HOIVAKOTI RAUHALAN OMAVALVONTASUUNNITELMA

Transkriptio

1 1 HOIVAKOTI RAUHALAN OMAVALVONTASUUNNITELMA JIK KY Hoivakoti Rauhala Hyväksytty

2 2 SUUNNITELMAN LAATIJAT: Päiväys Nimi Tehtävä Orvokki Maaninka osastonhoitaja Sari Aitaneva sairaanhoitaja SUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN: Päiväys Nimi Tehtävä SUUNNITELMAN PÄIVITYS: Päiväys Nimi Tehtävä

3 3 SISÄLTÖ SISÄLTÖ TOIMINTAYKSIKÖN TIEDOT TOIMINTAYKSIKÖN PERUSTIEDOT TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET RISKIENHALLINTA ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA ASIAKKAAN KOHTELU ASIAKKAAN OSALLISUUS ASIAKKAAN OIKEUSTURVA PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA HYVINVOINTIA, KUNTOUTUMISTA JA KASVUA TUKEVA TOIMINTA RAVITSEMUS HYGIENIAKÄYTÄNNÖT TERVEYDEN- JA SAIRAANHOITO LÄÄKEHOITO YHTEISTYÖ ERI TOIMIJOIDEN KANSSA ASIAKASTURVALLISUUS HENKILÖSTÖ TOIMITILAT TEKNOLOGISET RATKAISUT TERVEYDENHUOLLON LAITTEET JA TARVIKKEET ASIAKAS- JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY ALIHANKINTANA TUOTETTUJEN PALVELUJEN OMAVALVONTA OMAVALVONTASUUNNITELMAN PEREHDYTTÄMINEN JA PÄIVITTÄMINEN LÄHTEET... 23

4 4 1 TOIMINTAYKSIKÖN TIEDOT 1.1 TOIMINTAYKSIKÖN PERUSTIEDOT NIMI: Hoivakoti Rauhala Y-TUNNUS: PALVELUNTUOTTAJAN NIMI: JIK peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä TOIMINNASTA VASTAAVAN ESIMIEHEN NIMI: Osastonhoitaja Orvokki Maaninka TOIMINTAYKSIKÖN OSOITE: Mäkitie 47, KURIKKA PUHELIN: PALVELUT JA PALVELUKOKONAISUUDET, JOITA YKSIKÖSSÄ TUOTETAAN SEKÄ ASIAKASPAIKKAMÄÄRÄ Hoivakoti Rauhala tuottaa hoiva- ja asumispalvelua ikääntyneille. Hoivakodissa on yhteensä 18 laitoshoitopaikkaa. Hoivakodilla tehdään kaksivuorotyötä; tk:n akuutti/kuntoutuksen yöhoitajat huolehtivat myös hoivakodin asukkaista. (Perehdytyskansio Hoivakoti Rauhala). 1.2 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET ASUMISPALVELUIDEN TOIMINTA-AJATUS: Asumispalveluilla tuetaan ja edistetään asiakkaan kokonaisvaltaista hyvinvointia ja hyvää elämänlaatua sekä korostetaan asiakkaan yksilöllisyyden ja itsemääräämisoikeuden kunnioittamista. Asiakastyö on voimavaralähtöistä, omatoimisuuteen kannustavaa sekä tähtää toimintakykyä tukevaan ja edistävään työhön (JIKperuspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 5). Asiakkaan osallisuutta yhteisön jäsenenä tuetaan asiakkaan, omaisten ja henkilökunnan toimivalla yhteistyöllä sekä viihtyisän ja kodinomaisen hoitoympäristön luomisella. Asiakkaan turvallisuus saadaan aikaan ammattitaitoisen ja asiakaslähtöisen hoivan toteuttamisella. Asiakkaan elämän loppuaikana turvataan huolenpito luonnollisuuteen ja kivuttomuuteen perustuvan asianmukaisen saattohoidon avulla (JIKperuspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 5).

5 5 HOIVAPALVELUIDEN VASTUUALUEEN ARVOT JA TOIMINNAN KESKEISET PERIAATTEET OMATOIMISUUS: Asiakkaan omatoimisuuden tukeminen ja kunnioittaminen, asiakkaan omat voimavarat käyttöön AMMATILLISUUS: Asiakkaan kohtaaminen ammatillisesti ja empaattisesti. Yhteisesti sovittujen hoitolinjojen noudattaminen persoonallisella työotteella ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS JA YKSILÖLLISYYS: Asiakkaan yksilöllisyyden ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. Kunnioitetaan asiakkaan omia arvoja, tapoja ja kotia. Tarjotaan hoitosuunnitelmassa yhteisesti sovittuja palveluita asiakkaan tarpeisiin ja omiin voimavaroihin suhteutettuna TALOUDELLISUUS: Työmenetelmien suunnittelu siten, että taloudellisuusnäkökulma on otettu huomioon YHDENVERTAISUUS: Asiakkaan kohteleminen yhdenvertaisina YHTEISTYÖ: Oman vastuualueen eri toimijoiden ja ulkopuolisten yhteistyötahojen kanssa tehtävässä yhteistyössä ollaan aktiivisia ja yhteistyötä toteutetaan myönteisessä hengessä (JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 4). 1.3 RISKIENHALLINTA Riskien arviointi on vaiheittainen prosessi, jolla tarkoitetaan työssä esiintyvien vaarojen tunnistamista, vaarojen aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä ja riskien merkityksen arviointia. Näiden perusteella valitaan toimenpiteet turvallisuuden parantamiseksi. Riskien arvioinnin seurannassa arvioidaan riskikartoituksessa suunniteltujen toimenpiteiden toteutumista ja seurataan tilanteen muuttumista. Riskien arviointi on jatkuvaa toimintaa. Riskien arviointia tulee ylläpitää ja päivittää

