NIITTYKOTI OMAVALVONTASUUNNITELMA

Transkriptio

1 1 NIITTYKOTI OMAVALVONTASUUNNITELMA JIK KY Niittykoti Hyväksytty..2015

2 2 SUUNNITELMAN LAATIJAT: Päiväys Nimi Tehtävä Marja-Leena Haapamäki osastonhoitaja, Niittykoti SUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN: Päiväys Nimi Tehtävä SUUNNITELMAN PÄIVITYS: Päiväys Nimi Tehtävä

3 3 SISÄLTÖ SISÄLTÖ TOIMINTAYKSIKÖN TIEDOT TOIMINTAYKSIKÖN PERUSTIEDOT TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET RISKIENHALLINTA ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA ASIAKKAAN KOHTELU ASIAKKAAN OSALLISUUS ASIAKKAAN OIKEUSTURVA PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA HYVINVOINTIA, KUNTOUTUMISTA JA KASVUA TUKEVA TOIMINTA RAVITSEMUS HYGIENIAKÄYTÄNNÖT TERVEYDEN- JA SAIRAANHOITO LÄÄKEHOITO YHTEISTYÖ ERI TOIMIJOIDEN KANSSA HENKILÖSTÖ TOIMITILAT TEKNOLOGISET RATKAISUT TERVEYDENHUOLLON LAITTEET JA TARVIKKEET ASIAKAS- JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY ALIHANKINTANA TUOTETTUJEN PALVELUJEN OMAVALVONTA OMAVALVONTASUUNNITELMAN PEREHDYTTÄMINEN JA PÄIVITTÄMINEN... 24

4 4 1 TOIMINTAYKSIKÖN TIEDOT 1.1 TOIMINTAYKSIKÖN PERUSTIEDOT NIMI: Niittykoti Y-TUNNUS: PALVELUNTUOTTAJAN NIMI: JIK peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä TOIMINNASTA VASTAAVAN ESIMIEHEN NIMI: Osastonhoitaja Marja-Leena Haapamäki TOIMINTAYKSIKÖN OSOITE: Homesojankuja 8, Ilmajoki PUHELIN: PALVELUT JA PALVELUKOKONAISUUDET, JOITA YKSIKÖSSÄ TUOTETAAN SEKÄ ASIAKASPAIKKAMÄÄRÄ Niittykoti tuottaa tehostettua palveluasumista Ilmajoella, ja kodissa on 24 asuntoa jaettuna kahteen soluun. Asunnot ovat kooltaan m2 kokoisia kaksioita, ja näihin on helposti sijoitettavissa puolisot keskenään tarvittaessa. Niittykodilla toimitaan ympärivuorokautisesti, yöaikaan talossa on yksi yöhoitaja. 1.2 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET ASUMISPALVELUIDEN TOIMINTA-AJATUS: Asumispalveluilla tuetaan ja edistetään asiakkaan kokonaisvaltaista hyvinvointia ja hyvää elämänlaatua sekä korostetaan asiakkaan yksilöllisyyden ja itsemääräämisoikeuden kunnioittamista. Asiakastyö on voimavaralähtöistä, omatoimisuuteen kannustavaa sekä tähtää toimintakykyä tukevaan ja edistävään työhön (JIKperuspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 5). Asiakkaan osallisuutta yhteisön jäsenenä tuetaan asiakkaan, omaisten ja henkilökunnan toimivalla yhteistyöllä sekä viihtyisän ja kodinomaisen hoitoympäristön luomisella. Asiakkaan turvallisuus saadaan aikaan ammattitaitoisen ja asiakaslähtöisen hoivan toteuttamisella. Asiakkaan elämän loppuaikana turvataan huolenpito luonnollisuuteen ja kivuttomuuteen perustuvan asianmukaisen saattohoidon avulla (JIKperuspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 5).

5 5 HOIVAPALVELUIDEN VASTUUALUEEN ARVOT JA TOIMINNAN KESKEISET PERIAATTEET OMATOIMISUUS: Asiakkaan omatoimisuuden tukeminen ja kunnioittaminen, asiakkaan omat voimavarat käyttöön AMMATILLISUUS: Asiakkaan kohtaaminen ammatillisesti ja empaattisesti. Yhteisesti sovittujen hoitolinjojen noudattaminen persoonallisella työotteella ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS JA YKSILÖLLISYYS: Asiakkaan yksilöllisyyden ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. Kunnioitetaan asiakkaan omia arvoja, tapoja ja kotia. Tarjotaan hoitosuunnitelmassa yhteisesti sovittuja palveluita asiakkaan tarpeisiin ja omiin voimavaroihin suhteutettuna TALOUDELLISUUS: Työmenetelmien suunnittelu siten, että taloudellisuusnäkökulma on otettu huomioon YHDENVERTAISUUS: Asiakkaan kohteleminen yhdenvertaisina YHTEISTYÖ: Oman vastuualueen eri toimijoiden ja ulkopuolisten yhteistyötahojen kanssa tehtävässä yhteistyössä ollaan aktiivisia ja yhteistyötä toteutetaan myönteisessä hengessä (JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 4). 1.3 RISKIENHALLINTA Riskien arviointi on vaiheittainen prosessi, jolla tarkoitetaan työssä esiintyvien vaarojen tunnistamista, vaarojen aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä ja riskien merkityksen arviointia. Näiden perusteella valitaan toimenpiteet turvallisuuden parantamiseksi. Riskien arvioinnin seurannassa arvioidaan riskikartoituksessa suunniteltujen toimenpiteiden toteutumista ja seurataan tilanteen muuttumista. Riskien

