Akaan Verkko -hanke Johtopäätökset Hyvät käytännöt. Projektipäällikkö Mikko Metsänen

Transkriptio

1 Akaan Verkko -hanke Johtopäätökset Hyvät käytännöt Projektipäällikkö Mikko Metsänen

2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 1. Kotihoidon vertaisryhmä Aloitimme keväällä 2012 Valkeakoskella yhteisen vertaisryhmän kotihoidon työkokeilussa olevien asiakkaiden kanssa. Työvoiman palvelukeskuksesta ohjataan kotihoidosta kiinnostuneita asiakkaita kotihoidon tehtäviin. Järjestimme yhteisen infotilaisuuden työvoiman palvelukeskuksen asiakkaille. Kotihoidon esimies oli mukana kertomassa, mitä kotihoito on käytännössä. Infon jälkeen kiinnostuneiden kanssa jatkettiin keskustelua. Halukkaat ja sopiviksi katsotut henkilöt pääsivät työkokeilusopimuksilla kotihoidon asumisyksiköihin työtehtäviin. Kotihoidon esimies vei harjoittelijat työkohteisiin ja ohjeisti henkilökunnan vastaanottamaan heidät. Henkilökunnan tehtävänä oli harjoittelijoiden perehdytys ja tehtävissä ohjaaminen. Alusta lähtien oli sovittu vertaisryhmän kokoontuminen noin kolmen viikon välein. Vertaisryhmässä oli mukana kotihoidon esimies, työvoiman palvelukeskuksen palveluohjaaja, työpaja Akselin ohjaaja ja kaikki sijoitetut harjoittelijat. Vertaisryhmää veti Akaan Verkko -hankkeen projektipäällikkö. Ryhmässä käsiteltiin joka kerta harjoittelijoiden kokemukset työpaikoilta. Lisäksi siellä käytiin läpi asiaa perehdyttämisestä, ohjaamisesta, esimies- ja alaisosaamisesta (Innostu ja innosta oppimaan, kuntakoulutuspaketti). Syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana kaikki Valkeakosken kaupungin kotihoidon työntekijät saivat samaisen perehdytyksen työllistettyjen ohjaamiseen. Tämä lisäsi huomattavasti työntekijöiden motivaatiota ottaa vastaan ja perehdyttää työllistettyjä. Palaute Työkokeilussa olevien ryhmä haluaa jatkaa ja siitä tehtiin toimiva käytäntö. Työharjoittelijoilta saadaan välitön palaute kaikille osapuolille. Harjoittelijat ovat mukana kehittämässä asioita ja vaikuttamassa niihin, epäkohtiin päästään tarttumaan välittömästi. Työpaja Akselin ohjaaja toimii käytännön linkkihenkilönä työkokeilussa oleviin ja TYP:n työntekijä pystyy tarttumaan päätöksiä vaativiin asioihin heti. Kotihoidon esimies saa suoraa palautetta työharjoittelussa olevilta ja samoin omilta työntekijöiltään. Jatko Tavoite on, että työharjoittelussa olevat pääsevät eteenpäin palkkatuettuun työhön, opiskelemaan, kuntoutukseen, yksityiselle sektorille tai muihin kunnan tehtäviin. 2. Palveluohjaus yrittäjän ja asiakkaan välillä Monissa työllistämishankkeissa on päädytty siihen samaan tulokseen, että asiakkaalle ja yrittäjälle on hyötyä siitä, kun heidän asioitaan hoitaa palveluohjaaja tai työhönvalmentaja. Työllistymisen näkökulmasta tästä toiminnasta on erittäin hyviä tuloksia ja työttömät ovat saaneet työpaikkoja. Silti tätä toimintaa käytetään vielä liian vähän. Hankkeemme kokemukset käytännössä tukevat tätä käytäntöä. Hankkeen aikana syntyi suhteellisen vaikeasti työllistettäville henkilöille 22 uutta työsuhdetta, joista 8 vakituista. Työhönvalmentajan tarjoamat