6 6 säännöllisesti. JIK:ssä on sovittu, että riskien uudelleen arviointi tehdään kolmen vuoden välein tai erilaisten muutostilanteiden yhteydessä. Riskien ja vaarojen kartoitus tehdään yhdessä työntekijöiden kanssa toimintayksiköittäin tai harkinnan mukaan, kuitenkin niin, että kaikki työolot ja työntekijät ovat mukana arvioinnissa. Viimeisin riskien arviointi on tehty Rauhalassa Kartoitus koostuu 5 eri osiosta, jotka ovat: Henkinen kuormittuminen Fysikaaliset vaaratekijät Ergonomia Tapaturman vaarat Kemialliset ja biologiset vaaratekijät (lisäksi kemikaalien ja altisteiden arviointi) Riskiarvioinnissa esiin tulevista riskeistä tiedotetaan henkilökuntaa ja niistä keskustellaan osastokokouksissa. Mahdolliset puutteet tai riskit korjataan asianmukaisesti. Yleiset ohjeet nostoista ja siirroista, henkisen kuormittumisen ja sen hallinta ja asiakasväkivallan uhka kuuluvat siihen myös. Henkilökuntaan kohdistuvasta vaara- ja uhkatilanteesta tulee tehdä ilmoitus HaiPropotilasturvallisuusilmoitusohjelmaan. Ilmoitus etenee automaattisesti esimiehelle, työsuojeluun ja tarvittaessa vielä ylemmälle esimiehelle. Väkivaltatapahtumaan johtaneet syyt, tapahtuman kulku ja seuraukset analysoidaan esimiehen kanssa mahdollisimman pian ja pohditaan henkisen ensiavun tarvetta. Tarvittaessa tilanne käsitellään koko työyksikön kesken. Jälkiarvioinnissa voidaan hyödyntää työsuojeluhenkilöstön, työterveyshuollon ja kriisityöhön koulutetun henkilöstön asiantuntemusta. Mikäli väkivaltatapahtuma täyttää vakavan rikoksen tunnusmerkit, JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä työnantajana tekee asiasta poliisille tutkintapyynnön. Lievät pahoinpitelyt ja laittomat uhkaukset ovat asianomistajarikoksia, joista jokainen tekee itse rikosilmoituksen.

7 7 2 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET 2.1 HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA Hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon osallistuvat asiakas voinnin salliessa, hänen omaisensa sekä nimetty omahoitaja. Tarvittaessa mukaan kutsutaan osastonhoitaja tai korvaava hoitaja, lääkäri tai muu erityistyöntekijä. HOPS:n laatiminen pohjautuu hoitoneuvottelun keskusteluun ja sopimuksiin. Hoito- ja palvelusuunnitelma tarkistetaan tarvittaessa hoidon tai hoivan tarpeen oleellisesti muuttuessa, vähintään 12kk välein (JIKperuspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 9). Hoito- ja palvelusuunnitelma allekirjoitetaan ja asiakkaalle/omaiselle annetaan oma kappale. Mikäli asiakas ei kykene allekirjoittamaan hoito- ja palvelusuunnitelmaa, niin omainen tai hänen edustajansa allekirjoittaa sen. Effica:ssa täytetään HOITOS -lehti, johon yhdessä sovitaan keskeisimmät hoivan tavoitteet ja keinot ao. lomakkeen mukaisesti. Keskeistä tavoitteiden ja keinojen asettelussa on konkreettisuus sekä asiakkaan voimavarojen ja yksilöllisyyden huomioiminen. Hoito- ja palvelusuunnitelmat ovat kaikkien asukasta hoitavien hoitajien nähtävillä Efficassa ja omahoitaja tiedottaa muita hoitajia, jos asiakkaan tiedot tai tilanne muuttuvat oleellisesti (soveltaen JIKperuspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 9). 2.2 ASIAKKAAN KOHTELU Asiakkaiden itsemääräämisoikeutta pyritään kunnioittamaan ja vaalimaan niin pitkälle, kuin se on mahdollista, eikä siitä koidu vaaraa tai haittaa asiakkaalle itselleen tai muille henkilöille. Joissain tilanteissa asiakasta voidaan kuitenkin joutua rajoittamaan esimerkiksi suuren kaatumisriskin tai muistamattomuudesta johtuvien tekijöiden vuoksi. Asiakasturvallisuuden vaatimien rajoitteiden käyttöön (ovien lukitseminen, turvavyö/-liivit, geriatrisen tuolin pöytälevy, sängyn laidat, magneettivyöt yms.) tarvitaan lääkärin arviointi ja lupa sekä kirjaaminen Efficaan. Päätös tehdään aina määräaikaisena (JIKperuspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 12).

8 8 JIK:ssä on käytössä Haipro- - vaaratapahtumien raportointijärjestelmä, jonka avulla voidaan ilmoittaa erilaisia haittatapahtumia tai asiakasturvallisuuden vaarantavia tapahtumia, jotka ovat aiheuttaneet tai voivat aiheuttaa asiakkaalle haittaa (läheltä piti - tilanteet). Näitä tapahtumia voivat olla esimerkiksi lääkehoitoon, tiedonkulkuun ja tiedonhallintaan, toimenpiteisiin, hoitoon, tutkimuksiin, hoitolaitteisiin ja aseptiikkaan liittyvät virheet ja haitat sekä tapaturmat ja väkivaltatilanteet. Asiakasta ja hänen omaisiaan tiedotetaan tarvittaessa vaaratapahtumasta, mikäli sillä on asiakkaan voinnin kannalta keskeinen merkitys. Usein toistuvat tilanteet sekä kriittisimmät Haipro-ilmoitukset käsitellään lisäksi osastokokouksissa. Tilanteesta selvitetään, mitkä syyt johtivat poikkeamaan, miten tilanne olisi voitu välttää ja pyritään löytämään kehityskohteita, joilla asiakasturvallisuutta voidaan parantaa (mitä tästä opimme). Vuonna 2015 JIK:ssä otetaan käyttöön Haipro- järjestelmässä asiakkaan ilmoitus osio, jossa asiakas pystyy itse tekemään ilmoituksen hoidossa tapahtuneesta vaaratilanteesta sähköisesti. Ilmoitus voidaan myös tulostaa asiakkaalle, mikäli hänellä ei ole mahdollisuutta tai osaamista sähköisen lomakkeen täyttöön. Asiakas voi tehdä ilmoituksen nimettömänä mutta mikäli asiakas haluaa palautteen siitä, miten ilmoitusta on yksikössä käsitelty ja mitä toimenpiteitä sen johdosta on tehty, tulee ilmoituksessa olla mainittuna asiakkaan nimi ja osoite. Ilmoitus ohjautuu potilasasiamiehelle, joka toimittaa ilmoituksen asianomaisen yksikön esimiehelle käsiteltäväksi. Asiakkaan ilmoitus käsitellään yksikössä samaan tapaan, kuin muutkin ilmoitukset. JIK:ssä on hyvän käytöksen opas opas häirinnän ja epäasiallisen kohtelun estämiseksi. Henkilökunta on kouluttautunutta ja ammattitaitoista sekä ammattieettiset periaatteet tuntevaa. Mikäli kuitenkin havaitaan asiakkaiden epäasiallista kohtelua, tulee asiasta ilmoittaa yksikön esimiehelle, jonka velvollisuutena on puuttua tilanteeseen ASIAKKAAN OSALLISUUS

