ILMAJOEN KOTIHOIDON OMAVALVONTASUUNNITELMA

Transkriptio

1 1 ILMAJOEN KOTIHOIDON OMAVALVONTASUUNNITELMA JIK KY Ilmajoen kotihoito Hyväksytty X.X.2014

2 2 SUUNNITELMAN LAATIJAT: Päiväys Nimi Tehtävä Katri Nikkola Kotihoidon johtaja Marianne Nurmi Geronomi Kaisa Puumala Geronomi SUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN: Päiväys Nimi Tehtävä SUUNNITELMAN PÄIVITYS: Päiväys Nimi Tehtävä

3 3 SISÄLTÖ SISÄLTÖ TOIMINTAYKSIKÖN TIEDOT TOIMINTAYKSIKÖN PERUSTIEDOT TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET RISKIENHALLINTA ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA ASIAKKAAN KOHTELU ASIAKKAAN OSALLISUUS ASIAKKAAN OIKEUSTURVA PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA HYVINVOINTIA, KUNTOUTUMISTA JA KASVUA TUKEVA TOIMINTA RAVITSEMUS HYGIENIAKÄYTÄNNÖT TERVEYDEN- JA SAIRAANHOITO LÄÄKEHOITO YHTEISTYÖ ERI TOIMIJOIDEN KANSSA ASIAKASTURVALLISUUS HENKILÖSTÖ TOIMITILAT TEKNOLOGISET RATKAISUT TERVEYDENHUOLLON LAITTEET JA TARVIKKEET ASIAKAS- JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY ALIHANKINTANA TUOTETTUJEN PALVELUJEN OMAVALVONTA OMAVALVONTASUUNNITELMAN PEREHDYTTÄMINEN JA PÄIVITTÄMINEN LÄHTEET... 22

4 4 1 TOIMINTAYKSIKÖN TIEDOT 1.1 TOIMINTAYKSIKÖN PERUSTIEDOT NIMI: Ilmajoen kotihoito Y-TUNNUS: PALVELUNTUOTTAJAN NIMI: JIK peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä TOIMINNASTA VASTAAVAN ESIMIEHEN NIMI: Osastonhoitaja Katri Nikkola TOIMINTAYKSIKÖN OSOITE: Könnintie 34 A ILMAJOKI PUHELIN: PALVELUT JA PALVELUKOKONAISUUDET, JOITA YKSIKÖSSÄ TUOTETAAN SEKÄ ASIAKASPAIKKAMÄÄRÄ Ilmajoen kotihoito tuottaa kotipalvelun ja kotisairaanhoidon palveluita sekä kotihoidon tukipalveluita, kuten päivätoimintapalveluita ja ateriapalveluita. Ilmajoen kotihoidossa säännöllisen kotipalvelun asiakkaita oli kesäkuussa henkilöä ja tilapäisiä kotisairaanhoidon asiakkaita 145 henkilöä. Ilmajoen kotihoidon asiakkaista suurin osa on pitkäaikaissairaita yli 65-vuotiaita ikääntyneitä. Kotihoidon Kotirappu tuottaa mielenterveysja päihdekuntoutujien avohoitopalveluita yhteensä noin 40 palveluja tarvitsevalle henkilölle. Kotihoidon kotihoitorinki tuottaa yöhoitopalveluita yhdelle trakeostomialapselle. Lisäksi kotihoidon tukipalvelumuotona järjestetään päivätoimintaryhmiä. Päivätoiminnan asiakkaat ovat pääsääntöisesti kotona asuvia iäkkäitä tukea tarvitsevia henkilöitä. Päivätoiminta on ennaltaehkäisevää kuntoutumista, itsenäisessä elämässä selviytymistä tukevaa ja sosiaalista vuorovaikutusta edistävää toimintaa. Ryhmissä on yleensä kuusi asiakasta kerrallaan. Päivätoiminnassa on sekä kokopäivä että osapäiväryhmiä.

5 5 1.2 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET KOTIHOIDON TOIMINTA-AJATUS: TÄMÄ ON VIELÄ KRITEERI TYÖRYHMÄLLÄ KESKEN!! Kotihoidon toimintaperiaatteena on mahdollistaa asiakkaan kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Tavoitteena on antaa ammattitaitoista ja asiakaslähtöistä hoivaa, hoitoa ja huolenpitoa kotihoidon kriteerit täyttävälle asiakkaalle. Kotihoidon perustehtävänä on neuvonnan, ohjauksen, hoidon sekä toimintakykyä ylläpitävän ja kuntoutumista edistävän hoivan avulla turvata ikäihmisten tarvitsemat palvelut parhaalla mahdollisella tavalla. Huomioon otetaan asiakkaan toimintakyky, sairaudet, hoidon tarve ja turvallisuus. Asiakkaan tarvitsemat palvelut pohjautuvat palvelutarpeenarviointiin, jonka perusteella laaditaan hoitoja palvelusuunnitelma yhteistyössä asiakkaan sekä hänen lähipiirinsä kanssa. Asiakkaan läheisiä kannustetaan osallistumaan hoivan toteuttamiseen. HOIVAPALVELUIDEN VASTUUALUEEN ARVOT JA TOIMINNAN KESKEISET PERIAATTEET OMATOIMISUUS: Asiakkaan omatoimisuuden tukeminen ja kunnioittaminen, asiakkaan omat voimavarat käyttöön AMMATILLISUUS: Asiakkaan kohtaaminen ammatillisesti ja empaattisesti. Yhteisesti sovittujen hoitolinjojen noudattaminen persoonallisella työotteella ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS JA YKSILÖLLISYYS: Asiakkaan yksilöllisyyden ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. Kunnioitetaan asiakkaan omia arvoja, tapoja ja kotia. Tarjotaan hoitosuunnitelmassa yhteisesti sovittuja palveluita asiakkaan tarpeisiin ja omiin voimavaroihin suhteutettuna TALOUDELLISUUS: Työmenetelmien suunnittelu siten, että taloudellisuusnäkökulma on otettu huomioon YHDENVERTAISUUS: Asiakkaan kohteleminen yhdenvertaisina YHTEISTYÖ: Oman vastuualueen eri toimijoiden ja ulkopuolisten yhteistyötahojen kanssa tehtävässä yhteistyössä ollaan aktiivisia ja yhteistyötä toteutetaan myönteisessä hengessä