6 6 arviointi on jatkuvaa toimintaa. Riskien arviointia tulee ylläpitää ja päivittää säännöllisesti. JIK:ssä on sovittu, että riskien uudelleen arviointi tehdään kolmen vuoden välein tai erilaisten muutostilanteiden yhteydessä. Riskien ja vaarojen kartoitus tehdään yhdessä työntekijöiden kanssa toimintayksiköittäin tai harkinnan mukaan, kuitenkin niin, että kaikki työolot ja työntekijät ovat mukana arvioinnissa. Viimeisin riskien arviointi on tehty Niittykodilla keväällä Kartoitus koostuu 5 eri osiosta, jotka ovat: Henkinen kuormittuminen Fysikaaliset vaaratekijät Ergonomia Tapaturman vaarat Kemialliset ja biologiset vaaratekijät (lisäksi kemikaalien ja altisteiden arviointi) Riskiarvioinnissa esiin tulevista riskeistä tiedotetaan henkilökuntaa ja niistä keskustellaan työpaikkakokouksissa. Mahdolliset puutteet tai riskit korjataan asianmukaisesti. Henkilökuntaan kohdistuvasta vaara- ja uhkatilanteesta tulee tehdä ilmoitus erillisellä lomakkeilla ja tämä annetaan esimiehelle. Myös HaiPro potilasturvallisuusilmoitusohjelmaan on tullut lomake, jolla tehdään ilmoitus työntekijän työturvallisuutta koskevista poikkeamista. Esimies ilmoittaa henkilökuntaan kohdistuneesta vaara- ja uhkatilanteesta työsuojeluun ja ohjaa tarvittaessa työntekijän työterveyshuoltoon. Niittykodilla on henkilöstökansiossa yleiset ohjeet mm. nostoista ja siirroista, henkisen kuormittumisen hallinnasta ja asiakasväkivallan uhkasta. JIK ky:n työntekijään kohdistuneen väkivalta- tai uhkatapahtuman jälkeen täytetään väkivaltatilanneilmoituslomake, joka toimitetaan työterveyshuoltoon ja työsuojeluhenkilöstölle. Väkivaltatapahtumaan johtaneet syyt, tapahtuman kulku ja seuraukset analysoidaan esimiehen kanssa mahdollisimman pian ja pohditaan henkisen ensiavun tarvetta. Tarvittaessa tilanne käsitellään koko työyksikön kesken. Jälkiarvioinnissa voidaan hyödyntää työsuojeluhenkilöstön, työterveyshuollon ja kriisityöhön koulutetun henkilöstön asiantuntemusta. Mikäli väkivaltatapahtuma täyttää vakavan rikoksen tunnusmerkit, JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä työnantajana

7 7 tekee asiasta poliisille tutkintapyynnön. Lievät pahoinpitelyt ja laittomat uhkaukset ovat asianomistajarikoksia, joista jokainen tekee itse rikosilmoituksen. 2 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET 2.1 HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA Hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon osallistuvat asiakas voinnin salliessa, hänen omaisensa sekä nimetty omahoitaja. Tarvittaessa mukaan kutsutaan osastonhoitaja tai korvaava hoitaja, lääkäri tai muu erityistyöntekijä. HOPS:n laatiminen pohjautuu omahoitajan tehtäviin kuuluvan kyselylomakkeiston tietoihin sekä hoitoneuvottelun keskusteluun ja sopimuksiin. Hoito- ja palvelusuunnitelma tarkistetaan tarvittaessa hoidon tai hoivan tarpeen oleellisesti muuttuessa, vähintään 12kk välein (JIKperuspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 9). Hoito- ja palvelusuunnitelma allekirjoitetaan ja asiakkaalle/omaiselle annetaan oma kappale. Mikäli asiakas ei kykene allekirjoittamaan hoito- ja palvelusuunnitelmaa, niin omainen tai hänen edustajansa allekirjoittaa sen. Effica:ssa täytetään HOITOS -lehti, johon yhdessä sovitaan keskeisimmät hoivan tavoitteet ja keinot ao. lomakkeen mukaisesti. Keskeistä tavoitteiden ja keinojen asettelussa on konkreettisuus sekä asiakkaan voimavarojen ja yksilöllisyyden huomioiminen. Hoito- ja palvelusuunnitelmat ovat kaikkien asukasta hoitavien hoitajien nähtävillä Efficassa ja omahoitaja tiedottaa muita hoitajia, jos asiakkaan tiedot tai tilanne muuttuvat oleellisesti (soveltaen JIKperuspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 9). 2.2 ASIAKKAAN KOHTELU Asiakkaiden itsemääräämisoikeutta pyritään kunnioittamaan ja vaalimaan niin pitkälle, kuin se on mahdollista, eikä siitä koidu vaaraa tai haittaa asiakkaalle itselleen tai muille henkilöille. Joissain tilanteissa asiakasta voidaan kuitenkin joutua rajoittamaan esimerkiksi suuren kaatumisriskin tai muistamattomuudesta johtuvien tekijöiden vuoksi.

8 8 Asiakasturvallisuuden vaatimien rajoitteiden käyttöön (ovien lukitseminen, turvavyö/-liivit, geriatrisen tuolin pöytälevy, sängyn laidat, magneettivyöt yms.) tarvitaan lääkärin arviointi ja lupa sekä kirjaaminen Efficaan. Päätös tehdään aina määräaikaisena (JIKperuspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 12). JIK:ssä on käytössä Haipro- - vaaratapahtumien raportointijärjestelmä, jonka avulla voidaan ilmoittaa erilaisia haittatapahtumia tai asiakasturvallisuuden vaarantavia tapahtumia, jotka ovat aiheuttaneet tai voivat aiheuttaa asiakkaalle haittaa (läheltä piti - tilanteet). Näitä tapahtumia voivat olla esimerkiksi lääkehoitoon, tiedonkulkuun ja tiedonhallintaan, toimenpiteisiin, hoitoon, tutkimuksiin, hoitolaitteisiin ja aseptiikkaan liittyvät virheet ja haitat sekä tapaturmat ja väkivaltatilanteet. Asiakasta ja hänen omaisiaan tiedotetaan tarvittaessa vaaratapahtumasta, mikäli sillä on asiakkaan voinnin kannalta keskeinen merkitys. Usein toistuvat tilanteet sekä kriittisimmät Haiproilmoitukset käsitellään lisäksi yksikköpalavereissa. JIK:ssä on otettu käyttöön syksyllä 2015 Haiprojärjestelmässä asiakkaan ilmoitus osio, jossa asiakas pystyy itse tekemään ilmoituksen hoidossa tapahtuneesta vaaratilanteesta sähköisesti. Ilmoitus voidaan myös tulostaa asiakkaalle, mikäli hänellä ei ole mahdollisuutta tai osaamista sähköisen lomakkeen täyttöön. Asiakas voi tehdä ilmoituksen nimettömänä mutta mikäli asiakas haluaa palautteen siitä, miten ilmoitusta on yksikössä käsitelty ja mitä toimenpiteitä sen johdosta on tehty, tulee ilmoituksessa olla mainittuna asiakkaan nimi ja osoite. Ilmoitus ohjautuu potilasasiamiehelle, joka toimittaa ilmoituksen asianomaisen yksikön esimiehelle käsiteltäväksi. Asiakkaan ilmoitus käsitellään yksikössä samaan tapaan, kuin muutkin ilmoitukset. JIK:ssä on hyvän käytöksen opas opas häirinnän ja epäasiallisen kohtelun estämiseksi, tämä opas on liitetty henkilöstökansioon. Tilanteesta selvitetään, mitkä syyt johtivat poikkeamaan, miten tilanne olisi voitu välttää ja pyritään löytämään kehityskohteita, joilla asiakasturvallisuutta voidaan parantaa (mitä tästä opimme). Henkilökunta on kouluttautunutta ja ammattitaitoista sekä ammattieettiset periaatteet tuntevaa. Mikäli kuitenkin havaitaan asiakkaiden epäasiallista kohtelua, tulee asiasta ilmoittaa yksikön esimiehelle, jonka velvollisuutena on puuttua tilanteeseen.

