tuetaan hyvin monimuotoisesti. Tavoitteena on päivittäiset virkistystuokiot esimerkiksi päiväkahvin tai iltapalan yhteydessä, lehden luku, tv- ja radio, keskustelutuokiot, laulaminen, yhteinen tekeminen, yhdessäoloon kannustaminen ja ryhmätoiminnoissa avustaminen. Koskitien pienkodilla järjestetään vuosittain myös kesäjuhla johon kutsutaan omaiset mukaan. Jonkin verran on yhteistyötä kolmannen sektorin ja vapaaehtoistahojen kanssa. Kansalaisopistosta käy syys- ja kevät kaudella musiikkituokion pitäjä. Palveluportista käy kerran viikossa virkistystuokion pitäjä. Myös seurakunnasta käydään kerran kuussa pitämässä hartaushetki (soveltaen JIK-

12 12 peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 10, 12). 3.2 RAVITSEMUS Jokapäiväinen ateriointi sisältää aamupalan, lounaan, päiväkahvin, päivällisen, iltapalan sekä tarvittaessa yöpalan. Ruokailuajat noudattavat asiakkaiden tarpeita, iltapalan ja aamupalan välinen aika ei ole pidempi kuin 11h. Ruokailussa avustetaan toimintakyvyn mukaisesti tai tarvittaessa syötetään. Turvataan mahdollisimman rauhallinen ruokailutilanne; istumajärjestys huomioidaan, ulkoiset häiriötekijät minimoidaan (tv, radio yms.) Tarvittavat erityisruokavaliot (myös lisäenergian tarve), dieetit tai tarvittava aterian rakenne huomioidaan. Ravitsemustilaa seurataan mm. MNA-testin tai NRS menetelmällä ja painon seurannan avulla. Efficaan kirjataan mahdollisista ravitsemustilan tai ruokahalun muutoksista (soveltaen JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 10-11). Koskitien pienkodin ruokahuollosta vastaavat Jalasjärven kunnan ruokahuolto sekä pienkodin hoitajat. Kerran viikossa hoitaja tekee tarviketilauksen jonka mukaan terveyskeskuksen keittiö toimittaa ruokatavarat pienkodille. Aamiainen, päiväkahvi ja iltapala sekä tarvittaessa yöpala valmistetaan pienkodilla. Lounas ja päivällinen eli ns. lämpimät ruuat haetaan terveyskeskuksen keittiöltä lämpölaatikoissa. Pienkodilla suoritetaan omavalvontaa mm. ruokien, jääkaapin ja pakastimen lämpötilan mittauksin, sekä pakastimen sulatuksen seurannalla. Ruuan lämpö mitataan mahdollisimman usein, vähintään 3 kertaa viikossa. Myös jääkaapin lämpötila tarkistetaan usein, vähintään 3 kertaa viikossa. Pakastimen lämpötila mitataan kerran viikossa. Mikäli ruuan lämpötiloissa on poikkeamia, tehdään kirjallinen reklamointi kahtena kappaleena, joista toinen toimitetaan keittiölle ja pienkodin kaavake liitetään omavalvonta kansioon. Kaikilla hoitajilla on hygieniapassi. Ruokalista noudattaa vähintään kuuden viikon kiertoa ja se on asukkaiden ja omaisten nähtävillä ja saatavissa JIK:in internet sivuilta. Ruokailuajat on määritelty ja ne ovat asukkaiden ja omaisten tiedossa. Aterioiden tulee noudattaa yleisiä suosituksia

13 13 terveellisestä ruokavaliosta (Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositus). Alkoholin käytöstä sovitaan erikseen hoitohenkilökunnan kanssa. Palautetta annetaan tarvittaessa ruokahuollosta vastaavalle taholle ja tehdään yhteistyötä heidän kanssaan (soveltaen JIKperuspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 11). 