6 6 1.3 RISKIENHALLINTA Riskien arviointi on vaiheittainen prosessi, jolla tarkoitetaan työssä esiintyvien vaarojen tunnistamista, vaarojen aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä ja riskien merkityksen arviointia sekä niiden perusteella toimenpiteiden valintaa turvallisuuden parantamiseksi. Vaaratilanteiden tunnistamisessa ja riskien arvioinnissa hyödynnetään riskien arviointilomakkeita, tehtyjä vahinkoilmoituksia sekä Riski- Arviriskienarviointiohjelmaa. Riskien arvioinnissa on kartoitettu fysikaaliset-, ergonomiset-, kemialliset-, tapaturma- ja henkisen kuormittumisen riskit. Ilmajoen kotihoidossa on vaaratilanteiden tunnistamista ja riskien arviointia varten koottu työryhmä, johon osallistuu kotihoidon henkilökuntaa jokaisesta tiimistä ja eri ammattiryhmistä sekä osastonhoitaja. Työryhmän tuottama riskien arviointi käydään läpi koko kotihoidon henkilökunnan kanssa kuukausikokouksessa. Työryhmän tekemää riskien arviointia täydennetään kuukausikokouksessa käydyn yhteisen keskustelun perusteella. Uusin riskikartoitus Ilmajoen kotihoitoon on laadittu keväällä 2014, joka on henkilökunnan nähtävissä Y-asemalla hoiva kotihoito Ilmajoki Riskien arviointi. Ilmajoen kotihoidossa riskien arvioinnin yhteydessä havaituille työturvallisuuden kehittämistarpeille on mietitty toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi. Riskien arvioinnin seurannassa arvioidaan suunniteltujen toimenpiteiden toteutumista ja seurataan tilanteen muuttumista. Riskien arviointi on jatkuvaa toimintaa. Riskien arviointia tulee ylläpitää ja päivittää säännöllisesti. JIK: ssä on sovittu, että riskien uudelleen arviointi tehdään kolmen vuoden välein tai erilaisten muutostilanteiden yhteydessä. Työntekijällä on velvollisuus ja vastuu tuoda esille riskitilanteet ja vaaratilanteet. Ilmajoen kotihoidossa on perehdytysopas, jossa on ohjeita erilaisiin vaara- ja uhkatilanteisiin. JIK ky:n työntekijään kohdistuneen väkivalta- tai uhkatapahtuman jälkeen täytetään väkivaltatilanneilmoituslomake, joka toimitetaan työterveyshuoltoon ja työsuojeluhenkilöstölle. Väkivaltatapahtumaan johtaneet syyt, tapahtuman kulku ja seuraukset analysoidaan esimiehen kanssa mahdollisimman pian ja pohditaan henkisen ensiavun tarvetta. Tarvittaessa tilanne käsitellään koko työyksikön kesken. Jälkiarvioinnissa voidaan hyödyntää työsuojeluhenkilöstön, työterveyshuollon ja kriisityöhön koulutetun henkilöstön asiantuntemusta. Mikäli väkivaltatapahtuma täyttää

7 7 vakavan rikoksen tunnusmerkit, JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä työnantajana tekee asiasta poliisille tutkintapyynnön. Lievät pahoinpitelyt ja laittomat uhkaukset ovat asianomistajarikoksia, joista jokainen tekee itse rikosilmoituksen. 2 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET 2.1 HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA Uuden asiakkaan kotihoidon alkaessa tai entisen asiakkaan tilanteen oleellisesti muuttuessa arvioidaan asiakkaan palvelun tarve hoitoneuvottelussa yhdessä asiakkaan ja hänen läheisensä, avopalvelunohjaajan ja vastuuhoitajan kanssa asiakkaan tarpeiden mukaisen hoidon järjestämiseksi. Säännöllisen kotihoidon asiakkaista tehdään yhdessä asiakkaan ja hänen omaistensa kanssa hoito- ja palvelusuunnitelma kuukauden kuluessa palvelun aloittamisesta. Keskeistä tavoitteiden ja keinojen asettelussa on konkreettisuus sekä asiakkaan voimavarojen ja yksilöllisyyden huomioiminen. Hoitosuunnitelma laaditaan Effican HOITOS-lehdelle. Hoito- ja palvelusuunnitelma tulostetaan ja allekirjoitetaan ja asiakkaalle/omaiselle annetaan oma kappale. Mikäli asiakas ei kykene allekirjoittamaan hoito- ja palvelusuunnitelmaa niin omainen tai hänen edustajansa voi allekirjoittaa sen. Säännöllisen kotihoidon asiakkaiden nimetty vastuuhoitaja sekä tiimi seuraavat ja arvioivat yhdessä asiakkaan kanssa hoito- ja palvelusuunnitelman toteutumista. Hoito- ja palvelusuunnitelmaa tarkistetaan puoli vuosittain ja tarpeen mukaan päivitetään asiakkaan tilanteen muuttuessa ja vähintään vuosittain. Hoito- ja palvelusuunnitelman päivittämisestä vastaa asiakkaan vastuuhoitaja. Asiakkaan palveluntarpeen arviointia ohjaavat JIK:n kotihoidon kriteerit. Asiakkaalle selvitetään palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä sekä hoito- ja palvelusuunnitelman tekovaiheessa sopimuksen sisältö sekä asiakasmaksut, jotka perustuvat säännöllisen kotihoidon asiakkailla asiakkaan tuloihin ja tilapäisillä asiakkailla johtokunnan vahvistamiin tilapäisen kotihoidon maksuihin. Mikäli palvelussa tapahtuu muutoksia esim. käyntikerroissa, tarkistetaan maksua tarvittaessa.

8 8 2.2 ASIAKKAAN KOHTELU Asiakkaalla on oikeus osallistua omaa hoitoa koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon hoito- ja palvelusuunnitelmaa tehdessä. Asiakkaalle annetaan tietoa eri vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista. Itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen kotihoidossa merkitsee myös asiakkaan toiveiden huomioimista mahdollisuuksien mukaan ja asiakkaan kodin kunnioittamista. Kotihoidossa ei ole käytössä rajoitteita tai pakotteita. Tarvittaessa lääkäri voi tehdä virkaapupyynnön tai kotihoidon työntekijät voivat hälyttää apua hätäkeskuksesta. Kotihoidon työntekijä voi myös tehdä ilmoituksen maistraattiin asiakkaan edunvalvonnan tarpeen arvioimista varten. JIK:ssä on käytössä Haipro- - vaaratapahtumien raportointijärjestelmä, jonka avulla voidaan ilmoittaa erilaisia haittatapahtumia tai asiakasturvallisuuden vaarantavia tapahtumia, jotka ovat aiheuttaneet tai voivat aiheuttaa asiakkaalle haittaa (läheltä piti -tilanteet). Näitä tapahtumia voivat olla esimerkiksi lääkehoitoon, tiedonkulkuun ja tiedonhallintaan, toimenpiteisiin, hoitoon, tutkimuksiin, hoitolaitteisiin ja aseptiikkaan liittyvät virheet ja haitat sekä tapaturmat ja väkivaltatilanteet, Haiprosta saatavat poikkeamaraportit käsitellään anonyymisti kotihoidon osastopalavereissa. Tilanteesta selvitetään, mitkä syyt johtivat poikkeamaan, miten tilanne olisi voitu välttää ja pyritään löytämään kehityskohteita, joilla asiakasturvallisuutta voidaan parantaa (mitä tästä opimme). Syksyllä 2014 JIK:ssä otetaan käyttöön Haipro- järjestelmässä asiakkaan ilmoitus osio, jossa asiakas pystyy itse tekemään ilmoituksen hoidossa tapahtuneesta vaaratilanteesta sähköisesti. Ilmoitus voidaan myös tulostaa asiakkaalle, mikäli hänellä ei ole mahdollisuutta tai osaamista sähköisen lomakkeen täyttöön. Asiakas voi tehdä ilmoituksen nimettömänä mutta mikäli asiakas haluaa palautteen siitä, miten ilmoitusta on yksikössä käsitelty ja mitä toimenpiteitä sen johdosta on tehty, tulee ilmoituksessa olla mainittuna asiakkaan nimi ja osoite. Ilmoitus ohjautuu potilasasiamiehelle, joka toimittaa ilmoituksen asianomaisen yksikön esimiehelle käsiteltäväksi. Asiakkaan ilmoitus käsitellään yksikössä samaan tapaan, kuin muutkin ilmoitukset.