9 9 Asiakaspalautteet kerätään enintään kolmen vuoden välein ja niiden johdosta tehdään kehittämistehtävät. Suora palaute annetaan yksiköiden esimiehille. Kirjallisen palautteen kerääminen ja käsittely tapahtuu internet -palautejärjestelmän kautta. Potilasasiamiehen kautta tuleva palaute sekä Haipro- ohjelman tuottama raportti käsitellään yhteistyössä osastonhoitajan kanssa. Myös suullinen omaisilta ja asiakkailta itseltään tuleva palaute on arvokasta ja siitä tiedotetaan henkilökuntaa. Osastokokous pidetään kerran kolmen viikon aikana ja näissä voidaan käsitellä saatuja palautteita sekä miettiä toimenpiteitä palvelun kehittämiseksi (soveltaen JIKperuspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 13). 2.4 ASIAKKAAN OIKEUSTURVA Laki potilaan asemasta ja oikeuksista edellyttää, että jokaisessa terveydenhuollon toimintayksikössä on nimetty potilasasiamies. JIK:n potilasasiamiehenä toimii laatusuunnittelija Päivi Kaartunen p ja varapotilasasiamiehenä avopalvelunohjaaja Reetta Kananoja p Potilasasiamies antaa tietoa potilaan asemaan ja oikeuksiin liittyvissä asioissa: neuvoo ja ohjaa hoitoon ja kohteluun liittyvissä asioissa neuvoo ja avustaa tarvittaessa muistutukseen, kanteluun ja korvaushakemukseen liittyvissä asioissa tiedottaa potilaan oikeuksista toimii potilaiden oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi antaa tarvittaessa palautetta henkilökunnalle Potilasasiamieheen voi ottaa yhteyttä, jos asia koskee esimerkiksi: hoitoon pääsyä tai joutumista ongelmia tiedonsaannissa potilasasiakirjassa olevan tiedon korjaamista potilasvahinkoepäilyä lääkevahinkoepäilyä rekisteritietojen tarkastusta.

10 10 tietosuojaa tyytymättömyyttä hoitoon tai kohteluun ( ikeudet/potilasasiamies). JIK:n ohje muistutuksen tekemiseksi: Asiakkaan kohdatessa JIK ky:ssä palvelun, johon hän on syystä tai toisesta tyytymätön, on asia ensisijaisesti keskusteltava kyseisen toimintayksikön vastuuhenkilön kanssa. Tässä keskustelussa pyritään ratkaisuun ja mahdollinen todettu epäkohta pyritään korjaamaan. Jos tässä tilanteessa asiakas haluaa tehdä kirjallisen muistutuksen, hänelle annetaan kirjallinen lomake ja sen täyttämiseen tarvittava ohjaus. Kirjallinen muistutus toimitetaan JIK ky:n johtavalle ylilääkärille ja suun terveydenhuollon osalta ylihammaslääkärille. ( ikeudet/muistutuksen_teko). Ylilääkäri tai ylihammaslääkäri arvioi, mitä toimenpiteitä muistutuksen johdosta on tehtävä, ja ottaa tarvittaessa yhteyttä muistutuksen tekijään sekä muistutuksen kohteena olevaan, toiminnasta vastaavaan tahoon. Muistutuslomakkeeseen kirjataan muistutuksen johdosta käydyt keskustelut ja tehtävät toimenpiteet. Kopio siitä lähetetään muistutuksen tekijälle. Muistutus käsitellään kahden viikon kuluessa siitä, kun muistutus on jätetty ( ikeudet/muistutuksen_teko). Kuluttajaneuvonnan toimipisteet sijaitsevat maistraateissa ja palvelua ohjaa Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Lähin länsi- Suomen kuluttajaneuvonnan toimipiste sijaitsee Seinäjoella, osoitteessa Juhonkatu 4. Kuluttajaneuvonnan puhelinnumero on Kuluttajaneuvonnan tehtävänä on: avustaa ja sovittelee kuluttajan ja yrityksen välisessä riitatilanteessa antaa kuluttajille ja yrityksille tietoa kuluttajan oikeuksista ja velvollisuuksista neuvoo asunto- ja kiinteistökaupan ongelmissa (