3.3 HYGIENIAKÄYTÄNNÖT Hyvä aseptiikka on hoitotyössä tärkeää ja käytössä ovat tavanomaiset varotoimet kuten hanskat ja suojaessut. Hanskoja tulee käyttää lähihoitotilanteissa, näytteenotoissa ja haavahoidoissa. Vaipan vaihdon yhteydessä likaiset hanskat vaihdetaan puhtaisiin ennen puhtaan vaipan laittoa. Hanskoja tulee vaihtaa tarvittaessa samaa haavaa hoidettaessakin, puhtaaseen haavaan ei enää kosketa kontaminoiduin käsinein, vaan ne vaihdetaan uusiin. Hanskat eivät kokonaan suojaa mikrobeilta ja siksi hyvä käsihygienia tulee huomioida hanskoja käytettäessäkin. Käsihygieniasta huolehditaan siten, että kädet pestään aina kun ne ovat likaiset. Käsidesiä käytetään aina pesun jälkeen sekä jokaisen asiakaskontaktin välillä. Käsihygieniassa oleellista on käsien oikean desinfioinnin lisäksi koruttomuus, kellottomuus, kynsilakattomuus, kynsien pituus ja rakennekynsien käyttökielto. Koskitien pienkodilla on käsien desinfioinnin testaukset ultravioletti valon avulla suoritettu viimeksi viikolla 43/2014. Koskitien pienkodilla on nimetty hygieniayhdyshenkilö, joka osallistuu hygieniayhdyshenkilöiden tapaamisiin. Hygieniayhdyshenkilö tiedottaa ja ohjeistaa työyhteisöä hygienia-asioissa, erityiskäytännöissä sekä tarvittaessa pyytää neuvoa keskussairaalan hygieniahoitajalta. Asukkaiden henkilökohtaisesta hygieniasta huolehditaan päivittäin aamu- ja iltapesujen yhteydessä sekä tarvittaessa. Inkontinenssi asiakkaiden hygienia hoidetaan jokaisen vaipan vaihdon yhteydessä, erityisesti huolehditaan myös ihon kunto. Asukkaan koko suihkutus asiakkaan tarpeiden mukaisesti vähintään kerran viikossa. Kokosuihkutuksen yhteydessä huolehditaan aina myös hiuksien puhtaus ja hoito. Ihon peruskunnosta huolehtiminen, ihon rasvaus tarvittaessa. Parranajo tarpeen mukaan. Käsien ja jalkojen

14 14 kynsien hoito tarvittaessa (JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 11). Suuhygieniasta huolehditaan päivittäin, tarvittaessa hoitoonohjaus hammaslääkärille tai suuhygienistille. Huolehditaan asukkaan vaatteiden puhtaudesta, siisteydestä ja tarkoituksenmukaisuudesta. Tarvittaessa ohjaus parturikäynneille ja esim. jalkahoitoon, jotka asukkaat itse maksavat (JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 11). 3.4 TERVEYDEN- JA SAIRAANHOITO Asukkaiden hoidossa tärkeää on terveydentilan ja voinnin aktiivinen seuranta. Lääketieteelliset hoidot toteutetaan käypähoito- ym. ohjeiden mukaisesti (mm. haavahoidot, injektiot, näytteenotot jne.) Asukkaiden terveydentilaa seurataan päivittäisen hoidon yhteydessä hoitohenkilökunnan toimesta. Pitkäaikaissairaiden asukkaiden terveydentilaa seurataan myös säännöllisten mittausten kuten punnitus, RR- ja vsmittausten sekä lääkärin määräämien verikokeiden avulla. Voinnin muutoksista ilmoitetaan kotisairaanhoitajalle, joka puolestaan vie asukkaan asian tarvittaessa kotisairaanhoidonlääkärille tai kiireellisemmässä tapauksessa työvuorossa oleva hoitaja ottaa yhteyttä suoraa terveyskeskukseen. Koska terveyskeskus sijaitsee lähellä pienkotia se mahdollistaa tarvittaessa hoidon saannin hyvinkin nopeasti. Esim. hoitaja voi pienkodilla ottaa PLV näytteen ja toimittaa sen laboratorioon ja päivystävä lääkäri voi kirjoittaa lääkityksen saman tien. Hätätilanteissa otetaan yhteys yleiseen hätänumeroon. Yhteistyö ja tarvittava konsultointi tapahtuu myös muun perusterveydenhoidon sekä erikoissairaanhoidon kanssa. Hammaslääkärin ja suuhygienistin palvelut järjestetään asukkaille tarpeen mukaan. JIK:ssä on laadittu erilliset ylilääkärin hyväksymät ohjeet DNR-merkinnöistä, saattohoidosta ja hoitotahdosta. Koskitien pienkodilla ohje kuolemantapauksen sattuessa on päivitetty kesällä Nämä on käyty läpi henkilökunnan kanssa yhteisissä palavereissa. Lisäksi käytännöistä on pienkodilla perehdytyskansiossa kirjallinen ohje.