9 9 JIK:ssä on hyvän käytöksen opas opas häirinnän ja epäasiallisen kohtelun estämiseksi. Ohjeen tavoitteena on edistää hyvää käytöstä sekä puuttua mahdollisiin ongelmiin varhain. Mikäli epäasiallista asiakkaiden kohtelua havaitaan, on jokaisen työntekijän velvollisuutena asiasta ilmoittaa yksikön esimiehelle. Esimiehen velvollisuutena on puuttua tilanteeseen esimerkiksi välittävä työyhteisöneuvottelujen kautta tai tilanteen vaatimalla tavalla ASIAKKAAN OSALLISUUS Kotihoidon asiakkailta ja heidän omaisiltaan kerätään asiakaspalautetta säännöllisesti asiakastyytyväisyyskyselyllä. Kyselyn tulokset käydään läpi kotihoidon kuukausikokouksessa ja tulosten perusteella pyritään kotihoidon toimintaa edelleen kehittämään. Lisäksi JIK: n kotihoitoon on perustettu käyttäjäneuvosto, johon kuuluu asiakkaita sekä omaisia kaikista JIK kunnista. Käyttäjäneuvoston perustamisesta tiedotettiin asiakkaille ja heidän omaisilleen kirjeitse, käyttäjäneuvoston jäseneksi saivat ilmoittautua kaikki halukkaat. Käyttäjäneuvoston tarkoituksena on tuoda asiakkaitten näkökulmaa hoivapalvelujen kehittämistyöhön. Asiakkailta, omaisilta, Haipro- järjestelmästä tai muilta tahoilta potilasasiamiehelle, esimiehelle tai tiimin työntekijöille tullut palaute käsitellään asiasta riippuen kotihoidon kuukausikokouksessa tai tiimikokouksessa, jossa sovitaan palautteen aiheuttamista toimenpiteistä. JIK:ssä kerätään kirjallista palautetta internetpalautejärjestelmän kautta, joka käsitellään samoin periaattein. 2.4 ASIAKKAAN OIKEUSTURVA Laki potilaan asemasta ja oikeuksista edellyttää, että jokaisessa terveydenhuollon toimintayksikössä on nimetty potilasasiamies. JIK:n potilasasiamiehenä toimii laatusuunnittelija Päivi Kaartunen ja varapotilasasiamiehenä avopalvelunohjaaja Reetta Kananoja. Potilasasiamies antaa tietoa potilaan asemaan ja oikeuksiin liittyvissä asioissa: neuvoo ja ohjaa hoitoon ja kohteluun liittyvissä asioissa neuvoo ja avustaa tarvittaessa muistutukseen, kanteluun ja korvaushakemukseen liittyvissä asioissa tiedottaa potilaan oikeuksista toimii potilaiden oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi antaa tarvittaessa palautetta henkilökunnalle

10 10 Potilasasiamieheen voi ottaa yhteyttä, jos asia koskee esimerkiksi hoitoon pääsyä tai joutumista ongelmia tiedonsaannissa potilasasiakirjassa olevan tiedon korjaamista potilasvahinkoepäilyä lääkevahinkoepäilyä rekisteritietojen tarkastusta. tietosuojaa tyytymättömyyttä hoitoon tai kohteluun JIK:n ohje muistutuksen tekemiseksi Asiakkaan kohdatessa JIK ky:ssä palvelun, johon hän on syystä tai toisesta tyytymätön, on asia ensisijaisesti keskusteltava kyseisen toimintayksikön vastuuhenkilön kanssa. Tässä keskustelussa pyritään ratkaisuun ja mahdollinen todettu epäkohta pyritään korjaamaan. Jos tässä tilanteessa asiakas haluaa tehdä kirjallisen muistutuksen, hänelle annetaan kirjallinen lomake ja sen täyttämiseen tarvittava ohjaus. Kirjallinen muistutus toimitetaan JIK ky:n johtavalle ylilääkärille ja suun terveydenhuollon osalta ylihammaslääkärille. Tarkempi ohje asiasta löytyy linkistä: Ylilääkäri tai ylihammaslääkäri arvioi, mitä toimenpiteitä muistutuksen johdosta on tehtävä, ja ottaa tarvittaessa yhteyttä muistutuksen tekijään sekä muistutuksen kohteena olevaan, toiminnasta vastaavaan tahoon. Muistutuslomakkeeseen kirjataan muistutuksen johdosta käydyt keskustelut ja tehtävät toimenpiteet. Kopio siitä lähetetään muistutuksen tekijälle. Muistutus käsitellään kahden viikon kuluessa siitä, kun muistutus on jätetty. Kuluttajaneuvonnan toimipisteet sijaitsevat maistraateissa ja palvelua ohjaa Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Lähin länsi- Suomen kuluttajaneuvonnan toimipiste sijaitsee Seinäjoella, soitteessa Juhonkatu 4. Kuluttajaneuvonnan puhelinnumero on Kuluttajaneuvonnan tehtävänä on avustaa ja sovittelee kuluttajan ja yrityksen välisessä riitatilanteessa antaa kuluttajille ja yrityksille tietoa kuluttajan oikeuksista ja velvollisuuksista neuvoo asunto- ja kiinteistökaupan ongelmissa

