KEHU - Opettajan kokonaisvaltaisten vuorovaikutustaitojen kehittämisohjelmahanke

Transkriptio

1 KEHU - Opettajan kokonaisvaltaisten vuorovaikutustaitojen kehittämisohjelmahanke Tapio Toivanen, dosentti, draamakasvatuksen yliopistonlehtori ja työryhmä Kasvatustieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto tapio.toivanen@helsinki.fi

2 Koulutusintervention tavoitteena on lisätä opettajien, opettajaopiskelijoiden ja ohjaavien opettajien tietoisuutta ammatilliseen vuorovaikutukseen liittyvistä ilmiöistä laajentaa opettajien, opettajaopiskelijoiden ja ohjaajien opettajien kykyä nähdä ja hyödyntää vaihtoehtoisia toimintatapoja erilaisissa opetukseen liittyvissä vuorovaikutustilanteissa kannustaa opettajia, opettajaopiskelijoita ja ohjaavien opettajien luomaan positiivista johtajuutta ja positiivista oppimisilmapiiriä - ammatilliseen vuorovaikutukseen mahdollisesti liittyvistä kielteisistä tunteista huolimatta

3 MIKSI? Tutkimukset osoittavat, että sensitiivinen ja responsiivinen opettaja-oppija vuorovaikutus on yksi keskeinen tekijä, joka tukee oppilaan oppimista, sosiaalista kehitystä ja hyvinvointia ¹, luovuuden kehittymistä ², sekä luo kouluviihtyvyyttä 3. mm. ¹ Alkuportaat 1 ja 2, ; Lobman 2007; Morrison & Connor 2002; Greenberg, Domitrovich & Bumbarger 2001; Morrison & Connor 2002; Pianta 2006; Pianta & al.2008, Lerkkanen 2014; ² Craft 2001; Sawyer 2003, 2012a; Davies et al. 2013; Jindal-Snape et al. 2013; 3 Janhunen 2013

4 Opettaja-oppilas vuorovaikutussuhde on institutionaallinen ¹ (asymmetrinen), se sisältää a)sisällön tason (puhe, sanasto, opetus- ja ohjausviestintä) b) suhteen tason. Mitä henkilö tarkoittaa ja mikä on sanojen/viestin alateksti. Paradoksi: Kun opettaja keskittyy opetusvuorovaikutuksen sisällölliseen puoleen, hänen oma kehollisen ilmaisun tila on usein asia, johon hän vähiten tietoisesti kiinnittää huomiotaan. Kaikki sanattomat signaalit voivat kuitenkin antaa vihjeitä, lisätietoa ja luoda merkityksiä, jotka ylittävät sanallisen viestinnän. * ¹ Gerlander ja Kostiainen 2005; * Zarrilli 2004, Lakin 2006 Toivanen 2017

5 Nonverbaali viestintä esiintyy vahvasti verbaaliseen viestintään kietoutuneena. kehon liikkeet, paikannus ja kosketus käyttäytyminen - sisältävät seuraavat pääalueet; käsien, jalkojen, pään ja torson eleet, asennot ja liikkeet. kehon asennot, jotka ilmaisevat huomiota tai suhdetta (suuntautuminen, miten seistä tai istua, ovatko kädet ristissä), suhde vuorovaikutuskumppaniin ja asennot, jotka ilmaisevat tunteita Kasvojen ilmeet; hymy, otsan rypitys kulmakarvojen kohotus jne..) katsekontakti; suunta ja kesto jne. katsekontakti määrittää usein luottamusta ja luotettavuutta. äänen käyttäminen; enemmän sitä, miten jokin asia sanotaan (kesto, voimakkuus, sävy ja nopeus), kuin mitä sanotaan Tilankäyttäminen; läheisyys, esim. henkilökohtainen tila (Proxemics) määrittää läheisyyttä Caldwell 2011; Lakin 2006

6 Nonverbaalisella viestinnällä on suuri merkitys vuorovaikutusprosessissa silloin, kun - luodaan ensivaikutelma tai tehdään henkilöstä tulkintoja - lähetetään suhdeviestejä (kuten viestitään läheisyyttä tai etäisyyttä suhteessa toiseen) - ilmaistaan tunteita - viestitään valta-asetelmia tai suostutellaan toisia - ristiviestitään (Guerrero, L. K.&Hecht, M. L. (toim.) 2008.