9 ASIAKKAAN OSALLISUUS Asiakaspalautteet kerätään keskitetysti kolmen vuoden välein ja niiden johdosta tehdään kehittämistehtävät. Suora palaute annetaan yksiköiden esimiehille. Kirjallisen palautteen kerääminen ja käsittely tapahtuu internet-palautejärjestelmän kautta. Potilasasiamiehen kautta tuleva palaute sekä Haipro-ohjelman tuottama raportti käsitellään yhteistyössä osastonhoitajan kanssa. Yksikössä on palautepostilaatikko, johon omaiset voivat halutessaan laittaa nimettömänä tai nimen kera palautetta. Laatikko tarkistetaan säännöllisesti. Myös suullinen omaisilta ja asiakkailta itseltään tuleva palaute on arvokasta ja siitä tiedotetaan henkilökuntaa. Yksikköpalaverit pidetään n. j 3. vk, ja näissä voidaan käsitellä saatuja palautteita sekä miettiä toimenpiteitä palvelun kehittämiseksi (soveltaen JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 13). 2.4 ASIAKKAAN OIKEUSTURVA Laki potilaan asemasta ja oikeuksista edellyttää, että jokaisessa terveydenhuollon toimintayksikössä on nimetty potilasasiamies. JIK:n potilasasiamiehenä toimii laatusuunnittelija Päivi Kaartunen p ja varapotilasasiamiehenä avopalvelunohjaaja Reetta Kananoja p Potilasasiamies antaa tietoa potilaan asemaan ja oikeuksiin liittyvissä asioissa: neuvoo ja ohjaa hoitoon ja kohteluun liittyvissä asioissa neuvoo ja avustaa tarvittaessa muistutukseen, kanteluun ja korvaushakemukseen liittyvissä asioissa tiedottaa potilaan oikeuksista toimii potilaiden oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi antaa tarvittaessa palautetta henkilökunnalle Potilasasiamieheen voi ottaa yhteyttä, jos asia koskee esimerkiksi: hoitoon pääsyä tai joutumista

10 10 ongelmia tiedonsaannissa potilasasiakirjassa olevan tiedon korjaamista potilasvahinkoepäilyä lääkevahinkoepäilyä rekisteritietojen tarkastusta. tietosuojaa tyytymättömyyttä hoitoon tai kohteluun ( ikeudet/potilasasiamies). JIK:n ohje muistutuksen tekemiseksi: Asiakkaan kohdatessa JIK ky:ssä palvelun, johon hän on syystä tai toisesta tyytymätön, on asia ensisijaisesti keskusteltava kyseisen toimintayksikön vastuuhenkilön kanssa. Tässä keskustelussa pyritään ratkaisuun ja mahdollinen todettu epäkohta pyritään korjaamaan. Jos tässä tilanteessa asiakas haluaa tehdä kirjallisen muistutuksen, hänelle annetaan kirjallinen lomake ja sen täyttämiseen tarvittava ohjaus. Kirjallinen muistutus toimitetaan JIK ky:n johtavalle ylilääkärille ja suun terveydenhuollon osalta ylihammaslääkärille. ( ikeudet/muistutuksen_teko). Ylilääkäri tai ylihammaslääkäri arvioi, mitä toimenpiteitä muistutuksen johdosta on tehtävä, ja ottaa tarvittaessa yhteyttä muistutuksen tekijään sekä muistutuksen kohteena olevaan, toiminnasta vastaavaan tahoon. Muistutuslomakkeeseen kirjataan muistutuksen johdosta käydyt keskustelut ja tehtävät toimenpiteet. Kopio siitä lähetetään muistutuksen tekijälle. Muistutus käsitellään kahden viikon kuluessa siitä, kun muistutus on jätetty ( ikeudet/muistutuksen_teko). Kuluttajaneuvonnan toimipisteet sijaitsevat maistraateissa ja palvelua ohjaa Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Lähin länsi- Suomen kuluttajaneuvonnan toimipiste sijaitsee Seinäjoella, osoitteessa Juhonkatu 4. Kuluttajaneuvonnan puhelinnumero on Kuluttajaneuvonnan tehtävänä on: avustaa ja sovittelee kuluttajan ja yrityksen välisessä riitatilanteessa

11 11 antaa kuluttajille ja yrityksille tietoa kuluttajan oikeuksista ja velvollisuuksista neuvoo asunto- ja kiinteistökaupan ongelmissa ( 3 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA 3.1 HYVINVOINTIA, KUNTOUTUMISTA JA KASVUA TUKEVA TOIMINTA Asumispalveluissa hoidon keskeisenä tavoitteena on asiakkaiden omatoimisuuteen kannustaminen sekä toimintakykyä tukeva ja edistävä työote. Tavoitteena on turvata ja ylläpitää korkein mahdollinen toimintataso sairauksista ja vammoista huolimatta ja siten kohentaa asiakkaan omatoimisuutta ja elämänlaatua. Tärkeää on toimintakykyä tukeva työote kaikissa päivittäisissä toiminnoissa, huomioiden asiakkaan henkilökohtaiset fyysiset, kognitiiviset sekä psyykkiset voimavarat. Asiakkaita aktivoidaan toimimaan itsenäisesti omien voimavarojensa puitteissa. Kannustetaan asiakasta pukeutumaan itsenäisesti, vain tarvittaessa autetaan pukeutumisessa. Ulkoileminen sääolojen puitteissa mahdollisuuksien ja yksilöllisen hoito- ja palvelu- sekä liikkumissuunnitelman mukaisesti. Kannustetaan omaisia ja vapaaehtoisia ulkoiluttamaan. Tarkoituksenmukaisten apuvälineiden tarve arvioidaan ja avustetaan hankkimisessa yhteistyössä JIK ky:n fysioterapian henkilökunnan kanssa. Apuvälineiden käytössä avustetaan ja ohjataan ja välineiden kunto tarkistetaan tarvittaessa (soveltaen JIKperuspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 10). Asiakkaan sosiaalisuutta ja psyykkistä hyvinvointia tuetaan mm. virkistystoiminnalla. Yksilöllistä tai ryhmämuotoista toimintakykyä ylläpitävää toimintaa järjestetään hoitajien toimesta ja osaksi ulkopuolisten toimijoiden kanssa (srk, kansalaisopisto, spr, muut toimijat). Asukkaiden elämää rytmittävästä virkistystoiminnasta laaditaan yksikköön päiväja viikkosuunnitelma, joka on asukkaiden ja omaisten tiedossa. Tavoitteena on päivittäiset virkistystuokiot mm. lehden luku, tv- ja radio, keskustelutuokiot, laulaminen, yhteinen tekeminen, yhdessäoloon kannustaminen ja ryhmätoiminnoissa avustaminen. Isompia tapahtumia järjestetään asukkaille, omaisille ja läheisille muutaman kerran vuodessa, mm kesä- ja joulujuhlien merkeissä. Aktiivisen yhteistyön lisääminen kolmannen sektorin ja vapaaehtoistahojen kanssa on suunnitteilla. Omaisten ja asukkaan yhteydenpitoa