11 11 3 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA 3.1 HYVINVOINTIA, KUNTOUTUMISTA JA KASVUA TUKEVA TOIMINTA Kotihoidon tavoitteena on tukea ikäihmisen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä siten, että asiakas pystyy mahdollisimman pitkään asumaan terveenä ja hyvinvoivana omassa kodissaan. Hoidon keskeisenä tavoitteena on asiakkaiden omatoimisuuteen kannustaminen sekä toimintakykyä tukeva ja edistävä työote. Toimintakykyä tukeva työote pyritään huomioimaan kaikissa päivittäisissä toiminnoissa, huomioiden asiakkaan henkilökohtaiset fyysiset, kognitiiviset sekä psyykkiset voimavarat. Kaikille JIK:n ikääntyneitten palveluissa työskenteleville järjestetään kunnon hoitaja-koulutus, johon suurin osa Ilmajoen kotihoidon henkilöstöstä on jo osallistunut. Hoito- ja palvelusuunnitelmaan sisällytetään jatkossa asiakkaan liikkumissuunnitelma. Kotihoidon henkilökunta keskittyy asiakkaan hoitoon ja huolenpitoon. Kotihoidolla on rajalliset mahdollisuudet järjestää asiakkaille virkistystoimintaa ja ulkoilua. Asiakkaan läheisiä ja ystäviä kannustetaan osallistumaan läheisensä hoitoon ja huolenpitoon sekä virkistystoimintaan omien voimavarojensa mukaan. Asiakasta kannustetaan osallistumaan erilaisiin kolmannen sektorin yhteistyökumppaneiden järjestämään virkistystoimintaan. Seurakunnasta ja SPR:stä pyritään löytämään ystäviä yksinäisille ikääntyneille. Kesäisin kotihoidossa on työskentelevät kesätyöntekijät ovat pyrkineet ulkoilemaan asiakkaan kanssa. Fysioterapeuttien on mahdollista tehdä arviointikäyntejä asiakkaan kotiin, jossa annetaan ohjausta liikkumiseen, jumppaamiseen sekä kartoitetaan mahdollinen apuvälinetarve. Kotihoidon henkilökunta avustaa ja ohjaa apuvälineiden käytössä ja välineiden kunto tarkistetaan tarvittaessa. 3.2 RAVITSEMUS Kotihoidon asiakkaat ostavat itse ruokatarvikkeensa kaupasta. Kotihoidon asiakkaiden kauppaostoksia tekevät asiakkaat itse, asiakkaan omaiset ja läheiset, kotihoidon työntekijät sekä kauppapalvelu. Asiakasta pyritään ohjaamaan ja neuvomaan riittävään, terveelliseen ja monipuoliseen ruokavalioon esimerkiksi kauppalistan suunnittelun yhteydessä asiakkaan erityisruokavaliot huomioiden. Kotihoidon asiakkaille valmistetaan tarvittaessa aamupalaa,

12 12 iltapalaa ja välipaloja. Tarvittaessa ateriat laitetaan esille ja avustetaan ruokailussa. Asiakkaan ravitsemustilaa seurataan mm. seuraamalla asiakkaan syömän ruoan määrää, nesteiden juomista ja säännöllisellä painon seurannalla. Tarvittaessa voidaan tehdä ravitsemustesti sekä ohjataan asiakasta täydennysravintovalmisteiden käytössä ja hankinnassa. Kotihoidon tukipalveluna järjestetään ateriapalvelua. Kotiin kuljetettavalla aterialla varmistetaan ja turvataan ruoan saanti päivittäin. Monipuolisen ja ravitsevan ruoan avulla tuetaan ikäihmisen hyvinvointia sekä kotona asumista. Kotiin kuljetettavien aterioiden valmistamisessa huomioidaan ikäihmisten ruokavaliot ja erityistarpeet. Ateria sisältää lounasruuan, salaatin ja jälkiruoan. Ateriapalvelu voi kattaa koko viikon ateriat (viikonlopun ateriat ovat osittain lämmitettäviä) tai sitten ne voi tilata oman tarpeensa mukaisesti (esim. ma-ke-pe tai ti-to jne.). Ilmajoella kotiin kuljetetut ateriat valmistaa tällä hetkellä Ilmajoen kunnan Kotokartanon keittiö ja Sodexhon Koskenkorvan Altian tehtaan henkilöstöravintola. Kotirappuun ruokaa toimitetaan Ilmajoen kunnan Ilmajoen kunnan terveyskeskuksessa sijaitsevasta Tillariina ravintolasta. Palveluntuottaja on tehnyt ateriapalveluiden asiakkaille asiakaskyselyn. Kotihoidon henkilökunta vie saamaansa palautetta ateriapalveluista palveluntuottajalle. Lisäksi Ilmajoen kunnan ravitsemuspalveluhenkilökunnan kanssa pidetään yhteisiä palavereita, joissa käsitellään myös ateriapalvelun toimintaan liittyviä asioita. 3.3 HYGIENIAKÄYTÄNNÖT Asiakkaan avun tarve henkilökohtaisen hygienian hoidossa on määritelty asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Päivittäisestä hygieniasta huolehditaan aamu- ja iltapesujen yhteydessä sekä tarvittaessa. Suihkussa käymisessä avustetaan asiakkaan tarpeiden mukaisesti vähintään kerran viikossa. Suihkun yhteydessä huolehditaan myös hiusten puhtaudesta, ihon peruskunnosta, parranajosta sekä käsien ja jalkojen kynsien hoidosta. Lisäksi huolehditaan asiakkaan vaatteiden puhtaudesta, siisteydestä ja tarkoituksenmukaisuudesta. Suuhygieniasta huolehditaan päivittäin ja tarvittaessa ohjataan hoitoon hammaslääkärille tai suuhygienistille. Tarvittaessa ohjataan asiakas parturiin tai jalkahoitoon, jotka asiakkaat itse maksavat.