11 11 3 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA 3.1 HYVINVOINTIA, KUNTOUTUMISTA JA KASVUA TUKEVA TOIMINTA Asumispalveluissa hoidon keskeisenä tavoitteena on asiakkaiden omatoimisuuteen kannustaminen sekä toimintakykyä tukeva ja edistävä työote. Tavoitteena on turvata ja ylläpitää korkein mahdollinen toimintataso sairauksista ja vammoista huolimatta ja siten kohentaa asiakkaan omatoimisuutta ja elämänlaatua. Tärkeää on toimintakykyä tukeva työote kaikissa päivittäisissä toiminnoissa, huomioiden asiakkaan henkilökohtaiset fyysiset, kognitiiviset sekä psyykkiset voimavarat. Asiakkaita aktivoidaan toimimaan itsenäisesti omien voimavarojensa puitteissa. Kannustetaan asiakasta pukeutumaan itsenäisesti, vain tarvittaessa autetaan pukeutumisessa. Ulkoileminen sääolojen puitteissa mahdollisuuksien ja yksilöllisen hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti. Kannustetaan omaisia ja vapaaehtoisia ulkoiluttamaan. Tarkoituksenmukaisten apuvälineiden tarve arvioidaan ja avustetaan hankkimisessa yhteistyössä JIK ky:n fysioterapian henkilökunnan kanssa. Apuvälineiden käytössä avustetaan ja ohjataan ja välineiden kunto tarkistetaan tarvittaessa (soveltaen JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 10). Asukkaan sosiaalisuutta ja psyykkistä hyvinvointia tuetaan mm. virkistystoiminnalla. Asukkaiden elämää rytmittävästä virkistystoiminnasta laaditaan yksikön vuosisuunnitelma, joka on Rauhalan ilmoitustaululla. Tavoitteena on päivittäiset virkistystuokiot mm. lehden luku, tv- ja radio, keskustelutuokiot tai laulaminen hoitotoimien yhteydessä asukkaiden voinnin mukaan. Myös pullan tai piparien leipomista ja kesäisin sään salliessa vohlujen tai makkaroiden paistamista ulkona. Omaisten illan järjestäminen asukkaille, omaisille ja läheisille vähintään kerran vuodessa. Aktiivinen osallistuminen tk:n akuutti/kuntoutusosaston järjestämään toimintaan mm. Pelimannien esiintymisiin, seurakunnan työntekijöiden vierailuihin yms. Kannustetaan omaisten ja asukkaan yhteydenpitoa (soveltaen JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 10, 12).

12 RAVITSEMUS Jokapäiväinen ateriointi sisältää aamupalan, lounaan, päiväkahvin, päivällisen, iltapalan sekä asukkaan niin halutessaan ylimääräisen iltapalan. Ruokailuajat noudattavat asiakkaiden tarpeita, iltapalan ja aamupalan välinen aika on 14h. Ruokailussa avustetaan toimintakyvyn mukaisesti tai tarvittaessa syötetään. Turvataan mahdollisimman rauhallinen ruokailutilanne; ulkoiset häiriötekijät minimoidaan (tv, radio yms.) Tarvittavat erityisruokavaliot (myös lisäenergian tarve), dieetit tai tarvittava aterian rakenne huomioidaan. Perustelluista hoidollisista syistä asiakkaalle voidaan tarjota lisäravinteita, lisäravinteet tilataan sairaala-apteekista. Jatkuva nestetasapainon seuranta kliinisesti (virtsan eritys) ja nesteensaannin turvaaminen. Ravitsemustilaa seurantaan mm. MNAtestin ja painon seurannan avulla. Efficaan kirjataan mahdollisista ravitsemustilan tai ruokahalun muutoksista. (soveltaen JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 10-11). Ruokalista noudattaa vähintään kuuden viikon kiertoa ja se on asiakkaiden ja omaisten nähtävillä ja saatavissa. Ruokailuajat on määritelty ja ne ovat asukkaiden ja omaisten tiedossa ja nähtävillä. Aterioiden tulee noudattaa yleisiä suosituksia terveellisestä ruokavaliosta (Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositus). Alkoholin käytöstä sovitaan erikseen hoitohenkilökunnan kanssa. Palautetta annetaan ruokahuollosta vastaavalle taholle ja tehdään yhteistyötä heidän kanssaan. Ruokapalveluesimies osallistuu tarvittaessa Rauhalan osastokokouksiin (soveltaen JIKperuspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 11). 3.3 HYGIENIAKÄYTÄNNÖT Hyvä aseptiikka on hoitotyössä tärkeää ja käytössä ovat tavanomaiset varotoimet kuten hanskat, suojaessut ja käsivarsisuojat tarpeen mukaan. Hanskoja tulee käyttää lähihoitotilanteissa, näytteenotoissa ja haavahoidoissa. Vaipan vaihdon yhteydessä likaiset hanskat vaihdetaan puhtaisiin ennen puhtaan vaipan laittoa. Hanskoja tulee vaihtaa tarvittaessa samaa haavaa hoidettaessakin, puhtaaseen haavaan ei enää kosketa

13 13 kontaminoiduin käsinein, vaan ne vaihdetaan uusiin. Hanskat eivät kokonaan suojaa mikrobeilta ja siksi hyvä käsihygienia tulee huomioida hanskoja käytettäessäkin. Käsihygieniasta huolehditaan siten, että kädet pestään aina kun ne ovat likaiset. Käsidesiä käytetään aina pesun jälkeen sekä jokaisen asiakaskontaktin välillä. Käsihygieniassa oleellista on käsien oikean desinfioinnin lisäksi koruttomuus, kellottomuus, kynsilakattomuus, kynsien pituus ja rakennekynsien käyttökielto. Lähihoitotilanteissa on suositeltavaa suojata itsensä kosketuksilta ja roiskeilta, joten myös suojaessua on hyvä käyttää. Tarvittaessa käytetään myös suusuojia. ESBL ja MRSAtartuntaa kantavien asiakkaiden hoidossa tulisi käyttää kertakäyttöisiä suojaimia, lähikontaktissa esimerkiksi hanskoja ja kertakäyttöesiliinaa haavahoidossa ja suihkutuksissa. Asukkaiden MRSA- pyykki pestään omassa koneessa erillään muusta pyykistä ja pesulaan menevä pyykki kuten vuodevaatteet laitetaan sulaviin muovipusseihin. Vaikka tartunta olisi todettu esimerkiksi haavassa, on kuitenkin mahdollista, että bakteereita esiintyy nenässä, suussa tai taipeissa. Hoivakoti Rauhalassa on nimetyt kaksi hygieniayhdyshenkilöä, jotka osallistuvat hygieniayhdyshenkilöiden tapaamisiin Hoivakoti Rauhalan edustajina. Hygieniayhdyshenkilöt tiedottavat ja ohjeistavat työyhteisöä hygienia-asioissa, eristyskäytännöissä sekä tarvittaessa pyytävät neuvoa keskussairaalan hygieniahoitajalta. Asiakkaiden henkilökohtaisesta hygieniasta huolehditaan päivittäin aamu- ja iltapesujen yhteydessä sekä tarvittaessa. Inkontinenssi asiakkaiden hygienia hoidetaan jokaisen vaipan vaihdon yhteydessä, erityisesti huolehditaan myös ihon kunto. Asiakkaan koko suihkutus asiakkaan tarpeiden mukaisesti vähintään kerran viikossa. Kokosuihkutuksen yhteydessä huolehditaan aina myös hiuksien puhtaus ja hoito. Ihon peruskunnosta huolehtiminen, ihon rasvaus tarvittaessa. Parranajo tarpeen mukaan. Käsien ja jalkojen kynsien hoito tarvittaessa (JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 11). Suuhygieniasta huolehditaan päivittäin, tarvittaessa hoitoonohjaus hammaslääkärille tai suuhygienistille. Suuhygienisti tekee pyynnöstä Rauhalaan asiakaskäyntejä. Huolehditaan asiakkaan vaatteiden puhtaudesta, siisteydestä ja tarkoituksenmukaisuudesta. Tarvittaessa ohjaus parturikäynneille ja esim. jalkahoitoon, jotka asiakkaat itse maksavat.