15 LÄÄKEHOITO JIK:ssä lääkehoitosuunnitelman pohjana on käytetty Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän julkaisemaa Turvallinen lääkehoito-opasta ( Koskitien pienkodin suunnitelma on tehty 8 / 2013 ja sen on hyväksynyt Vt. Jalasjärven lähipalveluiden ylilääkäri. Jokaisen työntekijän, niin lyhytaikaiseen sijaisuuteen kuin toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen tulevan velvollisuutena on perehtyä yksikön lääkehoitosuunnitelmaan. Lääkehoitosuunnitelmassa on määritelty mm. henkilöstön vastuut ja velvollisuudet, lääkelupakäytännöt sekä lääkkeiden tilaamiseen, säilyttämiseen ja valmistamiseen liittyvät asiat. JIK:n lääkehoidon vastuuhenkilönä toimii johtava ylilääkäri, muut vastuuhenkilöt on nimetty lääkehoitosuunnitelmassa. Pienkodin lääkehoito on terveydenhuollon toimintaa, jota toteutetaan lääkehoidon koulutuksen saaneiden terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimesta ja vastuulla. Lääkäri vastaa lääkehoidon kokonaisuudesta, lääkehoidon toteuttamisen edellyttämän osaamisen ja lisäkoulutuksen tason määrittämisestä sekä tarvittavien lupien antamisesta. Lääkäri ja osastonhoitaja valvovat yhdessä lääkehoidon toteuttamista ja laatua, ja osastonhoitaja varmistaa, että henkilökunnalla on tarvittava lääkehoidon osaaminen. Keväällä 2013 JIK:ssä on aloitettu Love-koulutukset ja tentit. Koskitien pienkodin hoitohenkilökunnan osaaminen varmistetaan lisäksi pistonäyttöjen ja lääkejaon näyttöjen avulla. Lähihoitajilla on pistolupa ihon alle ja lihakseen, kodinhoitajalla ihon alle. Yksikössä ei ole omaa sairaanhoitajaa. Tarvittaessa kotisairaanhoitaja tulee käymään tai pienkodin hoitajat voivat konsultoida kotisairaanhoitajaa tai lääkäriä puhelimitse. Lääkehoitosuunnitelman sisältö tarkistetaan vuosittain sekä toimintakäytäntöjen muuttuessa ja tarvittaessa suunnitelma päivitetään ajantasaiseksi. Asukkaan henkilökohtaisen lääkehoidon toteuttaminen: Koskitien pienkodilla on käytössä lääkkeiden annosjakelu Anja. Lääkkeet tilataan ja jaetaan henkilökohtaisen lääkeohjeen mukaisesti niiden lääkkeiden osalta, jotka eivät kuulu annosjakelun piiriin. Lääkkeet annetaan valvotusti, lääkärin määräämän lääkeohjeen mukaisesti ja tarvittaessa annettavat lääkkeet kirjataan asukkaan potilaspapereihin. Lääkehoitoa ja lääkeainepitoisuuksia seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Säännöllinen kotisairaanhoitaja -tai lääkärikonsultaatio on tärkeä turvallisen lääkehoidon toteutumisen

16 16 takaamiseksi. Lääkkeiden säilytys ja käyttö toteutetaan JIK lääkehoitosuunnitelman mukaisesti. Muiden kuin lääkärin määräämien lääkkeenomaisten luontaistuotteiden käytöstä on informoitava henkilökuntaa kirjallisesti. 3.6 YHTEISTYÖ ERI TOIMIJOIDEN KANSSA Yhteistyötä tehdään omaisten ja muiden asukkaan hoitoon ja hoivaan liittyvien yhteistyötahojen kanssa. Tavoitteena on toimiva tiedonkulku sovitun ensisijaisen yhteyshenkilön ja muiden yhteistyötahojen kanssa asukkaan terveydentilaan ja muuhun toimintakykyyn olennaisesti liittyvissä asioissa, esimerkkinä tästä kirjaukset yhteiseen potilastietojärjestelmään. Etelä-pohjanmaan alueella on käytössä yhteinen EP-potti Efficatietojärjestelmä, joka parantaa tiedon kulkua yksiköiden välillä (soveltaen JIKperuspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 12). Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta yhteistyötä tehdään mm. sosiaalitoimen vammaispalvelun, Kelan, apteekin, kotihoidon, ensihoidon ja terveyskeskuksen sekä Seinäjoen keskussairaalan kanssa. Myös apuvälinelainaamo, hammaslääkäri, jalkahoitaja ja hieroja sekä Palveluportti, Jalasjärven seurakunta ja kansalaisopisto ovat yhteistyökumppaneita. Osalla asiakkaista on yhteyshenkilönä omaisen sijaan edunvalvoja, joka huolehtii taloudellisesta puolesta. 4 ASUKASTURVALLISUUS Koskitien pienkodilla on tehty pelastussuunnitelma noudattaen pelastuslain 379/2011 sekä pelastusasetuksen 407/2011 pelastussuunnitelmalle asettamia vaatimuksia. Pelastussuunnitelman laadinnasta ja päivittämisestä vastaa toimipisteen turvallisuuspäällikkö eli Koskitien pienkodilla asumispalveluiden osastonhoitaja. Laadinnassa ovat apuna yksikön hoitajat ja kiinteistönhoitaja. Pelastussuunnitelmassa huomioidaan myös vartiointiliike Turvaässiltä tulleet huomiot ja tarvittaessa konsultoidaan myös paloviranomaisia. Suunnitelman hyväksymisestä vastaavat osastonhoitaja, kiinteistön omistaja ja paloviranomainen yhdessä. Pienkodin pelastussuunnitelma on

17 17 päivitetty 6 / 2014 Pelastussuunnitelmassa on ohjeet toiminnasta hätätilanteissa, vaaratilanteiden ennaltaehkäisystä sekä tärkeät yhteystiedot vaaratilanteiden varalle. Lisäksi pelastussuunnitelmaan on kirjattu suositukset tarvittavista koulutuksista. Henkilökunnalle on järjestetty säännöllisesti paloturvallisuus ja ensiapukoulutusta. Koulutukset toteutetaan yhteistyössä paikallisen pelastuslaitoksen ja ambulanssihenkilökunnan kanssa. Hoivapalveluiden turvallisuuspäällikkö valvoo suunnitelman ajantasaisuutta ja sitä, että suunnitelma päivitetään tarvittaessa tilanteen muuttuessa. Asunnossa käytettävien laitteiden tulee täyttää paloturvallisuusmääräykset (tv, valaisimet yms.). Paloturvallisuutta tulee muutoinkin noudattaa mm. kynttilöiden polttaminen ilman valvontaa ja tupakointi on kielletty sisätiloissa. Koskitien pienkodilla käy kerran yössä vartija tarkastamassa kiinteistön ja sen ympäristön turvallisuuden. Uhkaavissa tilanteissa voidaan ottaa vartijan lisäksi yhteyttä poliisiin. Myös äkilliset kuolintapaukset velvoittavat poliisin kutsumista paikalle. Asukkaan terveyttä koskevissa hätätilanteissa apua pyydetään hätäkeskukselta. Asukkailla on Stella kotipalvelut Oy:n turvapuhelinrannekkeet joilla voi kutsua tarvittaessa apua. Pienkodin henkilökunta on suorittanut potilasturvallisuuden verkkokurssin. 4.1 HENKILÖSTÖ Lähiesimiehenä Koskitien pienkodilla toimii asumispalveluiden osastonhoitaja. Pienkodilla on 3 lähihoitajaa, kodinhoitaja ja lähihoitajaksi oppisopimuksella valmistuva opiskelija. Vakituiset työpaikat (3 kpl) täytetään pääasiassa julkisen haun periaatteella. Henkilöstön palkkaaminen perustuu JIK:n hallintosääntöön. Vastuualueiden ja -yksiköiden johtajat valitsevat työntekijät vakituisiin tehtäviin sekä yli 12 kuukauden määräaikaisiin työsuhteisiin. Yksikön lähiesimies päättää sijaisten ottamisesta sekä enintään 12 kuukauden määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta. Vakituiset virat ja pääsääntöisesti myös vakituiset työsuhteet täytetään julkisen haun periaatteella. Työntekijä voidaan kuitenkin ottaa ilman julkista hakumenettelyä sellaiseen työsuhteeseen, jota vastaavia tehtäviä hän on hoitanut liikelaitoskuntayhtymässä määräaikaisesti vähintään vuoden. Valinnasta tehdään viranhaltijapäätös. Työntekijöiden pätevyys varmistetaan tarkastamalla alkuperäiset työ- ja opintotodistukset. Lähihoitajien pätevyys varmistetaan myös Valviralta