13 13 Ilmajoen kotihoidossa on nimetty hygieniayhdyshenkilö, joka osallistuu hygieniayhdyshenkilöiden tapaamisiin Ilmajoen kotihoidon edustajana. Hygieniayhdyshenkilö tiedottaa ja ohjeistaa työyhteisöä hygienia-asioissa, eristyskäytännöissä sekä tarvittaessa pyytää neuvoa keskussairaalan hygieniahoitajalta. Hyvä käsihygienia on hoitotyössä tärkeää. Käsihygienian toteutumista seurataan pistokokein, jossa on tarkastettu työntekijöiden korujen käyttö, kynsilakattomuus ja kynsien pituus. Ilmajoen kotihoidossa ohjeita käsihygieniasta ja eristyskäytännöistä löytyy myös perehdytyskansiosta. 3.4 TERVEYDEN- JA SAIRAANHOITO Asiakkaiden hoidossa tärkeää on terveydentilan ja voinnin aktiivinen seuranta. Ilmajoen kotihoidossa asiakkaiden terveydentilaa ja vointia seurataan kotikäyntien yhteydessä. Lääketieteelliset hoidot toteutetaan käypähoito- ym. ohjeiden mukaisesti (mm. haavahoidot, katetroinnit, injektiot, näytteenotot jne.). Pitkäaikaissairaiden asiakkaiden terveydentilaa seurataan myös säännöllisten mittausten kuten punnitus, verenpaine- ja verensokerimittausten sekä lääkärin määräämien verikokeiden avulla. Ilmajoen kotihoidossa ei ole omaa lääkäriä mutta päivätoiminnan lääkäriä pystytään konsultoimaan kotihoidon asiakkaiden asioissa. Tarvittaessa asiakkaille tilataan aika terveyskeskukseen lääkärinvastaanotolle. Myös Erikoissairaanhoitoon ohjaudutaan lääkärin lähetteellä. Akuuttitilanteissa kotona kutsutaan paikalle ambulanssi. Kotona tapahtuneissa äkillisissä kuoleman tapauksissa otetaan yhteyttä hätäkeskukseen, joka lähettää paikalle poliisin. JIK:ssä on laadittu erilliset ohjeet ylilääkärin hyväksymät ohjeet DNR- merkinnöistä, saattohoidosta ja hoitotahdosta. 3.5 LÄÄKEHOITO Ilmajoen kotihoitoon on laadittu lääkehoitosuunnitelma vuonna 2012, lääkehoitosuunnitelma on päivitetty loppu vuodesta Lääkehoitosuunnitelman sisältö tarkistetaan vuosittain sekä toimintakäytäntöjen muuttuessa ja tarvittaessa suunnitelma päivitetään ajantasaiseksi. Ilmajoen kotihoidossa Ilmajoen terveyskeskuksen ylilääkäri hyväksyy suunnitelman. Myös JIK Ky:n farmaseutti neuvoo ja opastaa suunnitelman laatimisessa. Jokaisen työntekijän, niin lyhytaikaiseen sijaisuuteen kuin toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen tulevan, velvollisuutena on perehtyä yksikön lääkehoitosuunnitelmaan. Lääkehoitosuunnitelmassa on määritelty muun muassa henkilöstön vastuut ja velvollisuudet, lääkelupakäytännöt, lääkkeiden tilaamiseen, säilyttämiseen ja valmistamiseen liittyvät asiat.

14 14 Toimintayksikön lääkehoito on terveydenhuollon toimintaa, jota toteutetaan lääkehoidon koulutuksen saaneiden terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimesta ja vastuulla. Lääkäri vastaa lääkehoidon kokonaisuudesta, lääkehoidon toteuttamisen edellyttämän osaamisen määrittämisestä sekä tarvittavien lupien antamisesta. Lääkäri ja osastonhoitajat ohjaavat ja valvovat yhdessä lääkehoidon toteuttamista ja laatua. Osastonhoitaja varmistaa, että henkilökunnalla on tarvittava lääkehoidon osaaminen. JIK ky:ssä on otettu vuonna 2013 käyttöön LOVe -lääkehoidon osaaminen verkossa koulutusympäristö. Jokainen lääkehoitoon osallistuva päivittää lääkehoito-osaamisensa viiden vuoden välein. Lääkeluvan suorittaminen edellyttää LOVe-tenttien suorittamista sekä siihen liittyvien näyttöjen antamista. 3.6 YHTEISTYÖ ERI TOIMIJOIDEN KANSSA Yhteistyötä tehdään asiakkaan läheisten sekä muiden asiakkaan hoitoon ja hoivaan liittyvien yhteistyötahojen kanssa. Tavoitteena on toimiva tiedonkulku. Asiakkaan hoitoon liittyvistä asioista tiedotetaan ensisijaisesti sovitulle yhteyshenkilölle. Osalla asiakkaista on yhteyshenkilönä omaisen sijaan edunvalvoja, joka huolehtii taloudellisesta puolesta. Kotihoito tekee yhteistyötä terveyskeskuksen lääkärin ja keskussairaalan poliklinikoiden kanssa asiakkaan sairauksien hoitoon liittyvissä asioissa. Asiakkaan ollessa sairaalahoidossa ollaan yhteydessä asiakasta hoitavaan osastoon, asiakkaan kotiutumisasioissa. Hammaslääkäripalvelut tilataan tarvittaessa kotihoidon asiakkaille Ilmajoen hammashoitolasta. Etelä-pohjanmaan alueella on käytössä yhteinen EP-potti efficatietojärjestelmä, joka parantaa tiedon kulkua yksiköiden välillä. Yhteisten asiakkaiden osalta tehdään yhteistyötä myös Ilmajoen sosiaalitoimen kanssa (esimerkiksi asiakkaat joilla on henkilökohtaisia avustajia). Kotihoito tai asiakkaan läheiset ovat tarvittaessa yhteydessä fysioterapiaan apuvälinetarpeissa. Fysioterapeutti tekee kartoituskäynnin, asiakkaan apuvälinetarpeen arvioimiseksi ja ohjaa tarvittaessa henkilökuntaa ja läheisiä apuvälineiden käytössä. Kotihoito lähettää sähköisesti reseptit uusittavaksi terveyskeskukseen ja hakevat apteekista asiakkaan tarvitsemat lääkkeet. Apteekki antaa lääkeneuvontaa tarvittaessa.

15 15 4 ASIAKASTURVALLISUUS Palo- ja pelastussuunnitelma kotona asuvilla asiakkailla on talo- tai taloyhtiökohtainen. Ilmajoen kotihoitoon on tehty pelastussuunnitelmat Hopiaratin ja Raskulantien ikääntyneiden vuokra-asunto alueille yhteistyössä Etelä-pohjanmaan pelastuslaitoksen kanssa. Lisäksi Kotokartanon palvelukeskukseen, jossa osa kotihoidon nykyisistä tiimitiloista sijaitsee, on tehty pelastussuunnitelma. Pelastussuunnitelmissa on annettu ohjeita henkilökunnan kouluttamisesta ja perehdyttämisestä turvallisuusasioihin, toiminnasta hätätilanteissa sekä vaaratilanteiden ennaltaehkäisystä. Suunnitelmat käydään läpi vuosittain palotarkastusten yhteydessä ja päivitetään tarvittaessa tilanteen muuttuessa. Kotihoidon pelastussuunnitelma on käyty läpi yksiköiden työntekijöiden kanssa, pelastussuunnitelmaan tutustumisen kuuluu kotihoidossa uusien työntekijöiden perehdytysohjelmaan. Kotihoidon henkilökunnalle on järjestetty säännöllisesti paloturvallisuus- ja ensiapukoulutusta. Osassa kotihoitoyksiköitä käyvät vartijat säännöllisesti tarkastamassa kiinteistöjen alueet. Vartija on mahdollista pyytää tarvittaessa mukaan myös asiakaskäynnille. Osassa kotihoitoyksiköissä on käytössä myös kameravalvonta. Uhkaavissa ja hätätilanteissa pyydetään apua hätäkeskuksesta. 4.1 HENKILÖSTÖ ILMAJOEN KOTIHOIDON VAKITUISEN HENKILÖKUNNAN HENKILÖSTÖMÄÄRÄT YKSIKÖT NIMIKKEET MÄÄRÄ KOTIPALVELU LÄHIHOITAJA/ KODINHOITAJA GERONOMI 22 1 KOTISAIRAANHOITO KOTISAIRAANHOITAJA 4 KOTIRAPPU PSYKIATRINEN SAIRAANHOITAJA 2 KOTIHOITORINKI SAIRAANHOITAJA LÄHIHOITAJA 1 2 PÄIVÄTOIMINTA GERONOMI HOIVATYÖTEKIJÄ 1 1 KOTIHOITO AVOPALVELUNOHJAAJA OSASTONHOITAJA 2 1