14 14 Rauhalaan tilataan parturi ns. kotikäynnille, jolloin on monella asukkaalla mahdollisuus käyttää hänen palvelujaan. (JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 11). 3.4 TERVEYDEN- JA SAIRAANHOITO Asiakkaiden hoidossa tärkeää on terveydentilan ja voinnin aktiivinen seuranta. Lääketieteelliset hoidot toteutetaan käypähoito- ym. ohjeiden mukaisesti (mm. haavahoidot, katetroinnit, injektiot, happihoidot, näytteenotot jne.) Asiakkaiden terveydentilaa seurataan päivittäisen hoidon yhteydessä hoitohenkilökunnan toimesta. Pitkäaikaissairaiden asiakkaiden terveydentilaa seurataan myös säännöllisten mittausten kuten punnitus, RR- ja vs-mittausten sekä lääkärin määräämien verikokeiden avulla. Voinnin muutoksista ilmoitetaan yksikön sairaanhoitajalle, joka puolestaan vie asiakkaan asian tarvittaessa lääkärikierrolle tai kiireellisemmässä tapauksessa ottaa yhteyttä suoraan lääkäriin. Hätätilanteissa otetaan yhteys tk:n päivystävään lääkäriin, joko Kurikkaan tai Ilmajoelle. Lääkäri käy Rauhalassa joka toinen viikko ja lääkärikierrolla käsitellään niiden asiakkaiden tilannetta, joiden vointi vaatii lääkärin arviota ja hoitomääräyksiä. Yhteistyö ja tarvittava konsultointi tapahtuu myös muun perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon kanssa. Hammaslääkärin ja suuhygienistin palvelut järjestetään asiakkaille tarpeen mukaan. JIK:ssä on tuoreet ohjeet (6/2014) DNR-käytännöistä. Nämä on saatettu henkilökunnan tietoon palavereissa ja tiedottamalla sähköpostilla. Lisäksi käytännöistä on kirjallinen ohje hoivakodissa. 3.5 LÄÄKEHOITO JIK:ssä lääkehoitosuunnitelman pohjana on käytetty Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän julkaisemaa Turvallinen lääkehoito-opasta ( Hoivakoti Rauhalan lääkehoitosuunnitelma on päivitetty 3/2014. Kuntayhtymän ylilääkäri on hyväksynyt suunnitelman. Myös JIK Ky:n farmaseutti neuvoo ja opastaa suunnitelman laatimisessa.

15 15 Jokaisen työntekijän, niin lyhytaikaiseen sijaisuuteen kuin toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen tulevan velvollisuutena on perehtyä yksikön lääkehoitosuunnitelmaan. Lääkehoitosuunnitelmassa on määritelty muun muassa henkilöstön vastuut ja velvollisuudet, lääkelupakäytännöt sekä lääkkeiden tilaamiseen, säilyttämiseen ja valmistamiseen liittyvät asiat. Toimintayksikön lääkehoito on terveydenhuollon toimintaa, jota toteutetaan lääkehoidon koulutuksen saaneiden terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimesta ja vastuulla. Lääkäri vastaa lääkehoidon kokonaisuudesta, lääkehoidon toteuttamisen edellyttämän osaamisen ja lisäkoulutuksen tason määrittämisestä sekä tarvittavien lupien antamisesta. Lääkäri ja osastonhoitajat ohjaavat ja valvovat yhdessä lääkehoidon toteuttamista ja laatua ja osastonhoitaja varmistaa, että henkilökunnalla on tarvittava lääkehoidon osaaminen. Keväällä 2013 JIK:ssä on aloitettu Love-koulutukset ja tentit. Rauhalassa hoitohenkilökunnan osaaminen varmistetaan lisäksi pistonäyttöjen ja lääkejaon näyttöjen avulla.jik:n lääkehoidon vastuuhenkilönä toimii johtava ylilääkäri, muut vastuuhenkilöt on nimetty lääkehoitosuunnitelmassa. Rauhalassa lääkehoidon vastuuhenkilöiksi on nimetty hoivakodin sairaanhoitaja sekä kaksi perus-/lähihoitajaa. Sairaanhoitajalla on lupa toteuttaa lääkehoitoa lääkärin antamien ohjeiden mukaisesti sisältäen myös IVlääkityksen- ja nesteytyksen annon. Lähihoitajat jakavat lääkkeet dosettiin ja liemitarjottimille sekä toteuttavat lääkemuutoksia sairaanhoitajan lääkäriltä saamien ohjeiden mukaisesti. Lähihoitajilla on lihakseen pistolupa, mutta ei IV- lupia. Lääkehoitosuunnitelman sisältö tarkistetaan vuosittain sekä toimintakäytäntöjen muuttuessa ja tarvittaessa suunnitelma päivitetään ajantasaiseksi. Asiakkaan henkilökohtaisen lääkehoidon toteuttaminen Rauhalassa: Lääkkeet tilataan Seinäjoen Keskussairaalan sairaala-apteekista ja asukkaan omahoitaja jakaa lääkkeet asukkaan henkilökohtaisen lääkeohjeen mukaisesti dosetteihin. Lääkkeiden jako tarkistetaan toisen hoitajan toimesta. Doseteista lääkkeet jaetaan erilliselle tarjottimelle, missä ovat päivän lääkkeet. Lääketarjottimelle jaetaan lisäksi liemilääkkeet eli lääkkeet mitkä eivät ole tabletti- muodossa. Lisäksi käytössä on päivällä erillinen jakokierros ulostuslääkkeille. Sairaanhoitaja vastaa Effica:n lääkelehden päivittämisestä