12 12 kannustetaan, omahoitajat pitävät säännöllisesti yhteyttä omaisiin tiedottaen asukkaan voinnista ja muutoksista. (soveltaen JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 10, 12). 3.2 RAVITSEMUS Jokapäiväinen ateriointi sisältää aamupalan, lounaan, päiväkahvin, päivällisen, iltapalan sekä tarvittavan yöpalan. Ruokailuajat noudattavat asiakkaiden tarpeita, iltapalan ja aamupalan välinen aika ei ole pidempi kuin 11 h, koska aamupuuro on tarjolla jo klo 7. Niittykodilla aamiaisen valmistaa yöhoitaja, ja se jaetaan asukkaille sitä mukaa, kun he heräävät ja tulevat ruokasaliin. Ruokailussa avustetaan toimintakyvyn mukaisesti tai tarvittaessa syötetään. Turvataan mahdollisimman rauhallinen ruokailutilanne; istumajärjestys huomioidaan, ulkoiset häiriötekijät minimoidaan (tv, radio yms.). Tarvittavat erityisruokavaliot (myös lisäenergian tarve), dieetit tai tarvittava aterian rakenne huomioidaan. Perustelluista hoidollisista syistä asiakkaalle voidaan tarjota lisäravinteita, lisäravinteet tilataan apteekista. Tarvittaessa nestetasapainoa seurataan kliinisesti (virtsan eritys) ja turvataan nesteensaanti. Ravitsemustilaa seurataan mm. NRS ja painon seurannan avulla. Efficaan kirjataan mahdollisista ravitsemustilan tai ruokahalun muutoksista. (soveltaen JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 10-11). Ruokalista noudattaa vähintään kuuden viikon kiertoa ja se on asiakkaiden ja omaisten nähtävillä ja saatavissa. Ruokailuajat on määritelty ja ne ovat asukkaiden ja omaisten tiedossa ja nähtävillä. Aterioiden tulee noudattaa yleisiä suosituksia terveellisestä ruokavaliosta (Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositus). Alkoholin käytöstä sovitaan erikseen hoitohenkilökunnan kanssa. Palautetta annetaan ruokahuollosta vastaavalle taholle ja tehdään yhteistyötä heidän kanssaan. Ruokapalveluesimies osallistuu tarvittaessa Niittykodin yksikköpalavereihin (soveltaen JIKperuspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 11).

13 HYGIENIAKÄYTÄNNÖT Hyvä aseptiikka on hoitotyössä tärkeää ja käytössä ovat tavanomaiset varotoimet kuten hanskat, suojaessut ja käsivarsisuojat tarpeen mukaan. Kertakäyttöhanskoja tulee käyttää lähihoitotilanteissa, näytteenotoissa ja haavahoidoissa. Vaipan vaihdon yhteydessä likaiset hanskat vaihdetaan puhtaisiin ennen puhtaan vaipan laittoa. Hanskoja tulee vaihtaa tarvittaessa samaa haavaa hoidettaessakin, puhtaaseen haavaan ei enää kosketa kontaminoiduin käsinein, vaan ne vaihdetaan uusiin. Hanskat eivät kokonaan suojaa mikrobeilta ja siksi hyvä käsihygienia tulee huomioida hanskoja käytettäessäkin. Käsihygieniasta huolehditaan siten, että kädet pestään aina kun ne ovat likaiset. Käsidesiä käytetään aina pesun jälkeen sekä jokaisen asiakaskontaktin välillä. Käsihygieniassa oleellista on käsien oikean desinfioinnin lisäksi koruttomuus, kellottomuus, kynsilakattomuus, kynsien pituus ja rakennekynsien käyttökielto. Lähihoitotilanteissa on suositeltavaa suojata itsensä kosketuksilta ja roiskeilta, joten myös suojaessua on hyvä käyttää. Tarvittaessa käytetään myös suusuojia. ESBL ja MRSAtartuntaa kantavien asiakkaiden hoidossa tulisi käyttää kertakäyttöisiä suojaimia, lähikontaktissa esimerkiksi hanskoja ja kertakäyttöesiliinaa haavahoidossa ja suihkutuksissa. Asukkaiden MRSA- pyykki pestään omassa koneessa erillään muusta pyykistä. Pesulaan eristyspyykki lähetetään keltaisessa pussissa, joka on yleisesti tiedossa oleva eristyspyykille tarkoitettu värikoodi. Vaikka tartunta olisi todettu esimerkiksi haavassa, on kuitenkin mahdollista, että bakteereita esiintyy nenässä, suussa tai taipeissa. Niittykodilla on nimetty hygieniayhdyshenkilöksi Tarja Ala-Fossi, joka osallistuu hygieniayhdyshenkilöiden tapaamisiin Niittykodin edustajana. Hygieniayhdyshenkilö tiedottaa ja ohjeistaa työyhteisöä hygienia-asioissa, eristyskäytännöissä sekä tarvittaessa pyytää neuvoa keskussairaalan hygieniahoitajalta. Asiakkaiden henkilökohtaisesta hygieniasta huolehditaan päivittäin aamu- ja iltapesujen yhteydessä sekä tarvittaessa. Inkontinenssi asiakkaiden hygienia hoidetaan jokaisen