16 16 Henkilöstön palkkaaminen perustuu JIK:n hallintosääntöön. Vastuualueiden ja -yksiköiden johtajat valitsevat työntekijät vakituisiin tehtäviin sekä yli 12 kuukauden määräaikaisiin työsuhteisiin. Yksikön lähiesimies päättää sijaisten ottamisesta sekä enintään 12 kuukauden määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta. Vakituiset virat ja pääsääntöisesti myös vakituiset työsuhteet täytetään julkisen haun periaatteella. Työntekijä voidaan kuitenkin ottaa ilman julkista hakumenettelyä sellaiseen työsuhteeseen, jota vastaavia tehtäviä hän on hoitanut liikelaitoskuntayhtymässä määräaikaisesti vähintään vuoden. Valinnasta tehdään viranhaltijapäätös. Työntekijöiden pätevyys varmistetaan tarkastamalla alkuperäiset työ- ja opintotodistukset. Lähi- ja sairaanhoitajien pätevyys varmistetaan myös Valviran Terhikki tietojärjestelmästä. Kotihoitoringissä lasten kanssa yli kolmen kuukauden työsuhteissa työskenteleviltä vaaditaan nähtäväksi rikosrekisterin ote. Määräaikaiset sijaisuudet täytetään tilannekohtaisesti, tarvittaessa järjestetään hakumenettely ja haastattelut. Äkillisiin sijaistarpeisiin sijaisia palkataan esimiehen harkinnan ja kotihoidon asiakastilanteen (asiakasmäärä ja asiakkaiden hoitoisuus) mukaisesti. Tarvittaessa voidaan tehdä myös työvuorojärjestelyjä. Jik:ssä on rekrytoinnin apuna rekrytointikoordinaattori. Rekrytoinnissa on käytössä Lauratietojärjestelmä. Järjestelmän kautta työntekijät voivat ilmoittautua sijaisiksi sekä hakea avoinna olevia virkoja ja toimia. Esimiehet voivat etsiä järjestelmästä sopivia työntekijöitä sijaisuuksiin. Ilmajoen kotihoidossa työskentelee yksi varahenkilö, joka pyrkii paikkaamaan äkillisistä poissaoloista johtuvaa sijaistarvetta. JIK järjestää runsaasti omaa sisäistä koulutusta. Henkilöstön koulutusmäärät ovat valtakunnallisten kriteerien mukaisia. Kunkin työntekijän koulutustarvetta pyritään kartoittamaan esimerkiksi kehityskeskustelujen yhteydessä. JIK: n koulutuksia suunnittelee ja järjestää koulutussuunnittelija esiin tulleiden koulutustarpeiden pohjalta. Ajantasainen sisäisen koulutuksen tarjonta on nähtävissä HRM-ohjelmasta. JIK:n ulkopuolista koulutusta järjestävät muun muassa Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, ammattijärjestöt, opistot ja yhdistykset. JIK Ky:ssä on käytössä JIK:n perehdytysopas. Ilmajoen kotihoitoon laadittu perehdytyskansio ja perehtymislomake, jotka täydentävät JIK:n opasta. Perehdytyskansio löytyy Y-asemalta:

17 17 Hoiva Kotihoito kotihoito Ilmajoki Perehtyminen. JIK:n sisäisille nettisivuille eli Jikkariin ja Y-asemalle on koottu runsaasti materiaalia, joka on oleellista myös työhön perehtymisen kannalta. Osaan kyseisestä materiaalista viitataan perehdytyskansiomateriaalissa linkillä tai polulla, mistä kyseisen tiedon löytää. Lisäksi Ilmajoen kotihoidossa on käytössä uuden työntekijän esite, johon on koottu lyhyesti asioita pikaista perehtymistä varten. Osalla Ilmajoen kotihoidon tiimeistä on oma perehdytyskansio, joka keskittyy oman tiimin asioihin. Perehdytysmateriaalin päivittämisestä vastaavat kotihoidon osastonhoitaja ja kotihoidon perehdytysvastaavat. Perehdytysmateriaali päivitetään Y-asemalle. Halutessaan tiimit voivat tulostaa perehdytysmateriaalin tiimissä olevaan kansioon, jolloin kansion päivittämisestä vastaa tiimin henkilökunta. Ilmajoen kotihoitoon on valittu myös perehdytysvastaavat, jotka huolehtivat perehdytysmateriaalin tuottamisesta ja päivittämisestä Y-asemalle. 4.2 TOIMITILAT Kotihoidon asiakastyö tapahtuu asiakkaan kodeissa. Ilmajoen kunta omistaa tiimitilat, joissa Ilmajoen kotihoito on vuokralla. Ilmajoen kotihoidon tiimitilat sijaitsevat Kotokartanon palvelukeskuksessa, Koskenkorvan neuvolassa sekä Hopiaratin ja Raskulantien ikääntyneiden vuokrarivitaloalueiden yhteydessä. Vuonna 2015 on suunniteltu Kotokartanossa sijaitsevien kotihoidon tiimitilojen siirtoa Ilmajoen terveyskeskuksen tiloihin. Kotirapun käyttöön on vuokrattu kerrostalokolmio valtaojantieltä Ilmajoelta. Päivätoiminnan tilat sijaitsevat Kotokartanon palvelukeskuksessa, jossa päivätoiminnan käytössä on yhteinen sali. Salissa tarjoillaan aamupala sekä päiväkahvi. Lounas ruokailu tapahtuu Kotokartanon ruokalassa. Sauna ja pesutilat ovat varustettu tartuntakaiteilla ja asiaankuuluvilla apuvälineillä. Päivätoiminnan asiakkaat käyttävät myös Kotokartanon kuntosalia. Tilat ovat esteettömiä ja niissä pystyy liikkumaan myös apuvälineiden kanssa. Toimitilojen siivous- ja jätehuollosta huolehtii Ilmajoen kunnan puhdistuspalvelut ja SOLsiivouspalvelut. Siivouspalveluilla varmistetaan toiminnan vaatiman puhtaustason ylläpito. SOL siivouspalveluilla on käytössä omavalvonta ja sen lisäksi he keräävät palautetta siivouspalveluiden toteutumisesta asiakkailta säännöllisesti. Yhteiset tilat täyttävät puhtausja siisteysvaatimukset. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että tilojen yleisilme on siisti, lattiat ovat puhtaat ja roskat tyhjätään säännöllisesti. Sisääntuloväylät ovat siistit ja turvalliset.