16 16 lääkärin määräysten perusteella. Lääkkeet annetaan valvotusti, lääkärin määräämän lääkeohjeen mukaisesti ja tarvittaessa annettavat lääkkeet kirjataan asiakkaan potilaspapereihin. Lääkehoitoa ja lääkeainepitoisuuksia seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Säännöllinen lääkärikonsultaatio on tärkeä turvallisen lääkehoidon toteutumisen takaamiseksi. Lääkkeiden säilytys ja käyttö toteutetaan JIK lääkehoitosuunnitelman mukaisesti. Muiden kuin lääkärin määräämien lääkkeenomaisten luontaistuotteiden käytöstä on informoitava henkilökuntaa kirjallisesti. 3.6 YHTEISTYÖ ERI TOIMIJOIDEN KANSSA Yhteistyötä tehdään omaisten ja muiden asiakkaan hoitoon ja hoivaan liittyvien yhteistyötahojen kanssa. Tavoitteena on toimiva tiedonkulku sovitun ensisijaisen yhteyshenkilön ja muiden yhteistyötahojen kanssa asiakkaan terveydentilaan ja muuhun toimintakykyyn liittyvissä asioissa (soveltaen JIK- peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 12). Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta yhteistyötä tehdään muun muassa sosiaalitoimen vammaispalvelun, apteekin, kotihoidon ja terveyskeskuksen, Seinäjoen keskussairaalan, ensihoidon sekä Kelan kanssa. Myös hammaslääkäri ja hieroja ovat yhteistyökumppaneita. Osalla asukkaista on yhteyshenkilönä omaisen sijaan edunvalvoja, joka huolehtii taloudellisesta puolesta. Etelä- Pohjanmaan alueella on käytössä yhteinen EP-potti effica- tietojärjestelmä, joka parantaa tiedon kulkua yksiköiden välillä. 4 ASIAKASTURVALLISUUS Hoivakoti Rauhalaan on tehty pelastussuunnitelma noudattaen pelastuslain 379/2011 sekä pelastusasetuksen 407/2011 pelastussuunnitelmalle asettamia vaatimuksia. Pelastussuunnitelman laadinnasta ja päivittämisestä vastaa toimipisteen turvallisuuspäällikkö eli Rauhalassa osastonhoitaja ja suunnitelman hyväksymisestä hoivapalveluiden johtaja. Pelastussuunnitelman laadinnassa apuna ovat

17 17 muu henkilökunta. Hoivakoti Rauhalan pelastussuunnitelma on päivitetty 10/2014. Pelastussuunnitelmassa on ohjeet toiminnasta hätätilanteissa, vaaratilanteiden ennaltaehkäisystä sekä tärkeät yhteystiedot vaaratilanteiden varalle. Lisäksi pelastussuunnitelmaan on kirjattu suositukset tarvittavista koulutuksista. Rauhalan henkilökunnalle on järjestetty paloturvallisuus- ja ensiapukoulutusta. Koulutukset toteutetaan yhteistyössä paikallisen pelastuslaitoksen ja ambulanssihenkilökunnan kanssa. Hoivapalveluiden turvallisuuspäällikkö valvoo suunnitelman ajantasaisuutta ja sitä, että suunnitelma päivitetään tarvittaessa tilanteen muuttuessa. Huoneissa käytettävien laitteiden tulee täyttää paloturvallisuusmääräykset (tv, valaisimet yms.). Paloturvallisuutta tulee muutoinkin noudattaa mm. kynttilöiden polttaminen ja tupakointi on kielletty sisätiloissa. Terveyskeskuksessa käy kerran illalla ja yöllä sekä lisäksi tarvittaessa vartija tarkastamassa kiinteistön ja sen ympäristön turvallisuuden. Uhkaavissa tilanteissa voidaan ottaa vartijan lisäksi yhteyttä poliisiin. Asukkaan terveyttä koskevissa hätätilanteissa apua pyydetään päivystävältä lääkäriltä tai hätäkeskukselta. Rauhalan hoitajat suorittavat potilasturvallisuuden verkkokurssin vuoden 2014 loppuun mennessä. 4.1 HENKILÖSTÖ HOIVAKOTI RAUHALAN HENKILÖKUNNAN HENKILÖSTÖMÄÄRÄ NIMIKE MÄÄRÄ OSASTONHOITAJA 40,00% SAIRAANHOITAJA 1 LÄHI-/PERUSHOITAJA 8 LAITOSHUOLTAJA 1 Henkilöstön palkkaaminen perustuu JIK:n hallintosääntöön. Vastuualueiden ja -yksiköiden johtajat valitsevat työntekijät vakituisiin tehtäviin sekä yli 12 kuukauden määräaikaisiin työsuhteisiin. Yksikön lähiesimies päättää sijaisten ottamisesta sekä enintään 12 kuukauden määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta. Vakituiset virat ja pääsääntöisesti myös vakituiset työsuhteet täytetään julkisen haun periaatteella. Työntekijä voidaan