14 14 vaipan vaihdon yhteydessä, erityisesti huolehditaan myös ihon kunto. Asiakkaan koko suihkutus tehdään asiakkaan tarpeiden mukaisesti ja vähintään kerran viikossa. Kokosuihkutuksen yhteydessä huolehditaan aina myös hiuksien puhtaus ja hoito. Ihon peruskunnosta huolehditaan, miehillä parranajo tarpeen mukaan, naisilla yleinen kauneudenhoito (esim. rullat), jos siihen on tottunut elämän aikana. Käsien ja jalkojen kynsien hoito tarvittaessa (JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 11). Suuhygieniasta huolehditaan päivittäin, tarvittaessa hoitoonohjaus hammaslääkärille tai suuhygienistille. Huolehditaan asiakkaan vaatteiden puhtaudesta, siisteydestä ja tarkoituksenmukaisuudesta. Tarvittaessa ohjaus parturikäynneille ja esim. jalkahoitoon, jotka asiakkaat itse maksavat (JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 11).

15 TERVEYDEN- JA SAIRAANHOITO Asiakkaiden hoidossa tärkeää on terveydentilan ja voinnin aktiivinen seuranta. Lääketieteelliset hoidot toteutetaan käypähoito- ym. ohjeiden mukaisesti (mm. haavahoidot, katetroinnit, injektiot, happihoidot, näytteenotot jne.) Asiakkaiden terveydentilaa seurataan päivittäisen hoidon yhteydessä hoitohenkilökunnan toimesta. Pitkäaikaissairaiden asiakkaiden terveydentilaa seurataan myös säännöllisten mittausten kuten punnitus, RR- ja vs-mittausten sekä lääkärin määräämien verikokeiden avulla. Voinnin muutoksista ilmoitetaan yksikön sairaanhoitajalle, joka puolestaan vie asiakkaan asian tarvittaessa lääkärikierrolle tai kiireellisemmässä tapauksessa ottaa yhteyttä suoraa terveyskeskukseen. Hätätilanteissa otetaan yhteys yleiseen hätänumeroon. Lääkäri käy asumispalveluyksikössä kerran kuukaudessa ja lääkärikierrolla käsitellään niiden asiakkaiden tilannetta, joiden vointi vaatii lääkärin arviota ja hoitomääräyksiä. Yhteistyö ja tarvittava konsultointi tapahtuu myös muun perusterveydenhoidon sekä erikoissairaanhoidon kanssa. Hammaslääkärin ja suuhygienistin palvelut järjestetään asiakkaille tarpeen mukaan. JIK:ssä on laadittu erilliset ylilääkärin hyväksymät ohjeet DNR- merkinnöistä, saattohoidosta ja hoitotahdosta. Nämä on saatettu henkilökunnan tietoon palavereissa ja tiedottamalla sähköpostilla. Lisäksi käytännöistä on kirjallinen ohje joka osastolla.

16 LÄÄKEHOITO. JIK:ssä lääkehoitosuunnitelman pohjana on käytetty Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän julkaisemaa Turvallinen lääkehoito-opasta ( Niittykodin lääkehoitosuunnitelma on päivitetty Kuntayhtymän ylilääkäri on hyväksynyt suunnitelman. Myös JIK Ky:n farmaseutti neuvoo ja opastaa suunnitelman laatimisessa. Jokaisen työntekijän, niin lyhytaikaiseen sijaisuuteen kuin toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen tulevan velvollisuutena on perehtyä yksikön lääkehoitosuunnitelmaan. Lääkehoitosuunnitelmassa on määritelty muun muassa henkilöstön vastuut ja velvollisuudet, lääkelupakäytännöt sekä lääkkeiden tilaamiseen, säilyttämiseen ja valmistamiseen liittyvät asiat. Toimintayksikön lääkehoito on terveydenhuollon toimintaa, jota toteutetaan lääkehoidon koulutuksen saaneiden terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimesta ja vastuulla. Lääkäri vastaa lääkehoidon kokonaisuudesta, lääkehoidon toteuttamisen edellyttämän osaamisen ja lisäkoulutuksen tason määrittämisestä sekä tarvittavien lupien antamisesta. Lääkäri ja osastonhoitaja ohjaavat ja valvovat yhdessä lääkehoidon toteuttamista ja laatua ja osastonhoitaja varmistaa, että henkilökunnalla on tarvittava lääkehoidon osaaminen. Keväällä 2013 JIK:ssä on aloitettu Love-koulutukset ja tentit. Niittykodilla hoitohenkilökunnan osaaminen varmistetaan lisäksi pistonäyttöjen ja lääkejaon näyttöjen avulla. Niittykodilla lääkehoidon vastuuhenkilöiksi on nimetty sairaanhoitaja Annikki Rothen. Sairaanhoitajalla on lupa toteuttaa lääkehoitoa lääkärin antamien ohjeiden mukaisesti sisältäen myös IV- lääkityksen- ja nesteytyksen annon. Lähihoitajat jakavat lääkkeet dosettiin ja liemitarjottimille sekä toteuttavat lääkemuutoksia sairaanhoitajan lääkäriltä saamien ohjeiden mukaisesti. Lähihoitajilla on lihakseen pistolupa, mutta ei IVlupia. Lääkehoitosuunnitelman sisältö tarkistetaan vuosittain sekä toimintakäytäntöjen muuttuessa ja tarvittaessa suunnitelma päivitetään ajantasaiseksi. JIK:n lääkehoidon vastuuhenkilönä toimii johtava ylilääkäri, muut vastuuhenkilöt on nimetty lääkehoitosuunnitelmassa. Niittykodilla on käytössä lääkkeiden koneellinen annosjakelu. Lääkkeet tulevat pussitettuina Espoonlahden apteekista, joka toimii yhteistyössä Ilmajoen apteekin kanssa.