18 18 Kiinteistön jätteiden kuljetus on huolehdittu asianmukaisesti ja niiden maksuista huolehtii kiinteistön omistaja. Vuosittain kiinteistöissä järjestetään kiinteistökierrokset yhteistyössä Ilmajoen kunnan teknisen viraston, työsuojelun, työterveyshuollon ja yksikön edustajien kanssa. Kiinteistökierrosten perusteella tehdään investointi- ja kunnossapitoesitykset seuraaville vuosille. JIK Ky:ssä toimii kuntakohtaiset sisäilmatyöryhmät, jotka kokoontuvat vuosittain ja tarvittaessa. Sisäilmatyöryhmissä käsitellään kiinteistöjen sisäilma-asioita. Mikäli JIK:n käytössä olevien kiinteistöjen sisäilmassa havaitaan poikkeamia, ilmoitetaan asiasta esimiehelle tai työsuojelupäällikölle, joka on yhteydessä asiasta työterveyshuoltoon. Tarvittaessa järjestetään sisäilmakysely. Mikäli asiakkaan kotona on epäily sisäilmaongelmasta, ohjataan työntekijöitä toimimaan siten, ettei työntekijöiden työturvallisuus vaarannu ja työnorganisoinnilla pyritään ehkäisemään jatkuvaa altistusta, joka kohdentuu aina samaan työntekijään. Asiakasta ohjataan tarvittaessa palveluihin sisäilmaongelman ratkaisemiseksi. 4.3 TEKNOLOGISET RATKAISUT Osalla kotihoidon asiakkaista on käytössään turvapuhelimet, joihin kuuluu asiakaskohtaiset turvarannekkeet, joilla asiakas saa hälytettyä apua. Turvapuhelimeen voidaan lisälaitteena hankkia myös esimerkiksi ovihälyttimiä ja hälyttäviä dosetteja. Joissain turvapuhelin malleissa on myös GPS- paikannus ominaisuus. Turvapuhelinpalvelun tarkoituksena on turvata vanhusten tai pitkäaikaissairaiden itsenäinen kotona asuminen mahdollisimman pitkään, parantaa turvallisuuden tunnetta ja auttaa hädän hetkellä. Lisätietoja turvapuhelinasioista saa avopalvelunohjaajilta. Turvapuhelinpalvelut on JIK Ky: ssä kilpailutettu ja niitä hoitaa keskitetysti Esperi Care. Turvapuhelin tilataan palveluntuottajalta turvapuhelimen tilauslomakkeella. Uusien turvapuhelimien toimitusaika on 3-5 vuorokautta. Esperi vastaanottaa turvapuhelinhälytykset, tekee tarvearvioinnin ja ohjaa jatkohälytyksen kotihoitoon, hälytyskeskukseen, omaisille, vartijalle tai muuhun sovittuun paikkaan.

19 19 Turvalaitteiden asentamisesta, huoltamisesta ja korjaamisesta vastaa Esperi. Viallisen turvapuhelimen tilalle vaihdetaan toimiva laite tilanne huomioon ottaen välittömästi tai seuraavana arkipäivänä. Esperi Care laskuttaa asiakkaalta suoraan turvapuhelimen vuokran, rannekevuokran, asennusmaksun sekä mahdollisten lisälaitteiden hinnan. Turvapuhelinpalveluiden laadun ja toimivuuden turvaamiseksi Esperin ja JIK Ky:n kotihoidon edustajat tapaavat seurantapalaverissa säännöllisesti. Kotihoidon henkilöstö ilmoittaa havaitsemistaan vioista turvapuhelimissa ja palovaroittimissa sekä ilmoittaa puutteista asiakkaalle, asiakkaan omaiselle, esimiehelle tai avopalveluohjaajalle. Osassa kotihoidon toimipisteitä on tallentava kameravalvonta toimipisteen yleisissä tiloissa. Kotihoidon työntekijöiden käytössä on kännykät. Kotihoidon tiimitiloissa sekä Hopiaratin ja Raskulantien rivitaloasunnoissa on automaattinen paloilmoitinjärjestelmä. Ilmoitus mahdollisesta tulipalosta menee automaattisesti yksiköstä hätäkeskukseen. Paloilmoitinjärjestelmille on määritelty pelastussuunnitelmissa hoitaja, joka tarkastaa laitteiston toiminnan säännöllisesti. 4.4 TERVEYDENHUOLLON LAITTEET JA TARVIKKEET Kotihoidon käytössä olevat verensokerimittarit ja verenpainemittarit kalibroidaan säännöllisesti ja INR- mittareiden toiminta varmistetaan kontrollinäyttein säännöllisesti. Apuvälineet kotihoitoon (esimerkiksi nosturit, sängyt, rollaattorit) tulevat apuvälinelainaamosta, joka myös huoltaa laitteet. Fysioterapiasta saa ohjausta ja opastusta apuvälineiden käyttöön. Happirikastimet asiakkaat saavat pääsääntöisesti Seinäjoen keskussairaalasta. Raikastimien suodattimien ja letkujen vaihdosta viikoittain huolehtii kotihoidon henkilökunta. Happirikastimien huoltamisesta vastaa keskussairaala. Imulaitteet kotihoitoon on hankittu kotihoidon budjetista. Laitteiden päivittäisestä huoltamisesta vastaavat kotihoidon työntekijät. Uudet työntekijät perehdytetään laitteiden käyttämiseen ja huoltamiseen. Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden aiheuttamista vaaratilanteista tehdään ilmoitus Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle. Osastonhoitaja vastaa kotihoidossa käytettävien laitteiden turvallisuudesta.