18 18 kuitenkin ottaa ilman julkista hakumenettelyä sellaiseen työsuhteeseen, jota vastaavia tehtäviä hän on hoitanut liikelaitoskuntayhtymässä määräaikaisesti vähintään vuoden. Vakituiset työpaikat täytetään pääasiassa julkisen haun periaatteella. Valinnasta tehdään viranhaltijapäätös. Työntekijöiden pätevyys varmistetaan tarkastamalla alkuperäiset työja opintotodistukset. Lähi- ja sairaanhoitajien pätevyys varmistetaan myös Valviralta Terhikki tietojärjestelmästä. Henkilökunta on mitoitettu työvuoroihin asiakasmäärien mukaan. Jos äkillisiä sairastumisia tulee, tehdään mahdollisuuksien mukaan työvuorojärjestelyitä tai järjestetään sijainen. Määräaikaiset sijaisuudet katsotaan tilannekohtaisesti, tarvittaessa järjestetään hakumenettely ja haastattelut. Jik:ssä on rekrytoinnin apuna rekrytointikoordinaattori. Rekrytoinnissa on käytössä Lauratietojärjestelmä. Uudet työntekijät, sijaiset ja opiskelijat perehdytetään Rauhalan toimintaan, tiloihin, asiakastyöhön ja tietojärjestelmiin ensimmäisten päivien aikana. Uusille henkilöille annetaan luettavaksi perehdytyskansio (päivitetty huhtikuussa 2014) ja he täyttävät perehdytyslomakkeen saatuaan riittävän perehdytyksen eri osa-alueisiin. Opiskelijoille määrätään ohjaaja/ohjaajat harjoittelun ajaksi. JIK järjestää runsaasti omaa sisäistä koulutusta. Henkilöstön koulutusmäärät ovat valtakunnallisten kriteerien mukaisia. Kunkin työntekijän koulutustarvetta pyritään kartoittamaan esimerkiksi kehityskeskustelujen yhteydessä. JIK: n koulutuksia suunnittelee ja järjestää koulutussuunnittelija esiin tulleiden koulutustarpeiden pohjalta. Ajantasainen sisäisen koulutuksen tarjonta on nähtävissä HRM-ohjelmasta. JIK:n ulkopuolista koulutusta järjestävät muun muassa Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, ammattijärjestöt, opistot ja yhdistykset. 4.2 TOIMITILAT Hoivakoti Rauhala sijaitsee Kurikan kaupungin omistamassa kiinteistössä, JIK on vuokrannut tilat kaupungilta. Myös tekninen toimisto ja toimistosihteerin konttori löytyvät samasta rakennuksesta. Tilojen kunnossapidosta ja huollosta vastaa kaupunki ja yksikön kiinteistönhuoltaja on kaupungin työntekijä.

19 19 Kiinteistökierros toteutetaan kerran vuodessa ja siihen osallistuvat kiinteistönhoitaja ja hänen esimiehensä eli tilapalvelupäällikkö, Rauhalan osastonhoitaja sekä työsuojeluvaltuutettu ja työterveyshuollon edustaja. Kiinteistökierroksen tarkoituksena on tarkistaa kiinteistön kunto ja selvittää mahdolliset korjausta vaativat kohteet. Kiinteistökierrosten perusteella tehdään investointi- ja kunnossapitoesitykset seuraaville vuosille. JIK Ky:ssä toimii kuntakohtaiset sisäilmatyöryhmät, jotka kokoontuvat vuosittain ja tarvittaessa. Sisäilmatyöryhmissä käsitellään kiinteistöjen sisäilma-asioita. Mikäli JIK:n käytössä olevien kiinteistöjen sisäilmassa havaitaan poikkeamia, ilmoitetaan asiasta esimiehelle tai työsuojelupäällikölle, joka on yhteydessä asiasta työterveyshuoltoon. Tarvittaessa järjestetään sisäilmakysely. Sisäilmatyöryhmä ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin asian tiimoilta. Rauhalan siivouksesta ja puhtaanapidosta vastaa JIK:in laitoshuoltaja. Siivoustyöllä varmistetaan toiminnan vaatiman puhtaustason ylläpito. Yhteiset tilat ja asukkaiden huoneet täyttävät puhtaus- ja siisteysvaatimukset. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että tilojen ja huoneiden yleisilme on siisti ja huoliteltu, lattiat ovat puhtaat ja roskat tyhjätään päivittäin sekä aina tarpeen vaatiessa. Parveke- tai terassitilat sekä sisääntuloväylät ovat siistit ja turvalliset. Kiinteistön jätteiden kuljetus on huolehdittu asianmukaisesti ja niiden maksuista huolehtii kiinteistön omistaja (soveltaen JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 13-14). Pyykkihuolto Hoivakoti Rauhalassa toteutetaan niin, että pääosa pyykeistä lähetetään Jurvan pesulaan pestäväksi. Vain arimpia vaatteita ja kattonosturin nostoliinat pestään hoitajien toimesta Rauhalan omalla pyykkikoneella. Asukkaiden vaatteet pestään tarpeen mukaan, mutta ainakin suihkupäivinä eli kerran viikossa vaihdetaan ja pestään kaikki käytössä olevat vaatteet. Pesupäivinä vaihdetaan aina tyynyliinat. Pedit pedataan kokonaan puhtaaksi vähintään kahden viikon välein, tarvittaessa useammin. Vuodevaatteet (tyynyt ja peitot) pestään kaksi kertaa vuodessa tai tarpeen mukaan. Vaatehuollossa pyritään käyttämään ympäristöystävällisiä ja allergiavapaita tuotteita. Tarvittaessa tehdään vaatteiden silitystä ja pienehköt korjaustoimenpiteet. (soveltaen JIKperuspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 14).