17 17 Niittykodilta tehdään annosjakelutilaus joka toinen viikko Ilmajoen apteekkiin. Myös muut kuin annosjakeluun kuuluvat lääkkeet tilataan Ilmajoen apteekista ja jaetaan henkilökohtaisen lääkeohjeen mukaisesti joko dosettiin tai lääkekoriin. Lisäksi jaetaan erikseen liemet ja vatsantoimintalääkkeet, jotka eivät ole tablettimuodossa. Sairaanhoitaja vastaa Effica:n lääkelehden päivittämisestä lääkärin määräysten perusteella. Lääkkeet annetaan valvotusti, lääkärin määräämän lääkeohjeen mukaisesti, tarvittaessa annettavat lääkkeet kirjataan asiakkaan potilaspapereihin. Lääkehoitoa ja lääkeainepitoisuuksia seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Säännöllinen lääkärikonsultaatio on tärkeä turvallisen lääkehoidon toteutumisen takaamiseksi. Lääkkeiden säilytys ja käyttö toteutetaan JIK lääkehoitosuunnitelman mukaisesti. Muiden kuin lääkärin määräämien lääkkeenomaisten luontaistuotteiden käytöstä on informoitava henkilökuntaa kirjallisesti. 3.6 YHTEISTYÖ ERI TOIMIJOIDEN KANSSA Yhteistyötä tehdään omaisten ja muiden asiakkaan hoitoon ja hoivaan liittyvien yhteistyötahojen kanssa. Tavoitteena on toimiva tiedonkulku sovitun ensisijaisen yhteyshenkilön ja muiden yhteistyötahojen kanssa asiakkaan terveydentilaan ja muuhun toimintakykyyn liittyvissä asioissa (soveltaen JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 12). Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta yhteistyötä tehdään muun muassa sosiaalitoimen vammaispalvelun, apteekin, kotihoidon ja terveyskeskuksen, Seinäjoen keskussairaalan, ensihoidon sekä Kelan kanssa. Myös hammaslääkäri ja hieroja ovat yhteistyökumppaneita. Osalla asiakkaista on yhteyshenkilönä omaisen sijaan edunvalvoja, joka huolehtii taloudellisesta puolesta. Etelä-pohjanmaan alueella on käytössä yhteinen EP-potti effica-tietojärjestelmä, joka parantaa tiedon kulkua yksiköiden välillä.

18 18 4 ASIAKASTURVALLISUUS Niittykodille on tehty pelastussuunnitelma noudattaen pelastuslain 2003/468 sekä pelastusasetuksen 787/2003 pelastussuunnitelmalle asettamia vaatimuksia. Pelastussuunnitelma tullaan päivittämään vuoden 2016 alussa. Pelastussuunnitelman laadinnasta ja päivittämisestä vastaa toimipisteen turvallisuuspäällikkö eli Niittykodilla osastonhoitaja Marja-Leena Haapamäki ja suunnitelman hyväksymisestä ikäihmisten palvelujohtaja Tarja Palomäki. Pelastussuunnitelman laadinnassa apuna on ollut henkilökunta. Niittykodin pelastussuunnitelma on laadittu Pelastussuunnitelmassa on ohjeet toiminnasta hätätilanteissa, vaaratilanteiden ennaltaehkäisystä sekä tärkeät yhteystiedot vaaratilanteiden varalle. Lisäksi pelastussuunnitelmaan on kirjattu suositukset tarvittavista koulutuksista. Niittykodin henkilökunnalle on järjestetty säännöllisesti paloturvallisuus ja ensiapukoulutusta. Koulutukset toteutetaan yhteistyössä paikallisen pelastuslaitoksen ja ambulanssihenkilökunnan kanssa. Hoivapalveluiden turvallisuuspäällikkö valvoo suunnitelman ajantasaisuutta ja sitä, että suunnitelma päivitetään tarvittaessa tilanteen muuttuessa. Asunnossa käytettävien laitteiden tulee täyttää paloturvallisuusmääräykset (tv, valaisimet yms.). Paloturvallisuutta tulee muutoinkin noudattaa mm. kynttilöiden polttaminen ja tupakointi on kielletty sisätiloissa. Niittykodilla käy kerran yössä ja lisäksi tarvittaessa vartija tarkastamassa kiinteistön ja sen ympäristön turvallisuuden. Uhkaavissa tilanteissa voidaan ottaa vartijan lisäksi yhteyttä poliisiin. Myös äkilliset kuolintapaukset velvoittavat poliisin kutsumista paikalle. Asukkaan terveyttä koskevissa hätätilanteissa apua pyydetään hätäkeskukselta. Koko henkilökunta on suorittanut potilasturvallisuuden verkkokoulutukset.

19 HENKILÖSTÖ NIITTYKODIN HENKILÖKUNNAN HENKILÖSTÖMÄÄRÄ YKSIKÖT NIMIKKEET MÄÄRÄ NIITTYKOTI OSASTONHOITAJA SH LÄHIHOITAJA HOIVATYÖNTEKIJÄ 0, Henkilöstön palkkaaminen perustuu JIK:n hallintosääntöön. Vastuualueiden ja -yksiköiden johtajat valitsevat työntekijät vakituisiin tehtäviin sekä yli 12 kuukauden määräaikaisiin työsuhteisiin. Yksikön lähiesimies päättää sijaisten ottamisesta sekä enintään 12 kuukauden määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta. Vakituiset virat ja pääsääntöisesti myös vakituiset työsuhteet täytetään julkisen haun periaatteella. Työntekijä voidaan kuitenkin ottaa ilman julkista hakumenettelyä sellaiseen työsuhteeseen, jota vastaavia tehtäviä hän on hoitanut liikelaitoskuntayhtymässä määräaikaisesti vähintään vuoden. Valinnasta tehdään viranhaltijapäätös. Työntekijöiden pätevyys varmistetaan tarkastamalla alkuperäiset työ- ja opintotodistukset. Lähi- ja sairaanhoitajien pätevyys varmistetaan myös Valviralta Terhikki tietojärjestelmästä. Henkilökunta on mitoitettu työvuoroihin asiakasmäärien mukaan. Jos äkillisiä sairastumisia tulee, tehdään mahdollisuuksien mukaan työvuorojärjestelyitä tai järjestetään sijainen. Määräaikaiset sijaisuudet katsotaan tilannekohtaisesti, tarvittaessa järjestetään hakumenettely ja haastattelut. Jik:ssä on rekrytoinnin apuna rekrytointikoordinaattori. Rekrytoinnissa on käytössä Laura- tietojärjestelmä. Uudet työntekijät, sijaiset ja opiskelijat perehdytetään Niittykodin toimintaan, tiloihin, asiakastyöhön ja tietojärjestelmiin ensimmäisten päivien aikana. Uusille henkilöille annetaan luettavaksi perehdytyskansio (päivitetty syyskuussa 2015) ja he täyttävät perehdytyslomakkeen sekä lääkehoidon perehdytyslomakkeen saatuaan riittävän perehdytyksen eri osa-alueisiin. Opiskelijoille määrätään ohjaaja/ohjaajat harjoittelun ajaksi.