3 palvelut, neuvonta ja tuki työnhakijalle ja työnantajalle, ovat tärkeitä arkityökaluja työn ja tekijän kohtaamiseen. Yrittäjän tehtävä on tarjota työtä. Muiden tehtävänä on hoitaa byrokratiaa siten, että työllistyminen ja työllistäminen olisi mahdollisimman mutkatonta. 3. Yhteispalvelupiste Hankkeen aikana valmisteltiin eri toimijoista koostuvaa palvelupistemallia. Hankkeen tavoite oli luoda verkostopohjainen palvelupiste, jossa työtön asiakas saa hoidettua asioitaan yhden paikan kautta. Palvelupisteeseen ei ollut tarkoitus ohjata kaikkia työttömiä, vaan niitä, jotka tarvitsevat laaja-alaista palvelua. Asiakkaat, jotka pääsisivät yhteispalvelupisteeseen, valittaisiin tietyn kriteeristön perusteella. Asiakkuuteen tarvitaan henkilökohtainen suostumus. Palvelupisteen toteutus siirtyi toteutettavaksi alueellisessa kuntakokeilussa. Tästä sovittiin yhteisesti. Paikkakunnilla, joilla palvelumallia toteutetaan (esim. Kuopio), on todettu pelkästään myönteisiä vaikutuksia asioiden hoidossa ja sujuvuudessa. 4. Osuuskuntatoiminta työllistymisen edistäjänä Hankkeen aikana perustettiin osuuskunta, Arjen Apuverkko osk, jossa on mukana työttömiä jäseniä. Osuuskuntia on Suomessa runsaasti ja sillä on yli satavuotinen historia. Osuuskuntaa ei kuitenkaan käytetä tarpeeksi työllistymisen väylänä. Myöskään yritysneuvojat eivät sitä aktiivisesti markkinoi. Osuuskunnat nähdään usein kilpailua vääristävänä tekijänä. Osuuskunta on yritys, joka toimii liiketaloudellisin perustein eikä oikein toteutettuna vääristä kilpailua. Osuuskunta tarjoaa monia etuja työllistymiseen varsinkin, jos pystyy tekemään työtä vain osatyökyisenä. Osuuskunta-ajatus vaatii kunnollista perehtymistä ja kouluttautumista asiaan. Osuuskuntaan olisi tärkeää löytää sopiva ryhmä, joka tulee toimeen keskenään. Kun valmistellaan työttömien osuuskuntia, tulisi niissä alkuvaiheessa turvata yhteyshenkilön palvelut julkisin varoin. Osuuskunnan alkuvaiheiden valmistelu hyvin on tärkeää. Työttömyys prosessina voi heikentää aktiivisuutta ja ajan tasalla pysymistä. Tästä irrottautuminen vie oman aikansa ja on aina yksilöllinen prosessi. Tämän ymmärtäminen osuuskunnan kehityskaaressa on tärkeää. Osuuskunta työllistämisen muotona on varteenotettava vaihtoehto. Muutama linkki asiaan: Osuuskuntayrittäjyyskoulutus Hanke toteutti osuuskuntayrittäjyyskoulutuksen työttömille. Koulutukseen valittiin 10 osallistujaa yhteistyössä Etelä-Pirkanmaan TE-toimiston kanssa. Kaikki 10 saivat todistuksen koulutuksesta. Tavoite koulutuksessa oli antaa valmiudet ymmärtää osuuskuntatoimintaa, yrittäjyyttä, liiketoimintaa, markkinointia ja tuotteistusta. Koulutuksen jälkeinen tuki on tärkeää, kun perustetaan osuuskunta. Työllistymistulokset osuuskuntakoulutukseen osallistuneiden osalta ovat hankkeessamme varsin korkeat ja osuuskuntaan liittyminen koulutuksen jälkeen aktiivista. Tulokset löytyvät hankekertomuksesta. Osuuskuntayrittäjyyskoulutus ja osuuskuntaan liittyminen tai uuden osuuskunnan perustaminen ovat yksi väylä ulos työttömyydestä. Jokaisen työttömän on tärkeää tunnistaa, miten osuuskunta ja -koulutus hänelle sopivat. Koulutuksesta on tehty tuote. Se löytyy tuotekansiosta.