20 TEKNOLOGISET RATKAISUT Rauhalan asukkaiden ja henkilökunnan turvallisuutta lisääviä tekijöitä ovat ovihälytykset sekä huonekohtaiset turvahälyttimet. Näissä ilmenevistä toimintahäiriöistä ilmoitetaan kiinteistönhuoltajalle, joka pyytää tarvittaessa apuun paikallisen sähkömiehen tai tahon, jolta tuotteet on alunperin hankittu. Hoitohenkilökunta vastaa asukkaiden hälytyksiin ja pyytää tarvittaessa apua muulta henkilökunnalta. Ovet lukitaan illalla klo 22 ja tämän jälkeen ovista poistuttaessa lähtee hälytys vartijalle. Rauhalaan on asennettu sprinklerit sen remontoimisvaiheessa. Rauhalassa on myös automaattinen paloilmoitinjärjestelmä. Ilmoitus mahdollisesta tulipalosta menee automaattisesti yksiköstä hätäkeskukseen. Paloilmoitinjärjestelmille on määritelty pelastussuunnitelmissa hoitaja, joka tarkastaa laitteiston toiminnan säännöllisesti. 4.4 TERVEYDENHUOLLON LAITTEET JA TARVIKKEET Rauhalassa apuvälineet kuten suihkutuolit, pyörätuolit ja nosturit hankitaan budjetista asukkaiden tarpeiden mukaan. Erityistarpeen niin vaatiessa mm pyörätuolit ja rollaattorit hankitaan apuvälinelainaamosta. Fysioterapeutti ohjaa ja opastaa tarvittaessa apuvälineiden käytössä ja niiden hankinnassa. Verensokerimittarit kalibroidaan ja verenpainemittarit lähetetään huoltoon säännöllisesti. Happi saadaan tk:n happijärjestelmästä. Jokaisessa huoneessa on toimivat happi- sekä imulaite. Hoitajat huoltavat imulaitteet. Hoitajat seuraavat käytännössä laitteiden toimivuutta ja ilmoittavat eteenpäin, jos huoltoa tarvitaan. Terveyskeskus/kiinteistöhuolto huoltaa ja korjaa laitteita. Uudet työntekijät perehdytetään laitteiden käyttämiseen ja huoltamiseen. Osastonhoitaja Orvokki Maaninka p vastaa viime kädessä laitteiden turvallisuudesta. Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden aiheuttamista vaaratilanteista tehdään ilmoitus Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle. 5 ASIAKAS- JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY JIK:n tietosuojavastaavana toimii laatusuunnittelija Päivi Kaartunen p ja varatietosuojavastaavana avopalvelunohjaaja Aino Tervonen p JIK:ssä noudatetaan tietosuojavaltuutetun ( ja JIK:n omia tietosuoja ja

21 21 turvaohjeita. JIK:ssä on laadittu seuraavat erilliset lisäohjeet tietoturvasta ja tietosuojasta: henkilöstön tietoturvaohjeet, sähköpostin käsittely sääntö ja sosiaalisen median käyttö. Rauhalassa noudatetaan lakia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä. Uusia asiakkaita tai heidän edustajiaan informoidaan sairaanhoitopiirin yhteisestä potilastietojärjestelmästä ja kanta-arkistosta asiakkaan tullessa palvelun piiriin. Asukkaalta tai hänen edustajaltaan pyydetään Kanta- suostumus, jonka perusteella Kantaarkistosta voidaan hakea tietoja. Lisäksi uusilta asukkailta pyydetään suostumus terveydenhuollon potilastietojen luovuttamiseen sosiaalihuoltoon ja sosiaalihuollon asiakastietojen luovuttamiseen terveydenhuoltoon. Asukas määrittää ne henkilöt, joille hänen tietojaan saa luovuttaa. Asukas tai hänen omaisensa voi käyttää sähköpostia viestinnän välineenä, mutta henkilökunta ei tietosuojasyistä voi antaa asiakasta koskevaa tietoa suojaamattomassa sähköpostiyhteydessä. Tarvittaessa lisätietoja voidaan kysyä asukkaalta tai hänen omaiseltaan puhelimitse tai kirjeitse. Asiakirjahallinnassa noudatetaan JIK ky:n voimassa olevaa tiedonhallinta suunnitelmaa. Työsuhteen alussa jokainen työntekijä allekirjoittaa tietosuoja ja tietoturva asioita koskevan salassapito- ja käyttäjäsitoumuksen ja saa henkilökohtaiset käyttäjätunnukset potilastietojärjestelmään. Asiakastietojen arkistointi tapahtuu sähköiseen Efficapotilastietojärjestelmään. Paperiset asiakirjat säilytetään työyksiköissä tai Kurikan terveyskeskuksen arkistossa arkistointisuunnitelman mukaisesti. Tietosuojavastaavat ovat pitäneet työyksiköissä koulutusta tietosuoja ja tietoturva- asioista. Työntekijät suorittavat tietosuojan ja tietoturvan verkkokoulutuksen sekä potilastiedon arkiston verkkokoulun (Kanta) varmennekortin suorittamisen yhteydessä.

22 22 6 ALIHANKINTANA TUOTETTUJEN PALVELUJEN OMAVALVONTA Hoivakoti Rauhalan ruokahuollosta huolehtii keittiöhenkilökunta, jotka ovat Kurikan kaupungin työntekijöitä. Asukkaiden antamasta palautteesta tai henkilökunnan huomioista ruuan määrään tai laatuun liittyen keskustellaan keittiöhenkilökunnan kanssa suoraan tai esimerkiksi työpaikkakokouksissa, joihin ruokapalveluesimies tarvittaessa osallistuu. Erestakaasi- kuriiri huolehtii JIK:n alueen sisäisen postin kuljetuksen. Reittipostilla lähetetään Seinäjoen keskussairaalan ja Rauhalan välinen posti. Asukkaiden kyydityksissä käytetään useimmiten tuttuja taksiyrittäjiä. Kyseisten tahojen kanssa keskustellaan tarvittaessa jos huomataan, että toiminnassa on jotain huomautettavaa. 7. OMAVALVONTASUUNNITELMAN PEREHDYTTÄMINEN JA PÄIVITTÄMINEN Omavalvontasuunnitelma tarkistetaan kerran vuodessa ja päivitetään tarvittaessa. Toimintaohjeisiin tulleet muutokset kirjataan viiveettä omavalvontasuunnitelmaan. Omavalvonta suunnitelma käsitellään työpaikkakokouksessa vähintään kerran vuodessa. Uusille työntekijöille omavalvonta perehdytetään muun perehdytyksen yhteydessä.

23 23 LÄHTEET JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteeri Perehdytyskansio Hoivakoti Rauhala Valvira 2014: yksityisten sosiaalipalvelujen ja julkisten vanhuspalvelujen omavalvontasuunnitelman sisältöä, laatimista ja seurantaa koskeva määräys 1/2014