20 20 5 ASIAKAS- JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY JIK:n tietosuojavastaavana toimii laatusuunnittelija Päivi Kaartunen p ja varatietosuojavastaavana avopalvelunohjaaja Aino Tervonen p JIK:ssä noudatetaan tietosuojavaltuutetun ( ja JIK:n omia tietosuoja ja turvaohjeita. JIK:ssä on laadittu seuraavat erilliset lisäohjeet tietoturvasta ja tietosuojasta: henkilöstön tietoturvaohjeet, sähköpostin käsittely sääntö ja sosiaalisen median käyttö. Tietosuojavastaavat ovat pitäneet työyksiköissä koulutusta tietosuoja ja tietoturva- asioista, lisäksi tietosuoja tietoturva-asioita käsitellään kotihoidon kuukausikokouksessa. Työntekijät suorittavat tietosuojan ja tietoturvan verkkokoulutuksen (Kanta) varmennekortin suorittamisen yhteydessä. Kotihoidossa noudatetaan lakia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä. Uusia kotihoidon asiakkaita informoidaan sairaanhoitopiirin yhteisestä potilastietojärjestelmästä ja kanta-arkistosta sekä pyydetään Kanta-suostumus, jonka perusteella Kanta-arkistosta voidaan hakea tietoja. Lisäksi uusilta kotihoidon asiakkailta pyydetään suostumus terveydenhuollon potilastietojen luovuttamiseen sosiaalihuoltoon ja sosiaalihuollon asiakastietojen luovuttamiseen terveydenhuoltoon. Tiedot suostumuksista kirjataan Effica-tietojärjestelmään. Asiakas määrittää ne henkilöt, joille hänen tietojaan saa luovuttaa. Asiakas tai hänen omaisensa voi käyttää sähköpostia viestinnän välineenä, mutta henkilökunta ei tietosuojasyistä voi antaa asiakasta koskevaa tietoa suojaamattomassa sähköpostiyhteydessä. Tarvittaessa lisätietoja voidaan kysyä asiakkaalta tai hänen omaiseltaan puhelimitse tai kirjeitse. Työsuhteen alussa työntekijät allekirjoittavat tietosuoja ja tietoturva asioita koskevan salassapito- ja käyttäjäsitoumuksen ja saavat henkilökohtaiset käyttäjätunnukset potilastietojärjestelmään. Asiakastietojen arkistointi tapahtuu sähköiseen Efficapotilastietojärjestelmään. Paperiset asiakirjat säilytetään työyksiköissä tai Ilmajoen terveyskeskuksen arkistossa arkistointisuunnitelman mukaisesti.

21 21 6 ALIHANKINTANA TUOTETTUJEN PALVELUJEN OMAVALVONTA Kotihoidon asiakkaat voivat hankkia itselleen palveluja yksityisiltä palveluntuottajilta ja järjestöiltä. Tällaisia palveluita ovat mm. siivous-, ateria-, ulkotyö-, turva- ym. palvelut. Asiakas valitsee itse mieleisensä palveluiden tuottajan ja valvoo palvelun laatua. Halutessaan asiakas voi vaihtaa palveluntuottajaa. Avopalvelunohjaajat avustavat tarvittaessa asiakasta palveluiden hankinnassa. Koska Ilmajoella ei ole käytössä laajaa yleistä palveluliikennettä, asiakkaat, joilla kuljetuspalvelun kriteerit täyttyvät voivat hakea sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuspalveluja. Sosiaalihuoltolain (20 ) mukainen tarveharkintaan ja peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän määrärahaan sekä hakijan tuloihin ja varallisuuteen perustuva avustus kuljetuspalveluihin voidaan myöntää kotipalvelun tukipalveluna, jos henkilöllä on ikääntymisen ja sairauksien vuoksi huomattavia liikkumisvaikeuksia eikä hän kykene käyttämään julkisia joukkoliikennevälineitä. Avustusta kuljetuspalveluihin voidaan käyttää asiointi- ja virkistysmatkoihin. Kuljetuspalvelua ei saa käyttää lääkärikäynti-, sairaalatai kuntoutusmatkoihin, joihin on mahdollisuus hakea korvausta kansaneläkelaitokselta. Myönnettyjen avustusten määrä määräytyy hakijan tulojen, varallisuuden sekä joukkoliikenne- ja asiointireittien käyttömahdollisuuksien mukaan. Asiakas tilaa kuljetuspalvelun itse siltä taksiyrittäjältä, jolta haluaa palvelun ostaa. Kauppapalvelu on kotihoidon tukipalvelu, jolla tuetaan ikääntyneiden kotona asumista. Kauppapalvelu on sellaisille kotihoidon asiakkaille tarkoitettu palvelu, jotka eivät itse, omaisen tai muulla avulla kykene hoitamaan kauppa-asiointiaan. Kauppapalvelun tavoitteena on turvata asiakkaiden päivittäistavaroiden toimittaminen kotiin kerran viikossa. Kotihoidon työntekijöiden työpanosta pyritään suuntaamaan yhä enenevässä määrin asiakkaiden hoitoja hoivatyöhön. Tällä hetkellä Ilmajoen kotihoito ostaa kauppa-asiointipalveluja kunnan sosiaalitoimen palveluautolta yhden kotihoitotiimin alueelle. Kodinhoidon työntekijät suorittavat vielä muiden asiakkaiden kauppa-asioinnin.

22 22 Kotihoidon palveluja on mahdollisuus hankkia palvelusetelillä JIK:N erikseen hyväksymiltä palveluseteliyrittäjiltä. JIK ky:n avopalveluohjaaja arvioi asiakkaan palvelutarpeen ja laatii hoito- ja palvelusuunnitelman yhdessä asiakkaan kanssa. Avopalveluohjaaja myöntää asiakkaalle setelin palvelutarpeen sekä JIK ky määrärahantilanteen mukaan. Palvelusetelillä tuotettavan kotihoidon tulee noudattaa JIK ky kotihoidon kriteereitä. Asiakas päättää haluaako vastaanottaa palvelusetelin avulla järjestettävän palvelun. Asiakas valitsee mieleisensä palveluntuottajan, palveluntuottajat tulee esitellä asiakkaalle tasapuolisesti. Asiakkaalla on oikeus vaihtaa palveluntuottajaa. 7 OMAVALVONTASUUNNITELMAN PEREHDYTTÄMINEN JA PÄIVITTÄMINEN Omavalvontasuunnitelma tarkistetaan kerran vuodessa ja päivitetään tarvittaessa. Toimintaohjeisiin tulleet muutokset kirjataan viiveettä omavalvontasuunnitelmaan. Omavalvonta suunnitelma käsitellään työpaikkakokouksessa vähintään kerran vuodessa. Uusille työntekijöille omavalvonta perehdytetään muun perehdytyksen yhteydessä. LÄHTEET Valvira 2014: yksityisten sosiaalipalvelujen ja julkisten vanhuspalvelujen omavalvontasuunnitelman sisältöä, laatimista ja seurantaa koskeva määräys 1/2014.