18 18 Terhikki tietojärjestelmästä. Henkilökunta on mitoitettu työvuoroihin asukasmäärän mukaan. Jos äkillisiä sairastumisia tulee, tehdään mahdollisuuksien mukaan työvuorojärjestelyitä tai järjestetään sijainen. Määräaikaiset sijaisuudet katsotaan tilannekohtaisesti, tarvittaessa järjestetään hakumenettely ja haastattelut. JIK:ssä on rekrytoinnin apuna rekrytointikoordinaattori. Rekrytoinnissa on käytössä Lauratietojärjestelmä. Uudet työntekijät, sijaiset ja opiskelijat perehdytetään pienkodin toimintaan, tiloihin, asukastyöhön ja tietojärjestelmiin ensimmäisten päivien aikana. Uusille henkilöille annetaan luettavaksi perehdytyskansio (päivitetty 10 / 2015) ja he täyttävät perehdytyslomakkeen sekä lääkehoidon perehdytyslomakkeen saatuaan riittävän perehdytyksen eri osa-alueisiin. Opiskelijoille määrätään ohjaaja/ohjaajat harjoittelun ajaksi. JIK järjestää runsaasti omaa sisäistä koulutusta. Henkilöstön koulutusmäärät ovat valtakunnallisten kriteerien mukaisia. Kunkin työntekijän koulutustarvetta pyritään kartoittamaan esimerkiksi kehityskeskustelujen yhteydessä. JIK: n koulutuksia suunnittelee ja järjestää koulutussuunnittelija esiin tulleiden koulutustarpeiden pohjalta. Ajantasainen sisäisen koulutuksen tarjonta on nähtävissä HRM-ohjelmasta. JIK:n ulkopuolista koulutusta järjestävät muun muassa Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, ammattijärjestöt, opistot ja yhdistykset. 4.2 TOIMITILAT Koskitien pienkoti sijaitsee Jalasjärven kunnan ( alkaen Kurikan kaupunki) omistamassa kiinteistössä lähellä terveyskeskusta. JIK on vuokrannut tilat kunnalta. Tilojen kunnossapidosta ja huollosta vastaa Jalasjärven kunnan kiinteistönhuoltajat. Kiinteistötarkistuskierros toteutetaan vuosittain yhteistyössä Jalasjärven kunnan teknisen toimen, työsuojelun, työterveyshuollon ja yksikön edustajien kanssa. Kiinteistökierrosten perusteella tehdään investointi- ja kunnossapitoesitykset seuraaville vuosille. JIK Ky:ssä toimii kuntakohtaiset sisäilmatyöryhmät, jotka kokoontuvat vuosittain ja tarvittaessa. Sisäilmatyöryhmissä käsitellään kiinteistöjen sisäilma-asioita. Mikäli JIK:n käytössä olevien kiinteistöjen sisäilmassa havaitaan poikkeamia, ilmoitetaan asiasta esimiehelle tai työsuojelupäällikölle, joka on yhteydessä asiasta työterveyshuoltoon. Tarvittaessa

19 19 järjestetään sisäilmakysely. Sisäilmatyöryhmä ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin asian tiimoilta. Pienkodin siivouksesta ja puhtaanapidosta arkipäivisin vastaa Jalasjärven kunnan siivoustoimi ja viikonloppuisin työvuorossa olevat pienkodin hoitajat. Siivoustyöllä varmistetaan toiminnan vaatiman puhtaustason ylläpito. Yhteiset tilat ja asiakkaiden asunnot täyttävät puhtaus- ja siisteysvaatimukset. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että tilojen ja huoneiden yleisilme on siisti ja huoliteltu, lattiat ovat puhtaat ja roskat tyhjätään päivittäin sekä aina tarpeen vaatiessa. Sisääntuloväylät ovat siistit ja turvalliset. Kiinteistön jätteiden kuljetus on huolehdittu asianmukaisesti ja niiden maksuista huolehtii kiinteistön omistaja (soveltaen JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 13-14). Asukkaiden vaatteet pestään tarpeen mukaan, mutta ainakin suihkupäivinä eli kerran viikossa vaihdetaan ja pestään kaikki käytössä olevat vaatteet pienkodin omalla pyykkikoneella. Pesupäivinä vaihdetaan aina tyynyliinat ja poikkilakanat. Sängyt pedataan kokonaan puhtaaksi vähintään kerran kuussa, tarvittaessa useammin. Vuodevaatteet (tyynyt ja peitot) pestään kaksi kertaa vuodessa tai tarpeen mukaan. Erikoisvaatteiden pesussa käytetään pesulapalveluita, jotka asukas maksaa itse. Vaatehuollossa pyritään käyttämään ympäristöystävällisiä ja allergiavapaita tuotteita. Vaatteiden silitys ja pienehköt korjaustoimenpiteet tehdään tarvittaessa (soveltaen JIKperuspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 14). 