7 KEHU intervention haasteet Nonverbaali viestintä, kuten myös sanallinen viestintä, sisältää vaihtelevan määrän kontrolloitu ja tietoista toimintaa. Joskus meillä on aikaa suunnitella sanattomia viestejä ja vastauksia - usein ne ovat automaattisia Sanattomaan viestintään vaikuttavat; - biologiset, kulttuuriset ja persoonalliset tekijät - nonverbaaleilla viesteillä on harvoin yksi selkeä sisältö - ne ovat usein spontaanimpia ja siten vaikeampia kontrolloida tai teeskennellä Lakin 2006

8 KEHU-kehittämishanke INTERVENTIO Syksy -17 ja kevät -18 teoriataustaisten KEHU - koulutusmallien kehittäminen ja esitestaus: Opettajien lyhyen koulutusmallin esitestaus Kuopiossa Opettajaopiskelijoiden koulutusmallien esitestaus Helsingin yliopistossa ja Viikin normaalikoulussa Palaute ja analyysi Syksy -18 Koulutusmallien testaaminen: - Opettajan ammatillisen vuorovaikutuksen keskeisiä asioita - Positiivinen johtajuus ja intuitiivinen ajattelu - Ryhmä ja vuorovaikutusroolit - Kodin ja koulun vuorovaikutustilanteet - Digitaalinen vuorovaikutus - Kulttuurisesti ja kielellisesti erilaisten lasten ja heidän perheiden kohtaaminen -kansainvälinen yhteistyö - Kyselyaineistot ennen ja jälkeen intervention Uusia ammatillisen vuorovaikutuksen koulutusohjelmamalleja opettajien perus- ja täydennyskoulutukseen ODOTETUT TULOKSET KEVÄT -19 Koulutusmallien viimeistely ja julkaiseminen Kerätyn aineiston tarkastelu Koulutusohjelmien julkaiseminen Mentor ja tutor-opettajat jatkavat koulutusmallien kokeilemista Hankkeeseen liittyviä tutkimustuloksia; kolme väitöskirjatutkimusta useita pro gradu tutkimuksia yleistajuisia ja tieteellisiä artikkeleita Koulutusmallien levittäminen Pyrkimys saada jatkorahoitusta

9 Yhteistyötahot; - Jyväskylän yliopisto; Alkuportaat -hanke - Helsingin yliopisto; psykologia, viestintätieteet lääketiede ja teologinen - Aalto yliopisto; neurotiede - Taideyliopisto; Teatteritiede - Helsingin yliopisto; Koskettava koulu -hanke - Pääkaupunkiseudun (Espoo) ja Kuopion koulutoimet - Tukholman yliopisto, Ruotsi - Zagrebin yliopisto, Kroatia

10 KEHU 4 x 4h lyhyt koulutuskokonaisuus (kaksi 2 puolen päivän opetusjaksoa, joiden välissä aikaa omassa työssä tapahtuvaan reflektointiin); Opettajan ammatillisen vuorovaikutuksen keskeisiä ilmiöitä Positiivinen johtajuus ja intuitiivinen ajattelu Ryhmä ja vuorovaikutusroolit Haastavat oppilaat ja kodin ja koulun vuorovaikutustilanteet

11 Pilotointi keväällä 2018 Kaksi koulutusryhmää (2 x opettajaa ja opettajaopiskelijaa). Koulutuskokonaisuus on toiminnallinen, mutta kaikkeen toimintaan liitetään teoreettinen taustoitus (jokaisessa päivässä on lyhyt teorialuento), joka pyrkimyksenä syventää osallistujien ajattelua liittyen omaan ammatilliseen toimintaan ja käytettyyn kokemuksellisen toimintamuotoon. Koulutuskokonaisuuteen liittyy; a) ennakkotehtävät; 1. suomenkielinen artikkeli ja ennakkokyselyyn vastaaminen b) välitehtävänä on soveltaa jotakin oppimaansa omassa työssään, reflektoida omaa toimintaansa annetun tehtävän mukaisesti ja lukea toinen suomenkielinen artikkeli c) koulutusjakson jälkeen osallistuja vastaavat loppukyselyyn.

12 Toivanen & Kaasinen 2016