4 6. Innostu ja innosta oppimaan -koulutus kuntien työntekijöille Hankkeemme aikana koulutimme Akaan, Forssan ja Valkeakosken kaupungin sekä Forssan seudun terveyskeskuskuntayhtymän työntekijöitä työllistettyjen ohjaamiseen ja työssäoppimiseen kuntien eri työaloilla. Perehdytyskoulutuskokonaisuus sisältää neljä lähitapaamista ja tapaamisten väliaikoina tehtävät kenttätehtävät. Koulutuksessa oli mukana myös työllistetty henkilö kouluttajan työparina. Palaute perehdytyksestä on ollut hyvin positiivista ja sitä kautta motivaatio ottaa ja ohjata työllistettyjä lisääntyi kunnissa. Toiminnalla on kunnille myös merkittävä taloudellinen merkitys tehdyn työn kautta ja kunnilta perittävien sakkomaksujen vähenemisen osalta. Koulutuksesta on tehty tuote, joka löytyy tuotekansiosta. 7. Kuntotestit osana työllistymistä Osana hankettamme oli tavoite tehdä kuntotestit asiakkaille ja mukaan tuleville yrittäjille. Kun kaikilla mittareilla mitattuna yhtenä tärkeänä työssä jaksamisen kriteerinä on fyysinen kunto, tarjosimme asiakkaille mahdollisuuden kuntotestiin. Akaan Akaatti, joka testit suoritti, kartoitti asiakkaiden liikunnan ja fyysisen kunnon tilannetta ja teki rasvamittauksen. Yhdessä asiakkaiden kanssa testaajat miettivät mielekkäitä vaihtoehtoja liikuntaan. Testeihin osallistui 21 henkilöä. Palaute heidän osaltaan oli kannustavaa. Asiakkaat alkoivat miettiä fyysisen kunnon merkitystä omalta osaltaan ja näkivät sen tärkeänä oman jaksamisen näkökulmasta myös työssä. Työttömien ihmisten terveyden ja kunnon hoitaminen on tärkeää. Tämä tulee toteuttaa osana kunnan tai järjestön palvelua, jossa työtön on mukana. Usein työlliset saavat saman palvelun työterveyshuollon kautta. SUOSITUKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Etelä-Pirkanmaan kunnat (entinen Toijala, Viiala ja Kylmäkoski, nykyinen Akaa, Valkeakoski ja Urjala) ovat historiallisesti olleet teollisuusvaltaisia työpaikkoja tarjoavia kuntia. Tilanne on muuttunut siitä oleellisesti 2000-luvulla. Kuntia leimaa kuitenkin historiallinen malli isoista työnantajista. Tästä seuraa helposti työttömiksi joutuville ihmisille ajattelutapa, että he eivät aktivoidu itse riittävästi hakemaan uutta työtä, kouluttautumaan toisiin tehtäviin tai yrittäjyyteen, vaan passivoituvat ja jäävät helposti odottamaan ulkopuolelta tulevaa apua. Myös työttömien liikkumattomuus muille paikkakunnille näkyy hankaluutena ja motivaation puutteena. Matkat Tampereelle tai Hämeenlinnaan koetaan jo liian pitkinä tai esteeksi nousee se, ettei ole autoa tai ajokorttia. Julkisen sektorin, kunnat, terveydenhuolto ja työvoimahallinto, aktivoituminen työttömien ohjauksessa on tärkeää. Tässä olisi hyvä olla mukana yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. Tulevaisuudessa kunnilla on työllistämisasioissa johtajan roolin paikka. Haasteena on jalkautua sinne, missä asiakkaat ovat ja ottaa heidät mukaan prosessiin. Omalta luukulta ja työhuoneesta käsin palvelemisen aika on ohi. Sähköisten palvelujen käyttäminen ei myöskään ole kaikkien asia ja hallinnassa. Henkilötapaamisia tarvitaan edelleen. Aktiivinen yhteydenotto on näkyvä merkki siitä, että asiakkuudet otetaan tosissaan. Kunnissa on vielä liikaa vallalla kulttuuri, että asiakkaat ottavat yhteyttä, kun on asiaa. Kun liikun paljon yrityksissä ja kunnissa, jään pohtimaan, miten nämä kaksi palvelumallia voisivat oppia toisiltaan ja kehittyä yhteiseen suuntaan. Ymmärrän kyllä työpaineen, mikä on monilla kunnan työntekijöillä. Yhteistyö asiakkaiden kanssa ja heidän osallistamisensa voisi auttaa monissa kohdin. Tässä tarvitaan kulttuurimuutos. Asiakkaat ovat voimavara, eivät rasite.

5 Kunnissa painitaan tällä hetkellä taloudellisten asioiden, uusien velvoitteiden, kuntarajojen ja työllistämisvelvoitteiden kanssa. Kuntien sisäinen haaste työllistämisasioissa on se, miten opitaan tekemään ensiksi kunnan sisällä yhteistyötä ja toiseksi, miten sieltä suuntaudutaan ulospäin yrittäjien suuntaan. On kuntia, missä yhteistyö toimii. Hankkeemme aikana tuli selville, että työllistämispalvelut on usein jätetty yksin tietyn kuntasektorin vastuulle. Työllistämistä ei nähdä koko kunnan etuna ja asiakkaiden työpanosta ei arvosteta kaikilla toiminta-alueilla. Tässä on selvä haaste. Kunnissa tulee ymmärtää se, että sen työntekijät ovat kaikilla sektoreilla kuntalaisia varten. Palvelun ja asiakkuuksien hallinnan kehittäminen tuo etuja koko kuntaan pitkällä tähtäimellä. Yrittäjät ovat osa kunnan palvelujen käyttäjistä, mutta myös palvelujen tarjoajia kuntalaisille. Yhteistyön kehittäminen yritysten suuntaan on tärkeää myös työllistämispalvelujen näkökulmasta. Pienyrittäjät voivat tarjota monipuolisia harjoittelu- ja oppimispaikkoja, mutta myös työtä. Tähän tarvitaan kunnissa oikeat yhteyshenkilöt liikkumaan yrityskentällä ja omien asiakkaiden parissa. Luovuuden kautta voi kehittää uusia malleja yhdessä yrittäjien kanssa. Lomakeviidakkoa, jota yrittäjät ja työnantajat joutuvat täyttämään työllistäessään työttömiä, on voitava yksinkertaistaa. Erilaisissa hankkeissa on kokeiltu asiakkaiden mukaan ottamista palvelujen kehittämiseen, niiden toteuttamiseen ja arviointiin. Nämä kokeilut ovat jääneet liian vähälle. Omassa hankkeessamme, jossa työllistetyt saivat olla mukana vaikuttamassa tai kouluttamassa, saatiin hyvää palautetta. Kun puhutaan työttömyydestä, kehitetään ja kohdennetaan palveluja työttömille aivan liikaa ylhäältä käsin. Tiedetään liikaa, mikä on työttömälle hyväksi. Koko Suomen kannalta on tärkeä kysymys, miten saadaan syntymään aito dialogi palvelun kehittäjien ja palveluja käyttävien asiakkaiden välillä.