4.3 TEKNOLOGISET RATKAISUT Koskitien pienkodin asukkaiden ja henkilökunnan turvallisuutta lisääviä tekijöitä ovat asukaskohtaiset turvapuhelinrannekkeet sekä vartiointiliikkeen palvelut. Ovet lukitaan illalla klo 20 ja hälytyslaitteet kytketään päälle hoitajan poistuessa kello 22, tämän jälkeen ovista poistuttaessa lähtee hälytys vartiointiliikkeelle. Turvapuhelinpalvelut tuottaa Stellan kotipalvelut Oy. Turvapuhelinhälytyskäynneistä klo 22 7 välisenä aikana vastaa vartiointiliike Turvaässät. Pienkodilla on sarjaan kytketty

20 20 paloilmoitinjärjestelmä, hälytysääni on hyvin voimakas ja ilmoitus mahdollisesta tulipalosta menee myös automaattisesti yksiköstä Turvaässille. 4.4 TERVEYDENHUOLLON LAITTEET JA TARVIKKEET Pienkodilla apuvälineet kuten rollaattorit ja erilaiset nousutuet hankitaan asukkaalle apuvälinelainaamosta. Fysioterapeutti ohjaa ja opastaa tarvittaessa apuvälineiden käytössä ja niiden hankinnassa. Mikäli apuvälineitä tarvitaan hoitajien työn tueksi, apuvälineet hankitaan pienkodin budjetin sallimissa rajoissa. Verensokerimittarit kalibroidaan ja verenpainemittarit lähetetään huoltoon säännöllisesti. Hoitajat seuraavat käytännössä laitteiden toimivuutta ja ilmoittavat eteenpäin, jos huoltoa tarvitaan. Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden aiheuttamista vaaratilanteista tehdään ilmoitus Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle. Syksyllä 2015 pienkotiin on valittu laiteturvallisuusvastaava, joka on kerännyt yksikön laitteet ja niiden huoltotiedot samaan taulukkoon. Hänen tehtävänään on huolehtia laitteiden huoltojen ajantasaisuudesta sekä vastata uusien laitteiden perehdytyksestä henkilöstölle. Kaikki hoitajat puolestaan ovat velvollisia perehdyttämään uudet työntekijät laitteiden käyttöön ja huoltoon. 5 ASIAKAS- JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY JIK:n tietosuojavastaavana toimii laatusuunnittelija Päivi Kaartunen p ja varatietosuojavastaavana avopalvelunohjaaja Aino Tervonen p JIK:ssä noudatetaan tietosuojavaltuutetun ( ja JIK:n omia tietosuoja ja turvaohjeita. JIK:ssä on laadittu seuraavat erilliset lisäohjeet tietoturvasta ja tietosuojasta: henkilöstön tietoturvaohjeet, sähköpostin käsittely sääntö ja sosiaalisen median käyttö. Koskitien pienkodilla noudatetaan lakia sosiaali- ja terveydenhuollon asukastietojen sähköisestä käsittelystä. Uusia asukkaita tai heidän edustajiaan informoidaan sairaanhoitopiirin yhteisestä potilastietojärjestelmästä ja kanta-arkistosta asukkaan tullessa palvelun piiriin. Asukkaalta tai hänen edustajaltaan pyydetään Kanta-suostumus, jonka perusteella Kanta-arkistosta voidaan hakea tietoja. Lisäksi uusilta asiakkailta