20 20 JIK järjestää runsaasti omaa sisäistä koulutusta. Henkilöstön koulutusmäärät ovat valtakunnallisten kriteerien mukaisia. Kunkin työntekijän koulutustarvetta pyritään kartoittamaan esimerkiksi kehityskeskustelujen yhteydessä. JIK: n koulutuksia suunnittelee ja järjestää koulutussuunnittelija esiin tulleiden koulutustarpeiden pohjalta. Ajantasainen sisäisen koulutuksen tarjonta on nähtävissä HRM-ohjelmasta. JIK:n ulkopuolista koulutusta järjestävät muun muassa Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, ammattijärjestöt, opistot ja yhdistykset. 4.2 TOIMITILAT Niittykoti sijaitsee Ilmajoen Palvelutalosäätiön omistamassa kiinteistössä, JIK on vuokrannut tilat säätiöltä ja toimii palveluntuottajana. Tilat on rakennettu , ja talo jakaantuu kahteen erilliseen, käytävällä yhdistettyyn tilaan. Molemmissa tiloissa on 12 asuntoa, jakelukeittiöt, ruokasalit ja henkilökunnan tiloja. Tilojen kunnossapidosta ja huollosta vastaa säätiö ja yksikön kiinteistönhuoltaja on säätiön työntekijä. Vuosittain kiinteistöissä järjestetään kiinteistökierrokset yhteistyössä työsuojelun, säätiön isännöitsijän ja yksikön edustajien kanssa. Kiinteistökierrosten perusteella tehdään investointi- ja kunnossapitoesitykset seuraaville vuosille. JIK Ky:ssä toimii kuntakohtaiset sisäilmatyöryhmät, jotka kokoontuvat vuosittain ja tarvittaessa. Sisäilmatyöryhmissä käsitellään kiinteistöjen sisäilma-asioita. Mikäli JIK:n käytössä olevien kiinteistöjen sisäilmassa havaitaan poikkeamia, ilmoitetaan asiasta esimiehelle tai työsuojelupäällikölle, joka on yhteydessä asiasta työterveyshuoltoon. Tarvittaessa järjestetään sisäilmakysely. Sisäilmatyöryhmä ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin asian tiimoilta. Niittykodin siivouksesta ja puhtaanapidosta vastaa kunnalta ostettuna palveluna yksi laitoshuoltaja. Siivoustyöllä varmistetaan toiminnan vaatiman puhtaustason ylläpito. Yhteiset tilat ja asiakkaiden asunnot täyttävät puhtaus- ja siisteysvaatimukset. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että tilojen ja huoneiden yleisilme on siisti ja huoliteltu, lattiat ovat

21 21 puhtaat ja roskat tyhjätään päivittäin sekä aina tarpeen vaatiessa. Parveke- tai terassitilat sekä asunnon sisääntuloväylät ovat siistit ja turvalliset. Kiinteistön jätteiden kuljetus on huolehdittu asianmukaisesti ja niiden maksuista huolehtii kiinteistön omistaja (soveltaen JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 13-14). Pyykkihuollosta vastaa hoitohenkilökunta. Isompi pyykki, kuten vuodevaatteet lähetetään Jurvan pesulaan pestäväksi. Asiakkaiden vaatteet pestään tarpeen mukaan, mutta ainakin suihkupäivinä eli kerran viikossa vaihdetaan ja pestään kaikki käytössä olevat vaatteet. Pesupäivinä vaihdetaan aina tyynyliinat ja poikkilakanat. Pedit pedataan kokonaan puhtaaksi vähintään kerran kuussa, tarvittaessa useammin. Vuodevaatteet (tyynyt ja peitot) pestään kaksi kertaa vuodessa tai tarpeen mukaan. Erikoisvaatteiden pesussa käytetään pesulapalveluita, jotka asiakas maksaa itse. Vaatehuollossa pyritään käyttämään ympäristöystävällisiä ja allergiavapaita tuotteita. Vaatteiden silitys ja pienehköt korjaustoimenpiteet tehdään tarvittaessa (soveltaen JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 14). 4.3 TEKNOLOGISET RATKAISUT Niittykodin asiakkaiden ja henkilökunnan turvallisuutta lisääviä tekijöitä ovat ovihälytykset sekä henkilökohtaiset turvahälyttimet. Niittykodilla on käytössä uusi hoitajakutsujärjestelmä (asennettu kesällä 2015). Asukaskutsut tulevat hoitajille puhelimeen sekä käytävillä oleviin näyttötauluihin. Puhelimen kautta kutsun voi kuitata se hoitaja, joka menee kutsuun vastaamaan. Asukkailla on rannekkeet, joilla hoitajan voi tarvittaessa kutsua paikalle. Asukasrannekkeet hälyttävät pääulko-ovella, jos asukas poistuu esim. ulos itsenäisesti. Hoitajilla on lisäksi hoitajakutsut, joilla voi tarvittaessa kutsua toista hoitajaa apuun, sekä yöaikaan toisen talon hoitajaa apuun. Lisäksi hoitaja voi tarvittaessa kutsua vartijaa hoitajakutsulla apuun. Vartija soittaa varmistaakseen tarpeen, ja jos hoitaja ei vastaa puheluun, vartija tulee automaattisesti paikalle. Hoitajakutsuissa ilmenevistä toimintahäiriöistä ilmoitetaan osastonhoitajalle tai laitevastaaville, joka ottaa yhteyttä laitteet toimittaneeseen tahoon. Hoitajien toimistossa on ohjeistus, miten menetellä, jos