21 21 pyydetään suostumus terveydenhuollon potilastietojen luovuttamiseen sosiaalihuoltoon ja sosiaalihuollon asiakastietojen luovuttamiseen terveydenhuoltoon. Asukas määrittää ne henkilöt, joille hänen tietojaan saa luovuttaa. Asukas tai hänen omaisensa voi käyttää sähköpostia viestinnän välineenä, mutta henkilökunta ei tietosuojasyistä voi antaa asukasta koskevaa tietoa suojaamattomassa sähköpostiyhteydessä. Tarvittaessa lisätietoja voidaan kysyä asukkaalta tai hänen omaiseltaan puhelimitse tai kirjeitse. Asiakirjahallinnassa noudatetaan JIK ky:n voimassa olevaa tiedonhallinta suunnitelmaa. Työsuhteen alussa jokainen työntekijä allekirjoittaa tietosuoja ja tietoturva asioita koskevan salassapito- ja käyttäjäsitoumuksen ja saa henkilökohtaiset käyttäjätunnukset potilastietojärjestelmään. Asukastietojen arkistointi tapahtuu sähköiseen Efficapotilastietojärjestelmään. Paperiset asiakirjat säilytetään työyksiköissä. Tietosuojavastaavat ovat pitäneet työyksiköissä koulutusta tietosuoja ja tietoturva- asioista. Työntekijät ovat suorittaneet tietosuojan ja tietoturvan verkkokoulutuksen sekä potilastiedon arkiston verkkokoulun (Kanta) varmennekortin suorittamisen yhteydessä. 6 ALIHANKINTANA TUOTETTUJEN PALVELUJEN OMAVALVONTA Koskitien pienkodin ruokahuollosta huolehtii Jalasjärven kunnan ruokahuoltopalvelut. Asukkaiden antamasta palautteesta tai henkilökunnan huomioista ruuan lämpöön, määrään tai laatuun liittyen keskustellaan keittiöhenkilökunnan kanssa suoraan tai esimerkiksi työpaikkakokouksissa. Reklamointi keittiölle tehdään myös kirjallisena tiedotteena esim. ruuan lämmön poikkeamista. Tiedotetta laaditaan 2 kpl molemmille osapuolille omavalvontakansioon liitettäväksi. Kiinteistön omistaa Jalasjärven kunta, jolta myös ostetaan kiinteistönhoitopalvelut ja siivouspalvelut arkipäivien osalta. Kiinteistötarkistus toteutetaan kerran vuodessa ja siihen osallistuvat kiinteistönhoitaja ja hänen esimiehensä eli tilapalvelupäällikkö, asumispalveluiden osastonhoitaja sekä työsuojeluvaltuutettu. Kiinteistökierroksen tarkoituksena on tarkistaa kiinteistön kunto ja selvittää mahdolliset korjausta vaativat kohteet.

22 22 Kuljetuspalveluissa Jalasjärven kunnan lähetti on käytössämme arkipäivisin klo hoitaen esim. apteekkitilausten toimituksen sekä Jalasjärven virastojen ja toimipisteiden sisäisen postin kuljetuksen. Kyseisten tahojen kanssa keskustellaan tarvittaessa jos huomataan, että toiminnassa on jotain huomautettavaa. Koskitien pienkodin asukkaat kuuluvat pääsääntöisesti lääkkeiden annosjakelun piiriin, palvelu ostetaan Jalasjärven apteekilta. Ennen annosjakelun aloittamista apteekki tarkistaa asiakkaan kokonaislääkityksen yhdessä lääkärin kanssa siinä mahdollisesti olevien yhteisvaikutusten ja päällekkäisyyksien varalta. Apteekin toimintaa ohjaa ISO9001 laadunvalvontajärjestelmä, jonka mukaisesti toiminta on ohjeistettu ja sen ylläpidosta huolehditaan. Turvapuhelin palveluista huolehtii Stella kotipalvelut Oy, turvarannekehälytyksiin klo 22-7 välisenä aikana vastaa Turvaässät. 7 OMAVALVONTASUUNNITELMAN PEREHDYTTÄMINEN JA PÄIVITTÄMINEN Omavalvontasuunnitelma tarkistetaan kerran vuodessa ja päivitetään tarvittaessa. Toimintaohjeisiin tulleet muutokset kirjataan viiveettä omavalvontasuunnitelmaan. Omavalvontasuunnitelma käsitellään työpaikkakokouksissa vähintään kerran vuodessa. Uusille työntekijöille omavalvonta perehdytetään muun perehdytyksen yhteydessä. LÄHTEET JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteeri Perehdytyskansio Koskitien pienkoti Valvira 2014: yksityisten sosiaalipalvelujen ja julkisten vanhuspalvelujen omavalvontasuunnitelman sisältöä, laatimista ja seurantaa koskeva määräys 1/2014