22 22 kukaan vastaavista ei ole tavoitettavissa. Hoitohenkilökunta vastaa oman osastonsa asiakkaiden hälytyksiin ja pyytää tarvittaessa apua muulta henkilökunnalta. Pääovet lukkiutuvat automaattisesti yöksi klo väliseksi ajaksi. Niittykodilla on automaattinen paloilmoitinjärjestelmä. Ilmoitus mahdollisesta tulipalosta menee automaattisesti yksiköstä hätäkeskukseen. Paloilmoitinjärjestelmän toimivuus tarkistetaan säännöllisesti kiinteistönhuoltajan toimesta. Lisäksi Niittykodilla on automaattinen sprinklausjärjestelmä. 4.4 TERVEYDENHUOLLON LAITTEET JA TARVIKKEET Niittykodille apuvälineet, kuten suihkutuolit ja nosturit hankitaan osaksi budjetista asukkaiden tarpeiden mukaan, osaksi hankitaan apuvälinelainaamosta. Fysioterapeutti ohjaa ja opastaa tarvittaessa apuvälineiden käytössä ja niiden hankinnassa. Verensokerimittarit kalibroidaan ja verenpainemittarit lähetetään huoltoon säännöllisesti. Happipullot ovat samassa pihapiirissä olevan Könninkodon varastossa. Happipullojen vaihdosta vastaa Woikosken yhteistyöyritys, jonka tiedot ja pullojen tilausohje on Könninkodon hoitajien kanslian ilmoitustaululla. Hoitajat huoltavat imulaitteen ja muut käytössä olevat laitteet sekä seuraavat käytännössä laitteiden toimivuutta ja ilmoittavat eteenpäin, jos huoltoa tarvitaan. Terveyskeskuksessa on yksi JIK ky:n palkkalistoilla oleva kiinteistönhuoltaja, joka huoltaa ja korjaa laitteita. Uudet työntekijät perehdytetään laitteiden käyttämiseen ja huoltamiseen. Osastonhoitaja Marja-Leena Haapamäki p , vastaa viime kädessä laitteiden turvallisuudesta. Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden aiheuttamista vaaratilanteista tehdään ilmoitus Sosiaali- ja terveysalan lupaja valvontavirastolle.

23 23 5 ASIAKAS- JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY JIK:n tietosuojavastaavana toimii laatusuunnittelija Päivi Kaartunen p ja varatietosuojavastaavana avopalvelunohjaaja Reetta Kananoja, p JIK:ssä noudatetaan tietosuojavaltuutetun ( ja JIK:n omia tietosuoja ja turvaohjeita. JIK:ssä on laadittu seuraavat erilliset lisäohjeet tietoturvasta ja tietosuojasta: henkilöstön tietoturvaohjeet, sähköpostin käsittely sääntö ja sosiaalisen median käyttö. Niittykodilla noudatetaan lakia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä. Uusia asiakkaita tai heidän edustajiaan informoidaan sairaanhoitopiirin yhteisestä potilastietojärjestelmästä ja kanta-arkistosta asiakkaan tullessa palvelun piiriin. Asiakkaalta tai hänen edustajaltaan pyydetään Kanta-suostumus, jonka perusteella Kantaarkistosta voidaan hakea tietoja. Lisäksi uusilta asiakkailta pyydetään suostumus terveydenhuollon potilastietojen luovuttamiseen sosiaalihuoltoon ja sosiaalihuollon asiakastietojen luovuttamiseen terveydenhuoltoon. Asiakas määrittää ne henkilöt, joille hänen tietojaan saa luovuttaa. Asiakas tai hänen omaisensa voi käyttää sähköpostia viestinnän välineenä, mutta henkilökunta ei tietosuojasyistä voi antaa asiakasta koskevaa tietoa suojaamattomassa sähköpostiyhteydessä. Tarvittaessa lisätietoja voidaan kysyä asiakkaalta tai hänen omaiseltaan puhelimitse tai kirjeitse. Asiakirjahallinnassa noudatetaan JIK ky:n voimassa olevaa tiedonhallinta suunnitelmaa. Työsuhteen alussa jokainen työntekijä allekirjoittaa tietosuoja ja tietoturva asioita koskevan salassapito- ja käyttäjäsitoumuksen ja saa henkilökohtaiset käyttäjätunnukset potilastietojärjestelmään. Asiakastietojen arkistointi tapahtuu sähköiseen Efficapotilastietojärjestelmään. Paperiset asiakirjat säilytetään työyksiköissä tai Kurikan terveyskeskuksen arkistossa arkistointisuunnitelman mukaisesti. Tietosuojavastaavat ovat pitäneet työyksiköissä koulutusta tietosuoja ja tietoturva- asioista. Työntekijät suorittavat tietosuojan ja tietoturvan verkkokoulutuksen sekä potilastiedon arkiston verkkokoulun (Kanta) varmennekortin suorittamisen yhteydessä.

24 24 6 ALIHANKINTANA TUOTETTUJEN PALVELUJEN OMAVALVONTA Niittykodin ruokahuollosta huolehtii keittiöhenkilökunta, jotka ovat Ilmajoen kunnan työntekijöitä. Keittiö sijaitsee fyysisesti n. ½ km:n päässä Palvelukeskus Kotokartanossa. Asukkaiden antamasta palautteesta tai henkilökunnan huomioista ruuan määrään tai laatuun liittyen keskustellaan keittiöhenkilökunnan kanssa suoraan tai esimerkiksi työpaikkakokouksissa, joihin ruokapalveluesimies tarvittaessa osallistuu. Kiinteistön omistaa Ilmajoen Palvelutalosäätiö, jolta myös ostetaan kiinteistönhoitopalvelut. Kiinteistötarkistus toteutetaan kerran vuodessa ja siihen osallistuvat kiinteistönhoitaja ja hänen esimiehensä eli isännöitsijä, Niittykodin osastonhoitaja sekä työsuojeluvaltuutettu. Kiinteistökierroksen tarkoituksena on tarkistaa kiinteistön kunto ja selvittää mahdolliset korjausta vaativat kohteet. Kuljetuspalveluissa kunnan ylläpitämä palveluliikenneauto kuljettaa ruoat Niittykodille kaksi kertaa päivässä, viikonloppuna ruuat kuljettaa yksityinen palveluntuottaja. Asumispalveluiden toimistosihteeri käy tarvittaessa ja aina torstaisin ja perjantaisin hoitaen esim. apteekkitilausten toimituksen sekä lähetti käy tiistaisin ja torstaisin hoitaen JIK:n alueen sisäisen postin kuljetuksen. Kyseisten tahojen kanssa keskustellaan tarvittaessa jos huomataan, että toiminnassa on jotain huomautettavaa. 7 OMAVALVONTASUUNNITELMAN PEREHDYTTÄMINEN JA PÄIVITTÄMINEN Omavalvontasuunnitelma tarkistetaan kerran vuodessa ja päivitetään tarvittaessa. Toimintaohjeisiin tulleet muutokset kirjataan viiveettä omavalvontasuunnitelmaan. Omavalvonta suunnitelma käsitellään työpaikkakokouksessa vähintään kerran vuodessa. Uusille työntekijöille omavalvonta perehdytetään muun perehdytyksen yhteydessä.

25 25 LÄHTEET JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteeri Perehdytyskansio Niittykoti Valvira 2014: yksityisten sosiaalipalvelujen ja julkisten vanhuspalvelujen omavalvontasuunnitelman sisältöä, laatimista ja seurantaa koskeva määräys 1/2014